Podcasts about britannian

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyvää suomen kielen päivää!Tällä historiallisella päivämäärällä suomen kielen isänä tunnettu Mikael Agricola menehtyi. Tämän lisäksi Britannian kuningas Charles III sekä puolisonsa Camilla viettävät tänään 20-vuotishääpäiväänsä.

Turkkia itsevaltaisin ottein hallitseva presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiristää otetaan Turkista. Erdoğanin tärkeimmäksi haastajaksi noussut Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu vangittiin pari viikkoa sitten. Asiantuntija-arvioiden mukaan pidätyksen syyt ovat poliittiset. İmamoğlun vangitsemisen jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Turkin isoimmissa mielenosoituksissa vuosikymmeneen. Turkkilaisia ajaa kaduille paitsi pormestarin vangitseminen myös tyytymättömyys Turkin epädemokraattiseen kehitykseen. Turkissa medianvapaus on heikko: toimittajia pidätetään ja yritetään hiljentää oikeusjutuin. Turvassa eivät näytä olevan myöskään ulkomaiset toimittajat. Ruotsalainen toimittaja pidätettiin viikko sitten. Lisäksi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittaja karkotettiin maasta. Turkin medianvapaustilannetta seuraavan järjestön mukaan toimet ovat signaali, että ulkomaisia toimittajia kohdellaan Turkissa jatkossa samoin kuin turkkilaisia. Ruotsalaistoimittajaa syytetään presidentin kunnian loukkaamisesta sekä terroristijärjestöön kuulumisesta. Turkkiin erikoistunut toimittaja Tom Kankkonen arvioi ohjelmassa, miten poikkeuksellisia syytökset ovat. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Turkki on nyt käännekohdassa, jossa Erdoğan uhkaa tehdä maasta suljetun autokratian. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kuinka illan puoluejohtajien tentti sujui? Analysoimassa ovat valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto sekä apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistolta. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Sote-säästöistä on kehkeytynyt vaalien alla kuuma peruna. Joko pääministeri Petteri Orpo on kertonut hallituksen leikkauksista. Mistä leikataan? Onko tiedolla vaikutusta vaaleihin? Haastateltavana tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistolta. Halukkaiden koalitio kokousti Pariisissa. Millaisia ratkaisuja maat saivat aikaan Ukrainan tukemiseksi? Keskustelemassa tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Kuinka Usaid-avustusjärjestön leikkaukset vaikuttavat Keniassa? Toimittaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

TrailPodder podijaksossa 124 vieraaksemme saapuu jälleen Suomen kärkiultrajuoksija Max Moberg, joka haastoi itsensä Britannian brutaaleimpaan ultrakisaan, Montane Winter Spine Race. Tämä 268 mailin (431 km) pituinen polkujuoksukilpailu kulkee koko Pennine Way -reitin halki Englannin selkärangan Manchesterista Skotlantiin tammikuun talvisissa olosuhteissa. Max ei ainoastaan selviytynyt reitin haasteista, vaan teki huikean suorituksen, saavuttaen maalin nopeimmassa suomalaisajassa kautta aikojen: 89 tuntia, 52 minuuttia ja 48 sekuntia. Tämä toi hänelle viidennen sijan miesten sarjassa ja kokonaiskilpailun kuudennen sijan. Jaksossa sukelletaan syvälle tämän eeppisen kilpailun haasteisiin: jäiset polut, äärimmäinen väsymys, navigoinnin vaikeudet ja miten Max onnistui säilyttämään fokuksen ja taistelutahdon matkan aikana. Kuuntele Spotify tai Apple podcast-alustoilla, kun Max kertoo kokemuksistaan, mielen ja kehon rajoitusten ylittämisestä sekä siitä, mitä tämä kilpailu opetti hänelle. Tämä on jakso, jota et halua missata, jos ultramatkat, talvikilpailut tai ihmisen äärimmäinen kestävyys kiehtovat sinua.

