Podcasts about niist

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

Korkomarkkina on laajempi kuin sen ajatellaan olevan. Investment grade ja high yield -yrityslainojen lisäksi korkomarkkinoilta löytyy myös vaihtoehtoisia korkorahastoja. Nämä korkorahastot eroavat perinteisistä korkorahastoista esimerkiksi niiden sijoitusstrategioiden, riskinoton ja sijoituskohteiden perusteella. Tässä jaksossa perehdytään näiden rahastojen erityispiirteisiin ja niiden tarjoamiin sijoitusmahdollisuuksiin. Jakson kuultuasi ymmärrät myös, kuinka laaja korkomarkkina oikeasti on. Podia juontaa media-alan yrittäjä ja tubettaja Jalmari Karvinen, ja vieraana on Evli Rahastoyhtiön Private Assets -sijoitusjohtaja Ville Toivakainen.

S-Pankki on salakavalasti vahvistanut asemaansa yritysostoilla. Niistä viimeisin on parhaillaan loppusuoralla oleva liiketoimintakauppa, jolla S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot. Kaupan myötä S-Pankki kasvaa asuntolainapankkina Suomen neloseksi Säästöpankkiryhmän ohi ja vahvistaa nelostilaansa talletusten määrässä. Ero markkinoita hallitseviin OP-ryhmään ja Nordeaan on selvä, mutta Danske Bankin kanssa aletaan olla jo suunnilleen samassa kokoluokassa. S-Pankki on tullut vihreän kortin kautta monelle kuin itsestään kakkospankiksi – asiakkaita on peräti 3,3 miljoonaa. Tavoitteena on hilata asemaa kakkossijalta ylöspäin. Laajassa asiakaskunnassa Riikka Laine-Tolonen näkee myös varainhoidon kasvumahdollisuudet. ”Meillä on tosi iso potentiaali yksityispankin ja instituutiosijoittajien ulkopuolella.” Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät liiketoimintakaupassa Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö uusia asiakkaita käännyttämään S-Pankin rahastoihin? "Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta", Laine-Tolonen sanoo. Grillissä puhutaan myös muun muassa Handelsbankenin konttoriverkoston tulevaisuudesta ja Suomen talousnäkymistä. Yhteistyössä: S-Pankki

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomesta on löydetty noin 2 000 hiidenkirnua. Niistä suurin osa on Etelä-Suomessa. Rovaniemen kaupungin eteläpuolella Rautiosaaren kylässä olevan Sukulanrakan kallion rinteellä on 14 hiidenkirnua, joista kolme on huomattavan syviä ja kuuluvat Suomen suurimpiin. Luontoretkellä Iida ja Juha Laaksonen käyvät ihailemassa, miltä nämä hiidenkirnut näyttävät ja pohtivat niiden syntyä.

