Podcasts about vuotta

Pekka Lämsän yhtye tuli tanssiväen tutuksi jo 1960-luvulla.

Kooders täytti juuri 12 vuotta ja Miikkalla sama vuosimäärä täynnä yrittäjänä. Projektitalona asiakkaan kuuntelu on aina tärkeää, mutta se on tärkeää eri tavalla kuin alunperin tuli ajateltua. Mitä tänä aikana on opittu ja mitä tapahtuu seuraavan 12 vuoden aikana. (00:00) Intro (00:32) Yrittäjyyden alku ja oppikokemukset (05:32) Toimitilojen merkitys (14:34) Myynti ja markkinointi (20:34) Digisote ja sen vaikutus (27:55) Kokemuksen merkitys ja asiantuntijuus (32:48) Ratkaisujen etsiminen (42:35) Loppusanat

Marja, Nina ja yli 80 muuta ruotsinsuomalaista ovat yrittäneet saada tuomioistuimesta oikeutta suomenkieleen. Vain harva on onnistunut. Miksi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hoforsin ikääntyneet tehdastyöläiset toivovat, että kunnan uuteen vanhainkotiin tulisi suomenkielinen osasto. Heitähän on niin monta, että yksi jos toinenkin osasto voisi olla suomenkielinen. Kunta ei kuitenkaan lupaa mitään. Hoforsilaiset valittavat hallinto-oikeuteen, mutta tuomioistuin ei edes käsittele valitusta. Ruotsinsuomalaiset ovat yrittäneet ainakin 80 kertaa saada oikeutta suomen kieleen tuomioistuimen kautta. Vain harva on onnistunut. Miksi vähemmistölaki ei voi turvata oikeutta suomen kieleen? Dokumentissa kuullaan oikeuksiaan vaativia ruotsinsuomalaisia, lain tekoon osallistuneita virkamiehiä ja poliitikkoja – sekä ensi kertaa tuomarin ja oikeustieteen professorin arviot siitä, miksi useimmat valitukset oikeuteen ovat tuomittuja epäonnistumaan. Den svenska minoritetslagen – Sveriges sämsta lag? Den svenska minoritetslagen, som fyllde 25 år i april 2025, skyddar inte sverigefinnarnas rätt till finska språket när den prövas i domstol. Drygt 80 gånger har sverigefinnarna gått till domstol för att hävda sina språkliga rättigheter. Bara i ett fåtal fall har domstolen kunnat döma till minoritetens fördel. I dokumentären berättar Marja Luusua från Hofors vad som hände när hon överklagade kommunens beslut att inte inrätta en finskspråkig avdelning på det nya äldreboendet, och Nina Jakku i Malmö varför hon är besviken, trots att förvaltningsrätten dömde till de klagande föräldrarnas fördel när staden bestämde sig för att inte erbjuda barnen i förskoleklass undervisning i finska. Chefsrådmannen Ulrika Geijer och Karin Åhman, professor i statsrätt vid Stockholms universitet, berättar varför domare har svårt att döma till minoritetens fördel trots minoritetslagen som ska garantera deras språkliga rättigheter. Programmet är på finska. Medverkande/Mukana olevat Haastateltavat/intervjupersoner: Marja Luusua, eläkeläinen ja Hoforsin Suomi-seuran puheenjohtaja / pensionär och ordförande för Hofors finska förening Nina Jakku, vanhempi Malmössä / förälder i Malmö Paavo Vallius, entinen valtiopäiväedustaja ja selvittäjä / tidigare riksdagsledamot och utredare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja selvityssihteeri / jurist och utredningssekreterare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Tomas Isaksson, Cissi Hedwall, Jenny Hammar Hoforsin kunta / Hofors kommun Ulrika Geijer, ylituomari Malmön hallinto-oikeus / chefsrådman Malmö förvaltningsrätt Karin Åhman, Tukholman yliopiston valtio-opin professori / professor i statsrätt Stockholm universitet Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Niki Bergman Tuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Ohjelma tehtiin 2025. Programmet gjordes 2025. Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.

Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiää haastattelee Jussi Häkkilä. Suomalaiset nuoret ovat saaneet opetusta paloturvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta jo 30 vuotta. Turvallisuuskoulutusta saaneiden nuorten määrä ylittää juhlakaudella miljoonan. Suomen pelastusalan keskusjärjestön koordinoimaa NouHätä!-turvallisuusopetusta järjestetään yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Moottoripodi on back! Moottori-lehti on Suomen vanhin autolehti, ja maailman mittakaavassakin poikkeksellinen tapaus. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran julkaistu lehti voi edelleen hyvin. Kuinka automaailma on muuttunut sadan vuoden aikana?

Kimmon ura radiossa on kestänyt 30 vuotta. Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälä kertoo, kuinka Kimmo alun perin päätyi radioon töihin.

1800-luvun loppupuolella, Ruotsin itärannikolla tapahtuu jotain käsittämätöntä.

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högströmiä haastattelee Jussi Häkkilä.

Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield vieraili perinteiseen tapaan Takakansi-podcastissa näin messujen alla. Keskustelimme juhlittavasta 25 vuodesta, messujen teemoista eli sivistyksestä ja ilosta sekä muistakin tärkeistä asioista. Onnea messuille ja kiitos Ville vierailusta! https://kirjamessut.messukeskus.com/ Kuva: Emmi Kähkönen Tämä jakso EI ollut kaupallinen yhteisyö, mutta olen messulla tänä vuonna mukana kahdessa roolissa. Vedän Kirjasomen trendiraportti -paneelin, jossa asiantuntijoina @lottareadsbooks, @iidareads ja @akiespa, sekä teen lauantaina yhden haastattelun klo 12:30 mutta en laita tähän siitä nyt sen enempää koska ei olla sovittu toimeksiantajan kanssa julkistamisesta. Oli miten oli, moikataan jos törmätään! Kirjasomen trendiraportti -paneeli: https://kirjamessut.messukeskus.com/ohjelma/?mkdtt=20241024&mkl=list&ohjelma=19353 Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human

Mimmien podcast-spesiaali presents: Ellinooran menestysresepti? Päivän vieras on herkkä ja vahva, jo kymmenen vuotta musabisneksessä vaikuttanut, Ellinoora! Ellis uskoo kapinahenkeen, on lavalla itsevarma, fiksusti hedonisti ja työkontekstissa vaativa – sekä itselleen että muille. Elliksen tärkein viesti nuorille on: ajattele hurjasti äläkä missään nimessä häpeä unelmiasi. Ja btw: Elliksen uusi levy, Melankolisten laulujen klubi, ilmestyi viime perjantaina! Menkää, kuunnelkaa ja oppikaa! (Mutta mieluiten vasta sitten, kun olette kuunnelleet Elliksen haastiksen Mimmit sijoittaa -kanavalta.

Tällä kerralla Kantola & Pakkanen nostavat esiin italialaismedioiden mielenkiintoisimmat jutut lähipäiviltä.* Union Brescia (1:10)* Tuttosport 80 vuotta (15:52)* Serie A:n taktinen tila (36:28)* Fritto Misto (51:34)Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen. Jakso nauhoitettu ke 30.7. Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä:x.com/SKolmannelle

Yli-Marolan 4H-kotieläinpihassa juhlitaan torstaina. Toiminnanjohtaja Petra Kerkkä kertoi Radio Voimalla keskiviikkona, että kotieläinpihan Helmi-aasi täyttää tänään 10 vuotta.- Samaan aikaan vietämme kotieläinpihan 120-vuotiaan navettavanhuksen remonttiavajaisia.Juhlat alkavat kello 11 ja tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.Kuuntele koko haastattelu ja Helmi-aasin kuulumiset koirahyökkäyksen jälkeen.

Maamme yksi tunnetuimmista ja monipuolisimmista muotoilijoista Ritva-Liisa Pohjalainen on esillä Heinolan museossa. Miten hänen 50-vuotinen uransa alkoi? Millä tavalla oma lapsuus Raahessa ja isovanhempien opit tekivät hänestä esteetikon? Millä tavalla Italiassa vietetty aika on vaikuttanut hänen tyylinsä jalostumiseen esimerkiksi lasimuotoilun kohdalla? Monet muistavat Ritva-Liisa Pohjalaisen veistokselliset muotiluomukset, jotka tuovat mieleen Fellinin elokuvien puvustukset. Millä tavalla hänen muotoilunsa eri vaiheet kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa? Millä tavalla hän on tuonut esille ajan hengen muotoilun kautta? Pohjalainen on saanut Kaj Franck-muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon. Hän suunnitteli vaatteita Piretalle, Silolle, Kestilälle, Finn Flarelle ja P.T.A.-merkille ja loi oman Ril´s-designermalliston. Vieraina ovat muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja museonjohtaja Riitta Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Oscar-palkittu ohjaaja Danny Boyle ja käsikirjoittaja Alex Garland palaavat 28 päivää myöhemmin -elokuvan (2002) maailmaan, jossa kemiallisten aseiden laboratoriosta karannut virus levittää tappavaa raivotautia ympäri maailmaa. 28 vuotta myöhemmin on elokuvasarjan kolmas osa, joka aloittaa aivan uuden tähän maailmaan sijoittuvan elokuvatrilogian. Elokuva on saanut ylistäviä arvosteluita, ja on runsaan ennakkolippumyyntien perusteella kutsuttu vuoden kauhuelokuvaksi. Mutta kauanko zombiapokalypsit jaksavat meitä kiinnostaa? Mikä tästä ja muista 28-elokuvista tekee niin poikkeuksellisia, että zombifilmatisoinneille ei vieläkään näy loppua? Onko tämä oikeasti vuoden kauhuelokuva, vai olisiko zombien aika jo ohi? Vieraina tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaara, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä käsikirjoittaja Ilja Rautsi. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Brittiläinen heavy metal -musiikin pioneeribändi Iron Maiden täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Bändin uraa juhlistava Run for Your Lives -kiertue kävi myös Helsingin Olympiastadionilla esittämässä valikoitua materiaalia bändin yhdeksältä ensimmäiseltä albumilta. Kyseinen keikka oli jo 31. Iron Maiden -esiintyminen Suomessa. Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä on Iron Maidenin vaikutus musiikki- ja populaarikulttuurille. Miksi vuonna 1975 Itä-Lontoossa perustetusta bändistä on tullut yksi merkittävimmistä rock-bändeistä maailmassa, ja ylisukupolvinen kokemus myös Suomessa? Miten Iron Maiden on pystynyt täyttämään stadioneita siinä missä muut aktiiviset metallibändit ovat joutuneet tyytymään yhä pieneneviin areenoihin? Mikä on energisistä keikoistaan ja intensiivisestä kiertämisestä tunnetun Iron Maidenin tulevaisuus, kun muusikoiden keski-ikä on pian jo 70 vuotta? Vieraina toimittaja-tietokirjailija Tero Ikäheimonen, muusikko Johanna Pirinen sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Biostatistiikan uranuurtaja Suomessa, emeritus Juhani Tuominen, täytti toukokuun lopussa 80 vuotta. Juhani tunnetaan erityisesti tilastotieteen osaamisen viemisestä suomalaiseen lääketeollisuuteen 1980-luvulla sekä biostatistiikan maisteriohjelman perustamisesta Turun yliopistoon. Tässä Statistiikan aaltojen juhlajaksossa Juhani Tuominen kertoo urastaan ja biostatistiikan kehityksestä lääketeollisuudessa. Haastattelijana toimii Sami Hokkanen. Tervetuloa sukeltamaan suomalaisen biostatistiikan historiaan! Ja onneksi olkoon, Juhani. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Päätin ilahduttaa teitä yli tunnin jaksolla taas kerran ja muutin erään entisen presidentin puolison sukunimenkin tohkeissani. Annetaan muutenkin erikoisia palautteita eri henkilöille, mutta ei sen niin väliä. Loppuun vielä puhutaan vähän tärkeimmästä henkilöstä eli itsestäni, ja käydään läpi mitä mietin kahden vuoden jälkeen loukkaantumisestani.(00:28) Alkuhöpinät(26:28) Mediakatsaus(57:13) 2 vuotta loukkaantumisesta. Pata jumissa?

