Podcasts about yhdysvallat

1900-luvun kuluessa käytiin kylmää sotaa, jossa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat mittaa muun muassa siitä, kumpi suurvalta onnistuisi lennättämään ensimmäisen ihmisen avaruuteen. Reittiä raivasivat ensin eläimet. Neuvostoliitto hyödynsi omassa avaruusohjelmassaan erityisesti kulkukoiria, joiden joukossa oli muuan Laika. Laika oli yksi monista, mutta se ei kuitenkaan ollut kuten muut. Se teki jotain, mitä yksikään elävä olento ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt: se kiersi maapallon ympäri kiertoradalla. Laika ei myöskään koskaan saanut sitä, mitä muille kosmonauteille tarjottiin: mahdollisuutta palata takaisin kotiin.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/75lahteet

Kulttuuriykkösessä pohditaan minkälainen on suomalainen sotilas. Miten suomalaissotilaan ihanne on muuttunut sadan vuoden aikana? Kysymme myös miten suomalaiset sotilaat vertautuvat muiden maiden sotilaisiin (esim. Ruotsi, Venäjä, Yhdysvallat)? Miten painotukset eroavat muiden maiden sotilaskoulutuksesta esim. oman aloitekyvyn käytön tai hierarkkisen komentoketjun orjallisen noudattamisen suhteen? Vieraina ovat Sinivalkoisia sotureita -kirjan toimittanut Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta sekä kirjaan veteraaneista kirjoittanut palkittu historiantutkija Ville Kivimäki Suomen Kirjallisuuden Seurasta ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä historiallisella päivämäärällä Eiffel-tornin rakennustyöt saatiin päätökseen, Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta sekä Jimi Hendrix laittoi ensimmäistä kertaa kitaransa palamaan konsertin päätteeksi.

Keskustelemassa pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ja seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen OP:sta. Toimittajana Mikko Jylhä. Huolet Yhdysvaltain ajautumisesta taantumaan ovat voimistuneet. Fedin Atlantan aluepankin GDPNow-mallin mukaan maan talous supistuisi tammi-maaliskuussa lähes kolmen prosentin vauhtia vuositasolle laskettuna. ”Perusskenaario on edelleen, että jenkkitalous jatkaa kasvussa. Mutta mikä se tahti on, se on avoin kysymys tällä hetkellä”, sanoo Jari Hännikäinen. Yhdysvaltalaisten kuluttajien odotukset tulevaisuuden suhteen ovat laskeneet lukemiin, jotka ovat tyypillisiä taantumille. ”Kuluttajatkin ovat ryhtyneet huolestumaan, että ehkä Trumpin politiikka onkin inflatorista, vaikka Trump muuta sanoo. Toistaiseksi suurimmat muutokset on nähty luottamusluvuissa, ei niinkään toteutuneessa kulutuksessa tai kasvussa”, jatkaa Jan von Gerich. Nordeakaan ei näe, että USA:n talous olisi painumassa taantumaan lähitulevaisuudessa. 00:33 USA:n taloustilanne 15:07 Tuontitullit 25:53 Mar-a-Lagon sopimus 33:40 Fedin maaliskuun kokous 40:55 Euro ja dollari 42:41 Euroalue, puolustuspaketit 55:29 Suomi: pohja takana? 58:21 Huomioita Kiinasta 1:04:00 Pörssit ja sijoittaminen

