POPULARITY
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Ranskalainen vuonna 1873 syntynyt kirjailija Colette on ajankohtainen uuden suomennoksen myötä. Poikamainen maalaistyttö Gabri, oikealta nimeltään Sidonie-Gabrielle Colette, varttui Bourgognen maaseudulla, Saint-Sauveur-en-Puisayen paikkakunnalla. Avioliiton myötä hän muutti 20-vuotiaana keskelle Belle Époque -kauden kiihkeintä Pariisia ja aloitti menestyksekkään kirjailijauransa. Nyt hänen radikaalista teoksestaan Le Pur et l'Impur on tehty suomennos. Coletten Puhdas ja epäpuhdas -kirjassa kuvaamat transvestiittinaiset, jotka pukeutuivat miehen asuun, leimautuivat aikanaan vaarallisiksi. Housuja naiset saivat käyttää vain poliisilta anottavalla erikoisluvalla, jollainen myönnettiin vain ammatillisin perustein, kuten esimerkiksi näyttelijä Sarah Bernhardtille. Colette pukeutui merimiesasuun vieraillessaan Madame de Cavaillet'n salongissa. Mitä naiset viestittivät tällä pukeutumisellaan? Colette kritisioi kuitenkin oman aikansa feministejä, joille hän suositti ruoskaa ja haaremia. Miksi hän kritisoi feminismiä, vaikka kirjoitti radikaalin teoksen? Colette kuitenkin edisti feminismin asiaa. Hän puhutteli lukijoita, niin teksteillään kuin omalla rohkeudellaankin. Ranskassa naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1944. Colette oli ensimmäinen nainen, jolle Ranskassa järjestettiin valtiolliset hautajaiset vuonna 1954. Ohjelman vieraana on suomentaja Sampsa Laurinen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.
Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?
Thaimassa ja Myanmarissa on sattunut tuhoisa maanjäristys. Saadaanko järistyksen uhreille toimitettua riittävästi apua? Puhelimessa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikko Marko Korhonen. Suomen yksityinen terveysmarkkina on keskittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Miten tämä kehitys heijastuu hintoihin? Studiossa Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääekonomisti Olli Kauppi ja Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen. Ukrainan Butšan verilöylyn paljastumisesta tulee kuluneeksi kolme vuotta. Venäjän tekemistä sotarikoksista ja niiden vaikutuksesta rauhanprosessiin ovat keskustelemassa suurlähettiläs Marja Lehto ulkoministeriöstä ja ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista. Ukraina-toimittajamme Maxim Fedorov raportoi Butšasta. Ranskassa odotetaan poliitikko Marine Le Penin tuomiota EU-varojen väärinkäytöstä. Tapauksesta kertoo tarkemmin toimittaja Miina Väisänen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 149. jaksossa vieraanani on näyttelijä Timo Torikka, jolla on pitkä kokemus näyttelijäntyöstä myös Ranskassa. Miten ranskan kieli tuli Timon elämään? Miten hän onnistui saamaan näyttelijäntöitä Ranskasta? Millainen kokemus oli näytellä Maigret-elokuvissa ja kiertää Ranskaa teatterinäyttelijänä? Millaisia eroja on suomalaisessa ja ranskalaisessa teatterissa? Mitä Ranskassa työskentely on opettanut Timolle näyttelemisestä ja elämästä? Mitä vinkkejä hän antaa niille, jotka haaveilevat näyttelijäntöistä Ranskassa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Suomalainen Menestysresepti 2025 -kisan voittaja selvisi keskiviikkona, kun Kinnarin tilan Terhi Kinnari nappasi ykköspaikan Kinnarin tilan valmisaterioilla. Voittaja kertoi maailman ensimmäisistä kaurapohjaisista valmisaterioista Radio Voimalla perjantaina. - Kun mennään valmisruokahyllyille, niin sehän on ollut yksi kaupan voimakkaimmin kasvavista hyllyistä. Siellä on erittäin paljon riisi-, peruna-, pasta- ja nuudelipohjaisia valmisruokia, mutta ei yhtään kaurasta, suomalaisesta viljapohjasta. Olemme maailman ensimmäisinä lanseeranneet täysjyväkaura-ateriasarjan, Kinnari kertoi. Riisin tapaan käytettävän täysjyväkauran ylivoimaisuudesta riisiin nähden Kinnarin tilan emäntä löytäisi omien sanojensa mukaan ainakin 100 syytä. - Ensinnäkin kaura on ilmastoviisas kasvi, se käyttää ravinteet ja menestyy koko Suomessa. Olemme maailman parasta kauran viljelyaluetta, kuten Ranskassa on Samppanja-alue, niin meillä on täällä pohjolassa kaura-alue, valo, maaperä ja pakkanen. Ja maailman parhaat viljelijät, Kinnari listaa ja jatkaa. - Se on hiilijalanjäljeltään 70 prosenttia kevyempi kuin riisi. On myös huoltovarmuusasia, että ruoka tehdään kotimaassa. Ravintoarvot. Kaura on 14,5 prosenttia proteiinia ja siinä on kuitua. Maailmassa on todella vähän raaka-aineita, joilla on kolme terveysväittämää: kauran syöminen laskee kolesterolia ja parantaa suolistoterveyttä, lisäksi se on tasainen verensokerin lähde. Kuuntele haastattelusta, mitkä kauratuotteet maistuvat itse Kinnarin tilan emännälle mieluiten, miten kaura valikoitui tilalla päätuotteeksi, millaisia persoonia 350-vuotiaalla tilalla on aikaisemmin asunut ja mille kolmesta valmisateriavoittajasta Kinnari odottaa suurinta suosiota.
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 147. jaksossa vieraanani on Ranskassa viihtyvä Anne Dahl, joka on julkaissut esikoisromaaninsa Sinussa asuu tuulet (Momentum, 2024). Miten Tinder ja korona-aika liittyivät siihen, että Ranska tuli Annen elämään? Miten Anne jakaa aikansa Suomen ja Ranskan välillä? Millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miksi Anne halusi kirjoittaa romaanin? Miten hän sai esikoisromaaninsa julkaistua? Mikä on kirjan sanoma? Miten Anne löysi oman äänensä kirjoittaa? Millaisia neuvoja Anne antaa niille, jotka haaveilevat oman kirjansa julkaisemisesta? Anne lukee myös otteen esikoisromaanistaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Yhdysvalloissa valta vaihtuu tänään, kun presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa. Mikä Yhdysvalloissa nyt muuttuu? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreet tunnelmat Yhdysvalloista. Minkälainen murros sosiaalisen median kentällä on käynnissä? Vieraina sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Israelin ja Hamasin välisen aselevon on määrä astua voimaan sunnuntaina. Israelissa oleva ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Lähi-idästä. Ranskassa valmistellaan uutta seksuaalikasvatusohejelmaa, jonka on määrä tulla kouluihin ensi syksynä. Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen kertoo, miksi ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja saanut osakseen kritiikkiä. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.
Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa Hunter Bidenin. Päihderiippuvuudesta kärsinyt Hunter Biden on tunnustanut syyllistyneensä veropetoksiin ja viime kesänä hänet todettiin syylliseksi myös aserikoksiin. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo, miten poikkeuksellista on, että presidentti armahtaa perheenjäsenensä. Suomessa kuoli huumeisiin viime vuonna yli 300 ihmistä, joista peräti 91 oli alle 25-vuotiaita. Millaisella huumepolitiikalla asiaan voidaan puuttua ja millaisia työkaluja päiihdetyöntekijöillä on tällä hetkellä? Studiossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat vihreiden Bella Forsgren ja kokoomuksen Maaret Castrén sekä Tukikohta ry:n hanketyöntekijä Anssi Holappa. Häämöttääkö Ranskassa hallituskriisi? Michel Barnierin vetämä vähemmistöhallitus on maanantaina kovassa paikassa, kun Marine Le Penin vetämä suurin oppositiopuolue Kansallinen liittouma vaatii muutoksia budjettiin. Jos hallitukselle esitetään epäluottamusta, edessä saattaa olla epäluottamuslause ja uusi hallituskriisi. Toimittajamme Miina Väisänen raportoi. Teollsuusliitto on jättänyt lukuisia lakkovaroituksia joulukuulle ja ensimmäiset lakot olisivat käynnistymässä tiistaina. Millaisessa jumissa työmarkkinat ovat ja mitä tämä tarkoittaa hallituksen ajamalle vientimallille? Studiossa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Syyriassa kapinallisjoukot aloittivat viime viikon lopulla laajan hyökkäyksen maan luoteisosissa. Joukot onnistuivat valtaamaan alueita hallituksen joukoilta ja etenivät kohti Aleppoa. Sisällisodan jälkeen solmittu tulitauko on ollut herkässä tilassa ja naapurimaassa Libanonissa taistelut Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välillä taukoisivat vain pari päivää ennen Syyrian kapinallisten hyökkäystä. Miten taistelut vaikuttavat Lähi-idän hauraaseen tasapainoon? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Juontajana Justus Latinen, tuottajana Jaakko Parkkinen.
Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on käyty viime päivinä keskustelua. Mikä olisi jalkaväkimiinojen merkitys Suomen maanpuolustukselle? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Mediatietojen mukaan Israel olisi pääsemässä sopuun tulitauosta Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin kanssa. Mitä tulitauko käytännössä tarkoittaisi? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Ranskassa maanviljelijät protestoivat toista viikkoa EU:n ja viiden Latinalaisen Amerikan maan vapaakauppasopimusta vastaan. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Miten EU:n ja Etelä-Amerikan maiden vapaakauppasopimus vaikuttaisi toteutuessaan Suomeen? Keskustelemassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja MTK:n johtaja Juha Ruippo. Lähetyksessä kuullaan myös WWF:n kansainvälisen metsäasiantuntijan Maija Kaukosen näkemyksiä vapaakauppasopimuksesta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Janette Leino ja Mikko Haapanen, tuottajana Annette Blencowe.
Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita? Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa. Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa? Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin. Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta? Toimittajana on Pauliina Grym.
Kuulija loukkasi Mikon tunteita Malmitalon keikalla. Mitä tapahtui? Ja miksi Kasper tuntee olevansa kotona vain Ranskassa? Kasvamisesta, matkustamisesta ja kauhusta koostuva jakso on ehkä haikein tähän asti.
Päivän mietelause on ote kirjailija Denis Diderot'n teoksesta Rameaun veljenpoika. Romaanihenkilö väittää, että ihmisen kannattaa muuntua hyveelliseksi tai paheelliseksi tilanteen mukaan, kuin kameleontti. Rameaun veljenpoika julkaistiin Ranskassa vuonna 1761. Sen on suomentanut Kauko Kare. Päivän mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana on Jari Aula.
Haluatko tukea podcastia? Voit liittyä Patreon tukijaksi sivulla https://www.patreon.com/Miehenmieli Tukijat pääset kuuntelemaan jaksot etukäteen, vaikuttamaan tulevien vieraiden valintaan ja siihen mitä heiltä kysytään. Arkkityyppiakatemia : Neljä arkkityyppiä - Kuningas, soturi, rakastaja ja maagi - Verkkokurssi https://arkkityyppiakatemia.campwire.com/checkout/nelja-arkkityyppia-kuningas-soturi-rakastaja-ja-maagi-ee50c5a8 Johannes Cairns, tutkijatohtori, dosentti Tervetuloa Miehen mieli -podcastin uuteen jaksoon, jossa sukellamme syvälle henkisen kasvun, buddhalaisuuden ja kulttuurin vaikutusten maailmaan. Tämän jakson vieraana on dosentti ja entinen buddhalaismunkki, joka jakaa kanssamme vaikuttavan ja henkilökohtaisen tarinansa siitä, kuinka hän päätyi buddhalaisuuden pariin, mitä hän oppi siitä, ja miksi hän lopulta päätti luopua munkin elämästä. Keskustelun aikana vieraamme avaa buddhalaisuuden keskeisiä opetuksia, kuten neljää jaloa totuutta, ja kuvailee, miten nämä filosofiat muovasivat hänen elämäänsä ja maailmankuvaansa. Hän kertoo myös omista kokemuksistaan erilaisissa luostariyhteisöissä Ranskassa, Vietnamissa ja Thaimaassa – paikoissa, jotka alun perin näyttäytyivät rauhan ja harmonian keitaina, mutta jotka lopulta paljastivat myös autoritaarisuuden ja korruption varjopuolia. Keskustelu laajenee myös länsimaiseen kulttuuriin, erityisesti sen hengelliseen tyhjyyteen, materialismin ja hedonismin vaaroihin, sekä siihen, miten yhteiskuntamme arvot vaikuttavat yksilön henkiseen hyvinvointiin. Vieraamme kyseenalaistaa kulttuurimme perusoletuksia ja pohtii, mitä todella tarkoittaa kasvu ja kehitys ihmisenä – onko olemassa objektiivisia vastauksia, vai onko kaikki lopulta vain kuvitelmia, joihin olemme taipuvaisia uskomaan? Viljami puolestaan tuo keskusteluun psykologian ja filosofian näkökulmia, kuten Jungin käsityksen itsestä ja siitä, miten kristinuskon vaikutukset näkyvät edelleen länsimaisessa ajattelussa. Yhdessä he pohtivat, miten biologia ja kulttuuri muovaavat ihmisen kokemusta ja ajattelua, sekä mitä voimme oppia menneistä kulttuureista matkalla kohti parempaa ja merkityksellisempää elämää. Liity seuraamme tässä syvällisessä ja ajatuksia herättävässä jaksossa, jossa pureudumme ihmismielen monimutkaisuuteen ja etsimme vastauksia siihen, mikä todella tekee elämästä hyvän ja merkityksellisen. Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358
"Äärioikeisto on vallan porteilla." Näin totesi Ranskan kirkkain jalkapallotähti Kylian Mbappé EM-kisojen alussa ja pyysi ranskalaisnuoria äänestämään. Urheilijan avoin poliittinen kannanotto sai Jennyn pohtimaan, miten suuria jännitteitä Ranskassa on. Ranskassa on edessä pikavaalit, koska presidentti hajotti parlamentin saatuaan äärioikeistolta selkäänsä EU-vaaleissa. Etenkin Pariisissa tunnelma on järkyttynyt, kertoo Ranskassa asuva toimittaja Annastiina Heikkilä. Pääkaupungissa äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa äänestettiin muuta maata vähemmän. Annastiinan mukaan äärioikeistolla on nyt parempi mahdollisuus viedä voitto kuin koskaan Ranskan historiassa. Ranskan vaalitavan vuoksi ennustaminen on kuitenkin hankalaa. Miten Ranskan käy, jos maan presidentti ja parlamentti vetävät maata eri suuntiin? Kyseessä on yksi EU:n jättiläisistä, ja siksi myös suomalaisille on väliä sillä, mitä Ranska päättää. Todennäköistä on, että Ranskassa on edessä pysähtyneisyyden ja sekaannuksen tila. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Eurooppa-neuvosto kokoontuu. millaisia päätöksiä luvassa? Mitä merkitsee Euroopan unionille Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittaminen? Haastateltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista, Unkarin alkavaa puheenjohtajuuskautta kommentoi sekä poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistolta. Ranskassa uutisotsikoissa ovat parlamenttivaalit. Ulkomaanlehtikatsausken on toimittajanut Jari Mäkinen Ranskasta. Yhdysvalloissa odotetaan jännityksellä Joe Bidenin ja Donald Trumpin tv-väittelyä. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi. Käännytyslaki puhututtaa. Haastateltavana eduskuntakeskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ennallistamisasetuksella pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään luonnonmonimuotoisuuttaa. Mitä tämä tarkoittaa kaupunkiympäristöille? keskutelemassa yhdyskunta ympäristö yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta sekä ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo Lukesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.
Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.
Ranskassa äärioikeisto marssi eurovaaleissa murskavoittoon ja ajoi presidentti Emmanuel Macronin uusiin vaaleihin. Nouseeko äärioikeisto valtaan Ranskassa Macronin sisäpoliittisen uhkapelin myötä? Ennakoiko perussuomalaisten romahdus sisäpoliittista välienselvittelyä? Eurovaalien tulosta analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta, sekä Politiikkaradion tuottaja Tapio Pajunen ja toimittaja Linda Pelkonen.
Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät Ylen suuressa eurovaalitentissä? Illan tentin antia ruotivat akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistolta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Onko Ranska kertonut suunnitelmista lähettää koulutusjoukkoja Ukrainaan? Haastateltavana vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Millaisissa tunnelmissa eurovaaliviikonloppua odotetaan Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Euroteemoista raportoivat Anna Karismo, Annastiina Heikkilä, Justas Stasevski ja Jenna Vehviläinen. Millainen tilanne on Libanonin ja Israelin rajalta? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.
Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä, Euroopan ikääntymisellä ja tulevilla EU-vaaleilla on kulttuuriin ja taiteeseen? Ranskassa asuva taiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kertoo, miten ilmastopakolaisuus koskettaa häntä henkilökohtaisesti ja miksi eurooppalaisuus identiteettinä on hänelle tärkeä. Toimittajana on Annastiina Heikkilä.
Taantuma taittumassa vai onko liian varhaista huokaista helpotuksesta? Millaisissa talousnäkymissä Suomi suuntaa kesään? Haastateltavana pääekonomisti Patrizio Lainà STTK:sta ja ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä. Ranskassa oikeisto nousee. Annastiina Heikkilä raportoi. Millainen vaikuttaja Kansainvälinen rikostuomioistuin on? Kuinka politisoituneita ICC:n päätökset ovat? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa sekä rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta. Maastopalot ovat työllistäneet viranomaisia viimepäivinä. Haastateltavana pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.
Jarkko Tontti -podcastin vieraana Pekka Väisänen. Väisänen on yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija ja toimittaja. Hänen erityisalaansa on Ranskan yhteiskunnan tuntemus ja erityisesti presidentti Emmanuel Macron, josta hän on tehnyt väitöskirjansa. Puhuimme Macronin ällistyttävästä ”demokraattisesta vallankumouksesta” Ranskassa. Koko politiikan kenttä meni uusiksi hänen noustessaan presidentiksi vuona 2017. Jarkkoa Macronissa on erityisesti kiinnostanut hänen taustansa. Macron lienee ainoa valtionpäämies tällä hetkellä, joka on koulutukseltaan filosofi. Opiskelijana hän työskenteli maailmankuulun ranskalaisfilosofi Paul Ricoeurin tutkimusavustajana. Miten tämä näkyy Macronin politiikassa? Entä miten ranskalaisen liberalismin perinne näkyy presidentin toiminnassa? Lisäksi puhuimme tulevista europarlamenttivaaleista. Eri puolella Eurooppaa on ennustettu kansallismielisen laitaoikeiston voittoa, erityisesti Ranskassa. Marine Le Penin Kansallinen liittouma on vakiinnuttanut kannatuksensa korkealle. Onko koko Euroopan unioni vaarassa? Ovatko laitaoikeistolaiset puolueet Putinin taskussa vai on tämä liioittelua ja pelottelua? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Ranskan jyrkkä vasemmisto tunnetaan EU kriittisyydestään, Nato-vastaisuudestaan ja Venäjä-sympatioistaan. Huom! Jarkko muisti keskustelussa väärin. Sanoin, että Emmanuel Macron olisi pyrkinyt opiskelemaan eliittikorkeakoulu ENA:an (École nationale d'administration), mutta ei päässyt. Oikeasti hän pyrki ylioppilastutkinnon jälkeen kaksi kertaa opiskelemaan toiseen arvostettuun eliittikorkeakouluun ENS:ään (École normale supérieure), jonne hän ei päässyt. ENA:ssa Macron opiskeli yliopisto-opintojensa jälkeen 2000-luvun alussa. https://jarkkotontti.net/
Kansallinen turvallisuus ja Venäjä. Millaiset uhat Suomen kansallista turvallisuutta nyt koskettavat? Vieraina Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja verkostojohtaja Jukka Savolainen, Hybridiosaamiskeskus. Ranskassa kansallinen hälytystaso nostettu korkeimmalle tasolle. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Poliittisten lakkojen vaikutus investointeihin. Vieraina johtaja Antti Aumo, Business Finlandin Invest in Finland -osasto ja sekä taloustieteen prof. Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta. Etelä-Korea käy kohti vaaleja samaan aikaan, kun naapurimaa Pohjois-Korean uhittelu kasvaa. Soulista raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.
Biologi Marita Arvelalle luonto on ollut intohimo jo lapsesta asti. Aikuisemmalla iällä intohimo johdatti Maritan sujuvasti ammatinvalintaan. Eläintieteen opiskelu yliopistossa vei valmistumisen jälkeen naisen biologian opetushommin sekä töihin ympäristöhallintoon. Lisäksi Marita on tehnyt urallaan töitä parikymmentä vuotta myös luontoon liittyvissä EU-tehtävissä Belgiassa ja Ranskassa. Toimittaja Juha Laaksonen tapasi Marita Arvelan ja he juttelivat vuodenajoista.
Ranskalaisille ovien avaaminen ja toiseen reagoiminen ovat kohteliaisuuden osoituksia. Suomalaisten kohteliaisuus on taas hiljaisuutta ja tilan antamista. Käsityksiimme kohteliaisuudesta vaikuttaa kulttuuri, aika, paikka, tilanteet ja suhteet. Suomalaiset puhuivat siitä, että heidän tuli oppia ranskalaiseen puhekulttuuriin, jossa keskeyttäminen on kiinnostuksen osoittamista. Monet kokivat, että Suomessa tapaa ei voinut jatkaa, kertoo ranskankielen apulaisprofessori Johanna Isosävi toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Nimimerkki Lila on asunut Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Olen huomannut eroja kohteliaisuuskäsityksissä eri maissa ja Suomen sisällä eri maakunnissa. Itä-Suomessa ollaan Etelä- ja Länsi-Suomea sosiaalisempia: siellä on kohteliasta jutella tuntemattomillekin, epäkohteliasta on jurottaa hiljaa, kertoo nimimerkki Lila Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Louis, Édouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto PAM (2023) Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää - edes asiakaspalvelutyössä. https://www.pam.fi/artikkelit/epaasiallista-kaytosta-ei-tarvitse-sietaa-%E2%88%92-edes-asiakaspalvelutyossa/ Sortiraparis.com (2024) Elokuva ja matkailu: Ranskalaiset fiktiot lisäävät tutkimusten mukaan vierailuja Pariisiin
Monissa Euroopan maissa maanviljelijät ovat protestoineet viime aikoina laajasti. Suuria mielenilmauksia ja traktorimarsseja on koettu Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Saksassa, Espanjassa, Hollannissa. Mistä Euroopassa vellovat viljelijöiden protestit ja traktorimarssit kertovat? Unkarin jumittama Ukraina tuki saatiin nuijittua pöytään EU-johtajien ylimääräisessä huippukokouksessa. Vapautuvatko myös Venäjältä takavarikoidut varat Ukrainan jälleenrakentamiseen? Mitä kohu-meppi Tatjana Ždanokan tapaus kertoo Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n verkostoista EU:n sisällä? Eurooppalaisten viljelijöiden vaatimuksista sekä ylimääräisen EU-huippukokouksen tuloksista keskustelevat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp / kok.), Elsi Katainen (re / kesk.) ja Alviina Alametsä (greens / vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Suomi ja ydinasepelote. Voitaisiinko ydinaseita päästää Suomen rajojen yli? Vieraina tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja vanhempi tutkija Tytti Erästö, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI. Ranskassa maanviljelijät joukolla kaduille, Bordeaux´sta raportoi Jari Mäkinen. Presidenttiehdokkaiden kakkoskierroksen tärpit, studiossa Haaviston tukiyhdistyksen hallituksen jäsen, europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok). Miten loppuviikon lakon vuoksi peruuntuvien lentojen siirtely onnistuu? Puhelimessa uudelleenreitityksistä vastaava johtaja Sami Suokas, Finnair. Juontaja Mikko Haapanen. Toimittajat Atte Uusinoka ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.
Ranskalla on EU:ssa iso valta ja presidentillä Ranskassa iso valta. Nyt on meneillään Emmanuel Macronin toinen ja siten viimeinen kausi Ranskan presidenttinä, mutta minkälaisia asioista hän on ajanut ja miksi? Minkälainen on ranskalaisten suhtautuminen EU:hun? Mikä on Macronin ja ranskalaisten suhtautuminen Venäjään? Voiko vielä yhtään luotettavasti ennustaa kuka voisi olla Ranskan seuraava presidentti, ja jos presidentti on Marine Le Pen, niin mitä siitä voisi seurata Ranskalle ja EU:lle? Haastateltavana on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen ja toimittajana on Maija Elonheimo.
OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Toulouse vierailu, Brentford ja Maajoukkuetauko. Tulosveikkaukset: Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu 2 , Jouni 3 , Jussi 3 , Ville - . --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/olsc-finland/message
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Onko Suomen juutalaisten elämä muuttunut Gazan tapahtumien myötä? Puhelimessa Suomen juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Antisemitismi Suomessa ja Euroopassa. Vieraina dosentti André Swanström, Åbo Akademi ja dosentti Mikko Ketola, Helsingin yliopisto. Ranskassa on Euroopan suurin juutalaisvähemmistö, miten juutalaisvastaisuus siellä näkyy? Jari Mäkinen raportoi. Ovatko vihreän siirtymän investoinnit vastatuulessa? Vieraina toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK ja ekonomisti Juho Kostiainen, Nordea. Suomen ja Yhdysvaltain välisestä puolustusyhteistyöstä syntyi alustava sopimus. Puhelimessa ulkoasiainvaliokunnan pj. Kimmo Kiljunen (sd). Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.
Impressionismi syntyi Ranskassa 1870-luvulla vastauksena muuttuvaan yhteiskuntaan. Teollistuminen sai aikaiseksi radikaalin uuden taidesuuntauksen, joka haki inspiraatiota maisemista, puutarhoista, rannoista ja alastomuudesta. Nostalgian kaipuu, lyhyen kesän valo ja kirkkaat värit synnyttivät tämän edelleen tunnetuimman ja suosituimman taidesuuntauksen. Miksi Monetin puutarha ja valkeat lumpeenkukat edelleen lumoavat uusia taiteennälkäisiä? Ateneumin taidemuseon Väriä & Valoa - impressionismin perintö -näyttely tuo Claude Monetin, Auguste Renoirin, Camille Pissarron kotimaisten taiteilijoiden rinnalle. Suomalaiset taiteilijat kuten Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Pekka Halonen ja Tyko Sallinen ovat esillä näyttelyssä. Miksi impressionismi tuli niin myöhään suomalaiseen kuvataiteeseen? Miksi ainoastaan yksi naistaiteilija, Ellen Thesleff, lukeutuu maamme impressionisteihin? Keitä muita tähän vapaaseen ja valoisaan taidesuuntaukseen perehtyneitä naistaiteilijoita löytyy maailmalta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja taidehistorian dosentti Marja Lahelma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Ateneumin taidemuseon Väriä & Valoa - impressionismin perintö -näyttely 25.2.2024 asti.
Jalkautuuko kansainvälinen rikollisuus Suomeen? Millaisia ovat rikollisuuden lonkerot? Onko katujengit järjestäytyneet rikollisuuden näkyvä osa? Keskustelemassa tutkijatohtori Markus Kaakinen Suomen Akatemiasta sekä viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista. Ranskassa ryhdytään valmistamaan hybridilentokoneita. Milloin ensimmäisiä lentoreittejä luvassa? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Ranskasta. Turvallisuuspolitiikan syksy. Millaisia päätöksiä SUomella on edessä? Turvallisuuspolitiikasta keskustelemassa aiheeseen perehtyneiden toimittajien raati Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomista, Niilo Simojoki STT:ltä sekä Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos. Saamelaiskäräjien vaalitulokset. Mitä käräjillä on tulevalla kaudella luvassa? Haastateltavana arktisen alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.
Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Keskustelemme sarjojen nimistä. Millaisia eri ratkaisuja sarjojen nimeämiseen käytetään, ja millainen merkitys nimellä on tarinalle, markkinoinnille ja lukijan odotuksille? Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten japanilaiset oppivat mitä antit ja proshippaaminen tarkoittavat, Futekiyan ja Manga Planetin yhdistymisestä yhdeksi palveluksi sekä Kodanshan tulevasta englanninkielisestä mangapalvelusta, K Mangasta. Lukujonossa luemme viikinkieepos Vinland Sagan pokkarit 11-13 ja tutustumme Milk Morinagan uuteen parisuhdeyurisarjaan My Cute Little Kitten. --- Kommentoi | Mastodon | Twitter | Instagram --- - Petterin uutinen siitä, miten Twitter kielsi ulkoiset sovellukset - Sama juttu kopiona Tivissä - Mastodon-sovellus Ivory - Myös Ice Cubes ja Tusky ovat suositeltavia - Petteri Mastodonissa: petteriuusitalo@mastodontti.fi, ptjtsubasa@mastodon.social - Maaret Mastodonissa: AranaRain@mastodontti.fi - Mangakartta Mastodonissa: mangakartta@mastodon.online - Tero Ykspetäjän Mastodon-pikaopas - Roni Laukkarisen lista suomenkielisistä Mastodon-instansseista - Glenn Fleishmanin syvemmälle menevä kirjoitus Mastodonista 16:34 – MIKÄ ON NIMEN MERKITYS MANGALLE? ESITTELY 18:21 – NIMEN MERKITYS: NIMI ANTAA INFORMAATIOTA - Jakso 55, jossa puhuimme kuulijakommenttiosiossa siitä, miksi puhumme sarjoista ensisijaisesti englanninkielisillä nimillä - Sacrificial Princess and the King of Beasts (Niehime to kemono no ou) - My Lesbian Experience with Loneliness (Sabishisugite rezu fuzoku ni ikimashita repo) - Minun susipoikani (josta puhuimme jaksossa 14) eli Watashi no ookami-kun, julkaistu englanniksi nimellä That Wolf-Boy Is Mine! - Aron morsiamet (josta puhuimme jaksossa 8) eli Otoyomegatari, julkaistu englanniksi nimellä A Bride's Story - Gangsta - Afterschool Charisma (Houkago no Charisma) - Siniseen väriin viittaaminen merkitsee Japanissa usein nuoruuden elämistä: - Blue Period (josta puhuimme jaksossa 57) - Blue Flag (josta puhuimme jaksossa 25) - Blue Box (josta puhuimme jaksossa 49) - Aoha Ride (josta puhuimme jaksossa 40), joka on suomeksi julkaistu alkuperäisnimellä ja englanniksi nimillä “Blue Spring Ride” tai “Ao Haru Ride” 27:23 – NIMEN MERKITYS: NIMIEN KÄÄNTÄMINEN - Petterin nimikäännöksiin keskittyvä artikkeli “Kilometrinimiä ja Google-magiaa” Anime-lehdessä 1/2013 (PDF) - Fullmetal Alchemist (Hagane no renkinjutsushi) eli lyhyesti FMA / Hagaren - Haganai: I Don't Have Many Friends (Boku wa tomodachi ga sukunai) – tämän osalta kiisteltiin vuonna 2011 siitä, pitäisikö lyhenteen olla “Haganai” vai “Bokutomo”, mutta Japanissa suositumpi lyhenne vakiintui länsimaiseen käyttöön ja pääsi jenkkijulkaisujen nimiinkin - My Youth Romantic Comedy Is Wrong, as I Expected (Yahari ore no seishun Love Comedy wa machigatteiru) eli lyhyesti Oregairu (Japanissa myös “Hamachi”) - Crunchyroll lokalisoi nimen muotoon My Teen Romantic Comedy SNAFU - No Matter How I Look at It, It's You Guys' Fault I'm Not Popular! (Watashi ga motenai no wa dou kangaetemo omaera ga warui!) eli lyhyesti Watamote - Englanninkielisiä nimiä, jotka ovat peräisin japaninkielisessä kannessa olevasta pienestä englanninkielisestä koristetekstistä: - Encouragement of Climb (Yama no susume) - Attack on Titan (Shingeki no kyojin), suomeksi Titaanien sota - The Basketball which Kuroko Plays ei onneksi vakiintunut englanninkieliselle markkinalle, vaan sarjan nimeksi tuli sujuvampi Kuroko's Basketball (Kuroko no basuke) - Delicious in Dungeon (Dungeon meshi), josta puhuimme jaksossa 9 - Asobi ni ikuyo! -sarjalla on kolme englanninkielistä käännösnimeä: Bombshells From the Sky (anime, UK), Cat Planet Cuties (anime, USA) ja Let's Go Play (manga, DMP) - Re:Zero: Starting Life in Another World (Re: Zero kara hajimeru isekai seikatsu) - KonoSuba: God's Blessing on This Wonderful World! (Kono subarashii sekai ni shukufuku o!) - My Hero Academia (Boku no Hero Academia) - Sound! Euphonium (Hibike! Euphonium) - I Can't Understand What My Husband Is Saying (Danna ga nani wo itteiruka wakaranai ken) eli lyhyesti Dannaken - Heavenly Delusion (Tengoku daimakyou), Disney+ julkaisee animea nimellä Tengoku-Daimakyo - Youtubettaja, joka kutsuu sarjaa jostain syystä nimellä “Tengoku” (YouTube) - Missions of Love (Watashi ni xx shinasai!) - xxxHolic - Watari-kun's ***** Is About to Collapse (Watari-kun no xx ga houkai sunzen), josta puhuimme jaksossa 55 36:15 – NIMEN MERKITYS: RANOBET JA PITKÄT KUVAAVAT NIMET - In Another World with My Smartphone (Isekai wa Smartphone to tomo ni) - Campfire Cooking in Another World with My Absurd Skill (Tondemo Skill de isekai hourou meshi) - Touniksen DesuTalks 2014 -ohjelma Elämäni romanttinen komedia ei voi olla niin vialla että pidän tsuntsun-puheenvuoron demoniruhtinaspikkusiskokirjallisuudesta (YouTube) - Touniksen podcast Teheanicast - Shousetsuka ni narou -nettiromaanisivusto - Overlord - Myös pornovideoiden ja mangojen nimet ovat usein pitkiä ja kuvaavia: - I'm Thirty Years Old and I Can't Get a Boyfriend, so I Summoned an Incubus - I'll Make You Come with Three Fingers – Endless Caressing on the First Night - Rascal Does Not Dream of Bunny Girl Senpai - Adachi and Shimamura - Anohana: The Flower We Saw That Day (Ano hi mita hana no namae wo bokutachi wa mada shiranai) - I Guess I Became the Mother of the Great Demon King's 10 Children in Another World (Isekai de saikyou maou no kodomo-tachi juunin no mama ni nacchaimashita) 42:51 – NIMEN MERKITYS: NIMI HERÄTTÄÄ KIINNOSTUKSEN - Springtime with Ninjas (Hana to shinobi) - Sexiled: My Sexist Party Leader Kicked Me Out, So I Teamed Up With a Mythical Sorceress! (Onna dakara to Party wo tsuihou sareta no de densetsu no majo to saikyou Tag wo kumimashita) - Yarichin Bitch Club (Yarichin Bitch-bu) - Dick Fight Island (Hachinin no senshi) - Karin, julkaistu englanniksi nimellä Chibi Vampire ja suomeksi alkuperäisnimellä - Ghost!, julkaistu englanniksi nimellä Eerie Queerie! ja suomeksi alkuperäisnimellä - Sabita yoru demo koi wa sasayaku – julkaistu ranskaksi melko suoraan ajatuksen kääntävällä nimellä Love Whispers Even in the Rusted Night, saksaksi ja espanjaksi myös melko lailla samalla nimellä - Maaret valitti rakkaus-sanan ylikäytöstä BL-genressä, mutta toki sekin on genrettävä sana romanssitarinoille, samalla tavalla kuin aiemmin mainitut “sininen”, “toinen maailma” ja “pikkusisko” – ja tietysti juuri siksi se on niin ylikäytetyn tuntuinen, BL-tarinoita kun on hyvin paljon, koska ne ovat tyypillisesti lyhyitä - Orange - Sono kuchibiru ni yoru no tsuyu – tarinalla ei ole virallista englanninkielistä julkaisua, mutta se kääntyy suoraan suunnilleen muotoon “The Night's Dew on Those Lips”. Ranskassa tarina on julkaistu ytimekkäämmällä nimellä Réminiscences. - Renai ruby no tadashii furikata – tarinalla ei ole virallista englanninkielistä julkaisua, mutta se on julkaistu ranskaksi suoralla käännöksellä The Proper Way to Write Love, saksaksi melkein samalla nimellä - Nimi itsessään toimii minimysteerinä: - Kowloon Generic Romance, josta puhuimme jaksossa 22 - Kowloon Walled City - Infograafi alueesta (kuva) - Mangasplaining-podcastin Kowloon Generic Romance -jakso - Death Note - Banana Fish - Sarjan Poissa / Erased, josta puhuimme jaksossa 64, alkuperäisnimi on Boku dake ga inai machi (“Kaupunki, josta vain minä puutun“) - Perfect World, jonka ykköskannesta puhuimme vuoden 2019 kansijoulukalenterin luukussa 10 - Päähenkilön nimi on sarjan nimi: - Inuyasha - Naruto - Ranma 1/2 - Soul Eater 59:27 – NIMEN MERKITYS: NIMI LUO EROTTUVUUTTA - Yksikirjaimiset nimet pitäisi kieltää: - K - C - S - X - Käännösnimiä, joihin on jätetty osa japanilaista nimeä googlattavuuden takia: - Mushoku Tensei: Jobless Reincanation (Mushoku tensei: Isekai ittara honki dasu) - Arifureta: From Commonplace to World's Strongest (Arifureta shokugyou de sekai saikyou) - Keep Your Hands Off Eizouken! (Eizouken ni wa te wo dasu na!)) - Trapped in a Dating Sim: The World of Otome Games Is Tough for Mobs (Otemegee sekai wa mobu ni kibishii sekai desu) - Mob Psycho 100 - Love, Chunibyo & Other Delusions (Chuunibyou demo koi ga shitai!) - Steins;Gate - Vinland Saga, josta puhumme myös lukujonossa tässä jaksossa - Berserk - The Rose of Versailles (Versailles no bara), josta puhuimme jaksossa 59 - Yona of the Dawn (Akatsuki no Yona) - Land of the Lustrous (Houseki no kuni) - Oshi no ko - Natsuko no sake - So I Can't Play H! (Dakara boku wa H ga dekinai) 01:13:27 – NIMEN MERKITYS: YHTEENVETO - I've Been Killing Slimes for 300 Years and Maxed Out My Level (Slime taoshite 300-nen, shiranai uchi ni Level Max ni nattemashita) 01:17:12 – JAPANILAISET OPPIVAT, MITÄ ANTIT JA PROSHIPPAAMINEN OVAT - Englanninkielinen käännös Maromin anteja ja proshippaamista käsittelevästä kirjoituksesta - Alkuperäinen postaus - Trigunin mangakakin retweettasi postauksen - Maromin englanninkielinen Twitter-ketju - Seuraavana päivänä Maromi kertoi yllättyneensä iloisesti, kun kaikki ulkomaalaiset eivät olleetkaan hänelle vihaisia etiketin rikkomisesta - Maromi Twitterissä - Omori - Netflixin Voltron - Ikävän aasialaisvastaista puhetta moraalisen puhtauden nimissä - Alice Oseman - Gengoroh Tagame on tunnettu homomiehille suunnatun erotiikan tekijä, mutta yllättävän monille lännessä hän on tuttu lähinnä opettavaisesta ja valtavirtayleisölle suunnatusta mangasta My Brother's Husband, josta puhuimme jaksossa 4 - Nyt Gengoroh Tagame ei enää kelpaa, kun on käynyt ilmi että hän onkin tehnyt myös pornoa 01:32:50 – FUTEKIYA JA MANGA PLANET YHDISTYVÄT - Futekiyan ja Manga Planetin infovideo palveluiden yhdistymisestä (YouTube) - Jakso 76, jossa luimme kaksi BL-teosta Futekiyasta, jotka olimme löytäneet Animal Characteristics -tagin alta - Kuten mainitsimme nimikeskustelussa, Manga Planet ja Futekiya julkistivat juuri noin 300 uutta manganimikettä valikoimiinsa - Ohjeita siitä, mitä olemassa oleville tilauksille tapahtuu 01:46:24 – KODANSHAN DIGIMANGAPALVELU K MANGA - Jakso 79, jossa puhuimme spekulaatiosta siitä, olisiko Kodansha perustamassa omaa manganlukupalvelua - Anime News Networkin uutinen - Deb Aokin artikkeli The Beat -sivustolla - Britanniassa ollaan nyrpeitä - K Mangan nettisivut, joille ei pääse Yhdysvaltain ulkopuolelta - K Manga Twitterissä - OASG:n haastattelu, jossa ei kauheasti kysymyksiin vastailla - Jakso 71, jossa puhuimme Square Enixin Manga Up! -palvelusta, jossa kaikki on pielessä - K Mangan ennakkopromoaminen on ihmisten mielestä aika noloa 01:56:53 – KUULIJAKOMMENTTI: ONGELMALLISET TEKIJÄT - Jakso 80, jossa puhuimme sarjasta Nana & Kaoru, ja lukujonossa Inuyashasta - Jakso 79, jossa puhuimme sarjasta The Heart of Thomas - Mark Hamill tykkäsi vahingossa J.K. Rowlingin transvastaisesta kommentista, koska ei tajunnut mihin se viittasi, ja pahoitteli sitä jälkikäteen - Sama kävi uudemmankin kerran - Joss Whedon - Buffy, vampyyrintappaja - Angel - Firefly - Whedon rankaisi näyttelijä Charisma Carpenteria muuttamalla tämän hahmon juonikaarta, kun tämä tuli raskaaksi ilman lupaa kesken kuvausten - Ja kaikkea muuta - Lani Diane Rich on miettinyt asiaa siltä kannalta, että TV-sarjoja tekevät kuitenkin sadat ihmiset, joten onko oikein heitä kohtaan julistaa sarja pannaan vain yhden näkyvän törttöilijän takia? Hänen mietteitään aiheesta voi kuunnella esimerkiksi Buffy-aiheisesta podcastista Still Pretty ja Sandman-aiheisen Endless-podcastin jaksosta It's About Power (S1.11 "Dream of 1000 Cats/Calliope") noin kohdasta 41:15 alkaen - Jakso 32 ja jakso 33, jossa puhuimme siitä miten Act-age-sarja lopetettiin, kun sen kahdesta tekijästä toinen syyllistyi rikoksiin - Rurouni Kenshinin tekijä Nobuhiro Watsuki sai vuonna 2018 sakkorangaistuksen lapsipornon hallussapidosta - John Lasseter sai lähteä Pixarilta - Braven ohjaaja savustettiin ulos Pixarilta, ja siksi leffasta tuli erilainen kuin piti - Animation Addicts -podcast - Takahiro Sakurai jäi kiinni siitä, että oli pettänyt kahta naista yhtä aikaa 10 vuoden ajan - Sakurai menetti roolin tulevassa Mononoke-elokuvassa - H.P. Locecraft oli kauhea rasisti, mutta toisaalta hän onkin jo kuollut 02:28:32 – LUKUJONOSSA: MY CUTE LITTLE KITTEN - My Cute Little Kitten - Milk Morinaga - Petterin tootti My Cute Little Kittenistä - Maaretin tootti My Cute Little Kittenistä - Jakso 12, jossa puhuimme Hana & Hina After Schoolista - Office lady -tarinoihin keskittyvä Syrup-yuriantologiasarja 02:42:50 – LUKUJONOSSA: VINLAND SAGA 11-13 - Vinland Saga - Jakso 3, jossa käsittelimme sarjaa edellisen kerran - Thorfinn - Knuut Suuri - Gudrid - Jomsviikingit - Leif Erikinpoika - Planetes, Makoto Yukimuran aiempi manga - Pitkä-Thorkell - Mi'kmaq-heimot - Maan lapset -kirjasarja - Ja siinä sitten kävi niin kuin kävi 03:13:39 – LOPETUS
Bella Tablen Viinikoulu pt.1 eli kaikki, ja vähän enemmän viinistä! Päästään vihdoin oppimaan lisää paljon toivotusta aiheesta, kun saamme vieraaksi upean viinibellamme, Heidi Mäkisen. Podijaksossa syvennytään viinin ihmeelliseen maailmaan ja siitä nauttimiseen. Jaksossa harjoitellaan ruoka- ja viiniparituksia ja käydään pikaoppitunnit viinin viljelystä, säilytyksestä, tarjoilusta ja maistelusta. Kerrotaan, miten toimia kun tarjoilija maistattaa viiniä ja käydään läpi perustermit kuten korkkivika, tanniinit, sulfiitit, natuviinit ja dekantointi. Paljastetaan onnistuneen viinitilavierailun salat, alan trendit, uusi tulokas rieslingin rinnalle ja viini, jota Ranskassa juodaan tällä hetkellä eniten (vinkki: se ei ole punainen tai valkoinen). Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä vuosikumppanimme Viinitien kanssa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Sugar Sugar Rune on Moyoco Annon taikatyttösarja, jossa kaksi noitatyttöä saapuu Taikamaasta ihmisten maailmaan kisaamaan siitä, kumpi saa kerättyä enemmän poikien sydämiä. Ajankohtaisina aiheina puhumme mangajulkaisuille Ranskassa tehtävistä mainosvideoista sekä Vice-sivuston uutisvideosta, jossa kritisoitiin sitä, että lapsipornomanga on Japanissa laillista. Lisäksi käymme läpi Mangakartan vuotta 2022: puhumme omista suosikkiaiheistamme, käsiteltyjen sarjojen jakautumisesta eri kohdeyleisöille sekä siitä, mitkä jaksot olivat suosittuja ja mitkä eivät. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - The Legend of Zelda: The Wind Waker - Linkin mielestä sankarin vaatteet ovat tosi nolot (YouTube) - Ensimmäinen kohtaaminen Ganondorfin kanssa (YouTube) - The Legend of Zelda: Breath of the Wild - Overcooked - Kirby and the Forgotten Land 20:08 – SUGAR SUGAR RUNE: ESITTELY - Sugar Sugar Rune - Vuonna 2005-2006 esitetyn animesovituksen OP (YouTube) - Nakayoshi-lehti - Jakso 58, jossa puhuimme sarjasta Valssin aika - Hahmoja ja konsepteja (kuva) - Kristallisydänten keräämistä (kuva) - Eriarvoiset sydämet syntyvät erilaisista tunteista (kuva) 26:57 – SUGAR SUGAR RUNE: MOYOCO ANNO JA VISUAALINEN KERRONTA - Moyoco Anno - Hataraki Man sovitettiin animeksi vuonna 2006 - Happy Mania julkaistiin englanniksi 2003-2004, ja Anno alkoi tehdä sille jatko-osaa vuonna 2019 - Sakuran julkaistiin englanniksi 2012 - In Clothes Called Fat julkaistiin englanniksi 2014 - Memoirs of Amorous Gentlemen Crunchyrollin mangapalvelussa - Insufficient Direction Crunchyrollin mangapalvelussa - Ruutuvälejä käytetään tarinan tapahtuviin liittyvillä tavoilla: taistelukohtauksessa ruudunerottimina käytetään piikkilankaa (kuva) - Visuaalisia ongelmia: - Kaoottiset sivukompositiot ja ajoittain heikko katseenkuljetus (kuva) - Toisinaan taustat on piirretty niiden edessä leijuvien hahmojen taakse tarpeettoman harhaanjohtavasti (kuva) - Epäselvästi aseteltu kenkienkopautus (kuva) - Witch Hat Atelier, josta puhuimme jaksossa 43 - Land of the Lustrous 38:37 – SUGAR SUGAR RUNE: MAAILMANRAKENNUS - Taikamaan Halloween-estetiikkaa (kuva) - Koska Taikamaan asukeilla on vain yksi sydän, toisin kuin ihmisillä, vaihtavat rakastavaiset sydämiä keskenään (kuva) - Ihmiseen ei saa rakastua (kuva) - Taikamaa kärsii energiakriisistä (kuva) - Noitien ja ogrejen historia (kuva) - Magdalena Hain kirjasarja Royaumen aikakirjat - Kansikuvien tekijä Nina von Rüdiger muistetaan myös teoksistaan Vesi oli mustaa (2006) ja Oblivion High (2008-2011) 48:22 – SUGAR SUGAR RUNE: KULTTUURIKONFLIKTIT JA TAIKATYTTÖGENRE - Torisohvan luento Kiraakiraa ja kärsimystä - taikatyttöyden ytimessä Desucon Frostbitessa 2014 (YouTube) - Luennon jatko-osa Henshineitä ja röyhelöunelmia - taikatyttöjen visuaalien ytimessä Desuconissa 2014 (YouTube) - Chocolan räväkkyys ei vetoakaan ihmismaailman poikiin, toisin kuin Vanillan ujous (kuva) 54:21 – SUGAR SUGAR RUNE: TUNTEIDEN KÄSITTELYN TEEMA - Kun ihmisen tunnetta ilmentävä kristallisydän on poimittu, sitä vastaava tunne katoaa (kuva) - Chocola saa äitinsä taikapäiväkirjasta opetuksia ja oppii, mitä aikoinaan oikeasti tapahtui hänen ja Vanillan äitien välillä (kuva) - Vanilla hyväksyy rintaansa mustan noir-sydämen tullakseen vahvemmaksi (kuva) - Chocolaan rakastunut Houx ei edes huomaa mustasukkaisuuden mustuttavan sydäntään (kuva) 01:00:18 – SUGAR SUGAR RUNE: CHOCOLA JA VANILLA - Chocolan ja Vanillan ystävyys alkaa rakoilla ihmismaailmassa (kuva) - Chocola saa kuningatar Candylta maagisen hiussoljen, joka tuo esiin kantajansa viehätysvoiman (kuva) - Chocola on aina tsempannut ja rohkaissut Vanillaa… (kuva) - …mutta myös tajuamattaan satuttanut tätä (kuva) - Ystävänpäiväsuklaat (kuva) 01:10:47 – SUGAR SUGAR RUNE: CHOCOLA JA PIERRE - Chocolan ja Pierren kaksintaistelu (kuva) - Chocolan ja Pierren ensikohtaaminen (kuva) - Chocola lohduttaa Pierreä ollessaan näkymätön (kuva) 01:23:57 – SUGAR SUGAR RUNE: SIVUHAHMOT 01:28:26 – SUGAR SUGAR RUNE: JULKAISU - Kaikki puhekuplien ulkopuoliset tekstit on ladottu alkuperäisen tekstin päälle, mikä näyttää oudolta etenkin silloin kun kyse on dialogista eikä ääniefekteistä (kuva) - Suomijulkaisun kannet - Myös Fullmetal Alchemistin suomijulkaisun kansissa on kehysteema 01:38:53 – SUGAR SUGAR RUNE: SPOILERIOSIO - Pierren tuska (kuva) - Filtre (kuva) - Kuningatar on vain keulakuva, ja todellista valtaa käyttää senaatti (kuva) - Ogrejen kuningas Glacé (kuva) - Kuningatar (kuva) 01:57:23 – SUGAR SUGAR RUNE: YHTEENVETO - Carlo Santosin arvostelut ANN:ssä vakuuttivat aikoinaan ennen suomijulkaisun alkamista siitä, että sarja on erinomainen - Petterin artikkeli sarjasta Otaku-lehden viimeisessä numerossa 1/2008 (kuva) - Maaretin blogipostaus sarjasta 02:02:32 – MANGAN PROMOVIDEOT - Linternauten artikkeli mangan promovideoista (ranskaksi) - Ki-Oonin promovideo sarjasta Frieren: Beyond Journey's End (YouTube) - Akatan promovido sarjasta Mon mari dort dans le congélateur (Watashi no otto wa reitouko ni nemutte iru) (YouTube) - Sarja Bakaupdatesissa - Ki-Oonin My Hero Academian promovideo, joka mainostaa ranskalaisen taiteilijan piirtämää vaihtoehtoista pokkarikantta (YouTube) - Ki-Oonin Jujutsu Kaisen -promovideo (YouTube) - Crunchyrollin Dandadan-promovideo (YouTube) 02:21:33 – VICEN LAPSIPORNOMANGAA KRITISOIVA UUTISVIDEO - Vice: Inside the Pedophilic Manga Industry in Japan (YouTube) - Hanako Montgomery kirjoitti aiheesta viimeksi vuosi sitten - Vicen aiemmat videot aiheen tiimoilta (YouTube) ovat olleet paljon kauhisteluhenkisempiäkin - Ruotsalainen mangakääntäjä Simon Lundström vapautettiin syytteistä 2012 - Mitä aiheesta kirjoitettiin vuosia sitten: - CNN: Japan passes law banning possession of child pornography (2014) - Yle: Lakimuutos ei purrut, lapsiporno rehottaa Japanissa yhä (2016) - Comic LO, yksi harvoista lehdistä, joka keskittyy hyvin nuorista tytöistä kertovaan pornomangaan (Wikipedia) - Jakso 41, jossa puhuimme siitä missä pornomangan raja kulkee ja rajanvedon vaikeudesta 02:37:37 – KUULIJAKOMMENTTI: MANGAN TILAAMINEN RANSKASTA - Decitre on Maaretin luottokirjakauppa mangan tilaamiseen Ranskasta 02:39:38 – MANGAKARTAN VUOSIKATSAUS 2022 Eniten ladatut vuoden 2022 jaksot (neljän viikon perusteella): - 1: Mitä ovat kuolemanpelisarjat? (jakso 72) - 2: Genshiken (jakso 67) - 3: My Love Story!! (jakso 69) - 4: Lucifer and the Biscuit Hammer (jakso 70) - 5: Miksi mangasarjat ovat niin pitkiä? (jakso 61) Vähiten ladatut vuoden 2022 jaksot (neljän viikon perustella): - 1: Parasyte (jakso 75) - 2: Love Me for Who I Am (jakso 65) - 3: Poissa – Erased (jakso 64) - 4: Sweat and Soap (jakso 73) - 5: Limit (jakso 68) - 6: Given (jakso 63) Mangakartan historian eniten ladatut jaksot (absoluuttisten latauksien perusteella): - 1: Patriootti Moriarty (jakso 1) - 2: Miksi manga kiinnostaa (jakso 6) - 3: Spy x Family (jakso 53) - 4: Kuroshitsuji (jakso 50) - 5: Horimiya (jakso 42) - 6: Junji Ito (jakso 30) Suosikkikeskustelut: - Pääaihe: - Saiyuki (jaksossa 62) - Genshiken (jaksossa 67) - Mitä ovat kuolemanpelit? (jaksossa 72) - Lukujono: - Ultra Gash Inferno (jaksossa 71) - The Dragon's Husband (jaksossa 64) - Blood on the Tracks (jaksoissa 74 ja 76) - Oshi no ko (jaksossa 68) - Ajankohtaisaihe: - Sol Pressin konkurssi (jaksoissa 63, 64, 65 ja 70) - Manga Up! -manganlukupalvelu (jaksossa 71) - The Titan's Bride (josta puhuimme vuonna 2021 jaksoissa 43, 45 ja 47, ja saaga sai päätöksensä jaksossa 68) - Rising Stars of Manga (jaksossa 73) - Ranskan mangamarkkina 2021 (jaksossa 66) - ONEPIECE-taideteos (jaksossa 74) - HS: Espanjassa ja Ranskassa nuoret saavat satoja euroja kulttuurin kuluttamiseen – Manga-sarjakuvien suosio räjähti - Hiljattain mangan pariin tulleiden parissa arvo- ja kulutuskeskeisyys on ehkä nousussa - Nana-arvio Tähtivaeltajan numerossa 4/2008 (kuva) 03:10:45 – LOPETUS
Joulukuun kaksinkertainen lapsilisä on tullut tileille. Ranskassa on kuollut ihmisiä ampumistapauksessa. Lääkäreitä tarvitaan lisää. Suomalaisen Joulupukin ja venäläisen Pakkasukon tapaaminen on peruttu. Joulu on kukkakaupoille tärkeää aikaa. Jouluna on pakkasta ja poutaa.
Tarmo Kunnas on tutkinut Nietzscheä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Uusimmassa tutkimuksessaan hän haluaa tavoittaa Nietzschen kirjoitusta: monimerkityksellistä usein salaa moraalista tekstiä, jossa viljellään yllättävänkin usein komiikkaa. Tarmo Kunnas tuo nyt myös Suomeen Saksassa käytävää debattia Nietzschen seksuaalisuudesta. Filosofialle usein vieraat runous ja traagisuus piirtyvät esiin olennaisina osina Nietzschen ajattelua. Tarmo Kunnas on nyt Kalle Haatasen hastateltavana.
Etelä-Euroopassa on ennätyksellisen kuivaa. Monen maan satonäkymät ovat katastrofaaliset - paikoin jäädään selvästi alle puoleen normaalisadosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee muun muassa Loiren laaksossa Ranskassa ja tutkailee Euroopan maatalouden tulevaisuutta ilmastonmuutoksen aikakautena. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Jari Mäkinen. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.
Kokoomus on edelleen suosituin puolue. Biden arvosteli Saudi-Arabiaa toimittaja Khashoggin murhasta. Metsäpalot riehuvat Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa. Yleisurheilun MM-kisat alkoivat. Sää on sateinen.
Ranskassa käytiin eilen parlamenttivaalit, joissa presidentti Emmanuel Macronin puolue menetti enemistön parlamentissa. Vasemmiston ja vihreiden koalitio nousi selvästi Jean-Luc Melenchonin johdolla. Äärioikeustolainen Marine Le Penin puolue kymmenkertaisti kannatuksena. Keskustelemassa Ranskan politiikkaan erikoistuneet tutkijat Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen. Särkkä näkee, että nämä vaalit käytiin demokratian kriisitunnelmissa. Hän on huolissaan siitä, että vain alle puolet kansasta äänesti ja ihmiset menevät kaduille protestoimaan. Parkkinen pohtii, onko perinteisten puolueiden aika ohi Ranskassa. Näiden vaalien tärkeä ilmiö on Parkkisen mukaan polarisaatio. Ranska jakautuu ja kaikki puolueet poikkeavat toisitaan selvästi. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Puhumme mangan ääniefekteistä: niiden erilaisista tarinankerronnallisista ja visuaalisista tehtävistä sekä siitä, miten niitä lokalisoidaan. Ajankohtaisina aiheina puhumme Ranskan mangamarkkinan tilasta vuonna 2021 sekä siitä, miten Happy Science -kultti painosti Shueishan lopettamaan uskontokriittisen esseemangan. Lukujonossa ovat Ya Boy Kongming! ja Summer Time Rendering, joiden molempien animesovitukset alkoivat tänä keväänä. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Demoniruhtinas Mage (kuva) - Lootusallas toissavuonna, viime vuonna ja tänä vuonna - Peikonlehti (kuva) 06:05 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: ESITTELY - Suomennetulle mangalle tyypillisiä ääniefektejä (Psycho-Pass: Tarkastaja Akane Tsunemori) (kuva) 08:43 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: ÄÄNIEFEKTIT OSANA SYMBOLISTA KERRONTAA - Erilaisia vakiintuneita ääniefektejä - Suorasukaisesti sanomisen “ääniefekti“ (Girl Friends) (kuva) - Joskus mangan ääniefektit ovat niin ikonisia, että ne otetaan tehokeinoksi myös animeen: - JoJo's Bizarre Adventure: Go go go go go (YouTube) - Kaiji: Zawa zawa (YouTube) - March Comes in Like a Lion: Söpöt pienet ääniefektit (YouTube) 16:15 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: VISUAALINEN MERKITYS JA NÄKÖKULMA - Jo ääniefektin muoto kertoo usein paljon siitä, millaista ääntä sen on tarkoitus kuvata (Beasts of Abigaile) (kuva) - Ääniefektien käyttö voi viedä lukijan syvälle hahmon näkökulmaan (Tokyo Mew Mew) (kuva) 19:36 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: OSA SARJAN IDENTITEETTIÄ - Nana & Kaorun pikkuiset sydämentykytykset, sätkähdykset ja muut (kuva) - My Hero Academian alun perinkin englanniksi kirjoitetut ääniefektit (kuva) - One Piecen DON (kuva) 24:09 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: ÄÄNIEFEKTIEN PUUTTUMINEN - Saiyuki Gaidenin kohtaus, jossa huudetaan, mutta ei ole ääniefektejä (kuva) - Inio Asano - Kengo Hanazawa 28:49 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: KERRONNAN AVUSTAJANA - Saiyukin kohtaus, jossa ääniefekti esittelee kohtauksen uuden käänteen ennen kuin se näytetään visuaalisesti (kuva) - Saiyukin kohtaus, jossa ääniefekti selventää tupakan askista ulos kopauttamista ja sen sytyttämistä (kuva) - Blue Flagin kohtaus, jossa kerrotaan ääniefektin kautta, että ollaan pelaamassa baseballia (kuva) - Maiden Railwaysin kohtaus, jossa hahmo läimäyttää toista poskelle (kuva) 35:36 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: LOKALISOINTI - EI LOKALISOINTIA - Tokyopopin “100% Authentic Manga” -strategia kulujen säästämiseksi oli jättää ääniefektit kääntämättä (Tokyo Babylon) (kuva) - Tokyopopin Saiyuki-julkaisuissa oli sentään ääniefektikäännösluettelo pokkarin takana (kuva) 38:40 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: LOKALISOINTI - VIEREEN KÄÄNTÄMINEN - Maaretin blogikirjoitus Kuroshitsujin eri kieliversioiden lokalisointiratkaisuista - Yen Pressin tyyli on mennä aidan ali sen matalimmasta kohdasta - Jos negatiivista tilaa on vähän, viereen kääntäminen voi saada ruudun näyttämään täyteen ahdetulta (Yotsuba&!) (kuva) - Verticalin julkaisuissa ääniefekti pyrittiin kääntämään viereen mahdollisimman alkuperäistä vastaavan näköisesti (After the Rain) (kuva) 45:39 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: LOKALISOINTI - KOKONAAN KORVAAMINEN - Vizin korvatut ääniefektit vs alkuperäiset (My Hero Academia) (kuva) - Petterin ääniefektiaiheinen pääkirjoitus Anime-lehdessä 3/2016 (kuva) - Esimerkki vaivannäöstä sen eteen, että uudet ääniefektit vastaavat alkuperäisiä - Jotkut vihaavat ääniefektien korvaamista periaatteesta - Kun ääniefekti alkaa yhdellä puolella ruutua ja päättyy toisella, sen korvaaminen voi olla visuaalisesti haastavaa (Kaiju No. 8) (kuva) - …Tai jopa mahdotonta (My Hero Academia) (kuva) 57:19 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: LOKALISOINTI - VERTAILUA - Pelkillä ääriviivoilla tehdyt efektit (kuva) ovat usein hyvin integroitu osa taidetta, mutta niitäkin voi korvata - One Peace Books teki aikoinaan usein niin, ettei mitään käsin kirjoitettua tekstiä korvattu, vaan käännettiin viereen niin että alkuperäinenkin teksti näkyy (Whispered Words) (kuva) - Viereen lisätyt ääniefektikäännökset voivat tehdä ruuduista tukkoisen näköisiä (After the Rain) (kuva) 01:05:10 – MIKSI MANGASSA ON ÄÄNIEFEKTEJÄ: YHTEENVETO - Ääniefekti voi kuvata isompaakin viestiä kuin pelkkää ääntä, esim. riitelyä (Takane & Hana) (kuva) 01:08:00 – RANSKAN MANGAMARKKINA 2021 - Yleisesti markkinan tilasta: - BFM TV: Le marché de la BD et du manga a battu tous les records en 2021 - Le Figaro: Mangas.io, le «Netflix» français du manga, séduit un nombre croissant d'éditeurs - Livres Hebdo: Meilleures ventes 2021 - Bande dessinée - Arigato le «Pass Culture» (Top50-sarjakuvamyyntilista) - GfK: Best-sellers 2021: la BD s'invite au Top 50 (Top10-kirjamyyntilista) - Valentin Paquotin twiittiketju mangapainosten kasvusta - Linternaute: Manga: les chiffres de ventes dictent-ils la stratégie des éditeurs? - Kaiju No. 8: - ANN: Kaiju No. 8 Mural Looms Over France's National Library - ANN: Kaiju No. 8 Takes Over Metro Station in Milan - Korjaus: italialaisen kustantajan nimi on Star Comics eikä Square Comics - Ki-Oon: - Livres Hebdo: Ahmed Agne: «Le changement est profond et irréversible» - Jakso 28, jossa puhuimme viimeksi Ahmed Agnen haastattelusta - Beyond the Clouds - Prophecy (jonka englanninkielinen Wikipedia-sivu on tosiaan virheellinen) - Tsugumi Project - One Piece: - Le Figaro: One Piece : les librairies prises d'assaut pour la sortie du tome 100 - Le Figaro: Le tome 100 du manga One Piece s'écoule à plus de 130.000 exemplaires en trois jours - Actualitté: Des édition collector de mangas victimes de la spéculation - Le Pass Culture: - Le Figaro: Plus d'un million de mangas ont été vendus via le Pass Culture - Le Figaro: Pass culture : les douze meilleures ventes de livres sont des mangas devant le Dalloz - Le Figaro: Emmanuel Macron et le manga One Piece, une histoire d'amour intéressée - Helsingin Sanomat: Espanjassa ja Ranskassa nuoret saavat satoja euroja kulttuurin kuluttamiseen – Manga-sarjakuvien suosio räjähti - Macron sai Eiichiro Odan nimikirjoituksen käydessään Japanissa 01:41:09 – HAPPY SCIENCE -KULTTI PAINOSTI SHUEISHAN POISTAMAAN USKONTOKRIITTISEN NETTIMANGAN - ANN: Shueisha Removes Web Manga About Children Born Into Religion Following Alleged Backlash From Happy Science - Flash-lehden artikkeli aiheesta - Happy Science -kultti - A Life Turned Upside Down: My Dad's an Alcoholic, Mariko Kikuchin toinen esseemanga - Japanin isoin kultti Sooka Gakkai ja sen poliittinen puolue Komeito - Korkein totuus -kultin sariinikaasuhyökkäys 1995 - Twiitti siitä, miten asiasta ollaan oltu lännessä kumman hiljaa 01:52:27 – HAMPAANKOLOSSA: SAIYUKI RELOAD ZEROININ ÄÄNINÄYTTELY - Jakso 62, jossa puhuimme Saiyukista - Souichirou Hoshi - Kouichi Toochika 01:59:27 – HAMPAANKOLOSSA: USA:N MANGAMARKKINA 2021 - Jakso 64, jossa puhuimme USA:n mangamarkkinan tilasta vuonna 2021 - The Beat -sivuston artikkeli NPD Bookscanin tilastoista - Lista mangakoista, joiden pokkareita myytiin 2021 yli 100 000 kappaletta 02:04:11 – LUKUJONOSSA: YA BOY KONGMING - Ya Boy Kongming! ja sarja Kodansha Comicsin sivustolla - Romance of the Three Kingdoms on fiktiiviseksi väritetty kertomus oikeista historiallisista tapahtumista - Zhuge Liang eli Kongming - Thermae Romae - Hikaru no Go - Mangan kääntäjän twiittiketju kääntämisen haasteista - Jakso 55, jossa puhuimme Kodanshan heikkolaatuisista digijulkaisukäännöksistä - Anime HiDivessä - Animen tosi menevä OP (YouTube) 02:21:12 – LUKUJONOSSA: SUMMER TIME RENDERING - Summer Time Rendering Manga Plussassa - Jakso 64, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa siitä, miten Manga Plussassa on kaikki tuoreet ja jatkuvat sarjat luettavissa kokonaan tämän vuoden ajan - Higurashi: When They Cry - Re:Zero - Jakso 55, jossa puhuimme toisesta Jump Plus -sarja Astrasta - Tapahtumapaikka Hitogashima (kuva) on fiktiivinen ja muokattu versio Okinoshiman saaresta (Google Maps) - Seaside Stranger - Komi Can't Communicate Netflixissä 02:45:42 – LOPETUS
Tässä jaksossa Helsingin Sanomien Petja Pelli analysoi Ranskan presidentinvaaleja. Ensimmäinen kierros käytiin sunnuntaina, ja toiselle kierrokselle selvisivät nykyinen presidentti Emmanuel Macron ja oikeistopopulisti Marine Le Pen. Se, kumpi voittaa, on jännittävää myös Nato-hakemustaan pohtivan Suomen kannalta. Vielä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Le Pen nimittäin suorastaan ihaili Vladimir Putinia – ja yksi hänen vaaliteemoistaan on ollut Ranskan ero Naton yhteisestä komentorakenteesta. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Petja Pelli. Tämä podcast julkaistiin 12.4.2022. Lue lisää aiheesta: -> Voiko Nato-kriittinen Marine Le Pen yltää Ranskassa voittoon asti? Ainakin se on lähempänä kuin viime kerralla https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008743635.html #hsvisio #hsvisiopodcast #hs-analyysi Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.
Pääministeri Marin toivoo, että kunta-alan työriidat ratkaistaan. Ukrainan pakolaisille on kerätty 10 miljardia euroa kasainvälisellä kampanjalla. Ranskassa on äänestetty presidentinvaaleissa. Juuassa oli tulipalo palvelutalossa. Lapset ovat taas virponeet palmusunnuntaina. Sää poutaantuu.
Vuorikastin kuudenteen jaksoon saatiin vieraaksi sometutkan alla lentävä Ulla Tiikkainen. Ullalla on kiipeilytaustaa jo pitkältä 2000 luvun alusta, ja homma on kulkenut kallioilta vuorille hyvin monimuotoista reittiä. Ullan kiipeilytaipaleelle saapui tummia pilviä 2011 Chamonixissa sattuneen onnettomuuden toimesta, jossa hänen puolisonsa myös menehtyi. Palo vuorille ja kiipeilyn pariin on kuitenkin aina ollut suurempi kuin epäonninen hetki Ranskassa ja Ullan on voinut löytää varsinkin Lyngenin suunnalta viime vuosina. Mm. näistä aiheista päästään juttelemaan uusimmassa Vuorikastissa. Ullaa voit seurata somessa...Ullaa et voi seurata somessa, mutta hänet saattaa fyysisesti löytää kun sitä vähiten odottaa :) Muista laittaa Vuorikasti seurantaan myös seuraavissa paikoissa: Instagram: https://www.instagram.com/vuorikasti/ Facebook: https://www.facebook.com/vuorikasti Spotify: https://open.spotify.com/show/4GmMkK19XeRASF9CzfImTm?si=d34134605da0458e Apple Podcast: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/vuorikasti/id1606336901