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitä tapahtuu silloin, kun ihminen laitetaan puoleksi vuodeksi pimeään luolaan ilman minkäänlaista käsitystä vuorokauden ajasta? No silloin tapahtuu hyvin mielenkiintoisia asioita.

Asuntoautossa tai retkeilyautossa lomailu on monelle tuttua puuhaa, mutta entäpä kokoaikainen asuminen pyörien päällä? Tuula Väänänen teki muutama vuosi sitten rohkean ratkaisun ja muutti pysyvästi asumaan retkeilyautoonsa. Nyt hän on omien sanojensa mukaan "puskaparkkeillut" Ronja-kissansa kanssa Lahden alueella jo noin kolmen vuoden ajan.Väänästä jännitti aluksi erityisesti kylmät talvet, mutta retkeilyautossa ei ole palellut- Minulla on siellä nestekaasulämmitys. Kun kääntää nuppia sen verran enemmän, niin kyllä siellä tarkenee, Väänänen kertoi hyväntuulisesti Radio Voimalla perjantaina.Entä lämmityskustannukset, paljonko niihin kuluu kuukausitasolla?- Kesällä ei mene tietenkään mitään. Talvella lokakuusta maaliskuuhun menee semmoinen kuudesta kahdeksaan nestekaasupulloa kuukaudessa, eli viisi kertaa 30 euroa on 150 euroa kuukaudessa.Väänänen oli tehnyt myös laskelman kolmen vuoden retkeilyautoasumisen jälkeen.- Koko tänä aikana minulla on mennyt 128 pulloa nestekaasua ja se tekee keskimäärin kolme ja puoli pulloa kuukaudessa.Kuuntele haastattelusta, miten Väänänen hoitaa pyykkihuollon, missä hän peseytyy ja valmistaa ruokaa, käykö hänellä ystäviä kylässä ja kiinnostaako työnantajaa erikoinen asumisratkaisu. Entä aikooko Marke pysyä jatkossakin Lahden maisemissa "puskaparkkeilemassa"?

Luontoilta täyttää 50 vuotta ja tämä on 727. Luontoillan jakso. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Artek on ollut merkittävä tekijä modernin muotoilun historiassa jo lähes vuosisadan ajan. Vuonna 1935 Helsingissä perustettu Artek on tunnettu erityisesti funktionaalisista huonekaluistaan, jotka yhdistävät kauneuden, käytännöllisyyden ja innovatiivisten materiaalien käytön. Nyt Artek täyttää 90 vuotta. Yrityksen perustajat, Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl, olivat visionäärejä, jotka halusivat luoda uudenlaista elinympäristöä, jossa taide ja teknologia yhdistyvät saumattomasti. Artekin nimi, joka on yhdistelmä sanoista "art", taide ja "tekniikka", kuvastaa heidän pyrkimystään integroida visuaalinen estetiikka ja käytännön ratkaisut. Alvar Aalto, yksi modernismin johtavista arkkitehdeista, on Artekin tunnetuin suunnittelija. Hänen huonekalunsa, kuten lukuisilla palkinnoilla palkittu Paimio-tuoli ja kuuluisa kolmijalkainen jakkara, ovat edelleen keräilykohteita. Aallon suunnittelufilosofia korosti ihmisläheisyyttä ja luonnonmateriaalien käyttöä, mikä oli radikaali ajatus aikana, jolloin teollisuusmuotoilu oli vasta kehittymässä. Artekin huonekalut ja valaisimet eivät ole vain esineitä; ne edustavat kokonaisvaltaista elämäntapaa. Kun tarkastelemme Artekin historiaa, näemme muutoksen voiman, joka muovasi modernia muotoilua ja asetti uuden standardin sille. Miten elinympäristömme voidaan rakentaa kauniiksi, toimivaksi ja inhimilliseksi? Mitä et tiennyt Artekista? Oliko Artek maamme ensimmäinen life style-brändi? Miten Artek vertautuu saksalaiseen Bauhausiin? Ohjelman vieraina ovat Antti Tevajärvi, Artek 2nd Cyclestä, Alvar Aalto Museon johtaja Jukka Savolainen, näyttelyintendentti Mari Murtoniemi ja Laura Larres Artekista. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Jari Kinnusen Nostalgiapaloja-podcast sukeltaa suomalaisten salibandyseurojen ensivuosiin. Nostalgiapalojen jakso numero 48 onkin todellinen nostalgisointi. Palaamme peräti 40 vuoden taakse lajin aamuhämäriin ellei jopa muinaisaikoihin. Aikaan, jolloin mailat olivat löysiä letkuja, mutta pelaajat käytökseltään jäykkiä. Silloin kun kaikki oli niin hauskaa, eikä synkistelty. Tämän nostalgiatripin teemme Pertti Tossavaisen kanssa, joka oli salibandyn ensimmäisen erikoisseuran Ylhäksen perustajajäseniä. Ylhäs täytti keväällä 2024 40 vuotta ja on lajin vanhin erikoisseura ja yksi Salibandyliiton kolmesta perustajajäsenestä. Tossavaisen kanssa muistellaan sählyn ja salibandyn rantautumista Suomeen ja sen huikeaa kasvutarinaa. Jälkipeleissä muistellaan niin ikään menneitä neljän vuosikymmenen takaa. KoSSU eli Korson Seudun Sählyurheilijat täyttivät syksyllä 2024 myös 40 vuotta. 40-vuotisjuhlan kunniaksi KoSSU haastoi salibandyotteluun Salibandyliiton Ö-maajoukkueen, joka koostuu liiton entisistä ja nykyisistä työntekijöistä. KoSSUn perustajajäseniin kuuluva Erkki Enström piti ennen Keravan Klondykessä pelattua haastepeliä esipuheen, jossa kertasi vähän menneitä ja KoSSUn historiaa. Nostalgiapalojen jaksossa numero 48 äänessä siis Ylhäksen Pertti Tossavainen, KoSSUn Erkki Enström ja museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 00:42:42 Ylhäs 40v – paluu lajin alkulähteille – Pertti Tossavainen - Seuran perustaminen koulun lomassa - Kesätreenit nurmella ja hiekalla - Mailat postimyynnistä - Jarmo ”Japi” Perttilän Pro Stick -mailat - Erkkaa lapaan - Säärisuojat ja pelihanskat - Ylhäs-sählY – nerokas keksintö - Pekan kuningasidea - ”Muna oli ennen kanaa” - Paperiasiat kunnossa - Ylhäisten hapankorppujengi - Olosuhteiden haasteet 00:42:43 – 00:55:44 Jälkipelit – Korson Seudun Sählyurheilijat - Erkki Enström - KoSSUn juhlaottelut - 992 sarjapeliä, 4510 maalia - Liiton tiukka nimiseula - Yksi vanhimmista - Perinteiset Vantaan mestaruuskisat - Mökkiviikonloput ja vuosijuhlat - Museoukko äänessä

Avainmedia lähetysjärjestö täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Mistä kaikki oikeastaan alkoi ja mitä työ on vuosikymmenien aikana pitänyt sisällään? Aiheesta on keskustelemassa Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi.  

Harva kännykän käyttäjä tietää, että laite esiintyi tieteiskirjallisuuden seikkailuissa vuosikymmeniä ennen sen keksimistä. Yleisiä aiheita Suomen tieteiskirjallisuudessa olivat yhteiskunnalliset utopiat avaruus ja aikamatkailu, tekniikan keksinnöt ja tulevaisuuden aseet ja sodat. Suomalaisessa “jääkäriscifissä” nousi varsin kansallinen teema, eli suur-Suomi: tarinoissa kerrotaan, miten Suomi hävittää maan tasalle Leningradin ja työntää rajansa kauas itään. Kuinka paljon scifi kertoo aikansa peloista ja toiveista? Ja mitä se kertoo meistä ihmisistä? Vieraina ovat Vesa Sisättö, joka syväsukeltaa scifitarinoiden maailmaan (yhdessä Jari Koposen kanssa kirjoittamassaan) kirjassaan Kuviteltu tulevaisuus, tieteiskirjallisuus Suomessa 1803 - 1944. Mukana on myös scifituntija Hannu Blommila. Etäyhteydellä Tampereelta keskusteluun osallistuu kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija Markku Soikkeli. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Tyyliniekka Podcastissa Samu Salmenkangas haastattelee tällä kertaa Casion tuotemyyntipäällikkö Mikko Lindforsia Perkko Oy:lta aiheenaan Casion 50 vuotta kelloja.

