Podcasts about tavoitteena

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Thaimaan helluntailiikkeen aloitteesta käynnistetty kolmen vuoden mediatyönprojekti on onnistunut upeasti. Tavoitteena oli kouluttaa seurakuntia hyödyntämään mediaa ja koulutukset otettiin innolla vastaan. Niin pienet kuin suuretkin seurakunnat tavoittavat jumalanpalvelusten striimausten kautta oman seurakuntaväen lisäksi myös niitä thailaisia, joita evankeliumi ja kristinusko kiinnostavat. Projektin vetäjä Mika Ahonen kertoo tuoreita uutisia Thaimaasta. 

S-Pankki on salakavalasti vahvistanut asemaansa yritysostoilla. Niistä viimeisin on parhaillaan loppusuoralla oleva liiketoimintakauppa, jolla S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot. Kaupan myötä S-Pankki kasvaa asuntolainapankkina Suomen neloseksi Säästöpankkiryhmän ohi ja vahvistaa nelostilaansa talletusten määrässä. Ero markkinoita hallitseviin OP-ryhmään ja Nordeaan on selvä, mutta Danske Bankin kanssa aletaan olla jo suunnilleen samassa kokoluokassa. S-Pankki on tullut vihreän kortin kautta monelle kuin itsestään kakkospankiksi – asiakkaita on peräti 3,3 miljoonaa. Tavoitteena on hilata asemaa kakkossijalta ylöspäin. Laajassa asiakaskunnassa Riikka Laine-Tolonen näkee myös varainhoidon kasvumahdollisuudet. ”Meillä on tosi iso potentiaali yksityispankin ja instituutiosijoittajien ulkopuolella.” Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät liiketoimintakaupassa Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö uusia asiakkaita käännyttämään S-Pankin rahastoihin? "Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta", Laine-Tolonen sanoo. Grillissä puhutaan myös muun muassa Handelsbankenin konttoriverkoston tulevaisuudesta ja Suomen talousnäkymistä. Yhteistyössä: S-Pankki

Iranin ohjusisku Israeliin kiihdyttää vaarallisesti Gazan sodan repimää Lähi-idän tilannetta. Maalasiko Iran ohjusiskulla itsensä nurkkaan? Pyrkiikö Israel hyökkäyksellään Libanoniin muuttamaan pysyvästi Lähi-idän voimatasapainoa? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Toni Alaranta ja Timo Stewart. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mistä psykedeeleissä on kyse? 50-, 60-, ja 70-luvuilla psykedeelejä ja niiden aiheuttamia muuntuneita tajunnantiloja tutkittiin paljonkin. Tavoitteena oli muun muassa selvittää niiden potentiaalia erilaisten psykologisten ongelmien, kuten traumojen ja riippuvuuksien hoidossa. Monet potilaat raportoivat trippinsä vaikuttaneen siihen, miten he näkevät maailman, muut ihmiset ja oman suhteensa heihin. Kokemuksia kuvailtiin usein mystisillä termeillä. Ykseys, kaikenkattava rakkaus, tämän maailman ulkopuoliset entiteetit... Sitten tuli hippiliike ja sota huumeita vastaan, joiden aikana moninaisista syistä psykedeelien tutkimus tyrehtyi. Viimeaikoina se on käynnistynyt uudestaan. Tänään vieraanani on Samuli Kangaslampi. Samuli on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen. Keskustelemme jaksossa mm. seuraavista aiheista: - Miksi psykedeelejä tutkitaan - Minkälaisia psykedeelejä on olemassa, ja miten ne toimivat - Miten psykedeelien vaikutuksia tutkitaan - Minkä takia psykedeelien tutkimus aikanaan keskeytyi - Mihin tutkimus on nyt suuntaamassa - Miten psykedeeleissä oleva mustekala toimii Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Kevään 2025 Emma Gaalasta pyritään tekemään hiilineutraali. Miten siihen päästään, ja paljonko tapahtuman hiilidioksidipäästöt ovat nyt? Entä mikä vaikutus voi Emma Gaalan hiilineutraalisuudesta olla suomalaisille?Studiossa IFPIn johtaja Tommi Kyyrä, muusikko ja Myrskyvaroitus ry:n hallituksen jäsen Mikko von Hertzen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Mukkulan tapahtumapuistossa on käynnissä kolmen tapahtuman viikko. Ensimmäisenä järjestetään eilen ensimmäistä päivää vietetty Soundfest. Keskiviikkona on luvassa Sinfonia Lahden ilmaiskonsertti ja viikon päästä, 14. ja 15. kesäkuuta XXL Mössö.   Neljättä kertaa järjestetty Soundfest keräsi perjantaina Mukkulaan reilusti yli 6000 juhlijaa. Tavoitteena festivaalilla on 12 000 kävijää, mutta Häkkisen mukaan vaikuttaa siltä, että mennään tavoitteen ylikin. Tapahtumapuistoon mahtuu noin 15 000 juhlijaa.   – Uskoisin, että VIP-liput myydään lauantailta loppuun, tekninen tuottaja Marko Häkkinen sanoo.   Nykyään soiton ja laulun lisäksi pyrotekniikka on erottamaton osa lavalla nähtävää show'ta. Häkkisen mukaan maastopalovaroitukseen on varauduttu viranomaisten ohjeiden mukaan ja yhtenä toimenpiteenä tapahtuma-aluetta on käyty kastelemassa. Myös ilotulitus onnistuu maastopalovaroituksesta huolimatta. Ilotulitus on luvassa noin kello yksi yöllä.   Entä mitä Häkkinen kertoo artistivieraiden raidereista ja miten tapahtumaa on uudistettu aiemmista vuosista? Kuuntele podcast!  Kuva: Päälavan liekkikoneet testissä perjantaina. JOONAS LAINE Toimittaja: Eeva Ristkari

Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa. Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa. Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti. Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi? Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta? Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa? Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/ Yhteistyössä: Endomines Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Tunnin lenkillä Keskuspuistossa vieraana ultrapolkujuoksija Petra Peuhu, jonka monipuoliseen harrastusvalikoimaan kuuluu juoksun lisäksi myös pyöräily, uinti ja triathlon. Joogaopettajan tasapainoinen harjoittelu on luonut vahvan kestävyyspohjan. Petran saavutuksiin kuuluu yli 40 maratonia tai ultrakisaa, mm. Ultra Trail Tour Finland 2021. Vuonna 2024 Petra on jo juossut Transgrancanaria 126, Bodom Trail ja Helsinki City Double kisat. Tavoitteena ovat Backyard Ultra ja Ironman Tallinna. Kuuntele TRAILPODDER jakso 104 Spotify, Apple tai muilla podcast-palveluilla.

