Podcasts about teknologian

Uudistua ei ole pakko vain uudistumisen ilon takia. Monesti järjestelmien ja toimintatapojen päivityksen ytimessä olisi olla jokin oikea tarve. Jotain mitä on oikeasti kuultu tekijöiltä tai joka on oikeasti huomattu ongelmana. (00:00) Intro (00:56) Miksi korjata, jos ei ole rikki (03:50) Teknologian kehitys ja sen vaikutukset (11:49) Olemassa olevien järjestelmien kehittäminen (16:48) Trello-ongelmat ja työkalujen haasteet (19:49) Muutosten vastustaminen ja työntekijöiden kuuleminen (24:11) Pienet muutokset ja niiden merkitys (28:28) Nimien ja paikkojen merkitys kulttuurissa (31:24) Outro

Kaupallinen yhteistyö: Elisa

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Teknologian tärkeys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä asiallinen, rakentava aktivismi. Jaksossa pureskellaan myös susikysymystä ja tiedeviestintää.

Kun vuosi vaihtuu tehdään monesti jotain muutoksia omaan elämään - tai ainakin sitä kovasti toivotaan ja yritetään. Olisiko tässä uusi vuosi sitten hyvä sauma pohtia toimintatapoja ja ajatusmalleja uusiksi? Koodikin voi siinä auttaa etenkin työ ympäristössä kun meilläkin vähän selkeytettiin prosesseja entisestään. (00:00) Intro (02:09) Lupaukset muutoksesta (04:29) Ulkoiset paineet muuttua (05:00) Uusi klaudi, uudet kujeet (06:15) Halu kehittyä (07:09) Yksin tekemisen edut (11:00) Toiminnan pohja (13:45) Kehittymisen haasteet (18:31) Minäkuva osana muutosta (21:31) Tarpeen luoma positiivinen kierre (24:40) Oonan arjen suunnitelmat (27:50) Teknologian rooli omassa kehittymisessä (29:36) Call to action! (32:30) Loppusanat

Programa hasteko, ikasle emakumeek karrera teknologikoetan duten interesaz hitz egin dugu, eta duela gutxiko ikerketa bat gure esperientziarekin alderatu dugu. Urriaren amaieran Espainiako Levanteri eragin zion GOIDIari buruz hitz egiten jarraituko dugu, Interneteko iruzurretan eta desinformazioan duen islari buruz. DOK Summit-en dugun esperientziaz ere ari gara; sektore digitaleko liderrak, enpresa berritzaileak eta gorabidean dagoen talentua […]

Korvaako tekoäly uskonnon?

Koodi, eli hienommin sanottuna digitalisaatio on juuri se työkalu, josta yritykset hakevat kilpailukykyä, parempaa kannattavuutta ja sujuvampaa arkea. Me olemme Kooders ja me koodaamme. Tunnistamme myös, että yleensä isoin hidaste ohjelmistoprojektin käynnistämisessä on raha. Mitä jos saisimme projektillesi jopa 300 000€ rahoitusta? Koodikötinöissä keskitytään tällä kertaa tukirahoituksien mahdollisuuksiin! Kun projektin kokoluokka alkaa menemään kymppitonneista ylöspäin on julkinen tukiraha merkittävä mahdollistaja projektin toteutukselle. - Mitä tukirahan saaminen edellyttää? - Mitä on hyvä huomioida tukirahaa hakiessa? - Mitä huomioida neuvotteluissa rahoittajan kanssa? - Aiheesta haastelemassa diginörtti ja rahoitushakemisen mestari. Hannu Savela - Liiketoiminnan kehittäjä, mestari strategi ja rahan nyhtäjä ( https://www.linkedin.com/in/hannusavela/ ) Miikka Kostian - KoodiBuddha, koodialan yrittäjä joka osaa puhua aiheesta myös vähemmän teknisesti ( https://www.kooders.fi/tiimi/miikka-kostian ) (00:00) Webinaari alkaa (00:33) Esittelyt (02:12) Teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa (06:23) Miksi yritysten pitäisi digitalisoida liiketoimintaa (11:09) Apua visiointiin (14:21) Miksi julkista rahoitusta kannattaa hyödyntää (21:35) Miksi rahoitusta ei ole myönnetty (26:56) Mitä kaikkea hankkeeseen voi laskea mukaan (33:26) Rahoittajat auttavat mielellään (41:02) Rahoitusta ei voi saada kahta kertaa samaan projektiin (44:46) Tukien tärkeys yhteiskunnalle (49:38) Yrityksen kasvusuunnitelma (54:11) Voiko hankkeen tavoitteena olla kehittää liiketoiminta, joka on tarkoitus myydä (58:41) Yhteenveto

Auto elektrikoen alorrean, trenetan, energia berriztagarriak edo "fast fashion" merkatuan.....gero eta sektore gehiagotan sartuta dabiltza Txinako enpresak. Euskal enpresak kezkatuta dabiltza eta salatzen dute lehia ez dela guztiz garbia, Txinako gobernuaren eskuahartzea dagoelako atzetik....

Tulevista polvista povataan mediassa valmiita koodareita kun he ovat varttuneet tabletti ja älyluuri kädessä. Koodarin korvaan tämä kuulostaa pelottavalta mutkan suoristamiselta. Jos ajat taksia Teslalla, antaako sillä ajokilometrit tietotaitoa/kokemusta/mielenkiintoa korjata manuaalivaihteisen dieselauton varikolla? (00:00) Jakso alkaa (00:26) Aiheen pohjustus (01:00) Juuson mietteet aiheesta (01:42) Tiedostojen hallinta IT-opinnoissa (03:00) Internetin käyttäminen on helpompaa kuin ennen (04:24) Teknologian mukana kasvaminen (05:54) Koodia on monenlaista (08:08) Nykysomen käyttö on helpompaa (10:14) Koodaaminen nykypäivänä (11:50) Kommentti: Suositteletko perustason tietorakenteet/algoritmit -kurssia (14:19) Kantapään kautta oppiminen (15:42) Kosketuskäyttöliittymä on kaukana koodaamisesta (17:00) Pieni kokemus tietokoneista helpottaa koodiopintoja (18:43) Kommentti: Voiko tabletin liiallisesta käyttämisestä olla haittaa koodaamisessa (20:35) Tradenomi- vai insinöörikoulutus (22:24) VR (24:57) Käyttämällä jotain asiaa et suoraan opi (26:48) Pelien modaaminen (29:32) Tabletin käyttäjä voi olla koodari (31:40) Loppusanat

Vieraina ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja yksityissijoittaja, pokeriammattilainen Aki Pyysing. Toimittajana Mikko Jylhä. Helsinki on viime aikoina jäänyt selvästi muista pohjoismaisista pörsseistä sekä maailman osakeindekseistä. Tukholman pörssin yleisindeksi on noussut vuodessa 10,6 prosenttia, S&P 500 on plussalla 16,5 prosenttia. Sen sijaan Helsingin pörssin yleisindeksi laski vuodessa 6,5 prosenttia. Yhdysvalloissa CNN:n Fear & Greed -indeksi osoittaa juhannuksen alla extreme greed, Helsingissä tunnelmaa kuvaa parhaiten fear, luonnehtii Aki Pyysing. Teknologian sijaan Suomessa on enemmän perinteisiä arvoyhtiöitä, ja suurilla listayhtiöillä on täällä ollut yrityskohtaisia murheita, jatkaa Jukka Lepikkö. 00:52 Alkukesän markkinatunnelmat 03:57 Helsingin pörssin heikkous 08:23 Tekoälyosakkeet, Tesla, Nvidia 22:04 Aki käynyt kauppaa aktiivisesti 32:51 Uudesta hallitusohjelmasta 41:30 Miten treidauskenttä voi? 44:41 Treidaamisen sudenkuoppia 57:06 Jukan viimeisimmät liikkeet 1:03:55 Kiinteistösijoitusyhtiöt 1:15:07 Keskikesän kertoimet 1:20:17 Päivän sportit Pörssipäivä jää lomalle, ja palaa liiketoimiin elokuun puolivälissä. Hyvää kesää!

Miksi EU on jäänyt niin paljon jälkeen muuta maailmaa digitaalisen teknologian kehittämisessä? Onko EU:lle tai millekään muullekaan taholle mahdollista irrottautua digitekniikan osalta riippuvuudesta muuhun maailmaan? Mitä EU:n nyt pitäisi tehdä päästäkseen paremmin mukaan kehittämään uusia digitaalisia tuotteita? Ja minkälaista kamppailua maailmalla käydään mikrosirujen tuotannon suhteen? Haastateltavana on tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Mitä elinkeinoministeri Lintilän Whatsapp-tilille tapahtui? Miksi meemikuvan lähettäjän selvittäminen on tärkeää ja miksi Lintilän puhelimen käytössä on kysymys valtion tietoturvasta? Minkälaisia riskejä ja uhkia IoT-laitteisiin liittyy ja millä keinoilla jokainen pitää omasta tietoturvastaan huolta? Studiossa tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen. Jakso on nauhoitettu 20.2.2023. ⌚AIKALEIMAT (0:00) Lintilän Whatsapp-tili (3:20) Hakkerointi (9:57) Rinnakkaiskäyttö (15:28) Kuvien jakaminen (21:24) Lokitiedot (28:51) Selvitys (30:49) Valtion tietoturva (38:49) Sanna Marin (46:08) Tietoturvan historia (56:51) IoT-laitteet (1:13:32) Teknologian kehittyminen (1:19:04) Startupit (1:21:31) Tesla (1:29:49) Puhelimen tietoturva

Viime vuonna liki viidennes uusista autoista, jotka rekisteröitiin tai otettiin käyttöön Suomessa, oli sähköautoja. Monessa maassa sähköautojen hankintaan kannustetaan palkkioilla ja verohelpotuksilla, ja EU on juuri päättänyt, että vuodesta 2035 alkaen voi rekisteröidä vain täysin päästöttömiä ajoneuvoja. Onko sähköauto ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Vai onko vety tai metaani tulevaisuuden auton polttoaine? Entä milloin auto ei enää tarvitse kuljettajaa? Miltä tulevaisuuden yksityisautoilu mahtaa näyttää? Autoilun tulevaisuudesta ja tulevaisuuden autoilusta keskustellaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Anu Tuominen ja Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja.

Mikä ChatGPT on, miten se toimii ja mitä sillä voi tehdä? Korvaako generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT tai Dall-E, tulevaisuudessa luovan työn tekijät? Mitä riskejä ja uhkakuvia tekoälyn käytön yleistymiseen liittyy? Mitä ammatteja jää jäljelle, jos kone pystyy tekemään melkein kaiken ihmistä paremmin ja turvallisemmin? Voiko työllä enää vaurastua tulevaisuudessa? Studiossa vieraina Valohain toimitusjohtaja Eera Laaksonen ja Equel Socialin toimitusjohtaja Mikko Alasaarela. Jakso on nauhoitettu 9.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) ChatGPT (10:50) Tekoälyn kouluttaminen (18:09) Dall-E (22:18) Elokuvat ja sisällöntuotanto (27:30) Riskit yhteiskunnalle (35:15) Tiedon lähteistäminen (37:57) Tekoälyn tietoisuus (41:56) Koneoppiminen (44:05) Neuroverkot (45:23) Generatiiviset mallit (49:52) Eksistentiaalinen kysymys (55:16) Osakemarkkinat (56:58) Terminator ja Skynet (1:00:27) Lainsäädäntö (1:02:51) Keinotodellisuus (1:12:12) Sensuuri ja vinoumat (1:18:20) Teknologian adaptaatio (1:23:28) Työn tulevaisuus (1:26:29) Ihmisten vuorovaikutus

Veri on yritys, joka auttaa ihmisiä parantamaan omaa ruokavaliotaan verensokerin mittauksen ja sitä varten kehitetyn sovelluksen avulla. Tässä jaksossa vierailee Frans Lehmusvaara, joka on yksi yrityksen perustajista sekä teknologiajohtaja. Miksi pelkkä kalorilaskenta ei riitä? Ketkä ovat tällaisen palvelun kohderyhmää? Mikä on bisneksen mielenkiintoinen syntytarina ja minkälaisin askelein tällainen bisnes kehitetään? Frans kertoo myös yrittäjyyteen liittyvät oppinsa sekä avaa yrittäjän suurimpia kasvunpaikkoja.

Mitä uhkia dronet muodostavat ja kuinka drone-hyökkäyksiä torjutaan? Mikä merkitys droneilla on nykyajan sodankäynnissä ja tullaanko tulevaisuuden sodissa käyttämään autonomisia tappajarobotteja? Studiossa vieraana Sensofusionin toimitusjohtaja ja co-founder Tuomas Rasila. Jakso on nauhoitettu 4.11.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Stealth Black (2:50) Teknologian kehitys (4:53) Regulaatio (6:17) Ukrainan sota (11:25) Dronet ja lennokit (13:31) Autonomia (17:18) Sensofusion (20:21) Hyökkäysten torjunta (25:24) Radio- ja GPS-häirintä (28:52) Haltuunotto (34:17) Verkot (36:52) Torjunnan haasteet (38:53) Sodankäkynti tulevaisuudessa

Valokuvauspodcastin jakso 120 tarjoaa teille turboahdetun oppitunnin valokuvauksen historiasta. (00:00) - Intro (00:21) - Kolme faktaa Esasta ja Joonaksesta (04:05) - 1700-luku (11:00) - 1800-luku (18:59) - Diafilmi (23:37) - Moderni filmikuvaus (31:09) - Värit (34:37) - Teknologian standardointi

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Ensimmäisen Ihmisiä, siis eläimiä -livejakson vieraina tietokirjailija, ydinvoima-viestijä ja ympäristöaktiivi Rauli Partanen ja kestävän yhteiskunnan edellytyksiin perehtynyt tutkija ja tietokirjailija Janne M. Korhonen. Jakso taltioitiin Zoom-livenä 18.8.2022. Videoversio: https://youtu.be/kSow-eccTo8 Spotify: https://spoti.fi/3BpFLVx Apple Podcasts: [tulee kohta] RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Alkusanat ja esittelyt. 00:08:25 Ukrainan sota ja muutokset energia- ja ympäristökontekstissa. Ensi talven energianäkymiä. 00:18:38 Voivatko poikkeussäännöt jäädä päälle? 00:26:09 Vähähiilisten energianlähteiden kilpailukyky. 00:32:00 Saksan energiapoliittisten linjausten historia ja seuraukset. 00:44:54 Eri energiantuotantomuotojen riskit ja psykologia. 00:53:28 Putin, informaatiovaikuttaminen ja energia. 01:01:43 Ydinvoiman tulevaisuus Saksassa. 01:08:31 Miksi Suomen ydinvoimaa koskevat lupaprosessit ovat niin raskaita? 01:14:14 Missä määrin ydinvoimaa voidaan lisätä kokonaisenergiapaletissa? 01:20:40 Ydinvoiman ja muiden energiamuotojen optimaalinen suhde. Ydinaseet ja ydinvoima. 01:33:57 Zaporižžjan ydinvoimalan käyttö sodan pelinappulana. 01:42:01 Pienydinvoimalat ja niiden telakkasarjatuotanto. 01:53:06 Sotamobilisaatio ja ilmastokriisin ratkaisu. 02:04:04 Kamppailu autokratioiden ja demokratioiden välillä. 02:07:59 Jos Ukrainan sota päättyy rauhaan, palaako Eurooppa venäläiseen energiaan? 02:15:20 Nato ja sotateollinen kompleksi. Ympäristöystävällinen puolustuspolitiikka. 02:23:39 Oikeus elossapitojärjestelmämme vahingoittamiseen. 02:31:28 Teknologian ja kasvun suhde hyvinvointiin. 02:37:49 Loppusanat Muita avainsanoja: Ympäristökriisi Energiakriisi Sivilisaatio Fossiiliset polttoaineet Ilmastomobilisaatio Sähköntuotanto Ekomodernismi Päästökauppa Ydinpelko Radioaktiivisuus Säteily Pienreaktorit Säätövoima Uusiutuvat Telakat Geopolitiikka Luonnonvarat Kauhun tasapaino Liittoutuminen Kantokyky Uudelleenvilliinnyttäminen Linkkejä: Jannen ja Raulin kirja Uhkapeli ilmastolla https://bit.ly/3cXLGaR Jannen ja Raulin kirja Musta hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos https://bit.ly/3qkSodZ Think Atom https://thinkatom.net/ Replanet Europe https://www.replanet.ngo/ Switch Off Putin https://www.switchoffputin.org/ Raulin ja Aki Suokon Energian aika -kirja https://bit.ly/3RybGbRPandora's Promise -dokkari https://www.imdb.com/title/tt1992193/ Jessikka Aron Putinin trollit -kirja https://bit.ly/3BjPv2r Daniel Schmachtenberger -haastattelu In Search of the Third Attractor https://www.youtube.com/watch?v=8XCXvzQdcug Jannen Twiittiketju koskien elossapitojärjestelmän vahingoittamista https://twitter.com/jmkorhonen/status/1559465781716570113 Raulin Twitter https://twitter.com/Kaikenhuippu Raulin Facebook https://www.facebook.com/rauli.partanen Raulin blogi https://kaikenhuippu.com Jannen Twitter https://twitter.com/jmkorhonen Jannen blogi https://jmkorhonen.fi ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Keskustelemassa analyytikko Atte Riikola Inderesiltä ja seniorianalyytikko Kimmo Stenvall OP:sta. Huhti-kesäkuu oli Nokialle jälleen vahva neljännes, kun verkkoinfrastruktuuri ja matkapuhelinverkot menestyivät selvästi odotuksia paremmin. Atte Riikolan mukaan Nokialla on hyvät edellytykset jatkaa tuloskasvu-uralla ensi vuonna, vaikka talousnäkymien heikentyminen, kustannusinflaatio ja komponenttipula aiheuttavat epävarmuutta. Ulkoiset tekijät ovat tarjonneet Nokialle voimakasta myötätuulta usean kvartaalin ajan, muistuttaa Kimmo Stenvall, ja nostaa esiin Huawein ongelmat, verkkoinfrastruktuurin ja 5G-verkkojen vahvan kysynnän sekä vahvistuneen dollarin. Paluu EuroStoxx 50 -indeksiin antaa nostetta Nokian osakkeelle, joka molempien mielestä on syyskuun alussa edelleen hyvin maltillisesti hinnoiteltu. Kesällä tietoturvayhtiö F-Secure jakautui kahdeksi eri pörssiyhtiöksi. Stenvall näkee yrityssektorilla toimivan WithSecuren osakkeessa huomattavaa potentiaalia. Riikolaa puolestaan kiinnostaa F-Securen kannattava ja vakaa kuluttajaliiketoiminta. Lisäksi puheenaiheina Ericsson, Remedy, Rovio, teleoperaattorit ja Tecnotree. Toimittajana Mikko Jylhä.

Kun kenraalit keskustelevat sotastrategioista, he eivät enää puhu tappamisesta ja tuhoamisesta, vaan vaikuttamisesta, rauhoittamisesta ja kosketuksesta. Yksi selitys on se, että sodankäynnin terminologia on kehittynyt teknologian kehityksen myötä, tietää maanpuolustuskorkeakoulun professori, eversti evp Petteri Jouko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Karoliina Kettukari, Meltlaken modernin työn ja digitaalisten työvälineiden asiantuntija. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Karoliina Kettukari toimii modernin työn tiimin vetäjänä Meltlake-yrityksessä. Toiminnassa he pyrkivät auttamaan suomalaisia organisaatioita mm. sisäisen viestinnän, tiimityöskentelyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä uusien teknologioiden avulla. Viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat nousseet keskiöön teknologian käytön rinnalle uusien työkalujen käyttöönotossa. On paljon hyvin konkreettisia juttuja mitä me oikeasti voimme toteuttaa työkalujen avulla ja parantaa ihmisten työhyvinvointia. Ihmiset usein turhautuvat, kun tieto ei kulje, tai on niin paljon erilaisia työvälineitä, ettei olennaista tietoa löydä. Tämä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, vie aikaa ja teettää päällekkäistä työtä. Yksi konkreettinen esimerkki toimintatavasta on sopia pelisäännöt siitä missä meidän viestimme liikkuvat. Voimmeko luopua jostain välineestä ja sitoudummeko toimimaan pelisääntöjen mukaan (esim. luopumaan sähköpostien lähettämisestä ja tallentamaan tiedon teamsiin)? Eräänlainen paradoksi: Tarvitsemme fyysistä näkemistä ja läsnäoloa, vaikka harvemminkin, että pystymme sitten etänä olemaan myöskin läsnä. Läheisyyden ylläpitämiseksi etänä on syntynyt esim. virtuaalikahveja, -taukoja tai vaikka taukojumppia. Etäyhteyksissä voidaan myös sopia yhdessä, että pidetään videot päällä ja hyödynnetään erilaisia reaktioita: käden nostoa, taputusta tai hymynaamoja ja saadaan videoon livetilanteen fiilistä. Kokouksessa vietetty aika verrattuna parin vuoden takaiseen on noussut yli 250 % korona-aikana. Helposti tulee fiilis, että minä olen sitä tehokkaampi, mitä enemmän mahdutan päivään palavereja. Ihmisen aivot taas toimivat niin, että me tarvitsemme taukoja ja löysää aikaa, jotta me voimme olla luovia ja keksimme uutta. Tilannetta voisi korjata esim. varaamalla palavereiden alkuun varata yhteisen 10 minuutin höpöttelyhetken. Tai varaamalla 45 minuutin palavereja tunnin sijaan ja tarjoamalla aivoille lepohetken palaverien väliin. Teamsin hyödyllinen ominaisuus: ilmoitus, kun palaverista on 5 minuuttia jäljellä. Tämä ohjaa osallistujia keräämään asiat kokoon ja lopettamaan palaverin. Etäajassa hankalinta on muistaa tehdä samoja asioita kuin mitä läsnä ollessa tekisi, esim. palautteen antaminen ohimennen. Kun livenä on huikannut kollegalle hienosta esityksestä, niin etänä sen huikkauksen voi tehdä kirjoittamalla teamsin kanavalle tai hyödyntämällä gif-kuvia, tarroja tai valmiita kehupohjia. Kalenterissa voisi myös olla vaikka perjantaisin merkintä, että mieti ketä voisit kehua tai tsempata menneestä viikosta. Tai voisiko jopa teamsissa olla oma kanava kehuille? Microsoftilla on Viva-tuoteperhe, jossa on erityyppisiä asioita liittyen tiedonhallintaan, viestinnän kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Esim. muistutuksia kokouksista ja niihinliittyvistä dokumenteista tai työajan varaaminen keskittymistä vaativaan työhön. Tällaisilla pienillä vinkeillä teknologia voi auttaa arjessa ihmisten hyvinvoinnissa. Olemme kokeneet aika ison muutoksen viimeisen parin vuoden aikana. Työkalujen ja teknologian avulla voidaan työntekijöitä tukea työskentelemään fiksusti ja sujuvasti. Työkaluja löytyy mm. siihen, että voidaan paremmin olla läsnä työpäivän aikana, lisätä taukoja kalenteriin ja muistaa kehua kavereita. Kannattaa kartoittaa yhdessä koko tiimin kanssa millaisia välineitä ja apukeinoja löytyy ja sopia mitä niistä ryhdytään käyttämään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti.

Tässä jaksossa Jani pureutuu teknologian ja yrityksen strategian yhteispeliin. Kun hankitaan CRM, HubSpot tai markkinoinnin- / asiakaspalvelun automaatio ja investoidaan teknologiaan niin usein iso kuva jää vajaaksi. Teknologian ja liiketoiminnan yhteyttä ei ymmärretä ja tulokset jäävät vajaaksi, koska liiketoiminta on poissa kuvioista ja CRM-hanke on teknologiaprojekti joka on irrallaan arjesta-. Jani käy läpi ison kuvan ja siihen liittyvän tiekartan - road mapin. Kuuntele niin teknologia onkin liiketoiminnan mahdollistaja!

Teknologian kyllästämässä maailmassa algoritmit jäsentävät elämäämme. Algoritmipuhe on kuitenkin usein joko yksioikoisen dystooppista tai tekno-optimistista, vaikka kysymys algoritmisesta hallinnasta on monisyisempi. Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on algoritmien politiikkaa tutkiva väitöskirjatutkija Laura Savolainen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Laura Savolainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa algoritmisen hallinnan eri ulottuvuuksista. Mitä on algoritmien politiikka? Entä millaista toimijuutta toisaalta algoritmeillä ja toisaalta algoritmisissä suhteissa olevilla ihmisillä on?

Tässä jaksossa Anna ja Joonas haastattelevat tutkijatohtori Markus Makkosta IT-tiedekunnasta. Jaksossa kuulemme mm. DigitalWells-hankkeesta sekä siitä, miten nuorten ikäihmisten liikunnallista aktiivisuutta voidaan tukea teknologian avulla. DigitalWells-hanke: https://www.digitalwells.fi/ --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: tulossa

Mikko Hyppönen, WithSecuren CRO keskustelee tietoturvasta, kybersodasta sekä Hyppösen lain mukaan nimetystä tulevasta englanninkielisestä kirjastaan “If it is smart, it is vulnerable”, joka perustuu WSOY:n julkaisemaan Internet-kirjaan. Elon Musk-sukupolveen kuuluvat Mikko ja Sami pohtivat myös C64-ajan maanisen ohjelmointikulttuurin vaikutusta. 00:00-07:04 Internet (WSOY 2021) ja If it is smart, it is vulnerable (Wiley, 2022) -kirjan myynti maailmalle. Hyppösen laki. Luovatko älylaitteet ja IoT-yhteydet Black Mirror-dystopian? Palvelunestohyökkäykset (DOS). Kirjan nimen tausta ja TED-puheen merkitys 07:05-13:09 Elon Muskin VIC20-ohjelmointitaidot Blastar-peli. Commodore 64 -arkkitehtuuri. Mikko ja Ari Hyppösen 1987 suomalainen seikkailupeli Paha Juttu vs. Sami ja Topi Miettinen EPROM-koodaus. Maaninen pelaamisen ja koodauksen aikakausi 1980-luvulla. Elon Muskin tavoitteet Marsin ja tekoälyn suhteen sekä Iain M. Banksin vaikutus. Mark Shuttleworth, SSL ja Certficate of Authority-bisnes, Ubuntu. 13:10-17:59 F-Securen ja WithSecuren jakautuminen B2C ja B2B yrityksiksi pörssissä. nSense ja MWR-yrityskaupat. Norton, 2NS, Nixu. White Hat-hakkerointi ja turvallisuuskonsultointi. Tanskalaisen pankin “ryöstö” eli tietoturva-auditointi serverihuoneeseen saakka. 18:00-19:47 Virusten, matojen ja haittaohjelmien lyhyt historia: 1986 Brain, nettivirukset, sähköposti, rahan teko haittaohjelmilla vuodesta 2003. 98% haittaohjelmista nyt rahan vuoksi, 19:48-26:18 Haittaohjelmista 2% liittyy valtioiden vakoiluun ja kybersotaan. Venäjän kybersota Ukrainaan, NotPetya vs A.P. Møller. USA:n ja Israelin Stuxnet-hyökkäys Iranin ydinvoimalaan. 26:19-28:54 Kybersodan säännöt kuten kill switch. NATO:n osaamiskeskus Tallinnassa. Pohjois-Korean WannaCry ransomware. 28:55-28:48 Bitcoin, Dark Web ja Tor-verkko. Teknologian vastuu ja eettisyys. Tor-verkon sisäiset palvelimet. Case Torilauta ja Silk Road. 28:49-42:50 Martti J Kari ja näkemys Venäjän kyberarkkitehtuuriin Ukrainan sodassa. USA:n tiedustelu. Telegram-kanavat ja Anonymous. Drone-sota, geolokaation voima. Venäjän vähät teknologiayritykset kuten Kaspersky Lab ja Yandex. 42:51-44:20 Linux, GitHub, Android. “Suomen tärkein ihminen” Linus Torvalds. 44:21-49:31 Kiinan Internet-infrastruktuuri, ohjelmistojen hidastaminen vs. blokkaaminen. Venäjä ei lähde internetistä. Löytyykö #neuvottelijat -yhteisöstä vinkkejä Kiina-asiantuntijoista? #internet #kybersota #haittaohjelmat #virukset #elonmusk #ohjelmointi #neuvottelija #neuvottelut #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Älyradion vieraaksi saapui tietoliikennekonserni DNA Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Pitkän teknologiauran tehnyt Tolvanen on myös FiComin ja Marketing Finlandin hallituksissa.   Pienestä pitäen teknologiasta kiinnostunut Tolvanen uskaltaa visioida sen tulevaisuutta. Hän näkee tunneälyn ja ongelmanratkaisukyvyn merkityksen kasvavan huomattavasti sitä mukaa kun tekoälyllä korvataan mallinnettavia töitä.  Tässä jaksossa opit:   miltä teknologinen tulevaisuus näyttää.  mitä tarkoittaa reunalaskenta, ja miten metaverse muuttaa teknologiaa.  miksi empatia ja tunneäly ovat tärkeitä niin toimitusjohtajalle kuin kaikille muillekin.  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Nykyisiä tietokoneitamme moninkertaisesti nopeammat ja tehokkaammat kvanttitietokoneet ovat tulevaisuuttamme. Miten ne toimivat ja miten ne muuttavat elämäämme ja talouttamme? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen ja VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Vieraana Avarn Securityn IT-projektien parissa työskentelevä Tommi Kaipainen! Jaksossa kuullaan Tommin urapolusta turvallisuusalan IT-projektien pariin sekä pohditaan, miten digitalisaatio ja teknologian kehitys vaikuttavat turvallisuusalaan. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita teknologia tuo mukanaan? Entä miksi Jupiterista on mahdollista saada hyvinkin tarkkaa kuvaa, mutta silti valvontakameroiden kuvanauhat ovat usein melkoista puuroa?

Pandemiak telelanean izan duen eragina aztertu dute Luistxo Fernandez, eta Gorka Julio kolaboratzaileek. Gainera, Gasteizko Udaleko adibidea eman du Iñaki Gurtubai zinegotziak. Urtebetez etxetik eta presentzialki lan egingo dute 32 langilek....

Futucastin Instagram Kanava: https://www.instagram.com/futucast Sanotaan ihan kärkeen, että Linda Liukas on hyvä nimi. Sitä nimeä kantaa nuori suomalainen, joka tunnetaan mm. suositusta Hello Ruby kirjastaan, joilla voi opettaa koodaamisen perusteita lapsille. Linda perusti myös Rails Girls järjestön, joka pyrkii opettamaan naisille koodausta ympäri maailman. Tämä on jännää aikaa, kun maailman lapsille avautuu jo kasvaessaan kokonaan uudenlainen maailma oppimalla ja ymmärtämällä niitä älykkäitä koneita, jotka ovat tulleet meidän elämään. Keskustelemme Lindan kanssa mm. tästä, ja siitä, miten näiden koneiden tulevaisuus on meidän käsissämme. ▶️ Tilaa Youtube Kanava: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast?sub_confirmation=1

Nykyisiä tietokoneitamme moninkertaisesti nopeammat ja tehokkaammat kvanttitietokoneet ovat tulevaisuuttamme. Miten ne toimivat ja miten ne muuttavat elämäämme ja talouttamme? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen ja VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Michael Laakasuo & Mika Koverola. Ihmisen evoluutio on kietoutunut teknologian kehitykseen. Kehittämämme teknologiat heijastelevat sitä, millaisia tarpeita, arvoja ja tavoitteita meillä on ja ne muovaavat sekä käyttäytymistämme, ajatteluamme että tunne-elämäämme. Psykologien työhön teknologinen kehitys vaikuttaa niin potilastietojärjestelmien, sosiaalisen median luomien haasteiden, kuin vaikkapa terapiarobottien kehittämisen kautta. Mutta miten psykologit ja psykologiatiede vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa teknologiaan? Psykologian opiskelija Tuire keskustelee Moralities of Intelligent Machines tutkimusryhmän vastaavan tutkijan, kognitiotieteen dosentin Michael Laakasuon, sekä kognitiivisen neurotieteen väitöskirjatutkijan Mika Koverolan kanssa. Keskustelu käsittelee ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä kaikkea teknologialla voidaan tarkoittaa? Miten teknologian kehitys ja ihmisen evoluutio liittyvät toisiinsa? Mitä kehittämämme teknologiat kertovat meistä? Millaisia eettisiä kysymyksiä robottien yleistymiseen keskuudessamme liittyy? Miten psykologista tietoa on hyödynnetty teknologioiden kehittämisessä? Mitä teknologiasta kinnostuneen psykologian opiskelijan kannattaisi opiskella? Suosituksia: Bill Hicks, markkinointikritiikki George Carlin, https://www.youtube.com/watch?v=AtK_YsVInw8 Alvin Toffler: Future Shock Marshall McLuhan: The Medium is the Massage Iain M. Banks: The Player of Games David Brin: Existence, Uplift -sarja Utopiakirjallisuus ylipäätään: H. G. Wells : Nykyaikainen utopia; Aldous Huxley The Island; Ehkä myös Arthur C. Clarke Lapsuuden loppu / Childhood's end; Yanis Varoufakis: Another Now: Dispatches from an Alternative Present (2020) Star Trek The Next Generation (Jos et katso mitään muuta, niin katso jaksot Measure of Man ja The First Duty).Star Trek The Next Generation on todennäköisesti filosofisin ja älyllisesti mielenkiintoisin televisiotuotanto ihmiskunnan historiassa. Sen katsomisessa tosin pitää olla kärsivällinen ja sarjaa pitää oppia lukemaan. Sarja lähtee todella käyntiin vasta kolmannella tuotantokaudella ja muuttuu massiiviseksi älylliseksi orgiaksi viidennen tuotantokauden aikana.)

Tässä jaksossa kerron mitä oivalsin kun valmensin oikeita ihmisiä livenä ensimmäistä kertaa vuoteen, aiheena työhyvinvoinnin kokonaiskuva.  Lue lisää: http://www.jpjakonen.fi Lue kirjojani: https://www.stressivapaajohtaja.fi/kirjat/    

DI Laura Ranin asuu Singaporessa perheensä kanssa kahdeksatta vuotta ja johtaa mielenkiintoista, terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvää yritystä. Heidän Healthzilla applikaatio opettaa käyttäjilleen, kuinka pienillä askelilla opetellaan lisäämään "healthy habits", hyvinvointia ja tasapainoa lisääviä tapoja elämään. Laura ja hänen tiiminsä on viettänyt tuntikausia tutkien alan tutkimuksia ja tavan muodostumista sekä sitä, kuinka ihmisiä motivoidaan muutokseen. Tutkimusdataa ja käyttökokemuksia ynnäämällä on syntynyt ymmärrys siitä, kuinka tapoja voidaan muuttaa haluttuun suuntaan. Tarvitaan sisäistä motivaatiota, joustavaa mieltä, erehdystä ja oppimista sekä myötätuntoista suhtautumista itseensä matkan varrella. Olen käyttänyt asiakkaitteni ja itseni valmentamisessa zillaa liki vuoden ajan. Minun 100 päivän haaste liittyy stressin vähentämiseen ja mielen rauhoittamiseen. Ohjelma ehdottaa minulle tapoja, jotka tulevat tavoitettani. Olen mm. opetellut meditaatiota, syvähengitystä, kävelyä, parempaa unihygieniaa sekä pätkäpaastoa. Tulokset ovat olleet erittäin motivoivia ja jatkan tapojani haasteen loppumisen jälkeenkin.Lauran omia, inspiroivia sivuja voi seurata täältä:Instagram: @laura_healthgeekLinkedn: Laura RaninHealthzilla iOS applikaation voi ladata osoitteesta apple.co/2LfaZoEJa anroidin play.google.com/store/apps/detail…d=com.healthzillaJos olet liikunta- ja terveydenalan ammattilainen ja haluaisit zillan työkalun valmentamiseen, käy tutustumassa zillan PT alustaan osoitteessa www.healthzilla.ai/forhealthandfitness See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vieraina jaksossa ovat Firstbeatin perustaja Joni Kettunen ja Gubbe-vanhuspalvelun perustaja Meri-Tuuli Laaksonen. Jakson alustaa lääkäri ja innovaatiojohtaja Ogan Gurel (Solbridge International School of Business). Taivas on rajana, kun teknologia kohtaa ihmistieteet. Itsensä mittaaminen vain yleistyy, kuinka datasta leivotaan hyvinvointia? Miten ikäihmisten arki helpottuu uusien innovaatioiden avulla? Tulevaisuustehtaalla keskustellaan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Keskustelua luotsaavat Nuppu Stenros ja DNA:n Olli Sirkka. Lisää katsottavaa ja luettavaa työn ja teknologian muutoksesta: dna.fi/yrityksille/muutos-on

Hamaika Telebistaren zuzendariak eman dizkigu proiektuari buruzko xehetasunak....

Viime vuodet on povattu, että perinteinen strategiatyö on aikansa elänyt. Pitkien ja hartaiden prosessien sijaan yritysten täytyy olla ketteriä ja heittäytyä muutokseen. Syrjäyttääkö tekoäly ihmisen lopulta myös strategiatyössä? Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa puhutaan tällä kertaa kovan datan ja asiantuntijalähtöisten menetelmien yhdistämisestä. Vesa Puttonen saa studioon seuraksi toisen podcastin nimihenkilöistä: tieto- ja palvelujohtamisen apulaisprofessori Eeva Vilkkumaan. Mukana keskustelussa on myös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n strategisen ennakoinnin päällikkö Sanna Malinen. Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio osoitteessa:https://www.aalto.fi/fi/uutiset/puttonen-vilkkumaa-podcast-asiaa-paremmasta-bisneksesta

Uusi sarja alkaa tammikuussa 2021! Tämä podcast on kiinnostunut teknologiasta – mutta myös ihan kaikesta muusta. Etenkin ihmisistä. Se kysyy, mitä teknologia voi opettaa meille elämästä, ihmissuhteista ja itsestämme sekä miten teknologia voi muuttaa maailmaa. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen podcastin juontaa Risto Sarvas.

Auttaako työelämän, koulutuksen ja aktivismin digitalisoituminen kasvattamaan meistä parempia ympäristökansalaisia vai iskeekö teknologia-ahdistus kesken matkan? Näitä asioita tutkimme tässä podcast-jaksossa.

Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on saanut suuren huomion mediassa. Teknologian on väitetty muuttavan koko valmistustekniikan ja on väitetty, että se on jatkossa ainoa valmistustekniikka mitä käytetään. Asia ei ole näin yksioikoinen vaan teknologiassa on sen leviämistä hidastavia puutteita. Lisäävä valmistus tarjoaa kuitenkin huomattavia etuja, joiden ansiosta sen käyttö tulee yleistymään ja se tulee näyttelemään merkittävää roolia valmistavassa teollisuudessa. Tämän teknologian osaaminen on jatkossa merkittävä osa insinöörin osaamista. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/antti-salminen

Materiaalisesta omaisuudesta, kuten kännyköistä ja tietokoneista, on syntynyt myös fossiilinen pääoma, joka rasittaa ympäristöä ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Tässä podcast-jaksossa laitamme teknologiat ja energiat kiertoon, jotta maailma pelastuu.

“Ihmiskunta ei ole ehkä aikaisemmin tällaiseen missä omilla teoilla voisi pystyä tuottamaan oman ikään kuin tuhonsa tällä tavalla hitaasti. “ Tässä podcast-sarjassa tutkimme miten teknologia vaikuttaa ympäristöön, ilmastoon, ihmisiin ja miten näistä asioista voi kertoa nuorille.

Tänään vieraina Marjut Helvelahti ja Eine Paldan puhumassa tulevaisuuden duunista, tulevaisuudesta ylipäätään, menneisyydestä ja miten ollaan oltu valmiita koronaan. Teknologian kannalta.

Teknologian vaikutus ihmiselämään ennustetaan usein pieleen: televisiosta povattiin sen keksimisen aikaan täydellistä floppia, ja toisaalta emme vieläkään pöristele lentävillä autoilla. Koneiden merkitys arjessa kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja siksi meidän ihmisten on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa rooliamme niiden rinnalla. Jaksossa vieraileva futuristi, kirjailija ja keksijä Perttu Pölönen kertoo, miten yritykset voivat mielikuvituksen avulla varautua tulevaisuuteen, vaikka siitä ei tiedetä mitään varmaa.Jakso sisältää otteen Ray Bradburyn romaanista Fahrenheit 451 (kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2019, kääntäjä Einari Aaltonen). See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kotimaisten metsämarjojen positiiviset vaikutukset on tunnettu pitkään ja esimerkiksi mustikan on tiedetty edistävän silmän terveyttä. Marjat ovat arvokasta ravintoa ihmisille ja eläimille, mutta uusimpien tutkimusten valossa ne ovat myös todellisia terveyspakkauksia. Marjoissa on runsaasti erilaisia polyfenoleja, joilla antioksidanttisina aineina on terveyttä edistävä vaikutus. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusten mukaan tärkeitä polyfenoleja on varsinkin marjojen siementen kuorella. Varsinkin Rubus-suvun marjat, kuten lakka, vadelma ja mesimarja, sisältävät tärkeitä tehoaineita. VTT:ssä on kehitetty teknologiaa tehoaineiden eristämiseen jopa siementä rikkomatta. VTT:n marjauutteet ovat tutkimusten mukaan antimikrobisia eli nitistävät bakteereita, ja kiinnostavaa on se, että ne näyttävät tuhoavan lähinnä ihmiselle epäedullisia bakteereita mutta säästävät hyvät bakteerit. VTT on testannut yhdessä Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan HYKS:in kanssa marjauutteiden tehoa myös sairaalabakteereihin, ja tähänastisten tutkimustulosten mukaan ne nitistävät MRSA-sairaalabakteereita. Marjasadot metsissä ja soilla ovat suuret, mutta arvioiden mukaan keskimäärin vain 5% marjasadosta kerätään talteen ja hyödynnetään. Tiedeykkösessä ovat haastateltavana johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä ja tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:stä. Dosentti Teemu Kinnari lähetti ohjelmaan sähköpostilla myös tietoja tähänastisista tutkimustuloksista HYKSissä. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. (Kuva: Ismo Pekkarinen /All Over Press )

Miten kirurgisista operaatioista tehdään turvallisempia? Miten teknologian kehittyminen vaikuttaa lääketieteeseen? Tarvitaanko tekoälyn ja leikkausrobottien myötä lääkäreitä enää lainkaan? Aiheesta keskustelevat Surgify Medical Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Visa Sippola sekä Leevi Leivo ja Rami Kurmo. Jakso on nauhoitettu 30.7.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Perussuomalaisille ei kelpaa fasisti (sen sijaan rasistit sitäkin enemmän). Korona puhuttaa - joko saa panikoitua? (Ehkä ei tarvitse, kunhan ette nuole metron penkkejä.)Tuhoaako teknologia demokratian ja mistä Kulmunille www-selain omasta takaa? Sokerina pohjalla Niinistö, tuo demokratian ritari. Siis Sauli, ei Jussi.

Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti. Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymmenisen kukin, yksikään ei suomea hyvin. Teknologian kehitystä seuraava toimittaja Teemu Hallamaa Yle:stä kertoo, ettei Yle vielä voi tarjota sisältöjään älykaiuttimiin suomeksi.    "Täällä Suomessa odotellaan, että nämä suuret alustat alkavat tukemaan suomen kieltä, jolloin niille on sitten helpompi tulla", teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa sanoo. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Teknologia-Suomi 2020 // Teknologian uudet muodot haastavat koko työelämän mallin, kun johtamis- ja alaistaidot pitää keksiä uusiksi. Miten teknologia muovaa työtä ja elämää? Millaisia taitoja nyt tarvitaan? Näistä asioista keskustelevat futuristi Perttu Pölönen ja kehitysjohtaja sekä Ompeluseura-ryhmän perustaja Maria Teikari. Keskustelua vetävät DNA:n Olli Sirkka ja juontaja Sallamaari Muhonen. Kuuntele, jos työelämän vinha digitalisaatio mietityttää!

Myyntiä johdetaan vuonna 2020 vielä vanhanaikaisin metodein ja monelta puuttuu ymmärrys digitaalisista työkaluista ja metodeista. Osa yrityksistä on jäänyt suojelemaan vanhoja tapoja ja johtavat vanhoin metodein, kun taas osa yrityksistä on ottanut oman liiketoimintansa distruptoimisen eli murtamisen kiinteäksi osaksi strategiaansa. Teknologia kuitenkin sulautuu kaikkeen ja muuttaa toimintatapoja. Teknologian käyttö ihmisten vuorovaikutuksessa ja myynnissä kasvaa. Yrityksillä on paljon dataa, mutta järjestelmiä ei ole integroitu keskenään. Tämä johtaa pahimmillaan tilanteeseen, jossa dataohjattu myynti ja markkinointi eivät ole vielä arkista todellisuutta suomalaisissa yrityksissä. Digitaaliset alustat kasvavat ja asiakkuusteknologioiden sekä -työkalujen integraatio yrityksen kasvattamiseksi ovat keskiössä. Uutta modernia johtamisosaamista tarvitaan. Markkinointi- ja myyntiteknologioiden hankinta ja käyttö, dataohjautuvuus sekä asiakaskokemuksen johtaminen ovat asioita, joita odotetaan myynnin ja markkinoinnin osaajilta. Liidigeneroinnin aika on ohi. www.salescommunications.fi/janijaruba Käy antamassa palautetta ja kuuntelemassa kaikki jaksot. Jaksossa mainitut lähteet: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/ https://chiefmartec.com/2018/11/martech-jumps-29-cmos-budget-gartners-2018-2019-survey/ https://www.salesfusion.com/resource/10-of-the-most-important-marketing-automation-stats-youll-see-this-year/ LEAD & TRUST by Jani & Ruba: www.salescommunications.fi/janijaruba Yhteistyökumppanimme on Smartblock. Käy tutustumassa: www.smartblock.fi/fi/tuotevalitsin/ Kun ostat Smartblockin koodilla janijaruba saat 6kg suklaata kaupan päälle:) Seuraa Lead & Trust Podcastia TikTokissa

Editoitu esitelmä Kulttuurintutkimuksen päiviltä 2019. Attributions: https://www.freemusicarchive.org/music/Chad_Crouch/Arps/Algorithms

Virtuaalikäynnit, lääke- ja ateria-automaatit, turvalaitteet ja kenties myös robotit ovat yksi ratkaisu, kun hoiva-alan työvoiman ja rahojen riittävyyttä mietitään tulevina vuosikymmeninä. Lue myös: Mitä on hyvä hoito hoivakodissa? Anninpirtissä vanhus elää kuin kotonaan Alan nykyiset työntekijät eläköityvät nopeammin kuin uusia koulutetaan, ja väestön ikärakenteen vinoutumisen vuoksi ala joutuu kilpailemaan vähenevästä määrästä osaavaa työvoimaa. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Marketta Niemelä sanoo, että tekniset ratkaisut ovat mahdollisuus, jota ei voi jättää hyödyntämättä. “Meistä suomalaisista joka viides on nyt yli 65-vuotias. Kun katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen, eläkeikäisiä on jo useampi kuin joka neljäs – noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Tarvitsemme teknologiaa ja sitä hyödyntäviä uudenlaisia palveluja”, Niemelä painottaa. Mutta millaiseksi vanhusten hoiva muuttuu, jos teknologiset palvelut ja robotit korvaavat ihmisten työpanosta? Millaiseksi se on jo nyt muuttunut? Robotit jakavat jo nyt lääkkeitä "Lääkkeenne on valmiina otettavaksi!" lääkeannostelijarobotti huhuilee kotihoivan asiakasta. Jos tämä ei jostain syystä tule lääkettään ottamaan, robotti muistuttelee ja lopulta imaisee lääkeen takaisin sisäänsä. Välistä jääneestä lääkeannoksesta lähtee tieto hoitajalle tai omaiselle. Säntillistä ja luotettavaa. Lisäksi robotin voi ohjelmoida puhumaan haluttua kieltä. Lääkkeitä ei häviä minnekään, eikä niitä tule napsittua liikaa tai väärin. Teknologia parantaa turvallisuutta, se on selvää. Jos vanhalla ihmisellä on paikantava turvaranneke, jota voi hädän hetkellä painaa tai jonka välittämästä tiedosta muistisairaan omainen näkee, minne läheinen on eksynyt, niin ranneke voi pelastaa jopa hengen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna valmistunut tutkimusraportti summaa, että turvarannekkeen käyttö on jo vakiintunut toimintatapa kotihoidossa. Lisäksi erilaista älykästä talotekniikkaa, kuten liesivahteja, palovaroittimia ja ovien aukaisuista hälyttäviä laitteita, älymattoja sekä hyvinvointia seuraavia rannekkeita on yhä enenevässä määrin tarjolla. Niille on kysyntää, sillä poliitikot ovat viime vuosina halunneet vahvistaa vanhusten kotihoitoa. Tämän vuoksi kodeissaan asuu yhä huonokuntoisempia ja apua tarvitsevia ikä-ihmisiä. Uusien teknisten laitteiden ja palvelujen avulla itsenäinen asuminen onnistuu entistä pidempään. Sosiaalinen robotti SARA on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kehittämä. Sen näytöltä hoitaja tai ikäihminen voi valita esimerkiksi historialuennon Suomen presidenteistä. Sosiaaliset robotit viihdyttävät muistisairaita Kotihoidossa teknologia säästää rahaa, kun hoitajien ei tarvitse käydä kotihoidon asiakkaiden luona niin usein.  Aivan viime vuosina joissakin kunnissa on myös testattu sosiaalisia robotteja, joiden tehtävänä on viihdyttää ja esimerkiksi laulattaa tai jumppauttaa laitoshoidossa olevia muistisairaita. On luultavaa, että teknologiaa ja robotiikkaa pyritään käyttämään tehtävissä, joiden tuottaminen olisi muuten kalliimpaa. Pelkona on, että robotit korvaavat ihmistyötä. Robotiikkaan perehtynyt tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistolta haluaa toppuutella robotteihin liittyvää intoilua. Hän korostaa, että ratkaisuja hoitaja­pulaan kannattaa etsiä myös työperäisestä maahanmuutosta ja omaisten osallistumisesta hoivaan. Turja pitäisi parhaana ratkaisuna sitä, että robotiikkaa kehitettäisiin hoitajien avuksi, ei hoivatyön korvaajaksi. Perimmiltään kyse on siitä, millaista on hyvä hoiva. Tai pikemminkin, millaista on riittävän hyvä hoiva, jos resurssit ovat niukat? Kone kun ei korvaa kosketusta. Ovatko etäkäynnit yleisiä sinun maakunnassasi? Sosiaalisia robotteja on Suomessa hoiva-alalla käytössä vielä vain harvassa kunnassa. Sen sijaan varsin yleisiä ovat kotihoidossa käytössä olevat erilaiset etäyhteystabletit, ateria-automaatit ja lääkeautomaatit. Varsinkin pitkien kulkuyhteyksien alueilla ateria-...

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia Scripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tänään mietitään, että miksi Suomessa on vain toista sukupuolta koskeva tappokoulu nimeltä armeija, joka on pakollinen kaikille miehille. Argumentit 1. Kun mietitään, että kannattaako valtiolla olla käytössään asevelvollisuus, niin tulee ottaa huomioon potentiaaliset sotilaalliset uhkakuvat, valtion liittolaissuhteet ja valtion maantiede ja väestö. 2. Ensinnäkin Britannian ainoa rajanaapuri on pieni ja vaaraton Irlanti, joka on vakaa valtio. Suomen naapuri on Venäjä, joka on väestöltään valtava, sotilaallisesti merkittävä ja jokseenkin aggressiivinen omassa ulkopolitiikassaan. Toiseksi Britannia on Naton jäsen jolla on oma ydinase, joka tekee maasta hyvin pelottavan hyökkäyskohteen. Suomella ei ole yhtäkään sotilaallista liittolaista ja aseetkin ovat varsin tavanomaisia. Kolmanneksi, Britannian väestö on 10 kertaa suurempi kuin Suomen väestö, eli mikäli Britit haluaa Suomen kokoisen armeijan, niin he tarvitsevat vain kymmenesosan omasta väestöstään. Britannia on myös 10 kertaa vauraampi kuin Suomi eli se pystyy maksamaan sotilaalle 10 kertaa parempaa palkkaa kuin Suomi. Eli Brittien tarvitsee tehdä 10 kertaa vähemmän duunia saadakseen yhtä merkittävän armeijan. 3. Teknologian kehityksen myötä on helppo ajatella, että sota voitetaan täsmäpommeilla, häivehävittäjillä, risteilyohjuksilla, ydinaseilla ja muulla teknologialla, mutta mietitäänpä miten sodat ovat menneet viime aikoina, kun tämä teknologia on ollut käytössä. Neuvostoliiton seikkailut Afganistanissa ja Yhdysvaltojen sotaretket Vietnamiin ja Irakiin näyttävät sen, että materiaalisella ylivoimalla ja teknologialla päästään jonnekin asti, mutta mikään ei vieläkään muuta sitä, että koko maan maasto on täynnä ihmisiä rynnäkkökiväärin kanssa ja koska vain voi räjähtää tievarsipommi. Kun potentiaalinen kuolema odottaa jokaikisen nurkan takana, niin tällöin ei voida leiriytyä ja rakentaa uutta maata, vaan armeijat ovat tyypillisesti perääntyneet. Tän havainnon valossa näyttää siltä, että sodat voitetaan edelleen armeijoilla ja suurvallatkin tietävät, että pahin pelko on suuri ja hajautettu armeija, jota ei voi tuhota nopeilla iskuilla pariin kaupunkiin. LÄHTEET http://www.halla-aho.com/scripta/puheenvuoro_asevelvollisuudesta.html

  21. podcast-jaksossa aiheena keskittymiskyvyn suojaamisen tärkeys. Puhun jaksossa tietoisesta teknologian käytöstä. Kerron myös omakohtaisia kokemuksia siitä, miten olen aiemmin vaikeuttanut omaa päivittäistä hyvinvointiani ja millaiset asiat, muutokset ja uudenlaiset tavat ovat vaikuttaneet positiivisella tavalla, rauhoittaneet oloa ja tehneet keskittymisestä helpompaa. The post 21: Suojaa keskittymiskykyäsi – Tietoinen teknologian käyttö appeared first on Astetta parempi elämä.

eeddcastin 4. kausi starttaa tästä. Ensimmäisessä osassa vieraana YLE:n tuottaman Team Whack sarjan kautta bongaamani Laura Kankaala joka on valkohattuhakkeri. Hakkereita on monenlaisia, osalla on hyvät ja osalla huonot aikeet. Laura lukeutuu hyviksiin ja on puhumassa mun kanssa vähän tietoturvasta ja tekniikan vauhdikkaan kehityksen aiheuttamista mahdollisista haitoista. Lauralla on myös oma englannin kielinen podcast, We need to talk about InfoSec. Vieras: Laura Kankaala, tietoturvakonsultti Eeddcast on eeddspeaksin hostaama podcast jossa käsitellään erilaisia aiheita erilaisten vieraiden kanssa.

Steinerkoulujen TVT eli tieto- ja viestintäteknologian opetusta on pohdittu ja kehitetty Suomen steinerkoulujen yhteisessä Digitutor-projektissa. Nyt on yhdessä laadittu TVT-OPS eli opetussuunnitelma sekä runko jokaisen koulun TVT-STRATEGIAlle valmis. Steinerkoulun TVT-polusta on keskustelemassa steinerkoulunopettajat Marulla Koponen ja Kati Ylinampa Oulun steinerkoulusta. Mukana on myös pari ääniklippiä professori Pekka Abrahamssonin pitämästä Digitutor-projektin päätösseminaarista Jyväskylän yliopistossa 12.4.2019. Tutustu tarkemmin: Steinerkoulujen TVT-OPS Keskusteluja steinerkasvatuksesta on Steinerkasvatuksen liiton tuottama podcast, joka on osa Steinerkasvatus-verkkojulkaisua. Steinerkasvatuksen liiton sivut: steinerkasvatus.fi Tilaa itsellesi muistutus sähköpostiisi uusista jaksoista! Keskusteluja steinerkasvatuksesta -podcastia hostaa Pia Pale. Ideoita ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen: pia.pale@steinerkasvatus.fi

Mitä toimia ilmastonmuutoksen eteen kannattaa tehdä? Mitä pienydinvoima on ja soveltuuko se ilmastonmuutoksen torjumiseen? Miten tulisi suhtautua uusiutuvaan energiaan? Voidaan ruuantuotantoa kehittää ympäristöystävällisemmäksi? Minkälaiset poliittiset toimet edistävät ilmastotavoitteita? Näihin kysymyksiin vastaavat ilmastonmuutostutkija ja Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Atte Harjanne sekä ydinfyysikko ja Piraattipuolueen puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Petrus Pennanen. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Miten tekoäly muuttaa virastossa asiointia? Miten viranomaiset voisivat hyödyntää tekoälyä ennakoinnissa ja päätöksenteon tukena? Minkälaisia eettisiä kysymyksiä viranomainen joutuu pohtimaan tekoälyn hyödyntämisessä? Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Raija Koivisto on ollut mukana tekemässä valtioneuvoston kanslialle selvitystä, jossa on kartoitettu tekoälyn etiikkaa ja hyväksyttävyyttä viranomaistoiminnassa. Koivisto on Juuso Pekkisen haastateltavana. Etiikan ja teknologian välisiä kytköksiä jaksossa avaa Tampereen yliopiston professori Arto Laitinen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Sami Kuusela on toimittaja, startupeihin perehtynyt yrittäjä ja brändien elämää sosiaalisessa mediassa analysoivan Underhood.co-palvelun yksi perustajista. Kuusela toimi vierailevana päätoimittajana Image-lehden joulukuun numerossa, jossa paneuduttiin kriittisesti vallitsevaan tekoälyhuumaan. Juuso Pekkinen ja Sami Kuusela keskustelevat teknologian vuodesta 2018. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Ajatellaan hetki vähän isommin. Ajatellaan eksponentiaalisesti. Teknologian kehitys kiihtyy joka päivä ja elämämme sekä työmme sen mukana - etenkin markkinoinnin alalla. Tänään vieraanamme on Perttu Pölönen - yrittäjä, tulevaisuuden ja teknologian puolestapuhuja, jonka puheista on vaikea olla inspiroitumatta ja innostumatta. Teknologia muuttaa maailmaa jatkuvasti alati kiihtyvällä tahdilla ja ihmisiä sen mukana mutta mielenkiintoisempaa onkin miettiä, mikä pysyy muuttumattomana. https://www.perttupolonen.com/ https://twitter.com/PerttuPolonen

Ajatellaan hetki vähän isommin. Ajatellaan eksponentiaalisesti. Teknologian kehitys kiihtyy joka päivä ja elämämme sekä työmme sen mukana - etenkin markkinoinnin alalla. Tänään vieraanamme on Perttu Pölönen - yrittäjä, tulevaisuuden ja teknologian puolestapuhuja, jonka puheista on vaikea olla inspiroitumatta ja innostumatta. Teknologia muuttaa maailmaa jatkuvasti alati kiihtyvällä tahdilla ja ihmisiä sen mukana mutta mielenkiintoisempaa onkin miettiä, mikä pysyy muuttumattomana. https://www.perttupolonen.com/ https://twitter.com/PerttuPolonen

Liikenne on yksi merkittävimpiä ilmansaastuttajia. Päästöjä on ollut vaikea saada pysyvään laskuun. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin hallinto haluaa sallia polttoainetehokkuudeltaan heikommat ja samalla saastuttavammat autot kuin mihin muualla maailmassa pyritään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa puhutaan autoilun tulevaisuudesta mm. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon kanssa. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Rob Widdis / EPA

Long Playn radio-ohjelmassa aiheena tällä kertaa teknologiset utopiat. Millaiseksi demokratia muodostuisi, jos se luotaisiin nyt puhtaalta pöydältä digitaaliseen ympäristöön? Tuleeko internet-vallankumous vielä vai menikö se jo? Mitä siitä seurasi? Vieraana Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen, filosofi Tere Vadén ja Suomen kryptovaluutta-alan etujärjestön Konsensus ry:n puheenjohtaja Niko Laamanen.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa palattiin perusasioiden äärelle. Niiden, jotka ovat niin kovin tylsiä ja kaikkihan ne tietävät, mutta jotka todellisuudessa ratkaisevat pelin. - Teknologian kehitys luo jatkuvasti lisää mahdollisuuksia - Yhä useammalla on mahdollisuus markkinoida näkyvästi ja sehän on vain hyvä asia – vai onko? - Miksi perusasioiden merkitys itse asiassa jatkuvasti kasvaa - Kaikki lähtee kysynnästä - Mitkä ne muut perusasiat ovatkaan ja miten niitä pitäisi tarkastella? Puheissa mainittua luettavaa: ”Reducing activities to their core misses the point” – The Spectator 

Maailmaa ei riitä loputtomiin ja olemme tuhon partaalla, Docpoint-festivaalilla parhaillaan vieraileva tanskalaisohjaaja ennustaa. Lisää >> http://ift.tt/2nteSsE

Haastavatko pienet modulaariset ydinreaktorit suuret reaktorihankkeet? Juuso Pekkinen keskustelee SMR-reaktoreista Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Ville Tulkin kanssa. Ohjelmassa pääsee ääneen myös Turun yliopiston yleisen historian dosentti Pertti Grönholm. Grönholm kertoo miten ydinvoima on vaikuttanut Kraftwerk-yhtyeen musiikkiin Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/SBb0loVfRL0 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin neljännen jakson vieraana on runoilija ja kirjanpainaja J. K. Ihalainen. Jakso taltioitiin 13.10.2017. Joitakin jaksossa käsiteltyjä teemoja: * Kielen rytmit ja mitat * Hiljaisuus * Kuolema * Kylät ja kaupungit * Digiaika * Kärsimys, kriisit ja nälän näkeminen * Lapsuus ja vanheneminen * Sota * Meren lumo * Soma-kirja ja psykedeelit * Hitaus * Tylsyys * Teknologian kaikkialletunkevuus * Ruumiillisuus * Tanssi kirjapainokoneen ympärillä * Elämän polariteetit * Saamelaisaktivistit. Linkkejä keskustelussa mainittuihin asioihin: * Salatun teknikot -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/salatunteknikot.htm * Siemenpuu-säätiö: http://www.siemenpuu.org/fi * Dharma lintujen keskuudessa -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/dharma_lintujen_keskuudessa.htm * Werner Herzogin Fitzcarraldo-elokuva: http://www.imdb.com/title/tt0083946/ * Tuomari Nurmion haastattelu: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005341707.html * Soma-kirja: https://parazite.pp.fi/soma.txt * Hannu Raittila: Terminaali -kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/terminaali-9789522341747 * Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys * György Faludy: Iloiset päiväni helvetissä -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/faludy.htm * Horace & Pete -tv-sarja: http://www.imdb.com/title/tt5425186/ * Suohpanterror-aktivistiryhmä: https://suohpanterror.com/ * Sytykkeitä-kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/sytykkeita-9789524833301 * Erinomainen haastattelu: http://kristianhuuhtanen.blogspot.fi/2012/11/vieraana-j-k-ihalainen.html * J. K. Ihalaisen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/JK-Ihalainen-28497779483/ * J. K. Ihalaisen kirjankustantamo Palladium Kirjat: http://www.palladiumkirjat.fi/frame.html ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Kolmen ei-täysin-viisaan podcastaajan raati arvioi, millaiseen suuntaan teknologian erilaiset osa-alueet kehittyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hypekuplat puhkaistaan ja hiljaiset signaalit boostataan.Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Kolmen ei-täysin-viisaan podcastaajan raati arvioi, millaiseen suuntaan teknologian erilaiset osa-alueet kehittyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hypekuplat puhkaistaan ja hiljaiset signaalit boostataan.

Kolmen ei-täysin-viisaan podcastaajan raati arvioi, millaiseen suuntaan teknologian erilaiset osa-alueet kehittyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hypekuplat puhkaistaan ja hiljaiset signaalit boostataan.

Miten tuntea tulevaisuus? Jouko Myllyoja keskustelee Mikko Dufvan kanssa yhdestä lähestymistavasta, draamatyöpajoista. Mitä ne ovat ja mitä pitää ottaa huomioon, kun soveltaa draamamenetelmiä ennakoinnissa?DI, KTM Jouko Myllyoja toimii erikoistutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä ennakoinnin parissa. Hän valmistui keväällä teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Metropolia AMK:sta ja soveltaa työssään draaman menetelmiä ennakointiprosesseihin.Jaksoon liittyvät linkit:Jouko Myllyojan opinnäytetyö: Draamainterventioilla tulevaisuuksiinDwellers in Agile CitiesBlogi: kohti draamatyöpajoja

Mitä Suomen tekniikan kehityksessä on tapahtunut viime vuosina? Mitä tapahtuu nyt ja minkälaiset asiat vievät maata eteenpäin? Tätä arvioivat professorit Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksenkeskuksesta ja Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tutkija Panu Nykänen. Erilaiset komiteat, muun muassa tietokonekomitea ja atomienergianeuvottelukunta kantoivat hedelmää. Mikä on 2010-luvun "komitea", joka kantaa Suomea tulevaisuuteen? Mitä ovat tekniikan menestykset ja kipupisteet? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja muutos kiihtyy koko ajan.  Teknologian kehitys, robotisaatio ja tekoäly tulevat hävittämään nykyisiä työpaikkoja.  Kukaan ei vielä tiedä miten katoavat työpaikat korvataan tai millainen on tulevaisuuden elinkeinorakenne. Miten ammattiyhdistysliike valmistautuu sumeaan tulevaisuuteen? Mikä on ay-liikkeen rooli yhteiskunnassa jossa tehdään pätkätöitä, projekteja ja jossa joudutaan tekemään monta erilaista työuraa? Moni suomalainen työpaikka on kadonnut ulkomaille.  Tunteeko ammattiyhdistysväki enää kansainvälistä solidaarisuutta? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Teknologia laajentaa jatkuvasti ihmisen aisteja kuin myös fyysistä ulottuvuuttamme. Kuuluisassa esimerkissään ranskalainen fenomenologi Maurice Merleau-Ponty kirjoittaa ettei sokean keppi ole vain apuväline jota ihminen käyttää maailman hahmottamiseen, vaan kepistä tulee osa elävää ruumista. Keppiä käyttävä henkilö ei ensisijaisesti tunne keppiä, vaan maailman jota kepillä kosketetaan. Juuso pohtii muun muassa sitä, missä määrin teknologia on biologisten ruumiinosien jatke tai jopa integraalinen osa käyttäjäänsä. Missä kulkee minuuden ja muun maailman raja? Mitä tarkoittaa laajentunut minuus? Onko mielen perusta aivoissa vai tulisiko sitä tarkastella laajempana kehollisena ilmiönä? Näitä kysymystä on Juuson kanssa pohtimassa tutkijat Pii Telakivi ja Jaakko Belt. Pii Telakivi on Helsingin yliopiston tutkija, joka on erikoistunut mielenfilosofiaan ja laajentuneeseen mieleen. Jaakko Belt taas on Tampereen yliopiston tutkija, jonka filosofisen kiinnostuksen yksi kohde on minuus. Lisäksi hän on filosofisen Niin ja Näin -lehden yksi päätoimittajista. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Lokomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin. Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Netprofile Tour 2017 // Wienin Pioneers-festivaali toi ultramodernin teknologiamaailman Hofburgin palatsin antiikkisten kristallikruunujen alle. Tapahtumassa esiteltiin muun muassa jännittäviä uusia ratkaisuja sekä lentoliikenteeseen että kimppakyytimalleihin. Jaksossa luodaan silmäys myös eurooppalaiseen startup-skeneen ja tapahtuman antiin viestintäammattilaisen näkökulmasta. Tapahtumasta kertoo Antti Möller. Tähän jaksoon liittyvät linkit: Pioneers ’17 Netprofilen blogi: Teknologian merkitystä etsimässäThe Lilium JetSpiri, kimppakyytipalvelu Tanskasta (TechCrunch-artikkeli)Andrew Chen, Uber, PioneersissaNetprofile Tour - Markkinointiviestinnän makuja ja uusimman teknologian virtauksia maailman metropoleista.

Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen. The post Antropologit teknologian tulkkeina appeared first on AntroBlogi.

Ajankohtaista Huvipuiston uusi virtuaalinen vuoristorata. SomeCast myös Googlen podcast-palvelussa :) Yolo, nälä, bae. Nuorten trendisanatesti. Yhdysvaltalainen koulu tarkkailee oppilaiden toimintaa sosiaalisessa mediassa ja ilmoittaa kaikesta epäilyttävästä poliisille. Onko Lumioiden tarina päättymässä? #BePart -seminaari etenee, saksassa lokakuussa rakennetaan yhteistyöverkostoa jos rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta saadaan. Päättäjämiitissä käsiteltiin mm. Teknologian käyttöä opetuksessa. Toimenpiteet tulevat osoitteeseen http://ruuti.munstadi.fi/tapahtumat/paattajamiitti/ Teema Tunteet verkossa. Tunteita voi olla vaikea välittää verkossa; yleisesti tekstichateissa käytössä ovat hymiöt, mutta ne eivät välitä aina hyvin tunteita. Tunteet ovat mukana monen some-suosikin päivityksissä. Viestissä on enemmän tehoa kun siinä on tunnetta. Yle Puheessa keskustelua aiheesta. Tutkimuksen mukaan hymiöt aiheuttavat samanlaisen reaktion kuin juttelisi irl. Viikonloppuna järjestettiin Emotion Hack Day. 24 tunnin aikana ryhmät pyrkivät välittämään tunteita erilaisten sensorien, kasvojentunnistusohjelmien ja verkon avulla. Tuotoksiin voi tutustua täällä. Suomessa käytetään eniten emojita verrattuna muihin maailman maihiin.  

Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan? The post Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin” appeared first on AntroBlogi.

Olemme hyötyneet digitalisaation tuomasta taloudellisesta ja teknologisesta kehityksestä ympäri maapallon. Esimerkiksi Afrikassa, jossa asukkaita on n. 1,2 miljardia, matkapuhelinliittymiä on noin miljardin verran. Silti samanaikaisesti valtaosa maailman köyhimmistä valtioista on juuri Afrikassa.   On kiinnostavaa pohtia, mitä digitalisaatio on tehnyt meille ihmisinä, kulttuurisina olentoina, ja tietenkin, onko se vaikuttanut nukkumiseemme. Käsittelen nukkumista tekstin loppupuolella. ∗∗∗ … Continue reading "Teknologian peto selättää unen"