Miten Pleikkarista tuli synonyymi konsolipelaamiselle? Sonyn voittokulku digipelaamisen jättiläisenä alkoi joulukuussa 1994 Japanista, kun ensimmäinen Playstation-pelikone julkaistiin. Korvalappustereoista ja cd-levystä parhaiten tunnettu firma lähti yhteistyöhön Nintendon kanssa suunnittelemaan uutta pelikonetta Super Nintendon jatkajaksi. Kyseessä oli prototyyppivaiheeseen edennyt projekti, joka tyssäsi Nintendon päätökseen yllättäen lopettaa yhteistyö Sonyn kanssa. Niin ikään hedelmättömät neuvottelut yhteistyöstä Nintendon pahimman kilpakumppani Segan kanssa sai audiojätin sisuuntumaan ja lähtemään konsolipelimarkkinoille oman pelikoneen kanssa. Tähän päivään mennessä perinteisiä Playstation-pelikonsoleita on julkaistu eri pelaajasukupolville jo viisi kappaletta, mistä viimeisin PS5 Pro näki päivänvalonsa juuri. Hintava ja toistaiseksi vähän pelejä koneen ominaisuuksille tarjoava laite on saanut hyvin vaihtelevan vastaanoton. Playstation on ollut pitkään videopelien markkinajohtaja ja saanut taaksensa merkittävimmät pelikehittäjät, lunastanut agressiivisen markkinoinnin ja laajan sekä laadukkaan pelikannan kautta ison fanikunnan sekä ollut lähes aina laitekehityksen kärjessä sekä tarpeeksi innovatiivinen. Mutta nämä asiat eivät välttämättä yksin riitä selittämään, miksi Playstationista tuli suurimpia kilpailijoitaan, Microsoftin Xboxeja tai Nintendon uuden sukupolven laitteita isompi ilmiö, ja jokaisen suomalaisen kodin pelikone numero yksi. Mikä on ollut Playstationin menestyksen salaisuus, ja ovatko Microsoftin, Sonyn ja Nintendon väliset konsolisodat tulossa päätökseen? Miltä Pleikkarin tulevaisuus näyttää? Tuleeko joku muu pelialusta viemään parrasvalot Playstationilta, aivan kuten Sony vei sen 30 vuotta sitten muilta ja mullisti pelialan? Kulttuuriykkönen saa vieraaksi pelitoimittajat Johannes Valkolan ja Mikko Heinosen sekä pelitutkija Essi Tainon. Juhani Kenttämaa toimittaa.

L. M. Montgomeryn syntymästä tulee marraskuussa 150 vuotta. Nyt on ilmestynyt uusi käännös Anne of Green Gablesista, nimellä Vihervaaran Anne. Teos ilmestyi suomeksi nyt ensimmäisen kerran suoraan englannista käännettynä ja lyhentämättömänä, aiempi käännös vuodelta 1920 on tehty ruotsista. Runotyttöjen uudet suomennokset on tehnyt Kaisa Ranta. Montgomery on poikkeuksellisen luettu kirjailija ja yhdistää useita lukijasukupolvia. Montgomerylle ominainen kaksoisvalotus eli nuoren tytön maailma ja aikuinen kertoja tulee aiempaa selkeämmin esiin Rannan uusissa Runotyttö-suomennoksissa. Aiempia suomennoksia on lastenkirjaistettu ja aikuinen, kirjoittava minäkertoja on jäänyt niissä enemmän varjoon. Miten tulkita autofiktion käsitteen kautta Montgomerya? Miten Montgomeryn oma traaginen elämä näkyy teoksissa? Miksi hän ei pitänyt romanttisista kuvauksista mutta gotiikka kiinnosti? Anne ja Emily ovat vieläkin suosittuja tyttöhahmoja. Miksi tyttökirjaklassikot ovat vuosikymmenien mittaan pitäneet pintansa niin paljon paremmin kuin poikakirjaklassikot? Ja mikä tekee klassikon? Vieraina ovat filosofian tohtori Vappu Kannas joka väitteli L. M. Montgomeryn päiväkirjoista vuonna 2016, filosofian tohtori ja tutkija Laura Leden ja Runotyttöjen kääntäjä Kaisa Ranta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuonna 2009 Bill Harrison löydettiin kuolleena kotoaan Mississaugassa Kanadassa. Vuotta myöhemmin hänen vaimonsa Bridget löydettiin kuolleena saman talon eteisestä. Elokuussa 2013 kolmas Harrisonin perheen jäsen, pariskunnan poika Caleb Harrison, löydettiin kuristettuna samaisen talon makuuhuoneesta. Calebin lasten äitiä Melissa Merrittiä ja tämän kumppania Chris Fattorea syytettiin teoista, ja heidän motiivinaan pidettiin vuosia jatkunutta huoltajuuskiistaa.

”Me ei vissiin enää nähä”, 23-vuotias mies toteaa äidilleen ja lähtee viettämään iltaa kaveriporukalla.Seuraavana päivänä mies löydetään murhattuna kerrostalon pihalta. Uhri on kokenut silmitöntä kidutusta. Väkivalta on jopa elinkautisen saaneiden mittapuulla poikkeuksellisen julmaa. Silti surmaajakaksikko on vapautumassa vankilasta.Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Tämän podcastin tuottaa Jenni Kangasniemi.HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Euroalueen yrityslainamarkkina rantautui Suomeen noin 25 vuotta sitten. Miten korkosijoittamisen maailma on muuttunut ja kehittynyt näiden 25 vuoden aikana? Kuinka nollakorkokauden päättyminen on vaikuttanut korkosijoittamiseen, ja mitkä ovat olleet merkittäviä muutoksia ja kehitystrendejä? Jakson kuultuasi tiedät myös, miksi korkosijoittaminen on kannattanut viimeisen 25 vuoden ajan, ja kannattaa edelleen. Podia juontaa media-alan yrittäjä ja tubettaja Jalmari Karvinen ja vieraana jaksossa on Evli-Rahastoyhtiön sijoitusjohtaja Mikael Lundström.

Mitä painajaiset ovat ja mikä niitä aiheuttaa? Nykyään puhutaan yleensä uneksijan oman mielen liikkeistä, mutta aiempina vuosisatoina painajainen on voinut olla oma erillinen olentonsa ja pahat unet voitu nähdä ulkopuolisen toimijan lähettäminä. Taustalla saattoi olla esimerkiksi kateellinen naapuri, noita tai itse Paholainen. Esimodernissa maailmankuvassa raja valvemaailman ja unen välillä oli ylipäätään häilyvä. Painajaiskuvauksilla ja unien tulkinnalla oli myös poliittinen puolensa: näitä hyödynnettiin niin kansaan kohdistuvassa moraaliopetuksessa kuin myös uskonnollisen vallan välineinä. Minkälaisia pahoja unia suomalaiset ovat nähneet ja miten painajaisia on Pohjoismaissa tulkittu viime 600 vuoden aikana? Vieraina ovat “Pohjoiset painajaiset. Pahojen unien kulttuurihistoria” -kirjan (Gaudeamus 2024) kaksi toimittajaa, folkloristiikan dosentti Kaarina Koski ja Pohjoismaiden historian dosentti, professori Marko Lamberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Novan Aamussa Kimmon kanssa Nanna! Studiossa nautiskeltiin hammastahnaa ja pohdittiin hotellissa asumista, olisiko se kuitenkin hyvä vaihtoehto omalle kodille? Kurkkumopot ovat nousseet hitiksi, mikä näkyy myös niiden hinnassa. Nanna ja Kimmo kävivät myös läpi ihmisten lapsuusmuistoja, kuinka varhaisia muistoja kuulijoilta oikein löytyikään?

18-vuotiaan Villen äiti on huolissaan, sillä poikaa ei kuulu kotiin.Kadonneen etsintöjä ohjaa Villen ystävä Dzmitry Tsiakuchau, 19, joka vietti Villen kanssa aikaa tämän katoamisiltana.Viikkoa myöhemmin koiranulkoiluttaja löytää ruumiin, ja teon taustalta alkaa purkautua mustasukkaisuuden vyyhti. Mitä Dzmitryn ja Villen välillä tapahtui viimeisenä iltana?Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen.ämän podcastin tuottaa Jenni Kangasniemi.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Vuonna 1974 julkaistu kauhuelokuvaklassikko Teksasin moottorisahamurhat kertoo syrjäiselle paikkakunnalle eksyvistä nuorista, joiden kimppuun hyökkää Leatherface-niminen tappaja. Ihmisnahasta valmistetulla naamiolla, teurastajan esiliinalla ja moottorisahalla varustautuneen surmaajan esikuvana toimi oikea sarjamurhaaja Ed Gein, joka ryösti hautoja ja teki mm. uhriensa luista ja ihosta asusteita ja huonekaluja. Elokuvaa pidettiin aikanaan niin shokeeravana, että sen esittäminen kiellettiin Suomessa vuoteen 1996 asti. Teksasin moottorisahamurhat on poikinut franchisen, joka koostuu yhteensä kuudesta eri elokuvasta, joista viimeisin on julkaistu vuonna 2022. Miksi kaikista kauhuelokuvista juuri Teksasin moottorisahamurhat sain niin pahamaineisen leiman, ja miten elokuvan shokkiarvolle on käynyt viidessä vuosikymmenessä? Mitä elokuvan edustama hillbilly-kauhu oikein on, ja miksi se on myös slasher-elokuvien pioneeri? Miksi ja miten Teksasin moottorisahamurhat kuvaa syrjäseutujen asukkaiden sekä modernien kaupunkilaisten yhteentörmäystä? Lisäksi paneudutaan, miksi juuri Ed Geinin hirmuteot ovat vaikuttaneet moniin kauhuelokuviin aina Psykosta Uhrilampaisiin asti. Kulttuuriykkönen tutkii aihetta Night Visions -festivaalijohtaja Mikko Aromaan, Outo Laakso -kauhupodcastin tekijän toimittaja Sofia Tawastin sekä sarjamurhaajiin erikoistuneen kirjailija Ville Mäkipellon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

58-vuotias nainen asuu yksin rivitaloasunnossa pienessä Rautavaaran kunnassa. Hänellä on vastuutehtävä: hän säilyttää taloyhtiön yleisavaimia.Sitten naapuriin muuttaa mieskaksikko, ja pian nainen alkaa pelätä oman turvallisuutensa puolesta.Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen.Tämän podcastin tuottaa Jenni Kangasniemi.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Moottoritien levähdyspaikalta Saksasta löytyy teloitustyyliin ammuttu nuoren naisen ruumis. Murhasta tuomittu suomalainen mies ei ole koskaan myöntänyt tekoa.Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki ja tuottajana toimi Jenni Kangasniemi.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen..Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä.Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Poliisi menee sisään 69-vuotiaan naisen asuntoon pohjoiskarjalaisessa pikkukylässä. Näky suihkuhuoneen lattialla kertoo heti, että on tapahtunut henkirikos.Kun miesystävän tuomiota luetaan, tämän menneisyydestä paljastuu asioita, jotka herättävät kysymyksen: olisiko murhan voinut estää?Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki ja tuottajana toimi Jenni Kangasniemi.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Alien — Kahdeksas matkustaja (1979) sekä Aliens — Paluu (1986) ovat kauhu- ja sci-fi-klassikoita, jotka viimeistään nostivat ohjaajat Ridley Scottin ja James Cameronin sekä näyttelijä Sigourney Weaverin ja taiteilija H. R. Gigerin maailmankuuluiksi. Weaverin näyttelemästä Ripleystä kuoriutui yksi merkittävimpiä naispuolisia kauhu- ja toimintaelokuvasankareita, sveitsiläisestä taiteilija H. R. Gigerin biomekaanisesta taiteesta keskeinen osa kauhuelokuvien kuvastoa ja ohjaaja Scottista sekä Cameronista aikamme arvostetuimpia elokuvantekijöitä. Ensimmäinen Disneyn tuottama Alien-elokuva Romulus saa ensi-iltansa elokuussa 2024, ja se on järjestyksessään jo saagan yhdeksäs osa. Urugualaislähtöisen kauhuohjaaja Fede Alvarezin (Evil Dead [2013], Don't Breathe...) Romulus jatkaa elokuvasarjan 45-vuotista historiaa aikomuksenaan palauttaa sen alkuperäisiin uomiin klaustrofobiseen selviytymiskauhuun avaruudessa. Odotukset ovat kovat, kun elokuvan yhtenä tuottajana toimii itse Ridley Scott. Miksi Alienin synnytys oli niin vaikea ja sattumanvarainen prosessi alun alkaen? Millainen vaikutus H. P. Lovecraftilla sekä hyönteispelolla oli lopputulokseen? Miten toinen kuuluisa hirviö Predator — Saalistaja mahtuu samaan tarinauniversumiin Alienin kanssa? Miksi Alienista tuli yksi aikamme merkittävimpiä hirviöitä ja millaisia analogioita ja kysymyksiä ihmiskunnan tuhoamiseen kehitetty täydellinen organismi herättää? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta biologi-kirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin ja sci-fiin erikoistuneen toimittaja-tuottaja Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kiitos Asuntopehtoori, Suomen Vuokranantajat, Flatco, If  ja Vuokraovi. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä.    Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Alekoodi SUMMER30 -30% 31.7.2024 asti.  Asuntosalkunrakentaja.fi taustalla oleva yritys Sibvest täytti 10 vuotta. Sain Mikko Väänäsen mukaan kertomaan, mitä kaikkea voi saada aikaan 10 vuodessa, kun puolileikillään asettaa mahdottomalta tuntuvan vision. Osa 1 on ollut todella kuunneltu. Aloita siitä 10 vuotta 10 miljoonaa Mikko Väänänen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #315 Kuvassa Mikko on toinen vasemmalta. Vasemmalla Pekka “Asuntosalkunrakentaja” Väänänen osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #24 Oikealla Poliisiauton etupenkiltä asuntosijoittamisen pariin; Hannu Takala – Ostan Asuntoja Podcast #45 Hannun vieressä  Flippaus, pito, flippaus, pito Topias “Me” Tervasmäki – Ostan Asuntoja Podcast #179 Keskellä Janne Väänänen, kenties vielä tulevaisuudessa vieraana. Jos haluat saada ajatuksia Mindsetista, miten voit saavuttaa oman miljoonasi, trilogissa Suvi Schwabin kanssa puhutaan siitä. Aloita tästä: Suvi Schwab -keskustelu Osa 1/3 Mindset – Ostan Asuntoja Podcast #290 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, sijoitusasuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka hoitaa asuntoon ja vuokrasuhteeseen liittyvät käytännön asiat puolestasi ja takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan.. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa kilpailukykyisin kiintein hinnoin vuoden vuokratakuulla.. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista proaktiivista isännöintiä, jonka avulla pystytään parantamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Asuntopehtoorin kasvutarinaa Miika Vuorensola – Ostan Asuntoja Podcast #309 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa. Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi. Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com.   Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Alekoodi SUMMER30 -30% 31.7.2024 asti. 

Kiitos Asuntopehtoori, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, If  ja Naapurikodit. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä.    Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Alekoodi SUMMER30 -30% 31.7.2024 asti.  Asuntosalkunrakentaja.fi taustalla oleva yritys täytti 10 vuotta. Sain Mikko Väänäsen mukaan kertomaan, mitä kaikkea voi saada aikaan 10 vuodessa, kun puolileikillään asettaa mahdottomalta tuntuvan vision. Kuvassa Mikko on toinen vasemmalta. Vasemmalla Pekka “Asuntosalkunrakentaja” Väänänen osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #24 Oikealla Poliisiauton etupenkiltä asuntosijoittamisen pariin; Hannu Takala – Ostan Asuntoja Podcast #45 Hannun vieressä  Flippaus, pito, flippaus, pito Topias “Me” Tervasmäki – Ostan Asuntoja Podcast #179 Keskellä Janne Väänänen, kenties vielä tulevaisuudessa vieraana. Jos haluat saada ajatuksia Mindsetista, miten voit saavuttaa oman miljoonasi, trilogissa Suvi Schwabin kanssa puhutaan siitä Suvi Schwab -keskustelu Osa 1/3 Mindset – Ostan Asuntoja Podcast #290 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, sijoitusasuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka hoitaa asuntoon ja vuokrasuhteeseen liittyvät käytännön asiat puolestasi ja takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan.. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa kilpailukykyisin kiintein hinnoin vuoden vuokratakuulla.. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista proaktiivista isännöintiä, jonka avulla pystytään parantamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa. Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi. Liity: vuokranantajat.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283   Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Alekoodi SUMMER30 -30% 31.7.2024 asti. 