"Hei Mikko. Tää ei ole oikea Trump vaan vain videonäyte." Näin tervehtii Yhdysvaltain entinen presidentti toimittajaa deepfake-videolla. Kyseessä on näyte, mutta erilaisista syväväärennöksistä on tullut vaarallinen vaaliase Intiassa. Intian esimerkki saattaa osoittaa, mihin muualla maailmassa ollaan menossa, sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Myös Euroopassa on jo nähty syväväärennösten voima. Slovakiassa poliitikko laitettiin “kertomaan” vaalivilpistä juuri ennen vaaleja. Moni piti videota totena. EU-vaalien lähestyessä väärennöksiä voi ilmaantua lisää. Datajournalisti Satu Helinin mukaan yleensä on mahdotonta selvittää, kuka niiden takana on. Monia disinformaatiota levittäviä tahoja yhdistää Venäjä-myönteisyys. Tavoitteena on aiheuttaa sekaannusta ja lisätä vastakkainasetteluja. Mutta miten väärennöksiin voi varautua, ja voivatko ne jo keikauttaa vaalituloksia? Voiko somessa leviävään politiikan sisältöön enää luottaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Metin ja Miklun kanssa studioon istahtaa Miklun isosisko Christina, joka toimii leadership- ja henkisen hyvinvoinnin valmentajana. Hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan mentorina erilaisissa työyhteisöissä ja ollut sekä johtajien, että yksittäisten työntekijöiden tukena erilaisissa työelämän haasteissa. Jaksossa käsitellään moniulotteisesti työelämää: Miten kasvattaa omaa potentiaaliaan? Miten tunneäly, vuorovaikutustaidot ja erilaiset käyttäytymismallit vaikuttavat työyhteisössä? Minkälaisia ominaisuuksia löytyy menestyneiltä esihenkilöiltä? Minkälaista roolia huumori näyttelee työyhteisössä? Puhutaan myös stressinsietokyvystä, paineista sekä myrkyllisistä työyhteisöistä - minkälainen vaikutus näillä asioilla voi olla omaan työsuoritukseen? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kuopion korttelimuseon konseptin kehittämishanke on nyt käynnissä. Hankkeen tarkoituksena on laatia museolle kehittämissuunnitelma syyskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on vahvistaa museon elinvoimaisuutta säilyttäen samalla sen parhaat puolet ja ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Hanke toteutetaan Museoviraston myöntämällä innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Hankkeesta ja sen tavoitteista kertoo lisää Anssi Saarelaisen haastattelussa amanuenssi Juha Närhi. Hankkeen etenemistä voi seurata museon nettisivuilla kuopionkorttelimuseo.fi sekä museon somekanavilla. Myös linkki kyselyyn löytyy näistä paikoista.

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarja vuonna 2024 toteutetaan kahden live-luennon sekä muiden kurssisuoritusten muodossa. Sarjan ensimmäinen ja viimeinen luento toteutetaan livenä Aalto-yliopistolla.LINKIT LUENNOLLA VIITATTUIHIN VIDEOIHIN:1. Kuolleet lehdet (2023 Aki Kaurismäki, ei youtubessa)kohdasta 0:54:15 Holappa makaa puiston penkilläkohtaan 1:03:20 Holappa soittaa Ansalle, joka antaa hänen tulla luokseen2. Video/Youtube: Charlie Chaplin receiving an Honorary Oscar 1972https://www.youtube.com/watch?v=J3Pl-qvA1X8Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajatteluEmeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja tivaa ritareilta: Onko lakkoilu turhaa? Antti Häkkänen pohti Kyrönmaa-lehdelle, että oikeus erota reservistä pitäisi kieltää. – Eli intti on ikuinen, tiivistää Kaarina Hazard. Hän kiittää puolustusministeriä Nato-keskustelun aloittaisesta. Mitä oletamme Suomen sotilaiden puolustavan? Puheenjohtajan saaman tiedon mukaan reservistä on Häkkäsen haastattelun jälkeen eronnut 954 henkeä. Juha Itkonen toivoo, että koulu olisi rauhallinen ja konservatiivinen saareke. Häntä ihmetyttää Helsingin kaupungin visio 2030-luvun koulusta, ja häntä harmittaa, että siinä tekoäly nähdään hyväntahtoisena ja neutraalina apuvälineenä, puhutaan itseohjautuvuudesta ja algoritmisen ajattelun taidosta. – Keskustelussa hän saa selkeitä vastaväitteitä. Maija Vilkkumaa puhututtaa Pyöreää pöytää tulevan presidentin puolisosta. Keskustelu puolisoista on hänestä ummehtunutta ja juoruilupainotteista.

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan kuudes kausi on täällä! Vuonna 2024 kurssi toteutetaan kahden live-luennon sekä muiden kurssisuoritusten muodossa. Sarjan ensimmäinen ja viimeinen luento toteutetaan livenä Aalto-yliopistolla.LINKIT LUENNOLLA VIITATTUIHIN VIDEOIHIN:Wilma Murto seiväshypyn EM-kultaa 2022 (kohdasta 5:09min)https://www.youtube.com/watch?v=0k0lLGjN5Og&t=309sSimon & Garfunkel: The Story of Bridge Over Troubled Water (kohdasta 4:40min)https://www.youtube.com/watch?v=8uZgcz_WlAA&t=278sLuennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajatteluEmeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Lapsen oikeuksien päivä Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetään,mutta 20, pvä tämä viikon alkuna mielletään.Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta,(edistämmekö näin turvallisuutta?)ja lapsen oikeuksien toteutumista,tässä onkn paljon suunnittelemista.Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa,varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen,lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.Oikeus hyvään kohteluun,Leikkimiseen ja haaveiluun?Lapsen oikeus omana itsenään olla,joten luovutaan pakottamisesta sovinnollaKasvatetaan lapsia ilolla,suvaitsevaisuudella ja rakkaudella.Ulla-Maija Mantere

Työelämä kuuluu kaikille. Inklusiivisuuden avulla on mahdollista rakentaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä työelämää. Henkilöt, joilla voi olla vähän vaikeampi saada työpaikkaa avoimilla työmarkkinoilla hyötyvät usein työn muotoilusta, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -kyselylomakkeen kautta ihmiset kertoivat kokemuksiaan työstä ja työelämästä. Nimimerkki Lepakko kokee, että työelämässä pysymistä estävät työpaikan jatkuvat muutokset ja monitoimitilat. Olen sokea henkilö ja teen asiantuntijatöitä tietoteknisten apuvälineiden avulla. Työssä tehdään jatkuvasti tietoteknisiä muutoksia ja otetaan käyttöön uusia sovelluksia, joiden käytön joudun yksin opettelemaan, koska kaikki ohjeistus on tehty näköön perustuvaksi, esimerkiksi videoina, kertoo Lepakko viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Silja Raunio Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Duunitori (2023) Joka neljäs kokee syrjintää työnhaussa – asiantuntija: anonyymi rekrytointi ei riitä ratkaisuksi Duodecim (2011) Osaatko tunnistaa työuupumuksen ja hoitaa sitä? Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla

Päijät-Hämeen liitto järjestää vuosien 2023 ja 2024 aikana ilmiöpöytätilaisuuksia, joissa keskustellaan kulttuuritoiminnan ilmiöistä alueellamme. Tiistain ilmiöpöydässä käsiteltiin kulttuurihyvinvointia, joka on jo samana monelle uusi ja tuntematon. Päijät-Hämeen liiton projektipäällikkö Joonas Pokkinen avasi keskiviikkona Radio Voimalla, että kyseessä on hyvin hallinnollinen termi. - Se ei välttämättä näy kulttuurin kokijalle, että nyt on kyse kulttuurihyvinvointitoiminnasta. Kun taidetta tai kulttuuria tehdään niin, että sillä on tavoitteena vaikutus ihmisen hyvinvointiin, on silloin kyse kulttuurihyvinvoinnista. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen projektisuunnittelija Essi Lipponen muistutti, että taiteeseen ei aina välttämättä itsessään sisälly lupausta siihen, että sillä on hyvinvointivaikutuksia. - Välillä näin on ja joskus se voi olla myös sivutuotteena. Kuuntele koko haastattelu.

Tutustu Positiivinen Pulahdus Akatemiaan ja liity mukaan: https://www.positiivinenpulahdus.fi/akatemia ________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Seuraa myös: Instagram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus TikTok: @positiivinenpulahdus ________________

Tällä kertaa valmentaja vieraan kanssa pohditaan miten ihan perusterveellisen hyvinvoinnin lisäksi on mahdollista saavuttaa vahva kroppa ja hyvä kunto. Käymme läpi mm. minkälaista työtä on oman salin pyörittäminen, plussat ja miinukset? Miksi ihmiset ei saa tuloksia kuntosalilla ja mikä pitää muuttua, että tuloksia tulee? Mitä pitää tehdä ravinnolla, pitääkö laskea kaloreita vai syödä fiilispohjalta? Millaista treenimäärää vaatii vahvan kropan rakentaminen? Miksi palautuminen on niin tärkeää kuten annetaan ymmärtää? Mitkä on sun mielestä tärkeimpiä asioita laittaa kuntoon? Mitkä ovat parhaat keinot löytää motivaatio treenaamiseen ja siihen, että pitää itsensä hyvässä kunnossa ympäri vuode, tarvitaanko tavoitteita, joustavuutta, suunnitelmaa tai jotain muuta? Minkälainen on hyvä valmentaja? Entä minkälainen on hyvä valmennettava? Mihin tarvitaan tutkimustietoa? Entä mihin tarvitaan käytännön kokemusta valmennuksesta ja treenistä? Miten näitä kahta kannattaa yhdistellä? Mitä tehdä ”kun arjessa on niin pirusti kaikkea muutakin”? Näitä ja muita kysymyksiä pohditaan Valmennuskeskus Paunan perustajan valmentaja Matias Nikulan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Matias Nikula - IG: https://www.instagram.com/matiasnik/ - IG Pauna: https://www.instagram.com/valmennuskeskuspauna/ - Verkkosivu: https://valmennuskeskuspauna.fi/ - Youtube: https://www.youtube.com/@ValmennuskeskusPauna/

Sari Essayah pohtii oikeistohallituksen kuoppaisaa alkutaivalta ja Suomessa vellovaa pahaa tahtoa. Suomi siirtyi heinäkuussa 2023 kulttuurisotaan Junnilan, Lindtmanin ja Rydmanin ulkomaillekin levinneiden kohujen kautta. Essayah odottaa konkreettisen hallitustyön alkamista maa- ja metsätalousministeriön kautta ja pitää muita puoluejohtajia Orpoa, Purraa ja Henrikssonia käytännöllisinä neuvottelukumppaneina. 00:00 Sari Essayah, keskeinen ministeri 00:14 Pomppuisa alku ja into päästä etenemään hallitusohjelmassa 01:00 Sari Essayahin ja Elina Valtosen virheellinen liittäminen Ilta-Sanomien halveksimaan Junnilan SS-mies tukeen. Muiden tahojen yritykset jakaa kohu kansainväliseksi natsisympatia-uutiseksi. Todellisuus erilainen 06:35 Junnila ja Lindtman natsiaiheisissa kuvissa ja konteksteissa ulkomaisessa mediassa. Junnilan ero ja Rydmanin nimitys Junnilan tilalle ministeriksi 07:49 Kulttuurisota – Suomen pysyvä uusi olotila vai poliittisen substanssin puutteen sivutuote? 09:15 Maa- ja metsätalousministeriö on mieluisa tontti Sari Essayahille 10:25 Ministeriön EU-ulottuuvuudet. Ennallistamisasetus veitsenterällä 11:25 Miten Kristillisdemokraatit erottautuvat keskustapuolueesta? 12:35 Hallitusohjelman kohta 6.6. Tukipaketeista ja kriisrahastoista kunnolliseen hintaan ja elinkeinoon 15:03 Maanviljelyn kestämättömät hintapaineet ja kustannuksia lisäävät tekijät 16:18 Ongelmana Suomen keskittynyt kaupan rakenne 17:20 Estikö KD:n viinien tulon maitokauppaan? Perustelut alkoholipolitiikassa 19:01 Kannattaisiko Suomen muuttua EU:n viinintuottajamaaksi? Vaikutus maataloustukiin 20:50 Pyrkiikö oikeistohallitus strategisiin EU-neuvottelutavoitteisiin? Ministerivoimaa keskeisiin neuvotteluihin 23:20 Hallituksen suhde Suomen MEP:eihin 25:50 Hallitusohjelman muodostamisen periaatteet ja vaikutus ministeripaikkoihin. Pääministeri ja valtiovarainministerit ainoat varmat läänitykset 26:40 Oliko 1,5 ministerisalkkua neuvotteluvoitto KD:lle? Puolikkaan salkun merkitys. 28:00 Opetusministeriön kolme salkkua. Oikeistohallitus panostaa koulutukseen 29:20 Johtuuko vasemmisto-oikeisto-kulttuurisota turhautumisesta hallitusohjelman helppojen poliittisten maalien puutteesta? Tykkäyskyttäämisen mielipuolisuus. Relatkaa, sanoo Saulikin! 31:10 Hallituksen yhteishenki. 32:40 Onko Petteri Orpo (kokoomus) hyvä pääministeri? 34:40 Onko Riikka Purra (perussuomalaiset) kova, vahva johtaja tai eskaloiva? 35:50 Miltä tuntuu yhteistyö Anna-Maja Henrikssonin (RKP) kanssa? 37:00 Hallituksen kansanedustajien yhteiset ja eriävät intressit ja arvot (HS arvokartta-analyysi) 38:35 Suomalaisten konsensushenkisyys murtumassa? Ääriliikeloiskinta äärioikeistossa ja äärivasemmistossa. NATO-prosessi 39:50 Mikä oikeistohallituksessa kiukuttaa? Vasemmistolaidan uudistumiskyvyttömyys. Tavoitteena hyvä pohjoismainen taso mm. sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla 43:05 Neuvottelitko hyvinvointialueiden verotusoikeuden pois hallitusohjelmasta? Yhteinen sitoutuminen hyvinvointialuestrategiaan 44:15 Kulu-uran loiventaminen ja veronmaksajien rahojen säästö tavoitteena 45:10 Hyvää lomaa ja tavoitteena paluu normaaliin (hallitus)työhön syksyllä 46:00 Liity #neuvottelija sisäpiiriin katsomaan Sari Essayahin mietteet kilpakävelyurasta ja sen valmentajista #neuvottelijat #neuvottelija #markkintalous #kd #velkaantuminen #hallitusneuvottelut #vaalit #hallituskriisi #kulttuurisota

Reipas aamulenkki Paloheinän maastossa vieraana Tiedekeskus Heurekassa työskentelevä Helsingin yliopiston Ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Kristjan Niitepõld, jolla on meneillään Ultra Trail Tour Finland -liiviprojekti 2023. NUTS Karhunkierros 166km meni hyvin alle 26 tunnissa. Viikon päästä juostaan NUTS Ylläs Pallas 160km Hettasta Äkäslompoloon, jonka Kristjan veti ensi kerran hienosti 2021 24,5 tunnissa. Syksyllä on edessä vielä Vaarojen Maraton 130km, jonka Kristjan on suorittanut kahdesti, ennätyksenään 22:47 vuodelta 2020. Kuuntele Trailpodder podcast jakso 85 Spotify, Apple tai Google alustoilla.

Miten perinteisestä tehtaasta rakennetaan modernisti johdettu työpaikka? Autoala on keskellä historiansa suurinta murrosta, ja Valmet Automotive on sopimusvalmentajana jatkuvien muutosten pyörteessä. Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Pasi Rannus kertoo, miksi tehtaassa on vuosia kehitetty sinnikkäästi organisaation sisäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on ollut rakentaa organisaatiosta houkutteleva ja vetovoimainen työpaikka.

Kiinan presidentti Xi Jinping on tavannut Venäjän presidentti Vladimir Putinin Kremlissä. Presidentit puhuivat Kiinan esittelemästä Ukrainan sodan rauhansuunnitelmasta sekä allekirjoittivat dokumentin ”strategisesta yhteistyöstä”. Onko Xi:n ja Putinin tapaamisessa syntymässä todellinen rauhansuunnitelma vai länsimaiden vastainen strateginen pelote? Onko Kiinan ja Venäjän välinen vuonna 1996 solmittu strateginen kumppanuus muuttumassa? Onko Kiina toimittamasta aseita Venäjälle? Tiivistyykö talouskumppanuus öljy- ja kaasuviennin saralla? Onko Kiinan 12 pisteen rauhansuunnitelma vakavasti otettava yritys ratkaista Ukrainan sota? Presidentti Xi:n ja Putinin tapaamista analysoivat tutkijat Matti Pesu ja Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarja vuonna 2023 toteutetaan kahden live-luennon sekä muiden kurssisuoritusten muodossa. Sarjan ensimmäinen ja viimeinen luento toteutetaan livenä Aalto-yliopistolla.Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajatteluEmeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä keskusteltu Heinolan lintuhoitolan toiminnasta kärkkäästi, ja huhuja on oikaistu tiedotteella ja lehtijutuilla. ESS kirjoitti aiheesta kuluneella viikolla: Heinolan lintuhoitola oikaisee somessa levitettyjä huhuja pitkäaikaisten asukkien lopettamisesta – "Lopetukset ovat ikävä osa hoitolan arkea". Heinolan lintuhoitolan toiminta-ajatuksena on edelleen ottaa hoitoon loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja, kuntouttaa ne ja palauttaa ne kuntoutuneina luontoon. – En tiedä, mistä keskustelu varsinaisesti on alkanut. Viime viikon perjantaina jouduimme lopettamaan viisi yksilöä. Valitettavasti tällainen kuuluu ihan normaaliin toimintaan täällä lintuhoitolassa, Heinolan lintuhoitolan päällikkö Tuuli Salmi kertoo Radio Voiman haastattelussa. Lintuja joudutaan lopettamaan hoitolassa viikoittain. Salmi sanoo, että viime vuosi oli ennätyksellinen. Keskimäärin Heinolan lintuhoitolaan saapuu 129 lintua vuodessa, mutta viime vuonna lintuja hoidettiin yli 300. Keskimäärin 30–40 prosenttia hoitoon saapuneista linnuista voidaan vapauttaa. – Viime vuona luontoon palautettiin 38 prosenttia hoitoon saapuneista linnuista eli 195 lintua ei selvinnyt takaisin siivilleen. Iso osa näistä linnuista menehtyy hoitoon tuomisen jälkeen hoidon alkupäivinä. Kuuntele haastattelu, jossa Salmi kertoo lintuhoitolan periaatteista ja toiminnasta tarkemmin! Toimittaja: Eeva Ristkari

Lataa maksuton Minun Uintivuoteni 2023 -työkirja kuntouimareille täältä

BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Siinä tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Tavoitteena on innostaa ihmisiä seuraamaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen on tärkeää, sillä pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Pihabongaus järjestetään aina tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Luontoretkellä kuullaan millaisia havaintoja Heikki Luoto ja Juha Laaksonen tekevät Klaukkalan kupeessa Kuhajoentiellä.

Lahden Diakonialaitos, Lahden kaupunki ja Lahden seurakuntayhtymä on laatinut yhdessä selvityksen Lahden alueen ruoka-aputoiminnasta, sen nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on ollut koota esimerkiksi toimijoiden näkemyksiä ruoka-aputoiminnan kehittämisestä yhteistyöhankkeen pohjaksi. Tiedot on kerätty haastattelemalla toimijoita sekä osallistumalla viiteen ruoka-aputilaisuuteen. Lahden Diakonialaitoksen diankonia- ja kehitysjohtaja Anne-Maria Karjalainen kertoi tiistaina Radio Voimalla, että ruoka-avun tarpeeseen liittyy usein myös muita pulmia. - Voi olla pitkäaikaista työelämän ulkopuolelle jäämistä, kenties terveyshuolia ja yhteiskunnan toiminnoista ja palveluista syrjään jäämistä. Yksi asia, mikä ei välttämättä katso kukkaronkaan kokoa, on yksinäisyys. Monet ruoka-avun muodoista on Karjalaisen mukaan yhteisöruokailuja. - On hyvin ymmärrettävää, että samalla kun tavataan muita ihmisiä ja päästään osaksi yhteisöä, niin myös yksinäisyys helpottuu. Se on tärkeä näkökulma tähän ruoka-apuun. Karjalainen kertoo, että ruoka-avun kautta ja myötä tavoitetaan sellaisia henkilöitä, joilla on mahdollisesti muutakin tuen tarvetta elämässä. - Jatkossa yksi kehittämisen kohde voisi olla se, että palveluita ja palveluohjausta tuotaisiin sinne ruoka-avun kylkeen. Lahden alueen vahvuuksiksi ruoka-aputoiminnassa Karjalainen nostaa esimerkiksi sen, että toimijoita on alueella paljon ja käytössä on Karjalaisen epävirallisesti ruoka-aputerminaaliksi kutsuma toiminto. - Sellaiseksi voisi tätä avoimen oven toimintaa kutsua. Sen kautta toimitetaan jopa yli 2000 annosta hävikkiruokaa viikossa eteenpäin. Siellä on lukuisia vapaaehtoisia. Toimintaa tehdään suurella sydämellä ja melko suurella volyymillakin, eli noin 685 kiloa vuodessa tätä hävikkiruokaa mahdollistetaan eteenpäin. Kuuntele koko haastattelu:

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarja vuonna 2023 toteutetaan kahden live-luennon sekä muiden kurssisuoritusten muodossa. Sarjan ensimmäinen ja viimeinen luento toteutetaan livenä Aalto-yliopistolla.Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla:https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajatteluEmeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma tuli ensimmäisen kerran isäksi vuonna 1987 ollessaan 25-vuotias. Nyt 35 vuotta myöhemmin lapsia on jo kolme, ja Luomasta on ehtinyt tulla myös moninkertainen isoisä. Tällä hetkellä maailmaan odotetaan syntyväksi jo neljättä lastenlasta. Ekologisen elämän edelläkävijä Leo Stranius on puolestaan tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ”planeetan palveluksessa” elävä kahden nuoren lapsen isä. Tällä hetkellä käynnissä on myös henkilökohtainen ”100 onnen päivää” -projekti, jonka myötä Stranius elää elämäänsä sillä ajatuksella, että kuolisi vuoden päästä. Tavoitteena on päästä lähemmäs aidosti merkityksellistä elämää tässä ja nyt. Mitä isyys, vanhemmuus ja sukupolvien ketju näiden kahden yhteiskunnallisen ajattelijan identiteeteissä tarkoittavat? Miten he kokevat omien isiensä perinnön elävän ja vaikuttavan heissä tänä päivänä ja minkälaista isyyttä Luoma ja Stranius kokevat itse elävänsä todeksi? Entä miten he suhtautuvat omien lastensa ja lastenlastensa – tai laajemmin maailman lasten –tulevaisuuteen? Onko vanhempana pakko elää toivossa kiinni ja toisaalta, voiko toivo konkretisoitua lasten kautta? Horisontin isänpäivän erikoisjakson toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Aleks Haatanen satsaa nyt lätkään saatuaan taskuunsa 2+1-vuotisen Liiga-sopimuksen Pelicansiin ensimmäisen Lahdessa vietetyn kauden jälkeen. Kuuntele Radio Voimna haastattelu perjantaina 4.11. Kristoffer Ignatiuksen vieraana.

Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 Lahden 1970-lukua ajatellaan usein rikollisuuden ja työttömyyden kasvun sekä synkkien betonilähiöiden rakentamisen ajaksi. Koko Suomea koettelivat silloin inflaatio, lakkoaallot, energiakriisi ja yleinen harmaus. Mutta mitä Lahdessa todella tapahtui lamavuonna 1976? Mitä purettiin ja mitä rakennettiin, kuinka meni ihmisillä, kulttuurilla ja taloudella? Millaista tulevaisuutta suunniteltiin? Heikki Luostarinen alkoi kerätä tietoa tuosta vuodesta, jolloin hän kirjoitti ylioppilaaksi Kannaksen yhteislyseosta. Hän käytti aineistona Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien juttuja, Lahtea koskevaa tutkimusta ja omia kokemuksiaan. Tavoitteena oli nivoa Lahden arki Suomen ja maailman muutokseen. Syntyi 81-sivuinen kokoelma tietoja, kuvia ja tunnelmia Lahden elämästä vuoden 1976 tienoilla. Kyseessä ei ole tutkimus, mutta faktat on yritetty saada kohdalleen – oikein hyvän jutun kohdalla kuitenkin hieman joustavammin ja vakavuutta välttäen. Lahti on nimittäin kaupunki, joka lähtee välittömästi käpälämäkeen, jos totisuus ja juhlavuus uhkaavat lähestyä. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Heikki Luostarinen (1.11.) Mitä löytyi? Löytyi purkuaalto ja purkukiistoja. Vuonna 1976 hävitettiin Lahden funkishelmenä pidetty Lasipalatsi, jonka tilalle tehtiin parkkipaikkoja. Löytyi Lahden Reipas, jonka pelaajat perustivat kesällä 1976 pelaajaneuvoston pinnalla olleen työpaikkademokratian hengessä ja saivatkin erotettua valmentaja Keijo Voutilaisen. Ahtialaan suunniteltiin 50 000–60 000 asukkaan aluekeskusta ja yliopistoa. Hollola ja Nastola pelkäsivät Lahden kasvavan niin nopeasti, ettei kumpaankaan kuntaan jäisi kuin yksi elintarvikemyymälä. Mallasjuoma yritti haudata kaatopaikalle 42 000 ruosteeseen mennyt oluttölkkiä, mutta jokainen niistä kavettiin esiin ja katosi janoisiin suihin Lahden suuren kaljakuumeen aikana. Vuosi 1976 oli hetki, jolloin Lahden huiman nopea kasvu rauhoittui ja kaupunki alkoi panostaa elämän ja ympäristön laatuun. Vesijärven likaaminen päättyi ja kulttuurielämän kehittäminen alkoi. Kuvalähde: Lahden kaupunkiympäristö (Lahtiseura.fi) Lue kaikki täältä (Lahtiseura.fi)

Kauden toisessa jaksossa vieraana ovat entinen huippujääkiekkoilija Marko Jantunen ja hänen elämäkertansa kirjoittaja Marko Lempinen. Jakson sisältö: Vieraiden tuoreet kuulumiset ja vastaus kysymykseen: onko Marko Jantunen kaikkien aikojen tunnetuin lahtelainen jääkiekkoilija? (00:08) Laitapuolen hyökkääjä -elokuva on pyörinyt teattereissa kohta kaksi kuukautta. "Olin miedossa psykoosissa, kun näin sen ensimmäisen kerran. Se tuli niin lähelle." Elokuvan lopputulos tyydyttää, mutta katsojaluvut eivät. (07:10) Lahtelaiset lätkäjätkät Marko ja Marko ovat tienneet ja tunteneet toisensa teini-iästä lähtien. Välit tiivistyivät, kun toisesta tuli huippukiekkoilija ja toisesta eturivin toimittaja. Jantusen elämä lähti vähitellen luisuun, ja juttumatkalla Espanjassa 2007 totuus lävähti reportterinkin silmille. "Hän joutui elämään salaisuuden kanssa, kun löin kokaiinit pöydälle." (29:01) 1970-luvun kasvatit ovat kasvaneet päihdemyönteiseen yhteiskuntaan. Kulttuuri on elänyt vahvana urheilunkin piirissä. Marko Jantunen "väitteli tohtoriksi päihteiden käytössä", nykyisin hän tekee ehkäisevää päihdetyötä ja hakee ongelmien kanssa painivia ihmisiä vaikka kotiovelta hoitoon. (34:21) Kaukalopallo yrittää taas vahvistaa jalansijaansa. 1990-luvun lopulla lajin yleisömäärät kestivät Lahdessa vertailun Pelicansin divarikiekko-otteluihin, mutta 2000-luvulla lajiperhe luisui sekasortoon ja sisäiseen riitelyyn. Nyt takana on taas nimekkäitä keulakasvoja, kuten Oulussa Jari Viuhkola ja Lahden seudulla eräät Markot. Tavoitteena on luoda vahva junioritoiminta ja tarjota polku jääkiekon piiristä putoaville "drop-outeille". (45:20)

Tavoitteena on tulla tasa-arvon mallimaaksi, mutta millaisia uhkia ja esteitä tälle on? Muun muassa naisten määrä liike-elämän johtopaikolla on yhä häkellyttävän alhainen. Maailmalla vaanivat myös konservatiiviset voimat, anti-gender -liike, jonka tavoitteena on estää tasa-arvon eteneminen. Jasminin ja Kaisan vieraana on UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Punakulmassa tarkastellaan tällä viikolla SAK:n eduskuntavaalitavoitteita. Niiden kautta keskustelu kulkee siihen mihin kantasuomalainen läppärityöläinen harvoin törmää- kiskontaan, ihmiskauppaan ja riistoon. Haastateltavana on SAK:n työehdot-osaston johtaja Heli Puura. Haastattelijoina Tuomas Saloniemi ja Lauri Muranen.

Euroopan talousperiaatteet on valettu itsenäisen keskuspankin, no bail out -periaatteen ja talouspolitiikkaa sitovien sääntöjen ylle. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa markkinakuri kannustaa jäsenvaltioita kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euroopan talousideat ja -instituutiot ovat kuitenkin olleet koetuksella - kiitos niin koronapandemian kuin Ukrainan kriisinkin. Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen käy läpi eurooppalaisen talousintegraation historiaa ja avaa, miten Euroopan keskuspankki on pitänyt Eurooppaa pystyssä kamppaillen samalla tiukan mandaattinsa kanssa. Lisäksi Ronkainen pohtii muun muassa sitä, miksi eurooppalainen talousperusta muuttuu ennen kaikkea oikeudellisten päätösten siivittämänä.

Norjan vuonoilla ja Pohjois-Lapin lohijoilla varaudutaan jo satojen tuhansien kyttyrälohien nousuun ensi kesänä. Varangilla,Tenolla ja Näätämöjoella kehitetään pyyntivälineitä, niin että kalat voidaan ottaa pyydyksistä elävinä. Apuna käytetään digitaalista, hahmojen tunnistusteknologiaa. Tavoitteena on pyytää mahdollisimman paljon kyttyrälohia ennen kuin ne pääsevät kutemaan jokiin ja päästää Atlantin lohet vapaaksi. Pyyntimenetelmiä testataan Norjassa ja Pohjois-Lapissa parhaillaan. Lohitutkija Eero Niemelän tapasi toimittaja Jarmo Siivikko.

Street fishing eli katukalastus on nimensä mukaisesti kalastusta kaduilla, jopa ihan kaupunkien keskustoissa. SVK:n järjestämissä Street fishing -kisoissa kalastetaan kahden hengen tiimeinä. Tavoitteena on mahdollisimman monta senttiä yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalayksilöllä. Voittajat julistetaan kaupungin Kalakunkuiksi ja koko kesän kovimmalla tuloksella pääsee Vuoden katukalastajiksi. Vuonna 2022 kilpailuja järjestetään 15 paikkakunnalla. Turussa kilpailu on järjestetty viidesti. Olemme voittaneet neljä kisaa ja kerran olleet toisina. Kuuntele, miten tämän vuoden kisassa käy! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suot ovat monipuolisia elinympäristöjä lintuineen ja kasveineen, ja kesäyö usvaisella, kukkivalla suolla voi olla huikea kokemus. Heikki Lokki ja Juha Laaksonen ovat retkellä kaakkois-Kuusamossa Närängän vaaran länsipuolella Hyöteikön suurella suolla. Tavoitteena on nähdä kahlaajalintuja, mutta miten herrojen käy, onko lintuja paikalla niin runsaasti, kun toiveissa on?

Miten tekoälyä voi hyödyntää vakuutusyhtiöissä? Fenniassa on kokemusta jo monesta ja lisää tekoälyn hyödyntämiskohteita on suunnitteilla eri vakuutustyyppeihin. Vieraina ovat Fennian business owner Niina Mänttäri ja data analytics manager Sanna Peltomäki. He kertovat yhtiön valtavasta muutostyöstä, jonka avulla siirrytään käyttämään tulevaisuuden työvälineitä. Tavoitteena on, että asiakaskokemus paranee kun automaatio lisää palveluiden sujuvuutta. Tekoäly myös vapauttaa työntekijät niinsanotusta bulkkityöstä. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Romanikulttuuria koskevalle tiedolle on tilausta poliisiopiskelijoiden keskuudessa, kertovat poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat Riku Rintamäki ja Tiina Tuomikoski. He tekivät vuorovaikutustaitojen kurssille työn, jota varten haastattelivat useita romaneja. Tavoitteena oli selvittää tietoja romanien ja poliisien kohtaamisesta sekä sitä, miten romanilapset ja -nuoret suhtautuvat poliisiin. Sekä Rintamäen ja Tuomikosken opiskelukavereilleen työnsä tuloksista pitämä esitys että romanitaustaisen Jani Lindroosin aiemmin pitämä luento romanikulttuurista herättivät kiinnostusta ja keskustelua poliisiksi opiskelevien keskuudessa. Myös haastateltujen romanien keskuudessa oli suhtauduttu erittäin myönteisesti poliisiopiskelijoiden yhteydenottoon ja toivottu lisää yhteistyötä. Toimittajana Jaakko Laakso

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo palaa perhevapaalta töihin. Hän on ottamassa ympäristö- ja ilmastoministerin salkun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on mullistanut maailman ja Suomen tilanteen: edessä on ruoka- ja energiakriisi. Vihreät esittää, että alle 1700 euroa tienaaville maksettaisiin energiarahaa. Ohisalon mielestä perustulo olisi hyvä ratkaisu pidemmällä aikataululla. Hän on huolissaan erityisesti lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä. Venäjän energiasta on Ohisalon mielestä irtauduttava nopeasti, vaikka se olisi vaikeaa. "Mitä suurempi riippuvuus meillä on fossiilisista tuontilannoitteista tai tuontienergiasta, sitä enemmän kiristysruuvia meitä kohtaan voidaan käyttää muualta maailmasta. Kyse ei ole vain Putinin Venäjästä, vaan usein muista hallinnoista, jotka rahoittavat omaa sotapolitiikkaansa tällä fossiilienergialla", hän sanoo. Vihreiden kannatus on laskenut ja on viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa 9,4 prosenttia. Miksi puolueen kannatus laahaa? Hallituskausi on ollut vaikea koronan takia ja Euroopassa on sota. Ihmisten fokus on Ohisalon mukaan näissä kriiseissä, jolloin vihreiden on ollut vaikea saada ilmastokriisi politiikan keskiöön. Ohisalo lähtee viemään vihreitä vaaleihin "isolla tulevaisuusvisiolla". Tavoitteena on turvallisuus ja hyvinvointi sekä luonto. Mutta ovatko hallituksen ilmastopäätökset olleet riittävällä tasolla? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puusta saadaan tuotettua kemikaaleja erilaisilla menetelmillä, joita kehitetään parhaillaan teolliseen käyttöön. Tavoitteena on usean nesteen samanaikainen teollinen tuotanto. Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -yksikössä ja sovelletun fysiikan laitoksella on parhaillaan menossa tähän liittyvää tutkimusta. Aiheesta kertomassa SIB Labs -yksikön johtaja, yliopistotutkija Laura Tomppo. Lue lisää aiheesta https://bit.ly/3FqXfRA

Pitkäperjantain juoksulenkki Helsinki City Running Day Ambassador Jukka Ikkalan kanssa Keskuspuistossa. Jukan kevättavoitteena on valmistautua Helsinki City Marathonille 14.5.2022. Hyvää pääsiäistä!

Humppa-Harrina tunnettu Vähäniemi lähti tiistaina parantamaan omaa karaoken laulamisen ennätystään. Tavoitteena on laulaa 13 tuntia yhtä soittoa. Voiman Iltapäivästä Lota Merenmies soitti Hilpeä Hilma-ravintolaan, kun noin kuutisen tuntia laulamista oli takanapäin. Humppa-Harrin apurina toimiva Enna kertoi mm. kuinka Harrilla on sujunut, kuinka monta kappaletta on jo laulettu, onko ääni kestänyt ja miten muut asiakkaat Hilpeä Hilma-ravintolassa ovat ottaneet vastaan tämän ilhaduttavan hulluttelun.

Deloitten On the Spot -podcastin yhdestoista jakso pureutuu muutoksiin keskisuurissa yrityksissä. Podcastissamme Deloitten Finance & Performance -konsultoinnin Suomen johtaja Sari Berglund ja Kasvuryhmä-yhteisön toimitusjohtaja Katriina Juntunen pohtivat Rami Saarelan kanssa millainen on onnistunut transformaatio ja mikä on yritysten taloustoimintojen rooli suurissa muutoksissa.Transformaatiossa on kyse eri asiasta kuin vähittäisessä kasvussa. Transformaatiossa mennään pintaa syvemmälle ja lähdetään muuttamaan toiminnan rakenteita – perustavanlaatuisesti. Tavoitteena on tehdä jotain kokonaan uutta.Muutokseen tarvitaan organisaation omistajia, hallitusta ja toimivaa johtoa. Jos heitä kaikkia ei saada mukaan muutokseen, projekti uhkaa usein jäädä puolitiehen. Erilaisia ratkaisuja voi olla monenlaisia. Tärkeintä on, että päätökset tehdään yhdessä ja ne ovat selkeitä koko organisaatioille.  Miten roolit asetetaan oikein? Ja miten kaikki sitoutetaan onnistuneesti mukaan? Entä mikä merkitys talousjohtajalla on näissä muutoksissa?

Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan vuoden 2022 päättävän luennon otsikkona on "Elämäni laulu". Luento toteutettiin Zoom-verkkoympäristössä 16.3.2022. Luentosarja 2022 toteutetaan osin uusina luentoina (ensimmäinen ja viimeinen luento), ja osin vanhojen vuosien tallenteina, joihin luodaan uudet johdannot luomaan näkökulmaa kokemukselle. Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla: https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajattelu Emeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Vuoden 2022 kuudes luento toteutetaan yhdistelmäluentona 9.3.2022. Aluksi Esa Saarisen uutena 2022 alustuksena kuullaan "Ajattele itsekuuntelullisesti", jonka jälkeen kuullaan tallenne vuodelta 2021: luento 3/8 "Helmikuinen kaulaliina", joka luennoitiin 17.2.2021 Zoom-etäluentona. Luentosarja 2022 toteutetaan osin uusina luentoina (ensimmäinen ja viimeinen luento), ja osin vanhojen vuosien tallenteina, joihin luodaan uudet johdannot luomaan näkökulmaa kokemukselle. Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla: https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajattelu Emeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Vuoden 2022 viides luento toteutetaan yhdistelmäluentona 2.3.2022. Aluksi Esa Saarisen uutena 2022 alustuksena kuullaan "Ajattele kirjastollisesti", jonka jälkeen kuullaan tallenne vuodelta 2017: luento 7/8 "Bad Romance III", joka luennoitiin 8.3.2017 Aalto-salissa Otaniemessä. Luentosarja 2022 toteutetaan osin uusina luentoina (ensimmäinen ja viimeinen luento), ja osin vanhojen vuosien tallenteina, joihin luodaan uudet johdannot luomaan näkökulmaa kokemukselle. Luennoista on saatavilla saavutettavuustekstitys podcast-sarjan sivuilla: https://www.aalto.fi/fi/podcastit/filosofia-ja-systeemiajattelu Emeritusprofessori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.