Podcasts about osalle

Mitä jos koiraa ei saakaan hieroessa kylkimakuuseen? Ja monen monta muuta koiranomistajia jännittävää asiaa, kun suuntana on eläinalan asiantuntijan vastaanotto. Tässä jaksossa keskustelemme koirahierojan (at) ja tulevan eläinfysioterapeutin Koiramaisen Essi Tenhon kanssa koiranomistajan jännityksestä tilanteissa, joissa se oma koira ei osaakaan käyttäytyä normien sanelemalla tavalla eläinalan ammattilaisen vastaanotolla. Osalle koiranomistajista pelko koiran "väärästä" käyttäytymisestä voi olla niin vahva, että koko palvelu jopa saattaa jää käyttämättä. Essi jakaa myös tässä jaksossa jakaa parhaat vinkkinsä koiralähtöisen ammattilaisen löytämiseen. // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki.fi⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Nalleja ikkunalaudoilla, maskeja, käsidesiä, etäisyyksien pitämistä, rauhaa, pelkoa sairastumisesta, sairastumisia, yksinäisyyttä, yhteyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Korona muutti ihmisten elämää monin eri tavoin. Kokemuksissa voi olla yhteneväisyyksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat samanlaisia. – Aluksi korona muutti elämäämme paljon. Emme puolisoni kanssa tavanneet juuri ketään. Kun ymmärryksemme koronan leviämistavoista kasvoi ja saimme ensimmäiset rokotteet, aloimme palata normaaliin arkeen, kertoo nimimerkki Jojo Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Elämää korona-ajassa -teos pohjautuu 84:n 18–30-vuotiaan nuoren aikuisen kertomuksiin elämästään koronapandemian keskellä vuosina 2020–2022. – Osalle vaikutukset olivat kevyempiä kuin toisille. Osa nuorista aikuisista puhui korona-ajasta hyvinkin positiivisesti eri syistä. Toisilla taas kokemuksissa korostuivat yksinäisyys, kärsimys, eristyneisyys ja vaikeus saada tukea omaan tilanteeseen, kertoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Koso ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Arppa (2023) Luulin että Gallagher, Liam (2020) Liam Gallagher -WASH YOUR HANDS Compilation Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni, Määttä, Mirja (2024) Elämää korona-ajassa — Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana (2024). Vastapaino. Pedersen, Jan (2017) Pohjolan eläimet äänessä. Tammi Vanhala, Ville (2015) Seura: Huhuu naaraat, minä täällä, olen vanha ja yksinäinen – tämän huuhkaja kertoo huhuillessaan syksyisin https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/huhuu-naaraat-mina-taalla-olen-vanha-ja-yksinainen-taman-huuhkaja-kertoo-huhuillessaan-syksyisin/

Itseoppinut demonologi Ed ja hänen vaimonsa selvännäkijä-meedio Lorraine ovat kiistatta 1900-luvun tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia paranormaaleita tutkijoita. Omien sanojensa mukaan Ed ja Lorraine tutkivat noin 50 vuotta kestäneen uransa aikana yli 10 000 paranormaalia tapausta. Osalle ihmisistä Ed ja Lorraine ovat eräitä historian aidoimmista, arvostetuimmista ja rehellisimmistä paranormaaleista tutkijoista, ja näille ihmisille pelkkä Warreneiden nimen näkeminen tapauksen yhteydessä on riittävä todiste sen aitoudesta. Toisille Warrenit ovat sen sijaan suurimpia paranormaaleita huijareita sitten 1800-luvun Foxin siskosten. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään, eikä tämän pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Olen jo muutaman kerran tämän podcastin aikana todennut, että jos Warrenit ovat olleet mukana tapauksessa, se on selkeä merkki siitä, että koko juttu on huijausta ja uskoisin, että tämän jakson kuultuanne olette kanssani samaa mieltä. #suhtnormaali #Suomipodcast #mysteeripodcast #dokumentti #suhtnormaalipodcast #Viihdepodcast #Opettavainenmuttahauska #Outoudenytimessä Intro musiikkina toimii: Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License Lähteet: Ghost Tracks by Cheryl A. Wicks with Ed and Lorraine Warren (AuthorHouse, 2004) ISBN 1-4184-6767-7 The Demonologist: The Extraordinary Career of Ed and Lorraine Warren by Gerald Brittle (Berkley Books, 1980) ISBN 9781935169222 https://www.vox.com/culture/23939024/ed-lorraine-warren-cases-hoax-real-conjuring-amityville https://www.damnedct.com/damned-interview-ray-garton/ https://thoughtcatalog.com/christine-stockton/2021/05/10-times-ed-and-lorraine-warren-were-outed-as-frauds/ https://www.inverse.com/article/39376-conjuring-true-story-ed-lorraine-warren-alleged-underage-sex https://www.hollywoodreporter.com/tv/tv-features/war-conjuring-disturbing-claims-behind-a-billion-dollar-franchise-1064364/

Dire Straitsin "Brothers In Arms" oli ilmestyessään kaksijakoinen albumi. Osalle pitkän linjan Dire Straits -faneista se oli halpahintaista americanaa ja toisille taas ensimmäinen, ikimuistoisin ja tärkein kosketus Mark Knopflerin johdattamaan brittilegendaan. Mikä motivoi Knopfleria senkin jälkeen, kun hän oli jo saavuttanut liki kaiken, mutta ei silti vielä haluamaansa, eli jenkkimarkkinoiden piikkipaikkaa? Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa puidaan tämä vuonna 1985 ilmestynyt järkälealbumi. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Nico Knuhjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Näin joulun alla on luvassa hyvän mielen jakso, kun Polkuporinoissa kysellään useilta juoksijoilta yksinkertaista kysymystä, miksi juoksen. Osalle se on vitutuksen vähentämistä, osalle omaa aikaa ja loput kuuletkin jaksoa kuuntelemalla. Jakso kattaa todella monta eri näkökulmaa ja mielipidettä. Ota jakso kuunteluun ja nyökkäile, jos kommentit kolahtavat sinuun.

Kasarin parhaiden debyyttien taustalle on jäänyt loistava nippu erinomaisia kakkosalbumeita. Osalle bändeistä toinen pitkäsoitto avasi täysin uusia latuja, mutta toisille osoittautui mahdottomaksi yltää debyytin tasolle. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa pohditaan kasarin kakkosalbumeita. Podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "II" Kudjoi Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Bangladeshissa joulun juhliminen on tapa osoittaa vainotuille muslimitaustaisille kristityille lapsille, etteivät he ole yksin. Osalle heistä Open Doorsin tukema joulujuhla on ensimmäinen kerta, kun he juhlivat Jeesuksen syntymää. Olosuhteet, joissa he elävät, eivät aina ole helppoja, kuten Bijlin tarina osoittaa. https://opendoors.fi/2020/10/24/jeesuksen-syntymapaivajuhlat/

Osalle nuorista uusi vuosikymmen on opiskelijaelämän alkamista, mutta osalle se on omistusasunnon pohtimista. Ruuhkavuoden ovi saattaa olla myös raollaan. Keskustelijat Kaisa-Reetta Seppänen, Mari Molkoselkä ja Anni Koikkalainen pohtivat tulevaisuutta ja uutta alkanutta vuosikymmentä. Ilmastonmuutosta ei ole ratkaistu, mutta asenteet ovat saattaneet muuttua 2020-luvun lopulla. Joidenkin takapihalla ilmastonmuutos saattaa jo näkyä. Onko tulevat vuodet edelleen ainaista loppuun palamista? Onko pohjoinen entistä rikkaampi samalla, kun etelä köyhtyy? Saako töitä tehdä neljä päivää viikossa? Kellä on varaa jäädä tulevaisuudessa Lappiin?

Työuramme ja niiden muutokset ovat meillä kaikilla mitä erilaisimpia. Osalle meistä työpaikan vaihdos on saattanut käynnistyä headhunterin yhteydenotosta. Mitä kaikkea on taustalla tapahtunut ennen kuin suorahakukonsultti ottaa yhteyttä mahdolliseen uuteen työntekijään ja mitä tapahtuu sen jälkeen? Näistä asioista on kertomassa Kari Juutilainen. Jaksossa selviää myös se mitkä ovat tällä hetkellä vaikeimmin täytettäviä työpaikkoja ja miten teknologia vaikuttaa suorahaun tulevaisuuteen.

Osa-aikaisista työntekijöistä iso osa on naisia. Osalle kyse on pakosta, mutta jotkut tekevät myös vapaaehtoisesti lyhennettyä työviikkoa, ja nauttivat siitä valtavasti. Tämä saattaa ärsyttää monia. Toimittaja-bloggaaja Julia Thurén ja bloggaaja Laura Tähkävuori kyseenalaistavat viiden päivän normin ja kysyvät, miksi on jotenkin radikaalia tehdä vähemmän ja samalla myös kuluttaa vähemmän. Mitä, jos aika onkin tärkeämpää kuin raha?

Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeintä on mutkikkaan kielemme oppiminen - sijamuotoineen ja astevaihteluineen. Osalle tulijoista suomi on se kieli, jolla he kirjoittavat elämänsä esimmäisen sanan. Kuinka suomen opiskelu sujuu Rovaniemen pakkasissa? Toimittaja Annu Passoja. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeintä on mutkikkaan kielemme oppiminen - sijamuotoineen ja astevaihteluineen. Osalle tulijoista suomi on se kieli, jolla he kirjoittavat elämänsä esimmäisen sanan. Kuinka suomen opiskelu sujuu Rovaniemen pakkasissa? Toimittaja Annu Passoja. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Luut ja koira on hieman tulenarka yhdistelmä. Ihmisillä on usein hyvinkin mustavalkoinen suhtautuminen. Joko luita pidetään koiralle ehdottoman tärkeinä, tai sitten huomattavan vaarallisina. Luut eivät ole oikein kumpaakaan, tai sitten ne ovat molempia. Mutta luut ovat kaikkea muuta kuin optimia ruokaa, sen sijaan ajanvietteenä niillä on tärkeäkin rooli. Plus on parempi, että koira jyystää luuta kuin sähköjohtoja, seinää tai omistajan kengät. Ruokana luiden ainoa rooli on antaa kalsiumia. Jos luuta miettii kalsiumin saantiin, niin annos on melkoisen pieni, gramma per painokilo riittää. Luiden syömisessä on pari vahvaa etua: Hampaiden puhdistaminen stressin poisto Haittoja onkin sitten muutama enemmän: suolitukosriski suoliston muu ärtyminen närästysriski hammasvauriot Podcastissä paljastuu myös, että minusta aivan kaikkia rotuja ei olisi syytä pelastaa jalostuksellisesta umpikujasta, ei edes roturisteytyksillä. Mutta se ei liity mitenkään kykyyn syödä luuta. Linjakysymykset ovat aina vaikeita, varsinkin jos rotu on jakautunut käyttöön ja näyttöön, mutta omassa kirjanpidossa käyttöjalostusta on se, kun vanhemmilla ja isovanhemmilla on käyttömeriittejä, joiden takia ne ovat jatkaneet sukuaan näyttelyjalostusta on vastaava, kun jalostus tapahtuu näyttelytulosten mukaan koti/seurakoira pennutusta on silloin kun mitään mitattavia meriittejä ei ole Se, että miten eri jalostuslinjat liittyvät luiden syömiseen, on hieman hämärää. Mutta kyse on siitä, että susien oletettu parempi kyky syödä luuta on lähinnä kuvitelmaa ja jos näin on, niin se johtuu vain siitä, että luita kestämättömät eivät jatka sukuaan, vaan kuolevat. Koira ja susi eivät ole hyeenoja, eikä niiden luontaisesti edes kuuluisi syödä luita ruokana ja nälkäänsä. Niiden kanssa voidaan kuluttaa aikaa ja leikkiä. Susi syö itseasiassa vähemmän isoja luita kuin koirat. Se johtuu vain siitä, että susilla ei ole aikaa jauhaa hirven reisiluuta kuukauden verran. Isojen luiden merkitys kotikoiralle on niiden kestävyys. Ei tarvitse antaa uutta luuta joka päivä, ei edes joka viikko. Reisi- ja sääriluiden käyttö perustuu silloin omistajan tarpeisiin, ei koiraan. Luiden järsiminen auttaa jonkun verrankin hammaskiveen, mutta suurempi merkitys on koiran rodulla ja verilinjoilla. Ei paimenten paremmat hampaat verrattuna kääpiöihin tai vinttikoiriin liity mitenkään luiden syömiseen. Siinä on kyse kuonon mallista. Luita parempia hampaiden puhdistajia ovat jäiset rustot sekä vesimärempi ruoka. Palaliha olisi arkiruokinnassa paras vaihtoehto, jos ei tarvitsisi miettiä hintaa ja saatavuutta. Hammaskiviongelma syntyy nimenomaan pehmeän mössöruokinnan takia, ei omistajan laiskuudessa pestä koiransa hampaita. Samaten pesu on aika turhaa, jos ruoka on koko ajan hammaskivelle altistavaa. Kuivamuonia syytetään usein hammaskivestä, mutta parhaimmillaan kuivamuonat kylläkin estävät suun ongelmia ja se tulee täysin mekaanisesta vaikutuksesta. Kannattaa myös muistaa, että jauhelihaa syövillä koirilla on vähintään yhtä paljon hammaskiveä. Luiden ja palalihan vaikutukset hampaiden huoltajana saa yhdistettyä esimerkiksi broilerin koipireisillä. Koira saa käyttää purukalustoaan ja samalla saadaan jonkun verran lihaa ruuaksi ja luumateriaalia vastukseksi. Jäteille saattaisi olla kokonainen broileri järkevämpi. Ylipäätään ruuat, ja myös luut, mitoitetaan tietenkin koiran koon mukaan. Siivet ovat kääpiökoirille ehkä sopivaa syötävää, mutta maksikokoluokassa ne ovat enintään vajaa haukkapala. Ehkä hammashuoltoa oleellisempaa on kuitenkin se, että koirat tykkäävät syödä niitä. Koira unohtaa usein pitkät putkiluut joksikin aikaa. Ne eivät jaksa enää kiinnostaa, koska niissä ei ole mitään hauskaa. Mutta kun ne ovat vanhentuneet tarpeeksi kauan huoneenlämmössä, tai kesällä pihalla, niin härskiintynyt luuydin muuttuukin herkuksi. Jos koira ei saa itse kielellään porattua luuydintä, niin sitä voi kaivaa sille. Kuitenkin siinä vaiheessa kun luu on vain ontto tynkä, niin se hävitetään. Siinä vaiheessa luu muuttuu herkusta riskiksi, koska putkiluut murtuvat eräällä tavalla pituutensa keskimmäisen kolmanneksen osalta pirstaleiseksi. Luiden murtuminen ja palasten riski koiran ruuansulatukselle syntyy luun toiminnasta kehossa. Taipuvat luut murtuvat helpommin pitkiksi säleiksi, kun taasen vahvat luut, kuten raajojen pitkät luut, murtuvat helpommin pienemmiksi sirpaleiksi. Kypsennys ei kuitenkaan vaikuta asiaan mitenkään. Toki luu paistettaessa menettää vettä ja siten rakenteen elastisuutta, mutta sillä ei ole koiralle mitään merkitystä. Lopputulos on aina sama käyttää koira puremiseen sitten 50 tai 80 prosentin tehoa - luu murtuu aina ja poikkeuksetta. Broileri on huomattavasti vaarattomampaa kuin muiden maaeläinten luut. Broileri on huomattavan nuori pikkutipu ja paistettuna sen luut murtuvat ihan sormivoiminkin aivan muusiksi. Poronluita pelkään itse paljon enemmän. Se, että kumman tyyppinen sirpaloituminen on koiralle vaarallisempaa, riippuu aivan tapauksesta. Ihmiset yleensä pelkäävät pidempiä sälöjä enemmän suolen puhkeamisen takia, mutta ne lienevät kuitenkin harvinaisempia kuin muut ison luumäärän aiheuttamat ongelmat. Suolisto on harvoin jos koskaan täysin tyhjä. Silloin suoliston sisältö suojaa luusälön kulkiessa suolistossa. Eräällä tapaa tilanne on sama kuin jos annettaisiin parsaa ja kuidut jopa onnistuisivat pyydystämään luun palasen. Suuremman riskin kuin eläinlaji tai mikä luun toiminnallinen merkitys on ollut eläimessä syntyy syödyn luun määrästä. Ehdottomasti yleisin syy koirien ongelmissa on ollut omistajan antama liian iso luumäärä. Koiraa ei opettaa tai kouluttaa sietämään isompia luumääriä. Joko koira kestää tai sitten ei kestä. Jos koiralla menee aina vatsa sekaisin luusta, niin niiden antaminen vain siksi, että omistaja haluaa, on pelkästään piittaamattomuutta koirasta ja sen hyvinvoinnista. Silti pennut, tai aikuinenkin, jos ei ole eläessään luuta syönyt, täytyy opettaa syömään luita. Osalla se menee luonnostaan, ja jotkut sitten harjoittelevat pidempään. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys elimistön ja suoliston opettamisesta, vaan että koira opettelee tekniikan syödä luita. Usein aloitetaan jostain hellävaraiseksi mielletystä, kuten siivistä. Eivät ne ole sen hellävaraisempia ja aloitukseen kannattaisikin valikoida isoja kovia luita. Ihan siksi, että niistä ei saa paljoakaan irti ja samalla joutuu testaamaan ja harjoittelemaan miten hampaita ja leukoja moiseen evääseen kuuluu käyttää. Vatsa- ja suolisto-oireisille luita ja rustoja kuuluu käyttää todella varovasti. Yleensä ei kannattaisi antaa ollenkaan. Osalle ne kuitenkin toimivat ja kovettavat riittävästi vatsaa, mutta ei liikaa. Moiset koirat ovat kuitenkin vähemmistönä. Jos luita käyttää kuten kuitua, niin ehkä kannattaa kokeilla luista jauhelihaa. Tuo kuitenkin riippuu koirasta, eikä sitä tiedä etukäteen. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kuitu - oli se sitten aitoa kasvikuitua tai luuta - yliannostettuna aiheuttaa aina ongelmia. Se, että koska liika on liikaa riippuu koirasta: joko mennään ripulille tai saadaan paha ummetus. Yleisellä tasolla kuitenkin luulliset jauhelihat ovat suurempi ongelma ummetuksen suhteen kuin luulliset lihat tai pelkät luut konsanaan.