Maltillinen oikeisto taistelee elintilasta äärioikeiston ja populistipuolueiden rinnalla. Britannian konservatiivit kärsivät kesällä rökäletappion ja äänestäjiä karkasi populistiselle Reform-puolueelle. Ranskassa Tasavaltalaiset-puolue on kutistunut pikkupuolueeksi. Puoluekonkari Michel Barnier on vähemmistöhallituksen pääministeri, mutta joutuu hakemaan tuen äärioikeiston Kansalliselta liittoumalta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan maltillisen oikeiston tilaa ja kykyä uusiutua. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan presidentti Zelensky esittelee voitonsuunnitelmaa Naton ulkoministereille. Perjantaina USA:n presidentti Biden tapaa puolestaan Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat ja keskusteluiden kohteena on myös Ukraina. Studiossa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä suorissa Kiovasta Justas Stasevskij ja Brysselistä Maria Stenroos. Työperäisten oleskelulupien muutokset. Miten kolmen kuukauden sääntö parantaa työllisyyttä? Keskustelemassa hallitusneuvos Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtava tutkija Merja Kauhanen työn ja talouden tutkimuksesta, Laboresta. Hintojen aleilmoittelu on yhä villiä. Alehankintoja tekeviä kuluttajia hämätään edelleen vajavaisilla tai piilotetuilla hintamerkinnöillä. Puhelimessa johtava asiantuntija Saija Kivimäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Janette Leino ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Nykyisin eri armeijoiden erikoisjoukot pitävät Ison-Britannian Special Air Service- eli SAS-rykmenttejä tappavan tehokkaina esikuvinaan. Joukon alkuvaiheet muistuttivat monella tapaa kaukopartiomiehiä, joilla ei kuitenkaan ollut etunaan paikallistuntemusta ja olosuhteisiin sopivia selviytymistaitoja, vaan monesti pelkkä raudan luja päättäväisyys, josta välillä saatiin maksaa kalliistikin. Tässä jaksossa käydään läpi tämän erikoisjoukon alkuaikoja Pohjois-Afrikan aavikoilla 1940–1943.Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään suomeksi julkaistu Ben Macintyren Kova Joukko, joka löytyy näppärästi alla olevan linkin kautta.https://www.suomalainen.com/products/kova-joukko-2

Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkijan Markus Kantolan uusi tietokirja Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024) avaa teoksessaan Yhdysvaltojen poliittisen ajattelun kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kantola tarkastelee teoksessaan, miten älymystön ideat ovat muokanneet maan politiikkaa ja vaikuttaneet jopa presidenttien päätöksiin. Kirja käsittelee laajasti erilaisia teemoja kapitalismikritiikistä kansalaisoikeusliikkeisiin ja uusliberalismiin. Kantolan mukaan yhdysvaltalaiset intellektuellit keskittyvät enemmän oman aatteellisen ryhmänsä ylläpitoon kuin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon vuoden 2022 tietokirja Ihanteiden kansakunta – Amerikan Yhdysvaltojen historia käsitteli Yhdysvaltoja aatehistoriallisesta näkökulmasta. Suurvaltaa voi ymmärtää paremmin, jos muistaa että Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi, antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta mallia hakien. Miten tasavaltalaisuus ohjaa Yhdysvaltain nykypolitiikkaa? Miten aatteiden kehitys on muovannut maailman vaikutusvaltaisinta valtiota, ja mihin suuntaan se on menossa? Ketkä älymystöstä ovat olleet USA:n peräsimessä, ja ketkä ovat tämän päivän yhdysvaltalaisintellektuellit? Keskustelemassa ovat teologi, Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola ja aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Verkkoalustat tarjoavat poliittiselle ääriajattelulle tehokkaita leviämiskanavia. Tuoreessa tapauksessa Iso-Britanniassa riehuneita Southportin mellakoita lietsottiin Suomen lisäksi monista maista käsin. Mistä kaikkialta eri maissa vellovaa ääriajattelua johdetaan? Poliittiseen radikalismiin liittyvää verkkovaikuttamista analysoivat Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen sekä Yleisradion tutkivan toimituksen MOT:n toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaiset ovat edellytykset rauhaan Gazan sodassa? Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken kertoi tällä viikolla, että Israel on suostunut sopimukseen tulituosta, jolla saataisiin Gazan sodan taistelut katkeamaan. Blinken vaatii myös Hamasia allekirjoittamaan sopimuksen. Miltä tilanne vaikuttaa Lähi-idässä? Puhelimessa Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Miten Lähi-idän tapahtumat heijastuvat Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjaan? Yhdysvalloissa käydään kovaa vaalikampanjaa, jossa istuva presidentti ja demokraattien ehdokas ovat hieman eri linjoilla Palestiinan asemasta. Miten hallinnonvaihdos näkyy Yhdysvaltojen vaaleissa ja millainen politiikan muutos on nähtävissä? Studiossa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä. Britannian vankilat ovat täynnä rikollisia eivätkä kovat tuomiot helpota tilannetta. Southportin mellakoista tuomittuja yritetään nyt saada kalterien taakse, mutta tilaa on vähän. Samaan aikaan Itämeren rannalla, Virossa ollaan valmiita ottamaan jopa lisää vankeja. Kirjeenvaihtajamme Kirsi Crowley ja Rain Kooli avaavat maiden tilannetta. Digijätit markkinoivat alaikäisille. Financial Times -lehti paljasti tässä kuussa, että Google ja Meta olisivat tehneet salaisen sopimuksen markkinoinnista alaikäisille. Käytännössä oli Metan mainostamisesta Googlen omistamassa Youtubessa 13-17-vuotiaille. Lehden mukaan kummankin yhtiön sisäinen sääntely kieltää alaikäisille markkinoinnin. Nyttemmin sopimus olisi peruttu. Mistä tapauksessa on kysymys ja millaista kamppailua alaikäisistä yleisöistä käydään? Studiossa Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen ja Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski. Nuorten sijoittaminen on kasvussa ja Danske Bankin mukaan rahaa menee talteen enemmän kuin vanhemmilla. Mistä muutos kertoo ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Puhelimessa sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Ville Orava Danske Bankista Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Britanniassa valeuutisointi on johtanut rajuihin mellakoihin. Saadaanko kohu laantumaan? Southportista raportoi Kirsi Crowley, studiossa hybridiuhkien asiantuntija Hanna Smith ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Kenet demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris valitsee varapresidenttikandidaatikseen? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Millaiseksi hallituksen rasismin vastainen ohjelma on kehkeytymässä ja miten siihen suhtaudutaan? Vieraina akatemiatutkija Anna Rastas, Tampereen yliopisto ja johtava asiantuntija Katriina Nousiainen Valtioneuvoston kansliasta. Jäävätkö marjat metsiin ilman marjanpoimijoita? Puhelimessa tj. Birgitta Partanen, Arktiset aromit ry. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Roosa Kajander ja Lotta Lautala. Tuottaja Hanna Juuti.

