Podcasts about yhdysvallat

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen sotien jälkeinen kahvilasti saapui höyrylaivalla Suomeen, Yhdysvallat voitti Suomen 4-2 Lake Placidin talviolympialaisten finaaliottelussa ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Minnan on aika jättää haikea jäähyväiset eräälle kauan markkinoilla olleelle tuotteelle. Oura-sormukset ovat valloittaneet Yhdysvallat, eli nyt torille! Kimmo on hankkinut perheeseen airfryerin, joten yleisö vaatii saada enemmän ruokasisältöä herralta!

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Tarvitseeko Eurooppa oman ydinaseen? Miten ydinaseiden määrää voidaan rajoittaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Iran ja Yhdysvallat aloittavat neuvottelut Iranin ydinohjelmasta. Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö kertoo, mitä neuvotteluilta voidaan odottaa. Turun tuomiokirkko sulkeutuu kahdeksi ja puoleksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Toimittaja Minna Rosvall raportoi Turun tuomiokirkosta. Miten ikääntyvien hyvinvoinnista pidetään huolta? Keskustelemassa Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen ja moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Olympialaiset avajaisia vietetään tänään. Toimittaja Jenna Vehviläisen raportoi Milanosta. Studiossa Ylen olympiatarjonnasta kertovat Ylen olympialaisten päätuottaja Kristiina Kekäläinen ja Olympiaradion tuottaja Vesa Winberg. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Seppo Kivimäki, Anssi Väisänen, Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Yhdysvallat sekaantuu eri konflikteihin maailmalla. Mitä maa ulkopolitiikallaan tavoittelee? Keskustelemassa UPIn johtava tutkija Ville Sinkkonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Suden metsästyskiintiö alkaa jo täyttyä. Puhelimessa Riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma. Suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt, ja sitä halutaan nostaa. Mikä neuvoksi? Vieraina liikunta- ja urheiluministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) sekä liikkumisen edistämisen yksikön päällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungilta. Miten löytää kesätyöpaikka ilman työkokemusta? Vieraana Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Studiossa Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 13.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Make Iran Great Again" (2:57) Tilannekatsaus (4:42) Protestit (24:19) Kansannousujen historia (30:38) Reza Pahlavi (33:32) MEK (44:44) Oppositio (52:34) Kurdistan (58:21) Trump (1:10:20) Israel (1:13:45) Yhdysvallat (1:21:50) Kiina (1:23:50) "Kallis oppitunti" (1:30:37) Shaahin kauden virheet (1:40:59) Venäjä (1:43:29) Neuvostoliitto (1:47:06) Internet (1:52:21) Mielenosoitukset lännessä (1:56:56) Islam (2:00:10) Suomi (2:05:28) Leo Mechelin

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvallat on jälleen viime päivinä toistanut haluavansa Tanskalle kuuluvan Grönlannin itselleen. Millaista valtapeliä arktisella alueella nyt käydään? Keskustelemassa professori Laura Junka-Aikio Lapin yliopistosta, professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta ja tutkija Sasu Katajamäki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Vuodenvaihteen lomakausi on ohi ja monet kipuilevat jälleen arkirytmin löytämisen kanssa. Miten saada riittävästi palauttavaa unta? Vieraanamme kokeellisen aivotutkimuksen professori ja unitutkija Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta. Hyvinvointialueiden tekemät säästöt rokottavat entistä näkyvämmin myös vammaisten palveluita. Kehitysvammaliiton mukaan esim. jonotusajat asumispalveluihin ovat pidentyneet, ja vammaiselle ei välttämättä löydy kotia omasta kotikunnasta. Toimittajamme Päivi Seeskorpi tapasi kuusamolaisen Jaana Kiisken, joka on ajautunut hyvinvointialueen kanssa taisteluun poikansa hoivapaikasta. Sää on kylmennyt eteläisessä Suomessa nopeasti, ja Lapissa hätyytellään jo 40 pakkasasteen rajaa. Kuinka hyvin luonto ja eläimet ovat sopeutuneet varsinkin etelässä nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin? Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Annette Blencowe.

1970-luvulla Yhdysvallat kävi läpi valtavaa kulttuurista murrosta. Käynnissä oli Vietnamin sota ja kansalaisoikeusliike tasa-arvopyrkimyksineen oli voimissaan. Samalla vuosikymmenellä tehtiin myös All in the Family -televisiosarjaa (suom. Perhe on pahin), jonka Carroll O'Connorin näyttelemä päähenkilö Archie Bunker on New Yorkin Queensissa asuva, toisen maailmansodan veteraani ja duunari. Sovinistinen ja rasistinen Archie Bunkerin hahmo edusti niitä valkoisia amerikkalaisia, jotka tunsivat, että heidän arvonsa ja elämäntapansa olivat uhattuna nopean liberaalin muutoksen keskellä. Sarjan luoja, liberaali Norman Lear loi Archien varoittavaksi esimerkiksi suvaitsemattomuudesta. Suuri osa konservatiivisesta yleisöstä ei kuitenkaan nähnyt Archieta pilkan kohteena, vaan sankarina, joka "sanoo asiat niin kuin ne ovat". Archie Bunkeria käytetään edelleen vertailukohtana nykypolitiikassa. Archie Bunkeria ei 1980-luvun jälkeen nähty televisiossa kuin uusintoina, mutta Trey Parker ja Matt Stone loivat 1990-luvulla alkaneen ja sittemmin aikuisten kulttisuosioon nousseen animaatiosarjan Souh Parkin rääväsuisen ja ilkeän lapsen, Cartmanin, Archie Bunkerin muotin päälle. Mutta ennen kaikkea Archie Bunkerin hahmon katsotaan usein selittävän Donald Trumpin suosiota ja populismin nousua: molemmat vetoavat tyytymättömyyteen, jota koetaan poliittista korrektiutta ja eliittiä kohtaan. Haastateltavana ovat John Morton -keskuksen tutkijatohtori Oscar Winberg, joka tutki amerikkalaisen televisioviihteen ja politiikan suhdetta kirjassaan “Archie Bunker for President: How One Television Show Remade American Politics” (University of North Carolina Press), käsikirjoittaja Yasir Gaily (mm. Ylen uutissatiirit Kovan viikon ilta ja Noin viikon uutiset) ja Itä-Suomen yliopiston viestintätieteiden professori Outi Hakola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhdysvallat iski viikonloppuna Venezuelaan ja otti kiinni maan presidentin. Tapahtumien jälkeen presidentti Trump on uhannut myös Kolumbiaa ja toistanut näkemyksensä siitä, että Tanskalle kuuluvan Grönlannin pitäisi olla Yhdysvaltojen hallussa. Mitä seurauksia Trumpin teoilla ja puheilla on? Vieraina Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak. Entä miten Suomi EU:n ja Naton jäsenenä suhtautuu Trumpin toimiin? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Antti Kaikkonen (kok.) ja Wille Rydman (ps.) Ukrainan tukemiseen sitoutuneet Euroopan johtajat eli ns. halukkaiden koalitio oli eilen koolla Pariisissa. Syntyikö päätöksiä Ukrainan turvaamisesta? Toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Vuodenvaihde toi mukanaan monia muutoksia palkansaajien verotukseen. Niistä kertoo johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi Verohallinnosta. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen. Toimittajat Annette Blencowe ja Mari Sarolahti.

Jos näit tässä ensin jonkun muun otsikon ja kuvan, niin et nähnyt. Kiittäkäämme teknisiä ongelmia siitä, mitä et nähnyt. Timestampit tulossa pian. Suurien maiden olympiakokoonpanot ovat julki! Kokoonpanoja ovat perkaamassa Jääkiekkoliiton joukkuejulkistustilaisuudesta toipuvat Konsta Kiviniemi ja Leevi Kiesiläinen. Kokoonpanot käsitellään Leijonien julkistustilaisuuden käsittelemisen jälkeen. (00:01) Alkupuheet (01:29) Jääkiekkoliiton grillaus (33:56) Suomen odotetut valinnat (49:15) Kanadan pelkurimaiset valinnat (66:45) Yhdysvaltojen tylsät valinnat (79:35) Ruotsin Minnesota-valinnat

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vuoden seitsemäs ja viimeinen jakso! Tällä kertaa _vähän_ enemmän asiaa. Tapetilla muun muassa Alberts Šmitsin olympiapaikan uudelleenarviointi ja U20 MM-kisat (01:21), Brandon Bussin mahdollinen matkalippu Milanoon (09:38), Kanadan maalivahtikolmikon viimeinen ennustus (20:17) ja Saksan... ylivoima? (39:20). Ensi viikolla olympiajoukkueiden julkaisujen perkuuta. Juontajakaksikko on paikalla Suomen vastaavassa perjantaina, joten sieltä mahdollisesti jotain luvassa. Olympiatuli toivottaa hyvää ja turvallista uutta vuotta! Jaksokuva: Riku Laukkanen

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Studiossa toimittaja ja tietokirjailija Tuula Malin. Jakso on kuvattu 9.12.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjään suhtautuminen(3:36) Narratiivi(7:44) Yhdysvallat(11:42) Venäjän hybridivaikuttaminen(20:46) Luottamus(25:51) Suomen suhtautuminen(30:41) Lännen toimet(34:53) Poliittinen keskustelu(39:03) "Pelataanko Putinin pussiin"(42:40) Lännen propaganda(47:57) Venäjän rauhanehdot(51:30) Presidentti Niinistö(56:48) Venäläisten maa-ja kiinteistökaupat

Presidentti Donald Trumpin hallinto julkaisi perjantaina uuden kansallisen turvallisuusstrategian, jossa Eurooppaa kritisoidaan muun muassa maahanmuuttopolitiikasta ja kansallisten identiteettien katoamisesta. Millaisia vaikutuksia turvallisuustrategialla on Euroopan näkökulmasta? Aiheesta keskustelemassa johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Ylen EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi Brysselistä. Influenssaepidemia jyllää parhaillaan ja tautihuippu saattaa ajoittua joko joulun alle tai siirtyä uudenvuoden tienoille. HUS:n ylilääkäri Eeva Ruotsalainen avaa tilannetta. Millä tolalla suomalaisten ravitsemustottumukset ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna? Studiossa tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä sekä professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta. Tänäkin vuonna pimeää vuodenaikaa valaisevat eri puolilla maata avautuneet joulutorit. Kuopiossa valmistelut ovat vielä loppusuoralla, eikä vastoinkäymisiltäkään ole täysin vältytty. Paikan päällä oli toimittajamme Petri Julkunen. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Mika Kriikku.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi ja Yhdysvallat tekivät mittavan sopimuksen jäänmurtajista. Miten Suomi kaupoista hyötyy? Puhelinhaastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Miten kauppa- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajasopimuksessa? Aiheesta keskustelemassa tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Suomen valtionjohdon tapaamisesta raportoi Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff. Israel ja Hamas sopivat eilen rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta. Mitä kestävän rauhan saavuttaminen nyt vaatii? Keskustelemassa johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä ja ohjelmajohtaja Oskari Eronen rauhanvälitysjärjestö CMI:stä. Tel Avivista käsin rauhanprosessin tilanteesta raportoi toimittajamme Teemu Juhola. Euroopan digitaaliasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Tanskassa keskustelemaan alaikäisten suojelemisesta verkossa. Tapaamisen antia avaa toimittaja Karoliina Kantola. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Ella Haura, tuottajina Annette Blencowe ja Rasmus Montonen.

Yhdysvallat on antamassa Ukrainalle tiedot ja tavarat iskeä Venäjän infrastruktuuriin. Kuinka Venäjän hyökkäysota on muuttumassa? Tästä keskustelu Ykkösaamun aluksi, vieraina erikoistoimittaja Emil Kastelhelmi ja tutkija Jyri Lavikainen.Poliitikot, julkkikset ja esimekiksi monet nuoret joutuvat nykyään raa'an nettikiusaamisen kohteiksi. Kuinka puolustautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan? Tästä keskustelua someyrittäjä Suvi Uskin ja viestinnän neuvonantajan Pekka Saurin kanssa. Ykkösaamun toimittaa Markus Liimatainen.

Hallitus sitoisi tulevat päättäjät vuosikymmeniksi lyhentämään julkista velkaa. Uppoaako Suomi ilman velkajarrua vai käynnistikö hallitus teatterin opposition pään menoksi? Tarvitseeko Suomi tiukan velkajarrun, kun Saksa rimpuilee irti omastaan ja Yhdysvallat velkakatostaan? Aiheesta keskustelevat kansanedustajat Ville Valkonen (kok.), Lauri Lyly (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.), jotka kuuluvat kaikki parlamentaariseen velkajarrutyöryhmään. Toimittajana on Antti Pilke.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. Suomalaisasiantuntija arvioi ohjelmassa, miten vientivetoisen pienen maan kauppapolitiikassaan nyt kannattaisi toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trump lupasi olla ”rauhan presidentti”, joka vetää Yhdysvallat sodista maailmalla, mutta määräsi armeijan iskemään ennennäkemättömällä tavalla Iraniin. Mitkä kaikki vaalipuheet ja periaatteet Trump heitti romukoppaan? Miten pahasti Yhdysvallat rikkoo kansainvälisiä sääntöjä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Trumpilla ei ollut sotatoimille YK:n turvallisuusneuvoston, mutta ei myöskään Yhdysvaltain kongressin valtuutusta? Millainen linjanmuutos Iranin pommittaminen on? Mikä Trumpin toimintaa voi selittää? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvallat iski Iraniin viikonloppuna. Miten Iran saattaa vastata iskuihin? Tekeekö USA nyt saman virheen kuin vuonna 2003, jolloin preseidentti Bushin päätöksellä iskettiin Irakiin tekaistuilla joukkotuhoaseväitteillä? Keskustelemassa professori Hannu Juusola ja johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Linda Pelkonen.

On taas podcastin kauden päätösjakson aika! Tällä kertaa kesästudioon kokoontuvat Olli, Jalmari ja Sofia. Kuluneen kevään ulkopoliittiset tunnelmat summautuvat sanapariin "vuoteni murmelina", ja niitä puidaan filosofisin mielin. Etenkin Gaza ja Yhdysvallat puhututtavat. Tuttuun tapaan seuraa myös kesähassuttelua: tällä kertaa väitellään sattumanvaraisista asioista. Kumpi voittaa, vauvat vai Keskustapuolue? Lopuksi vielä lomasuositukset. Kiitämme kaikkia kuulijoita, haastateltavia ja podcastin tekoon osallistuneita kuluneesta kaudesta. Palaamme studioon jälleen alkusyksystä -- siihen saakka toivotamme hyvää kesää!

Siitä lähtien kun Xi Jingping nousi Kiinan johtoon on maailmalla arvuuteltu itsevaltaisen johtajan suurta suunnitelmaa. Onko Kiinan presidentin tavoitteena supervalta, joka syrjäyttää Yhdysvallat? Kääntyikö Kiina Xi Jingping johdolla todellisen maailmanvalloituksen tielle? Onko Kiina niin ristiriitainen ja vaarallinen valtio kuin Yhdysvalloissa väitetään? Mitä Kiina-stereotypioiden sokaisemassa lännessä jää Kiinan kehityksestä huomaamatta? Miksi USA:lle Venäjä on kuin ulkopoliittinen myrsky, mutta Kiina ilmastonmuutos? Kiinan presidentin Xi Jingpingin suurvaltastrategisia päämääriä avaavat Kiinan maailma -kirjan tekijät Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen sekä Kansainvälisen pakote- ja vientivalvontajärjestön toimitusjohtaja Kristiina Helenius. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trump on julistanut tekevänsä töitä sen eteen, että Yhdysvallat ei tule enää olemaan “woke”. Samaan aikaan useat Yhdysvalloissa toimivat yritykset ovat lopettaneet osan monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä ohjelmistaan. Onko yritysten tasa-arvotyö tullut päätökseen maailmalla? Entä meillä Euroopassa? Kirjoittaja: Matleena Inget Lukija: Evita Lestinen Lue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/onko-trumpin-aikakausi-tasa-arvotyn-loppu

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Saudi-Arabian Riadissa. Saadaanko Ukrainaan osittainen tulitauko? Miten neuvotteluja käydään? Mihin ehtoihin Venäjä voisi suostua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saari arvioi, että Venäjän neuvottelijat ovat kovia ja kokeneita verrattuna Yhdysvaltojen neuvottelijoihin. Kangaspuron mukaan sodan loppuminen voi olla vielä kaukana, mutta Venäjä todennäköisesti hyötyisi itsekin osittaisesta tulitauosta Mustallamerellä. Heiskasen mukaan Venäjällä kansan keskuudessa on näkyvissä joitain merkkejä väsymisestä Ukrainan sotaan. Hän kuitenkin arvioi, että Venäjä laskee Ukrainan resurssien heikkenemisen varaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja. Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä. Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille. Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötunnuksiin ja sosiaalimaksuihin. Yhdysvaltain historiassa vallan rajojen koettelua on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Yhdysvaltain tutkimuksen professori kertoo ohjelmassa, miten esimerkiksi Thomas Jefferson käveli kongressin yli 1800-luvulla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tunnustelut Ukrainan rauhanneuvotteluiden aloittamisesta saivat vauhtia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi puhuneensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamisen aloittavista neuvotteluista. Toistaiseksi neuvotteluasetelmista tiedetään vähän. Tiedossa ovat Trumpin puolustusministerin puheet Ukrainan rajoista, maan Nato-jäsenyyden mahdottomuudesta, sekä ukaasi ettei Yhdysvallat olisi osallistumassa rauhan takaamiseen Ukrainassa. Vaarantaako Trumpin ja Putinin puhelindiplomatia Ukrainan itsenäisyyden? Jääkö Ukraina sodan ja rauhan väliseen tilaan? Onko Trump tarjoamassa Ukrainaa kultalautasella Putinille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trumpin odotetaan aloittavan toisen kautensa vauhdikkaasti vyöryttämällä liudan presidentin asetuksia. Etukäteen hän on uhannut mittavilla tuontitulleilla sekä paperittomien siirtolaisten karkotuksilla. Mahdollisiin joukkokarkotuksiin on jo varauduttu Yhdysvaltain siirtolaisyhteisöissä ja heidän tukijoissaan. Ohjelmassa haastateltava maahanmuuttokysymyksiin erikoistunut juristi arvioi, että Trumpin maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja mahdolliset joukkokarkotukset tullaan haastamaan usein oikeusjutuin. Joukkokarkotussuunnitelmat herättävät huolta etenkin Kaliforniassa, jossa asuu yli kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista. Heistä yksi kertoo ohjelmassa oman tarinansa. EU:ssa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu mahdollisiin tuontitulleihin. Trump on uhannut EU:ta jopa 20 prosentin tuontitulleilla. Ohjelmassa haastateltavan komission entisen kauppaneuvottelijan mukaan EU:n pitäisi olla valmis vastaamaan yhtä kovilla vastatulleilla. Yhdysvallat on Suomelle tärkein vientimaa. Ohjelmassa suomalaisasiantuntija antaa vinkit, miten suomalaisyritysten kannattaisi tuontitullitilanteessa toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitä seuraa Syyrian vallankumouksesta? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Miksi Israel tekee ilmaiskuja ja vie panssareita Syyriaan? Miten estetään Syyrian pienten aseellisten ryhmien taistelu toisiaan vastaan? Onko edessä kaaos vai tie parempaan? Juusola arvioi, että toiveet Syyrian demokratisoitumisesta eivät saa olla liian korkealla, mutta mikä tahaansa on parempi kuin kukistetun diktaattorin Bashar al-Assadin hallinto. Hyyppä arvioi, että vallankumousta johtaneen HTS-järjestön terrorististatusta voi olla vaikea kumota. Yhdysvallat, EU ja Britannia ovat määritelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Miten Syyriaan saadaan pysyvä rauha? Toimittajana on Linda Pelkonen.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?