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Saudi-Arabian Riadissa. Saadaanko Ukrainaan osittainen tulitauko? Miten neuvotteluja käydään? Mihin ehtoihin Venäjä voisi suostua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saari arvioi, että Venäjän neuvottelijat ovat kovia ja kokeneita verrattuna Yhdysvaltojen neuvottelijoihin. Kangaspuron mukaan sodan loppuminen voi olla vielä kaukana, mutta Venäjä todennäköisesti hyötyisi itsekin osittaisesta tulitauosta Mustallamerellä. Heiskasen mukaan Venäjällä kansan keskuudessa on näkyvissä joitain merkkejä väsymisestä Ukrainan sotaan. Hän kuitenkin arvioi, että Venäjä laskee Ukrainan resurssien heikkenemisen varaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Markkinoilla on rytissyt, kun Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat laskeneet. Tässä jaksossa Lippo ja Antti tarkastelevat, miksi Euroopan talous näyttää vahvistuvan samalla, kun Yhdysvallat kamppailee laskusuunnan kanssa.Miksi Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat hermoilleet? Miten Trumpin toimet, kuten tullit ja veroalennukset, vaikuttavat talouteen? Miltä Helsingin pörssin tilanne vaikuttaa globaalissa myllerryksessä? Tervetuloa kuuntelemaan Pörssipuhetta, joka pitää sinut ajan tasalla talouden muutoksista. Seuraa meitä somessa:➡️ X: https://x.com/OPsijoittaminen➡️ Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/➡️ Spotify: https://open.spotify.com/show/3U9hh7XwxaDfAsnHTOOzxa?si=038f97138c774136Yrityspankki Oyj Markets (OP Markets) on laatinut tämän materiaalin markkinointitarkoituksessa. Materiaali ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat OP Marketsin mielipidettä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Materiaalissa esitetyt arvot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita OP Markets pitää oikeina ja luotettavina. OP Markets ei kuitenkaan takaa sitä, että esitetyt tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Materiaalissa ei huomioida kenenkään yksittäisen henkilön sijoitustavoitteita, taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja - tietämystä tai muita seikkoja. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. OP Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman OP Marketsin suostumusta.OP Yrityspankki Oyj:n Pankki- ja Sijoitustoimintaan kuuluvalla liiketoiminta-alueella voidaan käydä omaan lukuun arvopaperikauppaa ja laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä. Lisäksi liiketoiminta-alueella voidaan tarjota liikkeeseenlaskuun ja emission takaamiseen liittyviä palveluja ja rahoitusvälineitä koskevaa sijoitusneuvontaa sekä harjoittaa toisen lukuun arvopaperien myyntiä, ostoa ja välitystä. Asiakastoimeksiantoihin perustuvat rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun liittyvät Corporate Finance -toiminnot on eriytetty sijoitustutkimuksesta ja välitystoiminnasta liittyvistä toiminnoista OP Ryhmän eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen mukaisesti sekä fyysisesti että operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi eturistiriitatilanteita on tunnistettu, että OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja on Kesko Oyj:n hallituksen jäsen, OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen on Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen sekä OP Yrityspankki Oyj:n toimitusjohtaja Uponor Oyj:n hallituksen jäsen. Näiden eturistiriitatilanteiden ei arvioida vaarantavan OP Yrityspankki Oyj:n Analyysi-tiimin Kesko Oyj:tä, Raisio Oyj:tä sekä Uponor Oyj:tä koskevan sijoitustutkimuksen puolueettomuutta ja riippumattomuutta.Rahoitusvälineisiin (sisältäen muun muassa osakkeet ja ETF-tuotteet) sijoittaminen sisältää aina riskin. Rahoitusvälineiden arvoon ja niiden arvon tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muutokset yhtiöiden toimintaympäristössä, muutokset taloudellisissa suhdanteissa, rahoitus- ja sijoitusmarkkinaolosuhteet, korkotason muutokset ja valuuttakurssimuutokset. Rahoitusvälineen historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä rahoitusvälineen historiallisen kehityksen perusteella voi arvioida sen tulevaa arvonkehitystä. Tulevaisuutta koskevat ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu osittain tai kokonaan. Rahoitusvälineiden hinta voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamastaan summasta tai koko sijoittamansa summan kokonaan. OP Markets ei vastaa sisällön mahdollisista puutteista tai virheistä, eikä sen perusteella tehtyistä tai tehtävistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuun tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse.

Miksi Yhdysvallat ei painosta Venäjää rauhaan? Suurvaltojen presidenttien odotetaan keskustelevan puhelimitse tiistaina. Asettaako presidentti Trump painetta presidentti Putinille, jotta Ukrainassa saavutettaisiin kestävä rauha? Keskustelemassa toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta ja Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saksassa Bundestag eli parlamentti äänestää ns. velkajarrun löyhentämisestä. Millaiset mahdollisuudet mullistuksella on mennä läpi? Saksasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kuinka suomalaisten terveyttä on edistetty vuosien saatossa? Mikä on ollut valtion päämäärä terveyspalveluiden kuten terveyskeskusten kehittämisessä? Keskustelemassa Kristiina Patja sekä professori, THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska. Löytyykö suomalaisilta halua kesälomakauden siirtämiseen? Haastateltavana toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Mikä on Venäjän motivaatio rauhanneuvotteluille? Ovatko Ukrainan rauhannäkymät edistyneet Saudi-Arabiassa? Haastateltavana vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Ukraina ja Yhdysvallat ovat neuvotelleen Saudi-Arabiassa. Mitä tapaamisesta jäi käteen? Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov ja Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Koulupäivän jälkeen ilmaista harrastamista lapsille ja nuorille. Kuinka Suomen malli on toiminut? Haastateltavina toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola Me-säätiöstä sekä asiantuntija Annika Nevanpää Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssista. Siitepölykauden alku viitoittaa kevättä. Haastateltavana siitepölytiedotuksen esihenkilö, dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Janette Leino ja Roosa Kajander. Tuottajana Marija Skara.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Tällä historiallisella päivämäärällä SS Herakles rantautui Turun satamaan mukanaan 2500 kilogrammaa aitoa kahvia, Olympialaisissa oli Miracle on ice -hetki, kun Yhdysvallat voitti Neuvostoliiton jääkiekko-ottelussa, Buckinghamin palatsi tiedotti Charlesin ja Dianan kihlautuneen, Suomen mäkihyppymaajoukkue voitti kultaa ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja. Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä. Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille. Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötunnuksiin ja sosiaalimaksuihin. Yhdysvaltain historiassa vallan rajojen koettelua on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Yhdysvaltain tutkimuksen professori kertoo ohjelmassa, miten esimerkiksi Thomas Jefferson käveli kongressin yli 1800-luvulla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Keskiympyrän 12. jakso purkaa juuri päättyneen NHL:n neljän maan turnauksen atomeiksi. Kanada säilytti asemansa jääkiekon suurvaltana Yhdysvaltojen uhitteluista huolimatta. Suomen turnaus herätti hurraa-huutojen sijaan hätähuutoja. Keskiympyrän kauden 12. jakson sisältö: Alkusanat (00:09)
*** 4 Nations Face-Off Kanada sai revanssinsa Yhdysvalloista finaalissa ja säilyi jääkiekon ykkösmaana (01:53) Yhdysvallat vastaan Kanada – Uuden ajan Summit Series ja NHL:n rahasampo? (06:02) Tästä turnauksesta oli leikki kaukana (10:57) Historia toisti itseään Connor McDavidin ratkaisumaalissa (13:24) Kanada oli paras – vai oliko? (16:02) Leijonien turnaus nippuun (21:40) Tuomio Antti Pennaselle (28:58) Suomen kehityskohteet Milanon olympialaisiin (36:58) Leijonien heikoimmat ja parhaimmat yksilöt (41:01)

Uusien jaksojen ensimmäiset 50 minuuttia jatkossakin ilmaiseksi ja loput jäsenille edulliseen kuukausi hintaan: 4,99e. Liity tilaajaksi ja tue Suomen Nostatusta!

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat rauhan saavuttamisesta Ukrainaan. Studiossa keskustelemassa Juhana Aunesluoma sekä ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevski, Moskovasta kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Millaisia vaikutuksia Ukrainan tulitauolla voisi olla taloudelle? Tätä arvioi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Koivisto. Kuulemme talven matkailutunnelmia, haastateltavana Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. Suomen matkailutrendit. Haastateltavana johtaja Kristiina Hietasaari Visit Finlandista ja apulaisprofessori Henna Konu Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Lotta Lautala ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fiMitä DOGE tekee Yhdysvalloissa ja tarvittasiiinko Suomessa vastaavaa? Miksi Elon Musk on saanut suuren roolin Yhdysvaltain politiikassa ja millainen ajattelu ohjaa Muskia?Studiossa startup-sijoittaja ja yrittäjä Ali Omar. Jakso on kuvattu 14.2.2025.ℹ TARKENNUS Thomson Reuters omistaa Reuters uutistoimiston.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taitekohta (3:00) Mitä USA:ssa tapahtuu? (8:22) Statushierarkia (13:38) Elon Musk (19:00) Liittovaltio (22:30) Leikkaukset (31:35) Kustannukset (34:12) Uskomukset (39:26) "Musk on väline" (47:48) Liittovaltion tehokkuus (53:55) Valtion kontrolli (55:27) Yhdysvaltojen markkinat (58:25) Maanpuolustus (1:00:46) Yhdysvaltojen asema (1:05:15) Meritokratia (1:06:20) Maailmanjärjestys (1:07:34) Suomi (1:10:36) Arvot

