Podcasts about koulussa

Kylän histuuriaa. Koulussa 83 oppilasta. Kylän kauppa aina auki. Käsityö- ja jumppaporukka. Kalastaja Sol-Britt Innala. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kiusaaminen vaikuttaa vuosittain jopa miljoonien ihmisten elämään ympäri maailman. Koulussa ja nuoruudessa tapahtuneen kiusaamisen pitkäaikaiset vaikutukset voivat johtaa vakaviinkin mielenterveyden ongelmiin, kärjistyen pahimmillaan peruuttamattomiin tekoihin. Yksi traaginen esimerkki on Bobby Kentin synkkä tarina, jossa kiusaaminen päättyi lopulta murhaan syrjäisellä suoalueella.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Kaarina Hazard ja Taru Tujunen sekä vierailulla käyvä näyttelijä Mitra Matouf. Kaarina Hazardin aihe kumpuaa viime viikkoisesta Händel-episodista. Kohu nousi kun kirkkonummelainen koulu perui barokkimusiikin konsertin, sillä tapahtuma sisälsi uskonnollisia viitteitä, eikä koulu ehtinyt tiedottaa sisällöstä huoltajia. Kyseessä oli klassinen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Kaarina haluaa kuulla keskustelijoiden mielipiteen koulujen uskonnonopetuksesta. Pitäisikö uskontoa tai uskontoja opettaa enemmän vai vähemmän, tai ei ollenkaan? Taru Tujunen pohtii yhteiskunnan määrittämiä ikärajoja. Mitä ajattelette siitä, että valtio määrittelee meille joukon erilaisia ikärajoja ja arvioi meidän puolesta, onko yksilö valmis tekemään joitakin asioita, kuten ajamaan autoa tai äänestämään? Onko valtion tehtävä ottaa kantaa, minkä ikäisenä ihminen "saa pilata elämänsä", esimerkiksi 18-vuotiaana vaikkapa tekemällä seksuaalista toimintaa kaupallisesti? Mitä ajattelette ikärajoista? Ovatko ne tällä hetkellä oikein määriteltyjä? Vai onko teknologinen murros tuonut mukanaan tarpeen arvioida, minkä ikäisenä saa tehdä mitäkin? Mitra Matouf kysyy raatilaisilta, seuraako kulttuuri aikaansa vai ei? Suomi on monikulttuuristunut, mutta se mikä näkyy katukuvassa ja liike-elämässä ei vielä samalla tavalla näy teatterilavoilla tai leffoissa. Yritysmaailma joutuu raportoimaan, mittaamaan, kertomaan ja kehittämään mm. monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Onko liike-elämä pidemmällä kuin kulttuurielämä vastuullisuus teeman ja erityisesti siihen sisältyvän monimuotoisuuden toteuttamisessa käytännössä? Jos on, niin miksi?

Kolme vihjettä ohjelman vieraasta: 1. Hän on nostanut verkkoja Pentti Linkolan kanssa ja taisteli vuonna 1979 Koijärvellä lintujärven puolesta. Koulussa hän oli huippuoppilas. 2. Hän on laulanut Tapiolan koulun kuorossa. Kouluaikoina ohjelman vieras vietti vuoden Yhdysvalloissa. Hän suhtautui amerikkalaiseen systeemiin kriittisesti. 3. Hän tietää, miltä tuntuu olla vihapostin kohteena. Hänen paineensietokykynsä on huippuluokkaa. Hän ei menetä hermojaan, kun ympärillä myrskyää. Arvasitko? Oikea vastaus: ohjelman vieras on THL:n ylilääkäri, roketeasiantuntija Hanna Nohynek. Hän kertoo ohjelmassa omasta aatteellisesta taustastaan, mediassa esiintyvistä ajatteluvirheistä ja korona-ajan opetuksista.

Mitä ihmettä tarkoittaa traumainformoitu koulu? Kirsi Strohbehn, erityisopettaja ja Resetti-kouluttaja tutustui traumainformoidun koulun malliin työskennellessään haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa, joilla usein on runsaasti myös erilaisia tunne-elämän ongelmia. Tosin Kirsi ei haluaisi oppilaitaan hankaliksi nimittää, hän käyttäisi uhmakkaista, manipuloivista ja käyttäytymishäiriöisistä oppilaista nimitystä “erityistä rakkautta tarvitsevat oppilaat”. Kirsi ajattelee, että traumainformoituun kouluun kuuluu oleellisesti kaksi ulottuvuutta. Ensimmäiseksi tarvitaan ymmärrystä trauman vaikutuksista ihmisen neurobiologialle, ja toiseksi tietoisuutta niistä peruspilareista, joiden varaan traumainformoitua koulutyötä voidaan rakentaa. Tästä pääset lukemaan trauman vaikutuksista: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/ Traumainformoitu koulu-ajattelun mukaisesti monella luokkahuoneen oppilaalla voi olla mukanaan traumataakkaa, kehityksellistä traumaa, joka vaikuttaa kaikkeen koulutyöhön. Emotionaalinen trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan käyttäytymiseen että akateemisiin suorituksiin. Traumainformoidun koulun peruspilareita on kolme. Koulussa täytyy olla turvallisuuden lisäksi turvan tunne. Kaikkien aikuisten tulee sitoutua tähän. Toiseksi, oppilaan valinnanvapautta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Kolmanneksi, oppilaiden ja opettajien välillä täytyy vallita yhteys. Monet oppilaista ovat oppineet, että aikuisiin ei voi luottaa, eikä tästä poisoppiminen ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Lopuksi, kanssasäätely on tärkeää. Koska emotionaalinen traumatisoituminen on vaikuttanut oppilaan kykyyn säädellä tunteitaan ja mielentilojaan, tarvitaan turvallista aikuista tukemaan ja ohjaamaan oppilasta oppimaan säätelyä. Oma rauhallisuus on tässä oleellista, silloin hyödynnetään peilisolujen tuomaa apua kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Kirsi kuulee usein sanottavan, että “opettajan tehtävä on vain opettaa”. Tämä on totta, mutta jos ymmärretään vahingollisten kokemuksien vaikutukset oppilaan kyvylle oppia, voidaan nimenomaan juuri opettamista tehostaa, jos traumainformoidun orientaation periaatteita hyödynnetään myös koulutyössä. - Jos tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin niitä kokemuksia, joita esimerkiksi väkivaltaisesti oirehtivilla lapsilla on, voisimme nähdä hankalat käytösmallit ensisijaisesti selviytymiskeinoina. Lapsi tai nuori on ehkä tarvinnut vahingollisia toimintatapoja jokapäiväisessä arjessaan aikaisemmin. Nämä oppilaat ovat niitä, jotka kaikkein helpoimmin suljetaan ulkopuolelle. Heille sanotaan, että “sinä et saa osallistua tähän ja tähän”, kun juuri he tarvitsivat yhteyttä, turvallisuutta ja kanssasäätelyä turvallisen aikuisen kanssa, Kirsi jatkaa. - Se, miten me valitsemme sanamme puhuttaessa näistä lapsista on äärimmäisen tärkeää, koska käyttämämme kieli luo todellisuutta ja ennen kaikkea sitä tapaa, jolla me oppilaisiin suhtaudumme. Valitsemmeko puhua esimerkiksi omaehtoisista, joustamattomista lapsista, vai ymmärrämmekö, että käyttäytymisen takana on ehkä oppilas, joka on ollut jossakin aikaisemmassa traumaattisessa tilanteessaan täysin voimaton. Näistä kirjoista löydät lisätietoa traumainformoidusta koulusta. Jos olet opettaja, tarkista koulusi opettajanhuoneen kirjahylly, monia näistä teoksista tulisi löytyä sieltä: Tulistuva lapsi by Ross W. Greene, englanniksi "The Explosive Child". Lost at School by Ross W. Greene (suomeksi Koulun hukkaamat lapset) Lost & Found, helping behaviorally challenging students by Ross W. Greene. Creating Trauma-Informed Schools by Eileen A. Dombo ja Christine Anlauf Sabatino Piia Ruudun tekemä materiaali Resetti-toiminnasta: https://www.valteri.fi/tuote/resetti-perheluokista-tukea-kasvatustilanteisiin-kotona-koulussa-ja-varhaiskasvatuksessa-resetti-toiminta-2017-2020/ Myös hakusanoilla trauma informed school löytyy netistä paljon hyvää tietoa.

Koulussa kaikki sellainen tekeminen, joka häiritsee aikuista voi määrittyä häiriöksi. Kuten esimerkiksi liian tarkka karttapiirros, kynän teroittaminen, miksi-kysymysten kysyminen. Häiriö koulussa voidaan määritellä eräänlaisena katkoksena vuorovaikutuksessa tai ihmissuhteissa. Usein kyse on kuitenkin ristiriitaisista tavoitteista tai ymmärryksestä liittyen siihen miten tilanteen pitäisi mennä, pohtii Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas toimittaja Satu Kivelän haastattelussa Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas on kirjoittanut yhdessä Tomi Kiilakosken kanssa Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa- teoksen, jossa tarkastellaan häiriötä kulttuurin, yhteiskunnallisten olosuhteiden, vallan ja suhteiden kautta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukija: Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Alasaari, Nea, Aromaa, Ekku, Stenius, Nasti (2023) Tasa-arvoinen kasvatus. Opas vanhemmille ja muille läheisille Bruun, Erik (2023) Vielä yksi työ Gauriloff, Katja (2023) Je´vida Helin, Tiina (2023) Tiina Helinin kolumni: Yhteiskunnan eriytymisen seuraukset on tiedetty pitkään, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet häiritä keskiluokan arkea Lanas, Maija, Kiilakoski, Tomi (2022) Häiriö? — Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa Lehtisalmi, Kai (2023) Päiväkodin johtajan päiväkirja Saamen tyttäret (2019) Yle Areena Sano se Saameksi -sivusto

Joulun lähestyessä mietiskelemme Marian esimerkkiä. Hänen kauttaan Jumala opettaa meille, mikä tekee elämästämme suurta ja arvokasta. (Nauhoitettu 22.12.20.)

Taloudellinen ajattelu muovaa kasvatuksen arvoja myös koulussa. Kun toivomme tiettyjä oppimistuloksia ja mitattavia asioita, niin taustalla on usein taloudellinen ajattelu, sanoo neljän lapsen isä, kirjailija ja Kirkkohallituksen johtaja Jarmo Kokkonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu ja yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään. Kasvu ja kasvatus on aina suhteessa toisiin tapahtuvaa. Toivon, että opetuskeskusten sijaan palaisimme vaalimaan pieniä kouluja. Kyläntapaisia yhteisöjä, joissa jokainen tulee nähdyksi, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Ruutiainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Aronen, Jukka (2023) Länsimaiset arvot erkanevat muun maailman arvoista Helin, Tiina (2023) Kulttuurimme tuottaa itsekkäitä ihmisiä, Helsingin Sanomat Junttila, Niina (2022) Lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään – pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään Kokkonen, Jarmo (2023) Huomenna kaikki on paremmin Salmela-Aro (2023) Nuorissa on tulevaisuus, mutta masennus ja uupumus kalvavat heitä useammin kuin koskaan Salo, Anne-Elina (2023) Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen rakentaa resilienssiä varhaisnuoruudessa

Lapsesta aikuiseksi kasvaessa pitää oppia monenlaisia taitoja. Onneksi koulu auttaa lasta kehittymään yhteiskunnan jäseneksi. Koululaisen lukujärjestys voi tuntua itsestään selvältä, mutta se on pitkän kehitystyön tulos. Kouluaineiden historiasta keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kouluhistorian tutkija Jari Salminen. Toimittajana Pasi Heikuran ohella myös Tina Cavén.