Voittiko työväenpuolue Britanniassa? Millainen vallanvaihto on luvassa ja mitä se tarkoittaa maan taloudelle? Lontoosta vaalituloksista raportoi Kirsi Crowley. Studiossa haastateltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituusista sekä ekonomisti Risto Rönkkö Suomen pankista. Miltä näyttävät Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin jatkosuunnitelmat? Washingtonista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff. Kuinka taloyhtiöt pärjäävät nykyisessä taloustilateessa? Kasvaako korjausvelka kun yhtiövastikkeita nostaa korkeat energian hinnat? Keskustelemassa johtava ekonomisti Tomi Kortela OP-ryhmästä sekä toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliitosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara.

Käännytyslaki jakaa poliitikkoja puolueiden sisälläkin. Vieraina kansanedustajat Elisa Gebhard (sdp), Joakim Wigelius (ps) ja Karoliina Partanen (kok). Britannia äänestää tänään ylimääräisissä parlamenttivaaleissa. Millä mielellä britit uurnille lähtevät? Lontoosta raportoi Kirsi Crowley. Millainen merkitys Britannian vaalituloksella on Euroopalle? Vieraina suurlähettiläs Pertti Salolainen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ulkomaanlehtikatsaus Ruotsista, toimittajana Anni Riit'aho. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Lotta Lautala. Tuottaja Hanna Juuti

Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit 4. heinäkuuta. Rishi Sunakin johtamalle konservatiivipuolueelle ennustetaan murskatappiota ja Keir Starmerin johtamalle oppositiossa olevalla työväenpuolueelle jopa historiallisen hyvää tulosta. Vaalien alla suurin nousija on kuitenkin ollut laitaoikeiston Reform UK -puolue. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukana käydään Britannian itärannikolla kalateollisuuskaupunki Grimsbyssä, jossa moni lähti viime vaaleissa konservatiivien kelkkaan mutta on nyt pettynyt pahanpäiväisesti. On  pettymystä molempiin pääpuolueisiin. Osa kannattaa laitaoikeistoa. Ohjelmassa pohditaan poliittisen historian professorin Juhana Aunesluoman kanssa Britannian poliittisen kentän muutosta, joka näkyy hänen mukaansa ennen muuta oikeiston hajaannuksena. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. 

Kuinka hyvin yhteensopiva Nato-Suomi on kumppanimaiden kanssa? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä sekä vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa Ulkopoliittisesta instituutista. Britannian käydään kovaa vaalitaistoa. Lontoosta raportoi Kirsi Crowley. Nuorten arvot jakautuvat ääripäihin. Millaisia seurauksia polarisaatiolla voi olla? Keskustelemassa valtio-opin dosentti Niina MeriläinenTampereen yliopistolta sekä yhteisösovittelija Miriam Attias MAP Finland ry:stä. Kuinka varautua helleaaltoon? Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

Millaista ilmastopolitiikka uudelta europarlementilta odotetaan? Mitä toiveita yrityksillä on EU:n ilmastopolitiikan ja jopa sääntelyn suhteen? Haastateltavana professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta sekä johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta Saksa antoi Ukrainalle luvan iskeä saksalaisaseilla Venäjän maaperällä. Millaisia vaikutuksia ja kuinka pian tällä voi olla Ukrainan sodan tilanteeseen? Haastateltavana sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö. Kesän työllisyysnäkemät? Löytyikö kesäksi töitä, entä riittitkö tekijöitä? Työllisyystilanteesta keskustelemassa tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen PTT:stä sekä johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta. Haastateltavana myös yrittäjä Nietos Huhtala. Britanniassa valmistaudutaan parlamenttivaaleihin. Toimittaja Kirsi Crowley raportoi Britannian vaalikampailusta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

In this episode, a loose episode, we zoom in on the first of several Code Geass crossover characters, the demure schoolgirl/firery mech pilot Kallen Kozuki, and ask a potentially life saving question: What do you do when you encounter a bear in the woods and don't have the proper equipment? WE ARE NOT BEAR EXPERTS THIS ADVICE IS INTENDED FOR ENTERTAINMENT ONLY Follow along: https://mahjongsoul.club/content/KallenKouzuki Support the show: https://ko-fi.com/ivyfoxart Follow the show: https://cohost.org/soul-mates-podcast Listen to Together We'll Shine: An Utena Rewatch Podcast: https://togetherweshine.podbean.com Art by Ryegarden: https://www.instagram.com/ryegarden Music by Sueños Electrónicos: suenoselectronicos.bandcamp.com Follow ash: https://ko-fi.com/asherlark Follow Ivy: cohost.org/ivyfoxart

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Puntarissa evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen ehdotus kahden avioliittokäsityksen mallista, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta säilyttäisi yksittäisille papeille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä niin halutessaan. Onko kyseessä kirkon sisäistä konservatiivi- ja liberaalikentän turbulenssin liennyttämistä, ei ketään tyydyttävä kompromissiratkaisu vai syy hajoamiselle kahteen kirkkokuntaan? Työmarkkinasolmu on ummessa, kun hallitus ja työnantajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä ja neuvotteluyhteyttä poliittisiin työtaistelutoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ylilyöntejä (sosiaalisessa) mediassa asian tiimoilta heitellään puolin ja toisin. Ovatko tyhmistyminen ja disinformaatio aina olleet väistämättömiä lakkojen aikana vai onko tämä pikemminkin taas yksi oire yhteisen todellisuuden murenemisesta? Jääkö suomalainen yhteiskunta lakkojen vuoksi pysyvästi typerämmälle ja polarisoituneemmalle tasolle? Vanhuutta ja senioritodellisuutta näytetään kuvattavan nykyään paljon mm. elokuvissa, teatterissa ja tv-sarjoissa. Onko väestörakenteen muutos vanhemmaksi aiheuttanut sen, että tarvitsemme vanhuudesta kertovia tarinoita? Halutaanko korkea ikä fyysisine vaivoineen sokeroida joksikin herttaisen lupsakkaaksi ilmiöksi? Emojit ovat nykyään niin keskeinen osa kommunikaatiotamme, ja siihen liittyy paljon sudenkuoppia, että on syntynyt emojikouluttajien ammattikunta tarkjoamaan meille työkaluja oikeaoppiseen emojien käyttöön. Onko kyseessä harhainen modernin ajan erikoisammatti, vai pitäisikö meidän kaikkien opetella emojien oikeaoppinen käyttö nolojen tilanteiden ja kommunikaatiovirheiden välttämiseksi? Kuvamanipulaatio on puhuttanut Britannian hovin kautta, kun prinsessa Catherinen äitienpäiväpotretti osoittautui retusoiduksi. Tästä nousi kohu, joka on herättänyt jopa salaliittoteoreetikot spekuloimaan kuninkaallisen perheen tilasta, tolasta ja tulevaisuudesta. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ongelma, josta pitäisi kenties keskustella entistä enemmän. Tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Puheenjohtajana ja toimittajana toimii Juhani Kenttämaa.

Vitsit sikseen! -podcastin 43. ja ensimmäisessä englanninkielisessä jaksossa vieraana stand up -koomikko Ray Zambino. Miten Skotlannin Vantaalta eksytään Suomeen? Ray Zambino on asunut Suomessa jo 10 vuotta ja hänen tänne tulonsa oli se tyypillinen rakkauden perässä tarina. Mikään muu sitten ei ollutkaan. Kuuntele miten Suomen ja Britannian stand up -kulttuurit eroavat ja millaista on aloittaa alusta uudessa maassa. Paljon puhetta myös elokuvista sekä yllättävän paljon kaljan ostamisesta alaikäisenä.
Ray Zambino has been in Finland for 10 years now. How did this guy from the Vantaa of Scotland get here, and why? It was probably love, there's no real other reason. This episode has a lot of chat about movies, adjusting to a new country, if stand up is any different in Scotland, and a weird amount about buying beer underage.  Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi 

Lähi-idän tilanteessa laajenemisen vaara. Vieraana lähi-idän tutkija Joonas Maristo, Helsingin yliopisto. Britannian rooli Lähi-idässä, Lontoosta raportoi Auli Valpola. Jakautuneen Puolan uusi hallitus on ottanut ensiaskeleitaan. Varsovasta raportoi Justas Stasevskij. Millainen rooli presidentin puolisolla voisi olla? Vieraina historioitsija Kati Katajisto, Helsingin yliopisto ja Ylen politiikan toimittaja Marica Paukkeri.  Kotimaan talouden tuoreet näkymät. Puhelimessa ekonomisti Juho Keskinen, Hypo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Matti Konttinen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Uutiset ja sää radiossa Korjaus uutislähetyksissä olleeseen Jemen-juttuun: jutussa puhuttiin brittien lentotukialukselta nousevista hävittäjistä. Todellisuudessa koneet lähtevät liikkeelle Britannian tukikohdasta Kyproselta.

Uutiset ja sää radiossa Korjaus uutislähetyksissä olleeseen Jemen-juttuun: jutussa puhuttiin brittien lentotukialukselta nousevista hävittäjistä. Todellisuudessa koneet lähtevät liikkeelle Britannian tukikohdasta Kyproselta.

Lucy Letby on yksi modernin Britannian historian kylmäverisimmistä lasten sarjamurhaajista. Häntä syytettiin alun perin jopa 7 vauvan murhasta ja 15 murhanyrityksestä.

EU:n ulkoministerit ovat koolla pohtimassa Gazan ja Ukrainan kriisejä. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi Brysselistä. Ovatko itärajan yli pyrkivät viisumittomat tulijat Venäjän hybridivaikuttamista? Keskustelemassa sisäministeriön rajaturvallisuusyksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu. Britannian hallituksessa kuohuu: ulkoministeriksi nousee entinen pääministeri David Cameron. Kirsi Crowley analysoi tilannetta Lontoosta. Islannissa varoitetaan tulivuorenpurkauksen uhasta. Arvioimassa geologian tutkijatohtori Eemu Ranta Helsingin yliopistosta sekä Suomen Islannin-suurlähettiläs Anu Laamanen. Kiinan johtaja Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapaavat kahden vuoden tauon jälkeen APEC-kokouksessa. Tapaamisen merkitystä ennakoi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen Pekingistä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Rasmus Montonen. Tuottajina Marija Skara ja Anne Achté.

Mikä on tilanne Israelissa? Ulkomaantoimittajamme Teemu Juhola raportoi Tel Avivista. Mitkä ovat suurten valtioiden intressit Lähi-idässä? Sitä arvioivat maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Britannian roolista kriisissä kertoo Kirsi Crowley Lontoosta. Kiinassa Pekingissä on ollut käynnissä Vyö ja tie -hankkeen 10-vuotiskokous, johon saapui myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kokouksen annista kertoo Aasian-kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen. Israelin ja Hamasin konflikti on siirtänyt huomiota pois Ukrainasta, jossa sota kuitenkin jatkuu kiivaana. Kiovassa asuva ulkomaantoimittaja Maxim Fedorov kertoo rintamatilanteesta ja työstään sotaa käyvässä maassa. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Tuleeko suuryrityksistä vaikutusvaltaisempia kuin valtioista? Missä tilanteessa alustatalouden piirissä toimivia suuryrityksiä on hyvä säännellä ja milloin tulisi harkita yritysten pilkkomista? Mitä eroja on horisontaalisella ja vertikaalisella pilkkomisella ja miksi vertikaalinen pilkkominen on horisontaalista pilkkomista hyödyllisempää? Tarjoavatko suuryritykset tulevaisuudessa työntekijöilleen sosiaalivakuutuksen ja missä vaiheessa alustalousyritysten sisälle alkaa muodostua poliittisia yhteisöjä? Studiossa Oxfordin yliopiston digitaalisten yhteiskuntatieteiden professori Vili Lehdonvirta. Jakso on kuvattu 28.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pilvi-imperiumit (3:01) Internetin kehitys (10:35) Alustojen valta (18:35) "Liian suuret yritykset" (21:48) Verkostovaikutukset (24:28) Vertikaalinen pilkkominen (28:10) EU:n sääntely (41:51) Vallan keskittämisen ongelma (45:12) Digitaalinen keskiluokka (48:16) Julkishyödykkeet (57:52) Bismarckin Saksa (1:02:47) Kansainvälinen eliitti (1:04:57) Ukrainan sota (1:07:35) Moderni aika (1:11:25) Toimenpidesuositukset (1:17:05) Oxfordin professori (1:20:33) Suomen ja Britannian ero (1:25:42) Vinkit akateemiselle uralle

Tulevat työtaistelutoimet historiallisesta näkökulmasta. Ekonomisti Ralf Sund ja asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg, Suomen Yrittäjät.  Zelenskyin terveiset kotimaahan YK-kokouksesta. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Britannian ilmastotavoitteet vastatuulessa, Lontoosta raportoi Kirsi Crowley. Poliisi sai budjetissa lisää rahaa, mutta mihin ne käytetään? Vieraana poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja etäyhteydellä rikosoikeuden prof. Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopisto. Itärajalla viihtyvien villikoirien pelätään levittävän rabiesta. Imatralta raportoi toimittaja Antti-Jussi Korhonen. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajat Matti Konttinen ja Mira Stenström. Tuottaja Hanna Juuti. Korjaus: Britannian ilmastotavoitteita koskevassa raportissa sanottiin ilmalämpöpumpun asentamisen maksavan maassa jopa 20.000 euroa. Oikea termi olisi ollut ilmavesilämpöpumppu.

Pohjois-Korean johtaja matkusti Venäjälle, mitä maiden johtajien tapaamiselta odotetaan? Heikki Heiskanen raportoi Venäjältä Onko sote-alalla rasismia? Keskustelemassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja sairaanhoitaja Anirvan Helakallio. Työntekjiä ja työnantaja järjestöt vetosivat yhdessä hallitukseen ettei työttömyysvakuutusmaksujen alennuksia siirretä paikkaamaan ensi vuoden budjettia. Haastateltavana STTK:n hallituksen puheejohtaja Antti Palola. Verotus voi keventyä - mutta kuka siitä hyötyisi? Työttömyysvakuutusmaksun keventämistä suunnitellaan, valuuko mahdollinen verotuksen kevennys kasvaneiseen elinkustannuuksiin. Keskustelemassa Veronmaksajien keskusliiton tj. Teemu Lehtinen sekä tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATT:ista. Britanniassa puhutaan romahduksesta. Britannian ahdingosta raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Nevalainen ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

F1-podcast Hanaa! analysoi Silverstonen osakilpailun, jossa McLaren pääsi lyömään kaikkia with the ällikkä.Studiossa Joonas Kuisma ja Janne Oivio.

Kuningas Charles III:n kruunajaisia juhlittiin seremoniallisesti toukokuussa 2023. Britannian hallitsijaksi hän kuitenkin nousi jo aiemmin, heti äitinsä, kuningatar Elisabet II:n kuoltua syyskuussa 2022. Kruunajaiset edustivat anglikaanisen kirkon jumalanpalvelusta ja ensisijaisesti kirkollista rituaalia, jonka yhteydessä uusi hallitsija muun muassa voideltiin Jumalalta saamaansa tehtävään pyhällä öljyllä. Perinteisesti kuninkaan on ajateltu toimivan välittäjänä, joka johtaa kansansa Jumalan eteen ja palvelee kansaansa Jumalan edessä. Kuninkaana Charlesin myös odotetaan ruumiillistavan koko valtiota ”yhden aidon uskon puolustajana”, vaikka ympäröivä yhteiskunta on yhä maallistuneempi, monikulttuurisempi ja moniuskontoisempi. Mitä ajatella nykyajassa Britannian hallitsijan teologisesta, kirkollisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä? Onko kuningas Charles III tavalla tai toisella ”jumalallinen” toimija vai onko hän anglikaanisen kirkon riveissä maallikko muiden joukossa? Entä voiko kuningas ottaa kantaa teologisesti tai poliittisesti jakaviin kysymyksiin, kuten Charles kruununprinssinä usein teki? Vieraina ovat Suomen anglikaanisen kirkon kirkkoherra Tuomas Mäkipää ja kirkkohistorian yliopistonlehtori, dosentti Juliette Day Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Marjo Kiljunen ja Mikko Kurenlahti.

Taksiala on ollut viime vuosina kovassa murroksessa Suomessa ja maailmalla. Uberit ja appit ovat muuttaneet alaa samalla kun kilpailua on vapautettu. Korona ja Ukrainan sota toivat kurittivat alaa. Ensin katosi kyydit, sitten nousivat polttoainekustannukset.  Meille useimmille tuttu taksiliikenne on kuitenkin vain pieni osa alan myynnistä. Suurimman osan kyydeistä maksaa kunnat, hyvinvointialueet ja Kela.  Tästä osa on ryhmäliikennettä, kuten koulu- ja invakuljetuksia, joita suomalainen Intoit Oy on Movit-sovelluksella optimoimassa. Perinteisesti ryhmäliikenteen tilauksia on optimoitu Excelillä tai kynällä ja paperilla. Ajojärjestely on haastavaa, sillä ryhmäliikenteessä asiakkaita ovat lapset, vammaiset ja vanhukset, joita ei yksinkertaisesti voi jättää noutamatta sovittuun aikaan. Tilauksia tulee monia kanavia pitkin, ja tavallisia taksikeikkojakin pitäisi samoilla autoilla väleissa ajaa.  Movit yhdistää tilaajan, ajojärjestelijän, kuskin, kyytiläiset ja taloushallinnon sujuvaksi kokonaisuudeksi, jossa kaikki voittavat. Suomessa on jo saatu merkittävä markkinaosuus, ja nyt ollaan mullistamassa Britannian taksimarkkinoita, jossa paikoin käytettään vielä faksia ryhmäliikenteen tilauksissa. Miten sitten kahden serkun 2005 perustama Savolaiset Solutions löysi sattumalta taksialan ja menestyksen? Ja millaista on rakentaa menestystä nichejen nichessä, sillä kun taksiala on jo itsessään niche-markkina, on ryhmäliikenne jo nichejen niche? Entä mitä oppeja kansainvälistymisen alkutaipaleelta on jakaa? Taksiliikenteestä ja Movitin tarinasta podcastissa on turisemassa Intoit Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja Lauri Savolainen, haastattelijana tuttuun tapaan Loyalistic Oy:n Antti Pietilä. Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla). Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/softalla-suomen-ja-ukn-taksialaa-mullistamaan-vieraana-lauri-savolainen-movit Seuraa: Lauri Savolainenhttps://www.linkedin.com/in/savolainen/ Movit https://www.movit.fi/ Antti Pietilä  https://www.linkedin.com/in/anttipietila/  Loyalistic  https://loyalistic.com/fi/  Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön.  Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia  Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Podcasting voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/anchor-podcasts/loyalistic-suomi

