Podcasts about avioliiton

Ranskalainen vuonna 1873 syntynyt kirjailija Colette on ajankohtainen uuden suomennoksen myötä. Poikamainen maalaistyttö Gabri, oikealta nimeltään Sidonie-Gabrielle Colette, varttui Bourgognen maaseudulla, Saint-Sauveur-en-Puisayen paikkakunnalla. Avioliiton myötä hän muutti 20-vuotiaana keskelle Belle Époque -kauden kiihkeintä Pariisia ja aloitti menestyksekkään kirjailijauransa. Nyt hänen radikaalista teoksestaan Le Pur et l'Impur on tehty suomennos. Coletten Puhdas ja epäpuhdas -kirjassa kuvaamat transvestiittinaiset, jotka pukeutuivat miehen asuun, leimautuivat aikanaan vaarallisiksi. Housuja naiset saivat käyttää vain poliisilta anottavalla erikoisluvalla, jollainen myönnettiin vain ammatillisin perustein, kuten esimerkiksi näyttelijä Sarah Bernhardtille. Colette pukeutui merimiesasuun vieraillessaan Madame de Cavaillet'n salongissa. Mitä naiset viestittivät tällä pukeutumisellaan? Colette kritisioi kuitenkin oman aikansa feministejä, joille hän suositti ruoskaa ja haaremia. Miksi hän kritisoi feminismiä, vaikka kirjoitti radikaalin teoksen? Colette kuitenkin edisti feminismin asiaa. Hän puhutteli lukijoita, niin teksteillään kuin omalla rohkeudellaankin. Ranskassa naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1944. Colette oli ensimmäinen nainen, jolle Ranskassa järjestettiin valtiolliset hautajaiset vuonna 1954. Ohjelman vieraana on suomentaja Sampsa Laurinen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Puntarissa evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen ehdotus kahden avioliittokäsityksen mallista, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta säilyttäisi yksittäisille papeille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä niin halutessaan. Onko kyseessä kirkon sisäistä konservatiivi- ja liberaalikentän turbulenssin liennyttämistä, ei ketään tyydyttävä kompromissiratkaisu vai syy hajoamiselle kahteen kirkkokuntaan? Työmarkkinasolmu on ummessa, kun hallitus ja työnantajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä ja neuvotteluyhteyttä poliittisiin työtaistelutoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ylilyöntejä (sosiaalisessa) mediassa asian tiimoilta heitellään puolin ja toisin. Ovatko tyhmistyminen ja disinformaatio aina olleet väistämättömiä lakkojen aikana vai onko tämä pikemminkin taas yksi oire yhteisen todellisuuden murenemisesta? Jääkö suomalainen yhteiskunta lakkojen vuoksi pysyvästi typerämmälle ja polarisoituneemmalle tasolle? Vanhuutta ja senioritodellisuutta näytetään kuvattavan nykyään paljon mm. elokuvissa, teatterissa ja tv-sarjoissa. Onko väestörakenteen muutos vanhemmaksi aiheuttanut sen, että tarvitsemme vanhuudesta kertovia tarinoita? Halutaanko korkea ikä fyysisine vaivoineen sokeroida joksikin herttaisen lupsakkaaksi ilmiöksi? Emojit ovat nykyään niin keskeinen osa kommunikaatiotamme, ja siihen liittyy paljon sudenkuoppia, että on syntynyt emojikouluttajien ammattikunta tarkjoamaan meille työkaluja oikeaoppiseen emojien käyttöön. Onko kyseessä harhainen modernin ajan erikoisammatti, vai pitäisikö meidän kaikkien opetella emojien oikeaoppinen käyttö nolojen tilanteiden ja kommunikaatiovirheiden välttämiseksi? Kuvamanipulaatio on puhuttanut Britannian hovin kautta, kun prinsessa Catherinen äitienpäiväpotretti osoittautui retusoiduksi. Tästä nousi kohu, joka on herättänyt jopa salaliittoteoreetikot spekuloimaan kuninkaallisen perheen tilasta, tolasta ja tulevaisuudesta. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ongelma, josta pitäisi kenties keskustella entistä enemmän. Tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Puheenjohtajana ja toimittajana toimii Juhani Kenttämaa.

Ortodoksisen kirkon perinteen ihanteiden mukaan ihmisen tulee valita elämänmuotonsa luostarielämän ja avioliiton välillä. Miten tämä valinta tulisi tehdä? Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen pohtii asiaa kirkon tradition ja omien kokemustensa valossa.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa kuullaan Virpi Nymanin tekemä haastattelu, jossa Esa Rantala kertoo innostuksestaan erilaiseen tekniikkaan. Hän kuvaa, tallentaa ääntä, editoi ja välittää sekä kuvaa että ääntä netin kautta. Esa välittää näin ja monella muullakin tavalla elämänsä kautta evankeliumia eteenpäin. Esa kertoo, ettei hän ole puhuja, mutta hän on valtavan hyvä ja tärkeä sanoman edelleen välittäjä. Ilman häntä ja hänen kaltaisiaan Vivamon kirkon messujen nettilähetykset ja monet muut vastaavat eivät onnistuisi. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautellaan mieliin edellisen jakson ajatuksia. Niissä esiin nousivat Isä meidän -rukouksen näköalat ja tuon rukouksen yhdistävä voima. Tästä Marita Leivo kertoi oman elämänsä tuokiokuvien kautta. Minna Rissanen puolestaan kertoi uskosta, elämästä ja merkityksellisestä elämästä Jeesuksessa. Minna muisteli myös yhteistä matkaamme Vivamon evankelistakurssilla ja sen merkityksestä kutsumuksensa kannalta. Totesimme DominiLifen olevan hyvä mobiiliohjelma, joka tulee rukouselämää. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Nyman jututtaa Maarit ja Eero Haltiaa Vivamossa pidetyn messun jälkeen. Haltiat olivat Vivamossa samassa veneessä avioparityön merkeissä. Tuo työ perustuu vertaistuelle ja aidolle jakamiselle. Vivamossa oli koolla haastattelun tekohetkellä vastuupareja, jotka valmistautuivat tuleviin avioliittotapahtumiin. Esillä oli myös maaliskuussa toteutettava samassa hytissä aviopari risteily Viking Gracella. Johon osallistumista voi harkita. Ohjelman kolmannessa osuudessa edellisestä jaksosta tuttu Minna Rissanen kertoi merkillisestä ja merkityksellisestä johdatuksesta Serbiaan erääseen naisjohtajien kokoontumiseen. Jumala laittoi ajatuksen tästä matkasta ensin Minnan ystävän ja hänen kanssaan evankelistakurssin käyneen Seijan sydämelle. Matka sisälsi hämmentävän sairastumisen, Jumalan puhetta ja upean jakamisen hetken etelä-afrikkalaisen naisen kanssa. Ohjelmassa on puhetta omista lahjoista, avioliiton huoltamisen tärkeydestä, uudellaan aloittamisen armosta sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen tärkeydestä. Meidän tulisi osata antaa palautetta rakkaudella ja vastaanottaa sitä nöyryydellä. Ilkeästä palautteesta on hyvä löytää se ydin, jota työstää, mutta heittää se loppu kompostoitumaan anteeksiannon kompostiin. Kaikissa uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Raamatun rakkaustarina. Avioliiton arvo ja merkitys. Vieraana Mikko Sivonen.

Mieheksi ja naiseksi luotu Meidät on luotu miehiksi ja naisiksi. Avioliitto on Jumalan idea. Ongelmien alku avioliitossa Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Avioliiton perusta ei ole rakkaus vaan miehenä ja naisena oleminen. Tasavertaisena avioliitossa Tasavertaisina avioliitossa. Yhteinen tehtävä ja … Lue loppuun →

”Lapsen oikeutta lapsuuteen tulee suojella”, toteaa arkkipiispa Tapio Luoma. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tänään antanut oikeusministeriölle lausunnon, jonka mukaan alaikäisten vihkimisestä pitäisi Suomessa luopua eli avioliittolaista poistettaisiin mahdollisuus alaikäisen avioliittoon oikeusministeriön erityisluvalla. Yleinen syy lapsiavioliittoihin on kuitenkin ollut uskonnollisten yhteisöjen moraalikäsityksissä ja teiniraskauksiin liittyvässä häpeässä, muistuttaa lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

"Kukaan ei tee toista onnelliseksi", tämä edellisjaksossa kuultu väite on jäänyt mietityttämään Ellua. Mitä tapahtuu kun lumo häviää, onko peli silloin menetetty? Vai pitäisikö kysymys asetella kokonaan toisella tavalla?

Avioliiton arki on joskus enemmän inhorealisimia kuin todellista rakkautta, tuumii Ellu. Suhdetohtori innostuu välittömästi ajatuksesta, koska siitä päästään mukavasti liikkeelle.

"Olenko vain jonkun joku, vai kuka mä oikein oon"? Ellu haluaa jatkaa keskustelua avioliiton arjesta ja ehkä pettymyksistäkin.

Merja on syntynyt Boråsissa, missä hänen vanhempansa ompelivat työkseen rintaliivejä. Nykyään Merja työskentee osastopäällikkönä maanpuolustuslaitoksessa, tanssii afrikkalaista tanssia ja maalaa. Tietyissä tilanteissa sua katsotaan halveksivasti, kun kuljet tummaihoisen miehen kanssa."Merja Aho Sanyang syntyi Boråsissa 1966. Vanhemmat olivat töissä tekstiilitehtaalla. Kun Merja oli 3-vuotias, perhe muutti Suomeen ja siitä vuoden kuluttua muuttokuorma pakattiin uudelleen, osoitteena jälleen Ruotsi. Tällä kertaa Ahot asettuivat Tukholman pohjoispuolelle Upplands Väsbyhyn ja siellä Merja asuu tänäkin päivänä.Kouluikäisenä Merjaa kiusattiin koulussa. Hän keksi kuitenkin keinon selvitä tilanteesta voittajana. Suomenkielisten luokkien jälkeen seurasi työ ruotsinsuomalaisessa esikoulussa.Kun ensimmäinen oma vauva oli tulossa, päätti Merja vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan Tukholman yliopistoon, toisin kuin hänen vanhempansa olivat tehneet. Opiskelu ei ollut perheen perinne, mutta Merjalle siitä muodostui tapa päästä elämässä eteenpäin.Hänestä tuli arkistonhoitaja, sen jälkeen arkistonjohtaja ja tätä nykyä hän työskentelee yhdessä Ruotsin maanpuolustuslaitoksen virastoista osastopäällikkönä. Hänellä on 17 alaista.Yksi Merjan aiemmista työpaikoista oli Estonia-samlingen. Kuulemme ohjelmassa myös ääniä vuodelta 1994, kun yli 800 ihmistä hukkui Itämerellä.Merja löysi nykyisen aviomiehensä afrikkalaisen tanssin kautta. Jalkaflirtistä se alkoi. Nyt he ovat naimisissa ja aviomiehen kotimaa, Gambia, on tullut Merjalle tutuksi.Muslimia hänestä ei tule, mutta hän suhtautuu ennakkoluulottomasti miehensä kulttuuriin ja tapoihin. Avioliiton kautta hän on oppinut näkemään afrikkalaiset uudella tavoin.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

21.5.2016 Kari & Aila Keipi

Hanna Ranssi-Matikainen 25.10.2015

Vuonna 2000 suomalaisen avioliiton kesto oli keskimäärin kaksitoista vuotta. Vuonna 2010 avioliitot kestivät enää kymmenisen vuotta. Onko avioliitto vanhentunut instituutio? Miksi niin moni suomalainen avioliitto päätyy eroon? Avioliiton asemasta ja tulevaisuudesta Roman Schatzin kanssa keskustelevat psykologit ja tietokirjailijat Ilona Rauhala ja Tony Dunderfelt.