Tämän viikon jaksossa keskustellaan lintuinfluenssasta, valtion tukemasta juna- ja lentoliikenteestä sekä pojista koulussa. Studiossa Venla Kuokkanen, Alli Hallonblad ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Janne Elkki. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu lintuinfluenssasta: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009777643.html Juttu turkistarhauksesta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009572447.html Lentoliikenteen tukia käsittelevä juttu: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009745699.html Artikkeli poikien haasteista kouluissa: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009743899.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa.

Puurojengin toisen kauden kuudennessa jaksossa käsitellään muotia. Mitä ajatuksia se herätti, että silmälasit oli mun suosion tiellä yläasteella? Kuinka kiinnostuin muodista ja miten mun tyyli on muuttunut vuosien varrella? Miksi en tee enää muotitrendeistä videoita? Host: Tomas Grekov Ajatuksia / Palautetta: @tomasgrekov (Instagram)

Kuka kiusaa ja ketä? No, ei ainakaan meidän lapsi vaan joku ihan muu. Vai miten se menikään? Keneen voi luottaa kun viestit ovat ristiriitaisia? Mitä tehdä kun koulusta tai päiväkodista saatu palaute ei olekaan ainoastaan positiivista. Lähiöfaijoilla on tilanne päällä, ota kuunteluun ja tsekkaa minkälainen. Äänessä: Emppu ja Tomppa Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä Nålla - Jotta sinä voit nauttia kevyemmin mausta tinkimättä! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Tunne- ja tietoisuustaidot kuuluvat yleiseen opetussuunnitelmaan. Koulua käyvä sukupolvi saa siis kasvaa ympäristössä, jossa opetetaan tuntemaan omia vahvuuksiaan, sanoittamaan tunteitaan, olemaan läsnä kehossaan ja tilanteessa, kohtelemaan toisia kunnioittaen ja olemaan antamatta periksi negatiiviselle minäpuheelle. Kuulostaa aika hyvältä. Miten näitä taitoja opetetaan? Mitä vaikutuksia sillä on? Ja ennen kaikkea, mitä me aikuiset voisimme tästä oppia? Vieraana jaksossa on koulunkäynnin ohjaaja Sari Torniainen.Jakson muistiinpanotOpetushallitus: Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessaDaniel J. Rechtschaffen: Keskittymiskykyä luokkaan - Tietoisuustaitoharjoitusten opaskirjaRatkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutusMindfulnessMBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction)Mindfulness-kouluttaja Merja Tompuri

Kansallisoopperan koululaisooppera Lähde nähdään Lotilan koulussa ensi viikon maanantaina 14.11. klo 18:00. Lotilan koulun musiikkiluokkien opettaja Camilla Sundberg ja oppilas Luna Leiniö kävivät kertomassa Minni Salmiselle Radio Voiman iltapäivässä jännittävästä ja huikeasta projektista, joka valmistuu yhteistyössä Kansallisoopperan ammattilaisten kanssa.

Radio Cityn Aamu jatkaa Samuelin johdolla ja studiossa mukana harjoittelija Tino! Samuelin terassiprojekti etenee. Mikä on oluen hinnan kipuraja urheilutapahtumassa? Kesäfestarit lähestyy ja Tino jakaa parhaat alkoholin salakuljetusvinkit festareille! Se on viimein totta: Samuelilla on uusi auto. Pitäisikö automyyjä palkita tästä hyvästä? Jenkeissä on tapahtuu tunnetusti hurjia ja tällä kertaa erikoisuuksia kuuluu maratonpolulta. Mökki koki kovia Carolinassa. Muistithan täyttää veroilmoituksen? Keskustelua myös siitä, mitä koulussa pitäisi opettaa. Tänään pelataan taas MM-lätkää ja puhelimen päässä Tampereen kirjeenvaihtaja Kokki.

188 | Matkustamme Rapturen vedenalaiseen kaupunkiin, kun puheenaiheena on kiistämättä yksi isoimmista moderneista peliklassikoista, nimittäin BioShock. Mutta mikä siitä tekeekään niin mahtavan? Toisena aiheena muistellaan kirjoja, jotka meidät pakotettiin lukemaan peruskoulussa. BioShock – 2:09 Kirjat – 1:09:09 Mitäpä muuta? – 1:21:55 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä miten heille käy? "Äiti sanoo, että minun pitää osata suomea, jos isä unohtaa ruotsin kielen kun hänestä tulee vanha", kertoo 10-vuotias Harri Winthersén, joka opiskelee suomen kielen alkeita Rialan koulussa Norrtäljen kunnassa.Käymme Harrin ja hänen kanssaan suomea opiskelevan 9-vuotiaan Virpi Sipisen oppitunnilla, jossa tehdään suomen kielen koetta opettaja Cathrin Peakerin johdolla.Ohjelmassa tutustutaan myös Rotkon perheeseen Norrtäljen Hallstavikistä."Tulen unohtamaan suomen kun muutan kotoa", sanoo 9-vuotias Simon Rotko.Simonin perheessä puhutaan suomea jo kolmannessa polvessa, mutta miltä näyttää tulevaisuus, kun koulussa ei ole helppo saada tukea kielen kehitykseen?Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Även nybörjare får idag läsa finska som modersmål i den svenska skolan, men hur mycket kan man lära sig på en lektion i veckan? Och på samma lektioner med dem som lär sig grunderna i finska finns ibland även elever som pratat finska hemma i hela sitt liv. Hur fungerar  det? I programmet besöker vi Virpi Sipinens och Harri Wintherséns finskalektion i Riala i Norrtälje. Vi hälsar också på hos familjen Rotko i Hallstavik där finska pratas i tre generationer.      Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022). Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se Kaisa Vuonokari kaisa.vuonokari@sverigesradio.se Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä. Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei, sanoo Risto Vikman.Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen, sanoo Risto.Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla."Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!Haastateltavat:Risto Vikman Tuulikki Pihl Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossaToimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal BaarsOhjelma on tehty vuonna 2022.