Aristoteleen kantapää penkoo suomalaisten sukunimien syntyhistoriaa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon erityisasiantuntija Petra Saarniston kanssa ja miettii, miten ääni voi vaaleissa joutua poliittiseen umpisuoleen. Lopuksi Pasi Heikura selvittää, miksi suomen kielessä ei rakasteta kokonaan vaan vain osittain. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomensukuista kieltä raapustettiin tuoheen jo 1000 vuotta sitten. Niitä tulkitsee Pasi Heikuran seurassa dosentti Janne Saarikivi. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu, kun jokin painuu maton alle ja perehdytään Kotuksen maaliskuun sanaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aristoteleen kantapäässä on pähkinä purtavana, kun tarkastellaan 700 vuotta täyttävän Pähkinäsaaren rauhan rajan merkitystä suomen kieleen. Suomen kielen ja suomalaisugrilaisen kielen dosentit Outi Vesakoski ja Tommi Kurki avaavat, miten historian kulku on vaikuttanut kirjakielen ja murrerajojen kehitykseen. Ohjelmassa selvitetään myös, missä ollaan, kun ollaan kuivilla vesillä. Toimittaja on Pasi Heikura.

Paleface saapuu sohvalle hienon Autofiktio-albuminsa oltua ulkona pari viikkoa, eikä intohimo sen ruotimiseen ole laantunut. Samaa voidaan tosin sanoa kaikista maailman aiheista ja elämästä ylipäänsä. Into ja tietämys roihuaa kautta linjan. Suomirapin kansallisaarre ja kävelevä tietosanakirja antaa palaa pari tuntia hirvittävällä palolla ja tekee juontajaparista lähinnä kuunteluoppilaita. Tätä ei kannata sivuuttaa.

Loppuvuodesta 2022 tapahtui historiallinen läpimurto, kun kalifornialaistutkijat saivat voimakkaiden lasersäteiden avulla ensi kerran aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen tuottaminen kulutti. Nyt tämän lähes päästöttömän ja rajattoman energiamuodon uskotaan olevan todellisuutta jo parinkymmenen vuoden kuluttua. Eli mitä Kaliforniassa oikein käytännössä tehtiin, ja toteutuuko fuusion energiamurros todella? Mitä kaikkia haasteita onkaan vielä edessä? Haastateltavina ovat Lawrence Livermore National Laboratoryn läpimurtotutkimusta johtanut fyysikko Alex Zylstra, sekä Suomen fuusiotutkimusohjelman johtaja ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala. Toimittajana on Pasi Toiviainen, ja lukijana Harri Alanne.

Se, että juuri täällä meillä on nestemäistä vettä, on satumaisten sattumien summa: Sijaitsemme sopivalla etäisyydellä auringosta, ilmakehän paine on sopiva, ja meillä on hapen ja vedyn karkaamista suojaava magneettikenttä. Lisäksi täällä on vulkaanista toimintaa. Hämmästyttävää kyllä juuri tulivuorenpurkaukset saivat aikaan veden nousun maapallon pinnalle. Veden tarkka syntymekanismi on kuitenkin toistaiseksi arvoitus. Haastateltavat: geologian yli-intendentti Arto Luttinen Luonnontieteellisesta keskusmuseosta Luomuksesta Helsingin yliopistosta, avaruustutkija Riku Järvinen Aalto yliopistosta ja planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Pirjo Koskinen

Venäjän invaasiosta on nyt kulunut yli puoli vuotta. Sen aikana paljon on ehtinyt tapahtua, aina kamaluuksista Ukrainassa suurin geopoliittisiin virtauksiin. Emil Kastehelmen vetämä OSINT-ryhmä on ahkerasti seurannut sotaa avointen tietolähteiden pohjalta, ja heidän tilannekuva on rakentunut jatkuvasti. Tässä jaksossa keskustelimme mm. siitä, missä asetelmassa itse sota on juuri nyt, ja mitä oppeja sodasta on saatu. Sen lisäksi käsittelimme Albanian asevarastokeissistä ja venäläisten turistiviisuimeista Suomessa. Jaksossa puhutaan myös paljon muusta, joten suosittelen kuuntelemaan. Tervetuloa kaikki. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään. Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto. Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät. Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ovat Riikka Suikkari ja Teija Peltoniemi.

The fifteenth annual Earth Hour will be held on Saturday night as the Great Barrier Reef experiences its sixth massive bleaching event. - Viidestoista vuotuinen ilmastonsuojelutapahtuma Earth Hour  järjestetään tämän viikon lauantai-iltana, Suuren  Valliriutan kokiessa jo kuudennen suuren haalistumisensa.