Podcasts about kanadaan

Pojat soittivat Kanadaan. Mitä kieltä he puhuivat sikäläiselle huoltoasema työntekijälle? Ja mikä mahtoi olla aiheena?

Jakso 115.Meidän ikioma Nelli kertoo kokemuksistaan vaihtovuodesta Kanadan Quebec Cityssä! Nelli oli opiskeli yliopistossa Skotlannissa ja päätti lähteä vaihtovuodeksi Kanadaan opiskelemaan Ranskan kieltä - tässä jaksossa selviää mitä kaikkea Nellin vaihtovuoteen sisältyi ja mitä siitä jäi käteen. Instagram: @noworriespod

Karismaattinen ja komea Matti Kurikka oli aikansa superjulkkis. Hän oli kirjailija, lehtimies, työväenaktiivi ja utopisti. Ensin Kurikkaa ihailtiin, sitten asiat alkoivat mennä mönkään.

Rakkausvalmentaja Mia Halosen mukaan verkkotreffailua leimaa ulkonäkökeskeisyys. – Meidän vanhempiemme etsiessä kumppania oli joku kylän kaunein, nyt vastassa ovat kaikki maailman ihmiset, Halonen summaa Radio Voiman haastattelussa. Halonen sanoo, että ammattikuvaajan pakeille ei tarvitse suunnata, mutta verkon treffisovelluksen tai -sivun kuvien pitäisi olla edustavia otoksia itsestä, mutta rehellisiä. Pääkuvan olisi hyvä olla kasvokuva. Kuvalla annetaan verkkotreffailun maailmassa ensivaikutelma. – Moni arastelee kokovartalokuvien laittamista, mutta rehellisyys kannattaa, jotta voi sitten tavata ihmisen, joka ihastuu sinuun eikä siihen illuusioon, jonka olet itsestäsi verkkoon luonut. Samalla välttää pettymyksen ensitapaamisella, kun et vastaakaan luomaasi illuusiota. Myös Radion Voiman taajuudella juontanut Mia Halonen on ollut toimittajana useissa tosi-tv ohjelmissa ja kirjoittanut lehtijuttuja. Halonen meni naimisiin vuonna 2016 kanadalaisen Tim Poustien kanssa. Mia tapasi Timin verkossa ja muutti miehen perässä Kanadaan. – Aikaeron vuoksi tapasimme alkuun videoyhteydellä, laitoimme ruokaa yhdessä ja kahvittelimme. Se oli hyvä tapa tutustua. Ennen ensikohtaamistamme yritin olla lataamatta liian suuria odotuksia tapaamiseen, vaan ajattelin, että pääsen tapaamaan kivaa ihmistä, joka joka tapauksessa laajentaa minun elämänpiiriäni, Halonen sanoo. Pariskunta kuitenkin rakastui palavasti ja Halonen muutti Poustien kotimaahan Kanadaan. Myös ystävät kannattaa valjastaa myös auttamaan, eli kertoa heille avoimesti, jos omassa elämässä olisi tilaa uudelle ihmiselle. Halonen kannustaa tapaamaan kiinnostavat ihmiset nopeasti, vaikka videopuhelun merkeissä. – Tietenkin, jos etsii kirjekaveria niin sitten voi kirjoitella maailman tappiin, mutta muuten kannattaa tavata pian, jotta saa aidon kuvan toisesta ihmisestä. Halonen muistuttaa, että ensimmäinen kohtaaminen pitää aina järjestää julkiselle paikalle. Halosen mukaan pelisäännöistä pitää keskustella siinä vaiheessa, kun seksi astuu kuvioihin. Muuten verkkotreffailuun kuuluu, että voi tapailla useita samaan aikaan. Kuuntele Radio Voiman podcastista, minkälaisia vinkkejä Halonen antaa verkkotreffailuun, ja mitä hän sanoo ghostaamisesta ja ohareista, jota heinolalainen Ville myöntää tekevänsä.

