Podcasts about ajatus

Ajatus siitä, millaisessa suhteessa demokratia on aikaan, on melko vaikea kysymys. Historia on hyvin harvoin jotenkin yliajallista tai selkeää kehityspoluiltaan. Toisaalta demokratiaan kuuluu jatkuvat uudelleenarvioinnit ja historian ajallisuuden uudelleentulkinnat. Suhteet suuriin historian kriiseihin, esimerkiksi holokaustiin, vaativatkin meitä miettimään uudelleen suhdetta taustaamme, harjoitamme siis historianhallintaa. Akatemiatutkija Timo Miettinen haastaa meidät uusiin tulkintoihin siitä, millaista aikaa historiantutkimus meille tuottaa.

Päivän mietelauseessa ranskalaiskirjailija Michel de Montaigne pohdiskelee hyvän muistin huonoja puolia. Ajatus on kirjasta Esseitä. Sen on suomentanut Marketta Enegrén. Mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana on Timo Teräsvuori.

Vapaamuurarit on maailman tunnetuin ”salaseura”, jonka Suomen keskusjärjestö, suurloosi, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Järjestön toiminta on alusta asti verhoutunut salaperäisyyden verhoon. Mysteerisyyden auraa luovat esimerkiksi ikiaikaisten symbolien ja uskonnollisten vertauskuvien viljely sekä ulkopuolisten silmiltä salatut rituaalit. Ajatus seuran varjelemista salaisuuksista on halki aikojen herättänyt ulkopuolisissa myös lukuisia ennakkoluuloja ja salaliittoteorioita. Vapaamuurarien on syytetty olleen valta muun muassa maailmansotien, Ranskan vallankumouksen, marxismin ja demokratian taustalla – sekä tehneen liiton itse Paholaisen kanssa. Mistä vapaamuurariudessa on todella kyse, mitä järjestön jäsenet tavoittelevat ja miten? Onko kyse ylipäätään uskonnollis-hengellisestä liikkeestä, ja miksi toiminnan ydin on salattu ulkomaailmalta? Onko ajatus salaisuudesta lopulta tärkeämpi kuin itse salaisuudet? Salaperäisyyden verhoa ovat raottamassa ”Enemmän valoa. Suomalaisen vapaamuurariuden historia” -teoksen (SKS 2024) kirjoittanut tutkija, tietokirjailija Samu Nyström sekä vapaamuurarien toimintaan perehtynyt tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus- ja koulutus -yksiköstä. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Puutarhaharrastus jatkaa kasvuaan ja moni löytää elämälleen merkitystä kotipihan vaalimisesta, viljelypalstoilta tai vaikka parvekkeen ruukkuviljelmistä. Ajatus puutarhanhoidon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ei ole mitenkään uusi, sen ihmiset ovat oivaltaneet ainakin antiikin ajoista asti. Millainen on suomalaisten kotipuutarhojen historia? Entä millainen on tämän päivän kotipuutarhan ideaali ja millaisia puutarhamme oikeasti ovat? Ajeltuja nurmikoita, kuorikatetta ja tuijarivistöjä vai luonnonmukaisia niittypihoja ja hyötykasveja? Jo monen vuoden ajan on Suomessakin pyritty ekologiseen puutarhanhoitoon ja pölyttäjiä suosivien kasvien kasvattamiseen. Enää ei puhuta rytöpesistä, villiintyminenkin on suotavaa. Kulttuuriykkösessä perataan kotipuutarhojen kulttuurihistoriaa ja tämän päivän trendejä. Keskustelemassa ovat puutarhojen historiaan erikoistunut filosofian tohtori, Sibeliuksen kotimuseon Ainolan johtaja Julia Donner, Kotipuutarhalehden päätoimittaja Minna Siltala ja puutarhuri, puutarhasuunnittelija Lea Rauta. Otamme myös yhteyden Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo kotipuutarhojen ekologisesta merkityksestä, pölyttäjätilanteesta sekä kuuman ja kuivan kevään vaikutuksista kasveihin. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Työuralle ei enää olla valmiita uhraamaan koko elämää. Kollektiivisen burn outin välttämiseksi nuoret kaipaavat nyt työelämältä pehmeitä arvoja. Myöskään työnantajat eivät voi ummistaa silmiään muutokselta. Kirjoittaja: Salla RajalaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/kauhistuttaako-ajatus-917-toimistotista-kyse-on-arvojen-muutoksesta Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kolmatta kertaa podcastissa vieraileva teologi, kirjoittaja, somevaikuttaja ja opettaja Hanna Kivisalo väittää uuden kirjansa otsikossa, että ”Huokaus on Jumalan nimi”. Ajatus perustuu vanhaan juutalaiseen tulkintaan, jossa Jumalan pyhä lausumaton nimi JHWH tulkitaan sisään- ja uloshengityksen symbolina. Kirjan julkkaribileissä syksyllä 2023 nauhoitetussa haastattelussa Markus keskustelee Hannan kanssa teoksen teemojen pohjalta mm. sellaisista aiheista kuin - Jumalan lausumaton nimi Jahve huokauksen symbolina - Huokaus pelossa, levossa, rukouksessa, helpotuksessa, elämän ensi hetkellä… - Onko mahdollista löytää merkityksellinen usko, jos uskonnollinen kieli on muuttunut traumanlaukaisijaksi? - Markuksen salainen työhistoriallinen kauna Hannaa kohtaan - Raamatun uudelleenkirjoittaminen osana sen kaksisuuntaista inspiraatiota - Hannan tekstien terapeuttisuus ja niiden yllättävä vaikutus lukijoihin - Sympatiaa Juudas Iskariotille ja muu Raamatun vastakarvaan lukeminen - Jumalan rakkauden rajoittaminen kristillisissä piireissä - Poissaoleva laiskuuslepo vs. läsnäoleva huokauslepo Linkit - Tilaa Huokaus on Jumalan nimi esim. täältä. - Hannan edelliset vierailut Harhaoppia-podcastissa: 16. Hanna Kivisalo: Elämäntapana armo ja 40. Q&A: Hanna Kivisalo korjaa kuulijoiden kaikki ongelmat - Jumalan nimen tulkintaa huokauksen symbolina sivutaan myös Harhiksen jaksossa 39. Pyhä Hengitys. - Sekunnit ja tunnit Instagramissa - Isä Richard Rohrin teos Divine Dance Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠⁠⁠⁠Uskonto on tylsää⁠⁠⁠⁠. - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Instagramissa⁠⁠⁠⁠ - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Facebookissa⁠⁠⁠⁠ Musiikit: Piano paikan päällä Anne Mäki. Teemamusiikki ⁠⁠Dan Koch⁠⁠.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mitä jos meillä olisi kauppa jonka omistaisimme itse? Näin tuumattiin 120 vuotta sitten Lapinlahdella. Ajatus osuuskaupasta omassa pitäjässä oli virinnyt jo 1800-luvun lopulla. Näistä tapahtumista alkoi nykyisin Peeässänä tunnetun osuuskaupan tarina. Pohjois-Savon Osuuskaupan 120-vuotista historiaa on juhlistettu tänä vuonna ja tullaan vielä juhlistamaan monin tavoin, samalla tuoden esiin ennen kaikkea sitä, että mitä kaikkea tämä yli vuosisata sitten syntynyt innovaatio mahdollistaa asiakasomistajien ansiosta tänään ja huomenna, tehden siitä arjesta juhlaa. Peeässälle arvot ovat ennen kaikkea tärkeitä ja ne ohjaavat kaikkea toimintaa. Tarkemmin uudesta arvojen ja lupausten liitosta sekä tietenkin juhlavuoden tunnelmista studioon saapui kertomaan Osuuskauppa Peeässän, Prisma Kuopion, Prismajohtaja Kirsi Jeskanen. Haastattelijana: Sami Turunen

Politiikan nykyisestä ilmapiiristä ja puhekulttuurista keskustelevat kansanedustajat Markus Lohi (kesk.), Saara-Sofia Siren (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.). Politiikkaradion suoran lähetyksen Ylen Hyvin sanottu -festivaaleilta Hämeenlinnan Verkatehtaalta juontaa Linda Pelkonen.

Ajatus, että minusta ei ole mihinkään, on murskaavaa. Silti moni kokee niin. Kova itsekritiikki vaikuttaakin kuitenkin aivoihin ja terveyteen haitallisesti. On syytä kaivaa esiin tuore tutkimustieto täydellisyyden tavoittelusta, sen vaikutuksista ja keinoista vähentää litsekritiikkiä. Huoli siitä riitänkö on tutkimusten mukaan lisääntynyt. Tuore tutkimus selvittää opiskelijoiden perfektionististen taipumusten, motivaation ja hyvinvoinnin yhteyttä. Onko riittämättömyyden tunne pelkästään yksilön vika? Miksi vaadimme itseltämme liikaa ja kuinka itsekritiikin voi taltuttaa? Haastateltavina: kasvatustieteen professori Markku Niemivirta Itä-Suomen yliopistosta ja itsemyötuntoon erikoistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell Toimittaja: Minna Korhonen

Ulkopoliittinen kevät oli jälleen tapahtumarikas. Suomessa puhuttivat ennen kaikkea turvallisuuspolitiikka ja historiallinen Nato-jäsenyys. Toisaalta muut suuret teemat, kuten ilmasto ja talous, eivät ole kadonneet ulkopoliikan ajankohtaislistalta. Kauden päätösjakso kokoaa yhteen kulunutta kevättä koko podcast-tiimin voimin. Luvassa on kutkuttava ulkopoliittinen visailu ja kesän parhaat ulkopoliittiset suositukset – kyllästettynä viiltävän tarkalla ulkopoliittisella analyysillä tietenkin. Juontajista Anni jättää podcastille jäähyväiset ja Leo jättäytyy ainakin syksyksi taka-alalle. Uusia tekijöitä on jo tiedossa, eikä The Ulkopolitist -podcast katoa minnekään! Syksyksi riittääkin seurattavaa. Iskeekö Nato-krapula? Miltä näyttävät presidentinvaaliasetelmat? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Pysy siis kuulolla!

Toimittaja ja sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahosen lasten ollessa pieniä, he kävivät kerran Hietaniemen uimarannalla Helsingissä. Vuosi oli 1996. Hiekka oli roskaista ja täynnä tupakantumppeja ja lasinsiruja. Kokemus oli Ahoselle pysäyttävä. Mitä asialle oli tehtävissä? Ja ennen kaikkea: mitä hän itse äitinä ja kansalaisena voisi tehdä roskaantumiselle? Ajatus kypsyi hitaasti, ja se sai muodon vasta neljä vuotta myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa. Oivallus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan: jos jokainen keräisi roskan päivässä, ympäristömme olisi paljon siistimpi. Ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Jakso 50: Systeemisyys by Ajatusääniä-podcast

Ajatusääniä-podcastin 49. Jaksossa käsitellään oppilaan toimijuutta. Vieraaksi saapuu Jyväskylän yliopistosta opettajankouluttaja Eveliina Stolp, joka tekee väitöstutkimusta oppilaan toimijuudesta yhteismusisoinnissa. Keskustelussa käydään läpi toimijuuden merkityksiä yksilö- sekä yhteisötasolla, keskittyen erityisesti sanat ylittävässä vuorovaikutuksessa tapahtuvaan tahdistumiseen ja jaettuun kokemusmaailmaan. Vaikka Stolpin väitös suuntautuu musiikkikasvatuksen alalle, keskustelun aiheet ovat sovellettavissa laajasti eri oppiaineisiin ja erilaisiin kasvatustehtäviin.

Mikä on ylösnousemuksen filosofinen merkitys? Jeesuksen ylösnousemus on perinteinen uskon ja historian välisen suhteen kiistakysymys. Jos tapahtumaa tarkastellaan kirjaimellisesta näkökulmasta tiedollisena ”kyllä tai ei” -kysymyksenä, saattaa moni moderni nykyihminen kokea älyn tulevan tielle – eiväthän kuolleet enää nouse haudoistaan. Ajatus ruumiillisesta ylösnousemuksesta ei sovi yhteen luonnontieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa. Kysyykö ylösnousemususko siis käytännössä joko yliluonnollisen ihmeen hyväksymistä tai kristinuskon hylkäämistä? Tilannetta tuskin helpottaa se, että kirkollisissa piireissä ylösnousemuksen merkitystä on totuttu avaamaan lähinnä yliluonnollisin, tuonpuoleisuuteen kurottavin argumentein ja lupauksilla kuolemanjälkeisestä elämästä. Voidaanko ylösnousemuksen merkitystä lähestyä kuitenkin myös toisin – vertauskuvallisemmista ja filosofisemmista tulokulmista, jotka siirtävät huomion Jeesus Nasaretilaisen ruumiin kohtalosta kohti eletyn elämän todellisuutta tässä ja nyt? Voiko jopa olla, että ylösnousemususkolla ei tarvitse tulkita olevan mitään tekemistä sen kanssa, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen? Keskustelemassa ovat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski ja emerituspiispa Wille Riekkinen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ajatusääniä-podcastin 48. jaksossa ruoditaan palautetta, sen antamista ja vastaanottamista. Kulttuurissamme negatiivinen palaute on usein arvostetumpaa ja hyväksytympää kuin positiivinen palaute. Kuinka tällainen syvään juurtunut ajatusmalli on muutettavissa, jotta voimme vapautua sekä antamaan että vastaanottamaan enemmän ja positiivista palautetta?

Ajatusääniä-podcastin 47. jakso on omistettu improvisaatiopedagogi Keith Johnstonen (1933-2023) muistolle. Johnstonea voidaan kutsua modernin improvisaatioteatterin yhdeksi merkittävimmistä kehittäjistä, joka aikanaan myös syytti kouluinstituutiota luovuuden lannistamisesta. Jaksossa Kaisa Kokko-Palmer ja Julia Petäjä keskustelevat Keith Johnstonen ikonisista sitaateista ja hänen ajatuksistaan osana ihmisen kasvua ja kehitystä.

"Tarvitaan arvokeskustelua kouluihin, eli lisää aikaa yhteiseen keskusteluun aikuisväestön kesken miksi teemme tätä työtä ja miten aidosti inklusiivisesti opetusta annetaan”, toteaa Ajatusääniä-podcastiin Julia Petäjän vieraaksi saapunut Paula Degerman. Keskustelua luvassa arvojen lisäksi muun muassa opettajien ja oppijoiden hyvinvoinnista, inkluusiosta sekä väkivallattoman vuorovaikutuksen menetelmästä.

Nuorten ääni -tapahtuma järjestetään Heinolan lukion auditoriossa keskiviikkona 8. helmikuuta. Illan aikana valkokankaalla esitetään neljä tarinaa, jotka on poimittu Heinolan nuorisopalveluiden aiempina vuosina tuottamista kokemustarinoihin pohjaavista dokumenteista. Dokumenttien valmistumisesta vastannut etsivä nuorisotyöntekijä Hanna Tuomikoski pohti Radio Voimalla tiistaina nuorten tilannetta. - Eihän nuoret kovin hyvin voi tänä päivänä. Pahoinvoinnin takana on monia syitä. Mielenterveysongelmia on ja myös koronan vaikutus näkyy meidän työssämme. Tuomikosken mukaan nuoret ovat monesti hyvin yksinäisiä. Hän arvelee korona-ajan rajoitteiden heijastuvan edelleen monen nuoren elämään. - Ne olivat tosi tärkeitä vuosia nuoruudessa ja lapsuudessa, kun oli sulkua, eikä voinut nähdä ihmisiä. Ajatus siitä, että pitäisi selvitä yksin haasteiden ja ongelmien kanssa, on lisääntynyt. Eihän se niin mene, vaan on aikuisia, jotka voivat auttaa. Nuorten hyvinvointia tukisi Tuomikosken mielestä se, että nuori viettäisi aikaa ihmisten parissa. - Toivoisin, että yksinäisyyttä voitaisiin lievittää. Heinolan kaupungin palvelualuejohtaja Anne Andersson muistutti myös siitä, että nuoren kaipuu aikuisen läsnäoloon näkyy nuorisotilatyössä. - Nuoret eivät välttämättä kaipaa aktiviteettia tai että kauheasti tehtäisiin jotain, vaan sitä, että vaan istutaan, jutellaan ja ollaan läsnä. Nuorten Ääni -tapahtuma: - Heinolan lukion auditoriossa - keskiviikkona 8. helmikuuta - kello 18 - ilmainen ja kaikille avoin tapahtuma ja erityisen hyvä mahdollisuus aikuiselle kurkistaa nuorten elämään Kuuntele koko haastattelu:

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi. Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa. Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan. Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan. Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä. Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani. Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina. Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sitran julkaisema Megatrendit 2023 -selvitys innoitti Ajatusääniä-podcastin Juliaa ja Kaisaa äänittämään jakson hyvinvoinnista. Voisiko sekä ilmasto- että mielenterveyskriisiä ratkaista nostamalla sosiaaliset suhteet keskiöön?

Tänä vuonna tarkoitukseni oli niin sanotusti puhdistaa palettini ja nostaa mieleni pois jouluisten outouksien syövereistä käsittelemällä jotain hieman iloisempaa aihetta. Ajatus mahdollisesta paletinpuhdistamisesta oli hädin tuskin alkanut muotoutua päässäni, kun eteeni ponnahti maansyövereistä ihmeellisiä Kalikantzaros nimisiä olentoja. Joiden rinnalla sekä Krampus että joulupojat näyttävät leppoisilta koiranpennuilta. #suhtnormaali #Suomipodcast #mysteeripodcast #dokumentti #suhtnormaalipodcast #Viihdepodcast #Opettavainenmuttahauska #Outoudenytimessä Intro musiikkina toimii: Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License Lähteet: J.C. Lawson. 1910. Modern Greek Folklore and Ancient Greek Religion A Study in Survivals https://helinika.com/2021/11/26/kallikantzaroi-greek-folklore/ https://kefalonialiving.com/kefalonia-travel-blog/item/47-kallikantzaroi,-the-evil-sprites-of-christmas https://www.thegreekvibe.com/kallikantzari-the-greek-trolls-of-christmas/ https://www.spiegel.de/international/europe/beware-the-kallikantzaroi-greek-goblins-run-riot-over-christmas-a-597656.html

Jakso 42: Viha // vieraana vihatutkija Anni Piironen by Ajatusääniä-podcast

Jakso 41: Ryhmänohjaus by Ajatusääniä-podcast

Jakso 40: Kuulumiset by Ajatusääniä-podcast

Kristo Lehtonen johtaa Sitrassa reilun datatalouden teemaa. Ajatus on luoda eurooppalaisen arvopohjan mukaista inhimillistä datataloutta monopoliin tähtäävän amerikkalaisen mallin rinnalle. Ennen Sitraa diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri Kristo oli toimitusjohtaja ja yksi perustajista 3DBear-nimisessä oppimisteknologiayhtiössä. Ennen tätä hän työskenteli liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin neuvonantajana ja sitä ennen kymmenen vuotta Nokialla yhteiskunta- ja sijoittajasuhdehommissa. Hän on työskennellyt myös ohjelmistokehityksessä Siemensillä ja Telestellä sekä matematiikan assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa.

Jakso 39: Dialogi // vieraana asiantuntijat Anne Kansanaho ja Katriina Lehti by Ajatusääniä-podcast

Jakso 38: Pelko // vieraana asiantuntija Markus Kaustell by Ajatusääniä-podcast

Jakso 37: Palautuminen // vieraana asiantuntija Pia Koponen by Ajatusääniä-podcast

Jakso 36: Rehellisyys // vieraana asiantuntija Pia Koponen by Ajatusääniä-podcast

Jos syksyn pimeys on saanut myös sinut väsähtämään, tämä jakso on sinulle. Väsymyksen takana on usein ylikuormittunut mieli, joka kaipaa lempeää tukeamme. Ajatus kolmesta sisäisestä viisaasta auttaa meitä antamaan lepotauon mielellemme ja kohtaamaan kunkin tilanteen lempeydellä ja myötätunnolla, ja tästä kaikesta puhutaan tämän viikon jaksossa! Luvassa on myös uusi osio, viikon vinkki miten tuoda henkisyys osaksi arkea. Tämän viikon vinkin kuulet jakson lopussa, joten tervetuloa kuuntelemaan! Lataa ILMAINEN Vahvista sisäistä johdatusta -työkirja osoitteesta www.iisaheinola.fi/vahvista Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Jakso 35: Statusilmaisu // vieraana vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne by Ajatusääniä-podcast

Tänään podcastissa kuulemme tarinan Essin vapaasynnytyksestä, joka mullisti kaiken esikoisen 4 päivää kestäneen traumaattisen sairaalasynnytyksen jälkeen. Ensimmäisen synnytyksen jälkeen Essi ilmoitti, ettei enää ikinä aio synnyttää. Onneksi pikkuhiljaa alkoi löytyä tietoa luonnollisesta synnytyksestä ja Essi kuuli ensimmäistä kertaa koti- ja vapaasynnytyksestä. Ajatus vapaasynnytyksestä kypsyi raskauden aikana ja myös mies antoi täyden tuen päätökselle. Suunnitelma synnyttää kotona yksin nosti pintaan paljon pelkoja, mutta Essi sai tukea ja kannustusta muilta kotisynnyttäneiltä sekä podcastista ja huomasi ettei ole toiveidensa kanssa yksin. Essi huomasi pelkojensa katoavan muiden tarinoita kuunnellessaan. Synnytys oli nopea ja sujuva, Essi sai kuunnella kehoaan häiriöttä ja toimia sen mukaan. Keho ponnisti itse, Essin ei tarvinnut tehdä muuta kuin ottaa vauva vastaan. Essi sai kokea konkreettisesti, kuinka synnytys vaikuttaa vauvan alkutaipaleeseen ja sai parantavan kokemuksen muun muassa imetyksessä, joka oli esikoisen kanssa haastavaa. Synnytyskokemukset, kuten myös alku äitiydelle olivat kuin yö ja päivä. Vapaasynnytys oli ihanan tavallinen osa normaalia elämää, ei elämästä irrallinen tapahtuma. Kuten Essi sai podcastista tukea omalle matkalleen, Essin tarina vapaasynnytyksestä inspiroi ja rohkaisee varmasti! Seuraa Essiä Instagramissa @koskenhaltia Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Jakso 34: Sivistys // vieraana sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salonen by Ajatusääniä-podcast

Jakso 33: Taide by Ajatusääniä-podcast

Jakso 32: Vaatimattomuus by Ajatusääniä-podcast

Jakso 31: Yksinäisyys by Ajatusääniä-podcast

Miksi vanhemmat uupuvat? Vanhemmuutta ja vanhempien uupumusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon aiheeksi ehdotti Joona, joka on itsekin perheellinen. Monissa muissa kulttuureissa vanhemmuus on lähtökohtaisesti jaettua ja yhteisöllisempää. Vanhemmuutta ei toteuteta missään tyhjiössä vaan siihen vaikuttavat niin kulttuuri, sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja taloudellisetkin tekijät. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki Anni L kertoo toivovansa, että heidän lähellään olisi ihmisiä, jotka rakastaisivat ja huolehtisivat lapsistamme meidän tukenamme. Ajatus siitä, että vanhemmuuden voisi irroittaa sosiaalisista verkostoista, jossa se tapahtuu, on itselleni väärä. Vaikka verkostoja ei olisi, niin ne ovat vahvasti kehyksenä vanhemmuudessa, sanoo antropologi Ninnu Koskenalho. Paljon kiinnitetään huomiota lapsen kasvatukseen ja hoivaamiseen, mutta ei pitäisi unohtaa sitä, että miten vanhempaa rakennetaan, sanoo anropologi Suvi Jaakkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Maaliskuun ensimmäisen Hokipodin studiovieraana perheenisä, aviopuoliso ja ammattilaisjääkiekkoilija Joonas Jalvanti. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Mitä "Jalulle" kuuluu? (00:08) Toistaiseksi pelihommista vetäytynyt Pelicans-kapteeni kertoo omin sanoin, mitä tammikuun 2021 jälkeen on tapahtunut. Mielenterveysasioista puhuminen ei ole aluksi helppoa: "Aika pitkään meni ennen kuin otin asian puheeksi". Vaimo on ollut Jalvannin suurin tuki ja kannustaja. Rohkea pelinavaus on poikinut pelkästään positiivista palautetta. (03:21) Päänsärky seurasi Jalvantia pelistä ja treenistä toiseen: Jollain tavalla olin tiedostanut, että mieli on huonossa jamassa, mutta sitä ei missään nimessä hyväksynyt". (14:55) "Ajatus on, että tällä kaudella pystyisin vielä pukea pelipaidan päälle. Viikon–kahden sisällä lopullinen päätös tehdään. Oli päätös mikä tahansa, se on oikea". (23:02) Pelicans on hävinnyt kuluvan kauden 13:sta jatkoajalle tai rankkareille venyneestä pelistään kymmenen: "Jotainhan siinä tehdään väärin". Pudotuspelien ulkopuolelle jääminen olisi vahvistuksia hankkineelle Pelicansille todella suuri pettymys. Tunnelmaa keventävät keskustelut ovat paras tapa paineiden lievittämiseen. Jalvannin joulupukki-video kaivetaan naftaliinista tarpeen vaatiessa. Antti Tyrväisen simppeli täysosuma sai kehut studion "ylivoima-asiantuntijalta". (31:39) Hokipodin maaliskuun kuuntelijakisassa luistellaan ikimuistoisimpien pudotuspelihetkien maailmaan. Jan Latvalan hattutemppu on jäänyt Joonas Jalvannin mieleen. (Osallistu ja voita: https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/) (41:25) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullet keskustelun, haastattelun tai opetuksen. Ville Koponen kertoo tässä jaksossa, miten Jeesuksen merkitys avautui hänelle. Hän kertoo myös, miten koki Virpi Nymanin etäyhteyksin pitämän L10T kurssin. Siilinjärvellä pidetyn L10T viikonlopun jälkeen pieni ryhmä osallistujia kertoi mitä sai viikonlopusta. Pirjo Järnvall avaa omia kokemuksiaan L10T elämäntavan soveltamisesta ja kohtaamisten merkityksestä. Ohjelman ensimmäisessä Virpi Nyman keskustelee Ville Koposen kanssa kaksi pientä keskustelua. Ensimmäisessä Ville kertoo miten radiosaarna, jossa puhuttiin neulansilmästä ja kamelista, sai hänet ymmärtämään Jeesuksen merkityksen. Kukaan ei pelastu omin neuvoin. Tuosta oivalluksesta eteenpäin Jeesus tuli henkilökohtaiseksi matkakumppaniksi. Toisessa keskustelussa Ville kertoi mitä hän sai Virpi Nymanin pitämästä L10T etäkurssista. Kurssi etäyhteyksin sopi hyvin kiireiselle miehelle. Hän innostui ajatuksesta valita viisi ihmistä, joiden puolesta rukoilee säännöllisesti. Mitä muuta Ville Koponen oivalsi. Sen saat tietää kuuntelemalla tämän jakson. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen keskustelin pitämänsä Siilinjärven L10T viikonlopun päättyessä pastori Teemu Vuotilaisen, Paula Huuskosen ja Antti-Pekan kanssa. Kaikilla oli päällimmäisenä kiitollisuus ja innostuminen viikonlopun annista. Teemu sanoi, että nyt tuli konkreettisia työkaluja, joita on hyvä soveltaa omaan ja seurakunnan elämään. Ajatus salasiunaamisesta oli uusi ja tuntui hyvältä. Siihen liitetty ajatus ajatella itseään positiivisesti ja pyyntö siitä, että Jumala siunaisi itseään runsaasti, jotta on mitä antaa eteenpäin oli puhutteleva. Kokemus siitä, että on hyväksytty sellaisena kuin on ja kutsuttu olemaan mukana omaan persoonaansa sopivalla tavalla on upean siunaava. Seurakunta sai hyviä askelmerkkejä siitä, miten mennä eteenpäin. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko Matikainen avasi Markuksen evankeliumin kohtaa, jossa Jeesus puhui kamelista, jonka on helpompi kulkea neulansilmästä, kuin ihmisen pelastua. Opetuslapset ihmettelivät, että kuka voi pelastua. Jeesus vastasi, että se mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle mahdollista. Siksi Jeesus tuli tähän maailmaan. Tekemään ihmisen pelastumisesta mahdollista voittamalla synnin, kuoleman ja perkeleen vallan ristin ja ylösnousemuksensa kautta. Pirjo Järnvall kertoo Kristiina Nordmanin haastattelussa L10T:n kautta saamistaan oivalluksista ja kohtaamisten merkityksellisyydestä. Tähän liittyen Pirjo kertoi hyvän esimerkin kohtaamisesta. Kouvolan seudulla rukoillaan aktiivisesti syksyllä pidettävän mediamission puolesta. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Jälleen on aika sukeltaa makroravinteita ja kyykkyprogressiota syvemmälle kohti ihmisen hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen syvempiä syövereitä. Tunteet on kaikille tuttu asia mutta mitä ne ihan tarkalleen ottaen ovat?  Onko tunteilla ja esimerkiksi ajatuksia ja ideoilla jotain eroa? Olemmeko me ihmiset järki- vai tunneohjeutuvia? Voiko ja kannattaako päätöksiä tehdessä ja hyvinvointia vaaliessa tunteet laittaa pöytälaatikkoon odottamaan ja edetä vain järjen voimin? Mitä seuraa jos epämiellyttävät tunteet tukahduttaa eikä kohtaa niitä?  Miten kiire ja stressi vaikuttavat tunteisiimme ja niiden kokemiseen? Entä miten innostus ja tunneilmasto, mitä ne ovat ja miten ne kytkeytyvät päivän teemaan? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä superviihdyttävässä jaksossa kanssani pohtii psykologi, tietokirjailija ja yrittäjä Jarkko Rantanen. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Jarkko Rantanen - https://www.emergywork.com/ - https://workplacenordic.com/ - https://www.linkedin.com/in/jarkkorantanen/

SR Meänraatios poddserie om eldsjälar presenterar: Tomas Westerberg Mies jonkako käet aina oon valhmiit auttamhaan - kohtaa meän tulisielun Tomas Westerberg joka huolehtii elävää kyllää.//Mannen vars händer alltid är redo att hjälpa - möt vår eldsjäl Tomas Westerberg som värnar om en levande by.//SR:n kansaliset minuriteettiosastot oon saahnet tehtävän ette 2021-2025 (SR:n lähätysluvan aikana) tuottaa poddi-raatiuta. Ajatus oon ette löytää uusia teitä pyplikhiin.Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotantu vuele 2021.Sarja kuvvaa ja nostaa näköselle kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. Jaksot löytyvät apista Sveriges Radio Play (hakusana Tulisieluja - Eldsjälar) ja sieltä mistä poddia löytyy.Sarja lähätethään kans FM-raatiussa. Ensin 26.12.2021 kl. 11-14.00 kanavassa P6, ja sitte SR Meänraation omissa lähätyksissä uuenvuen jälkhiin.//SR:s nationella minoritetsredaktioner har fått i uppdrag att 2021-2025 (perioden för SR:s sändningstillstånd) publicera poddradio. Syftet är att hitta nya vägar till publiken.Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios produktion 2021.Serien porträtterar och lyfter fram sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen. Avsnitten finns i appen Sveriges Radio Play (sökord Tulisieluja - Eldsjälar) och där poddar finns.Serien sänds också i FM-radio; annandag jul den 26/12 kl. 11-14.00 i kanalen P6 och i SR Meänraatios egna sändningar efter årsskiftet.

SR Meänraatios poddserie om eldsjälar presenterar: Per-Enok Kero Hään oon nuoresta saakka ja vielä pansuuninki jälkhiin neulonu nahkakenkiä. Hään oon syntynyt lestatialaiskristityssä perheessä ja elämäniän misuneeranu niin kotiseuvula ko Alpaaniassa ja Venäjässä - kohtaa meän tulisielun Per-Enok Kero.//Han har sedan ungdomsåren och fram till pensionen sytt skinnskor. Han är född i en laestadiansk familj och har under hela sin livstid missionerat i så väl Albanien som Ryssland - möt vår eldsjäl Per-Enok Kero.//SR:n kansaliset minuriteettiosastot oon saahnet tehtävän ette 2021-2025 (SR:n lähätysluvan aikana) tuottaa poddi-raatiuta. Ajatus oon ette löytää uusia teitä pyplikhiin.Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotantu vuele 2021.Sarja kuvvaa ja nostaa näköselle kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. Jaksot löytyvät apista Sveriges Radio Play (hakusana Tulisieluja - Eldsjälar) ja sieltä mistä poddia löytyy.Sarja lähätethään kans FM-raatiussa. Ensin 26.12.2021 kl. 11-14.00 kanavassa P6, ja sitte SR Meänraation omissa lähätyksissä uuenvuen jälkhiin.//SR:s nationella minoritetsredaktioner har fått i uppdrag att 2021-2025 (perioden för SR:s sändningstillstånd) publicera poddradio. Syftet är att hitta nya vägar till publiken.Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios produktion 2021.Serien porträtterar och lyfter fram sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen. Avsnitten finns i appen Sveriges Radio Play (sökord Tulisieluja - Eldsjälar) och där poddar finns.Serien sänds också i FM-radio; annandag jul den 26/12 kl. 11-14.00 i kanalen P6 och i SR Meänraatios egna sändningar efter årsskiftet.

SR Meänraatios poddserie om eldsjälar presenterar: Åsa Pesula Esikouluopettaja jostako tuli maitopunti ja sitte sinappivalmistaja - kohtaa meän tulisielun Åsa Pesula joka keskelä yötä saattaa lähteä liikheele kaameran kans.//Förskolläraren som sadlade om till mjölkbonde och sedan blev senapsproducent - möt vår eldsjäl Åsa Pesula som mitt i natten kan bege sig ut på äventyr med kameran.//SR:n kansaliset minuriteettiosastot oon saahnet tehtävän ette 2021-2025 (SR:n lähätysluvan aikana) tuottaa poddi-raatiuta. Ajatus oon ette löytää uusia teitä pyplikhiin.Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotantu vuele 2021.Sarja kuvvaa ja nostaa näköselle kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. Jaksot löytyvät apista Sveriges Radio Play (hakusana Tulisieluja - Eldsjälar) ja sieltä mistä poddia löytyy.Sarja lähätethään kans FM-raatiussa. Ensin 26.12.2021 kl. 11-14.00 kanavassa P6, ja sitte SR Meänraation omissa lähätyksissä uuenvuen jälkhiin.//SR:s nationella minoritetsredaktioner har fått i uppdrag att 2021-2025 (perioden för SR:s sändningstillstånd) publicera poddradio. Syftet är att hitta nya vägar till publiken.Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraations produktion 2021.Serien porträtterar och lyfter fram sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen. Avsnitten finns i appen Sveriges Radio Play (sökord Tulisieluja - Eldsjälar) och där poddar finns.Serien sänds också i FM-radio; annandag jul den 26/12 kl. 11-14.00 i kanalen P6 och i SR Meänraatios egna sändningar efter årsskiftet.

SR Meänraatios poddserie om eldsjälar presenterar: Bror Astermo Säkhömies jotako tansi ja teatteri iski - kohtaa meän tulisielun Bror Astero joka nauttii nähä ko ihmiset kasvaavat seenilä.//Elektrikern som blev förförd av dansen och teatern - möt vår eldsjäl Bror Astermo som njuter av att se människor växa på scenen.//SR:n kansaliset minuriteettiosastot oon saahnet tehtävän ette 2021-2025 (SR:n lähätysluvan aikana) tuottaa poddi-raatiuta. Ajatus oon ette löytää uusia teitä pyplikhiin.Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotanto vuele 2021.Sarja kuvvaa ja nostaa näköselle kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. Jaksot löytyvät apista Sveriges Radio Play (hakusana Tulisieluja - Eldsjälar) ja sieltä mistä poddia löytyy.Sarja lähätethään kans FM-raatiussa. Ensin 26.12.2021 kl. 11-14.00 kanavassa P6, ja sitte SR Meänraation omissa lähätyksissä uuenvuen jälkhiin.//SR:s nationella minoritetsredaktioner har fått i uppdrag att 2021-2025 (perioden för SR:s sändningstillstånd) publicera poddradio. Syftet är att hitta nya vägar till publiken.Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios produktion 2021.Serien porträtterar och lyfter fram sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen. Avsnitten finns i appen Sveriges Radio Play (sökord Tulisieluja - Eldsjälar) och där poddar finns.Serien sänds också i FM-radio; annandag jul den 26/12 kl. 11-14.00 i kanalen P6 och i SR Meänraatios egna sändningar efter årsskiftet.

SR Meänraatios poddserie om eldsjälar presenterar: Linnea Nylund Kulttuuritalonomistaja, kyläkehittäjä ja yks niistä joka oon pyörittäny Yöfestivaalia Korpilompolossa 17 vuotta - kohtaa meän tulisielun Linnea Nylundiä.//Kulturhusägare, byautvecklare och en av dem som har drivit Nattfestivalen i Korpilombolo i 17 år - möt vår eldsjäl Linnea Nylund.//SR:n kansaliset minuriteettiosastot oon saahnet tehtävän ette 2021-2025 (SR:n lähätysluvan aikana) tuottaa poddi-raatiuta. Ajatus oon ette löytää uusia teitä pyplikhiin.//Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotantu vuele 2021.Sarja kuvvaa ja nostaa näköselle kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. Jaksot löytyvät apista Sveriges Radio Play (hakusana Tulisieluja - Eldsjälar) ja sieltä mistä poddia löytyy.Sarja lähätethään kans FM-raatiussa. Ensin 26.12.2021 kl. 11-14.00 kanavassa P6, ja sitte SR Meänraation omissa lähätyksissä uuenvuen jälkhiin.//SR:s nationella minoritetsredaktioner har fått i uppdrag att 2021-2025 (perioden för SR:s sändningstillstånd) publicera poddradio. Syftet är att hitta nya vägar till publiken.Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios produktion 2021.Serien porträtterar och lyfter fram sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen. Avsnitten finns i appen Sveriges Radio Play (sökord Tulisieluja - Eldsjälar) och där poddar finns.Serien sänds också i FM-radio; annandag jul den 26/12 kl. 11-14.00 i kanalen P6 och i SR Meänraatios egna sändningar efter årsskiftet.

SR Meänraatios poddserie om eldsjälar presenterar: Mikael Rova Hänen ammatti oon polisi ja vapa-ajan hään mielelhään viettää Svansteinin sporttihallissa lapsitten ja nuoritten seurassa. Kohtaa meän tulisielun Mikael Rova, urheilu-freaikki joka välistä käypii avaruuessa.//Till yrket är han polis och fritiden spenderar han gärna tillsammans med barn och unga i sporthallen i Svanstein. Möt vår eldsjäl Mikael Rova, sportfreaket som ibland tar en tur till rymden.//SR:n kansaliset minuriteettiosastot oon saahnet tehtävän ette 2021-2025 (SR:n lähätysluvan aikana) tuottaa poddi-raatiuta. Ajatus oon ette löytää uusia teitä pyplikhiin.Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotanto vuele 2021.Sarja kuvvaa ja nostaa näköselle kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. Jaksot löytyvät apista Sveriges Radio Play (hakusana Tulisieluja - Eldsjälar) ja sieltä mistä poddia löytyy.Sarja lähätethään kans FM-raatiussa. Ensin 26.12.2021 kl. 11-14.00 kanavassa P6, ja sitte SR Meänraation omissa lähätyksissä uuenvuen jälkhiin.//SR:s nationella minoritetsredaktioner har fått i uppdrag att 2021-2025 (perioden för SR:s sändningstillstånd) publicera poddradio. Syftet är att hitta nya vägar till publiken.Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios produktion 2021.Serien porträtterar och lyfter fram sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen. Avsnitten finns i appen Sveriges Radio Play (sökord Tulisieluja - Eldsjälar) och där poddar finns.Serien sänds också i FM-radio; annandag jul den 26/12 kl. 11-14.00 i kanalen P6 och i SR Meänraatios egna sändningar efter årsskiftet.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Satu Niittynen, jolla tulee täyteen kaksi olympiadia Suomen Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkönä käynnissä olevan olympiatalven päätteeksi. Valmennuspäällikön tehtävään kuuluu taitoluistelussa erityisesti yksinluistelun, jäätanssin ja muodostelmaluistelun huippu-urheilun toiminnan järjestäminen. Naisten yksinluistelussa ja jäätanssissa Suomi on saavuttanut maapaikat Pekingin olympiakisoihin. Suomeen luotiin 2010-luvulla käytännössä tyhjästä jäätanssikulttuuri, jonka avainhenkilö on ollut italialaisvalmentaja Maurizio Margaglio. Yksinluistelun parista jäätanssiin siirtyneet Juulia Turkkila ja Matthias Versluis ovat olleet vuodesta 2016 lähtien kehityksen eturintamassa, ja kehitys palkittiin olympiapaikalla jo Pekingiin. - Ennen kuin olemme saaneet luotua jäätanssikulttuurin Helsinkiin, ei ollut edes polkua edetä huippujäätanssijaksi. Ainoa väylä oli harjoitella yksinluistelijana, kun siellä sitä valmennusta oli tarjolla. Nyt meillä on olemassa myös toinen väylä – ihan puhdas jäätanssipolku, Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen kertoo OlympiaCastin vieraana. Niittysen työpöydällä on myös pidempiaikainen järjestelmän kehittäminen. Tässä työssä lähes kohtalonkysymys on Helsingin Myllypuroon ajettava hallihanke. - Isoin haasteemme on tällä hetkellä tilaresurssi. Helsingissä olemme kaupungin jäävuorojen varassa, ja urheiluopistoilta ostamme jääaikaa leirityksiä varten. Se on hyvin hajanaista toimintaa, eikä taitoluistelu saa parhaita jäävuoroja. Jos saisimme oman tilan ja jääresurssin, jota hallitsemme, tapahtuisi isoja asioita nopeasti, Niittynen uskoo. - Olympiaedustajamme reissaavat päivän aikana Kaarelasta Pirkkolaan ja Oulunkylään ja harjoittelevat kylmissä halleissa vaihtuvilla jäävuoroilla. Sehän ei ole missään nimessä kilpailukykyinen tilanne maailman huippujen kanssa. Hattua nostan, että jäätanssijamme pystyvät tässä tilanteessa tuottamaan myös tulosta. Jääaikaresurssi on selkeästi suurin haaste lajissa tällä hetkellä, ja uusi halli ratkaisisi monta ongelmaa ja avaisi uudenlaisia mahdollisuuksia huippu-urheilutoiminnan keskittämiseen ja tehostamiseen. Tällä hetkellä selkeästi liittojohtoinen toimintamalli on vain jäätanssissa. - Yksinluistelussa laitamme tosi paljon euroja urheilijoiden harjoitusolosuhteiden ostamiseen milloin mistäkin. Ajatus on se, että kun halli saadaan, niitäkin euroja voi ohjata omaan resurssiimme ja urheilijoille. Silloin sitä rahaa jää muuhunkin, kun jokaiselle ei tarvitse erikseen ostaa jääaikaa ympäri maailmaa, Niittynen korostaa.

Vuosi sitten jääkiekkouransa päättänyt Lasse Kukkonen ja urheilupsykologi Eero Mikkelä kannustavat OlympiaCastissa nuoria urheilijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään niitä. Itsensä tunteminen urheilijana auttaa kehittymään oikeissa asioissa. - Itsetuntemus, sen tunteminen, että kuka on urheilijana ja mikä sulle sopii, on ihan älyttömän tärkeä asia ja ihan lajista riippumatta. Kuka olet urheilijana ja millainen kilpailija olet, mikä sopii sun ominaisuuksiin? Ajatus lähtee siitä, että tietää ylipäänsä, että kuka urheilijana on ja vähän reflektoi sitä, pohtii sitä mikä just itselle sopii. Muutenhan urheilusta tulee aika vaikeita, kommentoi Mikkelä. Kiekkourallaan lukuisten valmentajien luottopelaajana tunnettu Kukkonen tietää kokemuksesta, miten vahvuuksien tunteminen auttaa kehittymään. - Uran loppupuolella sanottiin, että olen henkisesti vahva, mutta en mä syntynyt henkisesti vahvana, vaan harjoittelin tietoisesti sitä asiaa, itseni tuntemista, Kukkonen sanoo. - Sellaiselle pelaajalle, joka pystyy joukkuetta auttamaan, löytyy pelipaikka aika usein. Itse sain pelata aika pitkän uran, mutta en ollut ihan hirveän hyvä jääkiekkoilija fyysisiltä tai taidollisilta ominaisuuksiltani. Mutta aika nuorena hoksasin, että pystyn auttamaan joukkuekavereita aika paljon. Sain olla aika monessa paikassa sen takia ja itse asiassa kehityin sitten sitä kautta pelaajanakin aika paljon. Se mihin voin ja mihin haluan oikeasti vaikuttaa, on se juttu, hän jatkaa. Tulevissa Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleissa Suomen joukkueessa on urheilijoita kahdeksassa lajissa. Yhtenäinen joukkue rakentuu yhteisillä pelisäännöillä. - Huumori ja tutustuminen sekä asioista keskusteleminen on aina semmoisia hyviä lähtökohtia. Kukaan ei ole suurempi kuin joukkue, ja kaikki huomioidaan, tuli siellä millaista menestystä vaan. Pyritään luomaan semmoinen ilmapiiri, jossa kaikki saa olla omia itsejään ja tulee kohdatuksi myös omana itsenään siellä kisatilanteessa, toteaa Mikkelä. Kotimaansa edustaminen arvokilpailuissa on harvinaista herkkua ja Kukkonen muistaa haaveilleensa maajoukkueesta jo pienestä pitäen. - Ei silloin lapsena vielä NHL:stä unelmoitu, sitä unelmoitiin maajoukkueesta. Olin 14-vuotias, kun 1995 voitettiin maailmanmestaruus. Kyllähän se oli semmonen hetki, että tiesin, että tuolla haluan olla joskus. Se unelma heräsi silloin, kertoo Kukkonen. - Viimeiset kisat palasin 2018 olympialaisissa, ja kyllä se sama tunne säilyi hyvin pitkältä. Kyllä se oli aina semmoinen spesiaalihetki, kun sai sen leijonapaidan laittaa. Se on oikeasti aika iso etuoikeus.

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Mutta mitä taivaasta voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?Koska Raamattu ei kuvaile elämää taivaassa kovinkaan tarkasti, mielikuvitus on saanut paikata aukkoja. Ajatus taivaasta on monelle hyvin henkilökohtainen. Voisivatko esimerkiksi kuolemanrajakokemukset antaa meille tietoa taivaasta? Tiedeyhteisö ei ole päässyt lopputulokseen näiden kokemusten alkuperästä, vaikka niitä tutkitaan yllättävän paljon. Usko taivaaseen on kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita ja moni kristitty pitää sitä uskonsa tärkeimpänä asiana. Se tuo ihmisen elämään toivon näköalan, joka voi auttaa kestämään epävarman maailman uhkakuvia.Toisaalta taivaskaipuuseen liittyy väistämättömän maailmanlopun odotus. Podcast kysyy voiko tämä näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä?Jakso on viimeinen osa Dante-trilogiaa. Jumalaisen näytelmän Paratiisi-kirjassa olivat keskeisessä roolissa kardinaalihyveet. Mutta onko nykyaika unohtanut nämä hyveet? Ja mitä ylipäänsä ovat kardinaalihyveet, joihin Dante Alighierikin 700 vuotta sitten mielistyi?Taivasusko tuo kristityille toivoa, mutta voiko se myös johtaa vääränlaiseen välinpitämättömyyteen tästä maailmasta?Kristillisten kardinaalihyveiden joukkoon on laskettu rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus, jotka ovat peräisin jo Aristoteleelta. Keskiajan suuri kristillinen ajattelija Tuomas Akvinolainen lisäsi niiden joukkoon uskon, toivon ja rakkauden. Danten mielikuvituksellinen ja keskiaikainen taivaskuva korostaa hyveiden merkitystä kiinnostavalla tavalla.Jumalaisen näytelmän paratiisi kuvataan paikkana, joka on jakautunut eri taivaankappaleilla sijaitseviin tasoihin. Kirjan kertoja, siis Dante itse, vierailee kaikilla tasoilla ja tapaa niiden asujaimistoa.Alin taivas sijaitsee kuussa, seuraavat eri planeetoilla ja auringossa. Taivaan alemmille tasoille joutuivat ihmiset, jotka eivät olleet toteuttaneet elämässään rohkeuden, oikeudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden kardinaalihyveitä. Ylemmille tasoille taas pääsivät ihmiset, jotka olivat toteuttaneet näitä ja lisäksi viisauden kardinaalihyvettä.Danten taivaan kahdeksas taso sijaitsee kiintotähdistössä. Siellä Dante kohtaa apostolit Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, jotka tenttaavat häntä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jumalaisen näytelmän lukija saa huomata, että hyveiden puute ei sulkenut ihmiseltä taivaan portteja, mutta korkeimpiin taivaisiin ei tässä suhteessa vajavaisilla ihmisillä ollut asiaa.Kardinaalihyveistä - tai muistakaan hyveistä - ei nyky-yhteiskunnassa juuri puhuta. Kirkko tuskin koskaan kehottaa ihmisiä vaalimaan hyveitä. Podcast pohtii, miksi hyveistä vaietaan. Varsin usein hyveiden sijaan perinteisiä paheita, kuten esimerkiksi ylpeyttä, ahneutta, vihaa ja himoa, on ryhdytty pitämään positiivisina luonteenominaisuuksina.