Voiko Trumpin tullipolitiikka johtaa kansainväliseen finanssikriisiin? Onko mahdollista, että Kiina ja EU solmivat järkiliiton ja Yhdysvallat keskittyy itseensä? Miten pieni ja sisukas Suomi pärjää kansainvälisen järjestelmän myrskyissä? Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti ”Rajuilman rajalla” maalailee Suomen vaihtoehtoja maailmassa, jossa mikään ei ole varmaa. Ohjelmassa keskustellaan Suomen tulevaisuudesta seuraavan 10 vuoden aikana. Vieraina ovat EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja professori Juhana Aunesluoma Helsingin Yliopistosta.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raadin käsittelyssä Ukrainan kohtalo ja moraali: Yhdysvallat ja Venäjä puuhaavat rauhaa Ukrainan pään yli. Jos tärkeimpään liittolaiseen USA:an ei voi luottaa, kun se tekee pään yli diilejä Putinin kanssa, niin mitä sitten, jos/kun Suomi on uhattuna? Savon salametsästäjät ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Whatsapp-ryhmässä nimeltä Veijarit. Poraudumme veijariuden syvimpään olemukseen. Onko veijari aina hyväntahtoinen ja väärinymmärretty, tekeekö veijari pahojaan, mutta saa kuitenkin kaiken hurmaavuuttaan anteeksi, sillä ei hän tosissaan tarkoittanut? Ovatko veijarit aina veijareita ja pojat poikia? Google ja monet muutkin isot jenkkiyritykset ovat viime aikoina ottaneet isoja harppauksia taaksepäin vähemmistöjen ja syrjittyjen ihmisten oikeuksia koskevissa asioissa. Kysymme miksi ja mihin tämä voi johtaa? Eliisa ja Mika Aaltolalle tuli varsin julkinen välirikko Eliisan julkaistua veljeään ankarasti arvostelevan viestin X:ssä. Mitä se kertoo ajan hengestä? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri sekä toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Tunnustelut Ukrainan rauhanneuvotteluiden aloittamisesta saivat vauhtia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi puhuneensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamisen aloittavista neuvotteluista. Toistaiseksi neuvotteluasetelmista tiedetään vähän. Tiedossa ovat Trumpin puolustusministerin puheet Ukrainan rajoista, maan Nato-jäsenyyden mahdottomuudesta, sekä ukaasi ettei Yhdysvallat olisi osallistumassa rauhan takaamiseen Ukrainassa. Vaarantaako Trumpin ja Putinin puhelindiplomatia Ukrainan itsenäisyyden? Jääkö Ukraina sodan ja rauhan väliseen tilaan? Onko Trump tarjoamassa Ukrainaa kultalautasella Putinille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Donald Trumpilla on ase, jota Yhdysvallat ei ole ennen nähnyt: Maailman rikkain mies Elon Musk. Mutta voiko Muskettisotureilla olla joku raja? Ja missä muuten demokraatit ovat? Lopuksi olutfiilistelyä.Vaalirankkurit lähtevät 15.2. viikoksi Washingtoniin! Jos asut DC:ssä ja haluat osallistua podcastin tekemiseen tai jakaa parhaat vinkit CPAC-viikolle, laita meille viestiä Instagramissa @vaalirankkurit!