Tämän jakson isoin teema on Kanada: miten jääkiekon synnyinmaan joukkueilla on alkukaudesta mennyt? Lisäksi puhutaan Dallasista sekä siitä, pitäisikö peli viheltää poikki, kun mies makaa verta valuvana jään pinnassa. 1:57 Pikalöylyt: Blackhawks, San Jose, päähän kohdistunut laukaus Vancouverissa ja paljon muuta17:44 Kanada: Edmonton, Montreal, Winnipeg31:42 Kanada: Calgary, Vancouver, Toronto, Ottawa43:55 Dallasin tilanne52:33 Suomikatsaus ja palkintogaala

– Salon Vilppaan uusi valmennus ja tulevaisuus – Korisliigan huippusalainen palkintogaala – Suomalaisen naiskoripallon uusi aalto HBA:ssa: Bejedi ja Kuier – Rougeau, Alanen ja muut palkitut – Päivän puheenaihe: Tuoko Raptors mestaruuden Kanadaan? – Finaalisarjassa 3–1-tilanne mittaa kummankin joukkueen todellisen luonteen – Durantilla tai ilman, Game 5 on mielettömän iso peli! – GSW:n organisaatiokulttuuri ja muutokset – GSW:n 3. jakson taian murtuminen – Raptorsin isot liikkuvat: Gasol, Ibaka, Siakam – Raptorsin strategia ja sopeuttava viisikkopeli – Yleisökysymys: Salibandy julkisti uudens strategiansa – voisiko suomikoris ottaa mallia?

Johan on parhaita fysiikkavalmentajia mitä tästä maasta löytyy. Hän on kohta myös tohtori ja tutkija. Väitöskirjaa hän tekee tällä hetkellä Nizzan yliopistossa ja maisterin paperit tuli aikanaan Jyväskylästä. Ennen tätä urapolku on vienyt Johania muutamaan otteeseen Kanadaan.

Lapissa taitelijat kamppailevat vähistä resursseista, mutta esittävät ryhmät tavoittavat pienimpienkin kylien taiteesta kiinnostuneet. Samalla pohjoisetn taitelijat tekevät laajaa yhteistyötä yli rajojen Grönlannista ja Färsaarilta Murmanskiin ja Kanadaan. Minkälainen on näyttämön pohjoinen henki? Keskustelemassa ovat tanssija Marjo Selin, Rovaniemen teatterin yleisötyövastaava Anne Niskanen ja taideyhdistysaktiivi Joonas Martikainen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kurt syntyi Turun saaristossa 1923. Hänen isänsä toimi vartijana vankileirillä Suomen sisällissodassa. Kurt muistaa hyvin talvisodan ajan -39 ja hän osallistui itse jatkosotaan aivan sen loppuun asti.  Maantiellä tuli vastaan sotilas, joka sanoi, että älkää menkö tuohon helvettiin. Mutta sinne mentiin ja siitä alkoi meidän helvettimme, kymmenen vuorokauden yhtämittainen taistelu." Kurt Antskog osallistui Suomen jatkosotaan 1941-1944 Syvärillä ja Karjalan Kannaksella. Hän haavoittui olkavarteen, oli Suomen puolella sotilassairaalassa muutaman viikon hoidettavana ja palasi rintamalle. Sodan jälkeen hän lähti Kanadaan töihin, muttei palannutkaan Suomeen vaan tuli Kanadasta Ruotsiin rakkauden tähden. Avio-onnea on kestänyt jo 66 vuotta ja Kurtilla ja hänen vaimollaan Bibillä on neljä tytärtä. Kurt ei arkipäivässä enää ajattele sotaa sen kummemmin, mutta unissaan hän joskus vielä turvaa selustaa puhdistamalla yöpöydän tavaroista.  Haastattelija: Soili Huokuna.

