Kohtaamispaikka Lahti

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti Roomalaiskirje lukuja 7–8 ja kristityn todellisuutta: sisäistä taistelua synnin ja armon välillä – sekä vapauttavaa evankeliumia, joka kantaa kaiken keskellä. Mitä vaihtoehtoja meillä on, kun huomaamme synnin riippuvan meissä kiinni? Kieltäminen, epätoivo vai parannuksen tie? Parannus ei ole itsensä parantamista, vaan syntien tunnustamista ja anteeksiantamuksen vastaanottamista. Ratkaisu ei löydy ihmisestä, vaan yksin Kristuksesta. Opetus kuljettaa Paavalin kysymyksestä: “Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” riemulliseen vastaukseen: “Kiitos Jumalalle, Jeesus Kristusn, meidän Herramme, kautta!” Samalla avautuu Room. 8:n huudahdus: ei mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Opetuksessa käsitellään: • kristityn kilvoitus: henki vastaan liha • lain ja evankeliumin oikea ymmärtäminen • Kristuksen sovitustyö kaiken perustana • Pyhän Hengen työ uskovassa • varmuus pelastuksesta ja tulevasta ylösnousemuksesta Tämä on lohduttava ja vapauttava opetus sinulle, joka kamppailet, väsyit tai kyselet riittävyydestäsi. Kristuksen työ on riittävä – ja se kantaa perille asti.

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti ja henkilökohtaisesti yhtä Uuden testamentin puhuttelevimmista kohdista: Roomalaiskirje 7:15–25. Paavali kirjoittaa: “Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” Onko tämä kuvaus uskovasta – vai jostakin muusta? Nummela osoittaa, että Paavali puhuu tässä kristityn todellisesta, jatkuvasta sisäisestä taistelusta. Opetuksessa käsitellään: ✦ Uskovan uusi tahto – ilo Jumalan laista ✦ Vanhan ja uuden ihmisen välinen jännite ✦ Miksi taistelu syntiä vastaan jatkuu koko elämän ajan ✦ Lain tehtävä: paljastaa synti, ei parantaa ✦ Evankeliumin vapauttava sanoma: Kristus on meidän vanhurskautemme Nummela kertoo myös henkilökohtaisen kokemuksensa nuoruudestaan, jolloin juuri tämä raamatunkohta pysäytti hänet herätyksen hetkellä. Teksti ei vain kuvaa ihmistä – se paljastaa meidät. Mukana opetuksessa ovat myös uskonpuhdistuksen ääni ja Martti Lutherin vahva näkemys elävästä uskosta: Usko ei ole kuollut teoria, vaan Jumalan teko meissä – ja silti kristitty elää jatkuvassa parannuksessa ja armon varassa. Tämä opetus rohkaisee rehellisyyteen, toivoon ja Kristus-keskeiseen elämään. Taistelu jatkuu – mutta armahdettuna, rakastettuna ja Kristuksen varassa.

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen 7. luvun äärellä ja avaa Paavalin vahvaa ja vapauttavaa opetusta lain ja armon suhteesta – käyttäen avioliittoa syvällisenä vertauskuvana. Paavali käyttää avioliittokuvaa selittääkseen, mitä tarkoittaa se, että kristitty on kuollut laille ja kuuluu nyt kokonaan Kristukselle. Laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää – mutta Kristuksen kuoleman kautta uskova on vapautettu laista pelastustienä ja kutsuttu elämään armon alla. Opetuksessa käsitellään muun muassa: • Raamatun avioliitto-opetusta Vanhan testamentin, Jeesuksen ja Paavalin valossa • Avioliiton pysyvyyttä ja avioeron problematiikkaa • Jeesuksen ehdotonta, mutta samalla armollista opetusta • Paavalin vaikeaa kohtaa: “ei sido mikään pakko” (1. Kor. 7:12) • Miksi Raamatun lähtökohta on yksi mies ja yksi nainen – kunnes kuolema erottaa Leif Nummela ei ohita elämän monimutkaisuutta, kipua eikä rikkonaisuutta, mutta painottaa, että turvallisinta on pysyä Jumalan sanassa ja Jumalan tahdossa. Kyse ei ole tuomiosta, vaan totuudesta ja armosta. Opetuksen toinen vahva painopiste on lain tehtävä: • laki ei voi pelastaa • laki paljastaa synnin • laki tuo ihmisen kuolemaan itsensä varmuudesta Laki on kuin kuumemittari: se ei paranna, mutta se näyttää avun tarpeen. Ratkaisu ei ole lisää yrittämistä, vaan Kristus, joka on täyttänyt lain meidän puolestamme.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen kuudennen luvun äärellä ja vie kuulijan Paavalin ajattelun ytimeen: mitä Kristuksen työ merkitsee käytännössä uskovan elämässä? Paavali on luvuissa 1–5 laskenut vahvan perustan: pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskosta. Nyt kuudennessa luvussa hän tekee tästä perustasta elämää koskevat johtopäätökset. Opetuksen keskiössä ovat teemat: • kaste ja osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • “pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä” • vanhan ihmisen riisuminen ja uuden ihmisen päälle pukeminen • pyhitys armon seurauksena – ei pelastuksen ehtona • kristityn elämän todellinen taistelu ja realistinen arkisuus Paavali ei tarjoa helppoa hengellistä kaavaa, vaan kutsuu täyskäännökseen: elämään, jossa emme enää anna itseämme synnin välineiksi, vaan Jumalan käyttöön. Silti armo pysyy koko ajan perustana – kilvoittelu ei ansaitse mitään, mutta se kuuluu kristityn elämään. Opetuksessa avataan konkreettisin esimerkein, miten Paavalin kehotukset näkyvät ihmissuhteissa, perheessä, työelämässä ja arjen ristiriidoissa: anteeksiantamisessa, ystävällisyydessä, nöyryydessä ja pitkämielisyydessä. Mukana on myös Lutherin ja tunnustuskirjojen näkökulma: pyhitys on alkanut, mutta se ei tule koskaan valmiiksi tässä ajassa. Täysi vapaus synnistä toteutuu vasta iankaikkisessa elämässä. Opetus kutsuu ottamaan Paavalin sanat tosissaan, ilman lainalaisuutta ja ilman armosta luopumista: armo ja kilvoitus kuuluvat yhteen.

