Podcasts about long playn

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Vaikuttaako Alexei Navalnyin kuolema Putinin vastustajiin millään tavalla? – Hilkka laittaa toivonsa äiteihin ja Kaarina toivoo parempaa uutisointia Venäjän oppositiosta. Poliittista keskustelua seurannut Kaarina Hazard väittää, että identiteetti mielessä näyttää siltä, että meidän pitäisi valita isänmaallinen uhrimieli tai talkoot. Toinen on sodasta tuttua ja toinen jälleenrakennuksesta tuttua retoriikkaa. – Mikä sana sopisi kaikille, tivaa Juha. Juha Itkonen on huolestunut Z-sukupolvesta eli v. 1997–2012 syntyneistä. Tässä ikäpolvessa naisten ja miesten yhteiskunnallisiin mielipiteisiin väliin on revennyt arvokuilu. Naiset liikkuvat vasemmalle ja liberaaliin suuntaan, miehet oikealle ja konservatiiviseen suuntaan. – Missä on positiivinen maskuliinisuus? kysyy Kaarina. Hilkka Olkinuora pohtii ikäihmisten vähäistä näkyvyyttä mediassa. Hän siteeraa Long Playn toimituspäällikön Anu Silfverbergin kirjoitusta: Missä ovat kaikki viisaat ja hauskat vanhukset?

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat? Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilmakehätutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Akkuja, mutta millä hinnalla? -tapahtumassa 23.10.2023. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Long Playn yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/yYPS1Sodjgk

Aktivismi ei ole enää entisensä. Eksklusiivisen radikalismin sijasta lähes kuka tahansa sosiaaliseen mediaan mielipiteitä postaava voi tätä nykyä kutsua itseään aktivistiksi. Mistä aktivismin muutoksessa on kysymys? Miten se liittyy yksilökeskeisyyteen? Entä miten tämä liittyy influenssereihin? Aktivismin lisäksi keskustelemme myös podcast-estetiikasta, kaupunkisuunnittelusta, Kirkasta ja selfiekulttuurista. Omaa luokkaa kannustaa jokaista siihen oikeutettua kuulijaansa allekirjoittamaan Oikeus olla -kansalaisaloitteen oikeudenmukaisen translain puolesta. Mainitut: Kirka: Kirka (1969) Kenen kaupunki? -pamfletti (2021). Toim. Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi Adile Sevimli: Some määrittää yhä enemmän julkista keskustelua, ja siksi sen valtarakenteita pitäisi ymmärtää. Long Playn perjantaikirje 2.4.2021. Paris Martineu: The Wired Guide to Influencers. Wired 12.6.2019. Laura Friman: Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta. Yle Kulttuuricocktail 24.3.2021. Oskari Onninen: Instagram stories on paikka, jonne kulttuurikeskustelu menee vuosien Facebook-saattohoidon jälkeen kuolemaan. Ylioppilaslehti 2.4.2021.

Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat tulikuumista gallup-luvuista, joiden mukaan perussuomalaiset on kirkkaasti suosituin puolue tällä hetkellä – mutta onko syynä talous, kulttuurisota, feministien ihmeelliset menot vai mikä? Lisäksi aiheena järkyttävä ja huolestuttava tapaus Veijo Baltzar, kun yhteiskunnan eliitin ylimmillä käytävillä mielellään viihtynyt teatterineuvos joutui poliisin haaviin ja nyt häntä epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Pitkien epämukavien hiljaisuuksien varalle Marko suosittelee seuraamaan ensi viikon eduskunnan kyselytuntia (https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/), Tuomas suosittelee Long Playn juttuja äänikirjamuodossa (https://www.longplay.fi/jutut) ja kuunneltuna Bound-appilla (http://bound.timbueno.com/) ja Maria suosittelee Jouni Tikkasen susista ja susivihasta kertovaa kirjaa Lauma (https://otava.fi/kirjat/lauma/).

Kevään viimeisessä Long Playn ohjelmassa lauletaan suvivirsi ja annetaan medialle päättötodistus. Miten media on lukuvuoden aikana onnistunut eri aiheiden käsittelyssä? Kertooko media siitä, mistä pitäisi? Mitä konkreettisia seurauksia on sillä, että uutisoidaan hätiköiden ja korjataan virheitä matkan varrella? Vieraina studiossa vapaa toimittaja Virpi Salmi, Yleisradion toimittaja Janne Zareff sekä politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Long Playn radio-ohjelmassa aiheena tällä kertaa teknologiset utopiat. Millaiseksi demokratia muodostuisi, jos se luotaisiin nyt puhtaalta pöydältä digitaaliseen ympäristöön? Tuleeko internet-vallankumous vielä vai menikö se jo? Mitä siitä seurasi? Vieraana Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen, filosofi Tere Vadén ja Suomen kryptovaluutta-alan etujärjestön Konsensus ry:n puheenjohtaja Niko Laamanen.

Sote-uudistuksen yhteydessä on keskusteltu vähemmän siitä, millaisia vaikutuksia uudistuksella on mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisesti sairastuneiden hoitoon. Long Playn ohjelmassa tällä kertaa puhetta suomalaisten mielenterveydestä ja palveluiden tarjoamisesta. Vieraana studiossa kaksi asiantuntijaa: Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck ja Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Long Playn ohjelmassa pureuduttiin verkkovihaan. Millainen vihapuhemaa Suomi on verrattuna muihin maihin? Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia verkkovihalla on? Pieni osa suomalaisista tuottaa verkkoväkivaltaa, mutta sillä on laajoja vaikutuksia. Tekijät ovat pääosin miehiä, ja he käyvät sanallisesti naisten ja vähemmistöjen kimppuun. Todellisuudessa myös verkkovihaaja kaipaisi usein apua. Antti Järven vieraina studiossa kolme asiantuntijaa: toimittaja Linda Pelkonen, toimittaja […]

Long Playn ohjelmassa keskusteltiin  #metoo-kampanjasta ja seksuaalisesta häirinnästä elokuva-alalla. Ruotsissa #metoo-kampanjan yhteydessä on puhuttu vallankumouksesta, mutta Suomessa on ollut hiljaisempaa. Miksi keskustelu seksuaalisesta häirinnästä ei ole Suomessa vielä varsinaisesti käynnistynyt? Mikä on median rooli keskustelussa? Studiossa Long Playn Antti Järvi ja Anu Silfverberg. Vieraina mediatutkija Anu Koivunen ja käsikirjoittaja, näyttelijä ja freelance-toimittaja Jari Hanska.

Mikä keskustelussa radikalisoitumisesta ja terrorismista on ongelmallista? Pitäisikö tiedostusvälineiden uutisoida iskuista eri tavalla? Long Playn radio-ohjelman ensimmäisessä jaksossa syvennytään terrorismiin. Antti Järven vieraina studiossa ovat ovat terrorismin tutkija Leena Malkki ja toimittaja Sonja Saarikoski. Lisäksi terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä avaa puhelimitse kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Oikeistoliberaaliksi tunnustautuva viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen pohtii Helsingin Sanomien vaalikoneen taulukon perusteella, onko RKP:n Nils Torvalds sittenkin presidentinvaalien yllättäjä eikä PS:n Laura Huhtasaari. Mediatutkija Anu Koivunen, joka omien sanojensa mukaan on uutisnarkki, kärsii uutismorkkiksesta. Hän ei ole enää Long Playn terrorismiartikkelin luettuaan vakuuttunut, pystyykö hän keskittymään oikeisiin uutisiin "peräkonttiuutisten" sijaan. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard puolestaan ihmettelee median asennetta mm. #metoo-kampanjaan. Yrittävätkö toimittajat pitää omaa arvovaltaansa yllä dissaamalla kaikkea uutta? Kuka määrää, mistä puhutaan? Seuraava Pyöreä pöytä kokoontuu 13.12. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pyöreä pöytä jakaa edellispäivän Journalistipalkinnon innoittamana omia mediapalkintojaan. Kaarinalta tunnustus menee Saku Timoselle tämän blogista, A​nulta Long Playn kirjoittaja Jeanette Björkqvistille​ ja Juhalta toimittajille Oskari Onniselle ja Sonja Saarikoskelle​. ​Media- ja elokuvatutkija Anu Koivunen puhututtaa Pyöreää pöytää perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tavasta ilmoittautua puolueen puheenjohtajakamppailuun. Ilmoittautumisen kanavana eurokansanedustaja Halla-aho käytti YouTube-videopuhetta eikä perinteistä lehdistötilaisuutta. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard haluaa tietää, kenestä suomalaisesta naisesta pitäisi tehdä omaelämäkerrallinen elokuva. Tällaisia elokuvia on tehty Armi Ratiasta, Hella Wuolijoesta ja Kerttu Nuortevasta. Pyöreä pöytä ehdottaa mm. Tove Janssonia, Marja-Liisa Kirvesniem​eä, Katrihelena​a​,Carola​a​​, Lenita​a; Helena Rantaa, Sirkka Hämäläis​tä, Aino Kassista ja Rita Tainolaa. ​Kuuntelijat ehdottavat Radio Suomen lähetysikkunassa ainakin Sylvi Kekkosta,Tarja Halosta ja Minna Canthia elokuvien tähdiksi. ​Kirjailija Juha Itkosta naurattaa BBC Worldin suorassa tv-lähetyksessä nähty Etelä-Korea-asiantuntijan ​​​Robert E. Kelly​n​ ​haastattelu, jossa ensin perheen lapset ilmaantuvat videohaastattelun taustalle (toinen hyppien ja toinen "vauvarollaattorin" kanssa) ja sitten lasten äiti, joka käy hakemassa lapset pois huoneesta. ​Selitykseksi miljoonien katsojien naurulle tarjotaan mm. ​esirippu nousee ​-efektiä, eläinvideon lumo​a ja farssiovea. :-) Twitterissä #pyöreäpöytä