Tässä episodissa käydään läpi yrityksen tarina työn myyntiin perustuvasta palvelu- ja projektibusineksestä, skaalautuvampaan myyntivetoiseen softabusinekseen ja siitä erittäin skaalautuvaan tuotevetoiseen ns. Product-Led Growth (PLG) kasvumalliin, jossa asiakas löytää ja ostaa itse. Trustmaryn perustajaa ja toimitusjohtajaa Johannes Karjulaa haastattelee Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja, Antti Pietilä. Trustmaryn tarina alkaa kokemuksia.fi -nimellä, ideana myydä asiakaskokemusten videokuvauspalveluita yrityksille käyttäen kuvauksiin freelancer-kuvaajia. Konsepti toimii ja yritys kasvaa 14 maahan vaihtaen nimensä kansainvälistymisen yhteydessä Trustmaryksi. Sitten maailma ja Trustmaryn business pysähtyvät koronaan. Kuvauskeikkoja ei voi myydä eikä tehdä. Jotain on keksittävä, ja nopeasti. Mitäpäs jos ammattikuvaajan sijaan videon kuvaisikin kuluttaja itse? Onneksi businestä on jo pyöritetty oman softan päällä, ja perustatiimissä on taustaa tietojärjestelmätieteistä. Palvelubusiness käännetään kaikin voimin softabusinekseksi. Aluksi softaa myydään, kuten meillä usein tapana on, suoraan asiakasyrityksiä kontaktoiden, eli myyntislangille käännettynä outboundilla. Tällä mallilla mentiin puolitoista vuotta. Maailma ja mahdollisuus on kuitenkin suuri, yli 16 miljoonaa yritystä maailmalla. Sitä ei ikinä valloiteta puhelinmyynnin keinoin. Asiakkaat pitäisi saada löytämään ja ostamaan Trustmary itse. Tuotevetoinen kasvumalli nostaa SaaS-yrityksen riman korkealle. Asiakas on saatava löytämään, kokeilemaan, menestymään ja ostamaan tuote ilman myyjää, tai ainakin hyvin vähällä avustuksella. Markkinoinnissa on onnistuttava. Tuotteeseen on ihastuttava. Ja asiakkaan on tajuttava heti miten tuote auttaa häntä menestymään ja kuinka käyttöönotossa onnistutaan. Tuotevetoiseen kasvumalliin kuuluu yleensä sanat inbound ja freemium. Inbound tarkoittaa sitä, että asiakas löytää markkinoinnin avulla tuotteen, ja useimmiten vieläpä ilman maksettua näkyvyyttä. Freemium-malli tarkoittaa puolestaan sitä, että tuotteesta on ilmainen versio, jota valtaosa käyttää ja saa sillä tuloksia, mutta josta osa kasvaa ylös maksulliseen premium-versioon (free + premium = freemium). Kaupallinen menestyminen on vaatinut 2 vuotta kovaa uskoa ja paljon työtä. Pikku hiljaa sivustolle alettiin saamaan liikennettä. Sitten liikenne saatiin muutettua rekisteröinneiksi. Sitten käyttäjät saatiin käyttämään. Ja lopulta kasvua maksulliseen versioon alkoi tapahtua. Nyt rekisteröintejä tulee jo pari-kolmetuhatta kuukaudessa. Niistä osa kasvaa myöhemmin maksullisen version käyttäjiksi. Trustmaryn tarina onkin oiva oppitunti jokaiselle tuotevetoisesta maailmanvalloituksesta kiinnostuneelle. Käymme episodissa läpi myös palvelu- ja projektibusineksen kansainvälistymistä, sillä siinäkin onnistuttiin kunnes korona sotki pelin.  Episodin löydät YouTubesta, Spotifysta, Apple Podcastista ja monesta muusta sovelluksesta. ## KUTSU: SaaS Finland klubilla tutustutaan 8.10.2024 9-10 tarkemmin tuote- ja markkinointivetoiseen (PLG) kasvuun Trustmaryn keissin kautta. https://saasfinland.fi/tilaisuudet/kasvustrategia-1-5-tuote-ja-markkinointivetoinen-kasvu-plg-case-trustmary/ ## Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/kahden-pivotin-kautta-plg-menestykseen-vieraana-johannes-karjula-trustmary Seuraa: Johannes Karjula (LinkedIn) https://www.linkedin.com/in/karjula Trustmary https://www.trustmary.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta työskentelevä aktivisti Bahar Mozaffari on tehnyt monia rohkeita asioita elämässään. Niistä vähäisimpiä ei ole ollut se sisäinen kamppailu, jonka hän joutui käymään, ennen kuin rohkeni kosia nykyistä aviomiestään Masoudia espoolaisen rautakaupan parkkipaikalla. Iranilaisten aktivistien perheeseen syntynyt Bahar Mozaffari on asunut Suomessa vuodesta 2006, jolloin hän tuli pienen poikansa Kiarashin kanssa Suomeen kiintiöpakolaisena. Toimittajana on Jonni Roos.

Sulavat jäätiköt, kuivuvat metsät ja meriveden valtaamat viljelysmaat ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamia ilmiöitä, jotka muovaavat kansoja ja kulttuureita nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastovaroitus-jaksossa kuullaan kokemuksia siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt elämään eri puolilla maailmaa. Samalla pohditaan sitä, onko asialle enää mitään tehtävissä. Studiossa löytöretkeilijä Pata Degerman, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, työelämäprofessori Jouni Keronen sekä Radio Novan kanavapäällikkö Niina Jokiaho. Pata Degermanin löydät Instagramissa: @pataexplorer

Toinen toistaan seuraavat globaalit kriisit ovat Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järviselle arkipäiväinen osa elettyä elämää. Vähempikin voisi lannistaa ja luoda toivottomuutta maailman pahuuden edessä, mutta Järvinen kokee käytännön auttamistyötä ohjaavan nimenomaan periksiantamaton toivo. “Teen tänään sen, mitä voin”, hän ajattelee. Toivotutkija Jari Kylmä on puolestaan hoitotyön yhteydessä kohdannut konkreettisesti sen, millainen elämän perusvoimavara toivo voi olla – sekä sen, minkälaista jälkeä toivottomuus voi ihmisen hyvinvoinnille tehdä. Mitä toivo on, mistä se rakentuu ja miten sitä voisi vaalia haastavinakin aikoina? Onko toivossa todella hyvä elää vai onko katteettomalla toivolla myös varjopuolensa? Keskustelemassa ovat Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen ja toivotutkija, sairaanhoitaja ja hoitotieteen professori Jari Kylmä. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Politiikkaradio ruotii Venäjän ”presidentinvaaleja”, joiden voittaja on jo etukäteen tiedossa, maan itsevaltainen johtaja Vladimir Putin. Studiossa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen, Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Eemil Mitikka. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Vuoden 2024 ensimmäinen PBC-jakso on laskeutunut keskuuteemme, ja tuttuun tapaan kaikki perinteiset osiot (pl. kysymysosio) heitetään hallituslupausten lailla romukoppaan, ja käydään täikamman tarkkuudella läpi tulevaa pelivuotta. Toiveet, haaveet, pelot, visiot ja huomiot pelivuodesta 2024, sekä tietty palkintoskaban voittajan valinta. Niistä … Lue loppuun →

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) uudissanatietokantaan lisättiin vuonna 2023 yli 5 000 uutta tai muuten ajankohtaista sanaa. Niistä poimittiin vuoden sanojen listalle noin 80 sanaa. Listan on koostanut sanakirjan toimitus yhteistyössä Kotuksen kielenhuollon kanssa. Sanapoiminnot kertovat, miten maa ja maailma makaavat. Vuoden sanoista kertoo lisää Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti.

