Podcasts about kirjassa

Vaatteen ympäristöjalanjälkeä ajatellen harkittujen hankintojen lisäksi väliä on myös sillä, kuinka monia käyttökertoja vaate saa elinkaarensa aikana. Miten sitä huolletaan? Mihin vaate päätyy käytön jälkeen? Laura Ström ja Linda Turunen kirjoittivat yhdessä kirjan Muodikasta vastuullisuutta, koska olivat molemmat pohtineet muodin ja vaatteiden elinkaarta. Miten viestinnän ammattilainen Laura Ström katsoo vaatemainoksia ja identiteetin ja ryhmään kuulumisen merkitystä kuluttajan valinnoille. Muodin tutkija ja vastuullisuuskonsultti Linda Turunen avaa kirjassa monien vuosien tutkimuksensa tuloksia. Ström ja Turunen ottivat selvää miten kuluttaa kestävästi – ja onko se edes mahdollista? Riittäkö vihreämpien valintojen suosiminen, vai onko ostolakko ainoa keino? Kaksikko antaa neuvoja miten voi pidentää vaatteen käyttöikää tai lisätä käyttökertoja. Kirjassa analysoidaan muodin kuluttamista ja sitä ympäröivien rakennelmien kestävyyttä. Ohjelman vieraina ovat Laura Ström, Linda Turunen ja samalla viikolla vietettävien Fashion Revolution Weekiltä kiertotalouden asiantuntija Ida Urmas. Vaatevallankumous on maailmanlaajuisesti vietettävä muotiteollisuuden ongelmakohtiin pureutuva tapahtumaviikko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

On tyypillistä, että maaseutu nähdään mustavalkoisesti kurjistumisen paikkana tai nostalgisena idyllinä. Maaseutu siis kuihtuu kuihtumistaan, väestö ikääntyyy ja palveluihin on tolkuttoman pitkä matka. Toisaalta monelle maaseutu edustaa aitoa ja rehellistä elämäntapaa, jossa naapuria autetaan ja eletään yhteisöllisesti. Maaseutu on mielikuvissa helposti yhtä kuin maatilat, lehmät, pellot, maitolaituri ja järvenranta. Uutuusteos Monikerroksen maaseutu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia stereotyyppisille käsityksille maaseudusta. Kirjassa tutkijat tarkastelevat kriittisesti kansallisen maaseutukuvaston rakentumista – sitä, millaisista aineksista käsityksemme ja mielikuvamme maaseudusta muodostuvat. Kulttuuriykkönen haluaa myös tarkastella maaseutua neutraalein silmin ja kysyy miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta? Miten mielikuvat ovat syntyneet ja mitkä niistä ovat auttamatta vanhentuneita? Ja ennen kaikkea millainen nykyajan maaseutu on? Vieraana ovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni. Lähetyksessä piipahtaa myös esikoiskirjailija Eevi Iisakkila, jolta on vastikään ilmestynyt maalaisromanttinen teos Majatalo omenapuiden katveessa. Toimittaja on Reetta Arvila.

Hannu Mäkelän teos Runouden ylistys summaa hänen pitkää uraansa runouden parissa. Kirjassa käydään läpi suomalaisen runouden historiaa sekä kirjallisuuden ahkeran ammattilaisen että runouden ihailijan näkökulmasta. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä. Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Suorana maanantaista perjantaihin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle? Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin. Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tässä jaksossa pureudutaan Juhana Kolin kirjoittamaan Maidenventures-kirjaan, joka on yhtä aikaa seikkailukertomus, ylistys faniudelle ja kuvaus yhteisöllisyydestä. Kolin ja hänen ystäväporukkansa tarinat vievät meidät Iron Maidenin kiertueiden mukana ympäri maailman – aina Helsingistä Buenos Airesiin ja Tokioon asti. Kirjassa kuvataan, miten fanius voi olla elämäntapa, jossa musiikki yhdistää ihmisiä yli rajojen ja kulttuurien. Keskustelemme Juhanan kanssa muun muassa siitä, mikä ajaa ihmisiä matkustamaan maailman ääriin bändin perässä, missä maassa on intohimoisimmat fanit ja minkälaisella keskustelunavauksella kannattaa lähestyä Steve Harrista, jos mies sattuu kävelemään vaikka liikennevaloissa vastaan. Ja onpa jaksoon jemmattu pari mielenkiintoista Iron Maiden -skuuppiakin eli uutista, jotka voi kuulla ensimmäistä kertaa tässä jaksossa! P.S. Jakso äänitettiin päivää ennen kuin uutinen Nickon poisjäännistä ehti tulla, joten mukana on sikäli jo hieman vanhentunutta, mutta oikeaan osunutta spekulaatiota aiheesta. Ikuiset ja majesteettiset tervehdykset Nickolle tässä vaiheessa, ja palataan aiheeseen tuonnempana.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 145. jaksossa vierainani ovat käännöstieteen apulaisprofessori Simo Määttä ja väitöskirjatutkija Merja Nivala Helsingin yliopistosta. He ovat toimittaneet Tero Halosen kanssa teoksen Helsingin ja isänmaan puolesta J.A. Ehrenströmin kirjeenvaihtoa C.J. Walleenin ja R.H. Rehbinderin kanssa 1814-1826 (2024, Helsinki-Seura). Kirjassa on suomennettu kirjeitä, joita nämä suomalaiset kirjoittivat ranskan kielellä. Miksi 1800-luvun alun suomalaismiehet kirjoittivat toiselleen kirjeitä ranskaksi? Keitä olivat Ehrenström ja hänen kirjeenvaihtokumppaninsa? Miten he olivat oppineet ranskaa? Mistä aiheista kirjeissä kirjoitettiin? Millainen hanke kirjeiden suomentaminen oli? Millaisia käännösperiaatteita kirjeiden suomentamisessa noudatettiin? Millaisia haasteita suomennostyössä oli? Mitä kirjeet opettavat meille 1800-luvun elämästä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Keskustelemme kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen kanssa hänen romaanistaan Marraseliö. Eli mm. Ingmar Bergmanin elokuvista, elokuvien naisista, mikä niissä saa aina palaamaan Bergmanin (tai Ingmarin) tapaan katsoa. Marraseliö on saprotrofi, otus joka käyttää ravinnokseen kuollutta orgaanista materiaalia, mätää. Marraseliö-romaani on syönyt elokuvien lisäksi valtavasti muuta taidetta, kulttuuria, tutkimusta, filosofiaa, kirjallisuutta; elävää ja kuollutta. Se on myös yritys kirjoittaa vallasta käyttämättä valtaa, sekä halusta silloinkin kun se on epäsopivaa. Henkilöinä esiintyy enimmäkseen naisia ja naiskaksikkoja, Persona-elokuvan pääosanäyttelijöistä Julia/Evaan, joka ehkä yrittää kirjoittaa esseetä Ingmarin naisista ja omasta tuhoisasta rakkaudestaan Häneen. Kirjassa limittyvät rinnastukset ja tarina alkaa yhä uudestaan. Jostain löytyy kuitenkin iloa ja toivoa, ehkä ystävyydestä? Anna-Kaari Hakkaraisen kuva Riikka Kantinkoski/ Tammi

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Anja Snellman, kaikkien suomalaisten tuntema pitkän linjan kirjailija. Hänen ensimmäinen teoksensa Sonja O. kävi täällä (1981) on yhä Suomen parhaiten myynyt esikoisromaani. Myöhemmin, 2000-luvulla Snellman kouluttautui terapeutiksi. Tätä työtä hän yhä tekee kirjoittamisen lisäksi. Mikä innosti hankkimaan uuden, toisen ammatin? Pohdimme myös kirjallisuutta kansakunnan terapiana. Mitä traumoja suomalaisuudessa yhä tänäänkin piilee? Snellmanin uusin teos Kirjeitä sotapäällikölle (2024) luotaa myös terapian maailmaa. Snellman joutui myrskyn silmään vuonna 2020, kun hänen työpaikkaansa Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto tuli julkisuuteen. Kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastiedot varastettiin ja osittain julkaistiin Tor-verkossa. Kirjassa seurataan tapahtumien kulkua siihen asti, kunnes tietomurron tekijä saa tuomionsa oikeudessa. Samalla kirjailija-terapeutti kirjoittaa hänelle kirjeitä. Oliko tekijän saama rangaistus oikeudenmukainen? Miten ymmärtää rikollista ja miten ymmärtäminen eroaa hyväksymisestä ja tuomitsemisesta? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen käsittelevät kotimaista ruoantuotantoa uudessa kirjassaan Rakkaat eläimet, joita syömme (Into 2024). Kirjan mukaan mielikuva kotimaisesta eläintuotannosta on jämähtänyt menneisyyteen eivätkä useimmat suomalaiset ole perillä nykytuotannon ongelmista. Kirjassa esimerkkejä kaltoinkohtelusta antavat nimettöminä esiintyvät eläintenhoitajat sekä eläintenlääkäri- ja eläintenhoitajaopiskelijat. Mutta miten tuotantoeläimet voivat Suomessa ja miten tuotantoeläinten pitoa valvotaan? Minkälaisia rangaistuksia laiminlyönneistä määrätään? Atria Nauta -ketjun eläinlääkäri Tuomas Herva ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö vastaavat. Lisäksi keskustellaan ruoan yhteydestä identitettipolitiikkaan: historiallisen yltäkylläisyyden Suomessa keskustelu ruoasta on aikaisempaa tunteellisempaa ja myös poliittista. Itsekäs lihansyöjä-setämies on pilkan kohde, mutta niin ovat myös nillittävät vegaanit. Miten ruoasta tulisi puhua ja mitä sen tuotannosta tietää? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia syömiseen liittyy? Keskustelemassa ovat Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön aktivistit Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen, eläinlääkäri Tuomas Herva ja maanviljelijä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Rikhard Larvannon tuore tietokirja Varjotaival (Salakirjat) vie eurooppalaisen okkultistisen historian sydänmaille. Tietokirjan lisäksi kyseessä on myös matkakertomus historiallisille rituaalipaikoille, myyttisimpiin ja legendaarisimpiin esoterian harjoitusalueille sekä tarinoihin ja uskomuksiin, jotka riivasivat ja siunasivat eurooppalaisia totuuden etsijöitä vuosisadoista toiseen. Millaisia ajatuksia ja maailmanselityksiä niistä kumpusi, ja miksi tietyistä paikoista tuli keskeisiä esoterian kannalta, ja millaisina paikat näyttäytyvät tässä ajassa? Kirjassa kolutaan niin mithralaiset maanalaiset rituaalikammiot, juhlavat vapaamuuraritemppelit kuin Sintran hermeettinen puutarha ja jopa Jean Sibeliuksen Ainola. Miten esoteria on vaikuttanut eurooppalaisen ja myös suomalaisen kulttuurin kehitykseen, ja millaisia ajatusmalleja sekä filosofioita aikaamme kumpusi salatieteiden harjoittajilta? Vieraana Varjotaival-teoksen kirjoittaja Rikhard Larvanto sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Matti Röngän uusi romaani "Onnen kaukoranta" vie lukijan 1970-1980-luvun iskelmä-Suomeen, keskittyen tanssilavakulttuuriin ja viihdealan kulisseihin. Kirjassa seurataan savolaispojan, Rissasen Ramin, matkaa maalaiskylästä pääkaupunkiseudulle ammattimuusikoksi. Rönkä taltioi menneen maailman Suomea, pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja kirjoittaa samalla tarkasti laulamisen anatomiasta ja ihmisäänen kauneudesta soittimena. Pitkään Ylen uutisissa työskennellyt ja TV-uutisankkurin työstä vuoden 2024 alussa eläköitynyt Matti Rönkä kommentoi toimittajan pyynnöstä myös Ylen rahoituskohua ja keskustelua Ylen DEI-yhdenvertaisuuskoulutuksista, tuoden samalla esiin näkemyksiään media-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Oiva Toikan eriväriset lasilinnut, kukista inspiroituneet lasiastiat Flora, Kastehelmi ja Pioni löytyvät monesta suomalaisesta kodista. Kuva iloisesta ja kansainvälisesti palkitusta ja arvostetusta taiteilijasta saa nyt syvemmän sävyn Jutta Ylä-Monosen kirjoittamassa elämäkerrassa, Oiva Toikka - Taiteilijan elämä. Kirjassa avataan Oiva Toikan persoonaa, miten jo 2-vuotiaana tuvan lattialla piirtävästä lapsesta tuli maamme designin kaanonin yksi merkittävin ja omaperäisin muotoilija. Mistä Oiva Toikka inspiroitui, miksi Italia veti puoleensa ja miten karjalaisen maalaispojan luonne istui suomalaisen designin pelkistettyyn ja ankaraan tyyliin? Oiva Toikka oli Nuutajärven lasitaiteilija ja siellä hän ystävystyi Kaj Franckin kanssa. Millä tavalla Franck vaikutti Toikan tyyliin? Millaista Oiva Toikan elämä ja ura oli Nuutajärvellä ja miten se näkyy vielä siellä tänään? Miten 1960-luvun lopussa alkanut ura lavastus- ja pukusuunnittelijana oopperassa kertoo Toikan persoonasta? Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen ja Oiva Toikan poika Jussi Toikka. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaista elämä oli Hangossa kun kylpylä eli kukoistuskauttaan? Miltä tuntui tyhjentää huvila talvisodan jälkeen ja jättää kesäkoti kun Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle ja miltä kaupunki näytti kun sinne palattiin takaisin? Millaista elämää huviloissa vietetään nyt? Millaisia uusia jännittäviä tarinoita löytyi huviloita tutkiessa? Ihmiskohtalot olivat koskettavimpia kuin uskoisikaan ja huviloilla on ollut kukoistus- ja rappiokausia. Kirjassa Huvilaelämää-Hangon huviloiden historiaa kerrotaan yleisesti huvilakulttuurista ja 150 vuotta täyttävän Hangon ja sen huviloiden historiasta. Kirjassa keskitytään kahdeksan huvilan huvilaelämäkertoihin. Kirjassa huviloita käsitellään niin arkkitehtuurin, sisustuksen kuin huviloissa vietetyn elämäntavan, sekä muutosten ja jatkumon näkökulmasta. Samalla kerrotaan huvilassa asuneiden perheiden tarinat ensimmäisestä omistajasta viimeiseen. Miten huviloita tulisi vaalia? Miksi nykyaikana halutaan sisustaa huvilamaisesti? Millainen on huvilasisustaminen? Kirjan huvilat on valokuvannut valokuvaaja Vanessa Forstén. Ohjelman vieraina ovat filosofian tohtori ja historioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Hangon huviloista ja huvilakulttuurista. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vaatevalinnoissa tulisi huomioida käytännöllisyys. Näin pohdiskelee luontokirjailija ja filosofi Henry David Thoreau päivän mietelauseessa. Thoreaun kirjan “Elämää metsässä” on suomentanut Mikko Kilpi. Mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana Jari Aula.

Tietokirjailijat Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat kirjottaneet tahoillaan erotiikan ja pornon historiasta. Molemmissa teoksissa puretaan tapoja kuvata intohimoja eri aikoina sekä lajityypissä tapahtuneita muutoksia historian saatossa. Pornografia on maailmanhistorian suosituinta kerrontaa, mutta se on ollut lähes kaikissa kulttuureissa, muutamin poikkeuksin, kiellettyä ja torjuttua. Sen kyljessä kulkee jatkuvasti keskustelu sen hyödyistä ja haitoista. Tarvitseeko pornografia maineenpalautuksen vai vieläkin kriittisempää kohtelua yhteiskunnassa? Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat Kulttuuriykkösen vieraina studiossa. Keskusteluun osallistuu myös pornoa tutkinut Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Ville Talola juontaa.

Selviytymisenkulttuurissa eläminen ruokkii meissä kollektiivisesti riittämättömyyden ja häpeän tunteita. Sosiologi ja psykologi Erich Fromm on todennut, että meidän yhteiskunnassa terveet ovat sairaampia ja sairaat ovat terveimpiä. Sopeutuminen tietynlaiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään edellyttää tunteista etääntymistä, jotta kykenee olemaan tehokas, sanoo kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola. Kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola on kirjoittanut Vesa Kyllösen kanssa Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teoksen. Sen on julkaissut Vastapaino. Kirjassa tarkastellaan selviytymistä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen kehyksen kautta. Vuorokaudessa on vain 24h, joten aikaa ei ole lähes milloinkaan tarpeeksi. Yritän kyllä asettee aina perheeni ensin. Ystävie ei ole, joten siihen ei tarvitse aikaa löytää, sanoo nimimerkki Mies. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Riikka Rahi ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Onko kapitalismin suuri illuusio poksahtamassa rikki? Keskustelemassa ovat yhteiskuntakriitikko, kirjailija Riina Tanskanen ja väitöskirjatutkija Samu Kuoppa, jotka kirjoittivat yhdessä kirjan Kapitalismin suuri illussio. Kirjassa Tanskanen ja Kuoppa käyvät läpi kapitalismin heikkouksia ja pohtivat, miten yhteiskuntaa pitäisi korjata. Kapitalismia ei heidän mielestään voi korjata, koska kapitalismi perustuu kasvavalle eriarvoisuudelle ja vaurauden kasaantumiselle. Olemme heidän mielestään tilanteessa, jossa pienet viilaukset eivät enää riitä. Kirjassa väitetään, että 99 prosenttia ihmisistä kärsii kapitalistisesta järjestelmästä. Jos kapitalismista luovutaan, eikä sosialismikaan ole vaihtoehto, mitä tilalle? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikko Vehviläinen julkaisee Sapergia-kirjan perjantaina 23. helmikuuta, joka kertoo KalPan kulttipelaaja Brent Sapergian tarinan. Kirjassa käsitellään myös seuran historiaa ja 80-luvun kiekkobuumia. Mikko Vehviläinen kertoo Aapeli Ruuskasen haastattelussa tarkemmin omia ajatuksiaan kirjaan ja KalPaan liittyen.

Jaksossa käydään läpi millainen kirja on Pieni Bitcoin-kirja ja kenen lukulistalle se on sopiva? Kirjassa on hieman yli 100 sivua ja se sopii loistavaksi ensimmäiseksi kirjaksi bitcoinista, jos sinua kiinnostavat ihmisoikeusasiat ja se, kuinka bitcoin voisi muuttaa maailmaa tasa-arvoisemmaksi. Löydät jaksossa puhutun kirjan täältä https://bitcoinbook.shop/products/pieni-bitcoin-kirja?ref=btclady EDIT. Kirja on julkaistu 2019, joten esimerkiksi Filippiinien pankkitili/älypuhelin luvut ovat vanhoja tietoja. Vuonna 2021 pankkitili oli jo yli 56 %. Matkapuhelimien osalta 2023 alussa aktiivisia matkapuhelinyhteyksiä oli 168,3 miljoonaa, mikä vastaa 144,5 % koko väestöstä. https://datareportal.com/reports/digital-2023-philippines https://www.pna.gov.ph/articles/1206739 **** Hankin sinulle alennuskoodin, jotta saat 10 % tilatessasi bitcoin-kirjoja Konsensus Networkista. Klikkaa linkkiä tai käydä alennuskoodia: BTCLADY https://bitcoinbook.shop/collections/finnish?ref=btclady 
**** Mistä ostaisin satosheja? Tarjoan sinulle 50% alennuksen vaihtokuluista kuukauden ajan, kun rekisteröidyt alla olevan linkin kautta. Coinmotion on suomalainen kryptovaluuttapörssi, jossa voit automatisoida kuukausisäästämisen bitcoiniin. https://app.coinmotion.com/fi/register/signup?referral_code=n6r0t1eqnx0qei3ib212 **** Kysymyksiä bitcoinista, joihin haluat vastauksen podcastin muodossa. Lähetä kysymyksesi somessa. Seuraa Bitcoin Lady Podcastia somessa! https://www.instagram.com/bitcoinladypodcast Youtube: https://www.youtube.com/@BitcoinLadyPodcast https://twitter.com/bitcoinlady_ bitcoinladypodcast@gmail.com 
**** Bitcoin Lady podcastin tarjoama sisältö on tarkoitettu vain viihteeksi ja informaatioksi. Sisältö ei tule ottaa sijoitussuosituksena, eikä podcast anna sijoitussuosituksia. Älä luota, vaan varmenna.

Millainen keino talouskuri on politiikassa? Keskustelemassa tutkijat Sami Outinen, Timo Harjuniemi ja Tero Toivanen, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Talouskuri tuli Suomeen. Kirjassa pohditaan talouskuriajattelun yleistymistä Suomessa. Talouskurilla on tarkoitus pitää valtion velka ja inflaatio hallinnassa, mutta sillä on myös monia synkkiä seurauksia. Kovista leikkauksista on seurannut esimerkiksi laman syvenemistä, yhteiskunnan heikompiosaisten elämän kurjistamista ja ympäristöpolitiikan kunnianhimottomuutta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Elina Lappalainen, kasvuyritystoimittaja HS Visiosta kertoo miten Tornihuoneen salaseura – Rahan jäljillä -kirja auttaa lasten talouskasvatuksessa. Kirjassa neljä lasta ansaitsee yli tuhat euroa yksinhuoltajaäidin lapsen puhelimen pelastamiseksi palautukselta. (00:00) Elina Lappalainen – HS Vision ja ura lastenkirjailijana Tornihuoneen salaseura – Rahan jäljillä (Tammi). Matilda Miettisen kysymys: Onko tämä osa jotain kirjasarjaa? (01:40) Graafikkona Mitja Mikael Malin – Seriouslyn peligraafikko mm. Best Fiends-peli. Peliaddiktioita puolin ja toisin (02:30) Israelilaisen Playtikan huono maine raadollisena yrityskauppojen toteuttajana. Pelit tähtäävät jatkuvaan laskutukseen (04:02) Elina Lappalaisen muita kirjoja Syötäväksi kasvatetut, Nakki lautasella, Pelien valtakunta – Rovio, NextGames, Supercell, Housemarque. Yrityskaupoista osa on ollut “hyviäkin” (05:38) Matildan kysymys: Mihin hahmoista samastuit eniten? Tarinallistaminen ja pulman ratkaisu neljän kaveruksen kesken. Lapsikombon merkitys (08:34) Elina Lappalaisen yrittäjänuoruus toimittajana ja kuvaajana Itä-Suomessa (10:10) Miten opettaa lapsille taloudellista vastuuta? Insentiivit, kuukausiraha ja säästäminen. Vanhempien ammatit rahoitusalalla (12:35) Rahastosijoittaminen lasten puolesta kumuloituu korkoa korolle. Hyvä vai paha OST? (14:00) Matildan kysymys: Pitikö sinun tehdä taustatyötä kirjaa varten? Mikä on kirjan kohderyhmä? (15:25) Matildan kysymys: Mikä on korko? Negatiiviset korot unohtuivat lapsiltakin (16:09) Faktaboksit kirjan kerronnan sisällä – esimerkkinä rahan arvo, inflaatio, deflaatio ja korot (16:32) Matildan kysymys: Mitä eroa on yrittämisellä ja palkkatyöllä? Kasvurittäjyyden merkityksellisyys (17:55) Matildan kysymys: Mikä on vähäpalkkainen? Tuloerot ja työttömyys. Lapsien kateuden tunteet. Budjetointi ja odotukset elämältä (21:31) Kirja ei ole poliittinen. Samin räntti EU:n korkeimmasta rajaveroasteesta 59,4% ei kuulu tähän kirjaan, mutta yritysmyönteisyys kyllä (22:30) Graafikon easter eggs yrtitysbrändeissä: Swappie ym.Pikkuyrittäjät, Timo Holmström ja TET (23:30) Cameo-hahmot Rahan jäljillä -kirjassa aukeavat kuvituksen kautta. Mikael Rautanen ja Hanna (24:24) Lastenkirjat tulee ostaa kuvakirjoina - myös kirjailija tienaa enemmän. Äänikirjojen pitkä häntä ja kulutustapojen muutos (27:00) Suomalaiset aikuiset heikkoja taloustaidoissa. Koulutusjärjestelmä vaikuttaisi nyt opettavan taloustaitoja kohtuullisen hyvin (30:20) Yhteiskunnan vs. vanhempien tuuppaus (nudge) osakesäästösijoittamisessa. Hallituksen vähentynyt tuki vähävaraisille on vaarallista (34:43) Kotitalous fokuksessa. Kirjan mahdollisia katvealueita - markkinatalouden ja yritysten toiminta (37:32) Journalistinen taloustoimitus vs. kaupallinen yhteistyö- debatti (41:11) Samin räntti Mika Aaltolan mediakritiikistä. Sisältömarkkinoinnin palomuurit. Hesarin uutispodcastien uusi tuleminen? (42:51) Samin räntti kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän YLE:n maksamasta Riita-podcastista (43:50) Tornihuoneen salaseura – Rahan jälijillä (Tammi) (44:15) #neuvottelija Sisäpiiri – Miten taloujournalistin kanssa kannattaa keskustella

Sunnuntaibrunssin vieraana Teemu "Pastori" Potapoff, joka on juuri julkaissut kirjan "Faija - Kirja isyydestä". Kirjassa syvennytään kymmeneen isään erilaisista taustoista. Miten Eskon ja Teemun lapsuudet ovat vaikuttaneet isyyteen ja miten isyys on muuttunut vuosien saatossa? Miltä tuntuu, kun omaa isyyttä kyseenalaistetaan? Entä millaista syyllisyyttä voi kokea isyydessä ja kuinka tärkeää läsnäolo on? Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Vappu Kannas on kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Koulutukseltaan hän on L.M. Montgomeryn päiväkirjoista väitellyt filosofian tohtori. Hän debytoi runokokoelmallaan Morsian vuonna 2018. Kannas kirjoittaa usein insipraation vallassa, aiheet voivat olla kuolleet naiskirjailijat, päiväkirjat, horoskoopit ja 1800-luku. Kimalaisten kirja kertoo valkoisiin pukeutuvan erakon, runoilijaneron Emily Dickinsonin maailmasta. Miksi 1800-luku vetää Kannasta puoleensa? Mikä Emily Dickinsonin kummallisessa persoonassa kiehtoo kirjailijaa? Millä tavalla runollinen kieli muuttaa meidän tapaa ajatella elämää? Kimalaisten kirja avaa talojen, kotien ja kukkien syvällistä ja merkityksellistä puolta elämän näyttämönä. Kirjassa myös kuvaillaan sisarusten välisiä suhteita ja heidän roolejansa perheen dynamiikassa. Kirjailija Vappu Kannas on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa rikkaat syövät kuin kuninkaat, köyhät nääntyvät nälkään ja syövät epätoivoissaan jopa multaa. Silti korttitalo pysyy horjuen pystyssä, Kiinan tuella ja varastamalla, ja aseita maa myy jopa terroristeille. Ja omaan asekehitykseen maalla näyttää riittävän aina rahaa. Omia propagandabändejään suosiva diktaattori on ajanut maan perinteikkään elokuvatuotannon alas ja suosikkinäyttelijät kerjäävät ruokaa kadulla. Samaan aikaan valtion ohjauksessa olevat sosiaalisen median sievät vaikuttajat hassuttelevat ja keikistelevät Pjonjangin hienoissa kehyksissä. Ennen koronaa ydinasevaltio Pohjois- Koreasta jaksettiin olla huolissaan, mutta sitten ensin pandemia ja sitten Venäjän sota nousivat otsikoihin. Jouni Hokkasen tietokirja Pienen rakettimiehen maa - Pohjois-Korea Kim Jong-unin valtakaudella (Johnny Kniga, 2023) muistuttaa, että Pohjois-Korea ei ole lakannut olemasta ja että se nostaa panoksia. Kirjassa diktatuurista paenneet ihmiset kertovat siitä, miten vastustajiaan ja kilpailijoitaan murhaava Kim Jong elelee ylellistä elämää ja kehittää risteilyohjuksia muun muassa varastettujen kryptovaluuttojen turvin. Toimittajana Pauliina Grym.

Toimittaja Hannu Sokala vieraili melkein pari vuotta sitten Futucastissa JP Raesteen kanssa keskustelemassa kirjastaan Maailman 50 Vaarallisinta Yhtiötä. Nyt Hannu on kirjoittanut kirjan, Maailman 50 Vaarallisinta Sukua, jossa hän kertoo monia maailman suurimpia yksityisiä yhtiöitä hallitsevista perheistä ja suvuista. Kirjassa käsitellään mm. Al-Saudeja, Rothschildejä, Wallenbergejä, Waltoneita, Herlinejä ja muita. Kirjan lisäksi keskustelimme rahasta, vallasta, salaliittoteorioista ja paljon muusta. Tervetuloa kuuntelemaan. Linkki kirjaan: https://otava.fi/kirjat/maailman-50-vaarallisinta-sukua/ --- Kaupallinen yhteistyö, Tradeka Linkki Tradekan nettisivuille: https://www.tradeka.fi/ Linkki Tradekan Ei pelkkää puhetta -podcastiin: https://open.spotify.com/show/7JEwkpgu03MFbkas6wS7pX?si=9a1d3c11adc14e0d Linkki Tradekan vastuullisuusraporttiin (2022): https://www.tradeka.fi/sites/default/files/2023-03/230314-Tradeka-Vastuullisuusraportti-2022.pdf --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen kirjoittivat kirjan suomalaisista elokuva-alan naisista. Neitoperhot ja pahanhautojat-kirja haluaa poistaa naisiin kohdistuvan stigman. Merkittävä tietokirja todistaa monin haastatteluin ja havainnoin, että elokuvaohjaajan malli oli miehinen. Naisten käynnistämiä elokuvahankkeita vierastettiin ja aiheita pidettiin liian pieninä. Kirja nostaa esille kymmenen muutoksentekijää. Pirjo Honkasalo, Auli Mantila, Reetta Aalto, Anna Eriksson ja Hanna Bergholm ovat mukana käsiteltävien joukossa. Suomalaiset ovat pioneereja läheisyyskoreografiassa, sitä käyettiin intiimikohtausten ohjauksessa esimerkiksi Kikka-elokuvassa. Jaana Semeri kävi tällaisella kurssilla, mitä hän oppi? Kirjassa verrataan suomalaista ja ruotsalaista elokuvamaailmaa naisnäkökulmasta, miten ne eroavat? Tove-elämäkertaelokuvasta kansainvälistäkin mainetta saanut ohjaaja Zaida Bergroth on nuorten naispuolisten elokuvatekijöiden idoli. Mikä on Bergrothin tyylin kulmakivet? Ohjelman vieraina ovat toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Henna Raatikainen on tanssinut balettia neljä-vuotiaasta asti ja on Kansallisoopperan balettilaitoksen kasvatti. Nyt 39-vuotiaana hän tarkastelee rakastamaansa balettia kriittisin silmin. Mitä haemme baletin luomasta ihmiskuvasta? Miksi haluamme nähdä illuusion keveydestä kun katsomme balettia? Mikä on täydellisyyteen pyrkivän taiteenlajin hinta yksilölle? Kuinka baletti nousi jaloista päähäni on Henna Raatikaisen kuvaus omasta balettitanssijan tiestä. Kirjassa hän kysyy saako balettia analysoida, onko baletti taistelua luontoa vastaan ja miksi Isadora Duncan suututtaa häntä. Tanssintutkija Aino Kukkonen on perehtynyt balettikoulutukseen ja sen suhteeseen traditioon. Ikiaikainen kysymys on se, mikä taidelajissa kiehtoo. Ohjelman vieraina ovat tanssintutkija Aino Kukkonen ja kirjailija Henna Raatikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jos väitellään mikä on maailman vanhin ammatti, niin magianharjoittaja olisi ainakin kilpailemassa tittelista. Mutta mitä se magian harjoittaminen tai noituus on oikein ollut? Uskontotieteilijä Karolina Kouvola otti tehtäväkseen kartoittaa noituuden historiaa pohjoismaissa ja tulokset ovat nyt todettavissa hänen kirjassaan, Pohjolan noituus. Kirjassa piirtyy pysäyttävä kuva siitä miten ihmiset uskoivat noituuteen ja olivat jopa valmiita tappamaan noituudesta epäiltyjä. 1600-luvun noitahysteria oikeudenkäynteineen ei kuitenkaan levinnyt muista Pohjoismaista kovinkaan laajalti Suomeen. Noitasyytöksiltä eivät voineet suojautua edes kirkonmiehet. Naissyytettyjä puolestaan epäiltiin irstailusta paholaisen kanssa. Mikä sai monen epäillyn tunnustamaan syyllisyytensä? Ja miksi pääsiäinen on noidille otollista aikaa? Noidista puhumassa on Karolina Kouvolan lisäksi Tampereen yliopiston Suomen historian yliopistolehtori Marko Nenonen, joka on yli 30 vuoden ajan tutkinut noitavainojen historiaa. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Tässä jaksossa vieraana kirjailija ja bloggaaja Esa Juntunen. Juntunen kiinnostui taloudesta finanssikriisin aikaan, alkoi sijoittaa ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Esa on kirjoittanut Omavaraisuushaaste-blogia jo vuodesta 2015, ja kirjoittanut avoimesti omasta taloudestaan sekä kokemuksistaan osakemarkkinoilla. Jaksossa puhutaan juuri ilmestyneestä uudesta Esan kirjoittamasta kirjasta; Viisas sijoittaja, tunne itsesi ja osakemarkkinat.  Mistä idea lähti kirjan kirjoittamiseen? Esa kertoo suurimman osan suomalaisista tietävän että sijoittamista tulisi harrastaa, mutteivät silti sijoita. Tähän asiaan Esa halusi tarttua, ja tehdä "käyttäytymistaloustieteen kirjan". Kirjassa hän on avannut myös omaa sijoittajatarinaansa sekä  kertoo omista sijoitusvirheistään.  Entä mitä koko kirjaprosessi on tuonut Esalle? Miksi kirjan tekonimi oli kolmetoista sijoitusvirhettä?  Raha ja ihmismielen ymmärtäminen kulkevat käsi kädessä. Oman mielen ymmärtäminen on talouden hallinnan kulmakivi. Jakso sisältää myös paljon puhetta talouskavatuksesta ja jakaa Esa myös oman taloudenhallintansa kulmakivet.  

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo. Katleenan uusin kirja Journalismin kuolema - Mitä medialle oikein tapahtui? (Tammi 2022) on herättänyt laajaa huomiota. Kirjassa esitetään paljon kriittisiä ja hyvin perusteltuja huomioita suomalaisesta mediasta. Luottamus mediaan on heikentynyt. Media on polarisoitunut ja politisoitunut. Osa toimittajista on pikemminkin aktivisteja kuin puolueettomia journalisteja. Heille hyvyys on tärkeämpää kuin totuus. Onko journalismi lopullisesti rikki? https://jarkkotontti.net/

Kenen ääni käännöskirjallisuudessa kuuluu? Kysymystä pohtii suomentaja Helene Bützow kirjassa Keltaiset esseet - keltainen kirjasto tutkijoiden silmin. Päivän mielelauseen on valinnut toimittaja Tuula Viitaniemi. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Ei ole olemassa absoluuttista käännöstä ilman tekijää, sanoo suomentaja Helene Bützow kirjassa Keltaiset esseet - keltainen kirjasto tutkijoiden silmin. Päivän mietelauseen on valinnut Tuula Viitaniemi. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Vuosi sitten Pirkko Koskenkylä sai käsiinsä sodanaikaisen kirjepinon. Ne olivat hänen äitinsä kirjottamat kirjeet nuoruuden rakastetulleen rintamalle lähes koko jatkosodan ajan. Niitä oli 114 kappaletta. Kirjeiden kautta Koskenkylä oppi tuntemaan äitinsä, jonka hän menetti 3-vuotiaana. Koskenkylä kirjoitti Tule käymään kanssani kahden-kirjan tästä kohtaamisesta. Kirjassa on monta aspektia, äiditön lapsi, isovanhempien kasvatus, isän uusi vaimo, sota-aika ja aikuisena kriisien keskellä vielä kaipuu tavata oma äiti. Miksi hän koki äitinsä pyhimyksenä? Voiko äidittömyys olla avain oman vahvuutensa löytämiseen? Voiko äidittömyys olla vapauttavaa koska ei ole äiti-tytär-traumoja? Toimittaja ja kirjailija Pirkko Koskenkylä on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten pelien maailma on saanut vaikutteita kirjallisuudesta ja kirjallisuus peleistä? Pelaamista ja kirjallisuutta pidetään toisiaan poissulkevina asioina. On totta, että peleihin käytetty aika on statistisesti lisääntynyt samalla, kun kirjojen lukemiseen käytetty aika on vähentynyt. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoista, väittää uutuuskirja Grimmin saduista Controliin kirjoittanut suomalaisten esseistien ryhmä. Pelit ovat heidän mukaansa yksi kerronnan muodoista, joka lainaa ja jopa täydentää monia kirjallisuuden tunnettuja teoksia. Siinä missä kotimaisen pelitalo Remedyn Alan Wake ja Control -pelit lainaavat suoraan Stephen Kingiltä, on Frank Herbertin Dyyni saanut aivan omanlaisen pelikaksikon jo 90-luvulla. Kirjassa väitetään, että ilman pelien julkaisua mm. H. P. Lovecraftin Cthulhu-kirjat olisivat jääneet vain pienen piirin luettaviksi. Sama olisi käynyt puolalaisen Noituri-kirjasarjan maailmanvalloituksen suhteen, jos sen maailmaan sijoittuvaa menestyspeliä The Witcher 3:sta ei olisi koskaan julkaistu. Pelien ja kirjallisuuden yhteenliittymää pohditaan Kulttuuriykkösessä kahden esseistin, toimittaja-kirjailija Jani Saxellin sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen, kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Jaksossa pohditaan yrityskulttuurin merkitystä yrityksen menestyksen taustalla ja kuullaan, miten yrityskulttuurin tulisi näkyä hallituksen agendalla. Teollisuusneuvos Risto Anttosella on laaja kokemus yrityksistä sekä kotimaasta että maailmalta, kasvuyrityksistä pörssiyhtiöihin, toimitusjohtajana ja muissa rooleissa. Hallituksen puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä hänellä on runsaasti 1980-luvulta alkaen useissa eri yrityksissä eri puolella maailmaa. Viime vuosina Risto on syventynyt yrityskulttuuriin erityisesti johtamisen kannalta ja kirjoittanut aiheesta kirjan “Kulttuuri voittaa kuusnolla”. Kirjassa hän haluaa nostaa keskusteluun yrityskulttuurin hallituksen agendalla.

Suomen tunnetuimpiin konemusiikin tekijöihin lukeutuva DJ Proteus on kirjoittanut omaelämäkerran Proteus – 26 Years of Techno Riot (Rebel Hell Entertainment, 2021) Omakustanteena ilmestyneestä kirjasta otettu 600 kappaleen painos on loppuunmyyty. Kirja on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Proteus saapuu Lahden pääkirjastoon kirjailijavieraaksi keskiviikkona 9. maaliskuuta kello 18. Vierailulla keskustellaan Proteuksen kirjasta, urasta muusikkona ja esiintyjänä sekä musiikkialasta. “Kirjassa on yksi kokonainen kappale Lahdesta. Olen nyt ottanut lisäpainoksen kirjasta ja se tulee maaliskuun lopulla”, Harri ”Proteus” Andersson kertoo Radio Voiman haastattelussa. Proteus kertoo soittaneensa Lahdessa satoja keikkoja ja suhde kaupunkiin on läheinen. Isä asuu Lahdessa ja äiti Padasjoella. “Varsinkin 2000-luvun alussa Lahdessa oli paljon konemusiikintapahtumia ja hyviä bileitä.” Uraansa päättävä raskaan konemusiikin soittamiseen keskittynyt Proteus on Suomen tunnetuimpia konemusiikkiartisteja, jota on kutsuttu Skandinavian parhaiten tunnetuksi hard dance -DJ:ksi ja hänet on myös äänestetty kahteen kertaan maailman parhaaksi hard dance DJ:ksi. Muun muassa. sähkökitaraa ja kosketinsoittimia soittava Proteus on tehnyt yhteistyötä yli genrerajojen suomalaisten industrial- ja metallikokoonpanojen, kuten Apocalyptican ja Turmion Kätilöiden kanssa. Kirjailijavierailua voi seurata paikan päällä kirjastossa koronarajoitusten sallimissa rajoissa. Tapahtuma myös striimataan, eli sitä voi seurata suorana Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla youtube.com/lahdenkirjasto

Lahtelainen tv-tuottaja on kirjoittanut Jyrki Lehdon kanssa kirjan Alpeilla. Repo on tuottanut jo 14. kautta Alpeilla-televisiosarjaa. – Kirjassa kohteita lähestytään historian, ruoan ja rinteiden kautta. Mukana on myös kohteiden reseptejä lahtelaisella tvistillä, Repo kertoo Radio Voiman haastattelussa. Kuuntele podcast, saat tietää mikä kirja Revolla on nyt työn alla.

Miten suomalaisista kehitetään parempia jalkapalloilijoita? Mitkä ovat pelaajakehityksen suurimmat haasteet eri ikävaiheissa? Tukeeko nykyinen jalkapallon valmennusjärjestelmä mahdollisimman hyvin lasten ja nuorten kehitystä? Miltä suomalainen lasten ja nuorten jalkapallovalmennus näyttää kansainvälisessä vertailussa? Vieraiksi saapuvat Parempia pelaajia -kirjan yhdessä liikuntatieteiden tohtori Hannele Forsman-Lampisen kanssa julkaissut kaksikko: futisvaikuttaja ja Suunnanmuutos-blogin perustajiin kuuluva Erkko Meri sekä valmentajien valmentaja ja Eerikkilän urheiluopiston valmennuskeskusken entinen johtaja Kyösti Lampinen. Lähetyksessä kirjoittajat purkavat Parempia pelaajia -kirjan rakennetta sekä listaavat teoksessa tunnistettuja jalkapalloharjoittelun keskeisiä haasteita eri ikävaiheissa. Kirjassa ääneen pääsevät lukuisat tunnetut pelaajat ja valmentajat, mm. Onni Valakari, Sanni Franssi, Perparim Hetemaj, Juliette Kemppi, Mika Lehkosuo, Simo Valakari ja Maiju Ruotsalainen. Väittelyissä Newcastle Unitedin kauppaaminen saudeille, Huuhkaja-pelaajien seurajoukkueet sekä KOK:n kanta Kiinan ihmisoikeuksiin.

Hoosean kirja on ensimmäinen ns. "pieni" profeettakirja, ensimmäinen 12:sta. Hoosean kirjan sanoma on kuitenkin "suuri" ja erittäin merkittävä. Sen sanoma on tarkoitettu myös meidän aikakaudellemme, sen sanoma on ikuinen. Hoosean kirjan tilanne liittyy VT:n aikaiseen pohjoiseen valtakuntaan, Israeliin. Siellä vallitsi suuri vauraus mutta samalla suuri turmelus. Vaikka alkuperäinen kirjan kohderyhmä oli Israelin kansa, kauan sitten, joka palvoi Baalia, on kirjan sanoma edelleen ajankohtainen ja tarkoitettu juuri meille. Hoosean kirja kuvaa Jumalan liittorakkautta morsiantaan Israelia kohtaan. Kirjassa tulee erityisesti esille kaksi teemaa: Israelin uskottomuus ja Jumalan uskollisuus. Kirjan päämääränä on havainnollistaa, miten suuresti Jumala rakastaa syntistä kansaansa.

Kuopiolaiset Mika Sutinen ja Antti Haapakorva ovat kirjoittaneet Pelastetaan strategia! -kirjan ja luoneet siihen liittyvän yhteisön. Sami keskustelee kirjoittajien kanssa kirjan keskeisistä havainnoista sekä #neuvottelijat -ryhmän kysymyksistä suomalaisten yritysten strategiaan liittyen. Kirjassa annetaan strategiatyön avuksi pelkistetty nelivaiheinen kehikko, jolla toteutumista voidaan parantaa. Kirjoittajat kuvaavat neljää askelta tärkeinä, jokaisella askeleella pitäisi viivähtää niin että erityisesti valinnat ja toteutus eivät jää tekemättä teoreettisempien ymmärryksen ja näkemyksen viedessä kapasiteetin. Kirjan teoreettista osiota täydentää Kasvuryhmässä toteutettu tutkimus ja useat strategiaesimerkit Mustista ja Mirristä Innofactoriin. Näitä on laajennettu Pelastuspartio -ryhmässä ja kotisivuilla. 00:00-01:02 Mika Sutinen: Strategiaa ei ole määritelmä vaan suunnitelma ja se pitää toteuttaa. Strategia on viime kädessä suunnitelma menestymisestä tulevaisuudessa. Antti Haapakorva: ymmärräys nykyisyydestä, näkemys tulevaisuudesta, strategiset valinnat ja toteutus. 01:03-51:44 Antti Haapakorva, Mika Sutinen ja Sami Miettinen keskustelevat Pelastetaan strategia- kirjan teemoista ja heidän tekemänsä analyysin havainnoista. Suomalaisyritykset eivät ole täysin tyytyväisiä omaan strategiatyhönsä. Esimerkiksi asiakastarpeen muutoksia tutkiva kartoitus nähdään johtajien silmissä erittäin tärkeänä (4,33/5) mutta sen toteutumista omassa organisaatiossa arvioidaan tasolla 3/5 Talentreen tutkimuksessa. #yritykset #sijoittajat #strategia #yhteiskunta #neuvottelu #neuvottelijat #myynti Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Tässä Sales & Marketing Talk Showssa puhutaan huippumyyjistä. Jakson vieraaksi saapuu mm Leijonan Luolasta tuttu Kim Väisänen. Kim on juuri kirjoittanut kirjan huippumyyjistä ja tässä jaksossa keskustelemme kirjan opeista. Aiheina on esimerkiksi: ✔️ Mikä on Kimin ensimmäinen muisto myynnistä? ✔️ Miksi Kim lähti kirjoittamaan kirjaa myynnistä? ✔️ Haluatko jakaa vähän ajatuksia kirjan kirjoittamisesta? Miten käytännössä tehtiin ja oliko rankka prosessi? Kuinka valitsit ihmiset mukaan? ✔️ Miksi myyntityötä ei arvosteta ja miten saataisiin muutettua sitä? ✔️ Kirjassa haastattelit monia eri profiilin myyjiä. Oliko näissä jotain yhdistävää mikä selittää menestyksen? ✔️ Yksinäisten susien aika on ohitse. Kuinka myyjän tulisi tehokkaasti hyödyntää tiimiä myynnissä? ✔️ Mikä oli yllättävin idea minkä sait myynnistä kirjaa kirjoittaessa?

Miten vaurastua kuin nainen? Tässä jaksossa vieraana valloittava kirjailija ja airbnb hosti Moona Laakso joka on kirjoittanut aiheesta 277 sivua uutuuskirjassaan Vaurastu kuin nainen. Kirjassaan Moona haastattelee suomalaisia naisia – ja jokainen haastateltava puhuu avoimesti omasta taloudestaan ja suhteestaan rahaan. (ah, miten raikasta sanomme!) Kirjassa mukana mm. Paola Suhonen, Minna Parikka ja Vappu Pimiä. Jaksossa puhumme Moonan matkasta, kirjasta ja tottakai vähän myös airbnb toiminnasta.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 78. jaksossa vieraanani on kääntäjä Kaisa Sivenius. Keskustelemme Ollivier Pourriolin teoksesta Jalkapallon likaiset legendat (2021, Teos), jonka on ranskasta suomentanut Kaisan luokka. Kirjassa kuvataan kuusi rumaa temppua jalkapallon historiassa. Ketkä muodostavat teoksen kääntäneen Kaisan luokan? Miten käännösprojektin voi yhdistää kielenopetukseen? Millaista oli kääntää teos, joka sisältää runsaasti viittauksia kirjailijoihin ja filosofeihin? Onko kirjalla antia myös sellaiselle, joka ei ole jalkapallofani? Kaisa lukee podcastin kuuntelijoille myös otteen kirjasta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Krapulaista höpinää typografiasta. Kevät-kiireet ovat jarruttaneet kirjojen lukemista. Nyt kuitenkin kesän koittaessa päästään taas yhden teoksen äärelle. Kirjana tässä jaksossa on 'Graphic Design in Conservative Times'. Kirjassa haastetaan graafisen suunnittelun historian kaanonia ja se sisältää kolme kriittistä esseetä aiheesta. Jaksossa pohditaan sankaritarinoiden tarpeellisuutta, eri kirjoitusjärjestelmiä sekä typografian valtasuhteita. Lisäksi Oonalta ja Henriltä sataa kritiikkiä koronatesti- sekä rokotuspisteiden huonolle karttasuunnittelulle. Suosituksissa nousee esille timanttinen dokumenttisarja typografian ystäville.

Kevään tietokirjatapaus on Lauri Hokkasen Kenen joukoissa seisoin - taistolaiset ja valtioterrorin perintö. Hokkanen itse toimi aktiivisesti taistolaisen politiikanteon ytimessä. Kirjassa hän tekee selkoa radikaalin vasemmistolaisuuden juurista ja juurtumisesta Suomeen 1970-luvulla. Miksi nuoret älyköt lähtivät kannattamaan verisen diktatuurin ideologiaa? Keskustelemassa ovat hänen kanssaan kansanedustaja Ben Zyskowicz sekä poliittisen historian tutkija Mikko Lahtinen. Juontajana on Ville Talola.

Keskustelin Dan Sobackin kanssa valmentamisesta ja valmentavasta johtajuudesta. Danin uusi kirja, Valmentava johtajuus – Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen (Basam Books, 2021) tarjoaa esimiesten ja johtajien arkeen käytännönläheisiä kitetyksiä siitä, miten valmentaa johtamista voi yksinkertaisella tavalla toteuttaa arjessa. Dan on johtajuuteen erikoistunut puhuja ja coaching-taitojen kouluttaja. Kirjassa esitellyt kuusi valmentavan johtamisen periaatetta ovat: 1. Luo turvallinen ympäristö 2. Ohjaa kysymyksillä 3. Mahdollista ja edellytä itsenäistä päätöksentekoa 4. Sparraa ja ole tukena tarvittaessa 5. Nosta tutkiskeluun ajattelu- ja toimintatapoja 6. Kiitä ja kannusta Avaamme näitä periaatteita keskustelussamme. Kuuntele ja / tai katsele Danin kanssa käymäni keskustelu alta. Voit kuunnella keskustelun myös podcastina Spotifysta, iTunesista, SoundCloudista tai YouTubesta. Ammatiltani olen laillisesttu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi​ Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala​... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/​ Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi​Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi​ Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fi​ #valmentavajohtajuus​ #johtaminen​ #coaching

Kenen briiffissä seisot? Kenen tarpeisiin suunnittelet? Ei synny rakkautta ilman hyvää suunnittelua Ei synny hyvää suunnittelua ilman materiaalisen maailman ymmärrystä ei ymmärrystä ilman yhteisöllistä ja sosiaalista. Oona miettii, millä puolella hänen sydämensä sijaitseekaan, Henri taas tuumii, minkä muotoisia tiilet ovat. Sekoilua riittää, mutta myös nasevaa asiaa yhteiskunnallisesta suunnittelusta: niin julkisista wc-tiloista hevosenkenkäteoriaan. Toisessa jaksossa puhumme kirjasta 'Social Matter, Social design'. Kirjassa on monipuolisia esseitä suunnittelijoilta ja tutkijoilta, joita yhdistää yhteiskunnallisen suunnittelun maisteri-ohjelma hollantilaisessa Design academy Eindhovenissa. Kirjan argumentti on, että kaikki on suunnittelu on yhteiskunnallista. Kirja jakautuu neljään eri teemaan: kehollisuuteen, maahan, politiikkaan ja teknologiaan. Esseet ovat kriittistä, provosoiviakin, ja aika ajoin myös leikkisiä. Vahva suositus!

Vapaa toimittaja, FK Matti Virtanen saapuu #neuvottelija -kanavalle pohtimaan ääripäitä Suomessa. Kuntavaalit ovat edessä ja erityisesti Helsingin tilanne on kutkuttava Kirsi Pihan luovuttua kokoomuksen pormestariehdokkuudesta. Luopumista edelsi Atte Kalevan videoviesti ”ei kommunisteja Helsinkiin”, jossa hän haki kontrastia toiseen ääripäähän ”ei natseja Äkäslompoloon”. Tilanne korjautui osittain kokoomuksen siirryttyä liberaaliehdokkaiden kaksoiskärkeen, Elina Lepomäkeen ja Juhana Vartiaiseen. Virtanen valottaa Suomeen tuontitavarana Amerikasta tullutta identiteettipolitiikan konseptia, jossa vuoroin haetaan identiteeteille, kuten seksuaalisuus, vahvaa kunnioitusta tai Francis Fukuyaman termein thymosta, vuoroin liittoudutaan ns. ally-taktiikalla muiden identiteettien kuten ison valtion ideologian kanssa yhteen. Korona on hämärtänyt alun perin Jyri Paretskoin ja presidentti Sauli Niinistön popularisoimaa tarkkailijapistettä, tolkkua, ääripäiden välissä. Rajat ovat kiinni, puhtaus on hyve ja oma mökki on turvasatama. Palaako konservativismi takaoven kautta Suomeen? Matti pohtii omia identiteettejään omakohtaisesti kielen kautta kaksikielisessä Suomessa ja vertaa sitä yksikieliseen Unkariin. Sami haastaa Matin pohtimaan nähtiinkö Suomessa ns. ”peak wokeness” kaksi vuotta sitten vai olemmeko vain viiveellä USA:ta perässä. Kirjassa on pitkä haastattelu Rovaniemen etnonationalisteista, jotka ovat perustamassa uutta sinimustaa puoluetta. Porukan johtohahmo, aiemmin perussuomalaisten halla-aholaista linjaa kannattanut Tuukka Kuru puhuu suunsa puhtaaksi - ja myöntää edustavansa yhtä ääripäätä. #politiikka #yhteiskunta #ihmiset #neuvottelijat Liity #neuvottelijat -yhteisöön Facebookissa tai Clubhousen Podcast ja tube-yhteisöön

Tervetuloa vuoteen 2018 - parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Tässä jaksossa Teemu muistelee Spice Girls -bändin toisen comebackin alkua. Miten comeback sai alkunsa ja kuka ei lähtenyt tällä kertaa mukaan? Tämän lisäksi puhutaan Mel C:n DJ-urasta ja Rupaul's Drag Racesta. Lopussa Teemu pureutuu Mel B:n Brutally Honest -kirjaan. Kirjassa on niin paljon pureskeltavaa, että siitä mahdotonta puhua unohtamatta useita tärkeitä tapahtumia. Kirja kannattaakin lukea tai kuunnella itse läpi.

Kansainvälisen uran tehneet sisustustoimittaja Jonna Kivilahti ja valokuvaaja Krista Keltanen ovat tutustuneet uutta Merry Christmas- kirjaansa varteen joulukoteihin. Kirjassa esitellään joulu Vanhassa Porvoossa, Naantalissa, Espoossa ja Helsingin kantakaupungissa. Miltä näyttää moderni skandinaavinen joulu? Miten joulukoristeet ovat muuttuneet? Jonna Kivilahti ja Krista Keltanen ovat ohjelman vieraina. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Suomen naiset ladulla ja mäessä -kirja kertoo naisista laduilla ja mäessä Marraskuun alussa julkaistu Suomen naiset ladulla ja mäessä -kirja kertoo naisten noususta suksille ja tasavertaisiksi kilpaurheilijoiksi. Julkaisu tarjoaa elävän ja monipuolisen yleiskatsauksen naisten kilpahiihdon ja mäkihypyn historiaan Suomessa yli 120 vuoden ajalta. Radio Voiman haastattelussa toinen kirjan kirjoittajista, tutkija ja Hiihtomuseon vt. näyttelypäällikkö Suvi Kuisma kertoo kirjan syntyprosessista. Museon tiedotteen mukaan suomalaiset naiset ovat olleet uranuurtajia kilpahiihdon historiassa. Ensimmäiset kansalliset Suomenmestaruuskilpailut naisten viiden kilometrin hiihdossa järjestettiin jo vuonna 1911 – ensimmäisenä maailmassa. Suomen naiset veivät kolmoisvoiton Oslon olympialaisissa 1952 naisten maastohiihdon ollessa ensi kertaa olympialajina. Naisten mäkihyppyhistoria on yllättävän pitkä, mutta mutkitteleva ennen kuin naiset hyväksyttiin kansainvälisiin kisoihin vuonna 2009 Liberecin MM-kisoissa ja Sotšin olympialaisissa 2014. Kirjassa perehdytään myös harrastehiihtoon, valmennuksen saloihin sekä eri aikakausien hiihtomuotiin. Suomen naiset ladulla ja mäessä -teoksen takana ovat pitkään Hiihtomuseolla tutkijoina työskentelevät vt. näyttelypäällikkö Suvi Kuisma ja nykyisin Trafiikkimuseoiden projektipäällikkö Tiina Jantunen. Kirjan on taittanut Osmo Penna. Kirjaa on saatavilla Hiihtomuseossa ja Lahden museoiden verkkokaupassa, verkkokauppa.lahti.fi.

Kirjailija Ben Lerner tunnetaan sekä pisteliäistä ja tarkkanäköisistä romaaneistaan että paljon puhutusta runouspamfletistaan, jonka mukaan yksittäinen runo ei voi koskaan tavoittaa runouden ideaa. Syksyllä suomennetussa romaanissaan Topekan koulu Lerner kirjoittaa, millaista on viettää teini-ikäänsä 1990-luvun konservatiivisessa Kansasissa. Kirjassa sivutaan niin väittelykilpailuja, psykoterapiaa kuin 1990-luvun politiikkaa. Millaisen kuvan romaani piirtää Yhdysvalloista? Entä mitä Ben Lerner väittää runouspamfletisaan? Kulttuuriykkösessä Topekan koulu -romaania lukevat kriitikko ja Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama ja kirjailija Tommi Melender. Ohjelman juontaa Juho Kankaanpää. (Topekan koulun on suomentanut Markku Päkkilä.)

Miten tasa-arvopolitiikka on muuttunut? Mitkä poliittiset rakenteet haittaavat palkkatasa-arvon saavuttamista? Haastateltavina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Johanna Kantola ja sukupuolen tutkimuksen tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg. Suomalaiset naisjärjestöt olisivat voineet olla aktiivisempia kun oikeistokonservatiivinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus heikensi naisen asemaa useilla tavoilla, Kantola ja Koskinen Sandberg pohtivat. "Meillä on pikkuisen harhainen kuva, että tasa-arvo on hyvin toteutunut Suomessa", Koskinen Sandberg toteaa. "Poliittisten puolueiden naisjärjestöt ja kattojärjestöt olivat aika hampaattomia", Kantola sanoo. Suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin segregoituneet eli on nasvaltaisia ja miesvaltaisia aloja. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut maksamaan samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kirjassa esitetään, että "korporatistinen järjestelmä ja siihen kytkeytyvä sukupuolittunut valta on yksi keskeisimpiä sukupuolten palkkaeroja ylläpitäviä rakenteita ja olennaisimpia syitä tasa-arvopolitiikan tehottomuuteen palkkaerojen kaventamisessa". Palkkojen epätasa-arvo hyödyttää joitakin tahoja, lähinnä tiettyjä työnantajia, Kantola toteaa. Kantola ja Koskinen Sandberg kertovat myös, miten pahimmissa palkkakuopissa olevat naisvaltaiset alat pääsisivät nousemaan vastaavan tason miesvaltaisten alojen palkkojen tasolle. Koko järjestelmä pitäisi heidän mielestään miettiä uudelleen. Tutkijat vastuuttavat myös hallitusta puuttumaan epätasa-arvoisiin rakenteisiin. Esimerkiksi hoivatyön arvo pitäisi tunnustaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Markku Pirin muistelmateos Muodoton elämä vie lukijan menestyneen tekstiilitaiteiljan ensiaskeliin Milanossa ja Venetsiassa, New Yorkiin ja Huittisten pappilaan. Markku Piri on luonut harvinaisen rikkaan kansainvälisen uran. Taideteollisen korkeakoulun ja Marimekon jälkeen hänelle avautui koko maailma. Uudessa teoksessa Piri avaa myös henkilökohtaisen tarinansa. Kauneudenkaipuu on kantanut häntä vaikeinakin aikoina. Markku Piri on ohjelman vieraana. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Jukka Rautio on valokuvannut vuosien varrella Näsijärveä, sen luontoa ja ihmisiä. Keskiviikkona 17.6. julkaistiin Näsijärven vuosi -teos. Kuuntele erityisesti jääkiekkokuvistaan tunnetun valokuvaajan haastattelu tästä.

Vaimoni ojensi eräänä iltana minulle Saaran kirjan Sivuhenkilö. Kirjassa on lyhyt kuvaus metsästyksestä kaupunkilaisnaisen näkökulmasta. Kuvauksen fantasianomaisuus ja pisteliäisyys kiinnitti huomioni ja ärsytti aluksi voimakkaasti. Pelkästään omien tulkintojen tekemisen sijasta kutsuin Saaran keskustelemaan metsästyksestä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on monelle toivon ja valon lähde. Millaisia ovat ihmiset, jotka ihailevat Trumpia? Haastateltavana Trumpin kansa -kirjan kirjoittaja toimittaja Maria Annala. Yksi kirjaan haastatelluista mainitsee Suomen ja Norjan varoittavina esimerkkeinä. Hän suhtautuu veroihin kriittisesti ja pitää tärkeänä mahdollisuuksia rikastua. “Hän koki, että presidentti Barack Obama yritti tehdä Yhdysvalloista sosialistisen maan, samanlaisen kuin Norja tai Suomi”, Annala kertoo kirjassa. Sosialismi on monelle yhdysvaltalaiselle yksi pahimmista kirosanoista, ja myös yleinen haukkumasana silloinkin kun sitä ei kirjaimellisesti tarkoiteta. Annala on kirjaansa haastatellut kolmea Trumpin vaalikampanjassa toiminutta henkilöä. Kirjassa kuvataan Trumpia ihailevien mielenmaisemaa ja elämää kampanjassa. Yhdysvallat on toisesta maailmansodasta lähtien rakentanut vapaakaupalle perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka Trump uhkasi presidenttinä romuttaa vetämällä maan pois kansainvälisistä kauppasopimuksista kuten Naftasta. Monia tämä suunnitelma kauhistutti ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, mutta miksi tämä viesti upposi toisiin? Trumpia äänestäneistä naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa ajattelee, että miehet ovat parempia poliittisia johtajia, kirjassa kerrotaan. "Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, että Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka eivät kannata miesten ja naisten tasa-arvoa", Annala sanoo. Trump on väittänyt Meksikosta saapuvia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja saanut naisvihaajan maineen. Trump on jäänyt poikkeuksellisen monesta valheesta kiinni. Miksi Trumpin virheet eivät horjuta monien uskoa häneen? Millaista on Trumpin populismi? Miksi hän on valinnut juuri tietynlaista musiikkia vaalitilaisuuksiinsa? Trumpin vastustajien ja kannattajien välit ovat kärjistyneet Yhdysvalloissa jopa väkivaltaisiksi. "Monille on haaveena että tulisi vahva johtaja ja murskaisi ne toiset, ne jotka eivät ole meitä vaan on niitä dehumanisoituja toisia - oli se maahanmuuttajat tai naiset tai muslimit", Annala toteaa. Yhdysvalloissa käydään presidentinvaaleja ensi syksynä. Mikä ratkaisee Trumpin jatkokauden? Toimittajana Linda Pelkonen.

Jakso 104. Millä kilju maustetaan siviilipalveluksessa? Kaverin puolesta kyselen. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkittu Marisha Rasi-Koskinen, on Pia-Maria Lehtolan vieraana. Hänen kirjansa Auringon pimeä puoli on mysteeriromaani nuoren naisen matkasta omaan historiaansa. Kirjassa kuvaillaan kuinka Emilia siirtyy ajassa taaksepäin, aikaan ennen omaa syntymäänsä. Lukija pääsee romaanin kautta osaksi jotakin kollektiivista ihmismielen maisemaa. Marisha Rasi-Koskinen antaa palapelin ohjeet, jolla voi koota oman mielensä palat yhdeksi isoksi tauluksi. Tämän teoksen maagisuus perustuu siinä olevaan lataukseen. Kirjassa on dystooppinen sävy ja silti ei. Se antaa myös avaimet oman maailman löytämiseen, uteliaisuuteen ja rohkeaan ajatteluun, vaikka ympäröivä maailma olisi kaaoksessa. Ei ole aina hyvä sopeutua, sanoo Marisha Rasi-Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jakson vieraana: Anssi Kiviranta⁠. Anssi aloitti yhdessä Riku Erkkilän ja Perttu Mäki-Petäjän kanssa telkku.com konseptin. Vuonna 2008 Alma-median yrityskaupan myötä Anssi teki EXITin. ⁠ Yrityksen kasvattaminen vaiheeseen, jolloin sen voi myydä ja elää taloudellisesti riippumattomana tunnetaan liikemaailmassa ilmaisuna EXIT. Toki se onnistuu myös, mikäli yhtiökumppanit ostavat sinut ulos. Kirjassa perehdymme siihen, mitä EXIT tarkoittaa ja miten se on vaikuttanut juuri näiden yrittäjien elämään.  ⁠Anssi toimii edelleen aktiivisesti yhteiskunnassa kannustaen nuoria yrittäjyyden pariin. Hän toimii mm. enkelisijoittajana Leap toiminnan kautta yhdessä Matias Mäenpään kanssa. ⁠  Linkki enkelisijoittajien Leap sivustolle: https://leap.fi/  Pääset tilaamaan kirjan itsellesi tai vaikka lahjaksi samalta sivustolta.⁠ 

Kaupungistuvassa 1600-luvun Euroopassa pariisilaisnaiset olivat poikkeuksellisen itsenäisessä asemassa. Filosofian tohtorit Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake kirjoittivat yhdessä kirjan Korsetti ja krusifiksi, vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Kirjassa barokin maailma avautuu kolmen kiehtovan naisen - kurtisaanin Ninon de Lenclos'n, eliittinaisen Madame de Sévignén ja nunnan Louise de Marillacin - kautta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Onko olemassa Rakentavaa susikeskustelua? Minkälainen kerroin keskusteluun tulee aikaisemmista kokemuksista? Mitä eroa on metsästäjän käytännön luontotietämyksellä ja biologin näkökulmalla? Tämän jakson vieras Jouni Tikkanen on biologi ja toimittaja, jolla on kokemusta niin luonnonsuojelupiireistä kuin metsästyksestäkin. Tikkasen kirja Lauma - 1880-luvun lapsensurmat ja susiviha Suomessa on vaikuttava tietokirja. Kirjassa käydään läpi yksityiskohtaisesti minkälaisissa olosuhteissa viime vuosisadan lapsensurmat tapahtuivat, miten ihmiset niihin reagoivat ja kuinka pitkiä kaikuja näillä tapahtumilla suomalaiseen kulttuuriin oli. Heti kun luin Hesarin artikkelin kirjasta, olin varma että tämän kaverin kanssa aiheeseen kuuluu sukeltaa syvälle ja oikeassa olin. Lauma-kirja on jokaiselle petokeskustelusta kiinnostuneelle must read ja näin ollen Metsästä podcastin uusin jakso must listen

Vuonna 2004 kuollut ja dekonstruktiosta tunnettu ranskalaisfilosofi Jacques Derrida on vaikuttanut nykyajatteluun ympäri maailmaa. 2006 julkaistiin hänen eläintä käsittelevät luentonsa, jotka nyt on suomennettu kirjaksi "Eläin joka siis olen". Kirjassa filosofi pohtii, miksi häntä hävettää olla alasti kissan edessä. Teos kyseenalaistaa Descartesista alkavan länsimaisen filosofian tradition eläinkäsitykset ja saa meidät ajattelemaan eläimiä uudella tavalla. Keskustelemassa ovat Derridan kirjan suomentanut Anna Tuomikoski sekä Turun yliopistosta filosofi Elisa Aaltola. Jakke Holvas juontaa.

Kirjailija Malin Kivelän omalla lapsella todettiin sydänvika vuosia sitten. Sydän on romaani naisesta, jonka pojalla on synnynnäinen sydänvika, ja pojan syntymää seuraavasta talvesta. Lukijan kuulema ääni hapuilee kohti sanoinkuvaamatonta, on ruumiissa ja tilanteessa, jota ei ole itse valinnut, jota ei pysty hallitsemaan eikä missään nimessä hyväksymään. Laura Jänisniemi on suomentanut Hjärtat-romaanin. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kirjasammon ja Kirjastokaistan podcast-sarja Kirjan taajuudella tarttuu kirjallisuuden ilmiöihin keskusteluilla, jotka tarjoavat kuulijalle paljon lukuvinkkejä. Sarjaa toimittaa Tuomas Aitonurmi, joka keskustelee jaksojen teemoista vaihtuvien vierailijoiden kanssa. Elämä kirjassa – autofiktiojakso Kirjan taajuudella -podcastin yhdeksäs jakso pureutuu tämän hetken kirjallisuuden "kuumaan perunaan", autofiktioon ja omaelämäkerralliseen kaunokirjallisuuteen. Vieraana on kirjallisuudentutkija ja kustannustoimittaja Päivi Koivisto. Jaksossa käydään läpi autofiktion määritelmiä, pohditaan onko tämänhetkinen omaelämäkerrallisuuden suosio kytköksissä someaikaan ja "itsen esittämisen" prosesseihin, ja mietitään autofiktion, tietokirjoiksi luokiteltavien elämäkertojen sekä runouden välisiä suhteita. Mitä pitäisi ajatella autofiktion kutsumisesta "kirjallisiksi selfieiksi"? Sekä vieras että toimittaja ovat taas valinneet kirjavinkkinsä, ja keskustelun lomassa tulee mainituksi paljon muitakin teoksia. Päivi Koiviston kirjavinkit: Anja Kauranen: Kiinalainen kesä (WSOY 1989) Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava (WSOY 1998), Vastavalo (2000), Punainen erokirja (2003) Peter Sandström: Sinulle joka et ole täällä (Schildts & Söderströms 2012, suom. Katriina Huttunen) Ossi Nyman: Röyhkeys (Teos 2017) Minna Lindgren: Sivistyksen turha painolasti (Teos 2011) Martina Lowden: Allt (Modernista 2006) Tuomas Aitonurmen kirjavinkit: Marko Annala: Värityskirja (Like 2017) Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 1 ja 2 (Aula & Co 2017 ja 2018, suom. Kristiina Drews) Pentti Holappa: Ystävän muotokuva (WSOY 1998) Édouard Louis: En finir avec Eddy Belleguele (2014), suom. elokuussa 2019 nimellä Ei enää Eddy (Tammi, suom. Lotta Toivanen) Saara Turunen: Sivuhenkilö (Tammi 2018) Kirjan taajuudella -podcastia voi seurata sekä Kirjasampo.fi:n että Kirjastokaista.fi:n kautta. Jaksot ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja iTunesissa, josta niitä on mahdollisuus kuunnella myös podcast-sovellusten avulla. Lisätiedot: Jakson kirjat Kirjasammon hyllyssä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjan-taajuudella-podcast-jakso-9 Kirjan taajuudella -sarja Kirjastokaista.fi:ssä, www.kirjastokaista.fi/kirjan-taajuudella-podcast Toimittaja: Tuomas Aitonurmi Vierailija: Päivi Koivisto Äänet ja editointi: Mikko Helander Tuotanto: Kirjastokaista ja Kirjasampo - Kirjastot.fi, 2019

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat hyvä juttu ja niitä noudattamalla on helppoa syödä terveellisesti erilaisten ruokauskomusten viidakossa. Lautasmalli myös taipuu moneen eikä ole niin tylsä, kuin miltä se usein kuulostaa. Ei se niin harmaata ole - suomalaisista ravitsemussuosituksista voi laatia vaikkapa hienoja etnisiä ruokia käyttämällä mausteita ja etsimällä reseptejä, toteaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, jolta on ilmestynyt kirja Pötyä pöydässä. Kirjassa käydään läpi muutamia ruokaan liittyviä harhaanjohtavia väitteitä. Miksi suomalaisia ruokasuosituksia kritisoidaan? Miksi maito tai sokeri nostetaan tikunnokkaan yksittäisenä “pahiksena”? Tai miksi gluteiiniton ruokavalio ei ratkaissutkaan ylipaino-ongelmaa? Muun muassa näistä keskustellaan Reijo Laatikaisen kanssa. Lisäksi Huoltamolla kysytään, mistä nirsoilu johtuu. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori Mari Sandell kertoo laajasti, mistä kaikista tekijöistä suhde ruokaan ja syömiseen muodostuu.

Vesa Sisättö: 100 klassikkoa tunnissa (Avain 2018) Erika Vik: Nefrin tytär (Gummerus 2018) Clare Mackintosh: Anna minun olla (Gummerus 2018, suom. Päivi Pouttu-Delière) Sisätön 100 klassikkoa tunnissa tiivistää sata kirjallisuuden klassikkoa helposti alle tunnissa luettavaksi paketiksi. Kelpo setti, hyvää huumorintajua ja tiivistyksissä hyviä kiteytyksiä. Kirjassa on paljon knoppitietoa, jolla päteä kirjallisuuskeskusteluissa. Nefrin tytär lopettaa viime vuonna Hän sanoi nimekseen Aleia -kirjasta alkaneen Kaksosauringot-trilogian. Steampunk-fantasiaa edustava trilogia oli jännittävä seikkailu mielenkiintoisessa maailmassa ja viimeinen osa oli laadukas loppuhuipennus trilogialle. Jännitystä, romantiikkaa, mysteeriä, lajismia ja ties mitä – steampunkin ja fantasiatrilogioiden ystäville helppo suositus. Clare Mackintosh on huippuluokan trilleristi: Anna minun olla on jo kolmas erinomainen trilleri. Anna Johnsonin molemmat vanhemmat ovat tehneet itsemurhan, samalla tavalla mutta seitsemän kuukauden välein, ja nyt äidin itsemurhan vuosipäivänä Anna saa kortin, joka antaa ymmärtää, että itsemurhassa kaikki ei ollut sitä miltä se näyttää. Anna uskoo kortin saatuaan, että äiti on murhattu – mutta miksi? Ja kuka tietoa kertoo ja kuka Annaa uhkailee? Laatutrilleri. Goodreads-linkit: https://www.goodreads.com/book/show/42277580-100-klassikkoa-tunnissa https://www.goodreads.com/book/show/39775620-nefrin-tyt-r https://www.goodreads.com/book/show/40488795-anna-minun-olla

Gaudeamus -kustantamon käytännöllinen musiikkisanakirja 'Parlando' avaa keskeisimmät musiikin käsitteet ja suomentaa kimurantit vieraskieliset esitysmerkinnät. Kirjassa on liitteenä Antonio Vivaldin, Francesco Petrarcan, Aloysius Bertrandin runojen ja Claude Debussyn runsaiden esitysohjeiden suomennoksia. 'Parlandon' kirjoittajat Grazyna Zeranska-Gebert ja Teuvo Lampinen kertovat kirjastaan.

Ohjelmasarjan pilottijaksossa kirjaprojektista kertoo työryhmää luotsaava tutkiva toimittaja Hanna Nikkanen. Tampereen yliopiston 21 journalistiikan opiskelijaa ja vierailijaprofessori Hanna Nikkanen kirjoittavat tietokirjaa ilmastonmuutoksesta Suomessa. Tämä ohjelmasarja on osa projektia. Ääneen pääsevät niin juttuja tehneet toimittajat kuin kirjassa esiintyvät henkilöt. Työryhmä on matkustanut Lapista Brysseliin tapaamaan ihmisiä, etsimään muutoksen merkkejä ja tutkimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kirjassa tavataan biologeja, psykologeja ja terästyöläisiä, värjötellään ammattikalastajien veneessä ja tarvotaan lumikengillä tunturin rinteellä. Työryhmä osoittaa, ettei tilanne ole toivoton. Suomessa on ihmisiä, jotka tekevät töitä pallomme pelastamiseksi. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken ilmestyy Into Kustannuksen julkaisemana lokakuussa 2017. Ohjelman toimittaa ja tuottaa Erkki Mervaala. Musiikki: Jean Nine Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. #ilmastokirja @ilmastokirja (Twitter/Facebook) @ilmastokirja2017 (Instagram).

Aleksis Kivi kuoli 31. joulukuuta vuonna 1872. Kiven elämäntyötä juhlistettiin ensimmäisen kerran virallisemmin uudenvuodenaattona vuonna 1922, viisikymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Kivestä on jäänyt elämään käsitys nujerrettuna, väärinymmärrettynä nerona. Turkulaiset psykiatrit Jukka Aaltonen, Ilpo Lahti ja Jouko K. Salminen ovat lukeneet tarkasti läpi Kiven tuotannon sekä hänen kirjeensä ja kirjoittaneet kirjan nimeltään ”Nyt ei auta pelko eikä vapistus”. Kirjassa pohditaan, miten terve Kivi oli ruumiiltaan ja mieleltään. Pasi Heikuran vieraana on psykiatri ja psykoanal

Suurlähettiläs René Nybergin äiti oli Helsingin juutalaisia, mutta rakastui luterilaiseen mieheen ja meni tämän kanssa naimisiin vastoin suvun tahtoa. Isä ja muu perhe hylkäsivät hänet – vaikka aivan kunniamurhaan saakka ei mentykään. Suomen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläänä työskennellyt René Nyberg avautuu juutalaisesta taustastaan ja sukunsa vaiheista äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan. Kirjassa kerrotaan järkyttävistä kohtaloista, kun osa lähisukulaisista katoaa natsien keskitysleireille, mutta äidin serkku Mascha ja hänen Josef-miehensä pelastuvat kuin ihmeen kaupalla viimeisellä junalla Latviasta Siperiaan. Heidän tiensä johtaa sittemmin takaisin Latviaan, Israeliin ja lopulta takaisin Saksaan – eläkkelle. Kekkosen kaverina tunnettu Nybergin isä löytää kadonneet Neuvostoliiton salaisen poliisin avulla vuosikymmeniä myöhemmin. René Nybergin suvun uskomaton tarina on avoimesti esillä haastattelussa, isäntänä Tapani Ruokanen. Kirjailija Jörn Donner kirjoitti arviossaan Hufvudstadsbladetissa kuinka todellisuus ylittää mielikuvituksen rajat tässä tarinassa.

Katariina Vuori on yhdessä Jonna Pulkkisen kanssa kirjoittanut kirjan itsemurhasta nimellä "Kourallinen tabuja". Kaksimerkityksinen kirjan nimi herättää kysymään niin sitä, kuinka itsemurhia tehdään ja yritetään tehdä, kuin sitä onko itsemurha edelleen tabu. Kirjoittajat ajattelivat ensin kirjoittaa toisenlaisen kirjan, jossa haastateltaisiin myös psykiatrian ammattilaisia ja muita asiantuntijoita, mutta he päätyivät toisenlaiseen ratkaisuun: Kirja koostuu kymmenistä haastatteluista. Kirjassa haastatellaan niin itsemurhaa yrittäneitä kuin itsemurhan tehneiden omaisia.