Rakkausvalmentaja Mia Halonen vastaa videopuheluumme Vancouverista. Hän on sopeutunut Kanadaan, uuden puolisonsa Timin kotimaahan erinomaisesti. - Tim on minun "luxury item", Mia nauraa, ja antaa erinomaisia vinkkejä helluntaiheilan löytämiseksi.

Mia Halonen on Suomessa tunnettu radio- ja tv-juontaja, ja hän on toimittanut viihdeuutisia myös Sisuradiolle. Opastettuaan muita rakkauden polulle on nyt hänen vuoronsa olla itse juhannusmorsiamena. Ystävällisyys on kuin rakkautta työsaappaissa.  Mia kertoo elämästään ja uudesta rakkaudestaan, joka löytyi netin kautta toiselta mantereelta. Pari tapasi toisensa ensimmäisen kerran elokuussa 2016, he avioituivat saman vuoden joulukuussa ja vastavihitty morsian muutti saman tien Kanadaan, aviomiehensä Timin kotimaahan.  Sekä Mia että Tim olivat myyneet asuntonsa ja yhteinen koti, talo Nanaimon kaupungista, ostettiin keväällä.  Juhannuksena 2017 Mia ja Tim juhlivat häitään ystävien kanssa Helsingissä. Ketä viehättää deittaaja, jolla on aina naama näkkärillä?  Mia on asunut aiemmin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, ja hän toiminut matkanjohtajana Afrikassa. Suomessa hänet tunnetaan muun muassa  "Maajussille morsian"-tv-sarjan juontajana. Sisuradion kuuntelijoille Mia Halonen on tuttu Puhelinlangat laulaa-yhteislähetysten juontajana Helsingin päässä ja Soili&Waronen ShoW:n Suomen viihdeuutisten toimittajana.  Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se 

Pirjo on tätä nykyä vähemmistökoordinaattori Sundsvallissa. Hän on myös poliitikko, healer, yrittäjä ja kasvatusäiti. Hänellä oli myös sormensa pelissä, kun suomen kielen hallintoalueet perustettiin. Pirjo Linna Avarre syntyi Tampereella 1956. Hän muutti Ruotsiin sulhasensa kanssa 1977. Katse oli suunnattuna kauemmas, Kanadaan, mutta matka pysähtyi Södertäljeen. Siellä Pirjo asui vuoteen 2014 asti. Tähänastiseen työuraan mahtuu muun muassa 15 vuotta virkamiehenä valtiopäivillä. Tätä nykyä Pirjon koti on Sundsvalllissa, Alnön saarella."Vakoilujuttuunkin jouduin mukaan pariin otteeseen. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä tapahtui asioita."Virstanpylväitä Pirjon elämässä:- koulutus: merkonomi, vientisihteeri, yliopisto- ja korkeakouluopintoja- työpaikat: luokan- ja kotikielenopettaja, kuluttajaneuvoja, poliittinen sihteeri valtiopäivillä, vähemmistökoordinaattori ensin Huddingessa, sitten Sundsvallissa- yrittäjä: konsultti, coach ja menttori- perhekotiäiti yli 20 vuoden ajan- luottamustehtävät: muun muassa kunnallispolitiikassa, kunnallisissa kiinteistöosakeyhtiöissä ja maakäräjien hallinto-oikeudessa maahanmuuttotuomioistuimessa- Reiki, ajatuskenttäterapeutti- kaksi avioliittoa takanapäin, kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta"2006 päätin vetää puhtaan pöydän: otan avioeron, sanon itseni irti, perustan yrityksen. Kuulin kyllä kommentteja, että hulluko sä olet, eihän valtiopäiviltä sanota itseään irti!"Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.soili.huokuna@sverigesradio.se

