Podcast appearances and mentions of maria pettersson

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Pekka Seppänen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin presidentin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei. Tasavallan presidentti Alexander Stubb suostui ensimmäisenä istuvana presidenttinä puolisoineen Helsingin Pride-viikon suojelijaksi. Tämä herätti närää muun muassa kansanedustaja Onni Rostilassa (ps), jonka mukaan presidentti osoittaa huonoa harkintaa. Onko sillä merkitystä, mitä presidentti suojelee ja mitä ei? Entä mihin suojelijoita tarvitaan? Maija Vilkkumaa herättelee keskustelua kilpailun tarpeellisuudesta. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaikki on mitattavissa: klikit mediassa, streamit musiikissa, tykkäykset somessa. Maijalle itselleen kilpailu ei toimi suoritusta parantavana voimana, vaan päinvastoin heikentää suorituskykyä ja vie iloa. Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin, kilpailu voi olla yksi tekijä lisääntyneen työuupumuksen takana yhteiskunnassa. Miksi me silti jatkamme tiellä, jossa kilpailu tuntuu vain kiristyvän koko ajan? Mika Pantzar tuo pöytään rakkausaiheen, ei elollisiin vaan elottomiin kohdistuvan. Hollantilainen Eternally Yours -säätiö esitti aikoinaan kestävän kehityksen takaajaksi sitä, että rakastumme esineisiin. Jos ihmiset rakastuisivat esineisiin, he eivät hennoisi luopua niistä ja korvata niitä uudella. Pelastaisiko tämä maailman ja järkevöittäisi kulutusta? Pitääkö kestävämpää tuotetta halajavan maksaa siitä enemmän?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Kaarina Hazard ja Juha Itkonen. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina ja maailma on nyt tilanteessa, jossa ei ole paavia. Taru Turunen nostaa keskusteluun paavi-instituution, mutta ei halua keskustella edellisestä tai tulevasta paavista henkilönä. Paavi on yksi harvoista globaaleista johtajista, jolla ei ole käytössään sotilaallista valtaa tai merkittävää taloudellista voimaa. Miten Vatikaanin diplomatian malli, joka perustuu vuosisatojen perinteisiin, mutta toimii myös nykyajan kansainvälisessä järjestelmässä, onnistuu vaikuttamaan maailmanpolitiikan suuntaan? Vai onnistuuko? Kaarina Hazard kertoo sosiaali- ja terveysministeriön arvioineen, että tänä ja viime vuonna tehdyt leikkaukset lisäävät köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. Kaarina hämmästelee, satatuhatta uutta köyhää - emme vähennä köyhyyttä, vaan lisäämme sitä! Miten elämme kansana yhdessä, kun yhteiskuntaan tuotetaan lisää köyhiä? Miten tämmöisen asiaintilan kanssa eletään? Juha Itkonen on lukenut Helsingin Sanomien uutisen, joka kertoo tanskalaisten boikotoivan yhdysvaltalaistuotteita yhdessä rintamassa ja varsin järjestelmällisesti. Ruokakauppaketjut ovat ottaneet tavaksi merkitä yhdysvaltalaistuotteet ja eurooppalaistuotteet boikotointia helpottaakseen. Osa kansalaisista on nähnyt sellaisenkin vaivan, että on irtautunut amerikkalaisista internetpalveluista ja vaihtanut ne eurooppalaisiin, erään HS:n haastatteleman käyttäjän mukaan sekä parempiin että halvempiin. Juha tiedustelee, mitä ajatuksia tämä raatilaisissa herättää. Pitäisikö meidän päättäväisesti seurata Tanskan esimerkkiä? Onko Yhdysvaltain tapahtumat ja asenneilmapiiri vaikuttanut omaan kulutuskäyttäytymiseenne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen haluaa porukan pohtivan, miksi ihmisten traagiset tarinat käyvät kaupaksi niin hyvin. Esimerkiksi hän nostaa “Laukku-Leenana” tunnetun naisen elämästä kootun kirjan, joka nousi maaliskuussa Suomen myydyimmäksi. Kuitenkin kulkurielämää elänyt edesmennyt Leena Kiviharju ei päiväkirjojensa perusteella itse halunnut nostaa tarinaansa kaupalliseen käyttöön. Onko ihmisellä tekijänoikeus omaan elämäänsä? Pekka Seppänen puolestaan tarttuu vauvojen talouteen. Finanssiala ry on ideoinut Lapsen Säästöstartin, joka tekisi kaikista vauvoista kertaheitolla sijoittajia. Hallitusohjelmassakin luvattiin selvittää vastasyntyneen osakesäästötiliä. Yle uutisoi, että vanhemmat suhtautuvat asian myönteisen innostuneesti. Miten vauvoille annettava pesämuna toimisi ja kuka päättäisi, mihin rahat pannaan kiinni? Kaarina Hazard kysyy, miksi kansan huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ei tule esiin. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastokatastrofi vaikuttaa vahvasti suomalaisten käyttäytymiseen, mutta se ei samassa määrin nouse julkiseen keskusteluun, saati mahdu poliitikkojen huolilaariin. Vasta käydyissä vaaleissakin kuntien ilmastoasiat jäivät muiden aiheiden tallomaksi.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Sveriges väg mot klimatneutralitet kräver omfattande satsningar på fossilfri teknik. För att säkra investeringsviljan och möjliggöra genomförandet av dessa projekt i tid behövs tillståndsprocesser som är både effektiva och rättssäkra – en utmaning som länge har varit föremål för intensiv debatt och skarpa förslag. Medverkande Camilla Adolfsson, regeringens särskilda utredare, Miljötillståndsutredningen Anna Holst, tillståndsansvarig, Nordion Energi H2 Sandra Nordlander, miljöjurist vid Länsstyrelsen Västerbotten och miljösakkunnig i miljöprövningsdelegationen Maria Pettersson, professor i miljö- och naturresursrätt, Luleå tekniska universitet och ledamot i Klimatpolitiska rådet Samtalet leds av Charlotte Paulie, forskningsledare SNS.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen on seurannut hämmästyneenä kahden perussuomalaisen kansanedustajan edesottamuksia. Ensin oli Timo Vornanen ja nyt Tomi Immonen. Vornanen ammuskeli katuun yökerhon edessä viime huhtikuussa ja Immonen käännytettiin poliisivoimin Bangkokin lennolta viime lauantaina. Immonen pyrki koneeseen 1,5 promillen humalassa ja katsoi itse olevansa lentokunnossa. Kansanedustaja Timolla ja Tomilla on yllättävän samankaltaiset profiilit, molemmat ovat viisikymppisiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia maakunnista. Timo Vornanen on virkavapaalla oleva poliisi ja Tomi Immonen puolestaan entinen ammattiupseeri - kurin ja järjestyksen miehiä sekä turvallisuutemme takaajia. Vähentääkö tällainen käytös poliisilta ja upseerimieheltä luottamustanne lailliseen esivaltaan? Pekka Seppänen on pistänyt merkille, että kunta- ja aluevaalit ovat jo kolmen kuukauden kuluttua, mutta hän ei ole havainnut minkäänlaista vaalihuumaa tai innostusta vaaleista, päinvastoin. Pekka on huomannut, että netissä puolueet yhä houkuttelevat ehdokkaita pyytämällä, ilmoittaudu ehdokkaaksi! Kaiken lisäksi puolueet vielä kutsuvat avuksi kansalaisia, että ehdottaisivat netissä mahdollisia ehdokkaita vaaleihin. Nyt kun on toista kuukautta aikaa kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaita asettaa, niin kiinnostus vaaleihin vaikuttaa hyvin epätoivoiselta. Nämä kaksi vaalia yhdistettiin samaksi päiväksi, jotta äänestysprosentti ei vajoaisi nollan alapuolelle. Pekasta homma näyttää nyt ihan pannukakulta. Hän ehdottaa luovaa ja yksinkertaista ratkaisua, säädetään äänestämispakko! Suomalaisten tulisi äänestää rangaistuksen uhalla. Mitä mieltä olette äänestyspakosta? Somejätit ovat luopumassa faktantarkistuksesta. Maija Vilkkumaa on miettinyt, voiko tämä uusi vaihe somessa lopulta johtaa johonkin hyvään? Somessa on aina ollut disinformaatiota, joka aiheuttaa myllerryksiä. Kun faktantarkistus loppuu on kaikille ilmiselvää, että mihinkään mitä somesta näkee, ei enää voi luottaa. Näettekö mahdollisena, että some saattaa muuttua tulevaisuudessa tarina-aitaksi, urbaanilegendojen tyyssijaksi, jota ihmiset kuluttavat viihdetarkoituksessa? Faktatietoa haetaan muualta, vaikkapa hitaan journalismin palveluista. Voiko tällainen muutos olla alkusysäys sille, että tulee uusi maailmanjärjestys?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Joulu on antamisen ja saamisen juhlaa ja näin se on myös eduskunnassa. Petja Kopperoinen on valinnut aiheekseen eduskunnan perinteikkäät joulurahat. Valtionvarainministeri Purra ehdotti, jos tänä jouluna ei olisi rahoja jaettu, vaan niillä rahoilla olisi paikattu valtion budjettia, mutta silti rahat jaettiin. Oliko oikein että rahaa jaettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kaikkien pitää osallistua leikkauksiin ja kantaa kortensa kekoon? Viime viikolla äänestettiin Lucia-neito ja heti sen jälkeen pahantahtoiset kiusaajat alkoivat mylvimään, että väärin äänestetty. Ystävälliset ihmiset vastasivat tähän lahjoittamalla rahaa Lucia perinnettä ylläpitävälle Folkhälsanille. Kaarina Hazard kysyy, miten tulkitsette kirkkonummelaisen Daniela Owusun valintaa Luciaksi ja sen herättämiä reaktioita, Folkhälsanin saamia tuhansia rasistisia viestejä ja nyt ennätyksellistä keräystuottoa? Anu Koivunen on kiinnittänyt huomiota loppuvuonna julkaistaviin vuoden paras listauksiin. Listauksia löytyy kirjoista, elokuvista, levyistä, kosmetiikasta, oluista ja vaikka mistä. Nykyisin digitaalinen kulttuuri tarjoaa myös erilaisia algoritmisia peilikuvia: Spotifyn Wrapped tuli ensin, nyt niin Yle kuin esimerkiksi Kesko, Goodreads ja urheilu- ja hyvinvointitrackerit tarjoavat kuluttajalleen "kääreen" - mitä kuuntelit, katselit, luit, kulutit, söit. Paljonko kävelit ja nukuit ja miten palauduit. Oletteko tällaisen digitaalisen seurannan ja raportoinnin piirissä? Tutkitteko peilikuvianne ja jos, niin vastaavatko omakuvianne? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Hyvää joulua kuuntelijoille! Radio Suomen Pyöreän pöydän suora lähetys kuullaan taas keskiviikkona 8.1.2025 kello 17.30.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen on tutustunut vastikään julkaistuun Tiedebarometriin. Sen mukaan 86 % suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Kun kysytään tarkemmin vain 75 % suomalaisista uskoo evoluutioon, vaikka tiede ja tutkimus sen melko aukottomasti on todistanut. Barometri kertoo myös, että suomalaisista 27 % uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka lääketiede väittää toisin. Pekkaa nämä barometrin tulokset hämmentävät, suomalaisten usko tieteeseen ja tutkimukseen on voimakasta, mutta yksityiskohtia kysyttäessä usko ei olekaan enää niin vankkaa. Raatilaisilta, "kaikkien alojen erityisasiantuntijoilta" Pekka kysyy, mistä tämä kertoo. Kaarina Hazard kertoo viime viikonlopun hyvin synkronisoidusta uutisesta, jossa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja, puolustusvoimat ja pääministeri ilmoittivat melkeinpä yhtä aikaa, että nyt alamme Suomessa keskustelemaan jalkaväkimiinoista. Kaarinan mielestä viestimet alkoivat heti tehdä työtään, aivan kuin olisimme sotatilassa ja media olisi valjastettu propagandan tarpeisiin. - Media oli täynnä erilaisia spekulaatioita. Myös ministeritasolla vakuutettiin, että jos Suomessa olisi taas jalkaväkimiinoja, niin siviilejä ne eivät voisi vahingoittaa. Nämä suomalaiset miinat olisivat sillä tavalla "isänmaallisia erillismiinoja", että ne räjähtäisivät vain ei suomalaisen jalan alla. Mihin katosi Nato jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne, kun tällä hetkellä erillispuolustamme ja jalkaväkimiinoitamme itärajaa kuin olisimme maailmassa aivan yksin? Anu Koivunen muistuttaa, että tänään jaetaan vuoden 2024 Finlandia-palkinnot. Tänä vuonna kaunokirjallisuuden palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti, tietokirjallisuuden kansanedustaja Pekka Haavisto ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon toimittaja Maria Veitola. Suomessa on käytössä diktaattori-malli, jossa yksi henkilö valitsee palkinnon saajan esiraadin valitsemien teosten pohjalta. Onko Suomen diktaattori-malli hyvä ja pragmaattinen ratkaisu palkitsemisen problematiikkaan vai pitäisikö sitä muuttaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Ukrainan sotaa oli tiistaina (19.11.2024) sodittu tuhat päivää. Anu Koivunen nostaa keskusteluun yhden keskeisen Ukrainan sodan kommentaattorin, Ilmari Käihkön ansiokkaan Ylen verkkokolumnin. Se oli otsikoitu "On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta". Anun mielestä mediassa on ollut intensiivistä sodan seurantaa, mutta nyt kun on sodittu jo tuhat päivää, seuranta on laimentunut ja liukunut julkisuudesta jo vähän takavasemmalle. Anun näkemyksen mukaan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön ehdottama Ukrainan sodan julkisen keskustelun läpivalaisu olisi nyt tarpeen. Anu tiedustelee raatilaisilta, seuraatteko Ukraina-uutisointia? Jos seuraatte, niin millaisin ajatuksin? Oletteko jääneet Käihkön lailla kaipaamaan historioitsijoita keskusteluun? Maija Vilkkumaa äimistelee presidentti Trumpin kabinetin outoa kokoonpanoa. Trump on ehdottanut oikeusministeriksi Matt Gaetzia, jota epäillään seksin ostamisesta alaikäiseltä. Puolustusministeriksi on esitetty Pete Hegsethiä, joka on myöntänyt maksaneensa hyssyttelyrahaa seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle naiselle. Ja maailman rikkain mies, Elon Musk on valittu johtamaan tehokkaan hallinnon toimielintä. Mitä ajattelette näistä Trumpin kabinetin nimityksistä? Onko sillä mitään väliä keitä kabinetissa on? Kuinka paljon pelkäätte demokratian puolesta? Pekka Seppänen on lukenut Aamulehdestä artikkelin, jossa puhuttiin sukupuolineutraalista asepalveluksesta. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina myös naiset miesten lisäksi joutuisivat suorittamaan pakollisen varusmiespalveluksen. Artikkelista paljastui myös se, että jo viisi eduskuntapuoluetta (kokoomus, rkp, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät) kannattaa sukupuolineutraalia asepalvelusta eli "naiset aseisiin" -kantaa. Mitä mieltä olette naisten asepalvelusta? Olisiko se hieno askel tasa-arvon tiellä, vai kammottava askel militarismin tiellä? Kannatatteko vai ettekö kannata ja miksi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Kaarina Hazard ja Taru Tujunen sekä vierailulla käyvä näyttelijä Mitra Matouf. Kaarina Hazardin aihe kumpuaa viime viikkoisesta Händel-episodista. Kohu nousi kun kirkkonummelainen koulu perui barokkimusiikin konsertin, sillä tapahtuma sisälsi uskonnollisia viitteitä, eikä koulu ehtinyt tiedottaa sisällöstä huoltajia. Kyseessä oli klassinen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Kaarina haluaa kuulla keskustelijoiden mielipiteen koulujen uskonnonopetuksesta. Pitäisikö uskontoa tai uskontoja opettaa enemmän vai vähemmän, tai ei ollenkaan? Taru Tujunen pohtii yhteiskunnan määrittämiä ikärajoja. Mitä ajattelette siitä, että valtio määrittelee meille joukon erilaisia ikärajoja ja arvioi meidän puolesta, onko yksilö valmis tekemään joitakin asioita, kuten ajamaan autoa tai äänestämään? Onko valtion tehtävä ottaa kantaa, minkä ikäisenä ihminen "saa pilata elämänsä", esimerkiksi 18-vuotiaana vaikkapa tekemällä seksuaalista toimintaa kaupallisesti? Mitä ajattelette ikärajoista? Ovatko ne tällä hetkellä oikein määriteltyjä? Vai onko teknologinen murros tuonut mukanaan tarpeen arvioida, minkä ikäisenä saa tehdä mitäkin? Mitra Matouf kysyy raatilaisilta, seuraako kulttuuri aikaansa vai ei? Suomi on monikulttuuristunut, mutta se mikä näkyy katukuvassa ja liike-elämässä ei vielä samalla tavalla näy teatterilavoilla tai leffoissa. Yritysmaailma joutuu raportoimaan, mittaamaan, kertomaan ja kehittämään mm. monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Onko liike-elämä pidemmällä kuin kulttuurielämä vastuullisuus teeman ja erityisesti siihen sisältyvän monimuotoisuuden toteuttamisessa käytännössä? Jos on, niin miksi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan keskustanuoria ei olekaan niin paljon, kuin keskustapuolue luuli heitä olevan. Asia tuli ilmi kun opetusministeriöön oli lähetetty avustuspyyntö, jossa väitettiin keskustanuoria olevan enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustusten suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Pekka muistutti, että muidenkin poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on romahtanut. Mistä johtuu nuorison vähentynyt kiinnostus jäsenyyteen ja mihin tämä johtaa? Keskittyykö puoluevalta harvainvallaksi muutaman aktiivisimman puoluejyrän käsiin? Onko demokratia maassamme uhattuna? Vai jättääkö tämä tilaa aivan uusille puolueille tai peräti uudenlaisille aktivismin kanaville? Hilkka Olkinuora esitti kysymyksen, onko virkamiesluokasta, tavallisista keskiluokan ihmisistä tullut uusi populistinen paarialuokka, jota voi "amputoida" ja "mätkiä" miten halutaan. Mihin seurauksiin julkisen hallinnon sokea leikkaaminen johtaa? Kaarina Hazardin aihe sopi hyvin pyhäinpäivä viikolle, hän puhui kuolemanjälkeisestä viestinnästä. Afterlife niminen uusi suomalainen startup-yritys oli aloittanut toimintansa. Se tarjoaa palvelua, jolla voit lähettää viestejä läheisillesi kuoleman jälkeen. Yritys lähettää, etukäteen suunnittelemasi viestit jälkeenjääville. Viestit voivat olla ääni-, video-, kirje- tai korttitervehdyksiä. Ne voidaan ajastaa lähetettäviksi esim. syntymäpäivinä. Kaarina oli miettinyt myös yrityksen toiminnan kehitystä tulevaisuudessa. - Kun tekoäly vielä vähän jalostuu, niin voin jutella vainajan kanssa loppuelämäni ajan ja kysellä häneltä neuvoja. Tekoälyllä saadaan vainajan vastaukset tuntumaan, kuin ne tulisivat hänen suustaan. Mitä te raatilaiset ajattelette kaikesta tästä kehityksestä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

