Podcasts about todellisuudessa

Moni pohtii, millaista on työskennellä rikosten profiloijana. Televisiosarjat ja elokuvat tarjoavat meille erilaisia ja usein dramatisoituja kuvia tästä ammatista. Todellisuudessa työ on kuitenkin analyyttisempaa ja arkisempaa. Profiloijan työ vaatii syvällistä paneutumista rikosten taustoihin sekä perehtymistä ihmismielen pimeimpiin puoliin: pahuuteen, ilkeyteen ja väkivaltaan.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat rikosten psykologisesta profiloinnista. Helinä on työskennellyt yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja hän on kirjoittanut kirjan Profiloija (Bazar, 2025).Helinä ja Nina keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä:- Mitä rikollisten psykologinen profilointi on?- Mitä erityistaitoja psykologinen rikosprofiilin laatiminen vaatii?- Millainen on tyypillinen profilointiprosessi?- Voiko rikollista ajattelutapaa ymmärtämällä pyrkiä ennaltaehkäisemään rikoksia?Lisätietoja:Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa vuosina 2001-2011.Tilaa kirja: Profiloija, Helinä Häkkänen, Bazar 2025.Helinä Häkkänen Facebook, Instagram ja YouTube.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!*** Etsitkö valmennusta tai työnohjausta itsellesi tai tiimillesi? ***Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy tarjoaa asiantuntevaa tukea juuri teidän tarpeisiinne.Tutustu palveluihin: ninalyytinen.fiOta rohkeasti yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kun Pamela Hargan ja hänen tyttärensä Helen löydettiin kuolleina kodistaan Virginiassa Yhdysvalloissa, poliisit tiedottivat medialle nopeasti, että kyseessä oli perheen sisäinen teko. Poliisien mukaan Helen oli surmannut äitinsä ja sen jälkeen itsensä, koska oli riitaantunut äitinsä kanssa. Todellisuudessa poliisit kuitenkin tutkivat tekoa kahtena murhana ja uskoivat, että joku oli halunnut saada teon näyttämään siltä, että Helen oli surmannut äitinsä ja sen jälkeen itsensä. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä-podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:https://www.youtube.com/watch?v=7WsPQEbU9x4&ab_channel=NBC4Washingtonhttps://www.youtube.com/watch?v=pLyIuofk0iQ&ab_channel=WUSA9https://www.youtube.com/watch?v=xWUolnAcgvg&ab_channel=TrueCrimeDailyhttps://www.cbsnews.com/video/death-hits-home-the-hargan-killings/#xhttps://www.cbsnews.com/news/megan-hargan-pam-hargan-helen-hargan-killling-defense-theory-toe-on-the-trigger/https://www.cbsnews.com/pictures/how-investigators-solved-the-hargan-killings/2/https://www.washingtonpost.com/dc-md-va/2022/03/28/hargan-murder-mclean-verdict-guilty/https://www.washingtonpost.com/dc-md-va/2022/03/09/hargan-murder-trial-fairfax/https://www.washingtonpost.com/local/public-safety/woman-accused-of-killing-her-mother-and-sister-tried-to-take-large-amounts-from-mothers-bank-account-court-papers-say/2019/01/10/1131fe74-1437-11e9-90a8-136fa44b80ba_story.htmlhttps://www.washingtonpost.com/dc-md-va/2022/11/09/fairfax-county-hargan-conviction-vacated/https://www.washingtonpost.com/dc-md-va/2022/03/06/hargan-killings-murder-trial/https://www.washingtonpost.com/local/public-safety/woman-charged-in-killing-of-her-mother-and-sister-in-mclean-va/2018/11/09/8bc6a620-e42c-11e8-ab2c-b31dcd53ca6b_story.htmlhttps://www.oxygen.com/crime-news/megan-hargan-allegedly-killed-mom-sister-staged-deaths-as-murder-suicidehttps://www.oxygen.com/crime-news/megan-hargan-conviction-murders-mom-sister-overturnedhttps://lawandcrime.com/crazy/mother-daughter-murder-suicide-was-actually-double-murder-committed-by-sister-police-say/https://lawandcrime.com/crime/virginia-woman-convicted-of-killing-her-mother-and-sister-staging-scene-to-look-like-a-murder-suicide/https://lawandcrime.com/crime/conviction-overturned-for-woman-who-allegedly-killed-mom-and-sister-with-a-rifle-and-rearranged-their-bodies-in-effort-to-stage-slayings-as-murder-suicide/https://people.com/crime/virginia-woman-allegedly-killed-mom-sister-staged-murder-suicide/https://people.com/crime/woman-found-guilty-murdering-mom-sister-staging-as-murder-suicide-new-trial/https://people.com/crime/va-woman-on-trial-for-killing-mom-and-sister-heard-on-call-crying-over-their-deaths/https://www.sportskeeda.com/pop-culture/pamela-hargan-murder-shot-death-eldest-daughterhttps://www.sportskeeda.com/pop-culture/where-megan-hargan-now-charges-explored

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa kongressille. Miten Trump perustelee Ukrainan tuen jäädyttämistä kotiyleisölleen? Vieraina Helsingin yliopiston professori Mikko Saikku ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Yhdysvalloissa oleva toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista Trumpin puheen saamasta vastaanotosta. Tanskan kuninkaallisia ja ministereitä on vierailulla Suomessa. Minkälaista keskustelua Tanskassa on käyty Pohjoismaiden yhteistyöstä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta . Pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat studiossa keskustelemessa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela. Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julkaistaan. Minkälaisia muutoksia työryhmä suosittaa? Puhelimessa Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Ylen alue- ja kuntavaalikoneet aukeavat. Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoo tarkemmin, millaisia vaalikoneet ovat. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen, Janette Leino ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Pohjoismaiden yhteistyötä käsittelevässä osiossa sanotaan ensin, että Grönlannin parlamenttivaalit ovat ensi viikolla ja sen jälkeen virheellisesti, että ne ovat viikonloppuna. Todellisuudessa vaalit ovat siis ensi viikon tiistaina 11.3.2025.

"Onhan se rescuekoiran ottaminen kaunis ajatus, mutta..." alkaa moni sosiaalisen median kommentti, jossa kyseenalaistetaan naiivien koiranpelastajien valintoja. Todellisuudessa rescuekoiravalinnan takana lienee yhtä paljon syitä kuin ihmisiä ja koiriakin, ja niihin moninaisiin syihin syvennytään tässä podcastjaksossa. Onko olemassa huonoja syitä valita rescuekoira kasvattajalta otetun rotupennun sijaan? Entä onko rescuekoira todella niin pyyteetön valinta kuin luullaan? Studiossa mukana rescuekokeneet Nina ja Sanja, ja luvassa on erittäin syvällistä pohdintaa koiranhankinnan etiikasta ja koirien tarpeista. Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan!

Polariteetit – Feminiininen (yin) ja maskuliininen (yang) energia: Mitä ne tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat meihin? Oletko koskaan pohtinut, miksi maailmankaikkeus rakentuu jatkuvista vastavoimista ja tasapainon etsimisestä? Tämä video tarjoaa katsauksen polariteetteihin eli vastavoimiin, kuten feminiiniseen ja maskuliiniseen energiaan, ja selittää, mitä nämä energiat merkitsevät ja miten ne vaikuttavat elämäämme. Maailmankaikkeus, luonto ja me itse koostumme kahdesta perustavanlaatuisesta energiasta – feminiinisestä ja maskuliinisesta, Yinistä ja Yangista. Nämä energiat edustavat vastakkaisia, mutta toisiaan täydentäviä voimia, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jokaisella meistä on sisällämme sekä maskuliinista että feminiinistä energiaa, mutta useimmilla ihmisillä toinen näistä voimista on vahvempi, muodostaen niin sanotun ydinenergian eli "coren". Seuraa instagramissa @jennyjakkila https://www.instagram.com/jennyjakkila Mutta mitä eroa näillä polariteeteilla oikeastaan on? Feminiininen energia (Yin) Feminiininen energia puolestaan on vastaanottavaa ja suuntautuu sisäänpäin. Sen ominaisuuksia ovat: Intuitio ja syvällinen tunteminen Luovuus ja spontaanisuus Hoivaaminen ja empatia Vastaanottavuus ja avoimuus Virtaus ja kyky mukautua Yhteisöllisyys ja yhteyden luominen Feminiininen energia edustaa herkkyyttä, tunteiden ilmaisua ja yhteyttä omaan sisäiseen maailmaan. Se on usein liittyvää ja sallivaa, antaen tilaa olla ja tuntea. Maskuliininen energia (Yang) Maskuliininen energia ilmentää aktiivisuutta ja suuntautuu ulospäin. Sen ominaisuuksia ovat: Toiminta ja tekemisen halu Rationaalisuus ja looginen ajattelu Tavoitteellisuus ja päämäärien asettaminen Suoraviivaisuus ja selkeys Kilpailuhenkisyys ja halu saavuttaa Suojelu ja vahvuus Maskuliininen energia on dynaaminen, määrätietoinen ja tuloshakuinen. Se edustaa konkreettista toimintaa ja asioiden aikaansaamista. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa maskuliinista energiaa on usein nostettu esiin vahvuuden ja menestyksen mittarina, kun taas feminiinistä energiaa on pidetty heikkona tai alisteisena. Tämä vääristynyt näkemys on luonut epätasapainoa, jossa feminiinistä energiaa ei ole arvostettu sen täydessä voimassaan. Todellisuudessa feminiininen energia on aivan yhtä tärkeä ja voimakas kuin maskuliininen – ja molempia tarvitaan, jotta elämässä olisi tasapainoa ja harmoniaa. Vaikka jokainen meistä on sekoitus näitä kahta energiaa, meillä on yleensä toinen, vahvempi ydinenergia, johon on luonnollisempaa nojata. Tämä voi olla joko maskuliininen tai feminiininen. Jos sinulla on feminiininen core, saatat tuntea vetoa luovuuteen, intuitioon ja syvempään tunneyhteyteen. Feminiinisen energian kultivoiminen voi auttaa sinua tuntemaan itsesi tasapainoisemmaksi, onnellisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Se ei ole heikkous, vaan voimakas resurssi, joka mahdollistaa yhteyden omiin tunteisiin, luovaan potentiaaliin ja yhteisöllisyyteen. Toisaalta, jos sinulla on maskuliininen core, painopisteesi saattaa olla enemmän toiminnassa, tavoitteiden saavuttamisessa ja konkreettisessa etenemisessä elämässä. Tämän energian tukeminen voi auttaa sinua tuntemaan enemmän määrätietoisuutta, selkeyttä ja vahvuutta elämän haasteissa. Tavoittele tasapainoa ja kukoistusta Tämä video opastaa sinua ymmärtämään, miten voit tasapainottaa näitä energioita omassa elämässäsi. Olitpa maskuliinisesti tai feminiinisesti virittynyt, on tärkeää tunnistaa oma ydinenergia ja oppia vaalimaan sitä. Tämä auttaa sinua tuntemaan itsesi eheämmäksi, löytämään oman voimasi ja elämään tasapainossa sekä omien arvojesi että ympäröivän maailman kanssa. Lähde mukaan matkalle syvempään itsetuntemukseen ja opi, kuinka polariteetit voivat tuoda elämääsi enemmän harmoniaa, tasapainoa ja sisäistä rauhaa!

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä ekonomisti Heikki Pursiainen sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Mika Panzar. Heikki Pursiainen kertoo liberaalin porvarin dilemmasta. Kirsi Pihasta on tullut liberaalin porvarin tuskan ammattimainen kanavoija. Piha on Apu lehden haastattelussa ja HS:n esseessä kertonut, miksi hän lähti kokoomuksesta ja miksi ei halua osallistua nykyisen hallituksen toimintaan. Hallituksen rasistinen sekoilu ja muu toiminnan epämiellyttävyys kouraisee Pursiaista syvältä. - Täytyykö meikäläisten liberaali porvarien tehdä "Pihat" ja erota kokoomuksesta. Ja jos täytyy, mihin tässä pitää mennä? Kaarina Hazardin mielestä viestimet ja poliitikot toimivat yhteisillä edellismaailman asetuksilla, eivätkä ne siksi pysty käsittelemään esim. kiihtyvää ilmastokatastrofia. Siitä siirretään katse sivuun, samalla tavalla kuin ennen Neuvostoliitosta. - Todellisuudessa on tabun luonnetta, mihin poliitikot ja media eivät halua tarttua. Tämä tuottaa realismirailon kansalaisten ja instituutioiden välille. Oletteko te huomanneet tällaista millään alueella ja mihin realismirailo ihmisten ja instituutioiden välillä johtaa? Mika Panzarin aihe kumpuaa historiasta. Suomi on ollut satoja vuosia eri imperiumien periferia. Ensin oli Ruotsi ja Venäjä, itsenäistymisen jälkeen ennen toista maailmansotaa löydettiin identifiointikohteita Saksasta ja Yhdysvalloista. Taloustieteilijänä Panzaria kiusaa, että otamme aina jonkun maan, josta täysin irrallaan kontekstista pitäisi ottaa mallia. - Joskus se maa oli Uusi-Seelanti ja välillä taas Itävalta. Nythän meillä on aikamoinen kriisi taloudessa, kun pari vuotta sitten vielä ajattelimme, että Saksa on menestystarina ja meidän pitää pystyä tekemään kuin saksalaiset. Nyt Saksa on romahtanut ja autoteollisuus on vaikeuksissa. Mistä meidän tulisi etsiä mallia nyt? Vai olisiko paikallaan keksiä oma identiteetti?

Kim Wall oli ruotsalainen freelance-toimittaja, joka loi menestyksekästä uraa ympäri maailmaa kirjoittaen vaikeista aiheista vaarallisissa kohteissa. Vuonna 2017 hän muutti Tanskaan, ja 10. elokuuta hän oli tekemässä juttua tanskalaisesta julkkisyrittäjästä nimeltä Peter Madsen, ja tämän sukellusveneestä. Sukellusvene upposi ja paikalta pelastettiin vain Peter, joka sepitti eri tarinoita siitä, mitä Kimille oli tapahtunut. Todellisuudessa hän oli murhannut Kimin raa'asti ja paloitellut tämän ruumiin. Hän sai murhasta elinkautisen tuomion.

Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan. Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena. Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Uutiset ja sää radiossa Korjaus uutislähetyksissä olleeseen Jemen-juttuun: jutussa puhuttiin brittien lentotukialukselta nousevista hävittäjistä. Todellisuudessa koneet lähtevät liikkeelle Britannian tukikohdasta Kyproselta.

Uutiset ja sää radiossa Korjaus uutislähetyksissä olleeseen Jemen-juttuun: jutussa puhuttiin brittien lentotukialukselta nousevista hävittäjistä. Todellisuudessa koneet lähtevät liikkeelle Britannian tukikohdasta Kyproselta.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja täksi illaksi comebackin tehnyt muusikko Olavi Uusivirta. Radiotoiminnnan 100-vuotispäivän kunniaksi ritarit paljastavat merkittävän radiokokemuksensa: Olaville se on Kurnau ja Kamaluu -kuunnelma. Sen ensiesitys oli vuonna 1979.  Kaarinalle emotionaalisesti vaikuttavin on ollut mystinen Päivän mietelause. (Yhä Yle Radio 1:n ohjemistossa ja Areenassa.)  Mikalle tärkeä oli koulussa matkaradiossa kuultu Jaakko ja herneenvarsi. Maria kuunteli Radiomafiassa Lohikäärmepuu-roolipeliä, joka sitten johti harrastuksen pariin. Oikaisu: Ohjelmassa sanottiin, että Yhdysvallat on antanut Israelille yli 100 miljardin dollarin ylimääräisen apupaketin. Todellisuudessa tuosta 100 miljardin turvallisuuspaketista jaettiin rahaa eri operaatioihin, suurin osa meni Ukrainalle ja Israelille.

Olet varmasti joskus kuullut, miten joku toteaa, että hän ei vaihtaisi elämästään päivääkään. Olet saattanut miettiä niin jopa itse. Ei kannattaisi, sillä kyseessä on mielen defenssi, puolustusmekanismin muoto, jolla suojelemme haurasta psyykettämme. Todellisuudessa jokaisella ihmisellä on elämässään asioita, joita kannattaisi katua. Katuminen kehittää ihmistä. Se antaa asioille merkityksiä sekä auttaa tekemään parempia päätöksiä. Parhaimmillaan katuminen voi johtaa trauman jälkeiseen kasvuun, joka muuten olisi jäänyt toteutumatta. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Irti ainaisesta väsymyksestä: 8 tapaa boostata energiaa luonnollisesti Moni ajattelee, että on normaalia olla kokoajan väsynyt. Todellisuudessa on täysin epänormaalia olla väsynyt kokoajan.  Vähän aikaa sitten päätin, että haluan boostata energiatasojani isosti ja päästä eroon väsymyksen kierteestä! Tämän viikon jaksossa jaan parhaat vinkkini siihen, miten voit boostata omaa energiaasi luonnollisesti. Keskustelu jatkuu Instagramissa: @adamasofia Kurkkaa nettisivut: www.adamasofia.com

Kirjallisuuden pohjalta voisi luulla, että ihmisten valtava kiinnostus taikaa ja magiaa kohtaan olisi historiallisesti keskiajan ilmiöitä. Todellisuudessa monet käsityksemme magiasta ovat kreikkalais-roomalaisen antiikin perua. Olemme vain halunneet tulkita antiikin tieteen, järjen ja taiteen ylevänä aikana. Dos. Maijastina Kahlos avaa antiikin ajattelun hämärämpää puolta ja niitä monia tapoja, joilla magia ja taikuus olivat kietoutuneet antiikin politiikkaan ja ajatusmaailmaan.

Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi? | Tässä podcast-jaksossa juttelen ”Rimen” kanssa hänen kokemuksistaan psykiatrisen ”hoidon” parissa.   Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?   ”Rime” kuvailee, miten reilu vuosikymmen sitten koki psyykkisen romahduksen, jonka seurauksena päätyi psykiatriselle osastolle. Siellä hänen tilanne tulkittiin psykoosisairauden puhkeamiseksi. Puhumme myös […] The post Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi? appeared first on Astetta parempi elämä.

  Paljonko omannäköinen elämä todellisuudessa maksaa? Oletko koskaan pohtinut unelma arkesi hintalappua? Mitä se maksaisi, että voisit matkustaa useammin tai tehdä lyhyempää työviikkoa?  Jaksossa keskustelemme omannäköisen elämän muutosbudjetista. Usein kuvittelemme että unelma elämä on saavuttamattomissa tai niin kaukana että sen luomiseen kuluisi ikuisuus. Todellisuudessa unelmamme ovat paljon lähempänä kuin kuvittelemme.   Sanotaan vaikka, että tarvitset vapaampaan arkeen ja matkusteluun 1000 € lisätuloa kuukaudessa. Kuinka paljon tarvitset päivittäin lisätuloja mahdollistaaksesi muutoksen? 34€ päivässä! Keskustelemme siitä, miten lisätulojen avulla voi saavuttaa oman näköisen elämän. Jaamme vinkkejä ja ajatuksia siitä, miten taloudellista tilannetta voi parantaa ja lisätuloja hankkia eri tavoin.  Kysyimme asiaa myös viisaammalta, tekoälyltä, ja hänen ehdotuksensa saat lukea Instagramin puolelta @syo.nuku.saasta. Muista ottaa myös muut kanavamme seurantaan: @romsronja @idastepanow @erjarossi @naistakomo   TULEVAISUUDEN MINÄ- valmennus  Kuinka monta kertaa olet halunnut muutosta elämääsi, onnistumatta siinä?    Oletko vain tyytynyt haaveilemaan uskoen, ettei muutos ole sinulle mahdollista?    Onko unelmiesi arki jotain täysin mukavuusalueesi ulkopuolella etkä tiedä miten saavuttaisit sen?    Sen sijaan että yrittäisit räpiköidä muutoksen suossa yksin, voit valita mennä suorempaa, nopeampaa ja mielekkäämpää reittiä kohti unelma arkeasi. Tulevaisuuden minä- valmennus on ratkaisusi muutoksen käynnistämiseen. Me autamme sinua omaksumaan kasvun ajattelutavan ja saavuttamaan vaurautta, jotta voit aloittaa matkan kohti unelmiesi arkea ja omannäköistä elämää.    Tulevaisuuden minä- valmennus auttaa ja ohjaa omaksumaan kasvun ajattelutavan, jotta vaurastuminen on mahdollista. Kasvun ajattelutavan avulla oikeanlaisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttaminen on mahdollista ja unelma arjen luominen on vain aloittamisesta kiinni. Valmennuksen ainutlaatuisuus syntyy verkoston voimasta; oikeanlaisen tuen ja kannustavan ympäristön avulla jokainen meistä voi olla mitä vain. Ainoastaan selityksesi siitä, miksi et ole siellä missä haluaisit olla, pitävät sinut siellä missä et halua olla.  Lisätietoja valmennuksesta tästä.   

Julkinen sektori mielletään helposti työnantajana hieman tunkkaiseksi. Todellisuudessa julkinen sektori tarjoaa kuitenkin monipuolisia kehitysmahdollisuuksia juristeille aina oikkareiden harjoittelupaikoista jo pidempään uraa rakentaneiden johtotehtäviin. Millaisia mahdollisuuksia ura julkisella puolella sitten todellisuudessa tarjoaa? Entä voiko omaan uran suuntaan vaikuttaa? Näistä aiheista keskustellaan Juristipodissa yhdessä Opetushallituksen opetusneuvos Laura Francken kanssa.

Jaksossa mainitut linkit: Saara LinkedInissä >>> Saara Instagramissa >>> Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/saara-kyllonen-talentbee

Ajattelemme, että tunteet syntyvät sisimmässämme ja ovat henkilökohtaisia. Todellisuudessa perhe ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat voimakkaasti siihen mitä tunnemme. Eri aikoina erilaiset asiat ovat vihastuttaneet tai ihastuttaneet, ja tunteita merkitsevillä sanoilla on ollut erilainen merkitys. Pasi Heikura haastattelee historiantutkija Ville Kivimäkeä tunteiden historiasta. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yksi kesän suurimpia elokuva ensi-iltoja on Jurassic World: Dominion. Se päättää kirjailija Michael Crichtonin vuonna 1990 alulle paneman tarinan sekä vuonna 1993 Steven Spielbergin valkokankaalle sovittaman Jurassic-elokuvien sarjan. Kuinka merkittävästä elokuvakatraasta on loppujen lopuksi kyse, ja miltä elokuvien dinosauruskuvaukset näyttävät nykytieteilijän silmissä? Haastattelussa biologi ja paleotaiteilija Maija Karala sekä toimittaja-kirjailija Tuukka Hämäläinen. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset.

Pitkäjänteistä kokonaisarkkitehtuurityötä ei voi tehdä ilman mallinnusvälinettä. Myyjän mielestä oma väline on tietysti maailman paras ja sen lähestymistapa kokonaisarkkitehtuuriin täysin uniikki. Todellisuudessa kuitenkin kussakin välineessä (ja toimittajassa) on omat haasteensa. Välineen sisäänrakennettu mallinnustapa voi sopia organisaatioon, tai sitten ei. Sen räätälöinti voi olla järkevää ja mahdollista, tai sitten ei. Kaikki välineet eivät välttämättä sovi omiin tarpeisiin. Ennen kuin lähdet välinekaupoille, mieti siis välineen käyttötarve ja keitä käyttäjät ovat. Etene mallinnustapa edellä, ei välinelähtöisesti.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://bit.ly/3EWTxNK Podcastin 56. jakson vieraana Aleksi Hupli, yhteiskuntatieteiden tohtori sosiologian alalta, lääketieteellisen antropologian maisteri ja päihdetutkija. Jakso taltioitiin 16.10.2021. Videoversio: https://bit.ly/3zBZij1 Spotify: https://spoti.fi/34qYQsd Apple Podcasts: https://apple.co/3q4OXc2 RSS: https://bit.ly/3zsSJ1X Virheenkorjaus: Sanon kohdassa 01.47.08, että THL:n mukaan Suomessa olisi 2000–5000 kannabista lääketarkoitukseen kasvattavaa. Todellisuudessa arvion kohteena oli "varsinaiset lääkekäyttäjät", jotka hyödyntävät kannabista "esimerkiksi kroonisten tai säännöllisesti toistuvien vaivojen hoitoon, [ja joille on tyypillistä] jatkuva ja intensiivinen käyttö". Linkki alla. 00:00:00 Esittely. Aleksin väitöskirja. 00:01:38 Mitä on farmakologinen neurotehostaminen? 00:04:11 Terminologisia haasteita. Kaikki huumeidenkäyttö ei ole ongelmakäyttöä. 00:10:39 Huume- ja lääkekäytön rajan häilyvyys. Hyvät lääkkeet ja pahat huumeet. 00:19:12 Laillisten ja laittomien päihteiden vertailu ja kaljan käyttöhuoneet. 00:27:26 Trauman ja päihdeongelmien yhteys. Laillistamiskeskustelun nyanssit. 00:37:45 Kaikissa kulttuureissa suositaan joitain päihteitä toisten yli. Pakkohoito. 00:47:23 Kieltolaki, poliisin resurssit ja huumeet hyvänä vihollisena. 00:51:54 Päihteet tylsänä aikuisten asiana. Vastuullisempaan käyttöön opastava kulttuuri. Päihdeajokortti. 00:58:14 Kenellä on valta määritellä totuus? 01:03:21 Tehostaminen ja sen rajat. 01:08:51 Onko älylääkkeiden käyttö yleistä? Miksi niitä käytetään? 01:19:51 Plasebo, rituaalit ja psykedeelien mikroannostelu. 01:25:37 Markkinoiden, käyttömäärien ja haittojen suhde. Ketamiiniklinikat. 01:31:22 Terapeuttisen ja tehostavan käytön suhde. 01:40:44 Miksi päihdeaineiden riskeihin suhtaudutaan eri tavoin kuin muiden riskialttiiden aktiviteettien? 01:52:39 Päihdeaineiden hyötyjä koskevat tabut. 01:59:20 Korvaushoito. 02:08:11 Porttiteoria ei ole pelkkä myytti. 02:11:47 Lääkekannabista koskevan tutkimusnäytön rajallisuus. 02:17:37 Lääkekannabiksen historia ja tilanne Suomessa. Endokannabinoidijärjestelmä. 02:31:24 Valvira ja lääkekannabisreseptien rajoittaminen. 02:42:04 Voiko ihmisten omaan arvioon aina luottaa? Lääkärit ja päihdepolitiikka. 02:53:30 Lääkekannabiksen määrääminen lääkärin näkökulmasta. Psykoosi. 03:01:35 Jos jotain lääkettä määrätään vähäisellä tutkimusnäytöllä, avaako se ovea samaan myös muiden lääkkeiden kohdalla? 03:11:41 Psykedeelien tutkimisen haasteellisuus. 03:14:46 Terpeenien rooli kannabiksen vaikutuksissa. 03:19:03 Kannabis ja psykoosi. Psykoosin kokemuksellinen ulottuvuus. Kontekstin merkitys lääkekannabista käytettäessä. 03:38:31 Loppulyhyet Muita avainsanoja: Itselääkintä Viihdekäyttö Huumesota Yksilönvapaus Dekriminalisointi Poliisivalvonta Bioetiikka Metyylifenidaatti Lumevaikutus Piristeet Kognitiivinen vapaus Psykoosialttius Aleksin väitöskirja https://bit.ly/3HCzplJ Päihdehaittojen vertailu -tutkimus https://bit.ly/3JJgasJ Käyttäjän opas kieltolakiin https://bit.ly/32LWWlI Podcast Marcia Bjornerudin kanssa https://bit.ly/3JJglEp Ido Hartogsohn ja Set & Setting https://bit.ly/3zv2AEM Lähteekö ketamiiniklinikoilla lapasesta? https://bit.ly/3JHPZme THL ja kotikasvattajamäärät Suomessa https://bit.ly/3Gab32k Kannabiksen ja opioidien käytön yhteys https://bit.ly/3mUVlkc ja https://bit.ly/3mYrxDe Tupakointi, jyrsijät ja kokaiini https://bit.ly/3qPmciS Valvira ja lääkekannabisreseptien rajoittaminen https://bit.ly/3JJxLAB Lääkekannabiksen määräämisestä MTV:llä https://bit.ly/3mYGDJc Lääkärilehden artikkeli lääkekannabiksen määräämisen puolesta https://bit.ly/3pSD6hb Ethan Russo ja kannabinoidien entourage-efekti https://bit.ly/3HCsTeN Tutkimus päihdepsykoosien kroonistumisesta https://bit.ly/3JJolFp Kotilo https://bit.ly/3JJgasJ Aleksin... Instagram https://bit.ly/3JJF5fS Twitter https://bit.ly/3HzODIg Facebook https://bit.ly/32OXDKV Lääkekannabis-kirja https://bit.ly/3zuI3ji

Luovuus on totuttu viittana asettamaan helposti taiteilijoiden, kuten vaikkapa Aleksis Kiven harteille. Todellisuudessa me kaikki olemme luovia. Luovuus vaatii kuitenkin kukoistaakseen tekemistä, erehtymistä ja taas uudelleen kokeilua. Sanotaan, että luovuudesta 99% on perspiraatiota ja vain 1% inspiraatiota. Mutta onko yhteiskuntamme luovuuden tukko vai mahdollistaja? Ainakin se on selvää, että monet ongelmaksi koetut asiat, kuten vaikkapa ilmastonmuutoksen ongelmat, eivät tule ratkaistuksi, jos jatkamme vain samaan malliin. On keksittävä uusia tapoja toimia ja ajatella. Olisiko luovuuden lisääminen ratkaisu? Luovuuden lähteitä pöyhimässä ovat Aalto yliopiston provosti Kristiina Mäkelä ja filosofi Lauri Järvilehto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka myös osin risteytyivät keskenään. Tiettyjen alkukantaisten ihmislajien pohjalta kehittyi arviolta 800 000 vuotta sitten heidelberginihminen, josta Homo sapiens -laji muodostui Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Myös nykyihminen risteytyi vielä tämän jälkeen maailmalle levittyään tiettävästi ainakin neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kanssa. Tiedeykkösessä käymme läpi ihmisen evoluutiota ja siihen liittyviä uusia löydöksiä, kaivauksia ja dna-tutkimuksia oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ja Museoviraston yli-intendentin, arkeologi Petri Halisen kanssa. Miksi ihmislajeja löytyy jatkuvasti lisää? Mitä ihmisen evoluutiosta tiedetään ja mitä ei? Ja miksi kaikki muut ihmissuvun lajit kuolivat sukupuuttoon ja vain Homo sapiens jäi henkiin? Kuulemme myös arkeologian ja dna-tutkimuksen menetelmistä — miksi arkeologin paras kaveri on varjo ja mistä muinaista dna:ta etsitään. Ohjelman loppupuolella käymme vielä läpi, mistä ihmiset aikoinaan saapuivat Suomeen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Internetin seuraaja on simulaatio, jota ei pääse pakoon edes todellisuudessa.

Korjaus uutiseemme sähköautopaloista laivoilla. Kerroimme, että joka viikko EU:n alueella syttyy pari autopaloa laivoilla. Todellisuudessa laivoilla syttyy vuosittain 50-90 tulipaloa, joista autopaloja on kymmenkunta.

Korjaus uutiseemme sähköautopaloista laivoilla. Kerroimme, että joka viikko EU:n alueella syttyy pari autopaloa laivoilla. Todellisuudessa laivoilla syttyy vuosittain 50-90 tulipaloa, joista autopaloja on kymmenkunta.

Jaksossa mainitut linkit: Maksuton työkirja: https://henkinenvahvuus.lpages.co/verkkokurssin-lanseeraussuunnitelma-2021/

Elokuvissa hakkeri on rikollinen, joka murtautuu tietojärjestelmään ja varastaa tietoja. Todellisuudessa on kuitenkin valtava joukko eettisesti toimivia hakkereita, jotka hyödyntävät taitojaan tuomalla esiin tietoturvaongelmia. Hiljattain Suomessa nämä ”valkohattuhakkerit” toivat esiin haavoittuvuuksia lukiolaisten ylioppilaskirjoituksissa käytettävästä Abitti-järjestelmästä. He ovat myös auttaneet poliisia selvittämään Vastaamon tietomurtoa. Tiedeykkösessä hakkeri Benjamin Särkkä kertoo, millaista on hakkerointi ja mikä siihen motivoi. Selviää myös, että hakkeroinnilla voi tienata suuriakin summia. Yritykset järjestävät hakkereille yhä enemmän bug bounty -ohjelmia, joissa voi luvan kanssa yrittää murtautumista järjestelmiin. Syynättävää tietokoneohjelmistoissa riittää, sillä esimerkiksi Microsoft Officen kaltainen ohjelmisto sisältää helposti useita kymmeniä miljoonia rivejä ohjelmakoodia. Liikenne ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Helinä Turusen kanssa käymme läpi viimeaikaisia verkkorikoksia ja niiden anatomiaa. Keskustelemme, miten verkkorikolliset, ”mustahattuhakkerit”, toimivat ja miten verkkorikoksiin kannattaisi varautua. Esillä ovat muun muassa Facebook-tietovuoto, Vastaamon tietomurto ja Omaposti-huijaukset. Toimittaja Mari Heikkilä.

Suomalaisvanhemmat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan uupuneimpien vanhempien joukossa. Äitien uupumus on aihe, joka koskettaa monia, mutta se on yhä tänä päivänä jossain määrin tabu. Ihanneäitihän ei väsy, on kaikkivoipa, kyvykäs, jaksava. Tähän mielikuvaan ei kovin helposti mahdu inhimillisyys ja heikkous. Todellisuudessa moni kärsii: äitiyden paineet ovat suuret ja rakkaus lasta kohtaan ja halu onnistua vanhemmuudessa saa äidin sinnittelemään: yksin on pärjättävä. Pitkittyessään väsymys muuttuu uupumukseksi. Silloin väsymys ei enää väisty levollakaan, vanhemmuuden rooli alkaa tympiä, kokemus emotionaalisesta läheisyydestä lapsen kanssa kärsii ja olo vanhempana on riittämätön. Tässä jaksossa tuomme valoon tämän monia äitejä ja perheitä koskevan teemaan. Jaamme niin omia kokemuksiamme kuin päästämme teidät jälleen ääneen lukemalla koskettavia kertomuksianne uupumuksen syövereistä. Mistä äidit ovat tunnistaneet oman uupumuksensa? Mitkä asiat näyttävät tutkimuksen valossa vaikuttava äidin uupumiseen? Mitä voi tehdä, jos on havahtunut omaan uupumiseensa? Olet sydämellisesti tervetullut viettämään taas tovin seurassamme! Jos viihdyit jakson parissa, pyydämme, että harkitset sen jakamista ystävälle ja klikkaat ‘seuraa' siellä, missä podcastia kuuntelet! Jaksossa käytetyt lähteet: -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. (2018). Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. -Terävä, H. (2019) Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. -Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle. (2020). STT-Info.

"Tuntuu, että meitä Jonestownin asukkaita pidetään kahjoina. Meidän ajatellaan olevan sekaisin ja erilaisia kuin te muut. Todellisuudessa me tavoittelimme parempaa elämää ja ahkeroimme sen eteen". -Vernon Gosney, Jonestownista hengissä selvinnyt. Lähteet: Sundance TV: Jonestownin tragedia (Yle Areena), Jeff Guinn: The Road to Jonestown, Tim Reiterman & John Jacobs: Raven: the untold story of the Rev. Jim Jones and his people, https://theconversation.com/before-the-tragedy-at-jonestown-the-people-of-peoples-temple-had-a-dream-103151, https://jonestown.sdsu.edu/?page_id=33190, https://jonestown.sdsu.edu/?page_id=13918

Miltä tuntuu olla nuori pääministeri kun Suomi ajautui historialliseen lamaan 1990-luvulla? Olisiko jotain voinut tehdä toisin? Mitä 90-luvun lamasta opittiin? Haasatateltavana entinen pääministeri Esko Aho. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset perehtyisivät kunnolla, mitä 1990-luvulla todella tapahtui. Hänen mukaansa tuohon aikaan liittyy useita vääriä käsityksiä. Ahon mielestä nykyisessä johtamiskulttuurissa on pahiten vialla, että pohditaan vain vanhoja virheitä, mutta unohdetaan onnistumiset. "Me usein ajattelemme, että hyvä päättäjä valmistautuu tulevaisuuteen kehittelemällä visioita ja menneisyydestä pitää oppia virheistä. Todellisuudessa pitäisi olla juuri päinvastoin," Aho pohtii. Toinen ongelma johtamisessa on kärsivällisyyden puute. Hän pohtii myös koronan hoitoa. "Jos ajatellaan mustia joutsenia, ne tulevat äkkiä, arvaamatta ja jälkikäteen löydämme niille hyvän selityksen. Ei korona ollut kovin suuri yllätys loppujen lopuksi. Kyllä siihen oltaisiin voitu varautua paremmin", Aho kertoo. Miten Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet? Ahon mielestä Suomella voi olla erilainen linja Venäjän suhteen kuin muilla EU-mailla. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja miksi kursseille hakeudutaan. – Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo. Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella? Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Haastattelut jatkuvat flown maailmaan. Vieraani Jussi Venäläinen tietää, kuinka päästään flow-tilaan helpommin. Mutta mitä tai mikä on flow? Pääseekö kaikki kokemaan flowta? Millä asioilla voi helpottaa tai vaikeuttaa flowhun pääsemistä? Voiko flow olla myös meidän onnellisuuden lähde? "Flow on tila, jossa saat eniten aikaan, olet luovimmillasi ja nopein oppimaan. Moni hyödyntää sitä harmillisen vähän, sillä tietotyöläiset ovat vain 5% työajastaan flow'ssa. Tämä on harmillista myös siksi, että eniten flow'ta kokevat ihmiset ovat tutkitusti onnellisimpia." - Flow akatemia "Flow-tila on käsite, josta moni on kuullut, mutta jonka harva tuntee. Tuon maagisen aikaansaamisen tilan ajatellaan usein olevan vain taiteilijoiden ja urheilijoiden saavutettavissa. Todellisuudessa se on lähempänä meitä jokaista kuin arvaammekaan ‒ omien korviemme välissä. Flow on optimaalinen tila, joka voi pienien parannuksien sijaan moninkertaistaa tuottavuuden ja luovuuden tietotyössä." - Jussi Venäläinen Tässä sinulle tarjoiltuna lautaselle kotisohvallesi, pistä kuunteluun ja vinkkaa vaikka kaverillekin. Iso kiitos Jussi! Kurkkaa täältä: www.teemusyrjala.fi Verkkokurssi: https://teemusyrjala.fi/tie-kokonaiseksi-mieheksi/ Miesten viikonloput: http://sikkisyke.blogspot.com/p/tulevat-tapahtumat-ja-kurssit.html Some: www.facebook.com/teemu.syrjala.9 www.instagram.com/teemusyrj/?hl=fi Jussi ja flow: https://www.flow-akatemia.fi/ Podcast: https://www.flow-akatemia.fi/podcast

Kuuntele Ilkan seikkailun viimeisimmät vaiheet! Esittelemme myös uusimman Lapin kansan podcastin: Lätkässä Lappiin! Luemme tällä kertaa Viikkoraadin erikoisosassa kaksi merkintää rovaniemeläislähtöisen Ilkka Materon Jääpäiväkirjoista. Suomalaistutkija Ilkka Matero on elämänsä jännittävimmällä tutkimusmatkalla. Hänet valittiin mukaan kaikkien aikojen kalleimpaan, laajimpaan ja kansainväliseen tutkimusoperaatioon pohjoisnavalla. Tavoitteena on selvittää, kuinka ilmastonmuutos muuttaa napajäätikköä. Tutkimusalus on sammuttanut potkurinsa ja antautunut ahtojäiden armoille Matero mukanaan. Aluksen oletetaan liikkuvan jään mukana keskimäärin seitsemän kilometriä päivässä. Todellisuudessa ei ole täysin varmaa, millä nopeudella, mitä reittiä ja minne jää alusta kuljettaa.

Ilman tunteita ei synny poliittista toimintaa. Mutta entä jos homma menee liian tunteelliseksi, kysyy politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

Ei haukku haavaa tee. Sananlaskua viljelevät yleensä he, jotka eivät ole koskaan joutuneet kiusaamisen uhriksi. Sillä kuitataan yliolkaisesti se, kun joku joutuu kiusaamisen uhriksi. Todellisuudessa pahat sanat eivät pelkästään viillä haavaa, vaan ne jättävät myös syvät arvet. Petraa koulukiusattiin vuosia sekä henkisesti että fyysisesti. Mitä sitten, kun kiusaaminen jatkuu aikuisikään saakka ja muuttuu työpaikkakiusaamiseksi? Mitä jatkuva tölviminen tekee ihmisen itsetunnolle ja minäkuvalle?

Planning your end-of-life treatment isn’t a priority for most people. The reality is that only 15 per cent of Australians have actually documented their health preferences. Yet, it could be one of the most important decisions we ever make. - Hoitotestamentin teko ei usein ole päälimmäisenä mielessä. Todellisuudessa vain noin 15 prosenttia australialaisista on dokumentoinnut terveyteen liittyviä toiveitaan ja päätöksiään.Hoitotestamentin teko saattaa kuitenkin olla yksi tärkeimmistä asioista, jonka teemme elämässämme. Tässä Viva sarjan jutussa kuulemme miksi.

Saatana, perkele, helvetti ja muita rumia sanoja. Harhaopettaja vastaa hänelle esitettyihin pelottaviin teologisiin kysymyksiin. Jakson sisältö: 00:00 Ovatko Saatana ja Perkele samoja vai eri hahmoja? Markus valaisee Raamatullisen saatanan ja suomalaisen muinaisuskon Perkeleen yhteen sulautumisen historiaa. Samalla pohditaan, täytyykö kristityn uskoa näkymättömään sarvipäiseen olioon, vai onko olemassa muita tapoja ottaa vakavasti Raamatun väitteet saatanasta. 11:27 Mikä on pedon merkki? Monen fundamentalistikristityn mukaan Johanneksen ilmestyksessä mainittu otsaan tai oikeaan käteen laitettava pedon merkki tai sen luku 666 merkitsee ihmiskehoon upotettavaa lähimaksumikrosirua. Tämä tulkinta kuitenkin ohittaa sen, miten alkuperäiset lukijat todennäköisesti ymmärsivät Johanneksen näyn omassa kontekstissaan. [Korjaus jakson väittämään: toisin kuin Markus väittää, keisari Neron lukuarvoksi ei tule 666 sekä hepreassa että kreikassa. Todellisuudessa luku saadaan kirjoittamalla Neron kreikkalainen nimitys heprealaisilla kirjaimilla.] 29:39 Miten Jumalan rakkaus sopii yhteen helvetin ikuisen kidutuksen kanssa? Kristinuskossa on kolme pääasiallista teoriaa helvetistä, joista vain yksi sisältää ajatuksen ikuisesta kidutuksesta. Vastauksessa kerrotaan ikuisen tietoisen kidutuksen opista sekä sille vaihtoehtoisista annihilationismista (helvetti tuhoutumisena) ja universalismista (kaikkien pelastuminen). Lopuksi harhaopettaja hahmottelee omaa käsitystään asiasta. Tunnari: Antti Luode. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Aloittiko pakolaiskriisi eurooppalaisen liberalismin kriisin? Repäisikö eurokriisi railon pohjoisen ja etelän välillä? Miksi moni itäisen Euroopan maa ratsastaa avoimesti EU-vastaisella politiikalla? Mistä on kyse? Elääkö Eurooppa keskellä polittista murrosta vai kriisiä? Mitä Euroopalla on edessään? Vieraina ovat Vapiseva Eurooppa -kirjan kirjoittajat väitöskirjatutkija Antti Ronkainen sekä yliopistonlehtori Katalin Miklóssy. Toimittajana on Tapio Pajunen.

”Todellinen muutos syntyy, kun hyväksyy itsensä siinä missä on juuri nyt”Elämme aikaa, jonka ihanteisiin kuuluu self help, muutos, rohkeus ja itsensä kehittäminen. Kuten kaikessa, tässäkin piilee mahdolliset varjopuolensa. Kiireessä kasvaa voi unohtua pysähtyä sen äärelle, että mitä kasvu ihan oikeasti juuri minulle on? Tämä ei olekaan enää ihan niin helppo kysymys. Ehkä ajattelemme että kasvu on jostain käyttäytymisestä eroon pääsemistä, ehkä se on ”paremmaksi ihmiseksi tuloa”. Todellisuudessa autenttinen kasvu on paljon lähempänä kuin ehkä huomaammekaan. Se on paljon hienovaraisempaa ja yksinkertaisempaa, mitä ehkä ajattelemme. Se on harvoin suuria loikkia ja repäisyjä. ”Pääsisinpä tästä vaan eroon” ja ”kunpa vaan olisin parempi” jutut lähtevät usein syvästä riittämättömyydestä ja viallisuuden tunteesta. Kaiken käyttäytymisen, kaikkien toimimattomien tunnemallienkin takana on jokin logiikka, jokin tunnetason syy, miksi olemme siinä missä olemme. On tietysti houkuttelevaa ajatella, että kasvu olisi vaan tuon ”oman viallisuuden korjaamista”. Sitten viimein kelpaisi, sitten viimein hyväksyisi itsensä. Jokainen tällaista muutoksen tapaa yrittänyt kuitenkin tietää, että se ei ole kovin kestävä tie, se ei toimi kuin korkeintaan hetken. Autenttinen muutos on uskallusta katsoa itseään lempeän rehellisesti, juuri siinä kohdassa missä on. Katsoa halulla ymmärtää, katsoa halulla olla itsensä puolella, eikä vastaan. Tämä on paikoin epämukavaa ja ei ehkä suosituin tapa kasvaa. Se on omien varjojen ja pelkojen myötätuntoista hyväksyntää, ilman että koittaa äkkiä päästä niiden yläpuolelle. Todellinen muutos lähteekin siitä, että hyväksyy itsensä siinä, missä on juuri nyt.Tällä podcastilla juttelimme ihanan Anna Taipaleen kanssa aiheesta.Podcastilla juttelimme mm. Siitä mitä inhimillinen muutos on, tahdonvoimaa vai syvää transformaatiota?Keskeneräisyyden sietämisestä, kysymysten tilassa olemisestaMiten voi turvata tilaa prosessilleenPeloista ja siitä miten niihin voisi olla viisasta suhtautuaTarpeiden ja halujen välisestä erostaTervetuloa kuuntelemaan!

Konflikti-sanassa on pelottava kaiku. Perinteisesti suomalaisessa työelämässä pyritään välttämään konflikteja. Todellisuudessa tarvitsemme konfliktin mahdollistavaa keskustelukulttuuria. Pohdimme miksi, mitä hyötyä siitä on ja miten luoda sille edellytykset.

Ruoan valmistaminen ilmasta sähkön avulla kuulostaa scifi-elokuvien kokkaukselta. Todellisuudessa ilmasta valmistettu murkina on jo täällä, sillä suomalaisen Solar Foods Oy:n hyppysissä CO2 muuttuu proteiiniksi. Mistä oikein on kysymys? Tuomas Rajalan ja Ida-Liina Huurtelan haastateltavana on Pasi Vainikka Solar Foodsilta. OPxSlush-podcast tallennettiin ja tehtiin suorana Slushissa, Helsingin Messukeskuksesta.

Markku Haukijärvi ja Risto Pitkänen keskustelevat HR-asiantuntija Annamari Lehtisen kanssa IT-osaajapulasta. Miten osaajapula vaikuttaa yrityksiin? Mitä ratkaisuja tilanteeseen on? Atostekin Aatoksia ohjelmistobisneksestä -podcastissa paneudutaan IT-alan polttaviin puheenaiheisiin. Asioita tarkastellaan ohjelmistobisneksen näkökulmasta.

Lukeminen kannattaa aina. Eikä vähiten siksi, että hyvä kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ja uusia tekstityyppejä. Näitä taitoja luulisi tässä ajassa tarvittavan. Todellisuudessa kehitys on päinvastaista. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta sekä lukeminen että lukutaito ovat rapistumassa. Äänessä on Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö sekä lukutaitoa ammattikouluihin vienyt, Kiiltomato.netin päätoimittaja Aleksis Salusjärvi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kuinka myydään ratkaisuja?Perinteinen ratkaisumyynti on turhauttavaa niin asiakkaalle kuin myyjällekin. Asiakkaan aika kuluu myyjän opettamiseen ja kestää pitkään ennen kuin asiakas alkaa saada vastavuoroisesti arvoa. Myyjän taas täytyy työläästi sovittaa ratkaisunsa asiakkaan tarpeisiin ja myydä se päättäjän ohella muille osapuolille joiden toimintaan ratkaisu vaikuttaa.Tuotemyynti olisi suoraviivaisempaa, mutta tuotteet hyödykkeistyvät nopeasti. Rakaisumyynnin avulla myyjällä on mahdollisuus saada oma osuutena ratkaisulla luodusta arvosta.CEB:n tutkimuksen mukaan tuotemyynnissä ero keskimääräisen ja parhaiden myyjien välillä on 59%, kun ratkaisumyynnissä se on jopa 200%.Neljännessä PikaPika Podcastissa käsiteltävä Matthew Dixonin The Challenger Sale on yksi suositelluimmista myyntikirjoista. Kirja avaa CEB:n laajaan tutkimukseen pohjautuen ylivoimaisen mallin ratkaisumyynnin tuloksekkaaseen tekemiseen.ps. Väitän podcastissa virheellisesti että kirja on julkaistu 2009. Todellisuudessa se julkaistiin 2011.Avaa PikaPika Podcast Apple iTunes:ssa. PikaPika Podcast RSS

Long Playn ohjelmassa pureuduttiin verkkovihaan. Millainen vihapuhemaa Suomi on verrattuna muihin maihin? Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia verkkovihalla on? Pieni osa suomalaisista tuottaa verkkoväkivaltaa, mutta sillä on laajoja vaikutuksia. Tekijät ovat pääosin miehiä, ja he käyvät sanallisesti naisten ja vähemmistöjen kimppuun. Todellisuudessa myös verkkovihaaja kaipaisi usein apua. Antti Järven vieraina studiossa kolme asiantuntijaa: toimittaja Linda Pelkonen, toimittaja […]

Minkälaisia ovat startup-yrittämisen ensiaskeleet? Mitä tehdään kun on idea, muttei ammattilaisia tiimissä? Entä saako taloudellinen epävarmuus empimään? Todellisuudessa yrityksen perustamiseen ja alkuvaiheeseen liittyy epävarmuutta ja uuden rakentamista. Otto Ahoniemen vieraana viime syksynä perustetun PrompterAI -yrityksen Lauri Hynynen ja keskustelussa yrityksen ensiaskeleet sekä alkuvaiheen startupit yleisemmin. Ohjelman tarjoaa OP Kevytyrittäjä.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa oli tapetilla kuolema tai ainakin sen uhka. Onko pienellä (köyhällä) mitään jakoa, kun iso (rikas) survoo markkinoilla? Ja kuinka vaarallinen se verkkokauppa onkaan. Isot tappaa pienet ja verkkokauppa kivijalan Kupittaan Goljat lausui viisaita Twitterissä Valitseeko asiakas ison kaupan oikeasti siksi, että se on iso? Todellisuudessa ei ole kyse siitä, mitä iso tekee Miten laitat hanttiin ilman paksua lompakkoa Kyllä verkkokauppa tappaa, mutta kaikkia

Tämän vuoden Vain elämää on maanläheisine artisteineen kuin Nelosen oma Sohvaperunat, kirjoittaa Mari Koppinen. Lisää >> http://ift.tt/2EtDfhC

Kuinka paljon yksittäisellä kansanedustajalla on todellisuudessa valtaa? Minkälainen on eduskunnan hierarkia rivikansanedustajan silmin? Mitä kansanedustaja oikeasti työaikanaan puuhaa ja kuinka paljon siitä maksetaan? Onko eduskunta otollinen ympäristö työpaikkaromansseille ja mitä tapahtui torkkupeitoille? Kysy mitä vaan - ohjelmassa kysymyksiin vastaa ex-kansanedustaja, nykyinen viestintätoimiston toimitusjohtaja Mikael Jungner. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat saapuvat Yle Puheen studioon vastaamaan kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Mira Selanderin johdolla vastataan kysyntään ja kysytään mitä vaan.

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu muusikko Matti Johannes Koivu. Ultramariini-yhtyeen riveistä noussut laulaja-lauluntekijä on julkaissut sooloartistina kuusi albumia, joista uusin, Lähtölauluja, julkaistiin helmikuussa 2017. Oman tuotantonsa lisäksi hän on kirjoittanut kappaleita myös muille artisteille, kuten Lassi Valtoselle ja Vesa-Matti Loirille. Ali Show'ssa puhutaan filosofisesti ja lyyrisesti, vaikka puheenaiheena olisi vain teinivuosien ensimmäinen alkoholikokeilu Aulangon metsissä. "Varovasti kerittiin sammalta ja ujutettiin ne pullot sinne sammalen alle. Mutta se jäi juomatta. En uskaltanut juoda sitä." Jos Matti Johannes Koivu olisi joku muu, hän olisi satumetsänhoitaja tai mahdollisesti ammattijalkapallomaalivahti: "B-junioreissa minut yritettiin ostaa Valkeakosken Hakaan".

Usein sanotaan että Suomi on metsien maa, suomalaiset ovat metsäkansaa ja Suomen metsät tunnetaan hyvin. Niinhän sitä luulisi. Todellisuudessa metsissämme elää lukemattomia lajeja, joista kukaan ei tiedä vielä mitään. Minna Pyykkö kävi juttelemassa professori Jyrki Muonan ja intendentti Pekka Vilkamaan kanssa näistä metsien tuntemattomista. Joista osa on kauniita kuin koru, tai niin ihmeellisiä että niistä on kerrotaan tarinoita jälkipolville. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan. Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua. Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä. Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan. Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan. Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti. Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän. Mikä tätä selittää? Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan. Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä. Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä. Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Joku siis vie erektiomme. Kuka? Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta. Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä. Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi. Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa. Maallikkosaarnaaja Maasola