Runoilija Juha Kulmalan kuudes kokoelma, 'Reset', ilmestyi tammikuussa. Jakso äänitettiin panimoravintola Koulussa, Turussa, 16. helmikuuta 2022. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666. Ivan Panin oli matemaatikko, joka huomasi Raamatussa ja sen rakenteessa koodeja ja toistuvia lukuja. Hän väitti, että vastaavia ei löydy mistään muusta kirjasta. Panin yritti koko elämänsä ajan todistaa Raamatun todeksi matematiikan avulla. Itse hän uskoi onnistuneensa. Mutta mitä hänen löydöistään ja numerologiasta pitäisi ajatella?

Suomen kouluilla on tällä hetkellä monia huolia. . Korona-aika on tehnyt koulutyöstäkin vaikeampaa sekä oppilaille että opettajille. PISA-tulokset ovat laskeneet viime vuosina selvästi ja opettajiin kohdistuu kovia paineita sekä kodeista että muualta yhteiskunnasta. Mitä koulussa pitäisi opettaa? Mitä koulussa saa opettaa? Miten rakennetaan koulutusjärjestelmä, joka vastaa huomisen tarpeita, kun huomisen maailmasta meillä on vain sumea aavistus? Entä millaisia arvoja lapsille ja nuorille pitäisi opettaa kun maailma on täynnä toisiaan vastaan taistelevia aatteita ja ideologioita ja kaikki elävät omissa kuplissaan? Vieraina ovat OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen ja opettaja ja bloggaaja Tuomas Kaukoranta.

Suomalainen taannoinen huippumenestys kansainvälisessä, oppilaiden osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa on kalpea muisto. Tulokset esimerkiksi lukutaitoa mittaavissa kokeissa ovat romahtaneet. Koulu on kriisissä - oppilaiden taidot ovat hukassa ja opettajat uupuvat. Mihin on kadonnut maailmanluokan koulumenestyksen tuottanut osaamisen ja oppimisen kulttuuri? Keskustelemassa aiheesta ovat OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo, kasvatustieteen emeritusprofessori Hannu Simola sekä erityisluokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Johanna Nuorteva. Ville Talola juontaa.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Mertajärveläinen eläkeläinen, entinen kuorma-auton ja metsäkoneen -kuljettaja Sture Karlsson on kiintynyt pohjoiseen kotiseutuunsa. Kotikylään, jonka koulussa hänelle tehtiin kallonmittaus lapsena. Mertajärvellä hän myös tienasi ensimmäiset rahansa riekon- ja kärpänpyynillä. Siellä hän asuu koiransa valitseman norjalaisen vaimonsa kanssa. Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo.  Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista. Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara. Närväksikin kutsuttu, Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan. Tuottaja Bertil Isaksson bertil.isaksson@sverigesradio.se

Iltahartaus 26.4.2021. Ohjelman tuottaa Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys. Kansanlahetys.fi/helsinki

Koulussa Jimmy etuilee ruokajonossa ja välitunnilla, frisbee heitellessä, häneltä taas palaa pinna. Mikä Jimmyä oikein vaivaa? Sarjan on toimittanut Kai Rauansalo. Brådsinta Jimmy, del 2 - I skolan. Av och med Kai Rauhansalo.

Koulussa menestyviä tyttöjä tulisi kannustaa lempeästi tavoittelemaan unelmiaan, ei kohdella kuin helposti särkyviä lasiesineitä, sanoo Johanna Malinen kolumnissaan.

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/lDWl50Pyu-8

Koulussa kerättävistä rahoista eivät voi sopia opettajat tai vanhemmat; niistä on säädetty perustuslaissa, sanoo Auli Viitala kolumnissaan

MIkä avuksi poikien heikkenevään koulumenestykseen? Toiminnallisuus? Mieskiintiöt? Onko ompelukoneen operointikyky kromosomiasia? Millaista miehenmallia podcastaajat antavat omassa työssään? Sukupuolten koko kirjo on tervetullut kuuntelemaan tätä all male panelia pojista, miehistä ja koulusta.

Huumorihommia goes Stand up. Huumorihommien kolmas tuotantokausi keskittyy pelkästään stand up -komediaan ja suomalaisiin koomikoihin. Sarjan aloittaa itseoikeutetusti yksi valtakunnan kokeneimmista ja halutuimmista koomikoista, Jaakko Saariluoma. Saariluoma oli jo pienenä hauska ja vilkas. Koulussa näyteltiin, naapureille järjestettiin sirkusta ja nyrkkeilyesityksiä, ja pilapuheluita soitettiin muun muassa tavaratalon urheiluosastolle. Huumorihommia-sarjan 3. tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa ruoditaan Jaakko Saariluoman historiaa sekä miehen siirtymistä näyttelijästä stand upin pariin. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

083 | Tuplahyppy palaa koulun penkille, kun muistellaan pelejä, joita pelailtiin niin välitunneilla kuin atk-tunneillakin ala-asteelta lukioon asti. Tauon jälkeen päästään vihdoin purkamaan patoutuneita tunteitamme ränttäämällä asioista, jotka peleissä eniten ärsyttää. Koulussa pelatut pelit – 2:03 Ärsyttävät asiat peleissä – 1:09:22 Instagram: instagram.com/tuplahyppy/ Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: tuplahyppy@gmail.com YouTube: youtube.com/c/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Raamatussa puhutaan paljon kuuliaisuuteen liittyvistä teemoista. Jeesus itse oli valmis kuolemaan ristillä, joka vaati kuuliaisuutta Isälle. Joona halusi paeta kutsuaan. Mitä kuuliaisuus tarkoittaa meidän ajassamme? Tämän podcastin tuottaa Operaatio Mobilisaatio (OM). www.om.org/fi

Koulussa kaikilla on lukujärjestys, välitunti, ruokaa, seuraa ja turvallisia aikuisia. Kotona näin ei välttämättä ole, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia. Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla. Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun.  Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.

Miten Australian ainutlaatuinen eläimistö selviää paloista. Ovatko sukupuutot mahdollisia? Nisäkkäistä vastaava kuraattori Hanna-Maija Lahtinen Korkeasaaresta. Avaruustoimintaympäristön muutosten vaiktukset Suomen turvallisuuteen? Professori Pekka Appelqvist, puolustuminsteriö. Opettaako koulussa uskontoa vai uskontoja? Opetusministeri Li Andersson (vas.) ja kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.). Miten hyvin kakka ja taudinaiheuttajat saadaan puhdistettua jätevesistä? Jäteveden puhdistusosaston johtaja Mari Heinonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä (HSY). Kolumni Heikki Hiilamo. Kun julistetaan tai puhutaan eriarvoisuudesta, sorrutaan helposti ylilyönteihin. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Koulussa luodaan tulevaisuuden Suomea – ja siitä tulevaisuudesta on monta eri näkemystä. Millainen maailmankuva koulun ja opetussuunnitelman taustalla on nyt ja miten se eroaa aiemmista? Onko koulun tehtävä heijastella valtavirran arvoja vai seistä etujoukoissa muuttamassa yhteiskuntaa? Pitäisikö esimerkiksi ennustettuun ekokriisiin varautua kouluissa nykyistä radikaalimmin? Tämän päivän koulusta ja huomisen Suomesta ovat keskustelemassa dosentit Hannele Cantell ja Jari Salminen Helsingin yliopistosta sekä filosofian ja psykologian opettaja Arno Kotro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel Videotallenteen tapahtumasta voit katsoa täältä: https://youtu.be/NbehOfqt7MI

Käsinkirjoittaminen vähenee jatkuvasti ja kiihtyvällä vauhdilla. Pienimmätkin muistilaput näpytellään kännyköihin ja muille sähköisille laitteille, puhumattakaan pidemmistä viesteistä tai muistioista. Koulussa ei enää opeteta pakollisena oppiaineena kaunokirjoitusta - siis nykyistä sidosteista kirjoitusta - joten pian sitä ei osata enää edes lukea. Kuinka käy perheen ja suvun vanhoille muisto- ja päiväkirjoille? Jäävätkö uusilta sukupolvelta isomummon piparit leipomatta? Entä miten käy aivotaidoille, kun aivot eivät enää saa sille hyödyllistä stimulaatiota. Käsinkirjoitus on myös yksi persoonallisen ilmaisun muoto, joten muuttuuko ihminen jollakin tapaa, kun se ei enää kirjoita käsin? Katoaako yksi osa identiteettiä käsinkirjoitustaidon myötä? Näitä kysymyksiä pohtivat Tiedeykkösessä kasvatustieteen professori Leena Krokfors Helsingin yliopistosta ja ylitarkastaja, käsialatutkija Maria Kallio Kansallisarkistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa nuoren naisopettajan käsialaa 1930-luvulta. Kuva: Tiina Kettunen.

“Japanilainen Ai vietti lapsuutensa Indonesiassa, jossa hänen vanhempansa olivat lähetystyöntekijöitä. Perheen palattua Japaniin Aita kiusattiin rankasti koulussa. Ai tunti itsensä arvottomaksi ja harkitsi jopa itsemurhaa…” Kansanlähetyksen työntekijöiden rukouskirjeet sisältävät kertomuksia kentiltä. Voit tilata kirjeitä seuraavista linkeistä: Kotimaantyöntekijät Ulkomaantyöntekijät

Viidennessä jaksossa tuodaan esiin koulun poc-henkilökunta- ja opettajakokemuksia Irene Omwamin ja Warda Ahmedin kanssa ja käydään läpi anonyymia poc-kouluhenkilökunnalta kerättyä palautetta.

SomeCast otti käsittelyyn maksuttoman toiseen asteen koulutuksen ja kansalaisaloitteen tyrmäämisen, tunnemittauksen sormuksella koulussa ja “teknologiaa on pakko käyttää” -keskustelun. Vieraana Sara Härmälä, Terveysalan startupien yhdistys Upgraded ry:n toiminnanjohtaja. Vakiona Juha Kiviniemi, Verke ja Jarno Alastalo, kissavideoasiantuntija.

Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

Vuoden viimeisessä Mikä maksaa? –ohjelmassa tutustutaan yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus mainittiin ensimmäisen kerran koulujemme opetussuunnitelmissa jo 1990-luvulla, mutta mitä se käytännössä tämän päivän kouluissa on? Vastaamassa aiheesta juuri palkittu opettaja Leena Rättyä, koululainen Camilla Tolvanen ja YES-yrittäjyyskasvatusverkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Ehtoollisjuhla 7.10.2018 Saarna: Keijo Lahtinen

Suomessa lapset menevät myöhemmin kouluun kuin muualla, sillä viaton lapsuus halutaan pidentää maksimiin. Sitten alkaa koulu, josta jokaisella aikuisella on monta ahdistavaa tarinaa kerrottavana. Vaikka Suomen koulujärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista, suurin osa lapsista viihtyy koulussa huonosti. Yli 10 prosenttia lapsista viihtyy niin huonosti että peruskoulukin jää kesken. Monelle koulusta on jäänyt suorastaan trauma. Nöyryyttäviä tai noloja kokemuksia liikunta- tai musiikkitunneilta muistellaan hautaan saakka. Kuinka kamalaa suomalaisessa koulussa oikeasti on ja kuka kärsii eniten, oppilaat, opettajat, rehtorit vaiko vanhemmat? Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan koulusta ja sen jättämistä henkisistä jäljistä. Vieraina ovat elokuvaohjaaja Arto Halonen ja opetusneuvos Anneli Rautiainen.

