Podcasts about ukrainassa

Israel tyhjentää Gazan aluetta täyden haltuunoton tieltä. Samaan aikaan Israel sanoo aikovansa päästää jonkin verran ruoka-apua Gazaan yli kaksi kuukautta kestäneen saarron jälkeen. Tel Avivista raportoi toimittaja Antti Kuronen. Gazan siviilien tilanteesta kertovat anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Henriikka Ollila Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä ja kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski Suomen Punaisesta rististä. EU:n ulkoministerit päättävät tänään uusista pakotteista Venäjälle, joka jatkaa hyökkäystään Ukrainassa. Miten tehokas paketti on kasassa? Pakote-päätöksenteosta Brysselissä kertoo EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu ja keskustelemassa ovat vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista sekä pakotejuristi Aleksi Pursiainen. Juontajana Markus Liimatainen.

Ykkösaamussa keskustellaan tänään tutkijoiden Rinna Kullaan ja Tyyne Karjalaisen kanssa siitä, onko rauhan ovi auki tänään Ukrainassa? Kuka lopulta tulee Istanbuliin? Kuulemme myös kirjeenvaihtajien arvioita odotuksilla ladatusta päivästä. Toisessa keskustelussa kysytään kevyen liikenteen sähköistymisestä; jo lapset käyttävät sähköpotkulautoja, polkupyörien nopeudet kasvavat - kuinka käy liikenteen turvallisuuden? Lähetyksen lopussa yhteys Euroviisuihin, vieläkö Erika Vikmanin pakarat ovat suurempi puheenaihe kuin Suomen viisubiisi? Juontajana Pirjo Auvinen.

Onko rauha Ukrainassa lähempänä vai kauempana? Mitä Trump tavoittelee ja mikä om EU:n rooli? Tästä keskustelemme UPI:n Tyyne Karjalaisen kanssa. Timo Harakka auttaa meitä ruotimaan kasvuriihen päätöksiä och vad betyder Valborg för dig?

