Podcasts about putinin

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksen riihipäätökset puhuttavat Kansanradiossa monesta kulmasta. Pekka Haavistoa ehdotetaan neuvottelemaan Putinin kanssa. Kevääseen iloa tuovat kanat ja viikonloppusaunan ensimmäisen löylyn tuoma hyvänolontunne. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettama määräaika Venäjän ja Ukrainan aselevolle on kulumassa umpeen. Viikko sitten Trump sanoi toivovansa sopimusta aselevosta viikon kuluessa. Mikä on Venäjän tavoite Trumpin painostamassa prosessissa? Rauhanprosessia analysoi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raatilaisina ovat Vehka Kurjenmiekka, Matti H. Virtanen ja Tiina Raevaara. Yhdysvaltain puolustushallinnon sotasuunnitelmien vuoto eli Signal-gate. Miten toimia, kun törmää näin arkaluonteiseen tietoon ja jymyuutiseen? Mikä on yleisön oikeus tietää vs. kansallinen turvallisuus? Luottamus mediaan: EVA:n raportin mukaan suomalaiset luottavat mediaan enemmän kuin ennen. Mutta mitä tämä kertoo yhteiskunnastamme? Onko luottamus avain vakauteen – vai kritiikittömyyteen? Miksi oikeisto ei luota Yleen ja Hesariin? Suzanne Collinsin uusi Nälkäpeli-kirja Elokuun sarastus herättää kysymyksiä markkinoinnin ja kirjallisuuden välisestä ristiriidasta. Myykö markkinointi meille kuvaa romantasiasta, jota kirjailija itse kritisoi? Lahottaako fantasia ja scifi aivot? Trumpin muotokuva-gate: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on närkästynyt Coloradon kongressitalon muotokuvastaan. Mitä ajattelemme tästä kulttuuristen kuvien hallinnasta – ja mitä odottaa Putinin lupaamalta “paremmalta” muotokuvalta? Ovatko millenniaalit petetty sukupolvi? Onko 80- ja 90-luvulla syntyneiltä viety ne edut ja mahdollisuudet, jotka aiemmat sukupolvet saivat? Miten sukupolvien välinen eriarvoisuus vaikuttaa yhteiskuntaamme ja tulevaisuuden ilmapiiriin?

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Perjantaistudion keskustelijoina ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja mainosmies Jussi Turhala ja kirjailija Tiina Raevaara. Miksi julkisuuden henkilöiden ulkonäköä ja kehonkieltä analysoidaan niin innokkaasti mediassa? Mistä nämä jutut kumpuavat ja miksi ne ovat niin tyypillisiä juuri nyt? Keskustelussa pohditaan, missä menee analyysin ja arvailun raja. Viime päivinä on analysoitu muun muassa Trumpin käden mustelmaa, Vancen silmiä ja Zelenskyin vaatteita. Miten tällaiset analyysit vaikuttavat julkiseen keskusteluun, ja miksi ne kiinnostavat yleisöä niin paljon? Miksi journalisteilla on kiire kirjoittaa näistä aiheista, vaikka maailmassa on paljon tärkeämpiäkin uutisia. Viime viikolla leviämään lähtenyt Anteeksi Pekka -kampanja osoittautui härskiksi huijaukseksi, jossa väitettiin Pekka-pojan kokeneen rajua koulukiusaamista ja päätyneen lopulta surmaamaan itsensä. Tarinan avulla huijarille lahjoitettiin 14 500 euroa. Miten tällaiset tunteisiin vetoavat huijaukset menevät yhä uudelleen läpi? Onko media- ja someympäristö liikaa painottunut tunteen mukana menemiseen? Keskustelemme myös siitä, mitkä kerronnan keinot ovat heti epäilyttäviä ja mistä pitäisi hälytyskellojen soida. Pohdimme, miksi tunne syrjäyttää järjen käytön ja miten netissä leviävät jutut muuttuvat todeksi, kun tarpeeksi moni niitä toistaa. Kirjailija Anna-Leena Härkönen on paljastanut ohjaaja Mikko Niskasen asiattoman käytöksen heidän yhteisten elokuvaprojektiensa aikana. Onko seksuaalinen ahdistelu ja yleinen huono kohtelu sama asia? Pitäisikö olla tarkempi, kun puhutaan johtamismenetelmistä ja henkisestä väkivallasta? Härkönen kertoo myös Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan järjestämistä nainti- ja runkkausharjoituksista, jotka eivät kuulosta viattomilta. Miksi vanhoja asioita käydään läpi ja mitä merkitystä näillä paljastuksilla on yhä? Onko oikein, että näitä asioita käsitellään vielä vuosikymmenien jälkeen? Trumpin hallinnon vaikutus Yhdysvaltojen tieteeseen on ollut dramaattinen. Ilmastotutkijoita ei päästetä osallistumaan tärkeisiin kokouksiin, tieteen vapautta rajoitetaan ja tiettyjen sanojen käyttö on kielletty. Miten tämä vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia sillä on? Keskustelemme myös, miten Yhdysvaltojen toimet heijastuvat Suomeen ja muualle maailmaan. Voiko Kiina hyötyä tilanteesta ja mitä tapahtuu, kun yhdysvaltalaiset tutkijat palaavat takaisin Kiinaan? Miten tieteellinen tieto ja tutkimusresurssit jakautuvat globaalisti? TÄSMENNYS kohtaan 38:40: "Miten Trump olisi hoitanut pandemian?" Sananvaihdossa ei muistuteta, että Trump levitti ensimmäisen kautensa aikana vaarallista disinformaatiota koronasta, vähätteli vaaraa ja viivästytti koronan vastaisia toimenpiteitä. Helena Ranta kertoo kansainvälisen naistenpäivän historiasta ja sen merkityksestä tänä päivänä. Onko naistenpäivä menettänyt poliittisen leimansa ja muuttunut vain huomaavaisuuden päiväksi? Tänä vuonna yli sadan järjestön jäsenet marssivat Helsingissä tasa-arvon ja rauhan puolesta. Maailmanlaajuisesti tasa-arvo on kokenut takapakkia, ja vaikka Suomessa tilanne on monia maita parempi, myös täällä on vielä parannettavaa. Keskustelemme, miksi tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta tarvitaan yhä taistelua ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan. Pohdimme myös, onko tasa-arvon vastainen puhe lisääntynyt Suomessa ja näkyykö se jollain konkreettisella tavalla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti kartanollaan Mar-a-Lagossa Ukrainaa käsittelevän tiedotustilaisuuden, jossa Trump toisti useita Venäjän propagandan kohtia Ukrainan sodasta, sekä syytti virheellisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta. Trumpin sanat ovat herättäneet maailmalla laajasti kritiikkiä, mutta kuinka niihin suhtaudutaan Yhdysvalloissa? Tuomittiinko Trump amerikkalaismediassa Putinin progandan levittäjäksi? Kiinnostaako yhdysvaltaiaisäänestäjiä totuus Ukrainasta? Kertovatko Trumpin puheet täyskäännöksestä Venäjän, Ukrainan ja Euroopan suhteen, vai ovatko virheelliset väitteet Ukrainasta rauhanneuvotteluiden eteen heitetty sumuverho? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena "epäoikeudenmukainen ja kestämätön rauha" siinä missä Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken puhui "kestävästä ja oikeudenmukaisesta" rauhasta? Vieraana on Trumpin republikaaneja tutkinut Yhdysvaltain politiikan tutkija Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio pureutuu kuntavaalien kysymyksiin. Leimaavatko kevään vaaleja turvallisuushuolet, jos huomio kiinnittyy Venäjän uhkaan ja liittolaisensa hylkäävään Trumpiin? Miten uudet sukupolvet pidetään menossa mukana? Pitääkö koulujen ryhmäkokoja rajata? Mihin rahat riittävät? Tarvitaanko väestönsuojia lisää? Vaaleista keskustelevat kokoomuksen ohjelmapäällikkö Sini Ruohonen sekä puoluesihteerit Mikkel Näkkäjärvi SDP:stä ja Antti Siika-aho keskustasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raadin käsittelyssä Ukrainan kohtalo ja moraali: Yhdysvallat ja Venäjä puuhaavat rauhaa Ukrainan pään yli. Jos tärkeimpään liittolaiseen USA:an ei voi luottaa, kun se tekee pään yli diilejä Putinin kanssa, niin mitä sitten, jos/kun Suomi on uhattuna? Savon salametsästäjät ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Whatsapp-ryhmässä nimeltä Veijarit. Poraudumme veijariuden syvimpään olemukseen. Onko veijari aina hyväntahtoinen ja väärinymmärretty, tekeekö veijari pahojaan, mutta saa kuitenkin kaiken hurmaavuuttaan anteeksi, sillä ei hän tosissaan tarkoittanut? Ovatko veijarit aina veijareita ja pojat poikia? Google ja monet muutkin isot jenkkiyritykset ovat viime aikoina ottaneet isoja harppauksia taaksepäin vähemmistöjen ja syrjittyjen ihmisten oikeuksia koskevissa asioissa. Kysymme miksi ja mihin tämä voi johtaa? Eliisa ja Mika Aaltolalle tuli varsin julkinen välirikko Eliisan julkaistua veljeään ankarasti arvostelevan viestin X:ssä. Mitä se kertoo ajan hengestä? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri sekä toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Tunnustelut Ukrainan rauhanneuvotteluiden aloittamisesta saivat vauhtia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi puhuneensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamisen aloittavista neuvotteluista. Toistaiseksi neuvotteluasetelmista tiedetään vähän. Tiedossa ovat Trumpin puolustusministerin puheet Ukrainan rajoista, maan Nato-jäsenyyden mahdottomuudesta, sekä ukaasi ettei Yhdysvallat olisi osallistumassa rauhan takaamiseen Ukrainassa. Vaarantaako Trumpin ja Putinin puhelindiplomatia Ukrainan itsenäisyyden? Jääkö Ukraina sodan ja rauhan väliseen tilaan? Onko Trump tarjoamassa Ukrainaa kultalautasella Putinille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain ja Venäjän johtajat ovat sopineet, että neuvottelut Ukrainan sodan päättämiseksi aloitetaan heti. Presidentti Donald Trump kertoi eilen keskustelleensa puhelimessa Venäjän ja Ukrainan presidenttien kanssa. Miten Suomen tulisi suhtautua alkaviin rauhanneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Jarmo Lindberg (kok.) ja Jani Kokko (sd.). Lähetyksessä kuullaan myös Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroosin raportti Brysselistä. Hallituksen Suomen Akatemiaa koskeva lakiesitys on saanut tutkijat takajaloilleen. Lakiesityksen mukaan Suomen Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tieteen vapaudesta ovat keskustelemassa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antti Pajala ja oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta. Miten lapsen hoivaan liittyvät ihanteet ja käytännöt vaikuttavat somalitaustaisten äitien työllistymiseen? Puhelimessa E2 Tutkimuksen väitöskirjatutkija Eija Eronen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Venäjällä ruplan arvo on pudonnut alimmilleen sitten sodan alkamisen. Samaan aikaan nousevat hinnat ja korkeat korot ajavat yrityksiä ja kansalaisia pahempiin talousvaikeuksiin. Onko pakotteiden ajama Venäjän talous putoamassa polvilleen? Uusimpia tietoja Venäjän taloudesta analysoi Suomen pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen varoitti Venäjän suunnasta jo Putinin kauden alussa. Virallinen Suomi hyssytteli ja hallinnoi ulkopoliittista keskustelua hokemalla ”Nato-optio”-taikasanaa. Oliko ulkopoliittinen johto jälkisuomettuneiden ajattelumallien vanki? Kuka hyssytteli ja miten? Arja Paananen kertoo oman näkemyksensä. Ohjelmassa keskustellaan myös Venäjän 90-luvun haamusta, joka ei ole kadonnut näyttämöltä. Tervetuloa ohjelmaan, joka ei kuiskaile Putinille.

Wagner on pyörinyt mediassa viime vuosina vaihtelevissa maisemissa: Välillä Burkina Fasossa tukemassa sotilasjunttaa, joskus Syyriassa taistelemassa Al Assadin joukoissa tai viimeisimpänä marssien paraatimuodostelmassa kohti Moskovaa Juhannusvallankaappauksessa. Kaikesta mediahuomiosta huolimatta Wagner on onnistunut pysyttelemään salamyhkäisenä järjestönä, joka hoitaa Putinin hallinnon synkimpiä toimia ympäri maailman, joskus rahaa vastaan, joskus hallinnon käskystä. Tässä jaksossa erotetaan totuus tarusta näiden synkeiden hahmojen ympärillä. Sotaa ja historiaa podi etsii nyt kolmatta jäsentä harrastelijatuotantotiimiin. Jos sinulla on innostusta videomateriaalien tekemiseen ja/tai SoMe juttuihin, sekä tietenkin historiaan, niin ota yhteyttä instagramissa tai sotaajahistoriaapodi@gmail.com

Miksi Suomessa suhtauduttiin vuosien ajan sinisilmäisesti Venäjään? Paljastuivatko Venäjän karut kasvot suomalaisille vasta presidentti Vladimir Putinin hyökkättyä Kiovaan? Oliko orastava demokratiakehitys Venäjällä pelkkä Putinin peiteoperaatio, tai hetkellinen sumuverho? Vieraana on Venäjästä kirjan kirjoittanut, vuoden journalisti ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tänään totesimme, että syömällä kuolee ja liimaa voi käyttää muuhunkin kuin haisteluun. Lisäksi poikkesimme Putinin käyttämän shamaanin juttusilla ja pelkäsimme aaseja liikenteessä.

Title: The Kremlin's Bold Invitation: Tucker Carlson's Controversial Engagement with PutinIn a bold move that has caught the attention of international observers, the Kremlin has recently signaled its openness to engaging with American conservative pundit Tucker Carlson. This invitation comes in the wake of Carlson's February interview with Russian President Vladimir Putin, an interaction that has stirred considerable discussion regarding the relationships between Western media figures and Russian political leadership.Vladimir Solovyov, a prominent figure within Russia, made a striking comment regarding the anticipation surrounding potential efforts to implicate Carlson in broader political narratives. Solovyov's remark, “I'm waiting for when they try to drag in Tucker Carlson,” resonates with the tense atmosphere surrounding Russo-American relations and the contentious role media figures can play in this global dialogue.Tucker Carlson, known for his conservative viewpoints and critical stance towards mainstream media narratives, conducted an interview with Putin earlier this year. This interview, conducted in Russia, marked a significant moment, illustrating the intricate dance between media and politics on the international stage. The engagement served not only as a platform for Putin to articulate his perspectives to an American audience but also highlighted the complexities of media diplomacy in today's geopolitical climate.The interview has since been a subject of extensive analysis, with experts examining the implications of such direct communication between an American media figure and the Russian president. It raises questions about the nature and impact of engaging with controversial leaders through the lens of media, as well as the potential repercussions for individuals like Carlson who find themselves at the intersection of journalism and international politics.Solovyov's comment underscores a broader anticipation for the consequences that may befall Tucker Carlson following his high-profile interaction with Putin. It hints at the potential for Carlson to become entwined in the intricate web of political maneuvering and public relations strategies that characterize relations between the United States and Russia.This situation serves as a poignant reminder of the power of media in shaping public perception and foreign policy. As figures like Carlson engage with leaders such as Putin, the implications of such interactions reverberate far beyond the immediate moment, potentially influencing diplomatic relations and shaping the discourse around international issues.As the international community watches closely, the unfolding dynamics between media personalities like Tucker Carlson and political leaders on the world stage will undoubtedly continue to spark debate and analysis. This scenario illustrates the evolving nature of global diplomacy, where media and politics intersect with profound consequences for international relations and public understanding.

Vladimir Putinilla on tunnetusti kaksi aikuista tytärtä, mutta hänellä kerrotaan olevan myös kaksi salattua poikaa. Heidän sanotaan olevan alle kymmenvuotiaita ja paranoidin tarkasti vartioituja. Yllättävät nimetkin ovat tiedossa. Heikelä ja Koskelo ihmettelevät 23 minuuttia.

Tuhottujen uhanalaisten raakkujen kohtalo puhuttaa. Mikä on ympäristökatastrofien torjunnan tila Suomessa? Yhteys Suomussalmelle, jossa haastateltavana raakkutuhojen kunnostuksesta vastaava luonnonsuojelun asiantuntija Eero Moilanen Metsähallituksen luontopalveluista. Toimittaja Eero Loukasmäki. Studiossa ympäristöoikeuden prof. Kai Kokko, Helsingin yliopisto ja tj. Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomen itärajan yli kulkee edelleen runsaasti raaka-aineita. Miksi Vainikkalan raja-asemaa pidetään auki ja miten tämä hyödyttää Putinin hallintoa? Puhelimessa tullipäällikkö Juha Pentikäinen. Vieraina vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Suomen Pankki ja professori Juha Väätänen, LUT-yliopisto. Juontaja Seppo Kivimäki, toimittajat Mikko Haapanen ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

Tänään huhuilimme vihanneksia metsästä, juhlimme mätäkuun loppumista ja saimme pythonin pureman kivekseen. Lisäksi löysimme selvyyden Putinin toimiin ja pelkäsimme viikonloppua.

Ukraina hyökkäsi Kurskiin Emil Kastehelmi #neuvottelija 266. Blackbird OSINT-ryhmän Emil kertaa mitä tiedämme nyt Ukrainan yllätyshyökkäyksestä Venäjälle, sen tavoitteista ja vaikutuksista. Saksalaispanssarivaunuja taas Kurskissa! Kurskin lisäksi jaksossa käydään läpi Venäjän hyökkäyssodan rintamalinjat Ukrainassa, NATO:n, länsimaiden ja Putinin ensimmäiset reaktiot. Lisäksi pohditaan hyökkäyksen vaikutusta USA:n presidentinvaaleihin ja Suomen itärajaan. #neuvottelija Sisäpiirissä Emil Kastehelmi ja Sami Miettinen käyvät läpi suosikkilähteensä Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Tänään pistettiin kypärä päähän ja oltiin serkkuja melkein koko Euroopan kanssa. Lisäksi ihmeteltiin Lauri Tähkän ja Sidharta Gautaman yhtäläisyyksiä. Seksuaalisista mieltymyksistäkin puhuttiin ja Aholaidan Hannua valkoitiin. Myös Putinin mantteli pääsi kanssamme seikkailuun.

✨ Kuuntele Futucastin ja Telian yhteistyöjakso: https://open.spotify.com/episode/7nY98ryxdhhHwSrvEfX77i?si=6c9f0972da824158 Minkälaisia maa- ja kiinteistökauppaa venäläiset ovat harjoittaneet Suomessa 2000-luvulla? Mitä kaupoilla tavoiteltiin ja mikä on ollut suomalaisten poliitikkojen suhtautuminen kauppoihin? Studiossa toimittaja ja tietokirjailija Tuula Malin. Jakso on kuvattu 13.6.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tampereen yliopisto (5:37) Venäjä-journalismi 1990-luvulla (8:28) Maakaupat (12:55) Venäjän strategia (16:27) Lustraatio (25:41) Riskit (36:44) Poliitikkojen vastuu (39:07) Putinin pussi (42:27) Journalismi (45:47) Irtisanominen Yleltä (55:19) Suomettumisen tutkiminen

“Jessikka Aro väittää kirjassaan, että vuoden 2010 lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan puihin, ei räjähdysten takia”, kirjoitti suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari 27. toukokuuta 2024 julkaistussa kirjoituksessaan. Toukokuun alussa kirjansa Putinin sota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) julkaissut Aro kertoi teoriasta, jossa koneen pudotti Venäjän koneeseen asentamat räjähteet, Kulttuuriykkösen lähetyksessä 6. toukokuuta 2024. Tässä lähetyksessä Jessikka Aro vastaa Faktabaarin kritiikkiin kuukausi kirjan julkaisun jälkeen. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija ja Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, joka avaa Faktabaarin tuoretta selvitystä ja tietokirjailija Jessikka Aro. Puolan sisäpoliittista tilannetta ja lähihistoriaa, johon Smolenskin turman ympärille kasvaneet teoriat liittyvät, selittää Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miten merkittäviä seurauksia Timo Vornasen rikosepäilyistä on pitemmällä aikavälillä? Mikä muuttuu? Millainen on perussuomalaisten ja median parisuhde? Journalistiraadissa MTV:n politiikka-ja yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki ja Iltalehden uutispäällikkö Juha Ristamäki. Tällä viikolla on juhlittu Putinin virkaanastujaisia ja Voiton päivää. Vallan rituaalien täyttämällä viikolla käännämme katseemme kansalaisiin. Venäjän päivätappioiksi on raportoitu jopa 900 sotilasta. Kuinka kauan Venäjällä on varaa tappioihin? Elääkö kansalaisyhteiskunta propagandan tuottamassa narkoosissa? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila analysoi Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilaa.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Pekka Väisänen.   Väisänen on yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija ja toimittaja. Hänen erityisalaansa on Ranskan yhteiskunnan tuntemus ja erityisesti presidentti Emmanuel Macron, josta hän on tehnyt väitöskirjansa. Puhuimme Macronin ällistyttävästä ”demokraattisesta vallankumouksesta” Ranskassa. Koko politiikan kenttä meni uusiksi hänen noustessaan presidentiksi vuona 2017. Jarkkoa Macronissa on erityisesti kiinnostanut hänen taustansa. Macron lienee ainoa valtionpäämies tällä hetkellä, joka on koulutukseltaan filosofi. Opiskelijana hän työskenteli maailmankuulun ranskalaisfilosofi Paul Ricoeurin tutkimusavustajana. Miten tämä näkyy Macronin politiikassa? Entä miten ranskalaisen liberalismin perinne näkyy presidentin toiminnassa? Lisäksi puhuimme tulevista europarlamenttivaaleista. Eri puolella Eurooppaa on ennustettu kansallismielisen laitaoikeiston voittoa, erityisesti Ranskassa. Marine Le Penin Kansallinen liittouma on vakiinnuttanut kannatuksensa korkealle. Onko koko Euroopan unioni vaarassa? Ovatko laitaoikeistolaiset puolueet Putinin taskussa vai on tämä liioittelua ja pelottelua? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Ranskan jyrkkä vasemmisto tunnetaan EU kriittisyydestään, Nato-vastaisuudestaan ja Venäjä-sympatioistaan.   Huom! Jarkko muisti keskustelussa väärin. Sanoin, että Emmanuel Macron olisi pyrkinyt opiskelemaan eliittikorkeakoulu ENA:an (École nationale d'administration), mutta ei päässyt. Oikeasti hän pyrki ylioppilastutkinnon jälkeen kaksi kertaa opiskelemaan toiseen arvostettuun eliittikorkeakouluun ENS:ään (École normale supérieure), jonne hän ei päässyt. ENA:ssa Macron opiskeli yliopisto-opintojensa jälkeen 2000-luvun alussa.   https://jarkkotontti.net/

Jessikka Aron 7. toukokuuta 2024 ilmestyvä Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) kertoo siitä, miten Venäjä käy sekä informaatiosotaa että somesotaa ja miten Venäjän sometrollien juonet vaikuttavat tavallisen ihmisen ajatteluun. Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut toimittaja Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen edellistä tietokirjaansaPutinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kngia, 2019) on julkaistu 15 maassa. Erikoistuttuaan kirjoittamaan ja puhumaan Venäjästä Aro on itse joutunut erilaisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi ja hän joutui jättämään työnsä. Journalismi kohtaa uusia haasteita: ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavaa audiovisuaalista sisältöä, ja medianlukutaitoa todella haastetaan. Europarlamenttivaalien lähestyvät ja niihin liittyen on jo havaittu laajamittaisia disinformaatiokampanjoita, joiden tarkoituksena on horjuttaa vaaliprosessia ympäri EU:ta. Keskustelemassa ovat Jessikka Aro ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti väläyttänyt ydinaseuhkaa Ukrainan sodan aikana. Viimeksi Putin varoitti ydinasekonfliktista, jos länsi lähettää joukkoja Ukrainaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, miten Putinin jatkuvaan ydinuhitteluun tulisi suhtautua ja missä jamassa on Naton ydinasepelote. Lisäksi suomalaistutkijat avaavat millaisia roolimahdollisuuksia Suomelle Naton ydinasepelotepolitiikassa olisi tarjolla. Tutkijoiden laatiman tutkimusraportin mukaan ydinaseiden säilyttämistä Suomelta ei edellytetä, Naton ydinpelotepolitiikkaan voi osallistua myös monin muin tavoin. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalaisprofessori suhtautuu ydinasepelotteeseen epäillen ja katsoo sen Ukrainan sodan tapauksessa hyödyttäneen eniten Putinia, koska ydinase-eskalaation pelossa länsi on jarrutellut raskaamman aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Moni on kuullut Moldovasta, mutta osaisiko moni osoittaa siihen kartalla? Entä Transnistriaan? Kannattaa käydä Googlaamassa, ja sen jälkeen kuunnella tämä jakso. Tulkki, matkaopas ja tietokirjailija Toni Stenström vieraili Futucastissa kertomassa Transnistrian, Moldovan, Ukrainan ja Venäjän historiasta, nykypäivästä ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Miksi Transnistria saattaa olla Putinin seuraava kohde? --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Huonoja uutisia, eipä oikein muuta. Niitä tullaan Venäjältä kuulemaan lisää oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyin murhan jälkeen, ennustaa toimittaja Erkka Mikkonen. Venäjällä pitkään asuneen Erkan mukaan maassa valitsee pelon ilmapiiri. Presidentti Vladimir Putinin liittolaisetkaan eivät halua kertoa Putinille sitä, mitä tämä ei halua kuulla. Silti Venäjä porskuttaa eteenpäin. Talous ei ole romahtanut, eikä nuorten miesten kuoleminen hyökkäyssodan rintamilla ole suututtanut kansaa kaduille. Maata hallitaan nyt kauhulla ja terrorilla. Venäjällä on yhä vähemmän tilaa erilaisille mielipiteille ja äärikonservatiivisten arvojen kannattamisesta on tullut tapa menestyä elämässä. Jenny pohtii, veikö Navalnyin kuolema viimeisenkin toivon murun heiltä, jotka toivovat Venäjän muuttuvan. Pian edessä on presidentinvaalit, joiden tulos on ennalta sovittu. Onko näkyvissä mitään merkkiä Putinin heikkoudesta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Vaikuttaako Alexei Navalnyin kuolema Putinin vastustajiin millään tavalla? – Hilkka laittaa toivonsa äiteihin ja Kaarina toivoo parempaa uutisointia Venäjän oppositiosta. Poliittista keskustelua seurannut Kaarina Hazard väittää, että identiteetti mielessä näyttää siltä, että meidän pitäisi valita isänmaallinen uhrimieli tai talkoot. Toinen on sodasta tuttua ja toinen jälleenrakennuksesta tuttua retoriikkaa. – Mikä sana sopisi kaikille, tivaa Juha. Juha Itkonen on huolestunut Z-sukupolvesta eli v. 1997–2012 syntyneistä. Tässä ikäpolvessa naisten ja miesten yhteiskunnallisiin mielipiteisiin väliin on revennyt arvokuilu. Naiset liikkuvat vasemmalle ja liberaaliin suuntaan, miehet oikealle ja konservatiiviseen suuntaan. – Missä on positiivinen maskuliinisuus? kysyy Kaarina. Hilkka Olkinuora pohtii ikäihmisten vähäistä näkyvyyttä mediassa. Hän siteeraa Long Playn toimituspäällikön Anu Silfverbergin kirjoitusta: Missä ovat kaikki viisaat ja hauskat vanhukset?

Janne “Rysky” Riiheläinen on kiinnostava henkilö. Viestinnän ammattilainen, jonka työhön kuuluu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuraaminen, internetin disinformaatiokentän seuraaminen, ja niiden kommentoiminen. Tässä jaksossa keskustelemme Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudesta, Tucker Carlsonin Putin-haastattelusta, disinformaatiosta, historiasta ja paljon muusta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Sofi Oksanen on yksi kaikkien aikojen suomalaisia kirjoittajia, oli ilo päästä keskustelemaan hänen kanssaan. Tässä jaksossa keskustelemme hänen uudesta esseeteoksestaan, Samaan virtaan, jossa Sofi kuvailee miten Venäjän imperialistinen ajan henki ilmenee myös tasa-arvon polkemisena ja aseellistettuna seksuaalisena väkivaltana. Kirjan kuvauksen sanoin: “Tasa-arvokehitys on Putinin Venäjällä alennustilassa. Venäjä vaientaa naisia, käyttää raiskausta aseena ja nöyryyttää uhrejaan mediajulkisuudessa uhaten heitä uusilla raiskauksilla.” Sofin uusi esseeteos Samaan virtaan - Putinin sota naisian vastaan on julkaistu. Linkki kirjaan: https://like.fi/kirjat/samaan-virtaan-putinin-sota-naisia-vastaan/ --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mediassa on selvitelty presidenttiehdokkaiden suhtautumista Venäjään ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan. Kuinka moni ehdokkaista aidosti kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän hyökkäystä? Ketkä käänsivät takkinsa vasta Ukrainan sodan alettua? Onko menneiden Venäjä-, Nato-, Fennovoima-virheiden tunnustaminen valtioviisauden alku? Pitäisikö presidentinvaaleissa katsoa peräpeiliin vai tuijottaa tulevaisuuteen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Venäjällä on kulunut jo vuosi siitä, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Lisäsotilaiden saaminen rintamalle ei kuitenkaan ole ratkaissut sotaa. Sodan pitkittyessä Putinin arvioidaan laskevan myös sen varaan, että länsi väsyy Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa pohditaan, millainen on Putinin pitkä peli Ukrainassa, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, kuinka vakaa on Putinin itsensä asema sodan venyessä. Ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomen Pankin mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia. ”Sodasta ja talouspakotteista huolimatta Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua parempaa”, todetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin talousennusteessa. Miksi Venäjän talous ei romahda sodasta, talouspakotteista ja sanktioista huolimatta? Miten on selitettävissä, että Venäjän talous kasvaa? Bofitin mukaan yhä suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään suoraan sodan tarpeisiin. Mitä Venäjän yhteiskunnan käpertymisestä sotatalouteen seuraa? Mitä Venäjän oligarkkitaloudelle tapahtuu? Voiko Venäjän talouskehityksestä ennustaa Putinin hallinnon kaatumista tai pysymistä vallassa? Mitä Venäjän kehitys merkitsee Suomelle? Talouspakotteilla sanktioitua Venäjän taloutta analysoi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä Putinin kokin eli Jevgeni Prigozhinin mahdollinen kuolema merkitsee Venäjällä? Haastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Kangaspuro arvioi, että Prigozhinin kuolema juhannuksen kapinan jälkeen on "viesti Venäjän eliitille". Kangaspuro ja Lassila arvioivat, että Prigozhinin johtaman palkka-armeijan Wagnerin tulevaisuudennäkymät ovat huonot, ja todennäköisesti joku muu palkka-armeija pyritään ottamaan sen paikkaa. – Wagnerin loppu on käsillä, Lassila toteaa. Mikä voi olla Putinin ja Venäjän tulevaisuus kun Putinin vastustajien lisäksi yllättävällä tavalla kuolee jo lähipiirinkin edustajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Luoja nähköön, kaikki on mahdollista. Kummallisia asioita tapahtuu Venäjän maalla. Näin puuskahtaa Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, joka päivysti juhannuksen selittämässä suomalaisille Wagner-armeijan vallankaappausretkeä Moskovaan. Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi homma meni pieleen? Oliko kapinan loppuratkaisu presidentti Vladimir Putinille voitto vai häviö? Heikki saa purkaa tapahtumat vielä kerran ja vastata kysymykseen, voisiko vallankaappaus onnistua Venäjällä. Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin oli Putinin luomus, joka karkasi Frankensteinin hirviön tavalla valloilleen. Prigožinilta puuttui kuitenkin se, mitä Putinin kaatamiseen olisi tarvittu: eliitin ja väkivaltakoneiston tuki. Jenny haluaa tietää, rakoileeko lattia Putinin alla lainkaan. Entä voisivatko venäläiset nyt innostua vallankumoukseen, kun Prigožin näytti esimerkkiä? Heikki muistuttaa, että vaikka moni haaveilee Venäjästä Putinin jälkeen, sisällissotaan johtava valtataistelu Venäjällä olisi Suomen kannalta painajaismainen vaihtoehto. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

René Nyberg hehkuu aivan poikkeuksellista läsnäoloa, joka vain vahvistuu kun hän avaa suunsa. Entisenä Suomen diplomaattina, René on nähnyt läheltä lähihistorian maailmanpoliittisten mannerlaattojen liikkeitä. Hän istui Carl Bildtin vieressä Münchenissa vuonna 2007, kun Putin antoi nyt historiallisen ja käänteentekevän puheensa maailman johtajille. Tässä jaksossa Isak keskustelee Renén kanssa siitä, miksi Venäjällä itää se totalitarismi, jota kohti se on viime vuonna ottanut suuria harppauksia. Miksi venäläiset eivät protestoi? Missä on oppositio? Minkälainen on venäläinen media? Ja horjuuko Putinin valta kaiken taustalla? Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Vankeutta somepostauksista, lapsen piirroksista ja raiskaus runosta. Tällaisin keinoin ihmisiä pelotellaan hiljaisiksi Vladimir Putinin Venäjällä. Ulkomaantoimittajat Simo Ortamo ja Saana Uosukainen tekevät töitä ymmärtääkseen, mitä venäläisten arkeen kuuluu. Silti on lähes mahdotonta tietää, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat kotimaansa käymästä hyökkäyssodasta. Kyttäyskulttuuri elää edelleen vahvana, ja ihmiset luottavat vain lähimpiinsä, Saana sanoo. Paitsi pelko, Putinin hallinnon työkalupakissa on paisuva propagandakone. Kirjoja sensuroidaan ja televisiossa lauletaan Ukrainassa käytävää sotaa fiilisteleviä lauluja. Propaganda ilmenee myös sotarikoksina: Venäjä kaappaa lapsia Ukrainasta ja esittelee mediassa heitä pelastettuina sotaorpoina. Jenny haluaa tietää, uskovatko venäläiset oikeasti kaiken, mitä valtiokoneisto kertoo. Entä onko kysymys Venäjän muuttumisesta vain läntinen toiveuni? Pitäisikö meidän hyväksyä, että naapurimaamme ei pitkään aikaan palaa demokratiaksi? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kiinan presidentti Xi Jinping on tavannut Venäjän presidentti Vladimir Putinin Kremlissä. Presidentit puhuivat Kiinan esittelemästä Ukrainan sodan rauhansuunnitelmasta sekä allekirjoittivat dokumentin ”strategisesta yhteistyöstä”. Onko Xi:n ja Putinin tapaamisessa syntymässä todellinen rauhansuunnitelma vai länsimaiden vastainen strateginen pelote? Onko Kiinan ja Venäjän välinen vuonna 1996 solmittu strateginen kumppanuus muuttumassa? Onko Kiina toimittamasta aseita Venäjälle? Tiivistyykö talouskumppanuus öljy- ja kaasuviennin saralla? Onko Kiinan 12 pisteen rauhansuunnitelma vakavasti otettava yritys ratkaista Ukrainan sota? Presidentti Xi:n ja Putinin tapaamista analysoivat tutkijat Matti Pesu ja Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo kiistää, etteivät hänen aiemmat taloudelliset kytkökset Venäjään ja Putinin lähipiiriin, ole hänelle poliittinen riippa vaaleissa Liike Nyt -puolueen puheenjohtajana. ”Ei minkäänlainen riippa”, sanoo Harkimo Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. ”Kun mä kävelen tuolla vaalikentillä, niin kukaan ei puhu siitä”, toteaa Harkimo. Vuonna 2013 Harkimo myi silloisen Hartwall-areenan Putinin lähipiiriin kuuluville venäläis-suomalaisille liikemiehille ja ilmoitti Jokerien siirtymisestä KHL-liigaan, jota pidettiin osana Putinin Venäjän pehmeää geopoliittista vallankäyttöä. Eduskuntavaaliohjelmassa Liike Nyt on kertonut tavoittelevansa valtion talouden tasapainottamista vain yhden hallituskauden aikana ja kertonut julkisuuteen 3 miljardin säästöistä. Miksi Liike Nyt ei kerro tavoittelemansa julkisen talouden säästöjen kokonaissummaa? Millä konkreettisilla keinoilla Liike Nyt nostaisi työllisyysasteen Suomessa peräti 85 prosenttiin ja kiihdyttäisi talouskasvun ennusteiden yli 2 prosenttiin joka vuosi? Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten sota Ukrainassa on vaikuttanut Itämeren maiden asukkaiden käsityksiin Venäjästä? Miten Itämeren maiden historia selittää eri maiden tapoja reagoida Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Mitä tarkoittaa sinisilmäisyyden ajan päättyminen suhteessa Venäjään? Miten neuvostoperinnön pitkä varjo näkyy Baltian maissa? Minkälainen on itäblokin perintö Puolassa? Jäljittyykö Saksan hidasliikkeisyys kylmän sodan perintöön? Miten tanskalaiset reagoivat kaasuputkiräjähdyksiin? Mitä tarkoittaa entisen merimahdin Ruotsin haavoittuvuus? Mitä venäläiset ajattelevat Putinin propagandasta? Vieraina ovat Itämeren turvatarkastus -kirjan kirjoittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Nyt jo kolmatta kertaa käyneenä, kenraalimajuri evp Pekka Toveri alkaa olemaan ohjelman hyvä ystävä. Sehän meille sopii. Pekka Toverista on syystä tullut yksi Ukrainan sodan selonmuodostuksen tärkeimpiä ääniä koko maassa, ja tässä jaksossa tarjolla on sitä samaa. Tässä jaksossa käsittelemme sekä sodan kääntetentekeviä hetkiä, nykytilaa, aseapua yms. Sen lisäksi keskustelimme Putinin vallasta, lännen yhteisestä rintamasta ja Krimistä. Tervetuloa kuuntelemaan. — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anni Keski-Heikkilä keskustelevat Putinin ilmoittamasta liikekannallepanosta, Suomen kykenemättömyydestä toimia kompastumatta pykäläviidakkoon turistiviisumiasiassa, ja Fortum-johdon upea suoritus, jolla he suorastaan kahmivat 5,5mrd euron tappiot kotimaahan