Podcasts about kirkon

Katolisessa maailmassa paljon huolta on viime viikkoina aiheuttanut 88-vuotiaan paavi Franciscuksen terveydentila. Spekulaatio on kiihtynyt onko uuden paavin valinta pian edessä. Arvellaan, että mikäli paavi tervehtyy, niin hän saattaa seurata edeltäjänsä esimerkkiä ja luopua virastaan. Millainen on Franciscuksen kausi ollut ja mitä katolista kirkkoa odottaa? Miten totuudenmukaisesti ajankohtaiseksi tullut Conclave-elokuva kuvaa uuden paavin valintaa? Katolisen kirkon tilasta keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola ja Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

He ovat täällä tänään! Kuvaukset ja lomat on lusittu. Niko ja Jenna kohtaa studiossa ensimmäistä kertaa kuuteen viikkoon. Pääsemme kuulemaan Jennan vapusta.. kihlajaisista.. ja mistä vielä? Niko puolestaan saapuu takaisin pettyneenä. Ei romanssia kuvauksissa, ei paljon puhuttua viidakkorunkkausta eikä edes stondista. Eli onko tässä oikeastaan mitään tapahtunut? Tästä alkaa Nikotellen podcastin kesä, josta ei taatusti vauhtia puutu! * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Jaksossa paneudutaan tuoreeseen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskertomukseen ja sen valaiseviin tilastoihin.

Mikä on ''Paimenvirkavihko'' ,miten paimenvirka määritellään ja kuinka pitkälle ulottuu paimenvirka -asiakirjan historia? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Mika Järvinen, Tom Säilä ja  Lauri Vartiainen. 

Olenko kirkkoa vastaan jos esitän eriävän mielipiteen jostain ajankohtaisesta aiheesta, joka ei ole linjassa Raamatun ilmoituksen kanssa vai kenties kirkon puolesta? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Pauli Selkee.

Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.

Globaalisti tarkasteltuna uskontojen merkitys maailmassa on kasvanut viimeisten vuosikymmenien ajan, mutta Suomessa kehitys vaikuttaa kulkeneen toiseen suuntaan. Uskonnottoman identiteetistä on tullut yhä keskeisemmin “uusi normaali”. Kansainvälisesti poikkeuksellista on se, että Suomessa ateisteiksi itsensä identifioivien nuorten naisten määrä on jo ohittanut nuoret miehet. Nuorten naisten suhteessa uskonnollisuuteen, erityisesti kristinuskoon, on ylipäätään viime vuosina tapahtunut poikkeuksellisen suuri romahdus. Nuorten miesten keskuudessa vaikuttaa päinvastoin heräävän uudenlaista kiinnostusta kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan. Mistä on kyse, mitä tulokset tarkoittavat ja minkälaiset tekijät selittävät nuorten miesten ja naisten välistä eriytymistä? Onko naisten keskuudessa nähtävä uskonnollisuuden romahdus merkki kasvavasta välinpitämättömyydestä henkisyyttä kohtaan vai enemmänkin reaktio nimenomaan kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan? Entä mikä nuoria miehiä kirkossa kiehtoo ja miksi? Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa tutkimusperustaisia vastauksia tuore nelivuotisraportti ”Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023”. Uskonnollisuuden muutoksia ovat avaamassa kaksi kirjan kirjoittajista, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki ja tutkija Kimmo Ketola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Rikhard Larvannon tuore tietokirja Varjotaival (Salakirjat) vie eurooppalaisen okkultistisen historian sydänmaille. Tietokirjan lisäksi kyseessä on myös matkakertomus historiallisille rituaalipaikoille, myyttisimpiin ja legendaarisimpiin esoterian harjoitusalueille sekä tarinoihin ja uskomuksiin, jotka riivasivat ja siunasivat eurooppalaisia totuuden etsijöitä vuosisadoista toiseen. Millaisia ajatuksia ja maailmanselityksiä niistä kumpusi, ja miksi tietyistä paikoista tuli keskeisiä esoterian kannalta, ja millaisina paikat näyttäytyvät tässä ajassa? Kirjassa kolutaan niin mithralaiset maanalaiset rituaalikammiot, juhlavat vapaamuuraritemppelit kuin Sintran hermeettinen puutarha ja jopa Jean Sibeliuksen Ainola. Miten esoteria on vaikuttanut eurooppalaisen ja myös suomalaisen kulttuurin kehitykseen, ja millaisia ajatusmalleja sekä filosofioita aikaamme kumpusi salatieteiden harjoittajilta? Vieraana Varjotaival-teoksen kirjoittaja Rikhard Larvanto sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Feel good to be back! Jo on oltu kauan poissa. Nyt jatkuu!Keskustellaan Suomen Ev. lut. kirkon tilanteesta ja avioliittokäsityksestä.Pitääkö tämä hyväksyä? Onko aihetta erota kirkosta?Disclaimer! : Nämä ovat meidän mielipiteitämme ja asioita tuodaan välillä kärkkäästi esille. Yksin Jumala voi tuomita kuka pääsee taivaaseen, ja kuka on erehtynyt! Me emme tuomitse ketään. Podcast on luotu, jotta pohdintojamme voidaan tuoda esille. Tarkoitus on luoda sivistynyttä keskustelua aiheiden tiimoilta.

Jokainen tulkitsee kuulemaansa omista lähtökohdistaan. Pitäisikö Kirkon muokata meitä sillä tavoin että ajattelisimme kaikki samalla tavoin?

”Taivas putoaa!” varoitteli pieni tipu lastensadussa. ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle” kerrotaan puolestaan Johannes Kastajan saarnanneen. Nykyajassa lopun aikoja voidaan povata niin ympäristöliikkeessä, Yhdysvaltojen politiikassa, islamilaisessa jihadismissa kuin Venäjän hyökkäyssodan perusteluissakin. Näitä kaikkia yhdistää omalta osaltaan apokalyptinen todellisuuskäsitys, jonka mukaan historialla on suunta ja päämäärä, ja edessä odottaa vääjäämättä jonkinlainen suuri käänne. Mutta mistä apokalyptiikassa on kyse ja mitä tässä ajassa tulisi ymmärtää tämän erityispiirteistä? Miksi apokalyptinen ajattelu säilyy vuosisadasta toiseen, vaikka lopun ajan odotukset ovat kuihtuneet kokoon kerta toisensa jälkeen? Tarvitaanko nykyajan politiikassa apokalyptiikan lukukykyä? Vieraina ovat “Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka” -teoksen (Kirkon tutkimus ja koulutus 2024) toimittaneet raamatuntutkija Niko Huttunen sekä Venäjän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkija Elina Kahla. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kimmo Saares.