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan hallintaansa. Trumpin avausta arvioi puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Yhdysvallat asetti Kiinalle tuontitulleja, mihin Kiina vastasi asettamalla omat tullinsa. Mitkä ovat tullien taloudelliset ja poliittiset vaikutukset? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Suomalaiset hornetit valvovat ja turvaavat Islannin ilmatilaa ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Islannista. Eduskunta palaa tauoltaan tositoimiin. Missä tunnelmissa poliitikot käärivät hihojaan? Keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä politiikan apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Kreikassa turistelle tutun Santorínin saaren ympäristössä on havaittu lukuisia maanjäristyksiä. Tuhannet ovat paenneet saarelta. Toimittaja Sara Saure kertoo, mihin Santorínilla varaudutaan. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Trumpin odotetaan aloittavan toisen kautensa vauhdikkaasti vyöryttämällä liudan presidentin asetuksia. Etukäteen hän on uhannut mittavilla tuontitulleilla sekä paperittomien siirtolaisten karkotuksilla. Mahdollisiin joukkokarkotuksiin on jo varauduttu Yhdysvaltain siirtolaisyhteisöissä ja heidän tukijoissaan. Ohjelmassa haastateltava maahanmuuttokysymyksiin erikoistunut juristi arvioi, että Trumpin maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja mahdolliset joukkokarkotukset tullaan haastamaan usein oikeusjutuin. Joukkokarkotussuunnitelmat herättävät huolta etenkin Kaliforniassa, jossa asuu yli kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista. Heistä yksi kertoo ohjelmassa oman tarinansa. EU:ssa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu mahdollisiin tuontitulleihin. Trump on uhannut EU:ta jopa 20 prosentin tuontitulleilla. Ohjelmassa haastateltavan komission entisen kauppaneuvottelijan mukaan EU:n pitäisi olla valmis vastaamaan yhtä kovilla vastatulleilla. Yhdysvallat on Suomelle tärkein vientimaa. Ohjelmassa suomalaisasiantuntija antaa vinkit, miten suomalaisyritysten kannattaisi tuontitullitilanteessa toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä historiallisella päivämäärällä Yhdysvallat kävivät Tanskan kanssa kauppaa Neitsytsaarista, Kippari Kalle esiintyi ensimmäistä kertaa sarjakuvassa ja kohuttu Jumalan teatteri esiintyi Oulussa.

Yhdysvaltain toista kertaa virkaan astuva presidentti Donald Trump on nimittänyt teknomiljardööri Elon Muskin valtionhallinnon tehostamisviraston johtoon, mikä herättää kysymyksiä rahan vallasta Yhdysvaltain politiikassa ja myös siitä, mitä Elon Musk itse tavoittelee. Miten Teslan, SpaceX:n ja X:n (entisen Twitterin) johtaja voi muokata USA:n hallintoa ja koko maailmaa? Onko Musk nerokas innovaattori vai vallanhimoinen uhka ihmiskunnalle? Käsittelyssä ovat myös kiistanalaisen teknologiagurun Muskin innovaatiot sähköautoista avaruusteknologiaan ja hänen roolinsa sosiaalisessa mediassa. Studiossa vieraina ovat futuristi Perttu Pölönen, entinen startup-yrittäjä Sami Kuusela sekä politiikan tutkija Markus Kantola. Pauliina Grym toimittaa. (Keskustelu on äänitetty 12.12.2024.)

Viime vuonna kansainvälisistä osakkeista saatiin erinomaiset tuotot. Yhdysvallat oli viime vuoden vahvin markkina, mutta Helsingin pörssissä vuosi oli sen sijaan vaatimaton. Millainen tämän vuoden kasvunäkymä on ja millaisia tuottoja on odotettavissa? Yhdysvaltain uusi hallinto aloittaa työnsä tammikuun lopulla. Mitä Trumpin mahdolliset politiikkalinjaukset voisivat tarkoittaa sijoitusmarkkinoiden kannalta? Strategimme Hertta Alava ja Ville Korhonen keskustelevat sijoitusmarkkinoiden näkymistä.

Mitä seuraa Syyrian vallankumouksesta? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Miksi Israel tekee ilmaiskuja ja vie panssareita Syyriaan? Miten estetään Syyrian pienten aseellisten ryhmien taistelu toisiaan vastaan? Onko edessä kaaos vai tie parempaan? Juusola arvioi, että toiveet Syyrian demokratisoitumisesta eivät saa olla liian korkealla, mutta mikä tahaansa on parempi kuin kukistetun diktaattorin Bashar al-Assadin hallinto. Hyyppä arvioi, että vallankumousta johtaneen HTS-järjestön terrorististatusta voi olla vaikea kumota. Yhdysvallat, EU ja Britannia ovat määritelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Miten Syyriaan saadaan pysyvä rauha? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan uusi komissio aloitti työnsä joulukuun alussa ja yksi sen tärkeimpiä tavoitteita on EU:n kilpailukyvyn parantaminen. Työtä riittää, sillä Yhdysvaltain uuden hallinnon kaavailemat tuontitullit, Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja teknologiakilpailu vaativat kaikki nopeaa reagointia - ja isot päätökset eivät ole välttämättä poliittisesti helppoja. Miltä Euroopan kilpailukykyhaaste näyttää yritysten näkökulmasta? Toimittaja Annastiina Heikkilän kanssa aiheista keskustelemassa EK:n EU-vaikuttamisen johtajan Lotta Nymann-Lindegren sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila.

Keskiympyrän kauden kahdeksas jakso on pelkkää 4 Nations Face-Off -puhetta, kun ennakoinnissa ovat osallistuvien maiden lopulliset kokoonpanot kentällisineen. Vaille yllätyksiä sommitelmissa ei jäädä, sillä muun muassa Suomen ja Ruotsin puolustuksiin nostetaan todellisia yllätysnimiä. Keskiympyrän kauden kahdeksannen jakson sisältö: Alkusanat: Valinnanvaikeutta ja runsaudenpulaa (00:10) *** Suomi ja mysteeri nimeltä Patrik Laine (02:50) Ruotsi: kuka kaitsee ketä? (18:23) Yhdysvallat: pari veljestä ja yksi nopea (28:13) Kanada: karamellia kiekkokansalle (38:30)

Suurvaltakilpailu ja geopoliittiset jännitteet ovat sysänneet ilmastotoimia monessa maassa taka-alalle.Vaikea tilanne näkyi myös tämänvuotisessa YK:n ilmastokokouksessa Bakussa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan kansainvälisiä ilmastotoimia ja vihreää siirtymää hankaloittaa myös Trumpin paluu. Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden nihkeys tulee huonoon aikaan, sillä ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat alati näkyvämpiä ja tuhoisampia, kuten Espanjassa rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat tänä syksynä. Saksan Hampurissa tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumista pidetään esimerkillisenä. Ohjelmassa käydään Hampurissa selvittämässä, mikä on sienikaupunki, jollaiseksi Hampuri halajaa. Lisäksi vieraillaan Väli-Amerikassa Costa Ricassa, jossa ympäristö- ja luontoarvot on yritetty yhdistää talouskasvuun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.

Millainen on jäänmurtajahankkeen merkitys Suomelle? Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat keskiviikkona Washingtonissa niin sanotun ICE Pact -aloitteen. Haastateltavana professori Ulla Tapaninen meriliikenteen professori Tallinnan teknillisestä yliopistosta ja toimitusjohtaja Elina Andersson Meriteollisuus ry:stä. Miten suomalaiset yritykset valmistautuvat Trumpin valtaannousuun? Keskustelemassa pääekonomisti Penna Urrila EK: sta sekä vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen Pankista. Kuinka sujui Kansojen liigan ottelu Ranska- Israel Pariisissa. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvallat ja presidentinvaalit, mitä on käynyt sen jälkeen kun Trump valittiin, mannerlaatat tärisee ja ihmiset raivoaa. Kahelit keskustelevat maailmaa puhuttavista asioista ja mm. uudesta tutkimuksesta jonka mukaan 25% nuorista miehistä ajattelee että on hyväksyttävää kohdistaa naisiin väkivaltaa? Ps. älkää ottako liian tosissaan Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast. Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat. Uusi jakso torstaisin klo 7:00! KUUNTELE KAHELI+ JAKSOT TÄÄLTÄ: https://podcasters.spotify.com/pod/show/kaheli/subscribe Seuraa meitä: Instagram https://www.instagram.com/kaheliofficial/ TikTok https://www.tiktok.com/@kaheliofficial

Yhdysvallat on sekularisoitumassa kovaa vauhtia. Miten käy kirkkojen USA:ssa?

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Yhdysvallat otti Alaskan haltuunsa, BBC perustettiin ja ensimmäinen cocktail-tilaus tehtiin.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi sekä Iran että Hizbollah ovat hyökänneet ohjuksilla Israeliin ja miten ohjusiskut liittyvät Israelin sotaan Hamasia vastaan Gazassa? Minkälainen voimatasapaino Lähi-idässä on ja minkälaiset suhteet eri valtioilla ja muilla toimijoilla on toisiinsa? Studiossa eversti-luutnantti Juha Mäkelä. Jakso on kuvattu 10.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Iranin 2. ohjusisku (2:00) Israelin Ohjuspuolustus (6:05) Lähi-itä (12:52) Rajat (15:27) Palestiina (17:29) Voimatasapaino (23:01) Libanon (25:47) "Shakkipeli" (28:15) Iran (30:05) Yhdysvallat (34:30) Retoriikka (35:59) Johtajat (40:44) Hakulaiteisku (46:58) Informaatiovaikuttaminen (49:50) Media (55:03) Neuvottelu (57:39) UNIFIL (1:09:28) Etelä-Libanon (1:11:27) Libanonin asevoimat (1:13:01) Hizbollah (1:15:21) Egypti (1:20:19) Jordania (1:31:35) Palestiinan kohtalo (1:34:17) "Pattitilanne" (1:37:47) Länsiranta (1:39:12) Siirtokunnat (1:44:39) Syyria (1:57:06) Suurvallat (2:04:13) Saudi-Arabia (2:06:51) "Arabikatu" (2:07:59) Muslimiveljeskunta (2:11:39) Turkki (2:16:17) Mossad (2:25:31) Suomi (2:27:54) Daavidin linko (2:31:00) Kriisitietoisuus (2:32:24) Nato-jäsenyys (2:34:15) Rauhanturvaaminen (2:36:18) Seuranta

Kristitty nationalismi kerää kannattajia enenevästi Yhdysvalloissa keulakuvanaan republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump. Tutkimusten mukaan noin kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta kannattaa kristittyyn nationalismiin liitettyjä teemoja, kuten ydinajatusta siitä, että Yhdysvallat on kristitty valtio ja sen tulisi näkyä maan laeissa ja hallinnossa. Ohjelmassa kysytään kristittyyn nationalismiin perehtyneiltä yhdysvaltalaistutkijoilta, mitä kristitty nationalismi Yhdysvaltoihin oikein havittelee. Politiikantutkijan mukaan republikaanipuolue on muuttunut kristillisnationalistisia arvoja ja politiikkalinjauksia ajavaksi. Lisäksi selviää, millaisia kristityn nationalismin teemoja on sisäänkirjoitettu konservatiivisen ajatushautomon koostamaan Project 2025 -politiikkaohjelmaan. Siinä perinteiset perhearvot ovat keskiössä. Naisten asemaa se tutkijoiden mukaan heikentäisi miehiin nähden. Vaikka Trump on etäännyttänyt itsensä Project 2025 -suunnitelmasta, tutkijat pitävät sitä Trumpin voittaessa selvänä politiikkaohjeena. Synkimmän yhdysvaltalaistutkijan arvion mukaan Trumpin voitto merkitsisi Yhdysvaltoihin autoritaarisen teokratian syntymistä ja jäähyväisiä nykyisenlaiselle Yhdysvaltain demokratialle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Suomeen saataisiin enemmän talouskasvua? Miksi Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä talouskehityksessä ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Studiossa kansantaloustieteen professori Björn Wahlroos. Jakso on kuvattu 18.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomen tilanne (3:59) Mistä investointeja? (8:49) Osaajien houkuttelu (15:31) Hallituspolitiikka (18:01) Perintövero (23:21) Euro (32:37) Eurooppa vs Yhdysvallat (34:49) Kulttuuriset erot (37:03) Draghin raportti (39:34) IRA-paketti (41:37) Turvallisuusympäristö

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä. Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen. Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä. Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa. Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofessori Henrikssonin mukaan Milwaukeen ampuminen sähköisti osaltaan presidentinvaalikamppailua ja vankisti Donald Trumpin suosiota. Venäjällä Yhdysvaltain kuohuntaa seurataan Kremlissä tarkoin, Maan johto ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, kuka olisi heidän suosikkinsa Valkoisen talon seuraavaksi asukkaaksi. Kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen raportoi Moskovasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Heikki Heiskanen, Paula Vilén ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

1945 alkoi ydinaseiden aikausi, joka jatkuu yhä tänäpäivänäkin. Ydinaseiden kehittyminen alkoi 1930-luvulla, kun fysiikan jättiläiset kuten Albert Einstein ja Enrico Fermi alkoivat toden teolla tutkia mahdollisuutta halkaista uraanin ydin. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat käynnisti Manhattan-projektin vuonna 1942, joka johti ensimmäisten atomipommien kehittämiseen. Vuonna 1945 atomipommi pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin, merkiten ydinaseiden käytön alkua sodankäynnissä, aloittaen uuden aikakauden maailman historiassa.Jakson aihe on saatu kuulijatoiveenaJos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu: https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävitä sodan Venäjää vastaan. Mitä Stubb tekisi presidenttinä, jos niin käy? Toimittajana on Antti Pilke.