Podcasts about yhdysvallat

Trumpin uhittelu Grönlannin haltuunottamisesta pelästytti pahanpäiväisesti Pohjoismaat. Oliko kyse pelkästä Trumpin päähänpinttymästä? Mitä suurvaltojen kartoissa lukee, kun jopa Yhdysvallat uhkailee Tanskaa? Syttyykö seuraava konflikti arktisella alueella? Vieraana on Jään valta vaihtuu -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija ja toimittaja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvallat ilmoitti toukokuun alussa, että se suunnittelee vetävänsä 5 000 sotilasta pois Saksasta 6–12 kuukauden kuluessa. Miten Saksassa suhtaudutaan yhdysvaltalaissotilaiden lähtöön? Asiaa avaa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Iranin sota, Yhdysvaltojen joukkojen väheneminen Euroopassa ja Nato-maihin eksyvät droonit koettelevat Natoa. Miltä puolustusliiton tulevaisuus näyttää tällä hetkellä? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista, sekä professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka luottavaisia suomalaiset ovat eläkejärjestelmämme suhteen? Haastattelussa Tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Miten suomalaista eläkejärjestelmää voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi? Studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (Vihr.), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Sara Seppänen (PS). Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Riikka Kajander, Lotta Lautala ja Ella Haura.

Saavatko Iran ja Yhdysvallat solmittua sopimuksen sodan lopettamiseksi? Neuvottelujen tilannetta arvioi väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Kerrostalossa Helsingin Kalasatamassa syttyi viikonloppuna tulipalo, jonka seurauksena taloyhtiön kaikki 63 asuntoa ovat nyt asumiskelvottomia. Millä tolalla taloyhtiöiden paloturvallisuus yleisesti Suomessa on? Haastattelussa johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ja johtava asiantuntija Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy:stä Miten suomalaisten sijoitusinto on kehittynyt viime vuosien aikana? Asiaa avaa omistajuuden professori Samuli Knüpfer Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Polttoaineen hinnan nousu on lisännyt kiinnostusta raskaan liikenteen sähköistämiseen. Erityisesti kaupunkien jakeluliikenteessä sähköstä on kehittynyt vahva haastaja perinteiselle dieselille. Voidaanko koko kuljetusala muuttaa sähköiseksi? Tätä pohtivat toimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä sekä tutkimusjohtaja Ville Naumanen sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC:stä. Lasten ja Nuorten säätiö on jo 25 vuoden ajan selvittänyt nuorten unelmien kohteita ja millaista heidän tulevaisuudenuskonsa on. Maailman uutiset suoltavat tällä hetkellä synkkyyttä, mutta vieläkö nuoret unelmoivat? Haastattelussa toimitusjohtaja Olli Alanen Lasten ja Nuorten säätiöstä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Satu Heikkilä, Mikko Hirvonen ja Riikka Kajander.

✨ Julkaise kirjasi: https://www.bod.fi/inspiroi-vaikuta-jaa-asiantuntemuksesi-julkaise-kirja

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Kuuntele kaikki Hiljaisia huutoja -jaksot Podimossa! Aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fi/kokeilu!1900-luvun kuluessa käytiin kylmää sotaa, jossa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat mittaa muun muassa siitä, kumpi suurvalta onnistuisi lennättämään ensimmäisen ihmisen avaruuteen. Reittiä raivasivat ensin eläimet. Neuvostoliitto hyödynsi omassa avaruusohjelmassaan erityisesti kulkukoiria, joiden joukossa oli muuan Laika. Laika oli yksi monista, mutta se ei kuitenkaan ollut kuten muut. Se teki jotain, mitä yksikään elävä olento ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt: se kiersi maapallon ympäri kiertoradalla. Laika ei myöskään koskaan saanut sitä, mitä muille kosmonauteille tarjottiin: mahdollisuutta palata takaisin kotiin.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com [hiljaisiahuutoja@gmail.com]Instagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 [https://soundcloud.com/santer1] (yhteys: santericorp@gmail.com [santericorp@gmail.com])Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/75lahteet [https://tinyurl.com/75lahteet]

Onko tulitauko Yhdysvaltojen ja Iranin välillä päättynyt? Mitä Hormuzinsalmella tapahtuu? Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Maailmalla riehuu useita hankalia konflikteja. Mikä on Suomen rooli kriisinhallinnassa maailmalla? Keskustelemassa EU:n Ukrainan siviilikriisinhallintaoperaation varapäällikkö Mia Rahunen, rauhanturvaaja, reserviläinen Jyri Haimakainen ja ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Anu Konttinen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvallat ja Iran ovat kertoneet suostuvansa kahden viikon aselepoon. Maiden välisten neuvottelujen on määrä alkaa perjantaina Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa. Tilannetta analysoivat tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista ja kanslianeuvos, tietokirjailija Mikko Lohikoski. Yhdysvalloista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff. Hallituksen kehysriihi häämöttää parin viikon päässä. Talousasioista keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnasta kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Timo Harakka (sd.) Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Petra Nykänen ja Satu Heikkilä.

Everstiluutnantti Christian Perheentupa pitää 23 minuutin Heikelälle ja Koskelolle napakan tilannekatsauksen. Aiheena Iran, Hormuzinsalmen sulku ja Yhdysvallat.

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.

Tällä historiallisella päivämäärällä vihittiin käyttöön Eiffel-torni, Yhdysvallat ostivat Neitsytsaaret Tanskalta ja Jimi Hendrix sytytti kitaransa tuleen ensimmäistä kertaa lavalla. Samaisella päivämäärällä tapahtui myös The Crow -elokuvan kuvauksissa traaginen onnettomuus, kun Brandon Lee menehtyi.

Studiossa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä. Jakso on kuvattu 16.3.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Lähi-idän instituutti (1:47) Tilannekuva (3:16) Tapahtumien kulku (10:43) Tappiot (15:11) Kansannousu (23:51) Uskonto (26:48) Hyökkäyksen ajoitus (28:44) Iran vs Israel (31:01) Netanjahu (33:35) Yhdysvallat (35:52) Suurvaltapolitiikka (43:01) Venäjä (47:14) Kiina (51:05) Vallankumouskaarti (55:04) Libanon (57:57) Hizbhollah (59:29) Iranin ydinohjelma (1:04:41) Ydinaseet (1:07:42) Neuvottelu (1:10:17) Iranin ydinlaitokset (1:13:43) Ydinasevaltiot (1:16:11) Talous ja öljy (1:20:41) Hormuzinsalmi (1:23:21) Persianlahden maat

Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin konflikti on ajanut koko Lähi-idän sekasortoon ja öljyn hinta on noussut jyrkästi.Jaksossa energia-asiantuntija Vesa Ahoniemi kertoo, miksi Hormuzinsalmi on maailmantalouden kriittisin pullonkaula ja mitä tapahtuu, jos liikenne siellä häiriintyy pidemmäksi aikaa.Raakaöljystä, maakaasusta, dieselistä ja monesta muusta hiilivetytuotteesta uhkaa tulla huutava pula. Miten nopeasti vaikutukset näkyvät bensapumpulla, lentolipuissa ja inflaatiossa? Entä riittävätkö maailman strategiset öljyvarastot? Voiko Saudi-Arabia tai Yhdysvallat lisätä öljyntuotantoa?Studiossa Vesan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 10.3.2026.

Yli tuhat on kuollut Iranin sodassa ja iskut seuraavat toisiaan. Heilahtavatko vaakakupit ja voimat koko Lähi-idässä uuteen asentoon, jos Israel ja Yhdysvallat saavat lamautettua Israelin arkkivihollisen Iranin? Vai onko se turha luulo? Tilannetta ovat analysoimassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs, Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Juha Itkosta mietityttää uusin sota ja sen tarkoitusperät. Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät viikonloppuna Iraniin ja surmasivat maata vuosikymmeniä hallinneen ylimmän johtajan Ali Khamenein. Nyt tilanteen Persianlahdella pelätään laajenevan kansainväliseksi suursodaksi. Sodan seuraukset tulevat näkymään amerikkalaisten äänestäjien kukkarossa. Mitkä ovat Trumpin motiivit hyökkäyspäätöksen takana? Hilkka Olkinuora nostaa esiin viime aikoina tapetilla olleen keskustelun ns. ylihoidosta. Sairauden hoidon vaikuttavuus, hinta, potilaan ikä ja lääkärin päätäntävalta on vyyhti, johon lähes jokainen joskus törmää, omalla tai omaistensa kohdalla. Ja ainakin maksajana. Hän kysyykin kanssakeskustelijoilta: Jos sairastuisit vakavasti nyt, olisitko turvallisin mielin. Entä 75-vuotiaana? Anu Koivunen nostaa pöytään digitaalisen itsenäisyyden. Asian tiimoilta on tehty kansalaisaloite, johon kerätään paraikaa allekirjoituksia. Onko Suomen mahdollista irtautua riippuvuudesta yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin vai onko se utopiaa? Entä onko kansalaisten asia huolehtia siitä, missä Kelan tai Verohallinnon data on tai millaisten palveluntarjoajien kanssa valtio ja muu julkinen sektori tekee sopimuksia?

Israel ja Yhdysvallat ovat jatkaneet iskujaan Iraniin. Iran puolestaan on tehnyt vastaiskuja eri puolilla Lähi-itää. Iranin turvallisuusjohtajan Ali Larijanin mukaan maa ei aio neuvotella Yhdysvaltain kanssa. Laukaiseeko Iranin johtajan Ali Khamenein kuolema Irakin sotaan rinnastettavan terrori-iskujen kierteen? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena Iranin nykyhallinnon vaihtaminen, vai maan ydinohjelman "ikuinen" lopettaminen? Kaatuuko Iranin pappisvalta, vai kääntyykö maa yhä jyrkemälle linjalle? Kenellä on Lähi-idässä avaimet sodan laukaisemien riskien estämiseksi? Iranin tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin. Iran on tehnyt vastaiskuja eri puolille Lähi-itää. Mihin väkivallan kierre johtaa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Christian Perheentupa. Lähetyksessä myös raportit Washingtonissa olevalta Yhdysvaltain toimittajalta Juri von Bonsdorffilta ja Jordaniassa olevalta ulkomaantoimittajalta Antti Kuroselta. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner kertoo, mitä Lähi-idän alueella olevista suomalaista tiedetään. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin odotetaan päivittävän maan ydinasedoktriinia. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Miten Suomen huumepolitiikkaa pitäisi muuttaa, jotta huumekuolemat saadaan laskuun? Keskustelemassa Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki sekä päihdelääketieteen professori Solja Niemelä Turun yliopistosta. Haastattelussa myös UMK-laulukilpailun voittajat Linda Lampenius ja Pete Parkkonen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvallat ja Iran hyökkäsivät lauantaina Iraniin. Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei on kuollut. Miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin? Studiossa mm. UM:n teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen, Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak sekä MPKK:n strategian pääopettaja Christian Perheentupa. Juontajana Rosa Kettumäki.

Iranin kireä tilanne on jo nostanut raakaöljyn hintaa. Mitä vaikutuksia Lähi-idän jännitteillä on Suomenkin talouteen? Keskustelemassa Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto ja Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila. Yhdysvallat ja Iran neuvottelevat taas Iranin ydinohjelmasta. Mitä neuvotteluilta voi odottaa? Puhelimessa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Joonas Maristo. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainassa on jo neljä vuotta. Miksi presidentti Putin ei tunnu antavan rauhanneuvotteluissa piiruakaan periksi? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja, Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvallat pitää Euroopan sananvapaustilannetta “uhkaavana”.

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen sotien jälkeinen kahvilasti saapui höyrylaivalla Suomeen, Yhdysvallat voitti Suomen 4-2 Lake Placidin talviolympialaisten finaaliottelussa ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Minnan on aika jättää haikea jäähyväiset eräälle kauan markkinoilla olleelle tuotteelle. Oura-sormukset ovat valloittaneet Yhdysvallat, eli nyt torille! Kimmo on hankkinut perheeseen airfryerin, joten yleisö vaatii saada enemmän ruokasisältöä herralta!

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Tarvitseeko Eurooppa oman ydinaseen? Miten ydinaseiden määrää voidaan rajoittaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Iran ja Yhdysvallat aloittavat neuvottelut Iranin ydinohjelmasta. Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö kertoo, mitä neuvotteluilta voidaan odottaa. Turun tuomiokirkko sulkeutuu kahdeksi ja puoleksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Toimittaja Minna Rosvall raportoi Turun tuomiokirkosta. Miten ikääntyvien hyvinvoinnista pidetään huolta? Keskustelemassa Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen ja moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Olympialaiset avajaisia vietetään tänään. Toimittaja Jenna Vehviläisen raportoi Milanosta. Studiossa Ylen olympiatarjonnasta kertovat Ylen olympialaisten päätuottaja Kristiina Kekäläinen ja Olympiaradion tuottaja Vesa Winberg. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Seppo Kivimäki, Anssi Väisänen, Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Yhdysvallat sekaantuu eri konflikteihin maailmalla. Mitä maa ulkopolitiikallaan tavoittelee? Keskustelemassa UPIn johtava tutkija Ville Sinkkonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Suden metsästyskiintiö alkaa jo täyttyä. Puhelimessa Riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma. Suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt, ja sitä halutaan nostaa. Mikä neuvoksi? Vieraina liikunta- ja urheiluministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) sekä liikkumisen edistämisen yksikön päällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungilta. Miten löytää kesätyöpaikka ilman työkokemusta? Vieraana Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Studiossa Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 13.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Make Iran Great Again" (2:57) Tilannekatsaus (4:42) Protestit (24:19) Kansannousujen historia (30:38) Reza Pahlavi (33:32) MEK (44:44) Oppositio (52:34) Kurdistan (58:21) Trump (1:10:20) Israel (1:13:45) Yhdysvallat (1:21:50) Kiina (1:23:50) "Kallis oppitunti" (1:30:37) Shaahin kauden virheet (1:40:59) Venäjä (1:43:29) Neuvostoliitto (1:47:06) Internet (1:52:21) Mielenosoitukset lännessä (1:56:56) Islam (2:00:10) Suomi (2:05:28) Leo Mechelin

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvallat on jälleen viime päivinä toistanut haluavansa Tanskalle kuuluvan Grönlannin itselleen. Millaista valtapeliä arktisella alueella nyt käydään? Keskustelemassa professori Laura Junka-Aikio Lapin yliopistosta, professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta ja tutkija Sasu Katajamäki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Vuodenvaihteen lomakausi on ohi ja monet kipuilevat jälleen arkirytmin löytämisen kanssa. Miten saada riittävästi palauttavaa unta? Vieraanamme kokeellisen aivotutkimuksen professori ja unitutkija Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta. Hyvinvointialueiden tekemät säästöt rokottavat entistä näkyvämmin myös vammaisten palveluita. Kehitysvammaliiton mukaan esim. jonotusajat asumispalveluihin ovat pidentyneet, ja vammaiselle ei välttämättä löydy kotia omasta kotikunnasta. Toimittajamme Päivi Seeskorpi tapasi kuusamolaisen Jaana Kiisken, joka on ajautunut hyvinvointialueen kanssa taisteluun poikansa hoivapaikasta. Sää on kylmennyt eteläisessä Suomessa nopeasti, ja Lapissa hätyytellään jo 40 pakkasasteen rajaa. Kuinka hyvin luonto ja eläimet ovat sopeutuneet varsinkin etelässä nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin? Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Annette Blencowe.

1970-luvulla Yhdysvallat kävi läpi valtavaa kulttuurista murrosta. Käynnissä oli Vietnamin sota ja kansalaisoikeusliike tasa-arvopyrkimyksineen oli voimissaan. Samalla vuosikymmenellä tehtiin myös All in the Family -televisiosarjaa (suom. Perhe on pahin), jonka Carroll O'Connorin näyttelemä päähenkilö Archie Bunker on New Yorkin Queensissa asuva, toisen maailmansodan veteraani ja duunari. Sovinistinen ja rasistinen Archie Bunkerin hahmo edusti niitä valkoisia amerikkalaisia, jotka tunsivat, että heidän arvonsa ja elämäntapansa olivat uhattuna nopean liberaalin muutoksen keskellä. Sarjan luoja, liberaali Norman Lear loi Archien varoittavaksi esimerkiksi suvaitsemattomuudesta. Suuri osa konservatiivisesta yleisöstä ei kuitenkaan nähnyt Archieta pilkan kohteena, vaan sankarina, joka "sanoo asiat niin kuin ne ovat". Archie Bunkeria käytetään edelleen vertailukohtana nykypolitiikassa. Archie Bunkeria ei 1980-luvun jälkeen nähty televisiossa kuin uusintoina, mutta Trey Parker ja Matt Stone loivat 1990-luvulla alkaneen ja sittemmin aikuisten kulttisuosioon nousseen animaatiosarjan Souh Parkin rääväsuisen ja ilkeän lapsen, Cartmanin, Archie Bunkerin muotin päälle. Mutta ennen kaikkea Archie Bunkerin hahmon katsotaan usein selittävän Donald Trumpin suosiota ja populismin nousua: molemmat vetoavat tyytymättömyyteen, jota koetaan poliittista korrektiutta ja eliittiä kohtaan. Haastateltavana ovat John Morton -keskuksen tutkijatohtori Oscar Winberg, joka tutki amerikkalaisen televisioviihteen ja politiikan suhdetta kirjassaan “Archie Bunker for President: How One Television Show Remade American Politics” (University of North Carolina Press), käsikirjoittaja Yasir Gaily (mm. Ylen uutissatiirit Kovan viikon ilta ja Noin viikon uutiset) ja Itä-Suomen yliopiston viestintätieteiden professori Outi Hakola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhdysvallat iski viikonloppuna Venezuelaan ja otti kiinni maan presidentin. Tapahtumien jälkeen presidentti Trump on uhannut myös Kolumbiaa ja toistanut näkemyksensä siitä, että Tanskalle kuuluvan Grönlannin pitäisi olla Yhdysvaltojen hallussa. Mitä seurauksia Trumpin teoilla ja puheilla on? Vieraina Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak. Entä miten Suomi EU:n ja Naton jäsenenä suhtautuu Trumpin toimiin? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Antti Kaikkonen (kok.) ja Wille Rydman (ps.) Ukrainan tukemiseen sitoutuneet Euroopan johtajat eli ns. halukkaiden koalitio oli eilen koolla Pariisissa. Syntyikö päätöksiä Ukrainan turvaamisesta? Toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Vuodenvaihde toi mukanaan monia muutoksia palkansaajien verotukseen. Niistä kertoo johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi Verohallinnosta. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen. Toimittajat Annette Blencowe ja Mari Sarolahti.

Jos näit tässä ensin jonkun muun otsikon ja kuvan, niin et nähnyt. Kiittäkäämme teknisiä ongelmia siitä, mitä et nähnyt. Timestampit tulossa pian. Suurien maiden olympiakokoonpanot ovat julki! Kokoonpanoja ovat perkaamassa Jääkiekkoliiton joukkuejulkistustilaisuudesta toipuvat Konsta Kiviniemi ja Leevi Kiesiläinen. Kokoonpanot käsitellään Leijonien julkistustilaisuuden käsittelemisen jälkeen. (00:01) Alkupuheet (01:29) Jääkiekkoliiton grillaus (33:56) Suomen odotetut valinnat (49:15) Kanadan pelkurimaiset valinnat (66:45) Yhdysvaltojen tylsät valinnat (79:35) Ruotsin Minnesota-valinnat

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Hallitus sitoisi tulevat päättäjät vuosikymmeniksi lyhentämään julkista velkaa. Uppoaako Suomi ilman velkajarrua vai käynnistikö hallitus teatterin opposition pään menoksi? Tarvitseeko Suomi tiukan velkajarrun, kun Saksa rimpuilee irti omastaan ja Yhdysvallat velkakatostaan? Aiheesta keskustelevat kansanedustajat Ville Valkonen (kok.), Lauri Lyly (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.), jotka kuuluvat kaikki parlamentaariseen velkajarrutyöryhmään. Toimittajana on Antti Pilke.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. Suomalaisasiantuntija arvioi ohjelmassa, miten vientivetoisen pienen maan kauppapolitiikassaan nyt kannattaisi toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Trump lupasi olla ”rauhan presidentti”, joka vetää Yhdysvallat sodista maailmalla, mutta määräsi armeijan iskemään ennennäkemättömällä tavalla Iraniin. Mitkä kaikki vaalipuheet ja periaatteet Trump heitti romukoppaan? Miten pahasti Yhdysvallat rikkoo kansainvälisiä sääntöjä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Trumpilla ei ollut sotatoimille YK:n turvallisuusneuvoston, mutta ei myöskään Yhdysvaltain kongressin valtuutusta? Millainen linjanmuutos Iranin pommittaminen on? Mikä Trumpin toimintaa voi selittää? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvallat iski Iraniin viikonloppuna. Miten Iran saattaa vastata iskuihin? Tekeekö USA nyt saman virheen kuin vuonna 2003, jolloin preseidentti Bushin päätöksellä iskettiin Irakiin tekaistuilla joukkotuhoaseväitteillä? Keskustelemassa professori Hannu Juusola ja johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Linda Pelkonen.