Toinen toistaan seuraavat globaalit kriisit ovat Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järviselle arkipäiväinen osa elettyä elämää. Vähempikin voisi lannistaa ja luoda toivottomuutta maailman pahuuden edessä, mutta Järvinen kokee käytännön auttamistyötä ohjaavan nimenomaan periksiantamaton toivo. “Teen tänään sen, mitä voin”, hän ajattelee. Toivotutkija Jari Kylmä on puolestaan hoitotyön yhteydessä kohdannut konkreettisesti sen, millainen elämän perusvoimavara toivo voi olla – sekä sen, minkälaista jälkeä toivottomuus voi ihmisen hyvinvoinnille tehdä. Mitä toivo on, mistä se rakentuu ja miten sitä voisi vaalia haastavinakin aikoina? Onko toivossa todella hyvä elää vai onko katteettomalla toivolla myös varjopuolensa? Keskustelemassa ovat Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen ja toivotutkija, sairaanhoitaja ja hoitotieteen professori Jari Kylmä. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Eräänä pimenevänä iltana Metsäradio piipahti Tikkurilan kirkolla, jonne joukko partiolaisia kokoontui Nahkaliljakävelyä varten. Kirkon aulasta löytyivät rinkan painoa punninneet Niko Jourio ja Sara Suomela. Heidät otti jututettavakseen retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Niko, joka oli yksi tapahtuman järjestäjistä, toimi myös kävelevän joukon huoltomiehenä. Sara oli jo konkari ja useamman kerran eri mittaisia Nahkaliljakävelyitä suorittanutkin. Molempia haastateltavia kuullaan lähtötunnelmissa, mutta saamme kommentteja myös matkan varrelta Hanna Virtaselta ja Anna Rissaselta.

Hiljattain ilmestynyt kirja Saatanasta seuraava kertoo Jehovan todistajista erotetun helsinkiläisen Tom-Kristian Heinäahon tarinan, jossa hän kertoo joutuneensa uskonyhteisön ulkopuolelle paljastuttuaan kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Ennen erottamistaan häntä kuulusteltiin ja painostettiin liikkeen johtohenkilöistä koostuvassa oikeuskomiteassa. Hengellistä väkivaltaa ja eristämistä tapahtuu monissa yhteisöissä ja sen riski on sitä suurempi, mitä suljetummasta yhteisöstä on kyse. Miksi ja miten uskonto muuttuu väkivallan välineeksi? Ohjelmassa ovat keskustelijoina Tom-Kristian Heinäahon lisäksi Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila, Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä hengellistä väkivaltaa tutkinut Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Puhumattomuus parisuhteessa voi olla todella kipeä tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten hyvinvointiin. Tämän taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, kuten kommunikaatio-ongelmia, pelkoja, traumoja, epävarmuutta tai temperamenttieroja.Kuitenkin yhteinen halu ja sitoutuminen toisen parempaan ymmärtämiseen voivat avata tien uudelle yhteydelle ja syvemmälle molemminpuoliselle ymmärrykselle. Puhumattomuuden taustalla piileviä haasteita on mahdollista käsitellä yhdessä tai ammattilaisen avulla ja rakentaa vahvempaa ja kestävämpää suhdetta.Puhumattomuudesta parisuhteessa psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina keskustelemassa ovat asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen ja asiantuntija, seksuaalineuvoja Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:sta. Nina, Riina ja Laura käsittelevät jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi puhuminen on tärkeää parisuhteessa? - Mistä puhumattomuus voi kertoa? - Mitä syitä puhumattomuuden taustalla voi olla? - Miten parin varhaiset ihmissuhteet ja temperamenttierot ilmenevät puhumattomuuden taustalla? - Miten turvallisuuden tunne parisuhteessa vaikuttaa puhumattomuuteen? - Miten pari voi purkaa puhumattomuuden muuria ja rakentaa uutta tapaa puhua ja olla yhteydessä?Lisätietoja:Harjoituksia puhumisen tueksi (Parisuhdekeskus Kataja ry) löydät täältä. Parisuhdekeskus Kataja ry:n verkkosivut. Väestöliitön kautta on saatavilla maksuttomia palveluja parisuhdekysymyksiin. Kirkon perheneuvonnan sivut.Kriisikeskusten kautta voitte saada myös apua vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Jos pidit tästä jaksosta voisit pitää myös näistä: - 134. Turvallisuus parisuhteessa. Vieraana Suvi Laru. - 124. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 108. Tunne hyvä parisuhde. Vieraana Maaret Kallio. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen. - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Puntarissa evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen ehdotus kahden avioliittokäsityksen mallista, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta säilyttäisi yksittäisille papeille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä niin halutessaan. Onko kyseessä kirkon sisäistä konservatiivi- ja liberaalikentän turbulenssin liennyttämistä, ei ketään tyydyttävä kompromissiratkaisu vai syy hajoamiselle kahteen kirkkokuntaan? Työmarkkinasolmu on ummessa, kun hallitus ja työnantajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä ja neuvotteluyhteyttä poliittisiin työtaistelutoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ylilyöntejä (sosiaalisessa) mediassa asian tiimoilta heitellään puolin ja toisin. Ovatko tyhmistyminen ja disinformaatio aina olleet väistämättömiä lakkojen aikana vai onko tämä pikemminkin taas yksi oire yhteisen todellisuuden murenemisesta? Jääkö suomalainen yhteiskunta lakkojen vuoksi pysyvästi typerämmälle ja polarisoituneemmalle tasolle? Vanhuutta ja senioritodellisuutta näytetään kuvattavan nykyään paljon mm. elokuvissa, teatterissa ja tv-sarjoissa. Onko väestörakenteen muutos vanhemmaksi aiheuttanut sen, että tarvitsemme vanhuudesta kertovia tarinoita? Halutaanko korkea ikä fyysisine vaivoineen sokeroida joksikin herttaisen lupsakkaaksi ilmiöksi? Emojit ovat nykyään niin keskeinen osa kommunikaatiotamme, ja siihen liittyy paljon sudenkuoppia, että on syntynyt emojikouluttajien ammattikunta tarkjoamaan meille työkaluja oikeaoppiseen emojien käyttöön. Onko kyseessä harhainen modernin ajan erikoisammatti, vai pitäisikö meidän kaikkien opetella emojien oikeaoppinen käyttö nolojen tilanteiden ja kommunikaatiovirheiden välttämiseksi? Kuvamanipulaatio on puhuttanut Britannian hovin kautta, kun prinsessa Catherinen äitienpäiväpotretti osoittautui retusoiduksi. Tästä nousi kohu, joka on herättänyt jopa salaliittoteoreetikot spekuloimaan kuninkaallisen perheen tilasta, tolasta ja tulevaisuudesta. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ongelma, josta pitäisi kenties keskustella entistä enemmän. Tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Puheenjohtajana ja toimittajana toimii Juhani Kenttämaa.