2024-09-29 Predikan Maria Pettersson, Du är älskad

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suomen hallitusta syytetään usein siitä, että se ei saa mitään aikaan. Pekka Seppäsen mielestä väite on virheellinen, koska päivittäistavarakauppoihin on saatu oikeaa viiniä miedommat "leikki viinit". Nyt hallitus selvittää oikeiden 15 % viinien pääsyä sinne mukaan, koska viinilasin jalka on jo oven välissä. HS:n kyselyssä 55% kannatti oikeiden viinien tuomista päivittäistavarakauppaan. Onko hallitus oikealla asialla, kun haluaa viinit maitokauppoihin ja mitä tästä seuraa? Juha Itkonen kertoo raatilaisille Uusi juttu -nimisestä, Suomeen mahdollisesti perustettavasta audiovetoisesta mediasta. Tiistaina 17.9. käynnistyi kampanja, jossa uuteen mediaan haetaan perustajajäseniksi kutsuttuja asiakkaita. Jos 5000 perustajajäsentä saadaan mukaan, media syntyy ja 20 toimittajaa palkataan. Hankkeen taustalla on tanskalainen mediafirma Zetland. Näyttävässä asiakashankinta vaiheessa on selvä viesti – suomalainen media on rikki ja se tarvitsee uutta alkua. Missä määrin jaatte Uuden jutun tekijöiden tilannekuvan? Tarvitseeko suomalainen media uutta alkua? Voiko joukkoviestintäväline syntyä näin, että tehdään media itselle? Kaarina Hazard on lukenut Ylen nettiartikkelin, jossa haastateltiin kansanedustaja Anna Kontulaa, joka on kirjoittanut kirjan ”Kadonneen järjen metsästys”. Haastattelussa Kontula puhuu, että olemme menneet tunteidemme kanssa aivan liian pitkälle. Politiikassakin on käynyt niin, että asioiden hoitamisen sijaan, yhä useammin poliitikot hoitavat ikään kuin äänestäjien tunteita. Kontulan mukaan poliitikkojen tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä, esimerkkinä ilmastokatastofi, jonka tuottamaa huolta pyritään hoitamaan, mutta ei sen syytä. Sen sijaan, että muuttaisimme asioita, maailmaa ja rakenteita, meitä yritetään saada vaan paremmalle mielelle. Kaarina tiedustelee ritareilta, onko tunteiden hoitaminen saanut politiikassa vallan ja tuottaako poliitikkojen tunnepuhe huonoja poliittisia päätöksiä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Panzar ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tarttuu ajankohtaiseen therian-ilmiöön, jossa lapsi pukeutuu eläimeksi esimerkiksi naamiolla ja hännällä varustettuna sekä liikkuu eläimen tavoin. Tällainen toiminta on aiheuttanut hämmennystä lasten vanhemmissa ja opettajissa, osa kouluista on myös kieltänyt therian-leikit. Netissä ilmiö on aiheuttanut yllättävän isoa raivoa. Mitä ajattelette therian-ilmiöstä? Pyöreän pöydän keskusteluissa ollaan harvoin oltu solidaarisia ja ymmärtäväisiä hallitukselle. Mika Panzar on päättänyt olla myötätuntoinen Purran ja Orpon hallitukselle. Mikä olisi panelistien ratkaisu, kun vuosi vuodelta valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot. Millaisen vaihtoehtobudjetin te tarjoatte Suomen hallitukselle? Hilkka Olkinuora siteeraa keskustan kansanedustaja Annika Saarikon Instagram -päivitystä. Saarikko oli ottanut kaksi kuukautta vanhan Lauri poikansa mukaan töihin. Lauri puklasi ja kitisi. Rauhoittakseen kitinän poika piti imettää, ja sen jälkeen tuli kakka vaippaan. Saarikko kertoi nolostelleensa ja pahoitelleensa tilannetta ja vauvaa rinnalla ruokkiessa myös kainostelleensa tapahtumaa. Kotona hän ihmetteli, miksi hitossa reagoin noin, pikkuvauvat kuuluvat maailmaan ja tarvittaessa kokouksiin. Saarikon Instagram -päivityksestä innostunut Olkinuora kysyy raatilaisilta, mikä on äitiyden tila ja lapsen paikka tällä hetkellä Suomessa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Kaarina Hazard luonnehtii aihettaan kevyeksi, hauskaksi ja syksyyn sopivaksi. Kari Hotakainen on julkaissut "Helmi" nimisen romaanin, joka on Pirkka-kirja, jota myydään vain K-ryhmän kaupoissa. Tästä uudesta markkinointi-ideasta on tullut älämölöä. Eräs ruoveteläinen kahden miehen kirjakauppa ilmoitti, että he boikotoivat Hotakaista ja poistavat toistaiseksi valikoimastaan jo myynnissä olevat Hotakaisen aiemmat kirjat. Yksinoikeudella myymistä on paheksuttu monelta kantilta. Mitä arvon raatilaiset ajattelette asiasta? Onko oikein vai väärin, paheksutteko? Ruben Stiller tähyää aiheellaan jo tulevaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän haluaa raatilaisten miettivän, minkälaista draamaa kansallisesta identiteetistä meille esitetään. Onko meillä tarvetta vanhan malliseen identiteettitarinaan, joka yhdistää meitä? Taru Tujusen puheenaihe kumpuaa Venezuelan presidentin päätöksestä aikaistaa joulu lokakuulle. Päätöksen takana ajatellaan olevan pyrkimys lepyytellä kansaa, jolla meni kesän vaalivilppi ns. tunteisiin. Mikä on mielestänne sellainen Suomen historiassa tehty/tekemättä jätetty (poliittinen) päätös, josta olette henkilökohtaisesti suuttuneet niin paljon, että vaaditte korvaukseksi joulun tai jonkin muun juhlapyhän aikaistamista? Minkä juhlapyhän valitsisitte ja miksi? 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Juha Itkonen ja Mika Panzar. Anu Koivunen ottaa käsittelyyn uhanalaisten raakkujen pelastustyöt Suomussalmen Hukkajoella. Tänään (28.8.) uutisoitiin, että Stora Enso epäilee toista sääntörikkomusta raakkupurolla Kainuussa ja hakkuut siellä on lopetettu. Anun mielestä nyt olisi aika perata suomalainen suojelupolitiikka. Mitä se oikeasti on kaiken kauniin puheen taustalla? Ketä tästä kaikesta pitäisi syyttää? Juha Itkosen aiheena on HSL:n "Ihan lipun laitonta" -kampanja, jolla pyritään nostamaan tietoisuutta siitä, että väärennetty lippu on rikos. HSL palkkasi nuorten tuntemia somevaikuttajia kampanjaan. Mukana ovat mm. parikymppiset somalitaustaiset vantaalaismiehet Ibrahim ”Iba” Manzan ja Abdirahman Keinaan, jotka tunnetaan yhdessä nimellä Molybros. Iba ja Keinaan olivat kampanjakuvissa liikennevälineissä ja niistä tuli kansalaisvalituksia, kampanja koettiin rasistiseksi. HSL nosti heti modernin kriisiviestinnän oppien mukaisesti käden pystyyn virheen merkiksi ja ilmoitti poistavansa mainokset. Molybrosin Manza ja Keinaan kommentoivat tätä Instagramissa: "Olemme syvästi pettyneitä ja turhautuneita siihen, että vähemmistöihin kuulumattomat henkilöt puhuvat meidän puolesta ja kertovat muille, mikä on rasismia." Tästä seurasi että HSL palautti mainokset vähän muokattuina. Mitä ajatuksia tapahtumien kulku herättää raatilaisissa? Mika Panzar haluaa puhua kännykkälaista. Syksyllä on todennäköisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon kouluissa. Pitääkö eliitin puuttua kaikkien uusien hyödykkeiden tuloon lainsäädännöllä ja ovatko lapset vain "tahdottomia idiootteja", joita ei tarvitse lainkaan kuunnella? Mikä on opettajan rooli ja mitä sanovat tutkimukset? Mitä kaikkea lailla pitäisi lapsilta kieltää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Miten presidentti Joe Bidenin kulisseissa haahuillut, täysin kadonnut varapresidentti Kamala Harris singahti yhtäkkiä esiin – ja kaikki oli toisin. Hilkka Olkinuora kysyy, mitä mieltä olette Kamala -ilmiöstä, mikä se on ja mistä kertoo. Kaarina saa tästä aiheesta "koneen käyntiin" ja riekkuu Bidenille ja Trumpille. - Bidenin ollessa ehdokkaana asetelmana oli, ottakaa näistä kahdesta äijästä tämä, jolla on edes jotakin tolkkua päässä! Kamala Harris teki Trumpista vanhan yhdessä yössä. Kamala Harrisin ei tarvitse kuin olla, hän on olennoitunut keskisormi Trumpille! Kaarina Hazardin puheenaihe on suomalainen nuori uusnatsi, joka tietokoneensa takaa ohjaili brittimellakoita. Miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että suomalainen jässikkä osallistuu toisen maan kaaoksen aiheuttamiseen, jossain toisessa maassa? Onko tämä kansalaisaktiivisuutta vai kansainvälistä rikollisuutta? Onko kansainvälinen lainsäädäntö jäänyt kohtalokkaasti jälkeen siitä, miten rikokset leviävät? Ruben Stiller katsoi olympialaisia innolla ja tunnustaa olevansa kriisissä, koska Suomi ei saanut yhtään mitalia – Ruotsi sai peräti 11. Ruben tiedustelee raatilaisilta, mitä he ajattelevat tästä historiallisesta katastrofista. Onko sillä merkitystä pärjäämmekö huippu-urheilussa ja onko sillä merkitystä kansallisen tarinan kannalta?

Lyhenne LARP tulee englannin kielen sanoista Live Action Role Playing, eli liveroolipelaaminen. Suomessa järjestetään kansainvälisesti todella korkeatasoisia larppeja, joissa pelaajat eläytyvät kaikin tavoin ja aistein roolipelimaailmoihin. Maastamme löytyy eläväinen, kansainvälinen ja perinteikäs liveroolipeliskene, joka panostaa pelien puitteisiin ja laatuun intensiivisesti. Tästä esimerkkinä kesällä 2024 toteutettu Odysseus-larp, jossa helsinkiläinen peruskoulu muutettiin avaruusalukseksi vapaaehtoisvoimin noin 200 000 euron budjetilla. Mistä intohimo ja rahoitus tällaisiin projekteihin tulee, ja millaisesta kulttuurinmuodosta liveroolipelaamisessa on oikein kyse? Vieraina pitkäaikaiset roolipelaajat ja larppien suunnittelijat, toimittaja-tietokirjailija Maria Pettersson, Odysseuksen tuottaja Laura Kröger sekä tietokirjaa liveroolipeleistä tekevä Kaisa Kangas. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Panzar ja Pekka Seppänen. Puheenjohtaja Maria Pettersson nostaa keskusteluun yläkouluikäisten kouluakäymättömyyden. Mistä päästä sitä pitäisi ryhtyä purkamaan? -  Mika Panzar ehdottaa ratkaisuksi Aku Ankan mukaista koulupoliisin käyttöä. Välillä Tupun, Hupun ja Lupun noutaa koulupoliisi opinahjoon. Kaarina Hazard kysyy huolestuneena, vihaammeko nuoria. - Poliitikot ja me aikuiset emme korvaamme lotkauta nuorison edessä olevan ilmastokatastrofin käsittelylle. Pitäisikö nuorison olla tämän johdosta epätoivoisia vai peräti raivoissaan? Mika Panzar esittelee kiinalaisten tapaa tehdä työtä kello 9:stä 9:ään, kuutena päivänä viikossa. Tätä työnteon mallia havitellaan Suomeenkin, koska talouskasvumme sakkaa. Voisimmeko ajatella että kilpailukykyä on se, että meillä on hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino? Miksi emme miellä myös lomien olevan osa kilpailukykyämme? Pekka Seppänen innostaa raatilaisia Euroviisujen jälkipyykin pesuun. Miten suhtautua Israelia äänestäneeseen Suomen kansaan? Miten "hassusta laulukisasta" tuli huomionarvoisempi selkkaus kuin Gazan ja Ukrainan teurastuksista?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Maija Vilkkumaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy ritareilta, mihin heidän huomionsa kohdistui hallituksen kehysriihessä. Ruben Stiller aikoo puolustaa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Missä kulkee poliitikkojen demonisoinnin raja? Taru Tujunen kertoo, että puolustusvoimat on tuonut varustemallistoonsa rintaliivit eli liki 30 vuotta sen jälkeen, kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi. Varusmiesliiton mukaan liivit eivät ole keränneet kehuja.  Maija Vilkkumaa pohtii lääkkeiden plasebovaikutusta ja ihmiskehon voimaa parantaa itseään. 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy sosiaaliturvan leikkauksista Helsingin kaupunginjohtajan Juhana Vartiaisen somepäivityksen pohjalta. Juha Itkonen puhututtaa ritareita työeläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta. Hilkka Olkinuora pohtii hitaita juttuja. Opiskelijat haluavat katsoa luentostriimejä nopeutetusti. Vain luuserit kuuntelee äänikirjoja ykkösellä. Tunnetteko kiirellistymisilmiön? Mika Pantzar on tutustunut tutkimussuunnitelmaan Ratkaisuja pönötyksen muotoihin utopioiden avulla. Se on saanut apurahan Koneen säätiöltä. Keskustelua siis pönötyksen tai patsastelun muodoista!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Kellokeskiviikkona puhuttiin aluksi armosta. Kirjailija Juha Itkonen ihmettelee uutista, jonka mukaan yliopistojen valintakokeesen esitetään isoa muutosta. Tulossa on hänen mukaansa koneluettavia monivalinta- tai aukkotehtäviä. Muusikko Maija Vilkkumaa haluaa puhua suomalaisuudesta. Hänestä suomalaisuuden rajat ja kriteerit ovat liankin tiukat. Tutkija Anu Koivunen pohtii, onko minä-muoto, omakohtaisuus tai autofiktio vielä voimissaan kulttuurissa, tutkimuksessa tai journalismissa. Kirjailijoista Saara Turusen lisäksi keskustelussa mainittiin Karl Ove Knausgård, Nathan Hill, Iida Turpeinen, Pirkko Saisio, Annie Ernaux ja Édouard Louis.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä toimittaja, käsikirjoittaja Maryan Abdulkarim sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Pekka Seppänen puhututtaa ritareita jalkapalloilijan velvollisuuksista. Robert Taylor kieltäytyi maajoukkuepestistä juuri EM-jatkokarsintaottelun Wales-Suomi alla. Maryan Abdulkarim ihmettelee, miten Suomessa varmistetaan, että deaktivoidut aseet pysyvät deaktivoituina. Kaarina Hazard haluaa keskustelua naisille pystytetyistä patsaista. Hänellä on ehdotus, jolla miehille pystytettyjä näköispatsaita voisi tuunata!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Märän illan aluksi puheenjohtaja haluaa kysyä puolustusvoimien operaatioiden läpinäkyvyydestä. Taru Tujunen puhuu kuninkaallisista valokuvausharrastuksista, koska hän ei ymmärrä, mistä brittikohussa on kysymys. Kukapa ei olisi Instagramissa käyttänyt filtteriä? Juha Itkonen on lukenut väitöskirjatutkija Leea Lakan havainnoista ysiluokan takarivistä. Takarivissä vastustetaan kaikkea, mikä ei hänelle ole ihan uusi asia. Keskustelijat lainaavat HS:n Tuomas Kasevan 10.3.2024 julkaistua artikkelia "Tutkija seurasi vuoden ysiluokkalaisten opiskelua, ja nyt hänellä on ehdotus: "On ihan pakko pakottaa." . Hilkka Olkinuora kysyy toiveikkaana, olisiko räyhäpuheiden aika ohi. Tämä on hänen mukaansa kansalaisten toive: Ruvettaisiinko olemaan ihmisiksi? Juha murskaa muiden toivon oraat: "Ihmiset eivät halua tätä, mutta kyse on järjestelmästä, josta emme pääse irti."

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Nordic Response -taisteluharjoitus herättää ritareissa erilaisia ajatuksia ja tuntemuksia. Rubenia huvittaa median tuottama aseporno, Kaarina kaipaa kriittistä Nato-harjoitusjournalismia ja Anu on havahtunut Insta-story-päivitysten myötä, että Nato arkistuu. Kaarina Hazard haluaa puhua operaatio Savukukosta. 34 miestä epäillään salametsästyksestä Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Muutkin ovat uutisesta sydämistyneitä mm. asemäärän, joutsenien ja yhteisön vaikenemisen vuoksi. Ruben Stiller sanoo olettaneensa, että hallitusvastuu alentaisi perussuomalaisten kannatusta. Tuloksena onkin ollut (helmikuussa) pikemminkin nousujohteinen kannatuskäyrä. Mistä se johtuu? Anu Koivunen nostaa aiheeksi digialustojen "paskoontumisen" ("enshittification"). Toimittaja Cory Doctorow mukaan digialustat rappeutuvat, muuttuvat kuonaksi, koska ne eivät lunasta lupaustaan.   – Haluan valittaa jonnekin! Anu sanoo.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Vaikuttaako Alexei Navalnyin kuolema Putinin vastustajiin millään tavalla? – Hilkka laittaa toivonsa äiteihin ja Kaarina toivoo parempaa uutisointia Venäjän oppositiosta. Poliittista keskustelua seurannut Kaarina Hazard väittää, että identiteetti mielessä näyttää siltä, että meidän pitäisi valita isänmaallinen uhrimieli tai talkoot. Toinen on sodasta tuttua ja toinen jälleenrakennuksesta tuttua retoriikkaa. – Mikä sana sopisi kaikille, tivaa Juha. Juha Itkonen on huolestunut Z-sukupolvesta eli v. 1997–2012 syntyneistä. Tässä ikäpolvessa naisten ja miesten yhteiskunnallisiin mielipiteisiin väliin on revennyt arvokuilu. Naiset liikkuvat vasemmalle ja liberaaliin suuntaan, miehet oikealle ja konservatiiviseen suuntaan. – Missä on positiivinen maskuliinisuus? kysyy Kaarina. Hilkka Olkinuora pohtii ikäihmisten vähäistä näkyvyyttä mediassa. Hän siteeraa Long Playn toimituspäällikön Anu Silfverbergin kirjoitusta: Missä ovat kaikki viisaat ja hauskat vanhukset?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Aluksi puheenjohtaja haluaa ystävien kertovan, miten media suhtautuu jatkossa uuteen presidenttiin. Vastauksissa lanseerataan käsitteet "kriittis-fantisoiva suhde" ja "kissapresidentti". Anu Koivunen kysyy: Oletteko huomanneet, että meillä on uusi kansallinen kertomus? Sen mukaan Suomi on vaalikamppailun ja poliittisen keskustelun mallimaa. Mutta onko tarina sivistyneistä vaaleista todenmukainen? Taru​ Tujunen harrastaa vaalimatematiikkaa, eikä hän ole varma​, ​mihin suuntaan Pekka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen vaikutti vaalitulokseen​. Pekka Seppänen on viikonlopun aikana pettynyt demokratiaan ja kansanvaltaan – sekä suomalaisten käsitykseen kulttuurista ja nerokkaasta biisistä. Suomi kun lähettää Euroviisuihin hänen mielestään väärän valinnan eli Windows95manin eikä Sara Siipolaa. UMK-finaalin voittajaa arvellaan Uuno Turhapuron perinteen jatkajaksi, ja uudeksi taiteilijanimeksi ehdotetaan MikroMikkoa!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja tivaa ritareilta: Onko lakkoilu turhaa? Antti Häkkänen pohti Kyrönmaa-lehdelle, että oikeus erota reservistä pitäisi kieltää. – Eli intti on ikuinen, tiivistää Kaarina Hazard. Hän kiittää puolustusministeriä Nato-keskustelun aloittaisesta. Mitä oletamme Suomen sotilaiden puolustavan? Puheenjohtajan saaman tiedon mukaan reservistä on Häkkäsen haastattelun jälkeen eronnut 954 henkeä. Juha Itkonen toivoo, että koulu olisi rauhallinen ja konservatiivinen saareke. Häntä ihmetyttää Helsingin kaupungin visio 2030-luvun koulusta, ja häntä harmittaa, että siinä tekoäly nähdään hyväntahtoisena ja neutraalina apuvälineenä, puhutaan itseohjautuvuudesta ja algoritmisen ajattelun taidosta. – Keskustelussa hän saa selkeitä vastaväitteitä. Maija Vilkkumaa puhututtaa Pyöreää pöytää tulevan presidentin puolisosta. Keskustelu puolisoista on hänestä ummehtunutta ja juoruilupainotteista.

Viikon sisällä kolme julkisuuden henkilöä on pyytänyt anteeksi: näyttelijä Aku Hirviniemi epäasiallisesta käytöksestään ja seksuaalisesta häirinnästä, mediapersoona Tuomas Enbuske huonosta käytöksestään Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman kulisseissa ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson hänen Suomen historian jännät naiset -tietokirjansa plagiointisyytöksiin liittyen. Anteeksipyyntöä on penätty ja anteeksi on pyydetty, mutta ketä sirkus palvelee? Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet TBPL2-geenin, joka on merkittävässä roolissa naisten lisääntymisterveydessä. Millainen painoarvo löydöksellä on, ja mitä geenipankeista tulisi ajatella? Helsingissä Jakomäen avokonttorikoulu vaati miljoonan euron uudistusremontin, sillä kunnianhimoiset avotilat eivät toimineet käytännössä. Opettajat olivat alusta asti esittäneet uudistusta vastaan kritiikkiä, mutta heitä ei kuultu. Sama ilmiö on nähty myös koulujen digiloikassa. Uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia tai koulujen viihtyisyyttä. Onko suomalaisilla noussut PISA-päähän? Kotimaisella elokuvalla meni vielä 2010-luvulla lujaa, mutta nyt suosio Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -teosta lukuunottamatta on vaisua. Mistä on kysymys? Eroa kirkosta -sivusto täytti juuri 20 vuotta. Sen kautta on vuosien aikana eronnut 850 000 evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsentä. Millaisena sivusto näyttäytyy nyt, ja selittääkö se kirkosta eronneiden suuren määrän? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa ovat kirjailija Tiina Raevaara, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Pekka Seppänen. ​​Puheenjohtaja sivistää ritareita: T​ällä viikolla julkaistaan kaksi massiivista suomalaista taideteosta, toinen niistä on Suomen kallein kulttuurituote. Ne ovat Alan Wake​ 2 - ja Cities: Skylines ll -pelit. Pekka Seppänen on hämmentyneenä seurannut keskustelua Mika Aaltolan ympärillä.  – Tuliko kultapojasta hylkiö? hän kysyy. – Media toimii näin aina, sanoo Itkonen, joka on tutkinut gradussaan Jari Sarasvuon uraa. – Hänen olisi pitänyt pitää kiinni tutkijan roolistaan, sanoo tiukkapipoiseksi itseään nimittävä Anu Koivunen. – Media on kovin herkkä älähtämään, heittää Seppänen. Anu Koivunen haluaa puhua Nato-jäsenyydestä, josta on ruvettu kertomaan myyttisiä kertomuksia. Ulkopoliittisten päättäjien Nato-kantoihin liittyvä "Kukaan ei sanonut ääneen" -kertomus mietityttää häntä. Juha Itkonen pohtii, olisiko hallitusohjelmille vaihtoehtoa. Hän päivittelee erityisesti nykyhallituksen "hutiloivan tuotoksen" "umpityperää" yhtä maahanmuuttokirjausta. – Voitaisiinko maata johtaa ilman hallitusohjelmaa? hän melkein parahtaa. Anu Koivunen kertoo, että perustuslain mukaan hallituksen on tuotava hallitusohjelma eduskunnalle hyväksyttäväksi.

I vårt 98:e avsnitt gästas vi av Hillevi Priscar, chef för den svenska verksamheten på OX2, en av Europas största projektutvecklare inom vindkraft. De senaste åren har de även gett sig in i projektutveckling av solcellsparker, elnät, batterilager och vätgasinfrastruktur. När Hillevi började sin karriär inom vindkraftsbranschen stod kraftslaget för någon enstaka TWh per år. Idag, knappt tjugo år senare, producerar den svenska vindkraften nästan 40 TWh på årsbasis. I avsnittet tar vi avstamp i hur vindkraftsprojekten har utvecklats över tid, Hillevi berättar om hur man över tid hittat mark att bygga på, om projekt som blir allt mer storskaliga och hur man jonglerat de olika intressena som präglar projekten. Från minut 16 går vi igenom de mörka moln som tornat upp sig kring den fortsatta utbyggnaden. Hillevi ger förslag på hur man kommer till bukt med den tillståndstorka som rapporteras om från vindkraftsbranschen. Hon jämför med hur tillståndsprocesser ser ut i andra länder (inte minst Finland) och argumenterar för att den svenska modellen — där kommersiella utvecklare identifierar mark, tar projekt igenom tillståndsprocesser och hittar elanslutning — ändå i grunden är bra.  Avslutningsvis (från minut 45) får vi höra om några av de ambitiösa projekt som Hillevi och hennes kollegor jobbar med idag. Vi pratar bl.a. om OX2:s projekt Galene (ett av tre svenska havsbaserade vindkraftsprojekt som hittills fått grönt ljus av regeringen) och Aurora, en gigantisk vindkraftpark mellan Öland och Gotland som om den realiseras skulle stå för motsvarande runt 20% av svensk elförbrukning. Hillevi berättar även om hur man jobbar med så kallad co-location där olika kraftslag och energilager delar elnätanslutning.  Om du gillade avsnittet med Hillevi kan vi tipsa om dessa tidigare intervjuer: Maria Pettersson, Om vägen mot snabbare och effektivare tillståndsprocesser Magnus Langendoen, Om tillståndsprocesser och Västerbotten som ett mikrokosmos av energiomställningen Daniel Kulin, Om energiomställningen under 2022

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa alkuun pohdintaa, onko Ruotsi olla vielä ylivoimaine isoveli. Ruben Stiller sanoo, että edesmennyt Martti Ahtisaari oli kunnioitettu mies ja syystäkin, mutta aina ei ole ollut näin. Ahtisaarta kohdeltiin Stillerin mielestä mediassa kovakätisesti, esim. Ylen satiiriohjelma Iltalypsyssä. – Miksi häntä pilkattiin mutta muut ovat päässeet helpommalla? Kaarina Hazard on kiinnostunut kansalaispulssikyselystä, jonka mukaan luottamus tuomioistuimiin on vähentynyt. – Nähdäänkö käräjäoikeuden tuomio vain mielipiteenä mielipiteiden joukossa? Taru Tujunen halua puhua luonnosta, koska ilveksen metsästystä varten on annettu 300 kaatolupaa kannanhoidollisista syistä. – Ketä varten luonto on olemassa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Ritarit paheksuvat vandalismia, mutta ehdottavat Havis Amandan suojaksi metallikehikon sijaan vaikkapa eläviä poliiseja Juha Itkonen on ottanut aiheekseen Sanna Marinin lähdön. Anu Koivunen haluaa puhua yksinhuoltajaäideistä, joihin hänestä näyttää kohdistuvan sosiaaliturvaleikkausten kasaumaa. Hilkka Olkinuora herättää keskustelua väkivallasta kouluissa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Aluksi puhutaan ritareiden lakkoilusta, ja paljastuu, ettei kukaan kolmikosta ole ollut lakossa! Ruben Stiller osallistui sunnuntaina Helsingissä mielenosoitukseen rasismia vastaan. Kohua syntyi mm. anarkistien banderollista, ja Rubenia mietityttivät myös kuullut agitaatiopuheet.  –  Kuulosti vanhakantaiselta, hän sanoo ja kysyy: Onko tämä tehokasta?  Maija Vilkkumaa haluaa pohtia, voiko SDP:n uusi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi jatkaa asemassaan ja voiko hänelle antaa anteeksi teini-ikäisenä tehdyt teot. Näkkäläjärvi on 16-vuotiaana tuomittu vahingonteosta, kotirauhan rikkomisesta ja eläinsuojelurikoksesta. Taloustutkimus on Ylelle kysynyt suomalaisilta, minkä puolueen äänestäjien kanssa vastaaja voisi kuvitella seurustelevansa. Kaarina Hazard kysyy, onko kysely älyvapaata utelua vai tarkkanäköinen näkemys puolueiden imagosta.

I poddens förra stora avsnitt om tillståndsprocesser — då med Maria Pettersson, professor i miljörätt på Luleå tekniska universitet — fick vi det övergripande perspektivet; vad är syftet med miljölagstiftningen? Hur har den utvecklats de senaste 50 åren? Och hur kan tillståndsprocesser bli mer effektiva och förutsägbara?  Här tas stafettpinnen över av Magnus Langendoen, chef för Miljöenheten på Länsstyrelsen Västerbotten. Länsstyrelsen har en nyckelroll i miljöprövningen av i stort sett alla verksamheter som ges tillstånd i Sverige och i avsnittet får vi ett inifrån-perspektiv på hur tillståndsprocesser går till. Vi får ta del av erfarenheter från faktiska miljöprövningar (såsom den av Northvolts batterifabrik i Skellefteå) och Magnus går igenom möjligheter och utmaningar kring att snabba på tillståndshanteringen, något man nyligen tittade på i den statliga Miljöprövningsutredningen där Magnus bistod som expert i arbetet.  Med Northvolts batterifabrik, flertalet gruvor och en stor del av svenska vatten- och vindkraftverk är Västerbotten något av ett mikrokosmos av den energiomställning som sker. Magnus går igenom några av de intressekonflikter som präglar projekten; mellan rennäringen och de som vill etablera vindkraftverk, kraftledningar och gruvor; om den miljöprövning som vattenkraften ska genomgå under den kommande tjugoårsperioden (men som pausades tillfälligt av den nya regeringen på grund av farhågan att det kan begränsa elproduktionen i en tid då den behövs som mest) — och om tillståndsprocessen för solcellsparker där konflikten med jordbruksmark inte sällan står i centrum. Om du gillade avsnittet med Magnus kan vi tipsa om dessa tidigare intervjuer:  Maria Pettersson, Om vägen mot snabbare och mer förutsägbara tillståndsprocesser Sverker Sörlin, Om Norrlands industrialisering — då och nu  

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. – Politiikan penkkiurheilijalle kesä oli poikkeuksellinen, muistelee uusi puheenjohtaja ja kysyy, mistä nerokkaat panelistit olisivat halunneet puhua jo kesätauolla. – Mainintoja saavat Barbie-elokuva, yhden puoleen ratsastus ja solmiomuoti. Pekka Seppänen tivaa: Mitä kesän rasismikeskustelusta jäi käteen. Kaarina Hazard pohtii: Onko eläimistä tullut resurssin sijaan kanssatovereita? Juha Itkonen kysyy: Espoon teatterin nimeksi, tai ainakin logoksi, vaihdettiin &-merkki – onko se innovatiivisuutta vai idiotismia?

Muhiiko Valko-Venäjällä oikea uhka? Onko sodassa tapahtunut muutoksia? Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa ovat Tuomas Forsberg, tutkijakollegiumin johtaja, Helsingin yliopisto ja Jyri Lavikainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti.  Keskustelu Koraanin polttamisesta jatkuu Tanskassa. Toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Päätoimittajaraati. Mukana uuden hallituksen ja median välejä pohtimassa Perttu Kauppinen, vastaava päätoimittaja, Iltalehti, Antero Mukka, päätoimittaja, Helsingin Sanomat ja Maria Pettersson, päätoimittaja, Journalisti-lehti. Juontajana Olli Seuri. Toimittajina Ville Kilpeläinen, Janette Leino ja Tarja Oinonen. Tuottaja Marija Skara.

Kuinka hallitusneuvotteluihin vaikutetaan? Keskustelemassa entinen kokoomuksen puoluesihteeri ja nykyinen toimitusjohtaja Taru Tujunen Ellun kanoista, entinen keskustavaikuttaja, lääkeyhtiö Novartiksen yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Kärkkäinen sekä toimitusministeristön opetusministerin erityisavaustajana toimiva, ekonomisti Ralf Sund. Opiskelija järjestöt pyrkivät vaikuttamaan alkaviin hallitusneuvotteliuin Säätytalolla. Millainen on heidän viestinsä? Puhelimessa Suomen ylioppilaskuntien liiton edustaja. Mikä on lehdistönvapauden tila? Venäjältä raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Studiossa lehdistönvapautta ruotivat Toimittaja ilman rajoja puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma sekä Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Juontajana Marjo Näkki. Toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara. 

Ska vi nå våra klimatmål tyder det mesta på att det är mycket som behöver byggas kommande decennier: det är bland annat elproduktion, elnät, gruvor och nya typer av industrier. I poddens 88:e avsnitt dyker vi tillsammans med Maria Pettersson, professor i rättsvetenskap på Luleå tekniska universitet, ner i ett område som ofta får bära hundhuvudet för att dessa projekt drar ut på tiden eller inte blir av alls: tillståndsprocesser. Vi tar avstamp i Maria och hennes kollegors rapport “Miljölagstiftningen och industrins framtida konkurrenskraft” om hur miljöprövningen, kärnan i en tillståndsprocess, har utvecklats de senaste 50 åren. Vi får höra om flera framgångsrika exempel — där utsläpp sjunkit drastiskt samtidigt som industrier bibehållit eller ökat sin konkurrenskraft — under 70- och 80-talet och om hur miljöprövningen har utvecklats sen miljöbalken introducerades 1999. Vi exemplifierar även hur tillståndsprocessen ser ut för två typer av verksamheter: gruvor och vindkraftverk. Från och med minut 34 pratar vi om hur tillståndsprocesser kan utvecklas framöver. Maria benar ut resultaten från två statliga utredningar, Klimaträttsutredningen och Miljöprövningsutredningen, och ger sitt perspektiv på förslag såsom en grön gräddfil (där projekt inom till exempel förnybar energi eller kärnkraft får förtur i tillståndsprocessen) och en miljöprövning som i större grad premierar klimataspekter eller genererade arbetstillfällen. Maria ger även sitt perspektiv på kritik om att miljöprövningen i för stor grad tar hänsyn till enskilda arter (bl.a. här och här) och ger handfasta tips på hur tillståndsprocesser kan kortas. Rättelse: Vid minut 50 säger Erik, med utgångspunkt i en artikel på Svenska Dagbladet, att det var ett faktafel att Cementa stoppades på grund av en fjäriltyp i området. Artikeln handlar dock inte om orsakerna till varför Cementa fick nej av domstolen utan utgick från Länsstyrelsens argumentation kopplat till den efterföljande tillståndsprövningen.  Om du gillar avsnittet med Maria kan vi även tipsa om dessa tidigare avsnitt av podden: Sverker Sörlin, Om Norrlands industrialisering — då och nu; Erika Ingvald, Om hur vi får fram mineraler till energiomställningen

Helsingin sanomissa ruodittiin kasvatustieteilijä Mikko Puustisen ja hänen tutkijakollegansa Jenni Marjokorvan uutta tutkimusaihetta, jossa luodataan Helsingin yliopiston keskusteluilmapiiriä. Alustavien tulosten mukaan woke on saattanut rajoittaa keskustelunvapautta yliopistoilla. Keskustelu woke-aktivismista yliopistoissa on tuttua maailmaltakin. Keskustelu kuumeni, kun toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti Iltalehteen kolumnin. Perjantaistudiossa pohditaan myös miksi populistisella terminologialla ja medikalisoinnilla pitää kärjistää ja luoda vastakkainasettelua asioihin, jotka sitä eivät varsinaisesti kaipaa. Maria Pettersson väitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa, että yhteiskunnassamme esiintyy naisvihaa. Kysymme myös haluaako kukaan Suomeen kulttuurikaanonia ja mitä siihen tulisi. Lisäksi ihmetellään, miksi rahasta puhuminen on kirjailijoille niin vaikeaa. Äänikirjat ovat menestys, mutta ei kirjailijan kukkarolle. Kuulemme myös miten marraskuu on mainettaan parempi. Perjantastudion raatilaisina ovat Anna Moilanen, Virpi Hämeen-Anttila ja Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Sonja "Kultanäppi" Bluvstein oli 1800-luvun loppupuolella elänyt venäläinen mestarivaras, huijari ja sosiaalinen kameleontti, jonka monimutkaiset huijausjuonet jalokivien tai korujen varastamiseksi elävät populäärikulttuurissa edelleen. Kultanäpin myyttisen elämäntarinan lisäksi tutustumme aikakauden ilmiöihin, kuten maaorjuuteen, Aleksanteri II:n murhaan, varhaiseen venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja tuomittujen karkotusperinteeseen. Sonja Kultanäpistä kanssani tässä jaksossa keskustelee toimittaja ja kirjailija Maria Pettersson.Jakson lähteet:Historian jännät naiset, Maria Pettersson, Atena Kustannus 2020Сонька Золотая Ручка - королева воров, Надеждин, Николай Яковлевич, 2012Истина о Золотой ручке, В. В. фон Ланге, 1913 (kirjassa Cонька Золотая Ручка, Рапгоф, Ипполит Павлович, 2019)https://stuki-druki.com/authors/Sonka-Zolotaya-Ruchka.phphttps://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%BB%D1%8E%D0%B2%D1%88%D1%82%D0%B5%D0%B9%D0%BD,_%D0%A1%D0%BE%D1%84%D1%8C%D1%8F_%D0%98%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0http://web.archive.org/web/20160426114425/http://sled.net.ua/kriminalniy.talant/sofyi/bluvshteyn/2016/23/04https://www.mzk1.ru/2011/12/sonka-zolotaya-ruchka-2/https://www.mk.ru/social/2021/09/28/vpervye-rassekrecheno-delo-sonki-zolotoy-ruchki.htmlhttp://2002.novayagazeta.ru/nomer/2002/16n/n16n-s18.shtmlhttps://www.kp.ru/daily/23896.3/66775/Сонька Золотая ручка или Софья Блювштейн - «Легенды бандитской Одессы (1 Серия) https://www.youtube.com/watch?v=1pFoeptuZHc https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaorjuus_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4https://www.britannica.com/place/Russia/From-Alexander-II-to-Nicholas-IIhttp://countrystudies.us/russia/6.htmhttps://spartacus-educational.com/RussiaIssues.htm Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Tiina Raevaaran, Sami Kuuselan ja Matti Rämön ajankohtaisten kuttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Brad Pitt ja Nick Cave debytoivot kuvataiteilijoina Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa. Suomi meni sekaisin ihastuksesta, mutta hävisikö taide tässä myllytyksessä? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson joutui epäillyksi plagioinnista, kun tutkijat perehtyivät hänen Suomen historian jännät naiset -kirjansa viitteisiin. Historian jännät naiset -kirjat ovat olleet erittäin suosittuja. Oscarit, Emmyt ja muut gaalat ovat yleisön suhteen alamäessä, mutta miksi? Manserock nousi jälleen ilmiöksi uuden kirjan myötä. Onko tamperalainen rock jo eltaantunutta nostalgiaa vai vieläkö Juice puree? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi Euroopan unioni päätti rajoittaa venäläisten tiedotusvälineiden toimintaa EU-alueella? Mitä päätös tarkoittaa sananvapauden kannalta ja mitä riskejä päätökseen liittyy? Tuleeko kaikkien Ukrainan sotaan liittyen näkemysten päästä ääneen ja mikä on oikea areena eri näkemyksille? Miten suomalaisten päättäjien kytköksistä ulkovaltoihin tulisi uutisoida ja onko uutisoinnin kannalta merkityksellistä, mistä ulkovallasta on kyse? Miten Venäjää koskeva keskustelu ja koronakeskustelu eroavat toisistaan journalistin näkökulmasta? Kuinka hyvin suomalainen media on onnistunut uutisoinnissa korona-aikana? Studiossa vieraina toimittaja Matti Virtanen ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Jakso on nauhoitettu 11.4.2022

Airline Pilot Maria Pettersson joins Ashley to talk about how she balances the unpredictable nature of her work with being a mum to one and a half year old Alice. Maria also talks about how she co-parents with Alice's dad, and shares what she learned from her birth story. All on on this week's episode of Mum's The Word!If you want to ask Ashley a question, get in touch at askmumsthewordpod@gmail.com---A Create Podcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jaksossa pohditaan, millä tavoin naiset historiankirjoituksessa tai historiallisessa tietokirjallisuudessa näkyvät ja miten naisista kertova historiankirjoitus on muuttunut. Jaksossa käymme läpi, miten naishistoria ja sukupuolihistoria eroavat toisistaan. Kysymme myös, pitääkö naisten puolia edelleen pitää historiantutkimuksen saralla. Ketkä naisia tutkivat ja mistä tietoa historiallisista naisista löytyy? Ketkä ovat historian jänniä naisia ja kenen äänet ansaitsevat tulla kuulluksi? Jakson vieraana on Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Maria julkaisi vuonna 2020 esikoisteoksensa "Historian jännät naiset", joka oli vuoden 2020 toiseksi eniten myynyt kotimainen tietokirja ja jonka unelma-ammatti oli olla kansainvälinen seikkailijatar. Maria tuottaa myös omaa historia-aiheista podcastia "Maria ja historian naiset". Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #43 Historian jännät naiset →

Naisen seksuaalisuus ja eroottinen halu ovat läpi ihmiskunnan historian herättäneet lähes yleisinhimillisiä tarpeita kontrolloimiselle ja rajoittamiselle. Myös uskonnot ovat osallistuneet ihannoidun ja paheellisen naisen roolittamiseen seksuaalisuuden kautta. Mutta ovatko hengellisyys ja erotiikka tästä huolimatta kietoutuneet monin tavoin yhteen, esimerkiksi Raamatun kertomuksissa, luostarielämässä, naismystikoiden kokemuksissa tai rukouspiireissä pyydettäessä Jumalan kosketusta? Onko jopa Jumala itsessään voitu nähdä eroottisen halun kohteena tai orgasmi yhteytenä kontrollia karkaavaan ylimaalliseen? Horisontti osallistuu Yle Radio 1:n Erotiikan kevät -kokonaisuuteen hakeutuen naisen seksuaalisuuden sekä erotiikan ja hengellisyyden risteyksiin. Vieraina ovat Journalisti-lehden päätoimittaja ja “Historian jännät naiset” -teoksen kirjoittanut Maria Pettersson sekä Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori, dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Historian jännät naiset. Maria Petterssonin hittikirjan tiimoilta keskustelunaiheina 20-luvun Pariisi ja Caresse Crosbyn dekadenssin kulottama elämä, Sabina Spielreinin ja C. G. Jungin yhteistyö psykologian saralla, okkultismi ja Rasputin tsaarin hovissa, sekä miekkaileva oopperalaulajatar Julie d'Aubigny.

Venäjä valmistautuu vuoden suurimpaan juhlaan uuteen vuoteen Putinin vankistaessa otettaan. Venäjän kirjeenvaihtajat Jussi Niemeläinen Helsingin Sanomista ja Erkka Mikkonen Ylestä.  Viro kiristää koronarajoituksia, toimittaja Rain Kooli. Journalismin ja median vuotta arvioimassa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson ja journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty.  Koronavuodesta ei tarvitse olla kiitollinen, sanoo kolumnisti, vapaa toimittaja Laura Hallamaa. Juontajana Marjo Näkki, lähetystoimittaja Kaija Kellman, toimittajana Jukka Vanninen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Kaiken takana on nainen. Näin sanottiin vanhassa maailmassa, viime vuosituhannen puolella. Mutta miksi naisen piti aina olla kaiken takana? Miksi miehet seisovat historian eturintamassa ja naiset pysyvät taustalla, näkymättöminä ja äänettöminä? Historiaan jääneistä ja historian jännistä naisista Roman Schatzin kanssa keskustelevat kirjailija ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sekä filosofi ja kirjailija Torsti Lehtinen.

Maria Petterssonin julkaisemassa tietokirjassa esitellään yli sadan naisen elämänkohtalot. Näistä riitti tarinoitavaa Nostalgian iltapäivässä. Voimanaisten tarinoista käsiteltiin neljä mieleenpainuvinta, vaikka yli sadan naisen edesottamukset saavat haukkomaan henkeä uskomattomuudellaan.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 57. jaksossa keskustelen Maria Petterssonin kanssa hänen tuoreesta kirjastaan Historian jännät naiset (Atena 2020). Maria kertoo, millainen prosessi oli kerätä tietoa historian naisista monella kielellä. Keskitymme erityisesti jänniin ranskalaisnaisiin ja Ranskassa vaikuttaneisiin naisiin. Kemisti Marie-Anne Paulze Lavoisier kehitti miehensä kanssa aineen häviämättömyyden lain ja keksi mitä palaminen on, mutta mitä tapahtui, kun tutkimuksen tekijä piti nimetä? Miten Josephine Baker päätyi Pariisiin vaudeville-tähdeksi, aktivistiksi, suomalaisen Jarin adoptioäidiksi ja sai lopulta ensimmäisenä amerikkalaisnaisena Ranskan valtion sotasankarihautajaiset? Mikä oli hovinarri Mathurinen uroteko legendan mukaan? Miten Jelizaveta Pilenkosta, Venäjän ensimmäisestä naisteologista, tuli Maria Pariisilainen ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari? Millaista kaksoiselämää eli taidehistorioitsija Rose Valland Saksan miehitysvallan aikana Ranskassa? Kuuntele myös:Maria Pettersson ja historian naiset -podcast Yle Areenassa  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

"Tämä ei ole kirja naissankareista. Toki osa naisista kelpaisi mainiosti esikuviksi, mutta osa heistä on lähempänä ihmishirviötä. Suurin osa on, kuten me kaikki, jotain siltä väliltä." Maria Pettersson unelmoi lapsena kansainvälisestä seikkailijattaren urasta, nyt hän kirjoitti kirjan historian jännistä naisista. Mikä oli näiden naisten sisäinen voima? Vieraana on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, kirjailija Maria Pettersson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Zoe & Georgia are joined by a Made By Mammas first; Pilot Maria!From the motherhood experience in the male-dominated industry that is air travel, to another take on being pregnant during a pandemic, plus also growing a baby away from home, we hear all about Maria's adventures so far.Listen by clicking ‘Play’, subscribe on Apple Podcasts, Spotify and Acast and please do rate and review to help others find the podcast.Find a new episode every Tuesday & Friday and in the meantime check out Made by Mammas NOW!Check out Made By MammasInstagram: @madebymammasFacebook: @madebymammasA Create Podcast. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Maria Pettersson är pilot och influencer med många hotell/reseföretag som samarbetspartners. Under sin sista flygning, för flera månader sedan, var hon timmar ifrån att fastna i Spaniens lock-down. Hon har suttit i karantän i en lägenhet i London i över 60 dagar. Hur är läget med henne?   @PilotMaria har av naturliga skäl inte kunnat jobba på flera månader. Hon vittnar om hårda restriktioner och Ullaredliknande köer utanför matbutikerna i London. Hur ser Maria på reseindustrins framtid och när återgår vi till ett normalläge? Hur går snacket bland andra piloter och vad väntar vi på egentligen? Varför gör England annorlunda jämfört med Sverige? Hur aktiverar man sig under hemmasittande och vilka insikter har Maria fått under karantänen?    Det är alltid lika kul att prata med grymma Maria. Man blir optimistisk, får inspiration och värdefulla insikter. Första gången hon var med i LoungePodden var i avsnitt #30. Länk till det avsnittet här: https://saleslounge.podbean.com/e/30-maria-pettersson-pilotmaria-piloten-och-influencern-som-gjorde-sin-storsta-passion-till-sitt-yrke-inom-en-bransch-dar-endast-4-ar-kvinnor/  

Madridin ilmastofloppi. Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, Ympäristöministeriö ja ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen, Greenpeace. Ruotsi ja al-Holin leiriläiset. Ylen Skandinavian kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel. Al-Holin kotiutukset. Tutkija Karin Creutz, Helsingin yliopisto ja terrorismin tutkija Teemu Tammikko, Ulkopoliittinen instituutti. Miksi Viron sisäministeri solvaa Suomen päääministeriä? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja Ylen toimittaja Silja Massa, Tallinna. Kolumni Tuija Siltamäki. Hallitus saattaa kaventaa sananvapautta ja tehdä uhreja auttaessaan kaikille karhunpalveluksen. Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Atte Uusinoka ja Päivi Neitiniemi. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Nuoret naiset ovat Suomen johdossa ja setien parta tutisee. Kuinka merkittävää on se, että nuoret naiset ovat valtakunnan johtopaikoilla? Samaan aikaan sedät, tädit ja juniorit väittelevät Al-Holin leirin naisista ja lapsista. Perjantaina saattaa selvitä, onko ulkoministeri Pekka Haavisto pyhimys vai sössijä. Tervetuloa setäpitoiseen lähetykseen. Vieraina päätoimittaja Maria Pettersson, viestintäjohtaja Mikael Jungner ja toimittaja Marko Junkkari.

Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Medioiden mainostamisen vastuullisuudesta ja journalismista keskustelevat viestinnän professori Esa Väliverronen ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson. Keskustelua vetää toimittaja Linda Pelkonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 29.10.2019.

Vihreä Lanka -lehti lopettaa ilmestymisensä tähän vuoteen. Vihreiden puoluehallitus päätti lakkauttaa lehden rahoituksen, jonka myötä lehti ilmoitti lopettavansa toimintansa. Mikä merkitys puoluelehdillä on some-aikakaudella? Missä määrin journalistisesti tuotettu sisältö palvelee puoluetta ja jos lehdet lakkautetaan niin missä kriittinen keskustelu puolueen linjanvedoista jatkossa käydään? Jos puolueet päättävät jatkossa panostaa puhtaaseen viestintään, kärsiikö demokratia? Puoluelehdistöstä, journalismista ja viestinnästä ovat keskustelemassa Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sekä entinen RKP:n ministeriryhmän mediasuhteista vastannut erityisavustaja, nykyään viestintätoimisto Milttonissa työskentelevä johtaja Patrik Gayer. Tuukka Pasanen juontaa.

Pastor Andreas Grumsén leder gudstjänsten från Gnosjö Missionskyrka med predikan av pastor Maria Pettersson. Gnosjö Gospel sjunger under ledning av Joakim Adriansson. Predikan av pastor Maria Pettersson kan du lyssna på separat eller ladda ned. Nåd och sanning. En kärlek som ser det som är fel och inte blundar för det. Som inte blundar för sanningen. Men som också visar på nåden. Den oförtjänta förlåtelsen och kärleken! Som ger en chans att fortsätta vidare. Eller som föräldern som skyddar sitt barn för en fara och i stunden verkar vara den mest elaka i världen. Men där man senare i livet kan se att det var av kärlek som min förälder inte lät mig göra det där. Ur predikan Medverkande Maria Pettersson, pastor - predikan Andreas Grumsén, pastor - gudstjänstledare Gnosjö Gospel - kör Joakim Adriansson - körledare Annica Thulin - solist Andreas Ideskog - solist Samuel Toftgård - solist Hanna Törefors - solist Joakim Adriansson - solist Magnus Karlsson - gitarr Gunnar Davidsson - bas Calle Mellergård - trummor Joakim Adriansson - piano Text Johannesevangeliet kap 8 vers 2-11. Musik Genom allt (Text och musik: Carola Häggkvist) Psalm 646 Jag älskar dig Jesus (Text: WR Featherstone/Lina Sandell-Berg Musik: A J Gordon) Sanna Vänner (Text och musik: Carola Häggkvist) Ive got my mind made up (Text o musik Norman Hutchins) Ropa till Gud (Text Bengt Johansson Musik Darlene Zschech) Tårar från himlen (Text och Musik: Peter Bertilsson och Micke Littwold) Brinnande Hjärta (Text och Musik: Michael Jeff Johnson) Total Praise (Text och Musik: Richard Smallwood) In the name of love (Text och Musik: Bono, U2) Producent Marianne Greip Tekniker Magnus Larsson och Magnus Walfridsson Sveriges Radio Kronoberg liv@sverigesradio.se

Mistä näissä eurovaaleissa äänestetään, ja millä perusteilla oma ehdokas kannattaa valita? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Miltton Europen johtava neuvonantaja Lotta Nymann-Lindegren ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puivat Ville Blåfieldin kanssa eurovaalien tärkeimmät teemat ja europarlamentin valtasuhteet Tasavallan erikoislähetyksessä. Kuuntele koko keskustelu podcastina!

Miljoonat katsojat ympäri maailmaa jännittävät tv-sarja Game Of Thronesin loppuratkaisua, kun sarjan viimeinen tuotantokausi päättyy. Miksi lohikäärmeiden, jättiläisten ja julmuuksien maailmasta tuli yksi suosituimmista sarjoista kautta aikojen? Keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, YLE X:n toimittaja Jussi Latvala ja kirjailija Mike Pohjola. Jakke Holvas juontaa.

Ukrainassa äänestetään sunnuntaina presidentinvaaleissa. Haastateltavana vaalitarkkailijana Ukrainassa toimiva kansanedustaja, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja  tutkija, opettaja Arseniy Svynarenko. Sloviakssa järjestetään presidentinvaalien toinen kierros lauantaina. Vastakkain vaalissa ovat maan hallituksen äänekäs arvostelija Zuzana Čaputová sekä maan nykyinen EU-komissaari Maroš Šefčovič. Kotimaan vaaliasetelmat tuoreiden kannatusmittauslukujen valossa. Eduskuntavaalikamppailusta keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento ja Politiikka-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen. Helsingissä koululaiset on valjastettu mukaan rottatutkimukseen. Vieraana tieteen kansantajuistamisesta palkittu evoluutiobiologian ja ekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Blogistina Tuija Siltamäki: Yhtenäiskulttuuri kuolla kupsahti, mutta kaipuu yhteisiin kokemuksiin ei – ja siksi me jonotamme museoon kuin idiootit. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Terhi Tammi.

#Yrkespodden träffar i dagens avsnitt Maria Pettersson som idag arbetar som pilot. Maria har över en halv miljon följare på Instagram, där hon kontinuerligt lägger upp bilder på platser världen över när hon är ute och reser, samtidigt som hon vägleder oss in till en pilots liv. Yrket pilot har jag verkligen sett framemot och jag vill verkligen veta mer om yrket. Maria berättar hur hennes pilotutbildning såg ut och hur det var att flyga första gången med passagerare. Maria berättar mer om hur vardagen ser ut och svarar på många av era frågor som ni ställde på min frågestund på Instagram. Hur agerar en pilot i nödsituationer? Hur är reglerna i förarkabinen? Vad tjänar en pilot? Kan Maria bota min flygrädsla? In och lyssna på ett spännande avsnitt om pilotyrket! (Skype-intervju) Nu kör vi!

Mahadura & Özberkanissa pohditaan mitä poliittinen korrektius oikeastaan tarkoittaa ja kysytään, onko kansalaisten sananvapaus uhattuna? Mitä vaikutuksia vihapuheella on yhteiskuntaan ja miten kitkeä sitä? Vieraina toimittaja ja aktivisti Maryan Abdulkarim, ylikomisario Jussi Huhtela sekä Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson.

"Går det att leva på sitt största intresse? Hur kan jag göra resande till mitt jobb?" Det var dessa två frågor vår nästa gäst i loungen, Maria Petterson ställde till sig själv. Hon besvarade dem genom att bli pilot och influencer. Vem är Maria Pettersson? Fyra procent av alla piloter i världen är kvinnor. Maria Pettersson är en av dem. Hon har rest till 45 länder under sina 34 år. Under dessa resor har hon växt sin Instagram till den nivån att hon snart har fler följare än Göteborg har invånare. Maria arbetade på restaurang under sin ungdom och samlade ihop pengar för att resa flera gånger per år till olika destinationer i världen. En dag uppenbarade det sig för henne att hon ville bli pilot. Då var det dags att spara ihop pengar och börja sin utbildning som flygplanspilot. Efter att hon var färdigutbildad fick inte ett jobb på över två år. Hon berättar mer om sin karriärresa i veckans avsnitt av LoungePodden. I avsnittet med Maria Pettersson Idag har Maria Pettersson gjort sin största hobby till sin business. Hon delar med sig av en hel del bra tips och råd till andra som vill leva på sin fritidssyssla. Men en sak är säker – det krävs mycket tid och engagemang för att växa sin Instagram-kanal till över 500 000 följare. Hur har hon gjort? Vilka råd har hon till dig som vill växa din? Hur är livet i cockpiten? Hur kombinerar hon sitt ”vanliga” yrke som pilot med verksamheten som influencer? Allt detta och mycket mer pratar Maria Pettersson om i detta inspirerande avsnitt.   Följ oss på våra sociala medier för att inte missa något! Instagram: @SalesLounge_ Facebook: SalesLounge Linkedin: SalesLounge

"Asiallinen kritiikki on toimittajan paras työkalu", Pettersson totesi Ali Showssa. Miten entinen Ylioppilas- ja City-lehtien päätoimittaja, nykyinen Helsingin Sanomien toimittaja Pettersson kuvaili lapsuudenmaisemiaan ja toisaalta koskettavimpia uutisaiheita, mitä on käsitellyt? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä. Osallistu lähetykseen: yle.fi/puhe tai #alishow

Nykyään maailman lentoyhtiöt kuljettavat satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa auringon, elämysten ja nähtävyyksien pariin. Turismista on tullut niin suuri bisnes, että sillä on myös omat haittavaikutuksensa. Nykyään puhutaan jo reilusta tai ekologista matkailusta. Avartaako matkailu todella vai onko matkustamisesta tullut kollektiivinen pakkomielle? Turismin ja matkailun globaalisesta kurjuudesta ja ihanuudesta keskustellaan nyt Roman schatzin Maamme-kirjassa. Romanin vieraina ovat toimittaja ja himomatkailija Maria Pettersson sekä matkailuneuvontakoordinaattori Nina Lager.

Bortspolade vägar, vattenfyllda källare och hus som flyter iväg är sådant som översvämningar kan ställa till med. Här i Sverige är det för det mesta nu när vårfloden närmar sig på många håll i landet, som vi påminns om att vattnet kan ta sina egna vägar. Och från övriga världen får vi ibland rapporter om ännu mer dramatiska översvämningar med svåra konsekvenser för människors liv och egendom. Översvämningarna ska ju bli både vanligare och värre i framtiden med ett ändrat klimat och ökad nederbörd, och därför ska europeiska forskare nu försöka lära mer av några olika länders erfarenheter om hur man bäst skyddar sig från skador. I Haparanda till exempel, vid ett vattendrag nära Torneälvens mynning, har man byggt en vall vid gränsen till den finska grannstaden Torneå. Haparandas säkerhetssamordnare Daniel Edström förklarar att strategin har varit att låta vallen bli ett naturligt inslag i stadsbilden. Vi hör också samhällsvetarna Kristina Ek och Maria Pettersson vid Luleå tekniska universitet. På varuhusens parfymavdelningar och i parfymreklamen finns en tydlig uppdelning mellan herr- och damdofter. Parfymindustrin vill nämligen gärna att vi ska tro att just den rätta manliga eller kvinnliga doften ska göra att vi attraherar det andra könet lite extra. Problemet är bara att det inte finns något stöd för att vi väljer partner med hjälp av luktsinnet. I en ny avhandling från psykologiska institutionen vid Stockholms universitet visar Anna Lindqvist dessutom att vi mest uppskattar de parfymer som inte har någon utpräglat manlig eller kvinnlig doft, utan i stället så kallade unisexdofter. Programledare är Urban Björstadius.