Avoimia kysymyksiä Britannian eron suhteen on paljon. Onko eroneuvotteluissa odotettavissa suurimmat kiistat Brittiläisten EU-virkamiesten eläkkeistä, vai jostain ihan muusta? Minkälaisia malleja voitaisiin luoda EU:n ja Britannian uusille suhteille? Pohjana sopimukselle voi olla esimerkiksi EU:n suhde Kanadaan, Norjaan, Turkkiin tai Sveitsin, tai sitten voidaan ottaa käyttöön joku ihan muunlainen sopimus. Voivatko viisumit tulla käyttöön EU:n ja Britannian rajoille? Entä miten koko Brexit voidaan käytännössä perua? Haastateltavana on eurooppaoikeuden professori Jukka Snell Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Kuusi vuotta Kanadassa teki Kimmo Pietiläisestä kansainvälisen miehen. Hän oppi englannin kielen. Opinnot fysiikan parissa veivät tiedetoimittajaksi. Matka jatkui mainosmiehenä. Yritysviestintää tekevä firma loppui 1990-luvun lamaan ja sitten löytyivätkin kirjat. Luonnontieteellisten kirjojen kustantaminen alkoi. Kimmo Pietiläisen kirurgi-isä vei perheensä Kanadaan vuonna 1951. Mukana seurasi neljä ja puolivuotias Kimmo, isoveli ja äiti, joka oli ammatiltaan kemisti, mutta kemistin töitä ei silloisessa Port Arthurissa ollut ja hän oli kotona. ”Vanhempani olivat avarakatseisia ihmisiä. Kaikki ihmiset olivat yhtä arvokkaita eikä omaa asemaa korostettu. Tämä periaate toteutui isäni työssä, hän hoiti Kanadassa kaikenkielisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia sekä intiaaneja, joita kanadalaiset lääkärit eivät juurikaan hoitaneet”, muistelee Kimmo Pietiläinen. Perhe palasi Suomeen, koska he halusivat pojat suomalaiseen oppikouluun. Kaupoissa oli vähemmän tavaraa kuin valtameren toisella puolella. Sitrushedelmiä ei ollut eikä televisiosta tullut samoja ohjelmia kuin Kanadassa. Uusien ajatusten etsinnästä kirjan kustantajaksi Kimmo Pietiläinen oli pienestä pitäen tiedonjanoinen. Kotona kannustettiin lukemaan monenlaisia kirjoja. Kimmo oppi tunnistamaan kiviä ja kasveja. Hän erotti jaspiksen ja ametistin. Kaikki tarzanit tuli luettua ja ihailu viidakon herraa kohtaan oli kovaa, kunnes hän luki Veikko Huovisen novellin Tarzan Suomessa. Huovisen ajatukset herättivät kriittisyyden – kaikki ei olekaan totta. Luonnontieteiden opiskelu johdatti tiedetoimittajaksi Suomen Kuvalehteen. ”Jutuistani tykättiin, sain niistä positiivista palautetta”, sanoo Pietiläinen. Asian oli huomannut myös mainosmies Seppo Ilakari. Hän sai houkuteltua Kimmon mainostoimistoon tekemään mainoksia. Viidessä vuodessa hän oppi alan ja suuntasi seuraavaksi kirja-alalle yhdessä Paavo Haavikon kanssa. Pietiläinen kaipasi Suomeen uutta ajattelua, modernia maailmankulttuuria käsittelevää kirjallisuutta. Hän julkaisi yhdessä Haavikon kanssa muutamia tietokirjoja luonnontieteen alalta, ja hyvä palaute innosti jatkamaan ja hän perusti oman kustantamon Terra Cognitan. Pietiläinen lukee paljon ja etsii maailmalta kiinnostavia tietokirjoja, hän perehtyy eri aloihin, niiden käsitteisiin ja terminologiaan. Hän suomentaa itse kirjat, ja näin on syntynyt parinkymmenen vuoden aikana reilut sata kirjaa, joista osa on myyty loppuun. Hän toivoo kirjojen täyttävän sivistyksen aukkoja suomalaisessa kulttuurissa ja tuovan uutta ajattelua. Kaikki kun eivät kuitenkaan pysty lukemaan kirjoja niiden alkukielellä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.