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Miksi Yhdysvallat ei painosta Venäjää rauhaan? Suurvaltojen presidenttien odotetaan keskustelevan puhelimitse tiistaina. Asettaako presidentti Trump painetta presidentti Putinille, jotta Ukrainassa saavutettaisiin kestävä rauha? Keskustelemassa toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta ja Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saksassa Bundestag eli parlamentti äänestää ns. velkajarrun löyhentämisestä. Millaiset mahdollisuudet mullistuksella on mennä läpi? Saksasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kuinka suomalaisten terveyttä on edistetty vuosien saatossa? Mikä on ollut valtion päämäärä terveyspalveluiden kuten terveyskeskusten kehittämisessä? Keskustelemassa Kristiina Patja sekä professori, THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska. Löytyykö suomalaisilta halua kesälomakauden siirtämiseen? Haastateltavana toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Tunnustelut Ukrainan rauhanneuvotteluiden aloittamisesta saivat vauhtia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi puhuneensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamisen aloittavista neuvotteluista. Toistaiseksi neuvotteluasetelmista tiedetään vähän. Tiedossa ovat Trumpin puolustusministerin puheet Ukrainan rajoista, maan Nato-jäsenyyden mahdottomuudesta, sekä ukaasi ettei Yhdysvallat olisi osallistumassa rauhan takaamiseen Ukrainassa. Vaarantaako Trumpin ja Putinin puhelindiplomatia Ukrainan itsenäisyyden? Jääkö Ukraina sodan ja rauhan väliseen tilaan? Onko Trump tarjoamassa Ukrainaa kultalautasella Putinille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mihin suuntaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat kehittymässä Donald Trumpin noustua presidentiksi? Entä mitä suurvaltojen välit tarkoittavat Ukrainan kannalta? Vieraina Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Lähetyksessä on mukana myös Ukrainassa oleva toimittaja Justus Stasevskij. Maailman talousfoorumi julkaisi tällä viikolla ennusteen siitä, mitkä työpaikat katoavat ja mitkä lisääntyvät seuraavan viiden vuoden aikana. Millaisen työn murroksen äärellä nyt ollaan? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa. Hallituksessa nähdään tänään muutoksia, kun kokoomus kierrättää ministereitään. Studiossa ministerivaihdoksia analysoi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Elina Sonkajärvi, Mikko Haapanen, Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Mikä on Ukrainan rintamatilanne eri rintamaosilla? Millainen mennyt vuosi 2024 oli ja miltä näyttää tulevaisuus? Mikä on Ukrainan miespulan tilanne, ja mikä pöyristyttää Emiliä eniten? Emil analysoi Ukrainan sotaa avoimiin lähteisiin perustuen ja avaa meille nyt, että mikä tilanne sodassa on. Puhutaan menneen vuoden trendeistä, Ukrainan miespulasta ja Lännen interventiomahdollisuudesta. Miltä tulevaisuus näyttää, jos Ukrainassa saadaan rauha aikaan? Mikä Ukrainalla menee hyvin, mikä huonosti? Entä Venäjällä?Black Bird Groupin tilannekartta: https://blackbirdgroup.fi/mapMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Mitä täällä tapahtuu? Pohjois-Korea hyökkää Eurooppaan, Ukrainassa on sodittu 1000 päivää, jenkit valitsi Trumpin johtajakseen ja suomalaisia rauhanturvaajia on ammuttu Libanonissa. Charly Salonius-Pasternak tulkitsee meidän kanssa maailman tilannetta, kun koitetaan ymmärtää! Miten Ukrainalla menee? Tuleeko neuvottelut ja miten jenkkiaseiden käyttö tai Pohjois-Korean mukaantulo vaikuttaa? Entä miten meidän käy Trumpin kanssa?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Yhdysvaltain presidentinvaalit voittanut Donald Trump on luvannut tuoda rauhan Ukrainaan yhdessä vuorokaudessa. Millainen mahdollisuus presidentti Joe Bidenillä on toimia Ukrainassa ennen kuin Trump aloittaa tehtävässä 20. tammikuuta? Keskustelemassa Ukraina-tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Sitran Ennakointi ja koulutus -toiminnon johtaja Veera Heinonen. Millainen rauha Ukrainaan voidaan saada? Voiko Venäjä tyytyä mihinkään muuhun kuin voittoon sodassa? Entä miten Suomi ja Eurooppa voivat nyt auttaa Ukrainaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Avainmedia on tukenut Ukrainan helluntaikirkon radiotyötä sodan alusta lähtien. Palveleva puhelin sekä rohkaisevat ohjelmat auttavat jaksamaan pitkittyneen sodan varjossa. Lisäksi tuoreet terveiset Keski-Aasian radiotyöstä rohkaisevat myös Avainmediaa jatkamaan median kautta tehtävää lähetystyötä sillä moni kuulee tänään evankeliumin ensimmäistä kertaa juuri sähköisten viestimien kautta. Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian Idäntyön asiantuntija Heikki Jäntti. 

Tyyne Karjalainen UPIsta avaa Ukrainan voitonsuunnitelmaa ja tilannetta Ukrainassa, jossa Anderskin kävi. Oppositiosta on toisessa pykälässä paikalla Hannu Hoskonen ja investoinnit tai niiden puute puhututtavat.

Vieraana hävittäjälentäjä Heikki Mansikka! Jutellaan siitä, millaista hävittäjällä on lentää ja millaista ilmataistelu on. Mitä hävittäjälentäjältä vaaditaan? Miten LentoRUKkiin pääsee? Millainen lentoonlähtö Hornetilla? Miten ilmataistelua harjoitellaan? Mitä hävittäjien kesken ilmassa tapahtuu? Entäs se paljon puhuttu F-35? Entäs F-16 Ukrainassa?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Radiotyö on edelleen erittäin tehokas ja tarpeellinen työmuoto. Asia tulee erityisesti esille Ukrainassa, jossa käydään sotaa ja puolestaan myös Perussa, jossa vuoristoinen maasto asettaa omat haasteensa. Radioaallot pääsevät niin rintaman sotilaiden kuuluviin kuin syrjäisiin vuoristokyliin. Hyviä uutisia radiotyöstä on ohjelmassa kertomassa Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi. 

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Avustustyö hyökkäyssodan keskellä Ukrainassa. Venäjän pommitukset osuvat edelleen siviilikohteisiin jopa läntisessä Ukrainassa ja avustustyö maassa jatkuu. Suomen Punaisen ristin avustustyöntekijä Heidi Saarinen kertoo tilanteesta Kiovassa. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi perjantaina sairaalaverkon uudistuksista. Kysymme, mitä terveydenhuolto saa maksaa ja miten määritellään se, mitä hoitoa julkisen sairaanhoidon pitää tarjota. Studiossa HUSin diagnostiikkajohtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ja Helsingin yliopiston terveyshuollon professori Kristiina Patja. Tartuntataudit ovat riepotelleet suomalaisia jo loppukesästä, mutta millainen syksy on tulossa. Puhelimessa tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Työmarkkinoiden syksy käynnistyy vientialojen neuvotteluilla. Työelämää koskeva lainsäädäntö etenee ja samalla, kun talouden toivotaan hiljalleen pääsevän takaisin kasvu-uralle. Miten myrskyisä syksy on edessä ja kelpaavako hallituksen vastaantulo paikallisessa sopimisessa työntekijäliitoille? Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Puhelimessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Juontaja Mira Stenström, tuottaja Annette Blencowe.

Kirjailija, elokuvaohjaaja Reetta Aalto keskustelee Taru Torikan kanssa toisesta romaanistaan Musta aukko. Siinä kovasti Aaltoa muistuttava, Venäjällä opiskellut elokuvantekijä elää mullistusten aikaa ja joutuu katsomaan paitsi omaa taiteenalaansa kuin omaa elämäänsä monesta uudesta kulmasta uusin silmin. Yhteiskunnan makrotason myllerrykset me too -liikkeestä pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa myllertävät myös päähenkilön elämän ja tunteet, ja pakottavat tekemään tiliä omien ongelmien kanssa. Samalla taiteilija käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä, kuten kenellä on oikeus puhua surustaan suhteessa Ukrainaan ja Venäjään, kun toiset ihmiset viruvat pommien keskellä. Romaanikaan ei pysy alkuperäisessä suunnitelmassa, kun sota ja menneisyys vyöryvät päälle. Puhumme Reetta Aallon kanssa monimutkaisesta suhteesta venäläisyyteen. Hän vieraili Pienessä karanteenikirjassa jo esikoisromaaninsa Vadimin yhteydessä. Siinä suomalainen nuori nainen opiskelee Pietarissa vuosituhannen alussa. Musta aukko jatkaa aiheista, jolle ei oikein tunnu olevan tilaa tämän hetken "länsimaisessa" keskustelussa. Osta Musta aukko https://kustantamo.sets.fi/kirja/musta-aukko/?attribute_pa_format=kovakantinen Vadim-keskustelun voit kuunnella PKK:n jaksosta 24 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-24-reetta-aalto-vadim

Ukraina hyökkäsi Kurskiin Emil Kastehelmi #neuvottelija 266. Blackbird OSINT-ryhmän Emil kertaa mitä tiedämme nyt Ukrainan yllätyshyökkäyksestä Venäjälle, sen tavoitteista ja vaikutuksista. Saksalaispanssarivaunuja taas Kurskissa! Kurskin lisäksi jaksossa käydään läpi Venäjän hyökkäyssodan rintamalinjat Ukrainassa, NATO:n, länsimaiden ja Putinin ensimmäiset reaktiot. Lisäksi pohditaan hyökkäyksen vaikutusta USA:n presidentinvaaleihin ja Suomen itärajaan. #neuvottelija Sisäpiirissä Emil Kastehelmi ja Sami Miettinen käyvät läpi suosikkilähteensä Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miksi kulutussota jatkuu Ukrainassa? Keskustelemassa komentaja evp Juha-Antero Puistola sekä Sotataidon laitoksen johtaja Pasi Hirvonen Maanpuolustus korkeakoulusta. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Terveyskeskusten työvoimapula. Tuupovaarasta haastateltavana pääluottamusmies Anita Ruotsalainen. Työvoimapula vaivaa koko sote-alaa. Missä se näkyy? Entä millaisia vaikutuksia hallituksen leikkauksilla on sote-alalle? Keskustelemassa hoivajohtaja Arja Laitinen Hali ry:stä sekä kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa Mieli ry:stä. Tanskalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Karoliina Kantola. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Lotta Lautala ja Ilkka Lahti. Tuottajana Marija Skara

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Miksi sotiminen voi olla samanaikaisesti sekä elämän hirveintä että parasta aikaa ja miltä vihollisen ampuminen tuntuu? Minkälainen on kova sotatarina ja mitä yhteistä on vapaaottelulla, sotimisella ja legoilla leikkimisellä? Mikä on onnellisen elämän resepti ja miten intohimot ja mielenkiinnot, status ja pariutuminen littyvät toisiinsa? Studiossa vieraana Ukrainassa vapaaehtoisena taistellut Mikko Rupponen. Jakso on kuvattu 9.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Kovin sotatarina" (7:32) Veljeys, rakkaus ja viha (12:45) Menneisyys (15:59) Identiteetti (25:18) Venäläistä rulettia (28:57) Lapsuus (38:21) Geenit ja kohtalo (42:25) Vapaaottelu (51:41) Ammattiurheilu (56:37) Autismi ja menestys (1:04:16) Rakennusala (1:08:17) Dopamiini (1:12:43) Virtuaalitodellisuus (1:17:14) Matrix-Simulaatio (1:22:35) Ennakkoluulot (1:30:39) Ukraina (1:36:40) Intti (1:42:32) Sotaelokuvat (1:45:28) "Tositoimet" (1:53:57) Mariupol (2:00:09) Venäjän hyökkäys (2:02:46) Riskinotto ja katkeruus (2:17:37) Tappaminen (2:34:31) Kuolema (2:42:45) Onnellinen elämä (2:46:16) Yrittäjyys (2:50:23) "Elä. Nyt." (2:57:01) Venäläiset (3:12:44) Taistelutahto (3:15:02) Evoluutiopsykologia (3:20:30) Status ja parinvalinta

Sodan pitkittyminen on pakottanut Ukrainan kiihdyttämään joukkojen mobilisointia. Uusi liikekannallepanolaki astui voimaan toukokuussa. Se alensi kutsuntaiän 25-vuotiaisiin ja vähensi palveluksesta vapautumisen perusteita. Ukrainassa osa kutsuntaikäisistä pakoilee kuitenkin armeijaa. Tämä on luonut jännitteitä yhteiskuntaan, sillä rintamalla sotivilla ei ole kotiutumiselle aikataulua ja vereksiä voimia tarvittaisiin kotiutumisen mahdollistamiseksi. Ohjelmassa kuullaan erään kutsuntoja pakoilevan miehen tarina sekä tasa-arvoisempaa sotimistaakanjakoa ajavia sotilaiden omaisia. Lisäksi ukrainalainen sotahistorioitsija avaa taustoja Ukrainan reservin ja maanpuolustustahdon haasteille. Mukana on hänen mukaansa paljon neuvostoaikojen painolastia. Ukrainalaiset asiantuntijat puolestaan arvioivat, miten uusi liikekannallepanolaki on toiminut tähän mennessä ja millaisia puutteita siinä on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Simo Ortamo ja Paula Vilén. Yhteystoimittajana Ukrainassa toimi Olha Podorozhna. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Millä keinoilla ja sanoilla Venäjän johto oikeuttaa hyökkäyssotaa Ukrainassa? Haastateltavana Aleksanteri-instituutin väitöskirjatutkija Santeri Kytöneva. Kytöneva on käynyt läpi Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheita sekä Kremlin tiedotteita ja muita julkaisuja. Ortodoksinen kirkko auttaa Venäjän johtoa Ukrainan sodan oikeuttamisessa. Keinovalikoimassa on uskonnollisen merkityksen antaminen sodalle: vastustaja leimataan paholaiseksi ja esitetään väitteitä satanismista. Lännen väitetään luovan Venäjälle vihamielistä "anti-Venäjää". Läntinen eliitti asetetaan vastakkain perinteisille arvoille ja uskonnolle. Miten näihin Venäjän johdon esittämiin väitteisiin pitäisi suhtautua? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saako äärioikeiston nousu, luontokato tai maatalouden ongelmat äänestäjät eurovaaleissa liikkeelle? Nostaako sota Ukrainassa vaalien äänestysprosenttia? Hetkauttaako Venäjän uhka EU-kansalaisia eripuolilla Eurooppaa? Mihin kohtalonkysymyksiin kansalaiset eripuolilla Eurooppaa haluavat ottaa eurovaaleissa kantaa? Eurovaalien ennakkoasetelmia analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä entinen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja MTV-uutisten kolumnisti Helena Petäjistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb allekirjoitti Ukrainassa sopimuksen Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta. Mihin presidentti Stubb kytki Suomen? Onko kyseessä Suomen ja Ukrainan välinen yhteisymmärrysasiakirja, vai sitova sopimus? Onko sopimus pelkkää symboliikkaa, vai velvoittaako se Suomea poliittisesti? Solmiko Stubb sopimuksen, jolla Ukraina voittaa sodan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Asekauppoja Venäjän kanssa, entistä tiukemmat rajat ja oletettavasti myös nälänhätä. Näin kuvailee Pohjois-Korean nykytilannetta ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Mika on käynyt maassa pari kertaa ja seuraa sitä edelleen. Koronapandemian jäljiltä maailman suljetuimmasta maasta tiedetään vähemmän kuin koskaan aiemmin. Pohjois-Koreassa olevien ulkomaalaisten, ja toisaalta myös maasta pakenevien loikkareiden määrä on romahtanut. Muutama vuosi sitten otsikoissa ollut Koreoiden lähentyminen on unohdettu. Pohjois-Korea on julistanut Etelä-Korean ikuiseksi viholliseksi. Osa asiantuntijoista on epäillyt maan valmistautuvat jopa sotaan. Mitä Mika tästä ajattelee? Entä siitä, että maan johtaja Kim Jong-un ja Venäjän presidentti Vladimir Putin veljeilevät läheisesti? Voiko Pohjois-Korea auttaa Venäjää voittamaan sodan Ukrainassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainassa alkoi kaksi vuotta sitten. Sota on muuttanut maailmaa entistä epävakaammaksi. Lännen valta horjuu. Maailman maat etsivät liittolaisuuksia ilman vanhoja sitoumuksia ja riippuvuuksia. Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit väijyvät kaiken taustalla - muuttuko Yhdysvaltain ja Euroopan Nato-suhde. Maailma liikkeessä ja vanha valta horjuu -ohjelma pohtii maailman tilaa. Toimittajana on Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailijana Juha Hjelm.

Lähetyksessä kerrotaan, että Pelastakaa Lapset-järjestön mukaan Ukrainassa on kuollut 42 siviiliä päivässä. Järjestö on kuitenkin myöhemmin korjannut antamaansa tietoa. Pelastakaa Lapset-järjestö täsmentää, että Ukrainassa on kuollut tai haavoittunut 42 siviiliä päivässä.

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea. Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta? Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tuhoisaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa pian kolmatta vuotta. Kotimaassaan hän on hiljentänyt vastustajansa kovalla kädellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta. Vuoden ensimmäisessä juhlajaksossa Ylen entiset Venäjän-kirjeenvaihtajat Jyrki Saarikoski ja Hilkka Hyrkkö pohtivat, miksi Venäjä päätyi rakentamaan uutta imperiumia Neuvostoliiton raunoille. He kertovat, miltä tuntui raportoida muun muassa Neuvostoliiton romahduksesta, Tšetšenian sodasta ja Ukrainan Maidan-aukion vallankumouksesta ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat yhä Venäjällä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijoina ovat Anders Johansson ja Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tina Soini on palannut sanojensa mukaan viimeiseltä rotaatioltaan Ukrainan sodassa. Viime jaksossa kysyin miksi hän ylipäätään lähti Ukrainaan. Tässä jaksossa kysyn mikä sai hänet päättämään, ettei hän palaa sinne takaisin. Sen lisäksi puhumme Ukrainan rintaman tunnelmista vaikean vaiheen aikana, sekä Tinan suunnitelmista omalle tulevaisuudelleen. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tina Soini on yksi niistä suomalaisista, jotka ovat laittaneet henkensä peliin mennäkseen Ukrainaan auttamaan heitä taistelussaan. Mutta Tinan näkökulma sotaan ei kulje rynnäkkökiväärin tähtäimen kautta. Hän työskentelee niissä ensihoitopisteissä ja kenttäsairaaloissa, joissa monen sotilaan elämä muuttuu tai loppuu kokonaan. Tässä jaksossa paneudumme Tinan kokemuksiin Ukrainassa, mielenterveydestä, ja hänen elämään Suomessa, jossa hän tätä jaksoa äänittäessä odottaa viimeistä rotaatiotaan. Tästä jaksosta on luvassa jatko-osa, kun Tina palaa viimeiseltä rotaatioltaan. Vapaaehtoisena Sodassa-sarjan eka jakso: https://youtu.be/fvQyUlrW6JE?si=bHyc-UCE8MNbXk75 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävitä sodan Venäjää vastaan. Mitä Stubb tekisi presidenttinä, jos niin käy? Toimittajana on Antti Pilke.

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Valko-Venäjä on Ukrainan sodan myötä ajautunut entistä tiukemmin Venäjän syliin. Putin käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyssotansa tukena. Putinille itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka onkin hyödyllinen liittolainen, joka tekee niin kuin Putin käskee. Oppositio on nujerrettu ja elää valtaosin maanpaossa Liettuassa. Siellä heihin on alettu suhtautua aiempaa epäilevämmin, mahdollisena turvallisuusuhkana. Ohjelmassa tavataan Vilnassa asuvia, Valko-Venäjän hirmuhallintoa paenneita sekä kuullaan asiantuntijoilta, millaiset ovat demokraattisen muutoksen mahdollisuudet Valko-Venäjällä. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Saana Uosukainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä VTT:n kanssa. https://www.vttresearch.com/fi Satoja kilometrejä maan kamaran yläpuolella leijailee satelliiteiksi kutsuttavia laitteita, jotka pyörittävät monta tärkeää ja jopa kriittistä yhteiskunnan toimintoa. VTT:n tutkimusprofessori tutkii niitä, ja tuli Futucastiin kertomaan teille niistä. Mitä yhteiskunnan toimintoja satelliitit mahdollistavat? Mitä satelliitit oikeastaan ovat, ja miten ne toimivat? Kuinka paljon niitä on, ja onko niiden määrä ongelma? Miten mm. Suomalaista satelliittiteknologiaa on hyödynnetty Ukrainassa? Ja ovatko tärkeät satelliitit turvassa avaruudessa, kiristyvässä maailmantilanteessa? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Tässä jaksossa käsitellään Prigožinia, Petteri Orpon vierailua Ukrainassa ja Talebania. Studiossa Venla Kuokkanen, Matilda Jokinen ja Joakim Westrén-Doll. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu afganistanilaisnaisista: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009787054.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa. HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/uutisraporttipod.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Ulkopoliittisen Instituutin Jyri Lavikainen oli ensimmäinen vieras, jonka kanssa teimme jakson Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Nyt, melkein 1,5 vuotta myöhemmin, Venäjän tavoitteet ovat kaukana siitä, mistä jaksossa puhuimme, ja Ukraina on aloittanut kauan odotetun vastahyökkäyksensä. Mistä asetelmista taistelut lähtevät käyntiin? Miten meidän kannattaisi suhteuttaa odotuksemme Ukrainan menestyksestä? Miten Venäjän ydinasepelote vaikuttaa sotaan? Näistä ja monesta muusta aiheesta keskustelimme tässä jaksossa, tervetuloa kuuntelemaan. Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ulkopoliittinen kevät oli jälleen tapahtumarikas. Suomessa puhuttivat ennen kaikkea turvallisuuspolitiikka ja historiallinen Nato-jäsenyys. Toisaalta muut suuret teemat, kuten ilmasto ja talous, eivät ole kadonneet ulkopoliikan ajankohtaislistalta. Kauden päätösjakso kokoaa yhteen kulunutta kevättä koko podcast-tiimin voimin. Luvassa on kutkuttava ulkopoliittinen visailu ja kesän parhaat ulkopoliittiset suositukset – kyllästettynä viiltävän tarkalla ulkopoliittisella analyysillä tietenkin. Juontajista Anni jättää podcastille jäähyväiset ja Leo jättäytyy ainakin syksyksi taka-alalle. Uusia tekijöitä on jo tiedossa, eikä The Ulkopolitist -podcast katoa minnekään! Syksyksi riittääkin seurattavaa. Iskeekö Nato-krapula? Miltä näyttävät presidentinvaaliasetelmat? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Pysy siis kuulolla!

Ukrainan sota on ollut kaikkien huulilla ja tietoisuudessa viimeisen vuoden ajan. Moni meistä kokee vilpitöntä läheisyyttä Ukrainassa tapahtuviin asioihin, vaikka ne tapahtuvat aika kaukana meistä. Tavatessani Rikun sitä alkaa ymmärtämään, kuinka kaukana sitä itse lopulta on. Riku on ollut keväästä asti Ukrainassa suomalaisena vapaaehtoisena sotilaana muutamia kuukausia, ja on kokenut siellä lukuisia tulitaisteluja ja muita sodan helvetillisiä kauheuksia, mutta myös Mikä on Rikun tarina Helsingistä Ukrainaan? Mikä sai hänet lähtemään? Minkälaista on sota? Kuinka paljon intti auttoi? Miten hänen kokemansa on vaikuttanut häneen? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Propaganda on muuttunut Euroopassa jälleen sodankäynnin välineeksi - eikä kukaan ei ole täysin sen tavoittamattomissa. Propagandasta tuli osa sotilaallista hyökkäysoperaatiota Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Länsimaissa oltiin totuttu ja osin turruttukin venäläiseen informaatiovaikuttamiseen, jonka päämääränä pidettiin yleisesti halua hämmentää ja heikentää läntistä maailmaa kylvämällä sisäistä eripuraa. Nyt propagandan tunteminen ja tunnistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Miten propaganda toimii ja miksi ihmiset uskovat siihen? Entä mitä ovat Venäjän propagandan erityispiirteitä historian valossa? Asiantuntijoina ovat propagandaan perehtynyt tutkijatohtori Silja Pitkänen Turun ja Jyväskylän yliopistoista, yliopistonlehtori ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopistosta sekä sosiaalipsykologian yliopistonlehtori ja dosentti Eemeli Hakoköngäs niin ikään Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.