POPULARITY
Tutkijat selvittivät suomalaisten asenteita turvallisuuspolitiikkaan. Mitä niistä selvisi? Vieraina kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja toimittaja-kirjailija Risto Uimonen. Sodankäynti synkistää joulua Betlehemissä. Haastattelussa juuri Israelista palannut ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Miten siirtolaisuuteen suhtaudutaan Euroopassa? Tallinnasta raportoi toimittajamme Rain Kooli, Britanniasta Auli Valpola ja Espanjasta Maija Salmi. Muuttoliike ja siirtolaisuuskysymykset luovat haasteita monessa maassa niin poliittisesti kuin käytännössä. Haastateltavina sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntija Saila Heinikoski ja tutkijatohtori Mervi Leppäkorpi Turun yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus Kiovasta, toimittajana Maxim Fedorov. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Matti Konttinen, Rasmus Montonen ja Elina Sonkajärvi, tuottajana Anne Achte.
Mitä Yhdysvaltain perustuslaki pitää sisällään ja mitä lisäyksiä perustuslakiin on tehtyä vuosikymmenten saatossa? Mitä oikeuksia perustuslain mukaan kuuluu Yhdysvaltain liittovaltiolle? Miksi Yhdysvaltain pääkaupungin asukkailla ei ole edustusta senaatissa? Mitä eroa on tasavallalla ja demokratialla ja onko Yhdysvallat demokratia? Miten demografiset muutokset ovat heijastuneet demokraattien ja republikaanien kannatukseen ja miltä puolueiden kannatusluvut näyttävät tulevaisuudessa? Miksi korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat elinikäisiä? Mistä Yhdysvaltain korkeimmalla oikeudella on päätösvalta ja millä tavoin eri puolueet ovat pyrkineet hyödyntämään korkeinta oikeutta omien poliittisten päämääriensä ajamiseksi? Studiossa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila sekä historian väitöskirjatutkija ja sosialidemokraattien kansanedustaja Jani Kokko. Jakso on kuvattu 7.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Aku Ankka ja Hopeanuoli (1:44) Perustuslaki (6:17) Abortti (10:00) Lisäykset (16:20) Äänioikeus ja kansalaisuus (18:34) Washington, D.C (24:00) Perustuslaillinen kokous (27:04) "Enemmistön tyrannia" (31:22) Osavaltiot (33:08) Polarisaatio (37:00) Muuttoliike (40:29) Korkein oikeus (42:52) Tuomarien nimitys (44:56) Päätösvalta (46:23) Oikeusasteet (48:47) Kongressin lainsäädäntö (50:41) Politisoituminen (58:19) Uskonnonvapaus ja sananvapaus (59:47) Kaksipuoluejärjestelmä (1:06:08) Demokraatit ja republikaanit (1:11:47) Presidentivaalit 2024
Koronasta ja talouden myllerryksestä huolimatta asuntokauppa käy kuumana. Onko joillekin alueille muodostunut jo hintakuplaa? Miten käy asuntonäyttöjen, jos liikkumisrajoitukset tulevat voimaan? Muuttoliike kasvukeskuksiin on eriyttänyt asuntohintakehitystä Suomen sisällä jo useita vuosia, mutta miten etätöiden lisääntyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin tulevaisuudessa? Korot ovat edelleen erittäin matalalla tasolla, mutta miltä näyttää korkojen tulevaisuus? Näistä aiheista ovat keskustelemassa Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala, pääanalyytikko Jan von Gerich ja ekonomisti Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.
Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenkin paremmin! Hänelle juttelevat kylän savupiiputkin.
Venäjää riivaa epätasainen aluekehitys. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma matkustaa hiilikaivoksista elävään Vorkutaan, jonka väestö vähenee nopeasti. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä syrjäseutujen tyhjeneminen ja väestön pakkautuminen suurkaupunkeihin merkitsee Venäjän tulevaisuudelle. Pohdimme myös, miten koronapandemia sekoitti presidentti Vladimir Putinin suunnitelmia. Ohjelman ovat toimittaneet Erkka Mikkonen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle
Muuttoliike-podcastin kahdeksannessa jaksossa on vieraana globalisaatiotutkija Antti Tarvainen, jonka kanssa pohditaan, miten globalisaatio ja kaupungistuminen vaikuttaa ihmiseen. Tarvainen tutkii digitalisoituvan kaupungin vaikutusta ihmisen psyykkeeseen kahden erilaisen kaupungin, Kalifornian Piilaakson ja Jerusalemin kautta. Ratkaistaanko ilmasto-ongelmat tiivistämällä kaupunkia? Entä mitä tarkoitetaan termillä glokalisaatio? Muuttoliike on Firan ja Radio Helsingin podcast, joka perehtyy kaupunkielämän uudistumiseen. Fira on uuden ajan […]
Muuttoliike-podcastin seitsemännessä jaksossa puhutaan asunnon omistamisesta ja siitä, miten kiihtyvä kaupungistuminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin. Vieraana HYPOn pääekonomisti Juhana Brotherus, jolta kysytään muun muassa kannattaako Ruotsin asuntokuplan puhkeamisesta olla huolissaan. Muuttoliike on Firan ja Radio Helsingin podcast, joka perehtyy kaupunkielämän uudistumiseen. Fira on uuden ajan rakennusliike, joka auttaa ihmisiä rakentamaan kaupunkia yhdessä.
Kaupunkien lähiöissä tapahtuu paljon enemmän, kuin moni uskoo. Lähiöistä voi löytää tulevaisuuden yrittäjyyttä, mielenkiintoista arkkitehtuuria sekä asukkaista lähtevää innovaatiota. Miten lähiöitä tulisi kuunnella ja kehittää, jotta tiivistyvä Helsinki pysyisi monipuolisena ja hyvänä paikkana asua ja yrittää? Meri-Tuuli Väntsin vieraana Lähiöfestin toiminnanjohtaja ja yrittäjä Katja Lindroos. Muuttoliike on Firan ja Radio Helsingin podcast, joka perehtyy kaupunkielämän […]
Muuttoliike-podcastin neljännessä jaksossa Meri-Tuuli Väntsi saa vieraaksi Tero Heleniuksen, joka on arkkitehti ja asiakaskokemuksen asiantuntija. Missä nykyään tehdään töitä? Ovatko etäpäivät uhka vai mahdollisuus? Miten tiloja tulisi suunnitella, jotta ne vastaisivat paremmin muuttunutta työkulttuuria?
Muuttoliike-podcastin kolmannessa jaksossa pureudutaan työn muutokseen ja johtamiseen Filosofian Akatemian Karoliina Jarenkon kanssa. Miten työelämä muuttuu, jos koneet tekevät suuren osan ennen ihmisiä sitoneista tehtävistä? Miten työtä tulisi nykyään johtaa? Karoliina Jarenko on kirjoittanut yhdessä Frank Martelan kanssa kirjan Draivi, joka avaa johtamiskulttuuria.
Tulisiko meidän kyseenalaistaa mielikuvamme kimppakämpistä? Millaisia rakenteita yhteisöllinen asuminen tarvitsee tulevaisuudessa? Vieraana kaupunkiaktiivi ja Måndag-yrityksen perustaja Arto Sivonen. Muuttoliike on Firan ja Radio Helsingin podcast, jossa Meri-Tuuli Väntsi keskustelee kaupunkielämän uudistumisesta kiinnostavien asiantuntijoiden kanssa. Muuttoliikkeen tuottaa Fira, uuden ajan rakennusliike, joka auttaa ihmisiä rakentamaan kaupunkia yhdessä.
Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet. The post Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin appeared first on AntroBlogi.
Muuttoliike, talousasiat, terrorismin torjunta, EU:n ja USA:n väliset vapaakauppa- ja investointisuojasopimusneuvottelut, Iso-Britannian mahdollinen EU:sta eroaminen ja suhteet Venäjään ovat asioita, joilla on ollut vaikutuksensa Suomeenkin. Mutta mitä muuta tänä vuonna on tapahtunut. Ja mitä tapahtumia EU:ssa on odotettavissa vuonna 2016. EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen keskustelee aiheesta. Toimittajana on Maija Elonheimo.
Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakkainasettelua on vielä jonkin verran. - Olen yllättynyt siitä että nyt kun keskusta nousi valtaan suurimpana puolueena, olisi voinut odottaa että maaseutu - kaupunki vastakkaisuus olisi noussut poliittisessa keskustelussa myös keskiöön. Näin ei käynyt. Se johtuu ehkä siitä, että meillä on nyt mietittävänä kansakuntaa yhdistäviä suurempia ongelmia, kuin se että kuka on landelta ja kuka on cityjuppi. Keskustan nousu on kuitenkin palauttanut keskusteluun vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa. Maaseudun ja kaupunkien välinen arvokuilu ei ole ainoa kuilu joka meitä suomalaisia jakaa. Taloustutkimuksen arvobarometrissä todetaan, että tuskin koskaan historiassa on nuorten ja vanhojen ikäluokkien arvomaailmoissa ollut niin suuret erot kuin nyt. Mikä kuilun on näin syväksi kaivanut? Maailma on nykyään niin erilainen kuin kymmeniä vuosia sitten muistuttaa Rahkonen. - Suuret ikäluokat ovat lapsuudessa eläneet niukkuudessa, kun taas 80-90 -luvulla syntynyt Y-sukupolvi on kasvanut yltäkylläisyyden maailmassa. Suuret ikäluokat ovat kasvaneet ajattelutapaan, että työn tekeminen ja materialisen elintason kasvattaminen on tie onneen. Suhtautuminen työhön on heillä lähes uskonnollis-viritteinen. - Y-sukupolvella materialiset perusasiat ovat kunnossa. Työ on heille väline, jolla hankitaan rahaa ja toteutetaan itseään. He arvostavat vapaa-aikaa ja elämyksellisyyttä. Nuorilla modernit, humanistiset pehmeät arvot ovat pinnalla. Mikä meidän arvojamme muuttaa? Suomessa tärkein arvojen muuttaja on kaupungistuminen kertoo Rahkonen. Ihmiset hakevat helpompaa ja mukavampaa elämää kaupungista. - Yli puoli miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maalta kaupunkeihin lähi vuosikymmenien aikana. Toinen megatrendi on globalisaatio ja kolmantena tulee digitaalisuus, joka tuo kaiken lähemmäksi. Kaikille suomalaisille yhteisiä arvojakin vielä löytyy huomauttaa Rahkonen. - Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat edelleen oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja kunnioitus toisia kohtaan. Arvomme ovat maailman mitassa aika hyvät ja ihailtavat. Niitä kannattaa yhä puolustaa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vieraili Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 25.8.2015. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen.