Teatterin politiikkaa

Q-teatterin Rikos ja rangaistus vierailee Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8. Pienen tauon jälkeen jatkavan podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat esityksen ohjaaja Esa-Matti Smolander ja siinä näyttelevä Lotta Kaihua. Keskustelussa pohditaan muun muassa alkuteoksen yleisinhimillisiä teemoja ja esityksen taiteellisia valintoja. Entä miten vuoden 1866 klassikko sopii kuvaamaan tämän ajan polarisaatiota, kulttuurileikkauksia ja esimerkiksi väkivaltaisesti oireilevien nuorten miesten ahdistusta.

Nyt maaliskuussa Katajanokan tulli- ja pakkahuoneelle on ollut rakennettuna tilapäinen hyvinvointikeskus, jossa on esitetty 00100ENSEMBLEN immersiivistä teosta Night Spa & Wellness Center. Esityksen alussa kylpytakkeihin ja sandaaleihin puetulle yleisölle tarjotaan kehollis-terapeuttisia hoitoja, minkä jälkeen heidät ohjataan liikkumaan tilassa vapaasti ja tirkistelemään naamioiden takaa henkilökunnan kulissien takaista arkidramaattista elämää. Podcastissa vieraana ovat teoksen tekijätiimin jäsenet Henna Tanskanen ja Onni Hämäläinen. Keskustelussa pohditaan, mitä teoksessa tapahtuu yhteisöllisesti sekä sitä, millaisia psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja sen sisältä voi löytää. 

Viirus-teatterissa esitetään toukokuun alkuun asti Diptyk-esitystä, joka käsittelee kuoleman kohtaamista niin taiteessa kuin todellisessa elämässäkin. Minna Lundin kirjoittama ja ohjaama esitys kuvaa kuolemisen prosessia äärinaturalistisesti. Samalla se kääntää katseen siihen, millainen on taiteen suhde omaan kuolevaisuutemme. Lundin lisäksi jaksossa vierailevat esityksessä näyttelevä Jessica Raita ja lavastesuunnittelusta vastaava Riku Suvitie. Keskustelussa pohditaan esityksen dramaturgiaan, näyttelijäntyöhön ja tilallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sitä, miten teatteri voi olla oiva työkalu kulttuurissamme kuoleman kohtaamisen liittyvien tabujen ja torjuntojen ohittamiseen.

Vaara-kollektiivin dokumenttiteatteriesitys Kainuun metsäkiistat vierailee Helsingissä Teatteri Avoimisssa ovissa 27. ja 28.3.2025.  Esityksessä tutkitaan kainuulaisesta näkökulmasta, miten teknokraattisen ja luonnonsuojelullisen metsänäkökulman yhteensovittaminen on niin vaikeaa. Miksi viimeisten säästyneiden vanhojen metsien suojelu on tärkeää sekä alueellisesti että koko Suomen ja planeetan takia.Ohjelmassa vieraana teoksesta, luonnonsuojelusta ja henkilökohtaisen metsäsuhteen päivittämisen tärkeydestä kertovat esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Elsa Lankinen ja luontoaktivisti Miriam Ronkainen.

Kansallisteatterissa menee 6.3.2025 asti Marja Salon esittämä ja itse rakentama esitys Jäähyväiset eläimille. Ranskalaisen Antoine Jaccoudin vuonna 2017 kantaesitetyssä monologissa kertoja tuntuu pyytävän ihmiskunnan puolesta anteeksi eläimiltä kaikkea niiden kaltoinkohtelua. Yle Areenassa taas on kuunneltavissa Laura Gustafssoninohjaama ja yhdessä pseudoyymi Hilja Kerimäen kanssa kirjoittama audiodraama Maitotyttö. Se aiheutti vastikään kohun, koska joidenkin mielestä siinä kuvataan suomalaisten eläintilojen toimintaa liian karusti.Jaksossa vierailevat Salo ja Gustafsson kertovat teostensa taustoista sekä käsityksistään ihmisten ja eläinten kohtaamisen näyttämöllistämisestä ja käsittelystä taiteessa.

Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä esitetään Riikka Oksasen ohjaamaa esitystä Sinun, Margot. Meri Valkaman samannimiseen menestysromaaniin perustuvassa näytelmässä 1980-luvun alussa lapsena Itä-Berliinissä asunut Vilja löytää vuosien jälkeen isänsä jäämistöstä rakkauskirjeitä, joiden alkuperän selvittäminen avaa Viljalle paitsi oman henkilöhistorian, myös näkökulmia kylmän sodan aikaisiin ja jälkeisiin käsityksiin DDR:stä. Jaksossa vieraana ovat kirjailija Meri Valkama ja näytelmässä Viljaa esittävä Satu Tuuli Karhu. Keskustelussa tutkaillaan kirjan näyttämöllistämiseen liittyviä ratkaisuja ja molemmissa teoksissa pohdittuja yhteiskunnallisia ja ihmisen oman elämänhistorian hallintaan ja muistiin liittyviä teemoja.

Studio Pasilassa esitetään Juho Mantereen kirjoittamaa ja ohjaamaa Uusi Eden -musikaalia, jossa ydinsodasta sattumalta selvinnyt teatteriseurue edustaa ihmiskunnan viimeisiä rippeitä ja tuntuu allegorisesti toistavan kaikki luomiskertomukseen ja Shakespearen tragediohin sisältyvät perusvirheet.Podcastin vieraina ovat musikaalin sävältäjä ja kapellimestari Henri Lyysaari ja esityksen valo- ja lavastussuunnittelija William Iles. Keskustelussa pohditaan esityksen teeman ohella musikaalin tyylilajia ja yhteisöllisen teatterintekemisen voimaa.

Dario Fo (1928–2016) oli Nobel-palkittu italialainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan poliittisista farsseistaaan. Niissä hyökätään kapitalistista sortoa, katolisen kirkon aborttipolitiikkaa, kaksinaismoralistisia perhearvoja, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja korruptiota vastaan. Tapanilan Työväen Näyttämöllä esitetään nyt Fon näytelmää Näillä palkoilla ei makseta! (1974). Podcastin vieraana on näytemän ohjaaja Ari Wahlsten, joka tunnetaan myös näyttelijänä, näytelmäkirjailijana, dekkaristina, sarjakuvapiirtäjänä ja Lapinlahden linnut -yhtyeen pitkäaikaisena jäsenenä.

George Orwell kuvaa teoksessaan Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945) vertauskuvallisten eläinhahmojen kautta kuinka Stalin korruptoi Leninin idealistisen perinnön Neuvostolliton totalitarismiksi. Klassikko tarjoaa yhtä lailla nykyhetkessä ajankohtaisia lähtökohtia inhimillisen valtapelin, laumakäyttäytymisen ja propagandistisen manipulaation ymmärtämiseen.Michael Baranin Kansallisteatteriin sovittamassa versiossa faabeli on käännetty ympäri, ja Orwellin tarinaa lavalla kertovat ihimisvangit voi  tulkita elinkautistaan lusiviksi tuotantoeläimiksi. Kevään ensimmäisessä podcastin jaksossa vieraana ovat esityksen näyttelijä Wenla Reimaluoto sekä sen puku- ja lavastesuunnittelusta vastaava Tarja Simone, jotka kertovat omasta suhteestaan näytelmään ja esityksen toteutukseen.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 6.5.2025 asti Kristian Smedsin ohjaamaa sovitusta Arto Paasilinnan vuoden 1975 romaanista Jäniksen vuosi. Teatterin politiikkaa -podcastin sadannessa jaksossa ohjaajakonkari kertoo esityksen tekemisen ohella esimerkkejä yli 30 vuoden aikana kertyneistä kokemuksistaan ja näkemyksistään teatterista.

Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden viimeinen jakso on live Rosebudin Sivullinen-kirjakaupasta Voiman Teatteriliitteen julkistamistilaisuudesta. Haastateltavina ovat oopperalaulaja-näyttelijä-tuottaja Reetta Ristimäki, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Anni Mikkelsson ja Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeesta osaltaan vastaava teatteritoimittaja Maria Säkö. Keskustelussa pohditaan yleensä teatterialan ajankohtaisia näkymiä ja erityisesti teatterijournalismin tilaa ja tärkeyttä. Rosebud on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Kahdesti Finlandia-palkittu kirjailija Pajtim Statovci kertoo Helsingin Kirjamessuilla nauhoitetussa jaksossa tuoreen Lehmä synnyttää yöllä -romaaninsa synnystä ja laajemmin tavoistaan kirjoittaa. Keskustelussa käsitellään myös hänen aikaisempien teostensa – Kissani Jugoslavia (2014), Tiranan sydän (2016) ja Bolla (2019) – teatterisovituksia sekä sitä miten Statovcin luomien päähenkilöiden sisäiset ja ulkoiset jännitteet antavat aineksia näytelmien perustaksi.

Kansallisteatterissa esitettävä Tony Kushnerin kirjoittama, 1990-luvun alussa kantaesitetty Angels of America sijoittuu 1980-luvun lopun New Yorkiin aids-epidemian ja reaganilaisen uuskonservatiivisuuden keskelle. Jaksossa ohjaaja Linda Wallgren ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield pohtivat teoksen ajankohtaisuutta suhteessa Trumpin sekoittaman USA:n nykytilanteeseen ja Suomessa vahvistuviin yhteiskunnallisiin jännitteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen asemaan.

Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on kirjoittanut todellisiin tapahtumiin perustuvan näytelmän Peter asui talossa, joka kertoo itsemurhan tehneestä delfiinistä. Kirja on julkaistu Tetterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeen kautta jo ennen kuin sitä on sovitettu kertaakaan näyttämölle. Tässä Helsingin kirjamessujen Kultti-lavalla tehdyssä jaksossa Lonka kertoo pitkäaikaisesta työstään ihmisen ja muiden lajien tasavertaisen kohtaamisen äärellä. T/U/A-kustanushankkeen Maria Säkö puolestaan selittää, miksi juuri tällaisia näytelmiä kannattaa julkaista myös kirjana.

Q-teatterissa esitetään 5.12. asti näytelmää Tuvi toas eli Pulu huoneessa, jossa käsitellään kansallisidentiteettiä ja siihen liittyviä jännitteitä erityisesti suomalaisuuden ja virolaisuuden välisellä liukuvalla alueella. Jakson vieraina ovat näytelmän kirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoo ja siinä päähenkilöä esittävä Anna-Sofia Tuominen. Keskustelussa pohditaan suomalaisuuden ja virolaisuuden kohtaamisen ohella laajemmin kansallisen identiteetin monimutkaisuutta, siirtolaisuutta, nykyisinkin maahanmuuttoon liittyviä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä sekä sitä, mitä ajatuksia tässä ajassa herättää paluu 90-luvun yhteiskunnallisiin tunnelmiin.

Viime huhtikuussa Helsingin Töölön Minervaskolaninssa ensi-iltaan tullut ja 11.11. Turun Kaupunginteatterista valtakunnalliselle kiertueelle lähtevä Jumppatytöt on Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen kirjoittama ja esittämä dokumenttiteatteriesitys. Se perustuu tekijöiden omiin kokemuksiin tyttöjen joukkovoimistelun parissa. Yhteisöllisen liikunnallisen harrastuksen innostavan puolen ohella se käsittelee yhdenmukaistavaan kehonkuvaan ja sosiaaliseen ulossulkemiseen liittyviä vallankäytön rakenteita ja traumoja. Ohjelmassa vierailevat Havukainen ja Lahdenmäki kertovat esityksen taustoista ja siihen liittyvistä vaikuttamisen pyrkimyksistään sekä yleensä omasta suhteestaan esittävän taiteen tekemiseen.

Vuosaaren hylätyssä lukiorakennuksessa esitetään toimittaja ja kirjailija Markus Leikolan venäläiseen vankilaan sijoittuvaa näytelmää Lähinaapuri. Toteutuksesta vastaa suomalais-venäläinen Helsinki 98 -teatteriryhmä, joka tunnetaan samassa paikassa esittämistään teatterisovituksista Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaaneista. Ohjelmassa Leikola avaa näytelmänsä taustoja ja sitä mitä eroa on näytelmän, romaanin ja tietokirjan kirjoittamisessa. Samalla pohditaan sitä, miten totalitarismi toimii.

Sota näyttämöllä – Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921–2024 (Rosebud, 2024) on rauhanliikkeen ikiaktivisti Ilkka Taipaleen ja suomalaisen teatteritukimuksen konkari Pirkko Lahden ideasta syntynyt tuore tietokirja. Helsingin kirjamessuilla Kultti-lavalla 27.10. nauhoitetussa jaksossa kirjan toimittaja, teatteritutkija ja esitystaiteilija Marja Silde ja yksi antologian artikkelien kirjoittajista, Aalto-yliopiston työelämänprofessori Outi Lahtinen kertovat miten sodan ja väkivallan näyttämöllistämisessä ja esitysten tulkinnassa on tapahtunut muutoksia ajan ja ympäristön eläessä. Samalla pohditaan miten nyt käynnissä olevat sodat tunkeutuvat vääjäämättä esittäjien ja katsojien jakamaan tilaan – silloinkin kun niitä ei ole varta vasten näytelmään kirjoitettu.Rosebud Books on Voimaa julkaisevan Voima kustannus Oy:n osakas.

Tampereen teatterikesässä nähtiin Tiago Rodriguesin näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists, joka päättyy pitkään äärioikeistolaisen poliittikkohahmon palopuheeseen. Podcastin vieraana on esityksen paikan päällä kokenut & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen, joka on itsekin käsitellyt ohjaamissaan näytelmissä muun muassa kulttuurivasemmiston suhdetta äärioikeistolaisuuteen ja totalitarismin olemusta. Keskustelussa pohditaan millainen työkalu teatteri on ajankohtaisten poliittisten jännitteiden käsittelyyn sekä sitä, miten yhteiskunnallisuus mahdollisesti näkyy tulevassa & Espoon teatterin kansainvälisessä ohjelmistossa.

Turun Kaupunginteatterissa esitetään Pajtim Statovcin Tiranan sydän -romaaniin (Otava, 2016) perustuvaa ja David Sandqvistin ohjaamaa samannimistä näytelmää. Statovcin teoksissaan käsittelemien identiteettikysymysten viitoittamalla tiellä siinä paneudutaan vahvasti sukupuolisen, seksuaalisen ja etnisen minuuden moninaisuuden näyttämöllistämiseen. Tästä sekä muista teoksen teemoista ja teatterin tekemisestä ovat ohjelmassa keskustelemassa Tiranan sydämen dramaturgiasta vastannut Rasmus Arikka ja sen pääosaa esittävä Niki Rautén.

Kansallisteatterissa esitetään Otto Sandqvistin ohjaamaa Veljelleni-näytelmää, joka perustuu E.L. Karhun samannimiseen romaaniin.  Näytelmäsovituksessa alkutekstin kertojahahmo, ihailemansa veljensä kanssa asuva monella tapaa erikoinen nuori nainen, näyttäytyy neljän erilaisen näyttelijän tulkisemana. Ohjelman vieraana näytelmäkirjailija E. L. Karhu ja näyttelijä Sara Melleri kertovat romaanin ja näytelmän taustoista, oman taiteen tekemisensä yhteiskunnallisista ja muista vaikuttimista sekä siitä, miten nykyteatterissa voidaan käsitellä kehollisuuden moninaisuutta.

Näyttelijäkonkari Martti Suosalon Sirkus Suosalo kiertää Suomea ohjelmistossaan muun muassa elokuussa ensi-iltaan tullut Starman. Ympäristötoimittaja Juha Kauppisen kirjoittamassa, Raila Leppäkosken ohjaamassa ja Suosalon yksin näyttelemässä esityksessä käsitellään ihmisen monitasoista suhdetta käynnissä olevaan luontokatoon. Podcastin vieraana Martti Suosalo, joka kertoo näytelmän taustoista, taiteilijan kutsumuksestaan ja teatterin yhteiskunnallisuudesta.

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on juuri julkaissut vuoden 2023 Esittävän taiteen tilastokatsauksen. Käynnissä olevien valtion budjettileikkausten keskellä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry lobbaa päättäjiä esittävän taiteen ja kulttuurin arvostuksen ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Podacastin tässä jakossa vieraana olevat TINFON johtaja Linnea Stara ja Kultan pääsihteeri Rosa Meriläinen avaavat suomalaisen esittävän taiteen resurssihuolia, laatutasoa ja tulevaisuusnäkymiä sekä omaa suhdettaan teatteriin.

Elokuussa Aleksanterin teatterissa järjestettiin neljännen kerran Helsingin oopperakesä -tapahtuma, jossa esitettiin myös Heinz-Juhani Hofmannin säveltämää ja libretoimaa ja Johanna Freundlichin ohjaamaa Minä/Minä/Minä -oopperaa. Siinä vakavien mielenterveyden ongelmien lisäksi muun muassa ympäristöahdistuksesta ja ulkonäköpaineista kärsivä nuori nainen purkaa pahaa oloaan ymmärtäväiseen äitiinsä ja muihin ihmisiin. Podcastissa vieraana on Heinz-Juhani Hoffman sekä esityksen päähenkikilöä esittävä sopraano Annika Fuhrmann. Ohjelmassa käsitellään esityksen psykologisten ja yhteiskunnallisten tasojen ohella oopperaa ilmaisulajina ja sen asemaa suomalaisessa taidekentässä.

Heinäkuussa Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa esitettiin Royal Hattara -nukketeatteriryhmän esitystä Whatever Love Means. Taija Helmisen kirjoittamassa ja Merja Pöyhösen ohjaamassa esityksessä tutkitaan, miten brittikuninkaallisten edesottamukset, Hollywood-elokuvien parisuhdekuvasto ja medioituneen viihteen romantiikkakäsitykset filtteröivät niitä merkityksiä mitä tosielämän rakkauteen liitämme. Syyskauden ensimmäisen Teatterin politiikkaa -podcastin jakson vieraana ovat näytelmäkirjailija Taija Helminen ja esityksen työryhmään kuuluva nukketeatteritaiteilija Elena Rekola. Näytelmän lisäksi keskustelussa puidaan nukketeatterin asemaa suomalaisilla näyttämöillä ja koko ilmaisulajin olemusta.

Kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraana on Q-teatterin ensemblestä, monilta muilta maan näyttämöiltä, elokuvista ja televisiosarjoista tunnettu Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.Keskustelussa esiin nousevat teatteri- ja kameranäyttelemisen erojen ja yhtäläisyyksien ohella näyttelijyyteen liittyvät eritysvaatimukset ja niissä ajan myötä tapahtuneet muutokset sekä kutsumuksen merkitys. Teoksista käsitellään muun muassa näytelmiä Sota ja rauha, Minä, askartelija ja Joitakin keskusteluja merkityksestä, elokuvia Hyvä poika ja Mummola sekä televisiosarjoissa Sisäilmaa ja Myrskyn jälkeen.

Helsingissä Vuosaaren hylätyssä lukiossa on esitetty suomalais-venäläisen Helsinki 98 -teatteriryhmän sovittamia näytelmiä valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin dokumenttiromaaneista. Neuvostoihmisen loppu kertoo Neuvostoliiton totalitarismista rinnastuen kriittisesti nykyiseen Venäjään ja Sinkkipojat Afganistanin sodasta tavalla, joka vertautuu Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan. Jaksossa vieraana ovat näytelmien sovittamisesta osaltaan vastannut Martti-Tapio Kuuskoski ja niissä näyttelevä Elli Närjä. Keskustelussa pohditaan esitysten estetiikkaa ja sanomaa sekä totalitarismin olemusta ja sitä, miten sitä voi käsitellä dokumenttiromaanien ja teatterin keinoin.

Porttiteatteri on helsinkiläinen vuonna 2015 perustettu vapautumisvaiheessa olevien ja vapautuneiden vankien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Toukuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitettiin Porttiteatterin dokumenttiteatteriesitystä Kuninkaat. Shakepearen Hamletista inspiraatiota ottaneessa kokonaisuudessa kohtasivat esiintyjien omakohtaiset monologit ja erilaiset hallitsemiseen, auktorieettikammoon ja päihteidenkäyttöön liittyvät oman elämän vallankumoukset. Jaksossa vieraana ovat esityksen dramaturgi Rosa-Maria Perä ja siinä esiintynyt Toni. Keskustelussa puretaan näytelmän työstämisen prosessia ja yhteisöllisen vankiteatterin merkitystä niin tekijöilleen kuin yleisölle – ja koko yhteiskunnalle. 

Saara Turunen on kirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan etenkin autofiktiivisistä romaaneistaan Rakkauden hirviö (2015), Sivuhenkilö (2018),  Järjettömiä asioita (2021) sekä juuri ilmestynyt Hyeenan päivät (2024) sekä "Huonetrilogiaksi" nimetystä näytelmäsarjastaan, johon kuuluvat Q-teatterissa kantaesitetyt Tavallisuuden aave (2016), Meduusan huone (2019) ja Järjen hedelmät (2022). Jaksossa Saara Turunen kertoo teostensa teemoista, kuten taitelijaidentiteetin etsimisestä, sisäistettyjen yhteisöllisten normien valtarakentaista ja niiden avaamisesta.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 8.5. asti yhdessä Aurinkoteatterin kanssa toteutettua, Juha Mustanojan kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Laulujoutsen – katastrofiballadi. 1600-luvulle sijoittuvissa tapahtumissa joukko aurinkoteatterilaisia ryhtyy sotahullun kuninkaan Kustaa II Adolfin kanssa merirosvoiksi. Yhdessä he purjehtivat feodaaliajasta merkantilismin kautta orjakapitalismiin. Maagisen realismin ja groteskin tyylilajeihin nojaava musikaali kertoo vertauskuvallisesti, mistä nykyajan sorto ja ideologinen talousoppi kumpuavat. Tässä jaksossa Juha Mustanoja kertoo ajankohtaisen näytelmänsä lisäksi laajemmin teatterinäkemyksistään, Aurinkoteatterin missiosta ja siitä miksi ihmisarvon puolustaminen on niin tärkeää.

Nykyisten teatteriopiskelijoiden voimin Tampereen työväen teatteriin tehty Tiikeriooppera sijoittuu 1960- ja 70-lukujen taitteen vasemmistolaiseen maailmaan nykyistä Teatterikorkeakoulua edeltäneessä Suomen Teatterikoulussa. Bálint Barcsain ohjaamassa näytelmässä päivitetään poliittisen laululiikkeen perinnettä ja pöyhitään kuvatun ajan ideologisia ryhmäpaineita. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Sara Koiranen ja teoksessa esiintyvä näyttelijä Heidi Finnberg. Keskustelussa pohditaan näytelmän  ohella 70-lukulaisen ja nykyisen teatteriopetuksen eroja ja yhtäläisyyksiä sekä määritellään rajaa aatteellisen tiukkapipoisuuden ja aidon idealismin välllä.

Kauri Honkakoski Companyn Hinterland sai suuren kysynnän takia viime tammikuussa uusintakierroksen Itä-Helsingin Stoassa. Esityksessä kuvataan fyysisen teatterin keinoin rujossa vieraantuneisuudessa vaeltavia ihmisparkoja. 18.4.–20.4. Stoassa esitetään saman ryhmän jo vuonna 2017 kantaesitettyä Pulpettia, joka on vahvan vertauskuvalllinen tutkielma totalitarismista ja lahkolaisuudesta. Jakson vieraana on koreografi-ohjaaja-esiintyjä Kauri Honkakoski, joka kertoo näiden esitysten sisällöstä ja esityksissä sovelletusta fyysisen teatterin corporeal mime -metodista sekä taiteen yhteiskunnallisuudesta ja kutsumuksesta siihen.

Svenska Teaternissa esitetään brittiläisen Robert Icken kirjoittamaa ja Saana Lavasteen ohjaamaa näytelmää Läkaren. Siinä käsitellään usein tiedostamattomiin etnisiin, kulttuurisiin ja sukupuolisiin olettamiin piiloutuvia valtarakenteita. Niiden äärelle katsoja ajautuu saadessaan vasta esityksen kuluessa tietää, miten näyttelijöiden ja roolihahmojen identiteetit vastaavat toisiaan. Jaksossa vieraina ovat näyttelijä Miiko Toiviainen ja esityksen bipoc-konsulttina toiminut teatteriohjaaja Elina Izarra. Keskustelussa pohditaan näytelmän kautta, miten vähemmistöjen asema näyttämöllä on viime vuosina muuttunut ja miksi juuri roolituksen kautta välittyvä ihmis- ja maailmankuva on tärkeä. Ohjelma sisältää juonipaljastuksia.

Zodiakissa esitetään 13.4. asti Esa Kirkkopellon ohjaamaa ja koreografioimaa tanssiteosta Saatana on kuollut. Siinä tutkitaan miten nykyisellä post-demonisella aikakaudella on tanssin keinoin mahdollista luoda kestävämpi ja yhteisjaollisempi suhde välillämme ja ympärillämme riehuviin ihmistä mahtavampiin voimiin.  Teoksen estetiikan ja filosofisen maailmankuvan ohella jaksossa käsitellään Kirkkopellon kanssa myös hänen 90-luvun ohjaustöitään (muun muassa Mahnovitsina 1992 ja Yrjö Kallisen valaistuminen 1995), hänen esittävän taiteen ruumiillisuutta käsittelevää akateemista tutkimustaan ja osin niiden pohjalta etenkin Toisissa tiloissa -ryhmän kanssa toteutettuja teoksiaan (muun muassa Avalokiteshvara Superclusters 2017). Samalla puhutaan esittävän taiteen olemuksesta ja mahdollisuuksista maailman ymmärtämiseen ja muuttamiseen.

Grus Grus Teatteri on vuonna 2007 perustettu turkulainen nomaditeatteri, jonka poikkitaiteellisia esityksiä on nähty erilaisissa kaupunkitiloissa ja vaihtuvissa esityspaikoissa. 2.–11.5. Grus Grus järjestää Turussa Henkinen lentokenttä -festivaalin, jonka viidessä teoksessa pohditaan matkailun ideaa liikkeenä kaupunkitilassa ja mielen maisemissa. Jakson vieraana ovat tapahtumaan oman Avvikelse-teoksen tuonut Grus Grus -konkari Janna Haavisto sekä tapahtumassa Liukuporrasmatka-esityksellään vieraileva tamperelaisen Täsmäteatterin primus motor Meri-Maija Näykki. Keskustelussa pohditaan mainittujen teosten ohella Meri-Maija Näykin johdolla Teatteri Telakalla juuri toteutettua Synnytystalkoot-kabareeta. Lisäksi pöyhitään esittävän taiteen suhdetta tilaan, poikkitaiteellisuuden ja osallistavuuden mahdollisuuksia sekä sitä mitä tapahtuu, kun sirkus ja kloveria kohtaavat teatterin.

Kansallisteatterin uudessa Taivassalissa esitetään näytelmäkirjailija-ohjaaja Marianella Morenan kotimaahansa Uruguayihin sijoittuvaa näytelmää Metsä Furiosa. Se käsittelee suomalaistaustaisen globaalin metsäyrityksen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöllisiä ja sosiaalisia tuhoja. Lisäksi maaliskuun alussa Espoon teatterin Focus Gent -tapahtumassa vierali sveitsiläisen Milo Raun ohjaama dokumenttiteatteriesitys Antigone in Amazon, joka välitti paikallisääniä Brasilian sademetsien tuhoamisen kansalaisvastarinnasta ja sen tukahduttamisesta. Podcastin tässä jaksossa vieraana ovat Metsä Furiosan kuraattori ja näyttelijä Jussi Lehtonen sekä Maan ystävät -järjestön kampanja-asiantuntija Vera Kauppinen. Keskustelussa käsitellään kummankin näytelmän ohella sitä, miten globaalitalouden vaikutukset iskevät paikallistason yhteisöihin, ja miten teatteri voi toimia välineenä tähän liittyvien monimutkaisten valta-asetelmien avaamisessa.Maan ystävät on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Pieleen menneestä pitkästä rakkaussuhteesta ja isän kuolemasta traumaa kokeva keski-ikäistyvä lesbokirjailija huomaa löytävänsä Kalasataman metroasemalta elämänsä nollapisteen, jonka kautta kerii auki menneisyyttään, nykyhetkeä ja vähän tulevaisuuttakin. Näin alkavat sekä Tuuve Aron autofiktiivinen esseeromaani Kalasatama että sen pohjalta Salla Viikan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama samanniminen näytelmä, jota esitetään paraikaa Ryhmäteatterissa. Jaksossa vieraana ovat kirjailija Tuuve Aro ja esityksessä pääroolia näyttelevä Joanna Haartti. Keskustelussa pohditaan muun muassa teatterin ja elokuvien naisroolien usein toistuvaa pinnallisuutta, näyttelemisen iloa ja kutsumusta, heterouteen liittyviä rajoitteita, mielenterveyshoidon puutteita sekä kirjan ja näytelmän pääteemaa, eli sitä miten ympäristön rakenteiden tuottaman vähemmistöstressin voi kääntää omasta identiteetistä ylpeäksi vähemmistöriemuksi. 

Q-teatterissa esitetään 90-luvun laman ajan lasten kokemuksia kuvaavaa näytelmää Uuteen nousuun. Ohjelman vieraina ovat näytelmän kirjoittaneet Anna Brotkin ja Juho Mantere, joissa jälkimmäinen on myös ohjannut esityksen. Keskuselussa pöyhitään   90-luvun alun kulttuurimurrosta, yhteisöllistä teatterin tekemistä, teatterin ja muiden ilmaisumuotojen sekoittumista, fundamentalismin ja kyynisyyden väistelyä sekä näytelmän ytimessä olevaa ystävyyttä.

Tapio Rautavaara (1915–1979) oli köyhästä työläistaustasta ponnistanut laulaja, elokuvanäyttelijä, keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan maailmanmestari, joka saavutti jakamattoman sankarin aseman aiemmin sisällissodan jakaman kansakunnan kaapin päällä. Teatteri Avoimissa ovissa esitetään Timo Ruuskasen kirjoittamaa ja esittämää ja Olka Horilan ohjaamaa näytelmää Rautavaara, ihminen ja ikoni. Ohjelmassa Ruuskanen kertoo, mikä Rautavaarassa on kiinnostavaa tänään ja miten hänen historiallisen roolinsa kautta voi kuvata myös nykyajan kuplautumisen ja kärjistyvien vastakkainasettelujen ylittämisen mahdollisuutta. Samalla pohditaan kulkuriolemukseen piiloutuvia kulttuurisia merkityksiä ja haavekuvia.

Raila Leppäkoski toimi Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana 1975–1981, minkä jälkeen hän on ohjannut muun muassa Ryhmäteatteriin, Q-teatteriin ja Helsingin kaupunginteatteriin. Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professorina hän toimi 1989–1995 ja näyttelijäntyön professorina 1997–2002. Viime vuonna häneltä ilmestyi opetustyön materiaaleihin ja omiin ohjaajuusmuisteluihin nojaava Ohjaajan käsikirja – Elämää teatteritaiteen palveluksessa (Art House). Jaksossa Leppäkoski kertoo urastaan ja näkemyksistään sekä pohtii teatterin luonnetta taiteena ja kutsumuksena. 

Podcastin Vantaa-teema jatkuu edellisen Brecht Korsossa -jakson jälkeen, kun käsittelemme Tikkurilan lukion suurella yhteisponnistuksella tekemää Kouluterveyskysely-musikaalia. Siinä kuvataan iskevän koskettavien laulujen saattelemana erilaisia aikamme kouluarjen haasteita ja kuullaan muun muuassa M.A. Nummista tributoiva Jenkka nuorten mielenterveyshäiriöistä. Vieraina studiossa ovat musikaalin ohjannut ja yhdessä kootun aineiston pohjalta käsikirjoittanut Antti Pentikäinen ja esityksessä esiintyvä, sen kirjoittaja- ja säveltäjätiimeihin kuuluva lukiolainen Taika Loijas. 

Vuonna 1941 kantaesitetty Bertolt Brechtin Äiti Peloton ja hänen lapsensa kertoo ihmisten kärsimyksestä ja valintojen vaikeudesta sodan keskellä. Vaikka se sijoittuu 30-vuotisen sodan vuosiin 1618–1648, peilasi se aikanaan toista maailmansotaa – ja yhtä lailla nykyään Ukrainan ja Palestiinan siviilien kärsimystä.Remonttievakossa toimiva Tikkurilan teatteri on tehnyt näytelmän Korson Lumosaliin brechtiläisen teatterin metodeita ja estetiikkaa kunnioittavalla tavalla. Jaksossa vieraana ovat näytelmän ohjaaja Elina Hagelin ja Vantaan entinen kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Keskustelussa pohditaan näytelmän ajankohtaista puhuttelevuutta, Brechtin perintöä, teatterin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hyvän kulttuuripolitiikan tähdellisyyttä. 

Q-teatterissa viime vuonna ensi-iltaan tullut Akse Pettessonin ohjaama ja kirjoittama Joitakin keskusteluja merkityksestä kuuluu koko kevään Kansallisteatterin Pienen näyttämön ohjelmistoon. Vuonna 2022 Teatteri Takomoon tehty Jäähyväiset kahvihuoneelle puolestaan veti juuri katsomon täyteen vierailuesityksissään niin ikään Kansallisteatterissa, Suurella näyttämöllä. Podcastin kevätkauden avausjaksossa Akse Petterson kertoo näiden esitysten tekemisestä, näkemyksistään teatteriin ja siitä, miksi niin teatterin kuin elämänkin sekä oman itsen merkityksen etsiminen on ihmiselle niin tärkeää. 

Yliopisto-opettaja ja tietokirjailija Hannele Cantell sairastui vakavasti ja menetti suuren osan liikkumiskyvystään. Autofiktiivisessä romaanissaan Sekunnit ennen kaatumista hän käsittelee muuttunutta kehosuhdettaan sekä sosiaalisia kokemuksiaan vammaisena. Joukko Cantellin tuttuja teatteriammattilaisia on tehnyt kirjan pohjalta ja ohjaaja Elina Snickerin johdolla kirjasta samannimisen näytelmän. Jaksossa vierailevat Cantell ja Snicker pohtivat vammaisuutta henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisesta tasolla sekä vammaisuuden näyttämölle tuomiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Esitystaideyhteisö Mad House Helsinki on löytänyt pitkän etsimisen jälkeen toiminnalleen uuden kotipesän tammikuussa avajaisiaan viettävästä Helsingin Kalliossa sijaitsevasta Tekstin talosta. Jaksossa Mad Housen toiminnanjohtaja Emmi Vainio ja Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo kertovat, mitä pienten kulttuuriyhteisöjen synergialla voi saada aikaan, miten tilakysymyksillä voi tehdä hyvää kulttuuripolitiikkaa ja miten muun muassa postdraamallisuutta edustava Mad House ja kirjallisuutta vaaliva Tekstin talo sopivat yhteen.

Kansallisteatterin Break!-näytelmän luokkahuoneeksi sisustetussa Maalaamo-esitystilassa katsojat saavat seurata oppitunnin muotoista esitystä omista pulpeteistaan. Esitys käsittelee oppilaiden ja opettajien uupumusta ja ahdistusta, käyttäytymisen ja kurinpidon rajoja, digiriippuvuutta sekä koululaitoksen historiaa ja merkitystä. Marraskuussa päättyneen esityskauden jälkeen näytelmä kiertää kouluissa ympäri Suomea. Podcastissa vieraina ovat näytelmän ohjaaja Antti Haikkala sekä lukion ja yläkoulun opettaja Arno Kotro. Keskustelussa pohditaan näytelmän teemojen kautta koulumaailman arjen ja opetuksen yhteiskunnallista olemusta. Samalla esiin nousevat niin taiteeseen kuin myös opettamiseen liittyvät kutsumukset ja ihanteet.

Teatteri Jurkassa esitetään Markku Haussilan kirjoittamaa ja Minna Harjuniemen ohjaamaa näytelmää Scream The Love Story, jossa yhdistyvät innostus kauhuelokuvista ja omakohtaisen analyyttinen katse sukupuolirooleihin ja homouteen. Jaksossa vieraina Haussila ja hänen kanssaan esityksessä näyttelevä Aleksi Holkko. Keskustelussa pohditaan myös Holkon keskeisiä homorooleja KOM-teatterin Nukkekodissa ja Kansallisteatterin Hamletissa sekä Haussilan siirtymää tanssista teatterin saralle Baltic Circle-festivaaleilla 2016 ensi-iltaan tulleen Sara Mellerin Father Fucker -esityksen myötä. 

Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, jonka kanssa keskustellaan hänen uudesta kirjastaan 36 uurnaa. Se kertoo hänen vastikään kuolleen äitinsä tarinan Kähköselle ominaisella tavalla Suomen historian traumaattisiin vaiheisiin kytkettynä. Jaksossa pohditaan myös Kähkösen muuta tuotantoa, etenkin näytelmiä, sekä sitä mitä eroa ja yhteistä on romaanin ja näytelmän kirjoittamisessa. Keskustelu on nauhoitettu Kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton lavalta Helsingin kirjamessuilla 2023.

Teatterin politiikkaa -podcast laskeutuu Helsingin kirjamessuille! Teatteri Takomossa esitetään 18.11. asti Marie Kajavan kirjoittamaa ja Ami Karvosen ohjaamaa näytelmää Undress me, then. Se pohjautuu paimentolaisten haastatteluihin eri puolilla Afrikan mannerta, ja siinä käsitellään kielellisen ja kulttuurisen ymmärtämisen ohella ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa pakolaisuutta. Näytelmä on toinen osa trilogiasta, jonka päätösosa, monologinäytelmä in the margin, i wrote some shit about my soft skin on juuri julkaistu kirjana Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeessa. Siinä kierrätetään Afrikan sivukujilta, Punavuoresta ja Kalkutasta kerättyjä arkisia havaintoja oman ruumillisuuden ymmärtämisen tarpeisiin.Jaksossa vieraana ovat näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajava sekä T/U/A:n toinen perustaja-kustantaja Maria Säkö. Keskustelussa pohditaan Kajavan teoksissaan ilmentämiä dramaturgisia, ihmiskuvallisia ja globaalipolittisia tavoitteita sekä T/U/A:n tuotantoa. Keskustelu on nauhoitettu Helsingin kirjamessuilla 29.10.2023.

Helsingin KOM-teatterissa esitetään Mikko Roihan ohjaamaa versiota Henrik Ibsenin vuoden 1879 avioerodraamasta Nukkekoti. Klassikolle muuten uskollisessa sovituksessa hajoava avioliitto on nyt kahden miehen välinen. Roiha on ohjannut ja dramatisoinut myös Vapaa teatterin, Kouvolan teatterin, Turun kaupunginteatterin, Lahden kaupunginteatterin, Tampereen teatterin, Seinäjoen kaupunginteatterin ja Hämeenlinnan teatterin yhteistuotantona toteutetun sovituksen Tommi Kinnusen romaanista Ei kertonut katuvansa. Siinä viisi Lapin sodan jälkeen vuonna 1945 saksalaisten mukana Norjaan päätynyttä suomalaista naista kävelee takaisin Suomeen ja joutuu kohtaamaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen liittyvät traumat. Jaksossa vieraileva Roiha avaa näkemyksiään muun muassa klassikoiden sovittamisesta, sukupuoliroolieihin liittyvistä jännitteistä sekä teatterin yhteiskunnallisuudesta.

Helsingin kaupunginteatterissa esitetään Riikka Oksasen ohjaamaa ja Pipsa Longan dramatisoimaa näytelmää, joka pohjautuu Monika Fagerholmin vuoden 2019 romaaniin Kuka tappoi bambin? Samaan aikaan Teatteri Viiruksessa nähdään samasta teoksesta Jakob Öhrmanin sovittama ja ohjaama versio. Teosten tarinassa huvilakaupungin varakkaiden perheiden teini-ikäiset pojat joukkoraiskaavat ikäisensä tytön. Jakson vieraina ovat näytelmiä työstäneet Lonka ja Öhrman. Keskustelussa käsitellään niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat omiaan osaltaan tuottamaan rikoksen ja sitten johtavat sen vähättelyyn. Ohjelmassa tarkastellaan myös niitä viime vuosien muutoksia, jotka liittyvät seksuaalisen väkivallan näyttämöllistämiseen.