Podcasts about kansallisoopperan

“Ihmiset päättävät itse jo ennen syntymäänsä, millaisen elämän tulevat elämään”, sanoo Pekka Asikainen, joka uskoo uudelleensyntymiseen ja karman lakiin. Asikaisen elämä alkoi lastenkodissa, lapsuutensa hän vietti maalaistalossa. Eläkkeelle päästyään hän vielä opiskeli papiksi Saksassa. Asikainen on näytellyt, laulanut, johtanut orkestereita ja kuoroja sekä sovittanut musiikkia. Pisimpään hän on työskennnellyt Kansallisoopperan harjoituspianistina. Siitä huolimatta hän ei ole koskaan mieltänyt itseään oikeaksi muusikoksi! Toimittajana on Vesa Kytöoja

Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevan Teatterimuseon Tarpeisto pääroolissa -näyttelyssä nähdään, miten esitykseen valittu ja valmistettu esineistö kuljettaa juonta, luo dramaturgiaa, kertoo roolihahmojen persoonista sekä luo ajallisia, paikallisia ja vertauskuvallisia yhteyksiä. Samalla sen kautta tehdään myös poliittisia valintoja, esimerkiksi millaisina eläimet tai henkilöiden identiteetit näyttämöllistetään ja tulkitaan tässä ajassa. Ohjelman vieraan ovat näyttelyn työryhmästä Kansallisoopperan ja -baletin tarpeistosuunnittelija Pipsa Keski-Hakuni ja Teatterimuseon johtaja Johanna Laakkonen. Tarpeiston ohella keskustelussa pohditaan myös sitä, miksi esittävän taiteen tutkiminen ja sitä koskeva museotoiminta on erityisen tärkeää.

Henna Raatikainen on tanssinut balettia neljä-vuotiaasta asti ja on Kansallisoopperan balettilaitoksen kasvatti. Nyt 39-vuotiaana hän tarkastelee rakastamaansa balettia kriittisin silmin. Mitä haemme baletin luomasta ihmiskuvasta? Miksi haluamme nähdä illuusion keveydestä kun katsomme balettia? Mikä on täydellisyyteen pyrkivän taiteenlajin hinta yksilölle? Kuinka baletti nousi jaloista päähäni on Henna Raatikaisen kuvaus omasta balettitanssijan tiestä. Kirjassa hän kysyy saako balettia analysoida, onko baletti taistelua luontoa vastaan ja miksi Isadora Duncan suututtaa häntä. Tanssintutkija Aino Kukkonen on perehtynyt balettikoulutukseen ja sen suhteeseen traditioon. Ikiaikainen kysymys on se, mikä taidelajissa kiehtoo. Ohjelman vieraina ovat tanssintutkija Aino Kukkonen ja kirjailija Henna Raatikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kansallisoopperan koululaisooppera Lähde nähdään Lotilan koulussa ensi viikon maanantaina 14.11. klo 18:00. Lotilan koulun musiikkiluokkien opettaja Camilla Sundberg ja oppilas Luna Leiniö kävivät kertomassa Minni Salmiselle Radio Voiman iltapäivässä jännittävästä ja huikeasta projektista, joka valmistuu yhteistyössä Kansallisoopperan ammattilaisten kanssa.

Valtteri Raekallio on tehnyt yhdessä Kallion lukiolaisten ja Kansallisoopperan balettikoulun oppilaiden kanssa Kaisaniemen ala-asteen tiloissa esitettävän poikkitaiteellisen teoksen, joka yhdistää Igor Stravinskyn Kevätuhri-baletin ja koulukiusaamisesta kertovan Antti Röngän Jalat ilmassa -romaanin. Jakson vieraana Raekallion ohella on Helsingin kaupungin kasvatuksen ja kouluksen toimialasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar, ja siinä keskustellaan koulukiusaamiseen liittyvistä kehollisista, yhteisöllisistä ja poliittisista ulottuvuuksista. Samalla pohditaan laajemmin, miten tämän ajan ahdistus näyttäytyy koulujen maailmassa.

MUSA VAI BISNES jatkaa keskustelua musiikkialalla puhutusta ja sitäkin enemmän vaietusta ongelmasta – seksuaalisesta häirinnästä. Edellisessä jaksossa kuultiin artistien, muusikkojen ja esiintyjien näkökulmia. Nyt MUSA VAI BISNES selvittää Maria Veitolan johdolla, mitä rakenteissa tehdään ja pitäisi tehdä häirinnän kitkemiseksi. Vieraina jaksossa ovat Kansallisoopperan ja -baletin henkilöstöpäällikkö, luennoitsija ja puhuja Hanna Fontana, Flow Festivalin Head of Artist Relations Maiju Talvisto, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg sekä Elements Musicin A&R […]

Kulttuuriykkösen Kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Annu Kemppaisen, Tuomas Nevanlinnan ja Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Agendalla Kansallisoopperan kapina ja pappi Kai Sadinmaan erottaminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Gita Kadambi on tehnyt uransa taiteen ja kulttuurin parissa ja toimii nykyään Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana. Hän on kasvanut kahden kulttuurin kodissa ja opiskellut musiikkitiedettä sekä johtamista. Tässä jaksossa keskustelemmekin luovan organisaation johtamisesta sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Kuulemme myös minkä asian Gita on kokenut vaikeimmaksi poikkeuksellisen kevään aikana.