Mitä tarkoittaa rakastaa loppuun asti? Tässä opetuksessa Eetu Lehtinen vie meidät Johanneksen evankeliumin 13. luvun äärelle – hetkeen, jossa Jeesus tietää kärsimyksen ja kuoleman olevan edessä, mutta valitsee silti rakastaa, palvella ja antaa itsensä kokonaan. Opetus alkaa koskettavalla esimerkillä pitkästä avioliitosta ja kysymyksestä: mikä on kestävän rakkauden salaisuus? Vastaus johdattaa suoraan Jeesuksen luo – hänen rakkauteensa, joka ei perustu tunteisiin tai vastavuoroisuuteen, vaan itsensä antavaan palvelemiseen. Keskiössä on: • Jeesus pesee opetuslasten jalat: vallan ja rakkauden mullistava yhdistelmä • Rakkaus, joka ulottuu myös kavaltajaan ja hylkääjiin • Uusi käsky: “Niin kuin minä olen rakastanut teitä” • Kristuksen rakkaus ei vain esimerkkinä, vaan pelastuksen lähteenä • Miten Jeesuksen palveleva rakkaus voi näkyä meissä tänään? Opetus haastaa rehellisesti katsomaan omaa rakkauttamme Jeesuksen rakkauden valossa – mutta ennen kaikkea kutsuu lepäämään siinä armossa, että Kristuksen täydellinen rakkaus kantaa, vaikka omamme on vajavaista.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi? Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään. Opetuksen keskiössä ovat: • Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään • Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa • Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä • Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa • Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa • Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen. Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa: • Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla? • Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan? • Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta? • Onko Jumalan armo edelleen totta minulle? Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Leif Nummela avaa yhden Raamatun keskeisimmistä ja samalla haastavimmista teemoista: miten synti ja kuolema tulivat maailmaan yhden ihmisen kautta – ja miten armo ja elämä tulivat yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Opetuksessa käsitellään: • Perisyntiä: mitä Raamattu opettaa ihmisen syntisyydestä syntymästä saakka • Aadam ja Kristus vastakkain: yhden tottelemattomuus ja yhden kuuliaisuus • Lain tehtävä: miten laki paljastaa synnin, mutta ei voi pelastaa • Armon ylivertaisuus: missä synti on tullut suureksi, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi • Kaksi valtakuntaa: synnin hallinta ja armon hallinta • Kristus puolustajanamme: Jeesus rukoilee meidän puolestamme Isän edessä Opetus kutsuu kuulijaa tutkimaan itse Raamatusta, onko asia näin, ja pohtimaan elämän suurinta kysymystä: elämmekö synnin vai armon hallintavallan alla. “Niin kuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsee vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.” (Room. 5:21)

Johanneksen evankeliumin luku 12 on käännekohta Jeesuksen julkisessa toiminnassa. Tässä opetuksessa Mika Falk vie meidät kulkemaan koko luvun läpi ja pysähtymään ydinkysymyksen äärelle: seuraanko minä Jeesusta – oikeasti? Luvussa 12 kohtaamme Marian ylitsevuotavan rakkauden, kansanjoukkojen hoosianna-huudot, Jeesuksen sanat vehnänjyvästä sekä kutsun tulla valoon. Jeesus paljastaa yhä selvemmin, kuka hän on ja miksi hän on tullut: tie kulkee kohti ristiä, jossa Jumalan kirkkaus ja rakkaus tulevat näkyviksi. Opetuksessa avautuu neljä näkökulmaa Jeesuksen seuraamiseen: • Jeesuksen seuraaminen on Jeesuksen rakastamista • Jeesuksen seuraaminen on hänen vastaanottamistaan kuninkaana ja Messiaana • Jeesuksen seuraaminen on ristin juurelle tulemista yhä uudelleen • Jeesuksen seuraaminen on valossa vaeltamista ja valon seuraamista Opetus haastaa kuulijaa olemaan vain katsoja tai kuuntelija – ja kutsuu todelliseen seuraamiseen, Jeesuksen luo tulemiseen ja hänen kanssaan kulkemiseen.

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti raamatullista toivoa, Jumalan rauhaa ja rakkautta, jotka eivät perustu ihmisen kokemuksiin, tunteisiin tai olosuhteisiin, vaan Kristuksen objektiiviseen tekoon. Jumalan rauha on todellinen Jumalan edessä – silloinkin, kun elämä on täynnä kärsimystä, ahdistusta ja keskeneräisyyttä. Opetuksessa kuljetaan Roomalaiskirjeen viidennen luvun ydinteemojen äärellä: • miksi kristillinen toivo ei ole epävarmaa optimismia, vaan varmuus iankaikkisesta elämästä • miten kärsimys synnyttää kärsivällisyyttä, koeteltua kestävyyttä ja lopulta toivoa, joka ei saata häpeään • miksi Kristus sekä ymmärtää kärsimyksemme että on ainoa, joka voi meitä siinä auttaa • mitä tarkoittaa, että Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta • miksi kristillinen rakkaus ei ole maailmallista itsekkyyttä, vaan Kristuksesta nousevaa, uhrautuvaa rakkautta Leif tuo esiin kristillisen uskon keskeisen paradoksin: Kristus kuoli meidän puolestamme silloin, kun olimme vielä syntisiä, vihollisia ja heikkoja. Juuri siksi toivomme kestää myös viimeisenä päivänä – se on Jumalassa, ei meissä. Opetus käsittelee myös: • Pyhän Hengen työtä sanan kautta ja Kristuksen kirkastamista • väärän hengellisyyden ja varman Jumalan sanan erottamista • sitä, miksi kristillinen toivo ja rauha eivät koskaan perustu ihmisen omaan hengellisyyteen • ”jo nyt – ei vielä” -jännitteessä elämistä kristittynä Lopulta katse kiinnittyy Kristukseen, joka elää ja puolustaa meitä Jumalan edessä. Hän kuoli, jotta meidät sovitettiin – ja hän elää, jotta me pelastumme. Kristus on meidän kerskauksemme, toivomme ja rauhamme.

Tässä opetuksessa Leif Nummela johdattaa kuulijat Roomalaiskirjeen viidenteen lukuun ja sen ytimeen: rauhaan Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta. Paavali siirtyy Room. 1–4 lukujen perustelusta nyt siihen, mitä vanhurskauttamisesta seuraa – ei tunnekokemuksena, vaan todellisena ja objektiivisena rauhana, jonka Jumala itse on tehnyt Golgatalla. Opetuksessa avautuu: - mitä tarkoittaa olla uskosta vanhurskautettu - miksi kristityn rauha ei perustu omaan kokemukseen vaan Kristuksen tekoon - miten Jumala on tehnyt yksipuolisen rauhan syntisen ihmisen kanssa - miksi kaikki hengellinen aarre – anteeksianto, elämä, toivo ja rakkaus – on Kristuksessa, ei meissä - miten ”Jeesus + jotain muuta” -ajattelu vie rauhan ja vääristää evankeliumin Leif tuo esiin Paavalin opetuksen laajemmassa kokonaisuudessa (Room. 5–8): synti, laki ja kuolema on kukistettu, eikä mikään voi erottaa Kristuksessa olevaa ihmistä Jumalan rakkaudesta. Rauha ei tarkoita elämän helppoutta, mutta se kestää ahdistusten ja kärsimysten keskellä, koska se ei riipu ihmisestä vaan Jumalan uskollisuudesta. Opetus kutsuu lepäämään armossa, pysymään evankeliumissa ja luottamaan siihen, että Jumala ei enää tuomitse, vaan on Kristuksessa meidän puolellamme. Tämä rauha on lahja – ja Jumala pitää siitä kiinni ikuisesti.

Miksi Jeesus viivytteli Lasaruksen luo lähtemistä? Miksi hän antoi ystävänsä kuolla – ja mitä se kertoo hänen identiteetistään ja tehtävästään? Tässä opetuksessa Kari Valkama avaa Johanneksen evankeliumin luvun 11 kertomusta Lasaruksen kuolemasta ja kuolleista herättämisestä sekä sen syvää merkitystä kristilliselle uskolle. Opetuksessa tarkastellaan, kuinka Jeesuksen tunnusteot eivät olleet viihdettä tai hyväntekeväisyyttä, vaan selkeitä todistuksia siitä, että hän on Jumalan Poika ja kuoleman voittaja. Lasaruksen kuolleista herättäminen nousee ainutlaatuiseksi ja vastaväitteitä kestävänä merkkinä Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä. Kari pohtii myös Jeesuksen sanoja: “Minä olen ylösnousemus ja elämä” ja niiden yhteyttä Vanhan testamentin Jumalan nimeen “Minä olen”. Opetus yhdistää raamatuntulkinnan, teologian ja arkielämän kysymykset: – Ihmeet ja tiede – Usko ja nykytieteen ennakko-oletukset – Sairaus, rukous ja kristityn arki – Miksi sairastuminen ei ole uskon puutetta eikä rangaistus – Kuolema ei ole loppu Lisäksi käsitellään juutalaisten johtajien reaktiota Lasaruksen herättämiseen ja sitä, miten pelko vallan menettämisestä johti päätökseen tappaa Jeesus – sekä mitä tästä voidaan oppia myös tämän päivän kirkollisessa todellisuudessa.

Miksi Raamattu kuvaa uskon suurmiehiä niin vajavaisina? Miksi Abraham, Daavid, Jeremia ja muut Jumalan palvelijat esitellään ihmisinä, jotka tekevät virheitä, epäonnistuvat ja lankeavat? Tässä opetuksessa Leif Nummela johdattaa Roomalaiskirjeen äärelle ja näyttää, miten koko Vanha testamentti valmistaa tietä yhdelle täydelliselle: Jeesukselle Kristukselle. Opetuksen ytimessä on Paavalin sanoma vanhurskauttamisesta:“Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.” Vanhurskaus ei ole ihmisen ansiota, vaan Jumalan lahja. Se ei synny teoista, vaan se luetaan – aivan kuin kirjanpidossa – syntisen ihmisen hyväksi Kristuksen tähden. Leif avaa syvällisesti, mitä tarkoittaa “vieraaksi vanhurskaudeksi” kutsuttu todellisuus: Kristus eli täydellisen elämän meidän puolestamme ja lahjoittaa kuuliaisuutensa meille. Jumala lukee jumalattoman vanhurskaaksi, ei siksi että ihminen olisi muuttunut täydelliseksi, vaan siksi että Kristus on.

Tässä opetuksessa Mika Falk keskustelee Timo Poikolaisen kanssa Johanneksen evankeliumin ainutlaatuisesta alusta – tekstistä, joka avaa joulun ydinsanoman kosmisessa mittakaavassa. Johanneksen evankeliumin prologi (Joh. 1:1–18) vie meidät ajassa taaksepäin luomiseen saakka ja paljastaa, kuka Jeesus todella on: Sana, joka oli Jumalan luona ja joka oli Jumala. Tässä opetuksessa pysähdytään pohtimaan, mitä tarkoittaa se, että ääretön Jumala tuli ihmiseksi, telttaili keskellämme ja ilmoitti Isän – täynnä armoa ja totuutta. Opetus kutsuu katsomaan joulua pintaa syvemmältä: ei vain perinteenä, vaan ainutkertaisena tapahtumana, jossa Jumala paljastaa todelliset kasvonsa – rakkauden, armon ja totuuden kasvot. Tervetuloa mukaan tutkimaan sanaa ja valmistautumaan jouluun Johanneksen evankeliumin äärellä.

Tällä opetuskerralla Ilkka Rytilahti johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin lukuun 10 – kohtaan, jossa Jeesuksen salaisuus alkaa avautua yhä kirkkaammin. Reaktiot Jeesukseen ovat ristiriitaisia: osa epäilee, osa torjuu, jotkut jopa raivostuvat. Silti Jeesus itse paljastaa, kuka hän todella on: lampaiden portti, hyvä paimen ja se, joka antaa yltäkylläisen elämän. Opetuksessa kuljemme läpi koko Raamatun suuren paimen-teeman psalmeista profeettoihin ja sieltä Jeesuksen omaan toimintaan. Rytilahti avaa, miten Jeesus jatkaa ja ylittää Vanhan liiton kertomukset – Jumalan läsnäolo ei ole enää etäinen, vaan tullut keskellemme lihaksi tulleessa Sanassa. Miten Jeesus vielä tänäänkin etsii, kutsuu ja löytää – niin Suomessa kuin Lähi-idässäkin. Opetus haastaa kysymään: Onko Jeesus minulle kaukainen vai tunnenko hyvän Paimenen äänen?

Roomalaiskirjeen sydän – yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden” Tällä Roomalaiskirjeen luennolla Leif Nummela vie meidät suoraan kristillisen uskon ytimeen: siihen, miten Jumala tekee syntisen ihmisestä vanhurskaan – ei tekojen, vaan yksin uskon kautta. Opetuksessa korostuu erityisesti: • Jumalan vanhurskaus – Hän on ollut koko ajan oikeudenmukainen, kun tiesi Kristuksen tulevan kantamaan syntimme. • Vanhurskauttaminen yksin uskosta – mikään lain teko ei tuo meitä Jumalan eteen, vaan Jeesuksen täydellinen sovitustyö. • Kerskaamisen loppu – koska pelastus on kokonaan Jumalan teko, ihmiselle ei jää mitään omaa ansiota. • Hyvät teot oikeassa valossa – ne eivät ansaitse armoa, mutta ne syntyvät uskon hedelmänä ja uudistuneesta sydämestä. • Kristityn jatkuva parannus – ei ansaitsemista vaan Jumalan armon uudelleen ja uudelleen vastaanottamista. Leif muistuttaa vahvasti uskonpuhdistuksen ytimestä: “Tästä opista ei voi perääntyä – sillä ilman Kristuksen armoa kaikki on menetetty.” Jos haluat ymmärtää, mitä tarkoittaa, että pelastus on yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden, tämä opetus on sinulle.

Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela avaa Roomalaiskirjeen ja Heprealaiskirjeen suurta sanomaa: Jeesus Kristus on armoistuin - hilasterion, jonka Jumala on asettanut sovitukseksi meidän syntiemme tähden. Raamattu kehottaa meitä: “Astukaamme rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.” Mitä tämä armoistuin tarkoittaa? Leif vie meidät Vanhan testamentin kaikkeinpyhimpään – liitonarkin kannelle, jonne ylipappi vei uhriveren vain kerran vuodessa. Tämä armoistuin, sovituksen paikka, oli esikuva Kristuksesta. Jeesuksessa lopullinen uhri on annettu. Veri, joka ennen pirskotettiin salassa väliverhon takana, on nyt Golgatan kukkulalla vuodatettu kaikkien nähtäväksi, kaikkia varten. Opetuksessa käydään läpi: • mitä hilasterion tarkoittaa ja miksi se on kristinuskon ydinsana • kuinka Vanhan testamentin uhripalvelus valmistaa tietä Kristuksen sovitukselle • miksi veri on sovituksen perusta • miten Jeesuksen uhri lopettaa eläinuhrit ikuisesti • miten Jumalan vanhurskas viha kohtaa Kristuksessa täydellisen sijaiskärsijän • miksi tämä sanoma on kristinuskon sykkivä sydän, jota ilman usko menettää merkityksensä Leif jakaa myös koskettavia esimerkkejä siitä, kuinka sovituksen sanoma puhuttelee yhä nykypäivänä – ja miten lopulta kaikkein oppineinkin teologi huipentaa elämänsä sanoihin: “Jeesuksen Kristuksen veri.” Tämä opetus kutsuu jokaista näkemään, mitä Jumalan armo todella maksoi – ja miksi juuri siksi voimme tulla rohkeasti Kristuksen luo. “Se riittää. Se riittää ikuisesti. Ja se on sinua varten.”

Tämän illan opetuksessa Miika Hämäläinen johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin 9. lukuun – kertomukseen synnynnäisesti sokeasta miehestä, jonka Jeesus parantaa ja jonka elämä avautuu täysin uuteen valoon. Opetus käsittelee teemoja kuten: ✨ Kuka on syyllinen – ja kuinka Jeesus murtaa syyn ja seurauksen ajattelun ✨ Kärsimyksen kohtaaminen ja sen väärintulkinnan vaarat ✨ Jeesus maailman valona – valona myös meidän pimeyteemme ✨ Parantava kosketus, luottamus ja uskon syntyminen ✨ Sokean miehen hengellinen matka: ”Se mies, jota sanotaan Jeesukseksi” → ”Herra, minä uskon” Tämä opetus kutsuu jokaista pohtimaan: *Mitä minun elämässäni on sokeutta? *Missä tarvitsen Jeesuksen valoa? *Ja millä tavoin Jeesus voi avata näön – niin silmille kuin sydämelle?

Tässä opetuksessa Leif Nummela vie meidät Roomalaiskirjeen luvun 3 käänteentekevään kohtaan – siihen hetkeen, jossa Paavali siirtyy puhumaan ihmisen synnin todellisuudesta Jumalan antamaan ratkaisuun: vanhurskauttavaan armoon. Leif muistuttaa, ettei evankeliumin voimaa voi ymmärtää, ellei ihminen ensiksi näe omaa syntisyyttänsä. Vasta silloin Jumalan armo, lahjaksi saatu vanhurskaus ja Kristuksen täytetty työ alkavat maistua siltä, mitä ne todella ovat: välttämättömältä elämän lääkkeeltä, jota ilman emme voi elää. Opetuksessa käsitellään mm.: • Mitä armo tarkoittaa Raamatun mukaan • Miksi Jumala ei tee meille syntiemme mukaan • Kristuksen sijaiskärsimyksen syvyys ja todellisuus • Armo, joka ei vain pelasta, vaan myös kasvattaa • Armon väärinkäytön vaara (Juudaan kirje) • Miten uskovan elämä on jatkuvaa syntien tunnustamista ja jatkuvaa armahdusta • Miksi täydellistä synnittömyyttä ei tule tässä elämässä, mutta miksi voimme silti vaeltaa toivossa • Kuinka Kristuksen kuuliaisuus, kärsimys ja ylösnousemus luetaan uskovan hyväksi Tämä opetus on syväsukellus siihen, mitä armo todella on: ei ansioita, ei suoritusta, vaan Jumalan lahja Kristuksessa.

Leif Nummela vie meidät tällä kertaa Roomalaiskirjeen käännekohtaan – kohtaan, jossa Paavalin raskas opetus ihmisen syntisyydestä saa vastauksen evankeliumissa. Mutta nyt on jotakin tapahtunut: Jumalan vanhurskaus on ilmestynyt – ei tekojen kautta, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tässä opetuksessa Leif avaa, mitä tarkoittaa Jumalan lahjoittama vanhurskaus, miksi Kristus on koko Raamatun keskus, ja miksi pelastus on mahdollista vain uskosta Jeesukseen – ei lain kautta, ei omilla ansioilla, vaan lahjana yksin armosta.

Roomalaiskirjeen kolmas luku avaa: miksi me tarvitsemme evankeliumin, Kristuksen, sovituksen ja anteeksiantamuksen? Leif Nummela vie meidät syvälle Paavalin opetukseen, jossa ihminen asetetaan Jumalan totuuden ja pyhyyden eteen. Juutalaiset ja pakanat — koko ihmiskunta — ovat syntisiä ja tarvitsevat armoa. Mutta keskellä synnin todellisuutta loistaa evankeliumin kirkas sanoma: Jumala pysyy uskollisena, vaikka me olemme uskottomia. Tässä opetuksessa selviää: • Mitä hyötyä oli olla juutalainen? • Miten Jumalan uskollisuus kestää ihmisen epäuskon? • Miksi me emme voi luottaa itseemme tai toisiin kristittyihin — vain Kristukseen? • Mikä on Jumalan oikeudenmukainen tuomio ja miten hän silti voi armahtaa? Leif muistuttaa: meidän uskosta ei pidä luopua sen vuoksi, että petymme itseemme tai muihin, sillä emme koskaan uskoneet heihin — vaan Jeesukseen. #Roomalaiskirje #LeifNummela #Raamattuopetus #Evankeliumi #JumalanArmo #Kristus #Usko #UskollinenJumala

”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Joh. 8:12 Valo ja kirkkaus kulkevat läpi koko Raamatun – luomisesta taivaalliseen kirkkauteen asti. Jumala loi valon, johdatti kansansa tulipatsaassa, kirkasti kasvonsa ja lähetti maailmaan Valon, joka ei sammu. Tässä opetuksessa Ilmo Leinonen vie kuulijan läpi Raamatun punaisen langan: mitä tarkoittaa, että Jeesus on maailman valo – ja miten me voimme olla valona toisille tässä pimeässä maailmassa.

Paavali rakentaa perustusta, joka vie kohti kristinuskon ydintä: ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ei lain tekojen kautta. Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa Roomalaiskirjeen toista lukua ja näyttää, miten Paavali paljastaa jokaisen ihmisen todellisen aseman Jumalan edessä – riippumatta uskonnosta, kansasta tai asemasta. Jumala ei katso henkilöön, vaan tuomitsee oikeudenmukaisesti. Mitä tarkoittaa, että laki on kirjoitettu ihmisen sydämeen? Miten evankeliumi voi olla sekä pelastuksen että tuomion sanoma? Ja mitä Paavali tarkoittaa, kun hän puhuu sydämen ympärileikkauksesta? Leif Nummela johdattaa kuulijan syvälle evankeliumin perustuksiin – sinne, missä ihminen näkee oman syntinsä ja löytää ainoan toivonsa: Kristuksen vanhurskauden.

Tässä jaksossa Leif vie meidät syvälle Roomalaiskirjeen toiseen lukuun, jossa Paavali kääntää valon meihin itseemme – niihin, jotka helposti tuomitsemme muita mutta emme näe omaa sydäntämme.

Oletko koskaan ollut niin janoinen, että mikään muu ei enää merkitse? Raamattu kuvaa tätä sisäistä janoa – ihmisen kaipuuta Jumalan yhteyteen. Me janoamme rakkautta, merkitystä, vapautta ja täyttymystä. Mutta todellinen lähde löytyy vain yhdestä paikasta. Tässä opetuksessa Mika Falk pysähtyy Johanneksen evankeliumin luvun 7 äärelle, jossa Jeesus huutaa: “Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.” Mitä Jeesus tarkoitti? Miten Lehtimajanjuhla ja elävä vesi liittyvät tähän? Ja ennen kaikkea – miten sinä voit löytää sen veden, joka ei koskaan kuivu?

Roomalaiskirjeen ensimmäinen luvun loppu on kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan ja alkaa palvella Luojan sijasta luotua. Leif Nummela avaa tässä opetuksessa rohkeasti ja rehellisesti, mitä Paavali tarkoittaa epäjumalanpalveluksella – ja miksi se koskee meitä kaikkia. Hän käsittelee vaikeita, usein kiisteltyjä aiheita – seksuaalisuutta, moraalia ja kulttuurin muutosta – mutta samalla muistuttaa, että Paavalin tarkoitus ei ole tuomita vain joitakin, vaan paljastaa koko ihmiskunnan todellinen tila: ”Me olemme kaikki syyllisiä.” ”Jos tämä kaikki pätee, niin minulla ei ole mitään mahdollisuutta taivaaseen ilman anteeksiantamusta ja armahdusta. Mutta juuri siksi Kristuksen veri pesee minut tänäänkin puhtaaksi.” Opetuksessa tarkastellaan myös sitä, miten kristillinen maailmankuva eroaa modernista ajattelusta, jossa ihminen pyrkii määrittelemään itsensä ja moraalinsa ilman Jumalaa.

Tässä jaksossa Leif Nummela johdattaa meidät Roomalaiskirjeen 1. luvun syvälliseen ja samalla haastavaan opetukseen. Teksti avaa vakavan todellisuuden siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Jumalan — ja Jumala antaa ihmisen kulkea oman mielensä ja himojensa tietä. Leif muistuttaa, että vaikka Paavalin sanat voivat tuntua vierailta ja jännitteisiltä meidän ajassamme, juuri silloin kannattaa pysähtyä ja kuunnella erityisen tarkasti. Jumalan sana ei ole kirjoitettu loukatakseen, vaan valaistakseen sydämen ja kutsuakseen takaisin yhteyteen Hänen kanssaan. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Mitä tarkoittaa, että ihminen ei enää kunnioita eikä kiitä Jumalaa? • Miten epäjumalanpalvelus ja kiittämättömyys johtavat sydämen pimentymiseen? • Mitä Paavali tarkoittaa puhuessaan “Jumalan hylkäämästä mielestä”? • Miten kristitty voi elää uskollisesti Jumalan sanalle ajassa, joka ajattelee toisin? Opetus haastaa jokaisen kuulijan tutkimaan omaa sydäntään: mitä minä palvon? Mikä hallitsee minun elämääni? Tule mukaan syventymään Roomalaiskirjeen sanomaan, joka näyttää meille totuuden ihmisestä – ja ennen kaikkea Jumalan armosta, joka yhä etsii meitä.

Tässä opetuksessa pysähdymme Jukka Immelin johdolla yhden tunnetuimman Jeesuksen ihmeen äärelle – leipien ja kalojen ihmeeseen. Jeesus ruokkii tuhannet ihmiset viidellä leivällä ja kahdella kalalla – mutta samalla hän paljastaa jotakin paljon suurempaa: hän itse on elämän leipä, joka ravitsee sielumme. Mitä tämä tarkoittaa meille tänään? Miten Jeesus vastaa sekä ajallisiin että hengellisiin tarpeisiimme? Ja mitä tarkoittaa, että Jumala voi yhä tänäänkin “luoda tyhjästä” sen, mitä tarvitsemme? Tässä opetuksessa pohditaan myös juutalaisen ja kristillisen näkemyksen yhteyttä luomisen siunaukseen, leivän pyhyyttä, ja sitä, miten elämän nälkä ja merkityksen kaipuu löytävät täyttymyksensä vain Kristuksessa.

Kaikki ihmiset ovat synnin tähden Jumalan vihan alaisia. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä: “Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.” (Room. 1:18). Miksi evankeliumia tarvitaan? Koska ihminen tukahduttaa Jumalan olemassaolon ja hyvyyden ilmeisen todistuksen. Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa, mutta ihminen kääntyy pois ja asettaa tilalle epäjumalat. Jumalan viha on oikeudenmukainen vastaus syntiin – ja se ilmenee jo nyt ihmiskunnan turmeltuneisuudessa, lopulta myös iankaikkisessa tuomiossa. Mutta juuri tähän pimeyteen loistaa evankeliumi: Jumalan pelastava vanhurskaus, joka on tarjolla kaikille, jotka uskovat.

Tapio Luttinen vie meidät Johanneksen evankeliumin viidenteen lukuun, jonka ytimessä on kysymys todistuksesta: kuka Jeesus todella on ja millä valtuudella hän toimii? Illan opetuksessa kuljetaan läpi koko luvun teksti – Betesdan altaalta parantamiskertomuksesta Jeesuksen syvälliseen opetukseen hänen suhteestaan Isään. Jeesus ei vain paranna sairaita, vaan paljastaa olevansa Jumalan Poika, jolla on valta antaa elämä ja tuomita. Jeesus kutsuu todistajiksi Johannes Kastajan, omat tekonsa ja itse Jumalan. Silti monet eivät tahdo nähdä, vaan etsivät kunniaa toisiltaan.

Evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi kaikille, jotka sen uskovat. Paavali julistaa, ettei hän häpeä evankeliumia – sillä se tuo pelastuksen sekä juutalaisille että kreikkalaisille. Leif Nummela avaa, mitä tarkoittaa ”Uskosta vanhurskas saa elää” ja kuinka tämä mullistava sanoma sytytti Martti Lutherin sydämen ja käynnisti uskonpuhdistuksen. Opetuksessa käsitellään: • Jumalan vanhurskaus lahjana Kristuksessa • Usko, joka ei ole suorittamista vaan vastaanottamista • Sydämen usko, suun tunnustus ja käytännön elämä

Apostoli Paavali esittelee itsensä Roomalaiskirjeen alussa armon evankeliumin julistajana. Hän on saanut armon ja apostolinviran, jotta kaikissa kansoissa syntyisi uskon kuuliaisuus Jeesuksen Kristuksen nimeen (Room. 1:5). Luento avaa Roomalaiskirjeen ydinsanomaa: • Evankeliumi on Jumalan ennalta lupaama sanoma Jeesuksesta Kristuksesta. • Jeesus on samalla tosi ihminen ja tosi Jumala • Kristus on yksi persoona, jolla on kaksi luontoa – inhimillinen ja jumalallinen. • Evankeliumin tarkoitus on herättää uskoa ja synnyttää kuuliaisuutta, ei ihmisen teoista, vaan Jumalan armosta. Paavalin sanoma kuuluu meille tänään:

Mitä Roomalaiskirje merkitsee kristityille tänään? Leif Nummelan luento vie meidät Rooman kaduille, ensimmäisten kristittyjen yhteisöihin ja Paavalin sydämen polttoon evankeliumista. Roomalaiskirje ei ollut vain ensisijaisesti Rooman kristityille kirjoitettu, vaan sen sanoma kuuluu kaikille – myös meille. Luento käsittelee mm.: Rooman kaupungin ja seurakunnan taustaa - Paavalin kirjeen vastaanottajia ja sen kirjoittamistilannetta - Miksi Roomalaiskirjeestä tuli Paavalin pääkirje - Kirjeen rakenne ja keskeinen sanoma: vanhurskauttaminen yksin uskosta - Roomalaiskirjeen merkitys Lutherille ja koko kirkon historiassa Tämä opetus rohkaisee meitä kuuntelemaan Jumalan Sanaa, elämään sen mukaan ja ymmärtämään syvemmin evankeliumin voimaa.

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Mitä tarkoittaa syntyä uudesti? Miten Jumalan rakkaus ja pelastus koskettavat omaa elämäämme? Johanneksen evankeliumin luvussa 3 kohtaamme Nikodemoksen, fariseuksen ja juutalaisten neuvoston jäsenen, joka saapuu yöllä Jeesuksen luo etsimään vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Jeesus puhuu hänelle uudestisyntymisestä vedestä ja Hengestä sekä iankaikkisen elämän lahjasta, joka on tarjolla jokaiselle, joka uskoo. Eetu Lehtisen opetus avaa Nikodemoksen ja Jeesuksen keskustelun syvyyttä ja tuo sen lähelle meidän omaa uskon matkaamme – kysymyksiä, epäilyjä ja miten löydämme Jumalan rakkauden arjen keskellä.

Tässä opetuksessa pohdimme Mika Falkin johdolla, mikä tekee juhlasta juhlan ja erottaa juhlan arjesta. Mikä merkitys on yhdessä iloitsemisella uusien alkujen sekä päätösten hetkinä? Raamatun äärellä tarkastelemme Kaanan häitä Joh. 2, joissa Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä. Tarina avaa syvällisiä näkökulmia juhlan symboliikkaan, teologisiin merkityksiin ja Jeesuksen tien avautumiseen kohti hänen jumalallista tehtäväänsä. Lopuksi pysähdymme Raamatun kuvaaman suurimman juhlan äärelle – Karitsan hääaterian. ”Mitä hän teille sanookin – tehkää se”

Katsaus Johanneksen evankeliumin rikkaaseen teologiaan Tapio Luttisen johdolla. Tässä raamatunopetuksessa sukellamme Johanneksen evankeliumin syvyyksiin: sen syntyhistoriaan, rakenteeseen ja teologisiin pääteemoihin. Evankeliumi on kirjoitettu, jotta lukijat uskoisivat Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja saisivat iankaikkisen elämän hänen nimensä tähden. Käymme läpi evankeliumin neliosaisen rakenteen, Jeesuksen tunnusteot, pitkät puheet ja teologiset keskustelut. Pohdimme myös Johanneksen omaleimaista kerrontaa ja keskeisiä käsitteitä, kuten valo ja pimeys, totuus ja rakkaus. Tämä tiivis katsaus avaa evankeliumin syvällisen sanoman ja sen merkityksen uskonelämälle.

Mitä Jeesus tarkoittaa sanoessaan, että hän on tie, totuus ja elämä? Mitä tarkoittaa seurata Jeesusta? Millaiselle tielle meitä kutsutaan? Ilmo Leinosen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 25.5.2025

Mitä tarkoittaa, että meidät on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu? Miten Jumala on yhdistänyt meidät itseensä? Miten kaikki lepää Jeesuksen ja ristin varassa? Miika Hämäläisen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 18.5.2025. Käsittelyssä on Galatalaiskirjeen toinen luku.

Miksi puhe rististä on hulluutta? Miten Jumala on kätkenyt voimansa ja viisautensa ristiin? Entä mikä on ihmisen vastuu ja rooli suhteessa Jumalan armoon ja pelastukseen? Mikko Matikaisen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 4.5.2025. Käsittelyssä on 1.Kor.1-2.

Mitä tarkoittaa ristin muotoinen rakkaus? Miten voimme olla varmat Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan ja miten kristillinen rakkaus näkyy sekä suhteessa Jumalaan että lähimmäisiin. Pauli Pietiläisen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 21.4.2025.

Mistä iankaikkisessa elämässä on kysymys? Mistä löydämme sen ja miten se liittyy elämään tässä ja nyt? Jukka Immelin opetus 1. Johanneksen kirjeen luvun 5 äärellä Lahden Kohtaamispaikassa 6.4.2025

Mitä tarkoittaa, että Jumala on rakkaus? Miten opimme tuntemaan hänen rakkauden? Michael Greed opettaa 1. Joh.4 äärellä Lahden Kohtaamispaikassa 30.3.2025. Tulkkaus Teija Greed.

Kuka on Jumalan lapsi ja miten Jumalan lapseksi tullaan? Miltä näyttää Jumalan lapsen elämä ja identiteetti? Mika Falkin opetus Lahden Kohtaamispaikassa 16.3.2025. Käsittelyssä on ensimmäisen Johanneksen kirjeen luku 3.

Mikä on uusi käsky, jonka Jeesus antoi seuraajilleen? Mistä uskossa, pelastuksessa ja Jeesuksen seuraamisessa on kysymys? Petri Välimäen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 2.3.2025. Käsittelyssä on 1. Joh.2

Johanneksen ensimmäinen kirje on vahva todistus apostolisesta uskosta ja sen ydinsanomasta. Apostolit olivat nähneet, kuulleet ja koskettaneet Elämän Sanaa – Jeesusta Kristusta – ja julistavat tämän sanoman, jotta löytäisimme yhteyden Jumalaan. Jumala on valo. Valo kutsuu meidät elämään totuudessa ja hylkäämään synnin pimeyden. Valossa vaeltaminen tarkoittaa Jumalan tahdon mukaista elämää, synnin tunnustamista ja jatkuvaa puhdistumista Kristuksen sovitustyön kautta. Johannes varoittaa myös harhaopettajista ja painottaa apostolien opetusten merkitystä kristillisen uskon perustana. Hän rohkaisee pysymään totuudessa ja vaeltamaan Jumalan valossa, jossa on todellinen ilo ja yhteys Häneen. Matti Vanhasen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 16.2.2025 Käsittelyssä 1. Johanneksen kirjeen luku yksi.

Mitä tiedämme ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä? Kuka kirjoitti kirjeen ja kenelle? Millaisiin kysymyksiin kirje on vastaus? Tapio Luttisen johdanto ensimmäisenJohanneksen kirjeen opetussarjaan Lahden Kohtaamispaikassa.

Mikä yhdisti ensimmäisiä kristittyjä? Mikä yhdistää meitä? Käsittelyssä Apt.2:42-47 Mika Falkin opetus Lahden Kohtaamispaikassa 2.2.2025.

Miten ja missä Jumala puhuu meille? Mitä voimme oppia Elian ja Jumalan kohtaamisesta? Anne Takalan opetus Lahden Kohtaamispaikassa 19.1.2025. Käsittelyssä 1.Kun.19

Mitä sinä kaipaat? Mitä tarkoittavat vanhurskauden nälkä ja jano? Eetu Lehtisen käsittelyssä Matt.5:1-12 Lahden Kohtaamispaikassa 5.1.2025

Mitä on ylistys? Miltä ylistys näyttää ja tuntuu? Onko olemassa ylistystä, jota Jumala ei voi sietää? Herran armo on suuri Daavidin psalmi. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka. Ps.103:1-5 Mika Falkin ja Jane Keltakankaan opetus Lahden Kohtaamispaikassa 8.12.2024.