Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Aprillipäivä on käsillä ja pääsiäinenkin tuloillaan. Niiden kunniaksi toimittajamme Nipa muisteli omien kalareissujensa mämmikourailuja eli tunarointeja ja hölmöilyjä. Vastaavasti aprillijuksaamisen hengessä Nipa muisteli erikoisimpia, kalavaleilta kuulostavia, tositapahtumia vuosien varrelta. Parissakin kohdassa hän puhuu ihan aidosti palturia. Kuuntele tarina ja käy kurkkaamassa kuvat Kalastajan Kanavan Instagramista. Missä kohdissa toimittajalta menivät mämmit ja pashat sekaisin?Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lohikalojen lahkon ja lohien heimon nimikkolaji on lohi (Salmo salar). Se on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva kala, joka on aikamoisissa vaikeuksissa. Kirjolohi taas on Suomessa lisääntymätön vieraslaji, jota istutetaan vapaa-ajankalastajien pyydettäväksi ja viljellään ruoaksi. Lohtakin viljellään, mutta enimmäkseen Norjassa.Monet ammattitoimittajatkin puhuvat kirjolohesta lohena. Vaikka kirjolohikin kuuluu lohikalojen lahkoon ja lohien heimoon, se kuuluu kokonaan eri sukuun, tyynenmerenlohiin. Vain Salmo salar -lajin lohesta pitäisi puhua lohena ja kirjolohesta kirjolohena. Ja kaupan tiskiltä kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista kirjolohta kuin viljeltyä Norjan lohta. Kuuntele miksi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Liveluotainten käyttö on kuin sähköautoilu. Melkein jokaisella on siitä mielipide, riippumatta siitä, onko sellaista koskaan kokeillut. Jopa elektronisille härpäkkeille allerginen, umpikelaamisen, mustavalkoisten Suomi-filmien ja iskelmämusiikin nimiin vannova Kalastajan Radion toimittaja saattaa kuitenkin odottamatta hurahtaa kalastamaan ”telkkareilla” ja vieläpä myöntää argumentoineensa liveluotainten välttelyn perusteet monelta osin aivan metsikköön. Niko Satto ja Petri Varis eivät tässä podcastissa jaa vinkkejä liveluotaamiseen tekniikkaan vaan pohtivat luotaamista ja luotaamattomuutta lähinnä ”kulttuuriantropologisesta” näkökulmasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lohikannat ovat taantuneet Atlantiin laskevissa joissa jo useiden vuosien ajan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä lohikantojen alamäen taustoilta ja kertoo muun muassa, mitä kyttyrälohen ja lohen kaupallisen kassiviljelyn vaikutuksista tiedetään. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Itämeren lohikannat ovat taantuneet viimevuosina. Suomalaisia kehitys on koskettanut erityisesti Tornionjoen ja Simojoen kalastuksen kautta. Myös merialueilla lohenkalastukseen on tullut lisää rajoituksia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä ja taustoja lohien vähenemiselle ja Itämeren lohen tulevaisuuden näkymiä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Paperikirja elää vahvaa murrosta. Ensin tulivat digitaaliset alustat, sitten äänikirjat. Kalastuskirjallisuutta ei niinkään äänikirja uhkaa, mutta liikkuva kuva ja säännöllisesti päivittyvät internetsivut, kuten kalastajankanava.fi, kylläkin. Jo viidessä vuodessa tapahtuu paljon, kymmenessä sitäkin enemmän ja 2000-luvun alkupuolen kirjat ovat jo nostalgiapläjäyksiä. Turun Kirjamessujen kalastuskirjatarjonta oli heppoista, mutta kokosimme tähän sekä messuilta että sen ulkopuolelta ajankohtaisen kalastuskirjatarjonnan sekä tarinaa siitä, mikä haastaa kalastuskirjoja nyt ja tulevaisuudessa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

"Voi ¤%&/# teijän turkulaisten touhuja", sanoi poromies-Paavo, kun näki meidän kalastavan ihan tosissamme haukea Lapissa. Mutta kun vaihtoehtona on alamittainen harri tai tammukka, jo 70-senttinen jokihauki laittaa aivan eri tavalla hanttiin. Puhumattakaan sitten, kun virtavedestä pääsee kampeamaan metrikalaa. Erilaiset maisemat ja erilaiset - toisen väriset ja väkivahvat - kalat saivat meidät jo Tuomaksen kanssa sopimaan ensi vuoden haukikeikan ajankohdan. Tässä jaksossa Niko Satto ja Tuomas Peltonen pureutuvat hauenkalastukseen Lapissa sekä kertovat omasta syksyisestä kalareissustaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija ja armoitettu suurharrien pyytäjä Ari Savikko on tehnyt korkean hatunnoston arvoisen urakan perustamalla Suomen Kalakirjaston Muonioon. Tämä jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kirjasto toimii tarvittaessa tietolähteenä myös tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille. Kalakirjasto on tällä hetkellä auki vain sopimuksen mukaan, mutta kannattaa ottaa yhteyttä, jos Muonion suunnalla liikkuu. Sen verran vaikuttava kokemus Suomen Kalakirjasto on!  Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Seppo Suuronen teki pitkän uran Erä-lehden päätoimittajana. Monessa mukana ollut innokas kalastaja pääsi aitiopaikalta seuraamaan kalastuksen ja kalastusvälineiden muutosta. Miltä kalastus näyttää tulevaisuudessa ja mitä uhkakuvia harrastukseemme liittyy? Toimittaja Jari Rannisto haastattelee Suurosta. Seppo paljastaa myös salaisen ahvenreseptinsä kuulijoiden iloksi.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kaudelle 2024 uistelijoita koskevat rajoitukset ovat viimein varmistuneet. Määräykset venyivät viime metreille. Toimittaja Jari Rannisto pohtii podcastissa määräyksiä, luonnonlohen huonoa tilannetta ja minkä pitäisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Takatalvi ei ole monenkaan kalastuksenharrastajan mieleen. Kalojen mieli voi muuttua, mutta niin muuttuu myös kalastajan. Vaikka voisi, ei ehkä tee mieli lähteä vesille, kun sataa lunta tai kylmä pohjoistuuli puree ihoa. Takatalvi voi myös olla turvallisuusriski venettä kuljetettaessa, rampilla tai kun pitää pukea paljon vaatetta päälle ja liikkeet muuttuvat kömpelöiksi. Tuleeko sinulle mieleen asioita, joita emme osanneet ottaa podcastissa edes huomioon? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuuntele tarina siitä, miten kalastus voi viedä – niin hyvässä kuin pahassa. Antsulla lähtee kymppihauen metsästys hieman käsistä. Ota hyvä asento ja nauti reilun tunnin mittainen radiohupailu. Tätä parodiaa ei pidä ottaa liian vakavasti. Jutun on alunperin kirjoittanut toimittaja Niko Satto ystävineen Feelishing-blogiin vuosia sitten ja Antsun projekti 10-hauki on yksi tarinoista, joka on jäänyt mieleen aiheuttaen hymähtelyä jälkikäteenkin. Nyt tarina on puhuttu Nikon, Petri Variksen, Mikko Vähätalon ja Mika Nummiston toimesta reilun tunnin mittaiseksi kuunnelmaksi.  Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Avovesikausi on vähitellen alkamaisillaan. Toimittaja Jari Rannisto on koonnut muistilistan kalastajille, mitä kaikkea on syytä tietää ja huomioida ennen kalaan menoa niin vesistön, veneen laskemisen kuin lupien ja rajoitusten näkökulmasta. Kuuntele Jarin tarinat ja vinkit - säästyt vähemmällä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

1980- ja -90-lukujen taitteessa Saaristomerelle istutettiin runsaasti meritaimenia. Sen seurauksena myös vetouistelun harrastajia oli paljon. Osakaskunnat vaihtoivat istukkaat siikaan ja sekä taimenten että uistelijoiden määrät romahtivat. 2000-luvulla on ymmärretty, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja istutusten sijaan meritaimentyö on keskittynyt purokunnostuksiin. Haastattelimme puroaktiivi Sami Raittolaa 1,5 vuotta sitten, samalla kun katselimme meidän aikamme ensimmäisiä kutevia taimenia Kuninkojan kunnostetussa kaupunkipurossa. Tässä Kalastajan Radion jaksossa Sami kertoo lupaavista uutisista muilla varsinaissuomalaisilla puroilla sekä tietysti Kuninkojan taimenten tämänhetkiset kuulumiset. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomessa pilkitään suomalaisilla pilkeillä! Sen voi todeta kun katsoo Kalastajan Kanavan talvikalastuskyselyyn osallistuneiden 1 013 suomalaisen luottopilkkien listaa. Pystypilkki on yhä suosituin pilkkimalli, ja yksittäisistä pilkeistä Puustjärven Hopeasiipi vei ykköstilan selvällä kaulalla. Nuorten aikuisten ryhmässä tasapainopilkki on kuitenkin pystypilkkiä suositumpi. Viidennelle sijalle ja samalla tasurien kärkeen kapusi savonlinnalainen Kaweri. Tässä podcastissa kuulet Puustjärven Vieheen, Kaweri-Vieheen ja Rapala VMC:n edustajien ajatuksia eri pilkkimalleista ja niiden tulevaisuudesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohen sukupuutto on lähempänä kuin koskaan. Palokin koskien vapauttaminen on otettu yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi, jossa järvilohen luonnonkierto voitaisiin saada toteutumaan. Asiantuntijoilla ei ole projektista järvilohen näkökulmasta yksimielisyyttä. Kuuntele podcast, jossa toimittaja ja innokas vetouistelija Jari Rannisto lyö oman lusikkansa sakeaan soppaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jokaisella kalastuksenharrastajalla on jonkinlaisia kalastukseen liittyviä toiveita, haaveita tai unelmia. Yksi haluaa tuoretta kalaa pöytään, kun joku toinen taas haluaa tavoittaa mahdollisimman monta erilaista lajia. Useimmat unelmoivat kuitenkin isoista kaloista – kotimaisista tai ulkomaisista. Tässä podcastissa Niko Satto käy läpi eri näkökulmista unelmasaaliita ja niiden tavoittelua. Paras unelmasaalis on kuitenkin se, joka saaminen on vielä edessä! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kaikuluotain, perinteinen tai live, on mukana jäällä. Näppäintekniikka on jo hallussa, mutta miten kalastat sen kanssa? Liikkuuko kala vai Sinä? Kalastatko odottavalla vai aktiivisella taktiikalla tai kenties keskityt tiukasti rajattuun alueeseen? Entä jos kaveri on mukana jäällä, miten saadaan kalastukseen tehoa yhteistyöllä. Näitä tilanteita sekä syntyjä syviä, pohditaan kaikuluotain taktiikoihin keskittyvässä jaksossamme. Näkemyksiään ja kokemuksiaan jakaa Kimmo ”Mokki” Mänttäri Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle. Hyppää Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin saadaan, vaikka varmasti petrattavaakin jäi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun mittari näyttää kymmeniä pakkasasteita, kalastus alkaa yleensä muuttua kärsimykseksi. Talvi onkin erinomaista aikaa huoltaa välineet tulevaa kautta varten. Kun kalastuskausi on kuumimmillaan, silloin harvoin riittää aikaa vaihdella koukkuja tai hitsailla jigejä. Mutta kun television ääreen istuessa ottaa syliinsä yhden vieherasian ja käy koukut läpi, huolto tulee tehtyä melkein itsekseen ja uusi kalastuskausi starttaa entistä valmiimpana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslaki on muuttunut vuodelle 2024. Vapaa-ajankalastajilla on ilmoitusvelvollisuus koskien uhanalaisia kaloja sekä vieraslajeja. Omakala-sovellus tarjoaa helpon tavan hoitaa velvollisuus. Lain perusteena on tarve saada mahdollisimman hyvä kuva näiden kalojen tilasta ja kantojen kehityksestä. Omakala tarjoaa käyttäjälle muutakin kuin ilmoituskanavan. Kuuntele Jari Ranniston podcast, jossa perehdytään asiaan tarkemmin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hissipilkintä on tekniikka, joka soveltuu sekä kalojen etsintään välivedestä että erityisesti ahvenen aktivointiin. Pilkkijältä tekniikka vaatii aktiivisuutta, mutta kalustopuolella pärjää samoilla välineillä kuin muulloinkin. Ahvenen hissipilkinnässä tehokkain viehe on yleensä tasapainopilkki ja saaliskalat keskimääräistä karkeampia. Siian kohdalla kohteena ovat kalaa syövät isompikokoiset yksilöt. Jari Rannisto kertoo tuoreimmassa podcastissa kokemuksiaan hissipilkinnästä ja siihen sopivista välineistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jääkalastuksen suosio kasvaa! Periteinen pilkkiminen on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti, eikä kaikkia jääkalastuksen muotoja enää välttämättä tunnista pilkkimiseksi. Välineet ovat kehittyneet isoin harppauksin ja käyttömukavuus sekä -mahdollisuudet lisääntyneet. Tässä Kalastajan Radion jaksossa tarkastelemme millaisia kalastajia jäällä liikkuu ja miten he kalastavat. Kalastajaryhmiä tarkastellaan käytettävien välineiden kautta - millaisia välineitä he käyttävät ja miten ne ovat kehittyneet. Tämän Kalastajan Radion jakson toimittajana meillä on vieraileva tähti Kimmo ”Mokki” Mänttäri, joka on ollut kalastuksessa mukana liki koko elämänsä. Harrastuksen ohella, Kimmo on vaikuttanut viimeisen neljännesvuosisadan mm. Rapalalla monissa eri tehtävissä – myynnistä, koulutukseen, tuotekehitykseen ja -testaukseen. Kerrassaan mukava mies ja monipuolinen kalastaja – eikä yhtään hassumpi tarinankertojakaan.

Siika on vesistöihimme eniten istutettu kalalaji. Istutuksia tehdään rannikkoalueilta pikkujärville asti. Siikalajeja erotellaan useampiakin, vaikka lajittelu jakaakin mielipiteitä. Vapakalastajalle siika on pienisuisena ja ajoittain ravintonsa puolesta hyvinkin valikoivana haasteellinen vastapeluri. Parvikalana se on kuitenkin siitä kiitollinen, että yleensä toimivan metodin ja vieheen löytyminen tarkoittaa yleensä useamman kalan saalista. Siika nauttii ruokakalana suurta arvostusta aivan aiheestakin. Siian pyynti ei myöskään pääsääntöisesti kohdistu uhanalaisiin kantoihin. Kuuntele Jari Ranniston podcast ja tutustu paremmin tähän herkulliseen mutta oikukkaaseen vastapeluriin ja sen kalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suurkalojen pyynti on kalastuksen kuninkuusluokka, ja kukapa ei isoa kalaa haluaisi saada. Mutta tässä, jos missä pätee sanonta nallekarkkien jakautumisesta, tasan eivät mene myöskään isot kalat. Suuria kaloja voisi kalastuksen näkökulmasta ajatella omina lajeinaan. Suurhauenkalastaja ei tavoittele normaalin kokoisia haukia, ja toisaalta hauenkalastaja saa suurhaukia saaliikseen vain sattumalta. Jaksossa pohditaan, mitä tehdä toisin, jos kalastuksen kuninkuusluokkaan siirtyminen kiinnostaa, ja toisaalta, minkälaisia vastuita kertynyt tieto ja taito tuo mukanaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vanha hokema sanoo, että vanhuus ei tule yksin. Ei niin, sen myötä tulee monenlaista kremppaa, jotka tuovat muun muassa kalastusharrastamiseen lisää haastetta. Näkö heikkenee, lihaksisto jäykistyy, pissattaakin tämän tästä. Kuuntele 48-vuotiaan toimittajan omaelämäkerrallinen ruikutus ja jos kuulut samaan sukupolveen, voivottele rohkeasti mukana. Ja jos olet nuorempi ja ajattelet, ettei tämä koske aikanaan sinua niin, heh heh! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lirkkiminen on kalastuksen laji, jossa lyhyellä vavalla, pikkiriikkisellä koukulla ja mitättömän kokoisella syötin palalla ongitaan pieniä kaloja hämärässä, otsalampun valoa hyväksi käyttäen. Jos itse lajikalastus ei kiinnosta, kannattaa joskus iltahämärissä mennä kirkkaan lampun kanssa tutkimaan rantavesiä. Kahlaamattakin pääsee näkemään kaloja, samoin laitureilta vaikka makuuasennosta. Hyvänä iltana voi bongata vaikka kymmenen eri kalalajia ja joukon muita vesieläimiä. Öinen vedenalainen maailma on yllättävän mielenkiintoinen! Liity Niko Saton ja Petri Variksen seuraan rannalle lirkkimään ja tutkimaan vedenalaista maailmaa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuolleen täkykalan käyttö jigauksessa on tehokas tapa erityisesti kylmässä vedessä kalastettaessa. Keski-Euroopassa se on suosittu tapa erityisesti talvikaudella kuhan tavoittelussa. Sopivilla välineillä täkyä voidaan uittaa myös niin hauelle kuin ahvenellekin. Kuolleen täkykalan käyttö on hieman hitaampaa ja työläämpää kuin jigin käyttö, mutta haastavissa oloissa usein erittäin tehokasta. Toimittaja Jari Rannisto perehdyttää lajin saloihin ja kertoo omia kokemuksiaan aiheen ympäriltä vuosien saatosta. Voit katsoa miten saat täkyn viritettyä jigipäähän Kalastajan Kanavan YouTubesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigaustekniikoita on maailmalla runsaasti. Kalastustoimittaja Jari Rannisto kertoo, mistä tekniikat ovat lähtöisin ja mitä reittiä ne tulevat Suomeen. Myös lainsäädäntö vaikuttaa myös jigaukseen. Osa muutoksista tapahtuu varsin nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa jigikalastuksen osalta? Mitkä ovat parin tulevan kauden trendit ja uudet tekniikat? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jos harrastat jigikalastusta, oletko kokeillut pysty- eli vertikaalijigausta? Se on mielenkiintoista ja parhaimmillaan heittojigausta tehokkaampaa. Lajiin on suhteellisen helppo tutustua, sillä siihen tarvitaan vain painavampia päitä ja haarukkapyrstöisiä kalajigejä. Kokeilla voi heittojigivälineilläkin, vaikkakin pidemmän päälle tarvitaan heittovapaa jäykempi vapa. Moni vertikaalijigausta kokeillut on jäänyt lajiin lopullisesti kiinni, joten kannattaa kokeilla, mikä siinä oikein vetää puoleensa! Tässä jaksossa Niko Satto kertoo, kuinka päästä alkuun vertikaalijigauksessa ja miksi sitä kannattaa kokeilla! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Perhokalastus on yksi mielenkiintoisimmista tavoista kalastaa haukea. Hauki on perhovavan päässä väkevä vastus ja vastaiskun tekeminen vaatii harjoittelua. Kuten tietysti heittäminenkin. Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi sumupläkässä, perho hakkaa vieheen mennen tullen. Tässä jaksossa Niko Satto kertoo vinkit ja niksit hauen perhokalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuksessa luotaimet ja tekniikka on helpottanut huomattavasti kalojen ja etenkin kalapaikkojen löytämistä. Varsinkin jigikalastuksen kasvattaessa suosiotaan, on peruslähtökohtana se, ettei ”tyhjää paikkaa” kannata heittää. Kaikuluotain on monessa erinomainen apuväline kalastajalle, mutta sen käyttö vaatii hiukan harjaantumista. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi perusteita kaikuluotaimista, ja niiden käytöstä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sanonnan mukaan lohta ei oteta, se annetaan. Haastavan vastuksen tarjoava lohi on vuodesta toiseen haluttu kalastuksen kohde. Yksi Euroopan parhaimpana pidetyistä lohijoista on Norjan Gaula. Mikäli haluaa pidellä suurlohta perhovavan päässä, Gaulalla se on mahdollista. Joskaan ei todellakaan helppoa. Tässä podcastissa voit aistia, millaisia tunteita lohenkalastus herättää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Oikean kokoisella vieheellä on oleellinen merkitys kalastuksen tuloksellisuuteen. Miten veden lämpötila vaikuttaa jigin koon valintaan? Pitkän linjan kalastaja ja toimittaja Jari Rannisto pohtii asiaa ahvenen, hauen sekä kuhan näkövinkkelistä ja kertoo myös mitä esimerkiksi kuhan ravintotutkimuksista voidaan asiasta päätellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Merellä hauen syyskausi alkaa, kun veden lämpötila laskee 15-16 asteen tuntumaan, yleensä syyskuun puolivälin, ja ensimmäisten syysmyrskyjen aikaan. Ja jatkuu jäiden tuloon. Syys-lokakuussa, kun vesi on vielä lämpimämpää, saadaan tyypillisesti määrällisesti parhaat saaliit, loppusyksyn ja alkutalven ollessa taas suurhauenkalastajan juhlaa. Lämpötilan lasku, ja muutos kalan elinympäristössä vaikuttavat kalan käytökseen suuresti, ja nämä pitää myös kalastajan huomioida. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi syksyn hauenkalastusta merellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappujen käyttö ahvenenkalastuksessa on jäänyt vähiin. Hiukan hankalana heitettävänä sen sijaan on helpompi valita joku toinen viehetyyppi, mutta vaapuilla on kuitenkin paikkansa ahvenenkalastajan vieherepertuaarissa. Ahven nimittäin hyödyntää koko vesipatsasta saalistaessaan, ja joskus on päiviä kun viehe pitää uittaa selvästi kalojen yli. Ja tähän vaappu sopii kuin nenä päähän.  Kuuntele jakso ahvenen vaappukalastuksesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

”Lehtien vertailutesteissä pärjää se, joka maksaa eniten” -väite elää sitkeästi, vaikka tosiasiassa isoille lehtitaloille puolueeton journalismi on kunnia-asia. Tässä podcastissa Niko Satto ja Mika Nummisto kertovat 20 vuoden jutuntekokokemuksella taustoja lehtien vertailutestien tekemisestä, hauskoista sattumuksista ja parhaista testimuistoista. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun liveluotaimessa näkyy iso kalakaiku, ja kun siitä kaiusta täräyttää jigiin kolmen kilon suurlahna, saattaa tulla mieleen, että niitä voisi onkia ihan tosissaan. Kalastajan Radion Teemu ja Niko lähtivät selvittämään, onko lahnan suurkalarajan ylittäminen lastenleikkiä. Kuuntele, kummat olivat etevämpiä, lahnat vai radiomiehet. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lämpimän veden ahven on siitä kiitollinen kalastuskohde, että sille kelpaa monet erilaiset tekniikat. Tämä tarjoaa kokeilunhaluiselle kalastajalle lähes loputtomat mahdollisuudet kokeilla uusia tekniikoita ja vieheitä. Lusikkauistinta ei pidetä ahvenen kalastuksessa minään ykkösvalintana. Se on ajoittain todella tehokas erityisesti välivedessä saalistavalle ahvenelle. Myös talvikalastuksesta tutut pystypilkit ovat heitettyinä tehokkaita. Tasapainopilkkiäkään ei pidä hylätä kesäkaudeksi pilkkipöntön sivutaskuun. Kalastustoimittaja Jari Rannisto antaa vinkkejä ja omia kokemuksiaan raitapaitojen pyyntiin vähemmän käytetyillä vieheillä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni on saattanut saada virvelillä säyneen, joku joella kalastava ehkä turvankin. Suuret kalaravintoa syövät särkikalamme tarjoavat mielenkiintoisen ja vähän mystisenkin haasteen – ja mikä parasta, niitä voi kalastaa silloin kun on kiva ilma! Haastateltavana biologi Jussi Aho, kalastusvälinealan asiantuntija Petri Varis sekä turpapioneeri Henri Vairinen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jos tavanomainen ”kalastelu” tuntuu joskus tylsältä, kun ennätyksiäkään ei joka päivä pysty parantamaan, erilaiset tavoitteelliset jutut voivat pitää harrastuksen virkeänä. Yksi idea on yrittää kalastaa hauki kaikista Suomen maakunnista. Tällä reissulla Niko Satto kalastaa Keski-Suomen ja Etelä-Savon pinnakaloja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappu on ylivoimaisesti suosituin kuhan uisteluviehe. Pohjoisamerikkalaisilla kalavesillä tilanne ei ole aivan niin selvä. Uistelussa käytetään paljon kastemadoilla tai juotikkailla terästettyjä lippoja. Myös lusikkauistimet ovat suosittuja. Lusikat kelpaavat myös meidän kuhallemme. Ajoittain ne voivat olla myös hyvinkin tehokkaita. Useimmat uistelijat eivät ole niitä edes tosissaan kokeilleet. Pitkänlinjan uistelija Jari Rannisto kertoo omia kokemuksiaan vuosikymmenien varrelta lusikan käytöstä kuhan uistelussa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigistä on tullut parissa vuosikymmenessä ylivoimaisesti käytetyin heittoviehe kesäisessä kuhan pyynnissä. Monet muutkin viehetyypit soveltuvat kuitenkin tarkoitukseen. Parhaimmillaan ne voivat olla jopa yhtä tehokkaita tai tehokkaampiakin. Vaihtelua ne tarjoavat varmasti. Monien viehetyyppien käytössä on yhtymäkohtia jigaukseen, mikä on omiaan helpottamaan uuden opettelua Kalastustoimittaja Jari Rannisto tarjoaa ajatuksia, omia kokemuksiaan ja vinkkejä aiheesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastus täkykalalla on harvinaisen jännittävää puuhaa. Sen lisäksi siinä viehättää perinteikkyys ja onhan se parhaimmillaan myös erittäin tehokas tapa saada suuria kaloja. Täkykalastukseen kuulu laaja kirjo erilaisia kalastustapoja rauhallisesta turpien jokionginnasta merilohen fileraksiuisteluun. Kaikkea ei opi kerralla, mutta näillä vinkeillä voit aloittaa vaikka helposta koho-onginnasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pilkkiminen ei ole pelkästään talvilaji. Parhaimmillaan veneestä pilkkiminen on helppo ja antoisa kalastustapa myös avoveden aikaan. Lisää välineitäkään ei ole edes pakko hankkia, sillä alkuun pääsee loistavasti talvivälineilläkin. Toimittaja Jari Rannisto kertoo omia vinkkejään vuosien varrelta pilkeillä veneestä kalastamiseen. Usein yksinkertainen on kaunista ja vanhat keinot ovat parempia kuin pussillinen uusia. Kokeile sinäkin veneestä pilkkimistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Punavalkoinen koho on ikoninen esine, minkä jokainen suomalainen tuntee. Mutta sellaisenaan tuo parin euron onkilaite on harvinaisen kehno laitos käyttötarkoitukseensa. Pienellä parantamisella siitä saa kuitenkin kelvollisen laitteen, ja aivan vähällä vaivalla onkilaitteen saa täysin uudelle tasolle. Jaksossa esitellään myös savolaistyylinen ”speed-onginta” ahvenia etsivälle onkijalle. Kuuntele Teemu Kosken vinkit ja niksit, jolla viet onkimisen uudelle tasolle.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohi on erittäin uhanalainen. Sen tilanne on heikentynyt pikkuhiljaa. Viime vuosina kehitys on kuitenkin luisunut nopeammin huonoon suuntaan vesihomeen ja liian vähäisiksi jääneiden emokalapyyntien takia. Pitkän linjan uistelija ja innokas järvilohen tavoittelija Jari Rannisto pohtii millä eväillä lähteä tulevaan kauteen. Lisätietoa järvilohen uhanalaisesta tilasta ja jo tehdyistä toimenpiteistä lajin selviämiseksi saat tietoa myös seuraavilta nettisivuistoilta: elinvoimainenjarvilohi.fi ja pelastetaanjarvilohi.fi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vuoden 2023 MasterChef-titteli pokattiin pitkälti kalaruuilla. Titteliä kantavan ja itsekin kalastusta harrastavan Kristiina Ponsimon lempikala on monen vihaama hauki. Tässä jaksossa Turun toimituksen nuorempi toimittaja, Veikko, haastattelee vuoden 2023 MasterChef Suomi voittajaa Kristiina Ponsimoa. Kristiina tuo mm. peruspaistajille uusia näkökulmia kalaherkkujen valmistamiseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun vedet alkavat lämmitä, hauki liikkuu ja syö koko ajan aktiivisemmin. Se tarkoittaa erään hyvän ja perinteisen haukivieheen ajan alkamista. Tämän klassikon paikoille ovat kalapakeissa tunkeutuneet monet uudemmat viehetyypit, mutta vanhaa hyvää konstia ei pidä unohtaa. Puhumme siis lipasta! Kuuntele Niko Saton vinkit hauenkalastukseen lipoilla. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.