Yksi Jeesuksen titteleistä on profeetta, mikä ei tarkoita ennustajaa vaan viittaa poliittisesti vallankumouksellisen sanoman julistamiseen. Dosentti Jyri Komulaisen mukaan Jeesus jatkoi Vanhan testamentin profeettojen yhteiskunnallista kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan sorrettujen puolustamiseksi, ja jätti saman tehtävän seuraajilleen. Siksi poliittista ulottuvuutta ei voi erottaa kristinuskosta. Toista kertaa Harhaoppia-podcastissa vieraileva Komulainen toimii Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtavana asiantuntijana. Tässä jaksossa hän keskustelee Markuksen kanssa mm. sellaisista aiheista kuin: - Mikä tekee Jeesuksen sanomasta poliittisen? - Miten kaikille kuuluva armo ja poliittisten päättäjien profeetallinen kritikointi sopivat yhteen? - Miksi kristinuskon ihannetulevaisuus ei ole teokraattinen utopia, jossa eri uskonnot ja kulttuurit on alistettu? - Onko kirkkoinstituutio ristiriidassa profeetallisuuden kanssa? - Tarkoittiko Jeesus evankeliumin valta- vai vastakulttuuriksi? - Oikeutettu sota vastaan pasifismi ja maanpuolustuksen oikeutus - Neljä evankeliumia Deuterojesajan profetian täyttymyksinä - Mitä eroa on ”woke-ideologialla” ja profeetallisuudella? - Onko kirkon sanoma vasemmistolainen ja kohdistuuko profeetallinen kritiikki vain konservatiiveihin ja oikeistolaisiin vai - Onko paavi Franciscus saanut aikaan aitoa muutosta katolisen kirkon suhtautumisessa naisiin, seksuaalivähemmistöihin, köyhiin ja ympäristöön? Linkit - 31. Kristus hindulaisuudessa Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠⁠⁠⁠Uskonto on tylsää⁠⁠⁠⁠. - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Instagramissa⁠⁠⁠⁠ - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Facebookissa⁠⁠⁠⁠ Teemamusa ⁠⁠Dan Koch⁠⁠.

Mihin suomalaiset uskovat? Onko uushengellisyys nouseva trendi kaoottisessa maailmassa? Onko uusateismin muoti last seasonia? Kuinka moni suomalainen uskoo Jeesuksen synnittömään sikiämiseen? Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo suomalaisten suhteesta evankelisluterilaiseen uskoon. Miten seksuaalirikostilastoja pitäisi lukea? Suomessa keskustellaan tasaisin väliajoin maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista. Mitä tutkimustieto kertoo maahanmuuttajien ja kantaväestön tekemistä seksuaalirikoksista? Vieraana tutkija, kriminologi Teemu Vauhkonen.

Miksi The Beatlesista lähtien Krishna-uskonto ja sen filosofiat ovat puhutelleet 60-luvulta alkaen etenkin länsimaisia taiteilijoita sekä populaari- ja alakulttuurin edustajia? Mitä länsimaihin levinnyt Krishna-liike ylipäätään edustaa, ja mitkä ovat sen taustat ja päämäärät? Tuoreessa elämänkertakirjassaan Recovering Materialist Tuomas Mäkinen pohtii, miten henkisyyden kautta voi päästä eroon kulutusyhteiskunnasta ja materialismista? Teos seuraa palokkalaista hardcore-punkista sekä straight edge -kulttuurista innostunutta nuorukaista, joka tunnetaan myös Krishna-nimellä Gurunistha Das. Mikä sai täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan suomalaisen hurahtamaan pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvan uskonnon ja filosofian harjoittamisesta, samalla kun useat hänen ikätovereistaan kokeilivat kaikkea muuta kuin itsekuria? Millainen tie Tuomakselle oli uhrata entinen elämä tiellä kohti henkisen tasapainon löytämistä? Miksi hän sekä sarjakuvataiteilija Kaisa "Krishangi" Leka valitsivat Krishna-liikkeen sijaan vaihtoehtoisemman gaudiya vaishnavismin muodon omaksi henkiseksi kodikseen? Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten Tuomas ja Kaisa innostuivat noin 500 vuotta sitten perustetusta hindulaisuuden muodosta. Ja miksi Tuomakseen traditio upposi niin fanaattisesti, että hän päätti jättää kaiken ja muuttaa Suomesta Kaliforniaan Krishna-temppeliin asumaan? Liikkeen ympärillä on ollut myös valta-aseman väärinkäytöksiin liittyviä kohuja, jotka ovat antaneet Krishna-liikkeelle lahkolaisuuden leimaa ja huonoa mainetta. Miten nämä asiat on käsitelty liikkeen sisällä, ja kuinka relevantteja liikkeen opetukset ovat ajassamme? Mukana keskustelussa Tuomas Mäkisen lisäksi Sarjakuva-Finlandialla palkittu sarjakuvataiteilija ja Krishna-uskon harjoittaja Kaisa Leka sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tel Avivista Israelista raportoi toimittaja Vilma Romsi. Kirkon Ulkomaanavun Nenäpäivä-hanke palestiinalaisalueilla. Millaista apua Kirkon ulkomaan apu on vienyt palestiinalaisalueille? Mikä on lapsien asema Gazassa ja Länsirannalla? Haastateltavana maajohtaja Sabina Bergholm KUA sekä humanitaarisen avun asiantuntija Maija Liakka UNICEF. Häirintä ja seksuaalirikokset urheilumaailmassa? Onko hiljaisuuden kulttuuri murtumassa urheilupiireissä, kun häirintätapaukset tulevat nyt julki. Keskustelemassa tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen sekä Väesetöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.  Nyege Nyege on Afrikan tärkein vaihtoehtomusiikin  festivaali. Ugandasta raportoi toimittaja Pasi Toivonen.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Veera Sinervo ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa, Suomen ortodoksinen kirkko leikkautui irti Moskovan patriarkaatista ja siirtyi vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Tänä vuonna Suomen ortodoksinen kirkko juhlii 100-vuotista taivaltaan autonomisena, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisena kirkkona, ja osana juhlamenoja nähtiin syyskuussa 2023 Helsingissä myös ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu. Vierailun yhteydessä järjestetty ristikulkue keräsi yli tuhat osallistujaa. Mitä juuri nyt olisi hyvä ymmärtää ortodoksisen kirkon satavuotisesta historiasta suomessa? Miten esimerkiksi luterilaisen kirkon perinteinen asema ”aitosuomalaisena kirkkona” on vaikuttanut suomalaiseen ortodoksisuuteen ja mitkä ovat niitä vähemmistöidentiteetin omaleimaisia ja erityisiä piirteitä, joista on haluttu pitää kiinni? Entä minkälaiset ajankohtaiset kysymykset herättävät ortodoksien keskuudessa keskustelua juuri nyt – mitä ajatuksia liittyy esimerkiksi naisten asemaan, seksuaalivähemmistöihin, kirkon yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin tai Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaan Ukrainan sodassa? Keskustelemassa ovat ortodoksisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen ortodoksisen kirkon edustaja Kirkon maailmanneuvostossa, teologian maisteri Maria Mountraki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Nyt myös arkkipiispa otti köyhien puolustamisesta kantaa - ja antoi näin tukensa Helsingin Haagan sekä Turun tuomioseurakunnan ulostuloille. Kirkon ulostulot ovat raivostuttaneet oikean laidan poliitikot. Saako kirkon edustaja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin? Jos, niin miten?
 Tampereella yli 200 työllistävä Bronto Skylift ilmoitti kuusipäiväisestä työviikosta. Millaista elämä oli silloin, kun meillä ei vielä ollut viikonloppua? Mitä se toisi tullessaan? Työttömyyttä? Vai nousiko bruttokansantuotteemme? Vai toimisiko X-Paronista tuttu tandem-tandem-metodi?
 Kreikka laillistaa 300 000 paperitonta maahanmuuttajaa helpottaakseen työvoimapulaa. Loistoidea? MItä vaihtoehtoja kreikkalaisilla on?
 Haaviston kampanjanavauksessa yllättäviä nimiä: Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen entinen kansanedustaja Jaana Pelkonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r.) sekä entinen ulkoministeri ja veteraanipoliitikko Pär Stenbäck (r.). Muuttuiko pelitilanne? Suomen Yrittäjien kysely aiheettomista sairauspoissaoloista herätti kovaa kritiikkiä. Pitäisikö pikemminkin pohtia johtamista ja työpaikkahyvinvointia? Entä jos yrittäjistä tehtäisiin vastaavia kyselyitä työntenkijöiltä, kilpailijoilta ja asiakkailta: Ovatko teetättäneet palkatonta työtä tai muuten laistaneet työnantajavelvotteitaan?

Suomessa poliittinen polarisaatio lisääntyy, ja se lisääntyy samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa. Onko tämä amerikanherkku tuontitavaraa rapakon takaa? Polarisaatio läpäisee myös kirkon ja jakaa miehet ja naiset jossain määrin vastakkaisiin leireihin.Tutustu Uusi Tie -lehteen täältä (1 kk ilmaiseksi):https://uusitie.com/tilauspalvelu/

Inkerin kirkon pappisvihkimyksistä on kohistu mediassa. Miksi suomalaisia kirkon herätysliikkeissä työskenteleviä miehiä vihittiin Inkerin kirkon papiksi? (Nauhoitettu 20.9. 2023)Niiranen & Marjokorpi käsittelee apologeettisia ja ajankohtaisia asioita viikoittain.Ohjelman isäntinä Kansanlähetysopiston apologialinjan vetäjä Miikka Niiranen sekä Uusi Tie -lehden päätoimittaja Santeri Marjokorpi.Tutustu Uusi Tie -lehteen täältä (1 kk ilmaiseksi):https://uusitie.com/tilauspalvelu/

“Olen syvästi pahoillani niiden köyhien perheiden puolesta, joiden toimeentulosta hallitus suunnittelee leikkaavansa. Nyt jos koskaan kirkon tulisi jyrähtää", kirjoitti emerituspiispa Mikko Heikka sosiaalisessa mediassa. “Miksi esimerkiksi piispat eivät ota näkyvästi kantaa siihen, kuinka perusturvasta kaavaillut leikkaukset asettavat ihmisiä entistä eriarvoisempaan asemaan ja nakertavat luottamusta yhteiskunnan järjestelmiin?”, kyseli puolestaan yhteisödiakoni Amanda Hiekkataipale Kotimaa-lehdessä. Mitä ajatella kirkon yhteiskunnallisesta roolista ja missiosta, jos vallassa vaikuttaa olevan talous- ja sosiaalipolitiikaltaan kirein hallitus vuosikymmeniin? Kuuluvatko taloudellisen oikeudenmukaisuuden kysymykset kirkolle, millä perusteella ja mitä annettavaa teologialla voisi tässä yhteydessä olla? Keskustelemassa ovat emerituspiispa Mikko Heikka, yhteisödiakoni Amanda Hiekkataipale ja köyhyyskysymysten asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallituksesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kirkko oli ensimmäisinä vuosisatoinaan todella tarkka harhaopeista. Niitä torjuttiin, ja niistä riideltiin tavalla, joita on nykyisin vaikea käsittää. Kirkkomme kolmas virallinen, Athanasioksen mukaan nimetty, uskontunnustus kertoo kiehtovasti harhaopeista. Mutta kuka Athanasios oli? Värikäs tarina mm. vie meidät paratiisiin ja tuo tuliaisina omenia. Ja mikseivät harhaopit enää kiinnosta kirkkoa vanhaan malliin?

Tässä jaksossa keskustelen Jussi Sohlbergin kanssa, joka toimii tutkimuskoordinaattorina Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikössä. Käsittelemme muun muassa teemoja: Mitä kaikkea uushenkisyys pitää sisällään ja miten se eroaa perinteisestä uskonnollisuudesta? Omaako ihminen rajattoman potentiaalin, joka pitää vain löytää ja valjastaa? Voiko ihminen rakentaa autenttisen henkisen polun itse, vai tarvitaanko siihen perinteen auktoriteetti? Ole sinäkin "spiritual, not religious" ja tule mukaan, kun tutkimme uushenkisyyttä Jussi Sohlbergin kanssa! --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/mielen-laboratorio/message

Suomen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä herännäisyys eli körttiläisyys on lestadiolaisuuden jälkeen toiseksi suurin. Siinä missä liikkeen nimen voisi tulkita viittaavan herätys- tai hurmahenkisyyteen, todellisuus on päinvastainen. Se suhtautuu pidättyvästi hengellisten kokemusten näyttämiseen tai edes niistä puhumiseen. Historiallisesti katsottuna herännäisyyttä leimaa suoranainen ilottomuus ja vaatimattomuus. Vuosittain järjestettävät Herättäjäjuhlat kokoavat jopa 50000 osallistujaa. Juhlien ohjelma koostuu lähinnä puheista, joita rytmitetään virsilaululla. Laulettavat virret ovat liikken oman virsikirjan, Siionin virsien lehdiltä. Puhujina on usein myös tunnettuja ei-kirkollisia henkilöitä, ministereistä viihdetaiteilijoihin. Historiassa herännäisyyden piirissä oli runsaasti suomalaisen äärioikeiston kannattajia, mutta nykyisin herännäisyyttä pidetään kirkon liberaalisiiven liikkeenä. Mikä tämän muutoksen selittää? Mitä herännäisyys eli körttiläisyys on ollut historiassa ja mitä se on tänään ja missä se näkyy? Aiheesta keskustelevat Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, pastori-kanttori Samuli Korkalainen sekä Herättäjä-yhdistyksen aktiivi Salla Ranta. Toimittajana on Ville Talola.

Mitä kirkkoon liittyjältä edellytetään? Pitääkö tietää paljon etukäteen? Pitääkö saavuttaa jokin hurskauden aste, että olisi kelvollinen? Näihin kysymyksiin yritän vastata.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Niccolò Machiavelli (1469 - 1527)Translated by Oskar Albin Kallio (1874 - 1940) Ruhtinas on erään Firenzeläisen valtiosihteerin, Niccolo Machiavellin, ohjekirja ruhtinaille, jotka haluavat säilyttää tai lisätä ruhtinaskuntainsa valtaa. Se on kirjoitettu renessansin ajan Italiassa, jolloin koko maa oli jakautunut pieniin, toisiansa nokitteleviin kaupunkivaltioihin ja se on omistettu sille ruhtinaalle, jota Machiavelli toivoo koko kansan yhdistäjäksi. Ruhtinas on yksi maailman luetuimmista ja arvostetuimmista kirjallisista teoksista. Vai pitäisikö sanoa epäarvostetuimmista, sillä se oli pitkään Indexissä, eli Kirkon kiellettyjen kirjojen listalla ja herättänyt lukijoissa läpi historian paljon kauhistelua ja pelon sekasita kunnioitusta. Sitä pidetään reaalipolitiikan peruskirjana, jossa Machiavelli kertoo suoraan miten asiat ovat, ei miten niiden pitäisi olla. Monet ovat löytäneet Machiavellin ohjeet hyödyllisiksi myös nykyajan arki- ja liike-elämässä. - Summary by Harri Tapani Ylilammi --- Support this podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/librivox1/support

Vielä heti sitten maailma näyttäytyi hyvinkin yksinapaisena. Erityisesti USA:ta tai Iso-Britanniaa koskettavat tapahtumat pääsivät helposti edustamaan ”globaalia”. Nyt maailmanpolitiikan kentällä on merkittävään asemaan kuitenkin noussut myös muita suuria toimijoita, kuten erityisesti Kiina ja Venäjä. Samalla maailmassa on selkeästi enemmän nousevia keskivaltoja, joilla on kohtuullisen iso talous, paljon ihmisiä ja omaa vaikutusvaltaa. Oman roolinsa tässä esittää myös Euroopan unioni. Maailma alkaa järjestäytyä entistä moninapaisemmaksi. Moninapainen maailma on kuitenkin samalla aiempaa epävakaampi. Viimeistään pandemia ja Ukrainan sota – ilmastohätätilaa unohtamatta – ovat osoittaneet, että maailman kriiseillä on tapana tulla myös suomalaisten etuovelle. Onko muuttuneessa maailmantilanteessa yhä suurempi tarve kehitysyhteistyölle ja kehityspolitiikalle, jonka ymmärretään olevan sekä eettinen velvoite että myös keskeinen osa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme? Miksi esimerkiksi Venäjä ja Kiina ovat erittäin mielellään tukemassa kehitystä auttamistyön rintamilla, jos Suomen kaltaiset tasapainottajat täältä vetäytyvät? Missä määrin maailman suuntaa ollaan ratkaisemassa juuri siellä, missä kehitysyhteistyö rakentaa kumppanuuksia ja perusteita valtioiden väliselle luottamukselle? Kehitysyhteistyön haasteita uudessa maailmantilanteessa ovat avaamassa Kirkon ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingosta ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Vuonna 2007 esseisti Antti Nylén aloitti esikoisteoksensa ”Vihan ja katkeruuden esseet” (Savukeidas) kirjoittaen: ”Varmin todiste elävän Jumalan olemassaolosta on ehdoton varmuus Saatanan olemassaolosta. […] Paholainen on innoittajani, vaikka vihaan hänen töitään, kuten lihateollisuutta”. Vuonna 2021, noin 14 vuotta myöhemmin, julkaistiin Kirkko ja kaupunki -lehdessä Kari Kuulan kohukolumni, joka jatkoi samalla provokatiivisella retoriikalla julistaen: ”Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun”. Kuulan eläinteologisissa väitteissä ei toisin sanoen ollut mitään täysin uutta, mutta herännyt mediakohu paljasti eettisen kysymyksen ihmisen ja muiden eläinten välisistä suhteista olevan edelleen voimakkaasti polarisoiva, tunteita herättävä ja vaikea. Osana herännyttä jälkipyykkiä Kirkkohallitus on nyt julkaissut ensimmäisen tälle tematiikalle omistetun teoksensa Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023). Mitä ajatella eläinetiikan roolista kirkossa ja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa? Onko eläinteologialla keskustelulle jotakin omaleimaista annettavaa? Miksi ihmis-eläin-suhteista tuntuu olevan hankala käydä avointa dialogia? Keskustelemassa ovat jo vuosia eläinoikeusaktivismia ja kristillistä ajattelua yhdistänyt kirjailija Antti Nylén, teologian tohtori, dos. Kari Kuula sekä eläinteologian ja sosiaalietiikan väitöskirjatutkija Noora Koivulahti. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Jo pidemmän aikaa on tiedetty, että 1980-luvun alun jälkeen syntyneet, eli niin kutsutut millenniaalit ja post-millenniaalit sukupolvet, eivät koe kirkkoa omakseen. Yksilöä velvoittava julistus oikeanlaisesta uskosta ja elämästä ärsyttää, uskonnollinen kieli ja Jeesus-retoriikka vieraannuttavat, luottamus instituutioon horjuu eikä haalea yhteiskunnallis-poliittinen neutraalius kosketa. Kyseenalaistamattomien dogmien sijaan toivotaan tilaa avoimelle, moniarvoiselle ja pohtivalle dialogille - ei riitelyä siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä samalla kun maailma palaa ympärillä. Totuuden sijaan nuoremmat sukupolvet vaikuttavat etsivän enemmänkin oikeudenmukaisuutta. Pettääkö kirkko nuoremmat sukupolvet koettaessaan ohjata hengellisenä auktoriteettina vapautta kaipaavia yksilöitä ja ottaessaan yhteiskunnallisessa keskustelussa helposti sivustaseuraajan rooliin? Mitä Y- ja Z-sukupolvien edustajat voisivat todella kirkolta toivoa? Keskustelemassa ovat Millenniaalien kirkko -teoksen (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023) toinen toimittaja, yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen ja post-millenniaaleihin erikoistunut teologi, projektitutkija Marjukka Laiho. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Mikko Kurenlahti.

Vieraana triplatohtori Oskari Juurikkala. Millaista on tämän hetken roomalaiskatolinen teologia? Mitä tapahtui Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa? Missä menevät katolisen kirkon sisäiset jakolinjat? Onko vaarana katolisen kirkon hajoaminen? Keskustellaanko katolisessa kirkossa samaa sukupuolta olevien avioliitoista? Mitä linjaa paavi Franciscus edustaa?

Kuinka Puolassa on reagoitu ohjusturmaan joka surmasi kaksi ihmistä, ulkomaankirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen raportoi Varsovasta. Useat Venäjän naapurimaista haluavat nyt vahvistaa ilmapuolustustaan. Venäläisiä näkemyksiä tilanteeseen avaa Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Lisääkö ohjusturma lännen apua Ukrainalle? Voiko tapahtuma lisätä sodan eskalaatiota? Keskustelmassa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ja eversti evp., Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari. Mikä innostaa äänestämään seurakuntavaaleissa? Kuinka paljon uskonnossa on politiikkaa? Seurakuntavaaleista ovat keskustelemassa  Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki sekä uskontotieteiden professori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta. Espanjassa kuohuttavat terveydenhuollon leikkaukset. Espanjalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Maija Salmi.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Atte Uusinoka sekä Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Kirkon jäsenmäärä on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Eivätkä nekään, jotka kuuluvat kirkkoon, osallistu kovin ahkerasti seurakuntien toimintaan. Niinikään seurakuntavaaleissa äänestäminen jää pienen vähemmistön vastuulle. Millainen on kirkon tulevaisuus? Mikä on kirkon tärkein tehtävä? Mahtuvatko liberaalit ja konservatiivit sulassa sovussa samaan kirkkoon? Millaisen kirkon suomalaiset haluaisivat? Vieraina ovat seurakuntapastori Elina Koivisto ja teologian tohtori Eero Junkkaala.

”Käytä ääntäsi – sillä on merkitystä”. Mutta kun kyse on äänestämisestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon joka neljäs vuosi käytävissä seurakuntavaaleissa, niin mitä merkitystä? Ainakaan osallistuminen yli 3,6 miljoonan jäsenen yhteisön päätöksentekoon ei vaikuta herättävän kovin laajaa kiinnostusta valtakunnallisen äänestysprosentin laahatessa alle 15 prosentissa – ja vuodesta toiseen jäsenmäärätkin jatkavat laskuaan. Ollaanko kohta jo tilanteessa, jossa kaikki ylipäätään ehdolle asettuneet pääsevät suoraan läpi ja päättämään kirkon tulevaisuudesta? Mutta hetkinen, minkälaista valtaa luottamushenkilöillä kirkossa todella on? Miltä kuulostaisi tilanne, jossa pääsee päättämään, erotetaanko seurakunnasta lastenohjaaja vai kanttori? Tai luovutaanko seuraavaksi ehkä kiinteistöistä tai lopetetaan nuorisotyö? Entä pitäisikö seurakunnan omistama metsä ehkä hakkauttaa vai sittenkin suojella? Vastaavanlaiset päätökset saattavat kirkon varojen ehtyessä olla yhä useamman kirkon luottamushenkilön päätöslistalla. Paikalliset luottamushenkilöt pääsevät myös valitsemaan maallikkoedustajat koko kirkon korkeimpaan päättävään elimeen, kirkolliskokoukseen. Ei mikään vaatimattoman kuuloinen vastuutehtävä! Mutta miksi vastaava valta-asema ei sitten vaikuta herättävän sen laajempaa huomiota – ja mille tahoille valta vaikuttaa tämän myötä kasautuvan? Keskustelemassa ovat seurakuntavaalien kampanjaviestinnän projektipäällikkö Liisa Toivonen, kahdeksan vuotta kirkon luottamushenkilönä toiminut Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm ja Kirkon tutkimus ja koulutuksen tutkija Veli-Matti Salminen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Assembly 2022 festivaaleilla kysyimme pastori Jussi Koskelta ja Lasten ja Nuorten keskuksen verkkokehittäjä Juha Kinaselta muistoja omista atk harrastuksista ja kirkon atk-historiasta. Onko kirkko ollut kärkivaunussa vai resinalla perässä?

Moni arvostaa sitä, että “kirkko auttaa” ja viittaa tällöin diakoniatyöhön. Kirkon auttamistyöstä löydetään jopa tarpeeksi suuria syitä olla kirkon jäsen, jos esimerkiksi julistus ja teologia tuntuvatkin itselle vieraammilta. Diakonia liittyy kiinteästi myös kirkon kokonaisvaltaiseen missioon pitäessään esillä köyhien ja sorrettujen ensisijaisuutta, ihmisten välistä solidaarisuutta, lähimmäisenrakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Mutta tarkoittaako tämä samalla sitä, että diakoniatyö tulisi ymmärtää kutsuna johonkin suurempaan kuin ruokakassien jakamiseen ja toimeentulotukihakemusten täyttämisessä auttamiseen? Kirkon diakonian 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Horisontissa kysellään, löytyykö toiminnan ytimestä kutsu kapinahenkeen ja sortavien valtarakenteiden purkamiseen? Entä miten kutsu barrikadeille sopii yhteen monin tavoin varsin keskiluokkaistuneen ja pitkään yhteiskunnallisen vallan kabineteissa viihtyneen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa? Riittääkö nälkäisten ruokkiminen tänään vai pitäisikö katse kääntää myös voimakkaasti kohti tulevaisuutta: olisiko diakoniatyön tavoitteena varmistaa, että huomenna kukaan ei enää jäisi nälkäiseksi? Keskustelemassa ovat ”Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön” -uutuusteoksen toinen toimittaja, Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtaja Saara Huhanantti sekä Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

He ovat täällä tänään! Kuvaukset ja lomat on lusittu. Niko ja Jenna kohtaa studiossa ensimmäistä kertaa kuuteen viikkoon. Pääsemme kuulemaan Jennan Vapusta.. kihlajaisista.. ja mistä vielä? Niko puolestaan saapuu takaisin pettyneenä. Ei romanssia kuvauksissa, ei paljon puhuttua viidakkorunkkausta eikä edes stondista. Eli onko tässä oikeastaan mitään tapahtunut? TUPLAVIIKONLOPPU tarkoittaa vain yhtä asiaa: Nikotellen iskee bonusjakson lauantaina yksinoikeudella Podmen puolelle. Siellä pääsemme kuulemaan Nikon ekasta baari-illasta & sehän ei voi kuin enteillä hyvää. Tästä alkaa Nikotellen podcastin kesä, josta ei taatusti vauhtia puutu! Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle.

Saarna Hyvän toivon kappeli1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)Jeesus, kiusausten voittaja6.3.2022Anu RaskMatt. 4:1–11Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus olipaastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika,niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: 'Eiihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalansuusta.'”Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänettemppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niinheittäydy alas. Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinuakäsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu:'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'”Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailmankaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jospolvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois,Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaanhäntä palvella.'”Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotkapalvelivat häntä.Lauri Kemppainen kirjoittaa Rukoileva kädellinen -kirjansa alussa näin:Yleensä se tapahtuu yöllä ja silloin pelkään. Pelkään, että kaikki mitä rakastan –kaikki minkä vuoksi teen työtä, kaikki minkä koen arvokkaaksi ja oikeaksi – vainkatoaa. Pelkään, että hyvä ei voita. Että pahuuden äärellä kauneus kuristuu lopultaomaan mahdottomuuteensa. – – Sellaisina öinä Vasili Rozanovin sanat eivät tunnulainkaan liioittelulta: “Ei ole elämää ilman rukousta. Ilman rukousta on vainmielettömyyttä ja kauhua”.Täytyy sanoa että tässä odottamattomassa, selittämättömässä maailmantilanteessatuo äskeinen todella kolahti. Onneksi Lauri sanoitti sen mun puolesta, itse en oleoikein pystynyt keskittymään. Oon katsonut uutisia taukoamatta.* * *Pyysin teiltä tätä saarnaa varten kuvia siitä, mitä tulee mieleen sanasta kiusaus.Tässä päivän tekstissä Jeesus on autiomaassa ja Paholainen kiusaa häntäkiusauksilla. Sainkin tosi osuvia kuvia ja pohdintoja.(Kuva 3)Yksi sähköpostiini tullut kuva on ihana tulppaani kesäisessä puutarhassaLähettäjä liitti kuvaan tekstin:Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Talvella on vaikea pysähtyä ajattelemaan, että elämä on tässä ja nyt. Silmäni etsivätlumikasojen alta kurkistelevia pensaita ja puita. Luon niihin luottavaisia katseita, jottanämäkin tietäisivät kesän olevan tulossa.Tämä kuva kuvaa täydellisesti myös omaa kiusaustani juuri nyt.Myös mulla on kiusaus katsella kukkia, odottaa kesää, haaveilla lämmöstä janautinnosta. Sitä Paholainenkin tarjoaa tässä Jeesukselle: saat maailmanvaltakunnat ja niiden loiston, jos kumarrat minua. Nauti elämästä! Nautikauneudesta! Käännä katse pois kaikesta häiritsevästä. Koska miksipä ei?Juuri niin haluaisin itsekin tehdä. Kääntää katseen pois, katsoa kukkia.Mutta on pakko katsoa ympärille. Tavoitan kolme näköalaa:● Me ollaan pandemian keskellä, uusia on odotettavissa.● Eurooppa on sodassa.● Ilmastonmuutos on totta, ja se on tässä ja nyt.Ei auta, pakko pysyä hereillä. Meidän tehtävä on toimia.Auttaa. Rukoilla. Taistella hyvän puolesta ja pahaa vastaan.Ja yrittää vielä vähän enemmän.(Kuva 1)Tässäkin on sähköpostiini teiltä saapunut kuva kiusauksesta:Kuusamon seurakunnan Isoniemen metsä.Lähettäjä pohtii: Kumpi onkaan kiusaukseni, kertoa näkemykseni vai pysyä hiljaa?Kuvaan liitetty teksti kysyy:Kutsutko riveihin istutettua yhden puulajin puustoa metsäksi vai puupelloksi?Miten ajattelet nauttivasi jokamiehen oikeudella tällaista metsästä? ”Keisarihan on alasti."Kenelle maa kuuluu? Jumalalle, kaikille ihmisille vai maapohjan omistajalle?Ja vielä:Missä ovat ne äänet kirkossa, jotka sanovat, että luonnon riistolla eli talouden jatkuvankasvun opilla on todellisuudessa rajat, että kirkko ei voi pyhittää ahneuteen perustuvaatalousjärjestelmää. Kirkon johto sulkee korvansa tutkitulta tiedolta ja niiltä, joiden elämäänluontokato tulee eniten vaikuttamaan, eli nuorilta, joita Elokapinallisetkin edustavat.Todella tärkeitä kysymyksiä.Onko kiusaukseni pysyä hiljaa? Liittyy oikeastaan samaan teemaan ensimmäisenkuvan kanssa. Paholaisen viesti Jeesukselle oli: Kumarra minua ja pysy hiljaakaikesta häiritsevästä, ja elämä on helppoa ja mukavaa.* * *(Kuva 4)Tänään on ensimmäinen paastonajan sunnuntai, kristityt ovat astuneetneljänkymmenen päivän vaellukselle. Päivän tekstissä on vahvaa symboliikkaa jokakietoutuu paastoon ja pääsiäisen odotukseen. Tekstissä ollaan tarinan alussa,kiusauskertomus sijoittuu aivan Jeesuksen julkisen toiminnan alkulehdille.Jeesuksen paasto autiomaassa kiusauksineen kesti neljäkymmentä päivää. Ja tästähetkestä me Jeesuksen seuraajat puolestaan kuljemme pitkin kirkkovuotta n 40päivässä kohti pääsiäisen tapahtumia, ristin tietä ja lopulta pääsiäisen valoon.Tänään mua itseni koskettaa tuossa autiomaakertomuksessa erityisesti Jeesukseninhimillisyys. Jeesus ennen pääsiäistä, ennen kuolemaa ja ylösnousemusta oliihminen, kuten me ihmiset ollaan. Hänellä oli ruumis, joka kärsi nälästä, janosta jakivusta. Hän nauroi ja hän myös itki. Meillä kristityillä on siis Jumala, joka tietää mitäon olla ihminen. Hän tuntee ihmisenä olemisen tuskat ja kärsimykset omakohtaisesti.Miksi kärsimystä ylipäätään on? Miksi Jumala sallii kärsimyksen, kuten useinkysellään? Tää on ikuinen uskonnonfilosofinen kärsimyksen ongelma.Totuus on, että kaikkien selitysyritysten jälkeenkin kysymys jää avoimeksi. Kärsimyson osa elämää, osa olevaa. Luonto elää kärsimyksen ja kauneuden jännitteessä. Joelämän ensi henkäyksessä on kuolema läsnä ja syksyn epätoivoinen hehkutapahtuu nurkan takana odottavaa kuihtumista vasten.Paradoksaalisesti, kaikessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä Jumala on erityisellätavalla läsnä. Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Jumalan valta onpiiloutunut heikkouteen ja Jumalan kunnia on piiloutunut häpeään. Lutherin mukaan“Jumala on kätkeytynyt vastakohtaansa”. Kärsimys ei ole siis merkki Jumalanpoissaolosta tai heikkoudesta. Kovien olojen keskellä kokemus Jumalan läsnäolostavahvistuu.* * *Ja me ollaan totisesti kovien olojen keskellä, yhä kovenevien.Rukous voi tuntua vaikealta lajilta, varsinkin jos omissa mielikuvissa rukoileminen onjuuri tietynlaista, puhuttua litaniaa tai polvistumista sängyn vierelle, ja jos mielikuvajuuri sellaisesta toiminnasta ei tunnu luontevalta.Mutta rukous voi olla monenlaista. Se on asettumista Jumalan eteen. Avoinnaolemista olemassaolon salaisuudelle. Tapa suuntautua elämään.Ja vaikka vastassa olisi pelkkää pimeyttä, pimeys alkaa puhua.(Kuva 2)Tässä vielä yhden teistä lähettämä kuva. Kuvan viesti on, että elämässä pitääuskaltaa sulkea portteja ja avata uusia, vaikka pelon ja ahdistuksen takia kiusausjättää portti avaamatta olisikin suuri.Rohkeutta me totisesti tarvitaan.Kärsimyksen vastapuolella, kolikon toisena puolena tai vastaparina on kauneus.Uskonnonfilosofisessa mielessä on olemassa myös kauneuden ongelma. Onmysteeri, mistä syntyy kokemus kauneudesta, mistä kumpuaa pakahduttava tarvekiitokseen?(Kuva 3 uudelleen)Takaisin alkuun.Niin kuin muistatte, tää kukkakuva edusti siis myös kiusausta.Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Mutta mikä tärkeintä, se merkitsee myös toivoa.Kesä on joka tapauksessa tulossa. Pimeää talvea seuraa aina kevään valo.Ja mitä ikinä meillä onkin edessä, emme kulje erämaahan yksin.Erämaahan tulee aina mennä Kristuksen kanssa, sillä hän on jo voittanut kiusaajan.

Kansanedustaja Päivi Räsänen on ollut tällä viikolla maanantaina leivättömän pöydän ääressä vastaamassa kolmeen erilliseen syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Oikeudenkäyntiä on spekuloitu ja seurattu tiiviisti ja se on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Prosessista tekee kiharaisen se, että siinä kohtaavat kolme perusoikeutta - ensinnäkin sananvapaus, toisekseen uskonnonvapaus ja kolmannekseen vähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo, syrjimättömyys. Näitä näkökulmia syvennämme tänään Kulttuuriykkösessä. Päivi Räsästä, hänen sananvapauttaan ja oikeuttaan ilmaista uskonkäsityksiään ovat pohtimassa Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen sekä juristi ja kirjailija Jarkko Tontti etäyhteyden päässä. Ville Talola juontaa.

Kirkon perusjäsenet eivät tunne laajasti kaikkia kirkkopolitiikan kiemuroita. Kirkon sisällä on syviä ristiriitoja vanhoillisten ja avarakatseisten välillä, sanoo Heikki Hiilamo kolumnissaan.

Mistä ja miten Inkerin kirkon historia muotoutuu? Mikä on Inkerin kirkon alkuhetki? Väläyksiä Inkerin kirkon syntyhistoriasta näihin päiviin saakka.

Kerromme Rasputinin tarinan. Miten seksihullu munkki onnistui kietomaan keisariperheen sormensa ympärille? Ja millaista hänen uskonnollisuutensa oli?Rasputinia käsitellään historiankirjoituksessa usein poliittisena hahmona, vaikka hän oli munkki. Rasputin sai Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n hovissa täysin poikkeuksellisen ja omavaltaisen aseman sekä toimi tsaariperheen neuvonantajana. Rasputin ja hänen vaikutusvaltansa symboloi monelle Romanovien valtakauden viimeistenhetkien rappiota. Vuonna 1869 syntynyt Grigori Rasputin oli munkki, joka tunnettiin mystikkona ja parantajana. Hän pääsi keisarinna Aleksandran suosioon, koska hänen uskottiin kykenevän parantamaan tsaariperheen ainoan pojan Aleksein verenvuototaudin. Rasputinilla todella nähtiin parantajan kykyjä ja hän sai Aleksein terveydentilan usein kohenemaan.Rasputin oli poliittisesta vaikutusvallastaan huolimatta myös munkki. Hänen versionsa kristinuskosta oli varsin värikäs, erityisesti suhteessa seksuaalisuuteen. Rasputin tunnettiin voimakkaasta sukuvietistään ja huhut raiskauksista ja seksisuhteista hänen kannattajiensa kanssa seurasivat häntä. Hänellä väitettiin olleen suhde myös itsensä tsaarittaren kanssa.Toinen yleinen syytös oli, että Rasputin olisikuulunut hlysteihin. Tämä Venäjällä vaikuttanut erikoinen lahko, harrasti niin kutsuttua radenije-rituaalia, joka sisälsi ruoskintaa ja seksin harrastamista. Tämän poikkeuksellisen rituaalin katsottiin kollektiivisesti poistavan synninteon. Rasputinia ei koskaan kyetty osoittamaan hlystiksi, mutta tästä huolimatta on tärkeää sijoittaa hänet osaksi Venäjän silloisesta kristillistä kenttää. Tämä hyvin kirjava hengellinen kenttä antoi Rasputinille tilaa toimia, koska paljon hullumpiakin kristittyjä Venäjältä siis löytyi. Kun hän toimi luostarissa, Rasputin sai staretsin eli ohjaajavanhuksen arvonimen, minkä ansiosta hän saattoi toimia hengellisenä ohjaajana.Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo myös Rasputinin kuoleman erikoiset käänteet.

Pienessä kaupungissa Meksikossa kristityt ovat kokeneet vainoa jo vuosia. Ensin karkotettiin uskovia, myöhemmin tuhottiin kirkko. He luottavat kaiken keskellä Herraan. https://opendoors.fi/2021/10/29/meksikolaiskaupunki-tuhosi-kirkon-ja-haati-pastorin/        

Mitä on sivistys ja mikä sitä uhkaa? Jos hyvinvointivaltio rakentuu kansalaistensa parhaaksi toimivan, keskinäistä kunnioitusta edistävän sivistyksen idealle, miten voimme parhaiten pitää siitä huolta? Helsingin tuomiokirkon kryptassa Elina Hirvosen kanssa sivistyksestä keskustelevat kirjailija Laura Lindstedt ja akatemiatutkija Timo Miettinen. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö