Mistä maailma puhuu

On helppo sanoa, että asiat eivät muutu, jos niitä katsoo kaukaa. Siksi Mistä maailma puhuu -podcast on neljän vuoden ajan soitellut ihmisille, jotka näkevät asiat läheltä. Nyt on viimeisen jakson aika. Tunnin mittaisessa superjaksossa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka vastaa Jennyn kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin tulevista Yhdysvaltain vaaleista. Voisiko Donald Trump jättäytyä kisasta? Miksi muualla kuin vaa'ankieliosavaltioissa edes viitsitään äänestää? Miksi Trumpin kannatus ei tunnu kärsivän mistään? Onko Kamala Harrisin noste vain silmänlumetta? Ennustamaan Iida ei edelleenkään suostu mutta pureutuu selittämään yhdysvaltalaisten ajattelua ja sitä, miten se voi vaikuttaa vaalitulokseen. Entä mikä Iidaa ärsyttää ja mikä pännii erityisesti näissä vaaleissa? Mistä maailma puhuu -podcast päättyy toistaiseksi.

Ehdolla ei ole enää kahta vanhaa miestä, mutta vaalispesiaali on täällä jälleen. Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on reilut pari kuukautta aikaa, ja kisasta on tullut yllättävän tasainen. Kirjeenvaihtaja Iida Tikan mukaan kumpi tahansa ehdokas voi voittaa vaalit. Jenny ihmettelee, miten tähän on tultu. Varapresidentti Kamala Harrisin piti olla mahdoton ehdokas, mutta hän on kirinyt kiinni republikaanien Donald Trumpin monessa tärkeässä osavaltiossa. Juuri nyt vaalikampanjointi muistuttaa lähinnä alakoulun pihakiistoja: Trump haukkuu Harrisia ja Harrisin tiimi kiusaa Trumpia. Jenny pohtii, päästäänkö vaalikeskusteluissa koskaan itse asiaan. Ja mitkä asiat tai ketkä äänestäjät ovat lopulta avainroolissa? Keskustelun lomassa Iida ja Jenny muistelevat neljän vuoden takaisia Mistä maailma puhuu -jaksoja Yhdysvaltain vaaleista. Onko mikään lopulta muuttunut paitsi puhenopeus ja vitsit? Mistä maailma puhuu -podcastin kaksi viimeistä jaksoa vastaavat kysymyksiin Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Viimeinen jakso julkaistaan 5.9.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

OLEMME KAIKKI NIIN VÄSYNEITÄ TÄHÄN SOTAAN. Näin kirjoitti toimittaja Justas Stasevskij'n sukulainen Kiovasta Venäjän tekemän lastensairaalaiskun jälkeen. Hän korosti viestiään isoin kirjaimin. Saman tunteen jakaa moni suomalainen. Sotauutiset ahdistavat, samoin ajatus siitä, miten tämä kaikki lopulta päättyy. Viime aikoina Venäjälle myötämieliset äänet ovat olleet Euroopassa yhä kuuluvampia. Ukrainan tukemista on kritisoitu eri maissa, etenkin molemmilta poliittisilta äärilaidoilta. Jenny pohtii, voiko tuki Ukrainalle oikeasti loppua kokonaan. Tuskin, sanoo Justas, joka on seurannut Ukrainaa ja Itä-Eurooppaa viime aikoina Puolan Varsovasta. Siellä suhde Venäjään on samanlainen kuin Suomessa: vaikka poliittisesti oltaisiin eri mieltä, Venäjän kanssa ei flirttailla. Puola vahvistaa rajaansa ja ostaa koko ajan lisää aseita. Miksi monissa muissa maissa Venäjä saa ymmärrystä? Miten kauan Ukraina voi jaksaa sotaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Äärioikeisto on vallan porteilla." Näin totesi Ranskan kirkkain jalkapallotähti Kylian Mbappé EM-kisojen alussa ja pyysi ranskalaisnuoria äänestämään. Urheilijan avoin poliittinen kannanotto sai Jennyn pohtimaan, miten suuria jännitteitä Ranskassa on. Ranskassa on edessä pikavaalit, koska presidentti hajotti parlamentin saatuaan äärioikeistolta selkäänsä EU-vaaleissa. Etenkin Pariisissa tunnelma on järkyttynyt, kertoo Ranskassa asuva toimittaja Annastiina Heikkilä. Pääkaupungissa äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa äänestettiin muuta maata vähemmän. Annastiinan mukaan äärioikeistolla on nyt parempi mahdollisuus viedä voitto kuin koskaan Ranskan historiassa. Ranskan vaalitavan vuoksi ennustaminen on kuitenkin hankalaa. Miten Ranskan käy, jos maan presidentti ja parlamentti vetävät maata eri suuntiin? Kyseessä on yksi EU:n jättiläisistä, ja siksi myös suomalaisille on väliä sillä, mitä Ranska päättää. Todennäköistä on, että Ranskassa on edessä pysähtyneisyyden ja sekaannuksen tila. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vahva ärtymys ja suurta turismiin turhautumista. Näin kuvailee espanjalaisten tuntoja Barcelonassa asuva toimittaja Maija Salmi. Alueella on kärsitty kolme vuotta kuivuudesta, ja viranomaiset säätävät ajoittain vedenkäyttörajoituksia. Ainoat, joille vesipula ei juuri näy, ovat turistit. Matkailijoille levitetään punainen matto, sanoo Maija. Uima-altaiden täyttöä ei kiellettykään, koska pulikoimaan on päästävä. Syy on se, että turistit tuovat ison osan Espanjan tuloista. Paikallisten turhautuminen kasvaa silti koko ajan. Espanjan talous on paremmassa jamassa kuin aikoihin ja vuokrat nousevat. Asunnoista on pulaa, koska parhaat vuokrataan matkailijoille. Vesipula on saanut monet kysymään, kauanko luonto kestää nykymenoa. Jenny pohtii, joko espanjasta lähdetään karkuun kuumuutta ja ovatko turistivirrat kääntymässä. Entä miten ristiriidan rahan ja luonnon kestokyvyn välillä voisi ratkaista? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kotirouvakulttuuri elää täällä yhä vahvana. Näin kuvaa Saksaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Anna huomauttaa, että Suomessa unohtuu usein, kuinka vanhoillisia monet Euroopan maat ovat. Tällä hetkellä moni maa on muuttumassa entistä konservatiivisemmaksi. Tämä näkyy muun muassa aborttioikeuden kaventumisena Puolassa, Kroatiassa ja Italiassa. Samalla avoimen naisvihamieliset asenteet ovat vahvistuneet. Parhaillaan EU käy vaaleja, joissa voiton näyttää korjaavan oikeisto. Se tarkoittaa, että monet oikean laidan kansalliskonservatiiviset puolueet saavat lisää valtaa. Keskeisimmät kysymykset koskevat nyt keskustaoikeistoa, jolla on parlamentissa eniten paikkoja. Suostuuko se yhteistyöhön äärilaidan kansalliskonservatiivien kanssa? Kuinka vahvasti oikealle Eurooppa kääntyy? Annan mukaan muutoksen tuulet puhaltavat voimalla ja Euroopan yhtenäisyys on koetuksella. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Hei Mikko. Tää ei ole oikea Trump vaan vain videonäyte." Näin tervehtii Yhdysvaltain entinen presidentti toimittajaa deepfake-videolla. Kyseessä on näyte, mutta erilaisista syväväärennöksistä on tullut vaarallinen vaaliase Intiassa. Intian esimerkki saattaa osoittaa, mihin muualla maailmassa ollaan menossa, sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Myös Euroopassa on jo nähty syväväärennösten voima. Slovakiassa poliitikko laitettiin “kertomaan” vaalivilpistä juuri ennen vaaleja. Moni piti videota totena. EU-vaalien lähestyessä väärennöksiä voi ilmaantua lisää. Datajournalisti Satu Helinin mukaan yleensä on mahdotonta selvittää, kuka niiden takana on. Monia disinformaatiota levittäviä tahoja yhdistää Venäjä-myönteisyys. Tavoitteena on aiheuttaa sekaannusta ja lisätä vastakkainasetteluja. Mutta miten väärennöksiin voi varautua, ja voivatko ne jo keikauttaa vaalituloksia? Voiko somessa leviävään politiikan sisältöön enää luottaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Älkää nousko seisomaan, ettette tule ammutuksi. Näin varoitettiin yleisöä vuoden 1973 euroviisuissa, jolloin Israel oli ensimmäistä kertaa mukana. Tuolloin uutta olivat myös näkyvästi aseistautuneet vartijat. Syynä olivat edellisvuoden tapahtumat: Münchenin olympialaisissa palestiinalaisterroristit olivat surmanneet 11 israelilaisurheilijaa. Nyt Israel sotii Gazassa, minkä vuoksi viisutunnelma on erityisen jännittynyt. Kilpailukaupungissa Malmössä on sekä suuri palestiinalaisvähemmistö että israelilaisyhteisö, ja paikalle odotetaan mielenosoittajia. Politiikkaa onkin mahdoton rajata ulos euroviisuista, sanoo viisuihin perehtynyt ulkomaantoimittaja Satu Helin. Mutta miten maailmanpolitiikka vaikuttaa viisujen pistetilastoon? Mitkä maat suosivat toisiaan ja miten konfliktit näkyvät pisteiden jaossa? Ketä Suomi äänestää ja kuka äänestää Suomea? Satu on tutkinut pistedataa viime vuosikymmeniltä, ja löydöksiä on perkaamassa myös Ylen euroviisutoimittaja Ville Vedenpää. Villeä ei ole helppo yllättää, sillä data osoittaa monta viisukliseetä todeksi. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tavarasta ei Venäjällä ole pulaa. Sen huomaa shoppailemalla venäläisissä verkkokaupoissa. Suurissa kaupungeissa saa amerikkalaisia hampurilaisia ja puhelimia, vaikka toisin piti käydä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 synnytti maassa ennennäkemättömän pakotevyöryn. Samalla länsimaisia yrityksiä lähti Venäjältä joukoittain. Moni venäläinen jäi ilman tuttuja länsimaisia tuotteita. Silti Venäjälle voi yhä tilata kaikkea mikrosiruista länsiautoihin, sanoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Heikki kertoo, että Venäjälle on syntynyt kokonainen uusi välittäjien ammattiryhmä: he kuljettavat ylellisyystavaroita Euroopasta Keski-Aasian kautta Venäjälle. Venäjän johto on huolehtinut, että lasku pakotteista ei lankea tavallisten venäläisten maksettavaksi. Kotimaiseen tuotannon lisäksi Venäjä luottaa kauppakumppaniinsa Kiinaan. Vaikka kaikki näyttää hyvältä, uhkana on sotatalouden ylikuumentuminen. Köyhtyykö Venäjän keskiluokka ja jääkö maa teknologisen kehityksen kelkasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Ohjelman toimittaa Elsa Osipova.

Asekauppoja Venäjän kanssa, entistä tiukemmat rajat ja oletettavasti myös nälänhätä. Näin kuvailee Pohjois-Korean nykytilannetta ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Mika on käynyt maassa pari kertaa ja seuraa sitä edelleen. Koronapandemian jäljiltä maailman suljetuimmasta maasta tiedetään vähemmän kuin koskaan aiemmin. Pohjois-Koreassa olevien ulkomaalaisten, ja toisaalta myös maasta pakenevien loikkareiden määrä on romahtanut. Muutama vuosi sitten otsikoissa ollut Koreoiden lähentyminen on unohdettu. Pohjois-Korea on julistanut Etelä-Korean ikuiseksi viholliseksi. Osa asiantuntijoista on epäillyt maan valmistautuvat jopa sotaan. Mitä Mika tästä ajattelee? Entä siitä, että maan johtaja Kim Jong-un ja Venäjän presidentti Vladimir Putin veljeilevät läheisesti? Voiko Pohjois-Korea auttaa Venäjää voittamaan sodan Ukrainassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession". Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä. Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen. Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista? Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Huonoja uutisia, eipä oikein muuta. Niitä tullaan Venäjältä kuulemaan lisää oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyin murhan jälkeen, ennustaa toimittaja Erkka Mikkonen. Venäjällä pitkään asuneen Erkan mukaan maassa valitsee pelon ilmapiiri. Presidentti Vladimir Putinin liittolaisetkaan eivät halua kertoa Putinille sitä, mitä tämä ei halua kuulla. Silti Venäjä porskuttaa eteenpäin. Talous ei ole romahtanut, eikä nuorten miesten kuoleminen hyökkäyssodan rintamilla ole suututtanut kansaa kaduille. Maata hallitaan nyt kauhulla ja terrorilla. Venäjällä on yhä vähemmän tilaa erilaisille mielipiteille ja äärikonservatiivisten arvojen kannattamisesta on tullut tapa menestyä elämässä. Jenny pohtii, veikö Navalnyin kuolema viimeisenkin toivon murun heiltä, jotka toivovat Venäjän muuttuvan. Pian edessä on presidentinvaalit, joiden tulos on ennalta sovittu. Onko näkyvissä mitään merkkiä Putinin heikkoudesta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Nämä eivät ole tavalliset presidentinvaalit, julistaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Syitä on monia: Toisen ehdokkaan kannattajista osa uhkailee väkivallalla. Ehdokas itse on yrittänyt jäädä valtaan hävittyään vaalit. Vastaehdokas on niin vanha, että hänen ajatuksenjuoksunsa pätkii. Asetelma on epänormaali, ja Yhdysvaltain vaalivuosi onkin alkanut latteissa tunnelmissa. Syksyllä on lähes varmasti edessä näytelmä, jonka harva haluaa nähdä: entinen presidentti Donald Trump vastaan istuva presidentti Joe Biden. Miksi pitäisi jaksaa kiinnostua? Jennyä ärsyttää, että asiat jäävät ehdokkaiden jalkoihin. Mitä Yhdysvalloissa asuvat ihmiset miettivät elämästään? Millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat? Mihin asioihin he toivovat presidentin puuttuvan? Maahanmuutto, turvallisuus, abortti, talous, Gaza, Iida listaa kuumia kysymyksiä. Olennaisinta on lopulta se, miten presidenttiehdokas tavoittaa kansan mielialan. Trump on viemässä tämän pelin, ellei Joe Biden paranna viestiään. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mikä on luultavasti juuri nyt kädessäsi ja samalla keskellä maailmanpolitiikkaa? Oikea vastaus on taiwanilainen mikrosiru. Niitä löytyy älypuhelimista, tietokoneista ja vaikkapa sähköautoista, kertoo Taiwanissa juuri vieraillut Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan vieressä sijaitseva Taiwanin saari on ainoa paikka maailmassa, missä kaikkein kehittyneimpiä siruja osataan valmistaa. Se on yksi syy, miksi Taiwan on koko maailmalle tärkeä. Toinen syy liittyy Kiinaan. Taiwan on erilainen kuin Kiina, ja sen tuntee Taipein värikkäillä kaduilla. Ihmiset puhuvat toimittajille ja ilmassa on vaikeasti selitettävä vapauden tunne. Taiwan äänestää nyt presidentinvaaleissa, joista on maalailtu käännekohtaa Taiwanin ja Kiinan suhteille. Vastakkain ovat Kiinan suosikki- ja inhokkiehdokkaat. Mitä vaalitulos tarkoittaa Taiwanin tulevaisuudelle? Kuinka pahasti Kiina ärsyyntyy, jos sen mielestä väärä ehdokas voittaa? Kiinan nopeaa hyökkäystä Taiwaniin ei pidetä todennäköisenä, mutta se saattaa jatkaa Taiwanin härnäämistä. Mika kertoo tapauksesta, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan hämmentävän tutulta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suomi on nyt Naton natoin Nato-maa. Näin tiivistää kuluneen vuoden Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Suomi on sotilasliiton jäsen ja mallioppilas, joka haluaa tehdä kaiken oikein. Sotapuhe on vallannut arjen ja uutiset, mutta onko siinä järkeä? Muun muassa tästä keskustelevat Iidan lisäksi Venäjä-tuntija, toimittaja Erkka Mikkonen ja Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka palaa podcastiin joulun kunniaksi. Kolmikko vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin kuluneesta vuodesta ja ennustaa tulevaa. Ensi vuosi on täynnä vaaleja, jotka osaltaan ratkaisevat, mihin suuntaan maailma kääntyy. Iida saa vastata Yhdysvaltain vaalivuoden kuumimpaan kysymykseen: miksi Donald Trumpille ja Joe Bidenille ei ole vaihtoehtoja presidenttikisassa? Jenny vaatii myös hyviä uutisia. Suvi on ollut töistä tauolla ja tutustunut omaan ihmisyyteensä, Iida uskoo puuhasteluun ja Erkalla on loistavaa kerrottavaa podcastien ystäville. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kutsutaan häntä nimellä Aigul. Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille. Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa. Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan. Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Popparit esiin, ilmastokokous alkaa! Näin kehottaa ilmastotoimittaja Hanna Eskonen, mutta vakavoituu sitten: Dubain ilmastokokouksessa on luvassa tiukkaa vääntöä ja panoksena maapallon tulevaisuus. Kokousisäntä Dubai haluaa lisätä öljynporausta – EU taas haluaa, että fossiilisista luovutaan kokonaan. Köyhät ilmastonmuutoksen runtelemat maat haluavat rahaa – länsimaat pakenevat vastuuta, vaikka numeroiden perusteella on selvää, että juuri ne ovat syyllisiä nykytilanteeseen. Erityisen vaikealta ilmastokriisin ratkaisu vaikuttaa juuri nyt. Voidaanko yhteistä vihollista voittaa, jos maailma jakautuu leireihin? Mitä Venäjä tekee ilmastopöydissä? Jenny haluaa tietää, onko jättimäisillä kokoontumisilla mitään väliä, kun maapallo lämpenee niistä huolimatta. Otsikot kertovat jälkikäteen karua kieltä ilmastokokousten menestyksestä. Hanna muistaa käyttäneensä termiä "mahalasku", Jenny sanoja "blaa blaa blaa". Nyt luvassa on itsekriittistä pohdintaa median tavasta puhua kokouksista. Lopuksi kuullaan myös hyviä uutisia. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Toisin kuin Suomessa, Intiassa nuoret uskovat parempaan tulevaisuuteen. Näin sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen, joka kävi juttumatkalla Mumbain kasvavassa metropolissa. Vaikka uusien tornitalojen ikkunasta näkyy kuumuudessa kärvistelevä slummi, hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia on yhä enemmän. Suomen keskiluokalla on entistä vähemmän rahaa, mutta Intiassa yhä useampi voi lähteä lomalle ja hankkia auton. Intian talous porskuttaa samalla, kun moni länsimaa ja talousihme Kiina rämpivät hiipuvan kasvun suossa. Miksi Intialla menee näin hyvin, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Haluaako Intia myös valtaa? Millainen olisi maailma Intian mukaan? Intian pääministeri Narendra Modi on äärimmäisen suosittu, mutta hän ajaa Intian hinduenemmistön asemaa muslimien kustannuksella. Jenny pohtii, voiko Modi sokaistua vallasta ja viedä Intiaa autoritääriseen suuntaan. Toistaiseksi Intia pysyttelee omalla linjallaan. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on myös Yhdysvaltain kumppani. Miten tämä on mahdollista? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ihmisten mieliä ei voi voittaa puolelleen pommittamalla. Se tarkoittaa, että vaikka Israel saisi äärijärjestö Hamasin tuhottua Gazassa, jäljelle jäisi sille äärimmäisen vihamielinen kansa. Nekin gazalaiset, jotka eivät tue Hamasia nyt, muistaisivat, ketkä pommittivat kodit hajalle. Näin pohtivat ulkomaantoimittaja Vilma Romsi ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joka tunkee mukaan Lähi-itä jaksoon pyytämättä mutta ei yllätyksenä. Israelin maahyökkäys Gazaan näyttää juuri nyt vääjäämättömältä. Vilma on viettänyt aikaa sekä Israelissa että Länsirannalla, ja saa selittää juurta jaksain, millaista arkea alueella eletään. Jenny uskoo, että perusasioiden ymmärtäminen auttaa tulevien uutisten seuraamisessa. Iida haluaa mukaan, koska Yhdysvaltain rooli tulevissa tapahtumissa on keskeinen. Maa on Israelin suurin tukija ja saattaa pian olla sotilaitaan myöten kiinni Lähi-idän kriisissä. Sodassa kuolisi tuhansittain siviilejä. Minkä hinnan Yhdysvallat on valmis maksamaan? Synkkyyden keskellä pohditaan, millä tavalla sotauutisia olisi helpompi sietää. Tarvitaanko enemmän tunnetta vai tietoa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua? Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista. Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia? Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia. Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa. Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Pahimmassa tapauksessa Venäjä alkaa propagandassaan leipoa Suomesta fasistivaltiota. Vielä ei kuitenkaan olla siinä pisteessä, rauhoittelee Venäjään erikoistunut toimittaja Erkka Mikkonen. Käänne on kuitenkin tapahtunut. Venäjän silmissä Suomi on menettänyt paikkansa mallinaapurina, ja on nyt mahdollinen vihollinen. Podcastiin paluun tekevä Erkka saa vastata Jennyn hämmentyneisiin kysymyksiin Venäjän aikeista. Suomen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjän johtoa, ja Suomen sanotaan olevan vihollismielisellä kurssilla. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Erkka huomauttaa, että Venäjän johdon liepeillä on monenlaista huutelijaa. Kaikkea ei kannata ottaa liian tosissaan – vaikkapa entisen presidentin Dmitri Medvedevin viestejä, joissa parjataan suomalaisia ja uhataan ydinsodalla. Jenny pohtii, mihin Venäjä Suomen mustamaalaamisella pyrkii. Erkka nostaa esiin uudet historian oppikirjat, joiden mukaan länsi haluaa hajottaa Venäjän. Vaikka Suomen maine Venäjällä on hyvä, aivopesu muuttaa väistämättä tilannetta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jos jossain on mätä kohta, sen takaa löytyy yleensä rasistinen käytäntö. Näin tiivistää Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Iida tarkoittaa sitä, miten rasismin vaikutukset näkyvät Yhdysvalloissa kaikkialla: kouluissa, terveydenhuollossa, vankiloissa ja erityisesti köyhyyden jakautumisessa. Orjuuden jälkeenkään mustat yhdysvaltalaiset eivät saaneet yhtäläisiä mahdollisuuksia luokkanousuun. Nykyisin köyhyys aiheuttaa ongelmia, jotka liitetään ihonväriin. Ongelmat puolestaan vahvistavat tummaihoisiin ihmisiin kohdistettuja ennakkoluuloja. Iida kehottaa miettimään, miksi mustat ovat yliedustettuina Yhdysvaltain vankiloissa ja miksi taas valkoisilla on ollut mahdollisuus kasvattaa omaisuuttaan. Miksi puhutaan valkoisesta eikä mustasta työväenluokasta? Jenny pohtii, onko Yhdysvalloissa käynnissä samanlainen kehitys kuin Suomessa. Yritetäänkö rasistisesta puheesta tehdä aiempaa hyväksyttävämpää? Miten suomalaisministereiden kielenkäyttöön olisi reagoitu Yhdysvalloissa? Iida sukeltaa pää edellä historiaan ja kertoo, kuinka rasistisen politiikan mielivalta oli aikoinaan osua myös amerikansuomalaisten nilkkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sortoa, mielenosoituksia, väkivaltaa ja öljyä. Tällainen on pitkään ollut länsimedian kuva Lähi-idästä. Viime aikoina alueelta on kuultu ylipäätään vähän uutisia, kun maailman katse on ollut muualla. Mitä Lähi-idässä juuri nyt tapahtuu? Mitä meidän pitäisi ymmärtää tulevasta? Sen saa kertoa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio, joka on seurannut aluetta pitkään. Jenny toivoo vastauksia rautalangasta, koska Lähi-idän valtasuhteet ja vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit tuntuvat niin monimutkaisilta. Sampo nostaa esiin olennaisia käänteitä: Entiset viholliset Iran ja Saudi-Arabia ovat lähentyneet Kiinan avulla. Israelissa on äärioikeistolainen hallitus, jonka politiikkaa ihmisoikeusjärjestö vertaa Etelä-Afrikan rotusortomenneisyyteen. Väkivalta palestiinalaisalueilla on leimahtanut jälleen. Huomio kiinnittyy myös rahan valtaan. Lähi-idässä on useita rikkaita maita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa koko maailmaan. Sen on ymmärtänyt myös Kiina. Samalla Yhdysvaltain ote Lähi-idästä höllenee. Ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta tämä ei lupaa hyvää. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.

Jatkuvaa ja tunnepitoista. Sellaista on maahanmuuttokeskustelu myös Suomen ulkopuolella. Näin sanovat EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joille Jenny soittaa juuri ennen kuin keskustelu kotimaassa alkaa todenteolla kuohua. Jennyä kiinnostaa, onko Suomi ainoa maa, missä maahanmuutosta puhutaan taas näin paljon. Ei todellakaan, sanoo Riku. Maahanmuutto on teema, joka voisi ratkaista vaalit koska vaan missä tahansa Euroopan maassa. Euroopassa siirtolaisuuden polttopiste on Välimeri, kun taas Yhdysvalloissa se on Meksikon vastainen raja. Molemmissa paikoissa ihmiset pyrkivät pois ahdingosta kohti parempaa elämää. Iida muistuttaa, että Yhdysvaltain talous nojaa vahvasti siirtolaisten varaan. Floridassa maahantulijoita koskevia lakeja on tiukennettu, ja nyt työntekijöistä on huutava pula. Miten maahanmuutto pitäisi järjestää laillisesti ja järkevästi? Kenellä on vastuu rajan yli tulevista siirtolaisista? Kiistelyä käydään molemmilla puolilla Atlanttia. Iida ja Riku sen sijaan ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että keskustelu kannattaisi tuoda ihmisten tasolle. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.

Luoja nähköön, kaikki on mahdollista. Kummallisia asioita tapahtuu Venäjän maalla. Näin puuskahtaa Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, joka päivysti juhannuksen selittämässä suomalaisille Wagner-armeijan vallankaappausretkeä Moskovaan. Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi homma meni pieleen? Oliko kapinan loppuratkaisu presidentti Vladimir Putinille voitto vai häviö? Heikki saa purkaa tapahtumat vielä kerran ja vastata kysymykseen, voisiko vallankaappaus onnistua Venäjällä. Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin oli Putinin luomus, joka karkasi Frankensteinin hirviön tavalla valloilleen. Prigožinilta puuttui kuitenkin se, mitä Putinin kaatamiseen olisi tarvittu: eliitin ja väkivaltakoneiston tuki. Jenny haluaa tietää, rakoileeko lattia Putinin alla lainkaan. Entä voisivatko venäläiset nyt innostua vallankumoukseen, kun Prigožin näytti esimerkkiä? Heikki muistuttaa, että vaikka moni haaveilee Venäjästä Putinin jälkeen, sisällissotaan johtava valtataistelu Venäjällä olisi Suomen kannalta painajaismainen vaihtoehto. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Lapsityövoimaa, kiellettyjä kirjoja, naisten oikeuksien tallomista. Kuka uskoisi, että nyt puhutaan Yhdysvalloista! Eikö maan pitäisi olla vapaan maailman johtotähti? Jenny pohtii, mitä ihmettä tapahtuu uutispaitsioon jääneessä suurvallassa, ja soittaa kirjeenvaihtaja Iida Tikalle. Iida haluaa avautua lasten synkästä tulevaisuudesta ja presidentti Joe Bidenin epäonnistumisista. Maa peruuttaa, hän sanoo. Parhaillaan Iida on Miamissa seuraamassa entisen presidentin Donald Trumpin oikeudenkäyntiä. Paikalla on sata muuta toimittajaa ja huomattava joukko Trumpin tukijoita. Tilanne kuvaa hyvin sitä, miksi Yhdysvallat on jumissa. Republikaanien kannattajista suurin osa rakastaa entistä presidenttiä syytteistä huolimatta, demokraattien päähuomio on Trumpin vastustamisessa. Samalla maan demokratia rapistuu ja yksilöiden vapaudet kaventuvat. Kouluista poistetaan orjuutta käsitteleviä kirjoja, lapsille ei saa kaikkialla puhua homoudesta ja abortin saamista vaikeutetaan. Usein taustalla häärää Trumpin haastaja Floridan kuvernööri Ron DeSantis. Voiko hänestä tulla seuraava presidentti? Yhdysvaltain kehitys saa Iidan muistelemaan viimeisiä vuosiaan Venäjällä, ja Jennyn puhumaan Kiinan sensuurista. Samaan aikaan Eurooppa nojaa yhä Yhdysvaltoihin Venäjän uhan ja Naton vuoksi. Onko tässä enää mitään järkeä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Hanavesi maistuu suolalta samalla kun teollisuus tarvitsee yhä enemmän makeaa vettä. Miksi uruguaylaiset eivät tuki suomalaisen sellutehtaan portteja tai kapinoi massoittain kaduilla ympäristön puolesta? Koska koko pienen valtion talous riippuu lihasta ja sellusta, sanoo Uruguaysta vasta palannut Ylen toimittaja Maija Salmi. Pieniä protesteja on, mutta suurin osa kansasta kannattaa selluteollisuutta. Latinalainen Amerikka on joutumassa Euroopan vihreän siirtymän maksajaksi. Ulkomaiset yhtiöt hamuavat alueen luonnonvaroja, kuten akkumineraaleja ja nopeasti kasvavaa metsää. Siksi Uruguayssa on kaksi suomalaisen metsäyhtiö UPM:n sellutehdasta. Juuri nyt maassa on vakava vesipula, mutta ratkaisua ei etsitä talouden rakenteista. Uruguayssa kukaan ei äänestäisi ympäristö- tai ilmastoasiaa ajavaa puoluetta, Maija sanoo. Jennyä kiinnostaa ympäristöaktivismin tulevaisuus. Suomen ja koko Euroopan pitäisi siirtyä vihreämpään elämäntapaan, mutta kapinat halutaan siivota kaduilta. Ilmaston kannalta on jo kiire, mutta sen näyttämisestä voi joutua vankilaan. Ehtivätkö uruguaylaiset herätä ajoissa puolustamaan ympäristöään? Mitä on ekokolonialismi? Entä vaaditaanko Uruguayssa suomalaistoimittajaa vastuuseen ekologisesta velasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ei ole olemassa neuvolaohjeita siitä, kuinka puhua lapsille sodasta. Näin pohtii Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen juteltuaan tutun ukrainalaisen kanssa vanhemmuudesta. Jokainen joutuu itse pohtimaan, miten kertoa lapsille, että isä lähti rintamalle. Suvi ja Jenny istuvat toistamiseen puistonpenkillä Lvivissä ja vastaavat kuuntelijoilta tulleisiin kysymyksiin. Miten käy vuokranmaksun, kun perhe pakenee maasta? Ovatko koulut ja yliopistot auki? Onko Ukrainassa keikkoja tai teatteriesityksiä? Lvivissä päiväkodit ovat täynnä ja vuokrat nousseet, koska moni on paennut maan länsiosaan. Opiskelijat viettävät iloisia kevätiltoja, mutta sota on koko ajan läsnä. Kaupoissa näkyy sotaunivormuun puettuja Ryhmä Hau -leluja, baareissa jalattomia nuoria miehiä. Ihmiset kertovat elämän menneen monin tavoin uusiksi, kun Venäjän suurhyökkäys alkoi. Monen läheinen on rintamalla tai pelkää sinne joutumista. Mutta miksi avustuksia rintamalle vievä ukrainalaisnainen hankki elämänsä ensimmäisen huulipunan? Ja miksi Suvia hävettää puhua Ukrainassa venäjää? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vaikka tunnelma Ukrainassa on odottava, sota ei ole tauolla, muistuttaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Ihmisiä kuolee joka päivä, ja se on aistittavissa jopa Ukrainan rauhallisella länsilaidalla. Suvi ja Jenny istuvat puistossa Lvivissä ja pohtivat, milloin Ukrainan odotettu keväthyökkäys alkaa. Vai onko se kenties alkanut jo? Jenny haluaa tietää, mitä aseapua antavat länsimaat odottavat Ukrainalta. Mitä jos uudet tankit ja ilmatorjuntajärjestelmä eivät auta Ukrainan armeijaa läpimurtoon? Voisiko epäonnistuminen vaikuttaa haluun tukea Ukrainaa jatkossa? Keskustelut ukrainalaisten kanssa saavat Suvin pohtimaan, kuinka väsyneitä ukrainalaissotilaat ovat ja miten joka päivä moni elämä muuttuu täysin. Lvivissä sota ei näy pinnalle, mutta tarkemmin katsottuna merkkejä on kaikkialla. Vastaantulijoita, joilla on proteesi, kadulla itkuun purskahtavia ihmisiä, tarinoita hautajaisista ja rintamalle lähteneistä sotilaista Toisaalta keväthyökkäykseen ladataan odotuksia, toisaalta kukaan ei uskalla odottaa enää mitään. Suvi uskoo, ettei vastaisku ratkaise perimmäistä kysymystä: kuinka sota saataisiin loppumaan? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kun Sanna Marin häipyy, hänen tähtensä häipyy ja Suomen rooli himmenee. Näin ennustaa politiikantoimittaja, EU-tuntija Maria Stenroos, joka saa vastata Jennyn kysymyksiin Suomen ulkopoliittisesta suunnasta. Marin oli politiikan supertähti, joka tunnettiin maailmalla. Miten Suomen käy, kun hän on poissa? Marian mukaan Marin teki suomalaisittain jotain poikkeuksellista sanoessaan asiat niin kuin ne ovat. Hän ei puhunut ulkopolitiikan salakieltä, ja siksi häntä kuunneltiin maailmalla. Jenny pohtii, tapahtuuko Suomen ulkopolitiikassa käänne, jos kokoomusjohtaja Petteri Orpo saa hallituksen kasaan perussuomalaisten kanssa. Marian mukaan luvassa voi olla keskittyminen turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen lähialueisiin maailmaa syleilevän demarijohtoisen hallituksen jälkeen. EU on Petteri Orpolle tuttu pelikenttä. Maria muistelee, kuinka Orpo oli sisäministerinä päättämässä pakolaisten sijoittamisesta Välimereltä Euroopan maihin. Orpo äänesti tyhjää koska perussuomalaisten paine oli niin kova. Enteileekö tämä tulevaa? Keskusteluun lyödään vielä lopuksi Nato-kortti: puolueet halusivat Natoon yksissä tuumin, mutta voiko sotilasliitosta syntyä uudelle eduskunnalle kiistanaihe? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vankeutta somepostauksista, lapsen piirroksista ja raiskaus runosta. Tällaisin keinoin ihmisiä pelotellaan hiljaisiksi Vladimir Putinin Venäjällä. Ulkomaantoimittajat Simo Ortamo ja Saana Uosukainen tekevät töitä ymmärtääkseen, mitä venäläisten arkeen kuuluu. Silti on lähes mahdotonta tietää, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat kotimaansa käymästä hyökkäyssodasta. Kyttäyskulttuuri elää edelleen vahvana, ja ihmiset luottavat vain lähimpiinsä, Saana sanoo. Paitsi pelko, Putinin hallinnon työkalupakissa on paisuva propagandakone. Kirjoja sensuroidaan ja televisiossa lauletaan Ukrainassa käytävää sotaa fiilisteleviä lauluja. Propaganda ilmenee myös sotarikoksina: Venäjä kaappaa lapsia Ukrainasta ja esittelee mediassa heitä pelastettuina sotaorpoina. Jenny haluaa tietää, uskovatko venäläiset oikeasti kaiken, mitä valtiokoneisto kertoo. Entä onko kysymys Venäjän muuttumisesta vain läntinen toiveuni? Pitäisikö meidän hyväksyä, että naapurimaamme ei pitkään aikaan palaa demokratiaksi? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kyllä täällä pelätään, sanoo Filippiineillä asuva Ylen toimittaja Sara Rigatelli. Mutta ei sitä, että Kiina uhkaisi suoraan naapureitaan vaan sitä, että se päättäisi valloittaa Taiwanin. Hyökkäys saarelle voisi pahimmillaan johtaa Kiinan ja Yhdysvaltain väliseen sotaan. Tämä olisi monin tavoin Venäjän Ukrainassa käymää hyökkäyssotaakin isompi asia, Sara huomauttaa. Vastakkain olisi kaksi maailman voimakkainta maata. Pienemmät Kaakkois-Aasian maat jäisivät väistämättä jalkoihin. Tällä hetkellä ne yrittävät tasapainotella kahden suuren välissä. Kiina on merkittävä kauppakumppani, josta halutaan hyötyä. Yhdysvallat taas tarjoaa turvallisuutta. Venäjä-krapulasta toipuva Eurooppa pohtii suhdettaan Kiinaan, ja Jenny haluaa tietää, miten Kiina nähdään sen lähialueilla. Pidetäänkö sitä uhkana? Jenny ja Sara pohtivat, mitä Kiina aikoo nyt kun rajat ovat auki ja maan johto ei enää keskity pelkästään koronatesteihin ja rajoitusten valvomiseen. Käyttääkö se hyväkseen sitä, että lännen katse on Ukrainassa? Miten pitkälle Kiina voi mennä ilman, että Yhdysvallat puuttuu peliin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kai te haluatte Karjalan takaisin? Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan. Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen. Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä. Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta. Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa? Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna. Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan. Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä. Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä? Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvaltain huumekriisistä pitää puhua nyt, sanoo Iida Tikka. Washingtonissa asuva kirjeenvaihtaja on nähnyt omin silmin, miten maata piinaava ongelma syvenee. Kaduilla kulkee ihmisiä yhä huonommassa jamassa, ja väkivallan määrä lisääntyy. Pandemiavuodet näkyvät karuna piikkinä yliannostuskuolemien tilastoissa. Yhdysvallat on huumebisneksen jättiläinen: siellä käytetään jopa neljännes maailman laittomista huumeista. Iso osa huumeista tulee maahan Meksikosta tai sen kautta. Jenny haluaa tietää, millaisilla keinoja tilanteen ratkaisemiseksi voisi löytyä. Iida käy läpi esimerkkejä Hollannin huumepolitiikasta gangsterielokuviin selittääkseen, miksi rangaistusten koventaminen ei välttämättä ole toimiva ratkaisu. Joissain osavaltioissa onkin tehty päinvastoin: Oregonissa kovienkaan huumeiden hallussapito ei välttämättä ole enää rangaistavaa. Osavaltioissa, jossa marihuana on laillistettu, yliannostuskuolemat ovat kääntyneet laskuun. Lopussa Iida kertoo tieteellisistä kokeista, joissa huumekoukussa olevat rotat halusivat mieluummin tekemistä tai kaverin kuin lisää huumetta. Pandemian aikaan moni ei voinut tehdä tätä valintaa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi. Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa. Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan. Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan. Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä. Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani. Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina. Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.