Kunnat aloittavat ilmaiset influenssarokotukset riskiryhmille. UPM teki hyvän tuloksen. Britannian pääministeri vaihtui. Sää on pilvinen.

Rishi Sunakista tuli tiistaina virallisesti Britannian pääministeri vain muutama päivä sen jälkeen, kun pätkäpääministeriksi jäänyt Liz Truss kertoi erostaan. Kun Truss nousi valtaan, Britannian sanottiin liikkuvan oikealle. Mihin se nyt siirtyy? Tilannetta saarivaltakunnassa analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Sunak on Britannian ensimmäinen intialaistaustainen pääministeri, joka piti maan EU-eroa keinona hallita tiukemmin maahanmuuttoa. Millainen merkitys Sunakin taustalla on Britanniassa? Voiko vauraus karkoittaa äänestäjiä? Sunakin ulkopolitiisista tavoitteista tiedetään vähemmän kuin hänen edeltäjänsä linjasta. Jokela sanoo, että Sunak herätti kesällä huomion luonnehtimalla Kiinaa tämän vuosisadan suurimmaksi uhkaksi Britannian turvallisuudelle ja vauraudelle. Sunakin lähikuukausien politiikkaa tulee värittämään suuri keskustelu siitä minkä kokoisiin leikkauksiin Britanniassa joudutaan. Miten pitkälle hänen poliittiset rahkeensa riittävät? Toimittajana on Antti Pilke.

Britannian pääministerikilpa ratkesi. Ruotsin uusi puolustusministeri vieraili Suomessa. Suomi sijoittui hyvin EU-maiden tasa-arvovertailussa. Laulukilpailusta suljettiin pois ihmisiä Venäjän kansalaisuuden takia. Säätiedot.

Hallitus suunnittelee tukea firmojen sähkölaskuihin. Rishi Sunak pyrkii Britannian pääministeriksi. Xi Jinping jatkaa Kiinan johtajana. Sää on poutainen.

Britannian pääministeri eroaa. Olkiluoto 3 alkaa tuottaa sähköä säännöllisesti joulukuun lopussa. Lastensairaalassa on pitkä jono sydänleikkaukseen. Suomalaiset matkustavat taas paljon ulkomaille. Lapissa sataa perjantaina lunta. Toimittajana Pertti Seppä (sanoo nimen audiossa).

Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta ja ajatusten lentoa johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hoitajille neuvottelutulos, ja kaikki kokevat voittaneensa, mutta mistä oikein sovittiin? Ruben on valinnut omaksi aiheeseen Suomen rajat. Pitäisikö Suomen sittenkin ottaa vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä miehiä? Ovatko pakenevatkin syyllisiä Venäjän sotaan? Juha Itkonen haluaa puhua poliitikoista ja keskuspankeista. Taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin tviitti ja Britannian pääministerin Liz Trussin – sittemmin perutut – verotuspäätökset. Keskustelu keskuspankeista on keskustelua aidanseipäistä? Taru Tujunen puhututtaa ritareita monarkioista. Hänestä aihe ei ole naurun asia, koska monarkiat ovat isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Keskustelun aikana paljastuu, että Ruben on Diana-spesialisti, että puheenjohtajan esi-isä E. N. Setälä kannatti monarkiaa Suomeen ja että Tujunen on Tuhatkunnan puheenjohtajana ollessaan esittänyt – nuorisojärjestön perinteen mukaisesti – Kokoomuksen puoluekokoukselle Suomen valtiomuodon muuttamista.

Syyskuussa edesmennyttä kuningatar Elisabetia ja hänen valtakauttansa on viimeisten viikkojen aikana muistettu lämmöllä, mutta paikoin myös ristiriitaisin tuntein. Kruunun suhde Britannian kolonialistiseen menneisyyteen kuohuttaa, ja esiin on noussut myös muita kriittisiä ääniä monarkiaa kohtaan. Asiantuntijavieraina jaksossa Tampereen yliopiston dosentti Raita Merivirta ja Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen. Juontajina Leonard Wilhelmus ja Annastina Haapasaari.

Britanniassa vaihtui pääministeri. Mitä Liz Trussin nouseminen Britannian johtoon merkitsee briteille, EU:lle ja Suomelle? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sumuvuori arvioi, että Truss tulee jatkamaan edeltäjänsä Boris Johnssonin linjaa ulkopolitiikassa. Tärkeää tulevat jatkossakin olemaan Ukrainan tukeminen ja turvalupaukset Suomelle. Jokela arvioi, että Britannian politiikka liikkuu piirun verran oikealle Trussin johdolla. Hän näkee, että konservatiivipuolueen kykenemättömyys vastata moniin ongelmiin voi vaikuttaa siihen, että työväenpuolue vahvistuu. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lizz Truss on Britannian uusi pääministeri. Nälänhätä uhkaa Somaliaa. Kansallispuistoissa käy paljon ihmisiä. Sää on poutainen.

Jyllannin taistelu oli ensimmäisen maailmansodan suurin taistelu ja yksi kaikkien aikojen suurimmista meritaisteluista. 31.Toukokuuta 1916 Saksan laivasto lyötiin Britannian kuninkaallisen laivaston toimesta. Tässä jaksossa käydään läpi tämä maailmanhistoriaa muuttava metallisten jättiläisten taisto. Linkki Hämeenlinnan keskiaikafestivaalien sivuille (nähdään lauantaina!) https://www.keskiaikafestivaali.fi/Jaksossa on virhe 10min kohdalla, Saksan keisari tuohon aikaan ei suinkaan ollut Wilhelm I, vaan Wilhelm II.

Tämän viikon podcastissa Anni Keski-Heikkilä, Inkeri Harju, Joona Aaltonen ja Ilmo Ilkka keskustelevat Britannian kahdesta pääministeriehdokkaasta, venäläisten turistiviisumeista Suomeen ja paikallislehti Loviisan Sanomien vastauksesta K-kauppiaan vaikutusyritykseen. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: spoti.fi/3dAuELu - Apple: apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: www.supla.fi/grid/1062.

EKP nostaa korkoja. UPM teki hyvän tuloksen. Britannian pääministeriksi on 2 ehdokasta. Suomessa syntyi vähemmän lapsia kuin koskaan ennen. Sää on lämmin.

Tämän viikon podcastissa Inkeri Harju, Ilmo Ilkka ja Joona Aaltonen keskustelevat Britannian hallituskriisistä ja pääministeri Boris Johnsonin ahdingosta, Suomen politiikan toimijoiden poikkeuksellisen korkeista kannatusluvuista sekä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin uusimmista puheista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Puoluekannatus. Rajavartiolaki. Britannian hallituskriisi. Koronatilanne. Sääennuste.

Nato oli alun perin pelkkä USA:n Britannian ja Ranskan välinen paperi. Vuonna 1949 perustettu Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato syntyi vastaamaan Neuvostoliiton turvallisuusuhkaan. Mutta miksi vielä vuonna 1945 yhdessä aseveljinä taistelleiden liittoutuneriden keskinäiset välit kehittyivät näin nopeasti vastakkainasetteluksi ja vihollisuudeksi? Entä kuinka täpärällä Pohjois-Atlantin liiton hajoaminen on ollut sisäisiin riitoihin? Suomen päätös liittyä puolustusliittoon päätti lähes ikuiselta tuntuneen keskustelun Nato-optiosta. Minkälainen on ollut suomalaisen Nato-keskustelun historia ja minkälaisin äänenpainoin ja keinoin liittymistä on kannatettu ja vastustettu? Haastateltavina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma sekä suomalaisesta Nato-keskustelusta väitöskirjan tehnyt tutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Britannian pääministeri Boris Johnson on keskiviikkoiltana vierailulla Suomessa. Presidentti ja pääministeri kertovat torstaina, mitä mieltä he ovat Suomen Nato-hakemuksesta. Hoitajat eivät hyväksy kunta-alan sopimusehdotusta. Torstaina Etelä- ja Keski-Suomessa sataa vettä.

The number of digital health applications is growing exponentially. More people than ever hand over their health data to digital providers. Can these apps be trusted? How do you manage their risks? The founder of ORCHA (the Organisation for the Review of Care and Health Apps) Liz Ashall-Payne and the Ambassador for Health and Wellbeing of Finland Päivi Sillanaukee discuss regulating digital healthcare. Brought to you by the British Embassy in Helsinki. Digitaalisten terveyssovellusten määrä on räjähdysmäisessä kasvussa. Yhä useampi luovuttaa koronapandemian keskellä terveystietojaan sovellusten käyttöön. Voiko sovelluksiin luottaa? Miten niiden riskejä voi hallita? Britannian lähetystön podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelijoina ovat ulkoministeriön hyvinvoinnin ja terveyden suurlähettiläs Päivi Sillanaukee sekä terveyssovellusten sääntelyä edistävän ORCHAn perustaja Liz Ashall-Payne. Juontajana Tuomas Lähteenmäki