Podcasts about yhdysvallat

Studiossa Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pekka Visuri. Jakso on kuvattu 3.9.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Yllätysten sarja" (2:11) Kylmä sota (6:53) Suurvaltakilpailu (10:15) Ydinaseet (17:15) Tuotantokyky (21:49) Sijaissodat (25:26) Ukrainan sota (31:59) Kansainvälinen oikeus (38:22) ETYK (42:11) Yhdysvaltain hegemonia (46:59) Geopolitiikka (53:07) Realismin koulukunta (58:36) Suomi (1:01:16) Analyysi (1:09:46) Media (1:12:19) Tiedonlähteet (1:26:21) "Länsivastaisuus" (1:29:34) Vastapuolen näkökulma (1:35:25) Objektiivinen arvio (1:39:23) Lähi-itä (1:46:29) Israel (1:52:03) Yhdysvallat (1:58:03) Iranin ydinohjelma (2:02:56) "Trumpin virhe" (2:05:09) Hyökkäys Iraniin (2:13:03) Ballistiset ohjukset (2:16:59) Talouspakotteet (2:19:28) Hormuzinsalmi (2:23:11) Tulevaisuuden skenaariot (2:26:31) Kiina (2:33:15) Uusi maailmanjärjestys (2:37:17) Eurooppa (2:40:15) Suomi (2:44:10) Eskalaatio (2:47:22) Epäsymmetrinen sodankäynti (2:55:06) Talous

Bostonissa asuva Simo J. Lahtinen ja hyrynsalmelainen Ali Omar keskustelevat Sami Miettisen kanssa siitä, miltä Yhdysvallat näyttää vuoden 2026 välivaalien alla, kun Suomen media tarjoaa asiasta vain yksipuolisen kuvan. Jakson ydinkysymys on, kuka voittaa välivaalit ja mihin suuntaan MAGA on muuttumassa, kun Peter Thielin ja JD Vancen teknoleiri sekä Nick Fuentesin johtamat groyperit vetävät samaa puoluetta eri suuntiin. Öljyn hinta, Iranin sota, valtionvelka ja ostoskorin hinta ratkaisevat vaalit, ja samalla pohditaan, onko dollarihegemonia rapautumassa ja mitä demokraattien uusi sukupolvi AOC ja Mamdani tarkoittavat. Toinen puolisko sukeltaa tekoälyyn ja robotteihin: humanoidirobotit, Grok, Waymot, kadunlakaisurobotit ja kysymys siitä, katoaako keskiluokan tietotyö ja seuraako siitä yhteiskunnallinen kriisi. Mukana myös ufodokumentti, Epsteinin kansiot, WNBA:n inklusiivisuuskiista ja Ilveksen mestaruustoiveet.00:00 Simo J. Lahtinen ja Ali Omar esittäytyvät00:29 Välivaalit Bostonista katsottuna, kolme tasoa01:23 MAGAn kaksi joukkuetta ja groyperit01:54 AOC ja Mamdani, demokraattien uusi sukupolvi03:22 Öljyn hinta ja ostoskori ratkaisevat vaalit04:21 Iranin sota, Hormuzinsalmi ja energiadominanssi08:12 Voiko Trump neuvotella Iranin kanssa09:18 Tariffisekki, sosialismi ja gerrymandering10:27 Republikaanien värisuora ja kaksi prinssiä11:19 JD Vance vastaan Marco Rubio12:58 Palantir, Anduril ja Peter Thielin verkosto16:02 Nick Fuentes ja nuoren äärioikeiston nousu19:13 Curtis Yarvin, teknokaupungit ja uusfeodalismi20:13 Elokuvavinkkejä: Elysium, Neuvottelija ja Kevin Spacey21:40 The Age of Disclosure ja ufokeskustelu23:59 Epsteinin kansiot ja Venäjätutkinta26:42 Humanoidirobotit: Foundry, Optimus ja Kiina28:36 Grok, Cursor ja Samin 14 agenttia31:52 Kadunlakaisurobotit ja kontraktorien vastarinta32:50 Tuleeko yhteiskunnallinen kriisi33:35 Teslat ja Waymot Bostonin kaduilla36:29 Katoaako keskiluokan tietotyö37:53 Tarvitaanko Suomeen tekoälypuolue39:16 Tariffit, korkein oikeus ja valtionvelka41:32 Grönlanti, Iran, Nato: mikä republikaaneissa muuttui42:12 Teknoleiri vastaan griperit, MAGAn jännite43:58 Polarisaatio yliopistoissa ja Charlie Kirk45:24 WNBA ja inklusiivisuuskiista47:39 Dollarihegemonia, Fed ja viiden prosentin korko51:20 Maidon ja kananmunien hinta ratkaisee äänet52:24 Kuka voittaa välivaalit: gallupit vai Polymarket54:41 Osakesalkut, Nvidia ja Amerikan lisäarvo56:26 Kalifornian kuvernöörivaali ja Spencer Pratt57:56 Kiitokset ja tekoälyjatko Sisäpiirissä

Studiossa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä. Jakso on kuvattu 25.8.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Trump on ahtaalla" (3:50) Pakotteet (5:37) Hamasin hyökkäys 2023 (9:46) Iran vs Israel (13:41) Mekan sopimus (16:35) Israel ja muslimimaat (18:26) Trump (23:16) Iranin ydinohjelma (27:38) Ydinase (34:05) Iranin naapurit (36:59) Hormuzinsalmi (42:55) Iranin kestokyky (45:00) Kiina (47:41) Trumpin vaihtoehdot (52:15) Ydinohjelmasta luopuminen (55:01) Yhdysvallat (1:00:57) Persianlahden maat (1:07:04) Libanon (1:12:47) Hizbollah (1:15:45) Israel (1:18:11) "17 kilometria" (1:21:11) Lähi-idän instituutti

Studiossa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakso on kuvattu 18.8.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trumpin suosio (12:39) Yhdysvallat (20:29) Poliittinen väkivalta (24:50) ICE (33:51) George W. Bush (42:17) Hegemonia ja liittolaiset (55:44) Trump ja diktaattorit (58:55) Iranin sota (1:07:18) Kansainvälinen oikeus (1:16:49) Interventio (1:19:58) Pykälät (1:23:03) Kollateraali (1:25:32) Iranin islamistihallinto (1:29:23) Toimeenpanovalta (1:31:17) Kansalliset intressit (1:38:03) Yhdysvallat (1:41:06) "Pommituskampanja" (1:44:31) Välivaalit (1:49:34) Hormuzinsalmi (1:53:39) Trumpin strategia (1:58:21) Trumpin hallinto (2:02:30) "Sota" (2:08:55) Trumpin tulkinta (2:18:17) Venäjä (2:25:01) Tuki Ukrainalle (2:33:57) Ukrainan iskut Venäjälle (2:40:30) Sisäpolitiikka (2:45:04) "Sievistelevä realismi" (2:50:45) Maahanmuutto (2:57:22) Länsimainen sivilisaatio (3:07:39) Sananvapaus ja uskonnonvapaus (3:15:25) Euroopan väestönkehitys

Yhdysvallat ja Kanada ovat ajautuneet kovasanaiseen kauppasotaan, jossa uhkailut sinkoilevat. Miten tähän jouduttiin ja millaisia vaikutuksia tilanteella on? Tartumme myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa arkeen ja kysymme, kuinka vanhemmuuden ja koulun suhde voi. Kuulemme myös, kuinka taksiyrittäjät suhtautuvat Kelan kilpailutukseen sairausvakuutuksesta korvattavista taksimatkoista. Juontajana Anssi Väisänen. Toimittajina Ilmari Reunamäki, Tuukka Tervonen, Satu Heikkilä, Kalle Pallonen ja Sanna Savela. Tuottajana Petteri Löppönen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller, keskustelemassa Kaarina Hazard, Pekka Seppänen sekä uunituore jäsen Robert Sundman. Kaarina Hazard peräänkuuluttaa journalisteja ja päättäjiä puhumaan ilmastonmuutoksesta. Kesän uutiset Euroopan metsäpaloista ovat hänen mukaansa olleet toteavia ja samaan syssyyn kerrottiin suomalaisten hellehaaveista. Miten saada poliitikot luomaan kansallisia suuntaviivoja uusiin, vaikeampiin aikoihin? Ja voidaanko julkista puhetta asiasta alkaa yhä pontevammin vaatia? Pekka Seppänen pohtii huippu-urheilun viihteellistymistä. Jalkapallon MM-kisoissa tuomareita syytettiin ennakkosuosikkijoukkueiden suosimisesta. Yleisurheilun EM-kisoissa puolestaan välierässä kaatunut ja pois karsiutunut maailman kärkinainen Audrey Werro päästettiin mukaan loppukilpailuun, jonka hän voitti. Käsikirjoitetaanko kisoja yhä enemmän reilun pelin kustannuksella? Robert Sundman palaa viime viikkoon, jolloin Yhdysvallat juhli 250-vuotista itsenäisyyttään Kaivopuistossa. Helsingin Sanomien mukaan poikkeuksellisen suuret juhlat oli suljettu yleisöltä. Paikalla oli muun muassa sotilaita, poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia. Suurlähetystöjen juhlat ovat tavallisia, mutta Yhdysvallat herättää kuitenkin tässä ajassa tunteita. Juhlakuvia sosiaalisessa mediassa jakaneiden kommenteihin ilmestyi paheksuntaa juhlia kohtaan. Sundman kysyykin, onko juhliin meno tai menemättä jättäminen kannanotto - tuki tai boikotti? Ja minkä valtion juhliin kanssakeskustelijat menisivät, tai jättäisivät menemättä?

Jarkko Tontti -podcastin vieraana taloustieteen professori Niku Määttänen.Suomen talous ei ole juuri kasvanut pariin kymmeneen vuoteen ja julkinen talous on erittäin heikossa tilassa. Mitä pitäisi tehdä?Määttänen on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Sen tehtävä on arvioida talouden tilaa ja talouspolitiikkaa riippumattomasti. Onko se mahdollista?Voiko taloutta ja politiikkaa kommentoida puolueettomasta tutkijapositiosta?Määttänen aloitti uransa tutkimalla asumista. Hän on todennut, ettei asuntolainaa välttämättä kannattaisi maksaa pois kokonaan. Miksi ihmeessä? Onko omistusasuminen järkevää kansantalouden kannalta vai olisiko vuokralla asuminen parempi ratkaisu?Puhuimme myös tuloeroista. Ovatko suuret tai pienet tuloerot kansantalouden kannalta hyviä vai huonoja asioita?Tarvitsemmeko lisää miljonäärejä Suomeen? Entä miksi Yhdysvallat ohittaa Euroopan vuodesta toiseen talouskasvussa?Lopuksi pääsimme myös taloustieteen ja talouden filosofiaan. Mitä talous oikeastaan on?  Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Studiossa toimittaja ja kirjailija Jari Kuikanmäki. Jakso on kuvattu 11.8.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suurin katastrofi" (3:33) Koronapandemia (6:13) Salaliittoteoriat (10:32) Biopuolustuksen historia (16:55) NIAD (19:19) Bioaseet (22:37) Anthony Fauci (28:18) Gain of Function (34:41) Yhdysvallat ja Kiina (37:23) Suurvallat (44:06) Tutkimuksen rahoitus (48:01) Peter Daszak (54:02) Wuhan (56:49) Wuhanin virologian instituutti (1:10:33) Shi Zhengli (1:16:01) DEFUSE (1:22:49) Piikkiproteiini (1:27:56) Pandemian alku (1:31:49) Globaali reaktio (1:35:41) "Hidastettu autokolari" (1:38:31) Jälkiviisaus (1:42:44) Suomi (1:44:42) Ruotsi (1:48:47) Viruksen alkuperä (1:52:46) "Zoonoottinen hyppy" (1:59:27) Laboratoriovuoto (2:06:09) Suurvaltojen intressit (2:11:26) Proximal Origin (2:18:37) Epäilyt (2:23:27) Tiedustelupalvelut (2:28:38) Politisoituminen (2:34:55) Media (2:37:44) Faucin armahdus (2:41:01) USAID (2:44:39) Rokotteet (2:49:56) Faucin kuuleminen (2:55:55) "Syntipukki" (2:57:52) Tulevaisuus (3:03:15) Jarin hypoteesi

Mitä ihmettä taivaalla oikein lentää? Yhdysvallat julkaisi kesällä satoja ufo-tiedostoja presidentti Trumpin hallinnon käynnistämän PURSUE-ohjelman puitteissa. Mukana oli jo aiemmin tunnettujen tapausten lisäksi uusia, kiinnostavia omituisia havaintoja. Mitä ne paljastavat? Entä millaisia selittämättömiä näkyjä Suomen taivalla on havaittu? Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelun Emma Bruus paljastaa, millaisia outouksia suomalaishavainnoissa on ja miksi suomalaiset luulevat nähneensä ufoja. Alienien sijaan kyse on usein raketeista, Starlink-satelliiteista, sotaharjoituksista tai vitseistä. Suurin osa kummallisista havainnoista voidaa selittää, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta muutamat havainnot jäävät mysteereiksi: eräs oudoimmista on USS Nimitz -lentotukialuksen mystinen tapaus vuodelta 2004. Haastateltavana Emma Bruus, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n havaintojärjestelmän kehittäjä Toimittajana ja äänisuunnittelijana Jari Mäkinen.

Tällä historiallisella päivämäärällä vuonna 1945 Yhdysvallat pudotti ydinpommin Hiroshimaan, surmaten välittömästi noin 75 000 ihmistä. Näin käynnistyi myös Japanin antautuminen ja toisen maailmansodan päättyminen. Lisäksi vuonna 1979 Suomi vastaanotti ensimmäiset kiintiöpakolaisensa - venepakolaiset Vietnamista.

Yhdysvallat jatkaa iskuja Iraniin ja Iran iskee naapurimaissa oleviin amerikkalaisiin tukikohtiin. Jännitteet ovat kasvussa myös Punaisellamerellä. Hankalasta tilanteesta keskustelevat Suomen Lähi-idän instituutin entinen johtaja Susanna Dahlgren ja Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toisessa keskustelussa kysytään, kuinka hyvin itärajalla on varauduttu Venäjältä tuleviin laittomiin maahantulijoihin? Keskustelemassa ovat Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sanna Koskenranta ja eversti Jussi Napola Rajavartiolaitoksesta. Lähetyksessä myös norppa pulassa ja rapu merrassa. Ihan alkuun luotaus eduskunnan eiliseen maratonistuntoon. Lähetyksen juontaa Anssi Väisänen. Toimittajina Seppo Kivimäki, Riikka Kajander, Veera Pennanen, Minna Rosvall ja Nina Svanh. Tuottajana on Petri Kejonen.

Studiossa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi. Jakso on kuvattu 9.7.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tilannekuva (4:22) Tappiot (6:10) Sodankäyntikyky (8:55) Taistelukenttä (11:36) Talvi (16:54) Sodan kulku (19:49) Ensimmäinen maailmansota (26:38) Ukrainan drooni-iskut (32:03) "Hämähäkinverkko" (36:00) Drooni-iskujen vaikutus (38:23) Venäjän torjuntakyky (41:42) Venäjän iskut Ukrainaan (45:57) Patriot (49:50) Yhdysvallat (53:55) Krim (58:50) Valko-Venäjä (1:06:01) Suomen raja (1:10:44) Naton testaaminen (1:13:20) Ahvenanmaa

Naton kaksipäiväinen huippukokous päättyi eilen illalla Turkissa. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos kertoo Ankarasta, mitä kokouksesta jäi käteen. Yhdysvallat on iskenyt jälleen rajusti Irania vastaan, ja presidentti Donald Trumpin mukaan aselepo on ohi. Miten pahaan solmuun tilanne ajaa maiden väliset neuvottelut? Vieraina juuri Teheranista palannut Ylen Lähi-idän erikoistoimittaja Antti Kuronen ja Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren. Euroopan parlamentti äänesti tiistaina lentomatkustajien oikeuksien parantamisen puolesta. Mikä muuttuu? Haastattelussa oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Johanna Isoaho. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ennakkotietojen mukaan kesäkuun hukkumismäärä kaksinkertaistui viime vuodesta. Miten vaaratilanteilta voidaan välttyä ja miten suomalaisten uimataitoa voidaan kohentaa? Keskustelemassa SUHin vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen ja Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsi Mantere. Seinäjoen Tangomarkkinoilla juhlitaan jälleen dramaattisuudestaan ja rytmikkyydestään tunnetun tangomusiikin ilosanomaa. Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala kertoo, mitä vuonna on luvassa. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Anssi Väisänen. Toimittajina Satu Heikkilä ja Ilkka Lahti.

Yhdysvallat vietti 250 juhlia samaan aikaan kun Iranissa haudattiin tapettua uskonnollista johtajaa. Minkälainen mediaoperaatio on menossa Iranin ja Yhdysvaltojen rauhanneuvottelujen ympärillä? Tästä keskustellaan. Studiossa muun muassa dosentti Lasse Laaksonen Helsingin yliopistosta. Tänään astui asepalvelukseen 12 500 alokasta. Kuinka varusmiespalvelus on muuttumassa uuden teknologian, pienenevien ikäluokkien ja uusien uhkaarvioiden myötä. Studiossa prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa ja varusmiesliiton Mats Uotila. Lisäksi lähetyksessä pohjustetaan Ankaran Nato-kokousta ja kysytään onko kostea ja lämmin sää saanut tattitilanteeseen vauhtia. Lähetyksen juontaa Anssi Väisänen ja toimittajina ovat Lotta Lautala, Veera Pennanen, Seppo Kivimäki, Maria Stenroos ja Antti Kuronen. Tuottajana on Petri Kejonen,

Studiossa Oikeus elämään ry:n puheenjohtaja Kirsi Morgan-MacKay. Jakso on kuvattu 2.7.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Abortti (2:36) Elämän alku (5:25) Aborttipillerit (9:28) Yhdysvallat (13:02) Aborttikielto (15:13) Seksuaalinen väkivalta (17:16) "Syvä haava" (27:56) Usko (35:11) Lainsäädäntö (40:23) Tuki naisille (44:53) Rangaistus (47:24) "Alistaminen" (51:10) Avioliitto (57:06) Kehollinen itsemääräämisoikeus (59:16) Keinohedelmöitys (1:03:18) Jälkiehkäisy (1:07:00) Asevelvollisuus

Studiossa teknologiayrittäjä Mikka Alasaarela. Jakso on kuvattu 24.6.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pääoman keskittyminen (6:35) Halo-efekti (12:00) Musk (19:13) Missio (24:17) Politiikka (31:04) Maahanmuutto (41:21) Tesla (46:14) Regulaatio (51:12) Avaruusteknologia (54:40) Piilaakso (57:35) "Barrikadit" (59:19) Venäjä (1:01:02) Oligarkit (1:03:40) Yhdysvallat (1:06:25) Vaalit (1:09:15) Trump (1:13:53) Väestönkehitys (1:17:49) Vaikutusvalta (1:20:01) Internet ja sananvapaus (1:27:40) Yritysten kannustimet (1:31:40) Omistuspohja (1:33:43) Vallan keskittyminen (1:36:25) Päätöksenteko (1:38:21) Kunnianhimo (1:41:33) Euroopan Unioni

Amerikan Yhdysvallat täyttää (huomenna) 4.7.2026 250 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus demokratialle. Nykyinen Donald Trumpin Yhdysvallat vaikuttaa nopean median aikakaudella kuitenkin kaoottiselta, ja esiintyy jopa huolta demokratian tilasta Yhdysvalloissa. Toisaalta Euroopassa on ryvetty niin sosialismin kuin natsismin ajoissa, kun Yhdysvallat on säilynyt demokratiana. Amerikan tutkimuksen prof. Markku Henriksson erottelee olennaisen pintakuohusta. Vaikka Trumpin ajan toimia ei voi pitää merkityksettöminä, on kuitenkin vakaita rakenteita, jotka pyrkivät turvaamaan liittovaltion tilan. Näitä ovat erityisesti vallan kolmijaon amerikkalainen malli sekä osavaltioiden huomattava itsenäisyys.

Yhdysvalloissa vietetään viikonloppuna itsenäisyyspäivää sekä maailman suosituimman poptähden Taylor Swiftin häitä. Tulevista juhlallisuuksista kertoo Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Mikä on demokratian tila Yhdysvalloissa, kun maa täyttää 250 vuotta? Keskustelemassa professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä Helsingin Sanomien entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, toimittaja Elina Väntönen. Yhdysvaltojen ja Iranin presidenttien kaksi viikkoa sitten allekirjoittama aiesopimus ei tuonut rauhaa Lähi-itään. Iranissa järjestetään viikonloppuna helmikuussa kuolleen ylimmän johtajan Ali Khamenein hautajaiset. Paikan päällä Teheranissa on ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Varhaislapsuudessa koiran kanssa olleet lapset ovat keskimäärin muita lapsia terveempiä. Millaisia terveyshyötyjä lemmikeistä saa? Keskustelemassa Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza sekä lastenlääkäri Jenni Mäki. Suomessa eletään tänä viikonloppuna festarikesän huippuaikaa. Millaista säätä on eri puolille maata on luvattu ja miten siihen kannattaa varautua? Haastattelussa meteorologi Eevi Silvennoinen Ilmatieteen laitokselta. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Riikka Kajander ja Lotta Lautala.

Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin tavoitteenaan maan hallinnon kaataminen, mutta sota näyttää olevan päättymässä Yhdysvaltain tappioon. Kuka voittaa ja kuka häviää ja millaista roolia öljy lähi-idän sodissa näyttelee? Aiheesta ovat puhumassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Iran ja Yhdysvallat ovat päässeet sopuun taisteluiden lopettamisesta. Mitä sovusta tiedetään, kuinka kestävällä pohjalla se on ja mitä Yhdysvalloille jäi käteen kuukausia kestäneestä sodasta? Keskustelemassa Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin Yliopistosta. Yhdysvalloista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Pienituloisuus on monen pienyrittäjän arkea. Mitä heidän tukemisekseen voitaisiin tehdä ja miten pienyrityksiä voitaisiin auttaa kasvu-uralle? Puhelimessa professori Matti Muhos Oulun yliopistosta. Kunnat hankkivat yhteensä miljardeilla euroilla vuosittain tavaroita ja palveluita kuten kiinteistönhuoltoa, siivousta, ruokahuoltoa ja tietotekniikkaa. Nyt näiden hankintojen tekeminen muuttuu. Eduskunnan viime viikolla hyväksymällä hankintalain uudistuksella tavoitellaan säästöjä ja avoimempia markkinoita. Toteutuvatko nämä tavoitteet ja mitä muutos tarkoittaa palveluille ja yrittäjille? Studiossa vieraina ovat Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki ja Elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala Suomen yrittäjistä. Miten kannattaa huolehtia siitä, että juhannusherkut pysyvät syömäkelpoisina kaupan hyllyltä aina ruokapöytään asti? Marttojen johtava asiantuntija Niina Silander kertoo vinkit ruokien säilyvyyteen ja hyvään hygieniaan mökkiolosuhteissa. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Heta Ylitie, Riikka Kajander ja Veera Nikkilä.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän huippukokous alkaa tänään Ranskan Evianissa. G7-maita ovat Ranska, Saksa, Italia, Japani, Britannia, Kanada ja Yhdysvallat. Kokoukseen osallistuu myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi koska tarkoituksena on saada aikaan uusi yhteisymmärrys Ukrainan tukemisesta. Myös Egyptin, Saudi-Arabian, Qatarin ja Arabiemiraattien johtoa on kutsuttu kokoukseen keskustelemaan Lähi-idän tilanteesta. Kokouspaikalta raportoi toimittaja Miina Väisänen ja tapaamiseen kohdistuvia odotuksia analysoivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma sekä talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Ylen nettisivuilla on julkaistu laskuri, josta voit katsoa, miten paljon saat vastinetta työeläkemaksuillesi. Lisäksi Ylen tietojen mukaan suomalainen eläkejärjestelmä on monien remonttien jälkeen saavuttamassa myönteisen käännekohdan. Toimittajamme Antti Parviala kertoo lisää. Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä sijaitseva 1500-luvun kivikirkko on ollut viisi vuotta suljettuna kunnostuksen vuoksi. Kirkko avautuu yleisölle jälleen juhannuksena. Kunnostustöistä kertoo Isonkyrön seurakunnan talouspäällikkö Maria Tirkkonen. Toimittaja Anne Elhaimer. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Heta Ylitie ja Veera Pennanen.

Trumpin uhittelu Grönlannin haltuunottamisesta pelästytti pahanpäiväisesti Pohjoismaat. Oliko kyse pelkästä Trumpin päähänpinttymästä? Mitä suurvaltojen kartoissa lukee, kun jopa Yhdysvallat uhkailee Tanskaa? Syttyykö seuraava konflikti arktisella alueella? Vieraana on Jään valta vaihtuu -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija ja toimittaja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvallat ilmoitti toukokuun alussa, että se suunnittelee vetävänsä 5 000 sotilasta pois Saksasta 6–12 kuukauden kuluessa. Miten Saksassa suhtaudutaan yhdysvaltalaissotilaiden lähtöön? Asiaa avaa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Iranin sota, Yhdysvaltojen joukkojen väheneminen Euroopassa ja Nato-maihin eksyvät droonit koettelevat Natoa. Miltä puolustusliiton tulevaisuus näyttää tällä hetkellä? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista, sekä professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka luottavaisia suomalaiset ovat eläkejärjestelmämme suhteen? Haastattelussa Tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Miten suomalaista eläkejärjestelmää voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi? Studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (Vihr.), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Sara Seppänen (PS). Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Riikka Kajander, Lotta Lautala ja Ella Haura.

Saavatko Iran ja Yhdysvallat solmittua sopimuksen sodan lopettamiseksi? Neuvottelujen tilannetta arvioi väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Kerrostalossa Helsingin Kalasatamassa syttyi viikonloppuna tulipalo, jonka seurauksena taloyhtiön kaikki 63 asuntoa ovat nyt asumiskelvottomia. Millä tolalla taloyhtiöiden paloturvallisuus yleisesti Suomessa on? Haastattelussa johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ja johtava asiantuntija Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy:stä Miten suomalaisten sijoitusinto on kehittynyt viime vuosien aikana? Asiaa avaa omistajuuden professori Samuli Knüpfer Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Polttoaineen hinnan nousu on lisännyt kiinnostusta raskaan liikenteen sähköistämiseen. Erityisesti kaupunkien jakeluliikenteessä sähköstä on kehittynyt vahva haastaja perinteiselle dieselille. Voidaanko koko kuljetusala muuttaa sähköiseksi? Tätä pohtivat toimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä sekä tutkimusjohtaja Ville Naumanen sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC:stä. Lasten ja Nuorten säätiö on jo 25 vuoden ajan selvittänyt nuorten unelmien kohteita ja millaista heidän tulevaisuudenuskonsa on. Maailman uutiset suoltavat tällä hetkellä synkkyyttä, mutta vieläkö nuoret unelmoivat? Haastattelussa toimitusjohtaja Olli Alanen Lasten ja Nuorten säätiöstä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Satu Heikkilä, Mikko Hirvonen ja Riikka Kajander.

✨ Julkaise kirjasi: https://www.bod.fi/inspiroi-vaikuta-jaa-asiantuntemuksesi-julkaise-kirja

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Kuuntele kaikki Hiljaisia huutoja -jaksot Podimossa! Aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fi/kokeilu!1900-luvun kuluessa käytiin kylmää sotaa, jossa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat mittaa muun muassa siitä, kumpi suurvalta onnistuisi lennättämään ensimmäisen ihmisen avaruuteen. Reittiä raivasivat ensin eläimet. Neuvostoliitto hyödynsi omassa avaruusohjelmassaan erityisesti kulkukoiria, joiden joukossa oli muuan Laika. Laika oli yksi monista, mutta se ei kuitenkaan ollut kuten muut. Se teki jotain, mitä yksikään elävä olento ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt: se kiersi maapallon ympäri kiertoradalla. Laika ei myöskään koskaan saanut sitä, mitä muille kosmonauteille tarjottiin: mahdollisuutta palata takaisin kotiin.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com [hiljaisiahuutoja@gmail.com]Instagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 [https://soundcloud.com/santer1] (yhteys: santericorp@gmail.com [santericorp@gmail.com])Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/75lahteet [https://tinyurl.com/75lahteet]

Onko tulitauko Yhdysvaltojen ja Iranin välillä päättynyt? Mitä Hormuzinsalmella tapahtuu? Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Maailmalla riehuu useita hankalia konflikteja. Mikä on Suomen rooli kriisinhallinnassa maailmalla? Keskustelemassa EU:n Ukrainan siviilikriisinhallintaoperaation varapäällikkö Mia Rahunen, rauhanturvaaja, reserviläinen Jyri Haimakainen ja ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Anu Konttinen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Everstiluutnantti Christian Perheentupa pitää 23 minuutin Heikelälle ja Koskelolle napakan tilannekatsauksen. Aiheena Iran, Hormuzinsalmen sulku ja Yhdysvallat.

Yhdysvallat ja Iran ovat kertoneet suostuvansa kahden viikon aselepoon. Maiden välisten neuvottelujen on määrä alkaa perjantaina Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa. Tilannetta analysoivat tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista ja kanslianeuvos, tietokirjailija Mikko Lohikoski. Yhdysvalloista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff. Hallituksen kehysriihi häämöttää parin viikon päässä. Talousasioista keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnasta kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Timo Harakka (sd.) Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Petra Nykänen ja Satu Heikkilä.

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.

Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin konflikti on ajanut koko Lähi-idän sekasortoon ja öljyn hinta on noussut jyrkästi.Jaksossa energia-asiantuntija Vesa Ahoniemi kertoo, miksi Hormuzinsalmi on maailmantalouden kriittisin pullonkaula ja mitä tapahtuu, jos liikenne siellä häiriintyy pidemmäksi aikaa.Raakaöljystä, maakaasusta, dieselistä ja monesta muusta hiilivetytuotteesta uhkaa tulla huutava pula. Miten nopeasti vaikutukset näkyvät bensapumpulla, lentolipuissa ja inflaatiossa? Entä riittävätkö maailman strategiset öljyvarastot? Voiko Saudi-Arabia tai Yhdysvallat lisätä öljyntuotantoa?Studiossa Vesan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 10.3.2026.

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yli tuhat on kuollut Iranin sodassa ja iskut seuraavat toisiaan. Heilahtavatko vaakakupit ja voimat koko Lähi-idässä uuteen asentoon, jos Israel ja Yhdysvallat saavat lamautettua Israelin arkkivihollisen Iranin? Vai onko se turha luulo? Tilannetta ovat analysoimassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs, Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Juha Itkosta mietityttää uusin sota ja sen tarkoitusperät. Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät viikonloppuna Iraniin ja surmasivat maata vuosikymmeniä hallinneen ylimmän johtajan Ali Khamenein. Nyt tilanteen Persianlahdella pelätään laajenevan kansainväliseksi suursodaksi. Sodan seuraukset tulevat näkymään amerikkalaisten äänestäjien kukkarossa. Mitkä ovat Trumpin motiivit hyökkäyspäätöksen takana? Hilkka Olkinuora nostaa esiin viime aikoina tapetilla olleen keskustelun ns. ylihoidosta. Sairauden hoidon vaikuttavuus, hinta, potilaan ikä ja lääkärin päätäntävalta on vyyhti, johon lähes jokainen joskus törmää, omalla tai omaistensa kohdalla. Ja ainakin maksajana. Hän kysyykin kanssakeskustelijoilta: Jos sairastuisit vakavasti nyt, olisitko turvallisin mielin. Entä 75-vuotiaana? Anu Koivunen nostaa pöytään digitaalisen itsenäisyyden. Asian tiimoilta on tehty kansalaisaloite, johon kerätään paraikaa allekirjoituksia. Onko Suomen mahdollista irtautua riippuvuudesta yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin vai onko se utopiaa? Entä onko kansalaisten asia huolehtia siitä, missä Kelan tai Verohallinnon data on tai millaisten palveluntarjoajien kanssa valtio ja muu julkinen sektori tekee sopimuksia?

Israel ja Yhdysvallat ovat jatkaneet iskujaan Iraniin. Iran puolestaan on tehnyt vastaiskuja eri puolilla Lähi-itää. Iranin turvallisuusjohtajan Ali Larijanin mukaan maa ei aio neuvotella Yhdysvaltain kanssa. Laukaiseeko Iranin johtajan Ali Khamenein kuolema Irakin sotaan rinnastettavan terrori-iskujen kierteen? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena Iranin nykyhallinnon vaihtaminen, vai maan ydinohjelman "ikuinen" lopettaminen? Kaatuuko Iranin pappisvalta, vai kääntyykö maa yhä jyrkemälle linjalle? Kenellä on Lähi-idässä avaimet sodan laukaisemien riskien estämiseksi? Iranin tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Yhdysvallat ja Iran hyökkäsivät lauantaina Iraniin. Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei on kuollut. Miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin? Studiossa mm. UM:n teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen, Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak sekä MPKK:n strategian pääopettaja Christian Perheentupa. Juontajana Rosa Kettumäki.

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Hallitus sitoisi tulevat päättäjät vuosikymmeniksi lyhentämään julkista velkaa. Uppoaako Suomi ilman velkajarrua vai käynnistikö hallitus teatterin opposition pään menoksi? Tarvitseeko Suomi tiukan velkajarrun, kun Saksa rimpuilee irti omastaan ja Yhdysvallat velkakatostaan? Aiheesta keskustelevat kansanedustajat Ville Valkonen (kok.), Lauri Lyly (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.), jotka kuuluvat kaikki parlamentaariseen velkajarrutyöryhmään. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.