Kangasalan Vatialan koulun opettaja Maarit Tuomanen kertoo, mistä Metsäkoulussa on kyse. Oppilaiden touhuja seurasi GB Timesin reportteri Sara Steensig.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ystävänpäivätervehdykset - radioemojit - lähtevät Sara Mellerille, Mika Kojonkoskelle, Mikolle sekä satavuotiaalle Kainuun Sanomille. Varsinaiset aiheet ovat vetäviä: maakuntauudistus, kansanedustajat sekä vuoden 1918 tapahtumat. Helsingin Sanomissa tänään (14.12.18) julkaistu Vieraskynä-kirjoitus oli otsikoitu ”Maakuntauudistus on vakava uhka ympäristölle”. "Ely-keskukset voivat valittaa avin myöntämistä luvista, mikäli päätöksissä ei ole ely-keskusten mielestä huomioitu riittävästi yleistä etua. Maakuntauudistus poistaisi tällaisen viranomaisen valitusoikeuden. " Tämä kirjoitus oli uutinen kirjailija Juha Itkoselle. Sydämistyneenä hän ihmetellee koko ajatusta "maakunnasta". Pekalla on tästä salaliittoteoria: pikkuhiljaa lakkautetaan kaikki pienet yksiköt, kunnat. Kansanedustajien siirtyminen yrityspuolelle ja lobbaritöihin saa näyttelijämuusikko Olavi Uusivirran kysymään, mitä vikaa eduskunnassa oikein on, kun nykyisin kansanedustajuus on - kuten hän kärjistää - vain ponnahduslauta, merkintä cv:ssä. Olavi päätyykin selvään ehdotukseen: - Puolitetaan kansanedustajien määrä ja tuplataan niiden palkka! (Salaliittoteorian tynkää löytyy Pekalta tähänkin aiheeseen.) Lopuksi ritarit keskustelevat muistovuosista, Vuoden 1918 tapahtumien eli sisällissodan muistelu uuvuttaa jo yrittäjä Pekka Seppästä. - Mitä uutta tämä jauhaminen tuo? Olavi on eri mieltä, koska hänestä teemavuosi syventää tietämystä - ainakin hänen. - Koulussa kuuntelin korvalappusteroilla Oasista, hän selittää. Viimevuotinen Suomi100-juhlinta tuntui Olavista sen sijaan keinotekoiselta. Pekalla on tästäkin aiheesta salaliittoteoria: - Meidät ohjataan tonkimaan vuoden 1918 epäkohtia, jotta emme tonkisi vuoden 2018 epäkohtia. #pyöreäpöytä

Sanomalehtiviikon videokilpailussa koululuokat voivat voittaa vierailun Sanomataloon. Lisää >> http://ift.tt/2En4OcG

Karoliina Mutanen työskentelee opettajana Qatarin Finland International Schoolissa. Työ suomalaista opetusjärjestelmää soveltavassa yksityiskoulussa on hyvin motivoivaa ja tuntuu tärkeältä. Muunmaalaisille vanhemmille suomalaisia opetusmetodeja saa usein olla selittelemässä, mutta se ei haittaa, päin vastoin. Nelivuotiaan ei tarvitse osata yhtälöitä saati lukea. - Haluan olla edistämässä sitä ajatusta, että sallitaan lasten olla lapsia, Karoliina kertoo.

Karoliina Mutanen työskentelee opettajana Qatarin Finland International Schoolissa. Työ suomalaista opetusjärjestelmää soveltavassa yksityiskoulussa motivoi. Suomalaisia metodeja saa tosin usein olla selittelemässä, mutta se ei haittaa. - Edistämämme sitä ajatusta, että sallitaan lasten olla lapsia.

Ovatko vanhemmat saaneet lastensa koulussa ja koulun valinnassa liian suuren roolin? Kysy mitä vaan -ohjelmassa kuulijoiden kysymyksiin on tällä kertaan vastaamassa peruskoulun opettaja Perttu Kuronen.

Neuropsykologian näkökulmasta vieraiden kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorella iällä. Koulussa vieraan kielen opetus kuitenkin aloitetaan yleensä vasta kolmannella luokalla. Millaiset ovat lasten kielenoppimistaidot ja miten ne muuttuvat iän karttuessa? Siitä keskustellaan Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaan kanssa. Ranskan kielen opettaja Heidi Pirhonen Espoon Kantokasken koulusta kertoo, kuinka oppiminen käytännössä tapahtuu ja mitkä ovat parhaat metodit eri ikäisten oppilaiden kanssa. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Suoraa puhetta Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Äänestämisen mielekkyys, koulujen tulevaisuus ja fantasiat suomalaisuudesta ovat keskustelijoiden valitsemia aiheita. Puheenjohtaja pahoitteli Kiinan presidentin aiheuttamaa liikenneruuhkaa Helsingissä ja kiitti pandoista. Xi Jinpingin tiedotustailaisuus herätti puolestaan Kaarina Hazardin ihmettelemään, miksi toimittajat eivät tottelemisen sijaan rikkoneet kieltoa kysyä kysymyksiä tai boikotoineet koko tiedotustilaisuutta. Muusikko Maija Vilkkumaalla on tämänkertaistenkin vaalien edellä kaksijakoinen olo siitä, miten äänestämisellä muka vaikutetaan. Hän pohtii, pitäisikö järjestelmä kriisiyttää siten, että kaikki jättäisivät äänestämättä. - Ota selvää, lue, kehottaa Kaarina Hazard. Hän uskoo, että siten voi selvittää, mitä mieltä itse kukin on ja siten voi valita, ketä äänestää. Viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen kysyy Sitran tavoin, tarvitaanko tulevaisuudessa koulua. - Vuorovaikutus ei ole enää opettaja-oppilas-vuorovaikutusta vaan vuorovaikusta muiden opiskelijoiden kanssa, vertaisyhteiskunnassa olemassa, Tujunen kuvaa ja komppaa Hazardin ajatusta siitä, että oppiminen on dialogia. Vapaa kirjoittaja Kaari Hazard on ilahtunut, sillä hän on saanut uuden syyn puhututtaa Pyöreää pöytää fantasiasta yhtenäisestä suomalaisuudesta. Historiantutkija Miika Tervonen on nimittäin saanut VuodenTiedekynä -palkinnon artikkelistaan, jossa hän analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu. Yhtenäistä Suomea ei Hazardin mielestä ole koskaan ollut olemassa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Monissa kouluissa kokeillaan transkieleilyä, uutta tapaa hyödyntää ja arvostaa oppilaiden omia kieliä. Kielenhuoltajat selittävät muiden muassa sanaa antikristus ja Pentti pakinoi sanasta sikahyvä. Sen sijaan, että äskettäin maahantulleita lapsia pidetään niin sanotuilla valmistavilla luokilla heidän pitäisi nopeasti päästä tavallisiin luokkiin oppimaan muitakin aineita kuin ruotsin kieltä, katsovat tutkijat Eva Sundgren ja Pirjo Lahdenperä. Lasten omia äidinkieliä voidaan käyttää myös aineopetuksessa uuden translanguaging - transkieleily ajattelutavan mukaan. Kielenhuoltajille Riina Heikkilälle ja Henna Leskelälle on tullut kysymyksiä sekä antikristuksesta että pedon merkistä eli luvusta 666. Suomenopettaja Pentti Salmenranta on miettinyt onko sana sikahyvä slangia vai ei. Niinkuin monesti ennenkin laittoivat hänen oppilaansa ajatusprosessin käyntiin. Juontajana Merja Laitinen.

Juttusarja Ruotsin kielistä jatkuu. Suomen kielellä on tällä hetkellä nostetta Ruotsissa, vaikka monia haasteitakin on vielä edessä, summaa suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss. Leena Hussin mielestä koulu antaa liian vähän tukea lasten suomen opiskeluun. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska alarajaa äidinkielen opetukselle ei ole. Jotkut kunnat voivat antaa opetusta 20 minuuttia viikossa, toiset 90 minuuttia ja molemmat ovat vielä liian vähän, Leena Huss sanoo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielineuvostosta pohtivat, missä vaiheessa ruotsinsuomen voi sanoa olevan oma murteensa tai jopa oma kielensä.Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ovat juhlineet halloweeniä ja tehneet sukututkimusta. He kertovat uutisia koululta tekemässään äänikirjeessä.Pentti Salmenranta pakinoi puhe- ja kirjakielistä ja päästää oman puhekielisen minänsä valloilleen.Miksi juuri torstai on toivoa täynnä ja miksi veri on vettä sakeampaa? Näitä selvittävät kielenhuoltajat.Viikon uudissana on härkis.Juontajana Merja Laitinen.

Olosuhteet 1900-luvun alkupuolen Tornionlaaksossa olivat karut. Hilja on nähnyt nälkää, kokenut Pajalan pommituksen kauhun ja hän tietää, miten rietasta meno oli Korpela-liikkeen herätyskokouksissa. Hilja Lundqvistilla oli lapsena yksi kirja, jota hän luki kerta toisensa jälkeen. Suuri tapahtuma oli, kun naapurin pojat jättivät ulkohuusiin Hela Världen-lehden. Sitä Hilja luki uudelleen ja uudelleen, vaikka osasi nipinnapin ruotsia. Koulussa ei saanut puhua meän kieltä, siitä rangaistiin karttakepin kopautuksella sormille tai joutui nurkkaan häpeämään. Mie ajattelin kun ne pommitti Pajalaa, että nyt isä on kuollut, saksalaiset ovat ampuneet sen. Hiljan isä joutui Storsienin poliittisten vankien leirille kolmeksi vuodeksi. Isän ollessa leirillä sattui Pajalan pommitus. 13-vuotias Hilja luuli kauhukseen jäävänsä aivan yksin, kun äitikin oli sisarusten kanssa muualla pommien alkaessa putoilla kotikylän ylle. Naapuri ei päästänyt sukkasillaan 40 asteen pakkasessa suojaa hakevaa tyttöä sisälle taloonsa, koska tämä oli kommunistin tytär.Näimme väylän yli kuinka Suomen puolella räjäytettiin taloja, ja itkimme. Meillä oli kauhean paljon ystäviä Suomessa.- Soilin seurassa - Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Eurooppalaiset vähemmistökielet näkyvät melko vähän julkisuudessa, poikkeuksena katalaanin kielinen vähemmistöryhmä Espanjassa. - Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän varapuheenjohtaja Jarmo Lainio kertoo kansallisista vähemmistökielistä muissa Euroopan maissa. Kieliä on yhteensä 79 niissä 25:ssä maassa, jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen.- Pentti Salmenranta pakinoi siitä miten suomen oppilas voi käsittää sanan suihkukone ja monta muuta hyvinkin yllättävällä tavalla. - Sanan finne käyttö, josta Andreas Jonasson puhui pakinassaan herätti vilkkaan keskustelun somessa.- Isovanhempien nimityksistä on myös tullut palautetta. - Viikon uudissana on monisuorittaminen- Kielenhuoltajat puhuvat mm täytesanojen käytöstä puheessa- Juontajana Merja Laitinen

Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän. Jorma Suominen syntyi 1940 sodan melskeen keskellä pieneen torppaan Ylöjärvellä Tampereen lähellä. Hän syntyi savusaunaan, ja Jorma sanookin leikkisästi, että hän on kestänyt lapsuuden ja nuoruuden koettelemukset ja kurjuuden koska hänet savustettiin vahvaksi jo syntymässä.Se oli itkua ja hammasten kiristystä kun ei me lapset palatessamme osattu suomea, me puhuimme skoonea. Äiti ei ymmärtänyt mitään ja kun oli joku hätä niin sitä itkettiin vaan.Jorma lähetettiin ensimmäistä kertaa sotalapsena Ruotsiin alle 1-vuotiaana vauvana. Tuskin kolmea vuotta täyttänyt isosisko piti hänestä huolta matkan aikana. Välirauhan aikana Suomisen lapset palasivat kotiin, mutta jatkosodan syttyessä heidät passitettiin uudestaan Ruotsiin, falkenbergiläiseen lastenkotiin. Ruotsin lastenkotia Jorma kuvailee paratiisiksi maan päällä: oli ruokaa, oli huolenpitoa. Paluu kuusivuotiaana takaisin Ylöjärven torppaan oli rankka. Äiti ei osannut ruotsia, lapset eivät osanneet suomea. Koulussa kiusattiin ruotsalaisuudesta. Isä kuoli sodassa saamiinsa vammoihin ja äiti lyöttäytyi yhteen torpalle saapuneen kulkurin kanssa. Mies ei piitannut perheen lapsista ja heidät lähetettiin paikalliseen lastenkotiin, jossa ei orpolapsia hellyydellä kohdeltu. Olimme niin köyhiä, että talvipakkasella vuorotellen käytimme aluspaitaa.Lastenkodista tuli Jorman koti yhdeksäksi vuodeksi kunnes hän täytti 16 ja lähti rakentamaan itselleen tulevaisuutta opiskelun, partion, musiikin, yritteliäisyyden ja sammumattoman sisun avulla. Vaimo Helena on ollut tukena ja auttanut Jormaa selviytymään lapsuuden traumoista. Hän keksi, että jos Jorma kirjoittaa kokemuksensa kirjaksi, ei tarvitse kantaa raskasta menneisyyden selkäreppua taakkanaan. Jorma teki näin, syntyi omakustanneteos "Elämäni blues" ja kauna ja katkeruus menneitä kohtaan jättivät Jorman rauhaan. Hän on luonut uran menestyvänä insinöörinä, tilintarkastajana ja muusikkona. Jorma on lunastanut itselleen kotitorpan Ylöjärveltä, eikä siinä kaikki, hän on myös ostanut läheisen niemenkärjen jossa sijaitsee upea pitsihuvila Näsirinne. Hänellä on niin oikea kuin henkinenkin koti sekä Ruotsissa ja Suomessa. Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Sveriges kommuner erbjuder endast en timme modersmålsundervisning i veckan. / Ruottin kunnat tarjoava vain tiiman äitinkielenopetusta viikossa. Enligt en kartläggning som Sisuradio har gjort så erbjuds det allt för lite minoritetsspråk i skolan. Sverige har fått kritik från Europarådet som säger att Sverige ligger på absoluta bottennivån vad gäller språkundervisning. Vi ska även presentera Gränslöst nya röst Annika Lantto, vem är hon? Och så besöker vi familjecentralen i Övertorneå, som inspirerar andra kommuner att starta en liknande verksamhet. Sisuraation tekemän kartotuksen mukhaan minuriteettikielitten opetusta kouluissa oon aivan liian vähän. Ruotti oon saanu moitheita Eurooppa neuvostolta joka meinaa ette Ruotti oon aivan pohja tasola mitä tullee kielitten opetukseen. Saat kansa kohata Gränslösin uuen äänen Annika Lanton, kuas hän oon?Ja käymä kansa Mataringissä missä heti kaks vuotta toiminu familjesentraali inspireeraa toisia kuntia alkamhaan samanalisen toiminan.

Efter lagändringen i somras får nu alla som vill läsa till exempel meänkieli eller finska i skolan. En av dem som nu får börja läsa finska är Medea Reinesund. Men hur har lagändringen påverkat kommuner som redan erbjudit meänkieliundervisning för alla? I Pajala har antalet elever ökat säger meänkieliläraren Gerd Persson, hon tror att lagändringen höjt statusen för meänkieli. I Kiruna erbjuds meänkieli undervisning under skoltid och läraren Paula Kruukka tror det är orsaken varför så många i Kiruna som vill läsa meänkieli. Kesälä tuli lakimuutos missä päätethiin ette kaikin jokka halvaava saava nytten lukea esimerkiski suomea tai meänkieltä koulussa. Yks näistä joka nyt saapi lukea suomea on Medea Reinesund. Mutta kunka tämä lakimuutos sitte vaikuttaa kunnissa missä meänkielen opetusta on annettu kaikile? Pajalassa oppilasmäärä on noussu viimivuesta sannoo opettaja Gerd Persson, hän uskoo ette lakimuutos nostaa statuksen meänkielele. Kirunassa opetus on laitettu kouluaja sisäpuolele ja opettaja Paula Kruukka uskoo ette se on syy miksikä Kirunassa meänkielen lukeminen on niin populääriä.

Montako maahanmuuttajaa mahtuu yhteen kouluun? Kuinka paljon on liikaa? Onko koulushoppailusta hyötyä vai haittaa? "Suomessa tavoitteena on, että jokainen koulu on hyvä koulu", sanoo vieraana opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi. Mukana keskustelussa oli myös laaja-alainen erityisopettaja Niina Halonen-Malliarakis Vesalan yläasteelta. "Lähikoulussa pitäis olla se kaikki hyvä, mitä vanhemmat lapsilleen haluavat." Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim "Husu" Hussein.