Suomi siirtymässä länteen ja EU:n jäseneksi. Urastaan vuoteen 1995 asti ulottuvat muistelmansa kirjoittanut Erkki Liikanen. Ulkomaanlehtikatsaus Ruotsista. Toimittaja Anni Riit'aho. Miten käy yliopistojen lisärahoitukselle? Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). "Ringin" esitykset alkavat. Kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi ja Reininkullan ohjaaja Anna Kelo. Kolumni Reetta Räty. Nokia korjasi naisten palkat miesten tasolle - ja sai kiitokset siitä, että noudatti lakia. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Kaija Kellman ja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kun Gita Kadambi aloitti vuosi sitten kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana, baletin johtamismetodeja kyseenalaistettiin voimakkaasti julkisessa keskustelussa. Ei mikään helppo alku uudelle pääjohtajalle. Heidi ja Jonas keskustelevat yhdessä Gitan kanssa hänen ensimmäisestä vuodestaan pääjohtajana ja siitä, mitä avoimuus ja aitous ovat johtamisessa. Miten historiallisesti hierarkkinen organisaatio on onnistunut soveltamaan ketteriä toiminta- ja johtamismalleja? Miten luovuutta mahdollistetaan struktuurien kautta? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Reilun kymmenen vuoden uran Kansallisoopperan ja Radion Sinfoniaorkesterin harpistina tehnyt Laura Hynninen on käynyt parin viime vuoden aikana läpi aikamoisen elämänmuutoksen. Ura ammattimuusikkona sai jäädä, osin terveydellisistä syistä ja vakituinen työ vaihtui taideopintoihin. Lisäksi kotipihaan ilmestyi kontti, joka pitää sisällään paitsi syötäväksi kasvattettavia kotisirkkoja, myös kokonaisen elämänasenteen: meidän jokaisen on ponnisteltava omalla panoksellamme sen eteen, että lapsemme ja lapsenlapsemmekin voivat vielä elää maapallolla. Laura Hynninen avasi sirkkakontin ovet Sanna Pirkkalaiselle ja Paula Jokimiehelle, jotka olivat ensimmäistä kertaa sirittävää karjaa katsomassa.

Puheenjohtaja Ruben Stiller pyytää ensin mielipiteitä Suomen MM-jääkiekkomenestyksestä. Anu Koivunen tunnustaa pelkäävänsä, että menestyksen myötä ollaan matkalla "ylettömään nationalistiseen huumaan, mikä on sietämätöntä". Sirkka Hämäläinen ei seuraa urheilua, mutta hänestä menestys sinänsä on aina Suomelle hyväksi. Kaarina Hazard kehuu, että joukkueen ote on miellyttävän kevyt, ja että se muistuttaa häntä takavuosien lumilautalijoista. Elokuviin sukupuolikiintiöt? Mediatutkija Anu Koivunen muistuttaa, että naiset ovat kovia kulttuurin kuluttajia ja sen takia häntä ihmetyttää väite, että naisten tekemät elokuvat eivät kiinnostaisi suomalaisia. Hämäläinen ei katsoisi ohjaajan sukupuolta vaan sisältöä. Hazard kritisoi Elokuvasäätiön puheenjohtajaa kädettömyydestä. Korkeakulttuurin kuluttamisesta tehty vaikeaa ja tylsää Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät vastikään jättänyt Sirkka Hämäläinen on ihmeissään, kuinka vaikeaksi ja tylsäksi korkeakulttuurin kulttuurin kuluttaminen on tehty. Penkit ovat kovia, lippuja luullaan kalliiksi ja kriitikoiden kieli on vaikeaselkoista, hän luettelee. Poikkeuksen kritiikeissä tekee hänen mielestään Minna Lindgrenin kirjoitus Kauppalehdessä. Syvää hulluutta ja tyhmyyttä! Miksi Ylen pitäisi tehdä ajankohtaisohjelmia ollenkaan? Näin on Aamulehden mukaan sanonut nimeämätön Yleisradion tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän jäsen. Ajatus on Kaarina Hazardin mielestä syvää hulluutta ja tyhmyyttä. - Pitäisikö kansanedustajille olla pääsykokeet? hän kysyy. Anu Koivunen ei puuttuisi kansanedustajien valintaan, mutta toivoo, että ehdotus on vain heitto. Muussa tapauksessa ehdottaja ei ymmärrä demokratian luonnetta, hän sanoo. Poliitikot eivät voi hänen mukaansa määrittää tiedonvälityksen sisältöä. Sirkka Hämäläinen varoittaa uskomasta kaikkia uutisia, mutta hänestä on ongelma, jos kansanedustaja luulee voivansa puuttua kaikkeen. - Ylestä on aina suhmuroitu kulisseissa, muistuttaa Koivunen. Twitterissä #pyöreäpöytä

Vuosi sitten Kansallisoopperan kuorossa laulava nuori tenori Simo Mäkinen jäi virkavapaalle päätyöstään ja lähti Jyväskylään tekemään Don Giovanni -oopperaa. Samaan aikaan Jyväskylä Oopperan pr-päällikkö Elina Lillstrang etsi sopivaa koekaniinia Arts In Business –projektiin, jossa oli tarkoituksena kokeilla, kuinka taidetta ja liike-elämää voitaisiin yhdistää. Kun Simo ja Elina sitten löysivät toisensa, tuli tenorista myös tutkimusmatkailija: hän lähti tutustumaan yhdeksään yritysjohtajaan ja hakemaan bisnesoppia omalle taiteilijan uralleen. Nyt Simo Mäkisellä ja Elina Lillstrangilla on unelma: luovuuden kansanliike. Toimittajana on Marika Paaso.