00.00 Jakson aloitus ja tärkeimmät asiat ensin 02.05 Emilia Vesan vierailu 22.25 Podiadin tähdistökentällinen 28.30 Jos Naisten Liigan pudotuspelit alkaisivat nyt Lapa jäähän -podcastin uudessa jaksossa täksi kaudeksi SDHL:n nousijajoukkue Frölundaan siirtynyt Emilia Vesa kertoo, millainen hänen ensimmäinen kautensa Suomen rajojen ulkopuolella on ollut. Ruotsin naisten pääsarjassa saa taklata, mikä värittääkin SDHL:n kamppailuja omalta osaltaan paljon. Lisäksi pelit ovat Vesan mukaan vauhdillisesti edellä Naisten Liigaa. − Tykkään erittäin paljon, ja toivoisin sitä muihinkin sarjoihin. Siihen pystyy aika helposti adaptoitumaan ja on selvemmät linjat sille, mitä on taklaaminen. Niistä ei tule epäselviä tilanteita kuten Naisten Liigassa pelatessani. Koen sen hyvänä suuntana, Vesa pohtii taklausten roolia naisten jääkiekossa. Jaksossa pureudutaan myös Naisten Liigan pelilliseen antiin ja siihen, millaisin keinoin nykyhetken huippujoukkueet luovat pelitapaetua kilpailijoihinsa nähden ja mitä kenties Vesankin kanssa keskusteltu taklaaminen saisi aikaan kotimaan pääsarjassa.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Asko Känsälä, liiketoimintajohtaja, kirjailija ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Johtamisen kirjoista ei löydy oikotietä johtamiseen, vaan jokaisen pitää itse löytää se mikä on omassa johtamistyössä olennaista. Periaatteessa johtamista voi oppia mistä tahansa: elämästä tai muiden asioiden ja ammattien kautta - vaikka käsityöläisiltä, taitelijoilta, kirjailijoilta tai runoilijoilta. Tutkia miten he löytävät olennaisen omassa työssään ja verrata miten se olisi toteutettavissa johtamistyössä. Johtamisen perusta on hyvä ajattelu, ja johtajan pitää oppia tunnistamaan mitä ajattelee. Omat ajattelumallit ovat ikään kuin käsityöläisen työkaluja. Johtajan pitää pystyä tarkkailemaan itseään ja omia ajatuksiaan ja kehittää niitä paremmiksi. Kyetäkseen johtamaan muita täytyy ensin oppia johtamaan itseään. Osaatko kertoa heti omat henkilökohtaiset arvosi ja mikä sinulle on elämässä tärkeintä? Pelkkä hyvä ajattelu ei riitä, vaan sen täytyy sisältää myös käsillä tekeminen. Eli ymmärryksen siitä, mitä ajattelu tarkoittaa käytännössä, esim. asiakkaalle asti. Ajattelumallit ja tavat ajatella, joihin ei liity konkretiaa, ovat arvottomia. Päässä syntyy ajatus, kädet tekevät konkreettisia asioita, mutta näiden lisäksi pitää olla sydän mukana. Johtamisessa toimitaan aina ihmisten kanssa. Pitää ymmärtää toista, saada toiseen ihmiseen kontakti ja saada hänet toimimaan. Positiivinen ihmiskäsitys, luottamus ja kiinnostus ihmiseen, auttaa tässä. Johtajan pitää ajatella myös itsestään hyväsyvästi ja positiivisesti: en ole ihmemies tai -nainen, olen vaillinainen, olen matkalla ja kesken, voimavarani ovat rajalliset. Työssä erinomaisuuden tavoittelu on hyvä asia, kunhan se ei muutu täydellisyyden tavoitteluksi. Pitää tietää ja osata asettaa omat rajat, joiden puitteissa voi hakea hyvää erinomaista suoritusta ja kehittää itseänsä pitäen samalla huolta elämän tasapainosta. Johtaminen on elämänmittainen matka, täytyy koko ajan harjoitella, oppia ja kehittää itseään. Jaksaa uteliaan asenteella hakea uusia asioita ja koko ajan miettiä mikä on oleellista. Tokikin muistaa elämän tasapaino ja omat resurssit. Aina ei ole mahdollista tehdä samalla intensiteetillä ja voimalla. Mutta pitkäjänteinen kehittäminen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Pienet asiat ovat tärkeitä - millaisella ajatuksella tekee työtä. Jos ajattelussa on puutteita, niin johtajan pitää auttaa selvittämään minkä kokemusten kautta väärä ajattelu on syntynyt ja löytämään parempi ajattelu. Jos ajattelu on oikein, niin johtaja voi luottaa työn tekemiseen. Virheitä tulee, mutta työ menee silti eteenpäin. Johtajan pitää antaa tilaa oppia ja tehdä virheitä. Kun tehdään uusia asioita, niin niissä otetaan aina riskejä ja silloin tulee virheitäkin tehtyä. Niistä toivutaan nopeasti, otetaan opit mukaan ja jatketaan matkaa. Mikään liiketoiminta, palvelu tai tuote ei muodosta pysyvää kilpailuetua, vaan oppiminen on ainoa pysyvä kilpailuetu. Se on tapa mennä eteenpäin ja kehittyä. Johtaminen on vaan työtä, käsityötä. Hyväksi käsityöläiseksi kasvaa sitä käsityötä tekemällä. Eli johtamalla. Siihen ei ole oikotietä. Johtajaa tarvitsee hyvää ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten asiat konkretisoituvat asiakkaalle asti. Lisäksi johtaja tarvitsee hyvän sydämen, vastuun ihmisistä ja omasta itsestään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Harvoihin paikkoihin maapallolla liittyy niin paljon väärinkäsityksiä kuin napajäätiköihin. Mielikuvissa ne ovat kuolleita, jähmettyneitä maailmoja, mutta todellisuudessa ne ovat jatkuvassa liikkeessä, kasvavat ja hupenevat yhtä aikaa. Napajäätiköiden ymmärtäminen on ilmastokeskustelussa aivan ytimessä -- onhan niihin sidottuna potentiaali yli 60 metrin merenpinnan kohoamiseen. Mutta miten jäätiköitä tutkitaan ja niiden tulevia liikkeitä ennustetaan? Ja mitä edes oikeastaan tarkoittaa ikijää? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n jäätikkömallinnuksen asiantuntija Thomas Zwinger. Toimittajana Hanna Asikainen.

Millaista ruokaa syötiin maassamme 1700-luvulla? Johanna Ilmakunnas ja Märtha Norrback ovat tutkineet Porvoon Stensbölen kartanon vanhoja reseptikirjoja. Niistä löytyy ruokia, joita on mahdollista valmistaa tänäänkin. Reseptikirjoista löytyy myös vinkkejä millaisilla kotitekoisilla rohdoilla voi parantaa yleisiä vaivoja. 1700-luvun posliini oli usein koristeellista ja hienoimmissa kodeissa tarjottiin ruoka komppaniaposliinista. Miksi viinilasit huuhdeltiin kesken aterian erityisessä kulhossa? Miksi posliinia kutsuttiin valkoiseksi kullaksi? Mistä posliini tehdään ja millä tavalla politiikka ja maaperä vaikutti eurooppalaisten posliinitehtaiden syntyyn? Vieraina ovat Johanna Ilmakunnas, Pohjoismaisen historian professori, Märtha Norrback, museonjohtaja ja historioitsija ja Maria Ekman, tietokirjailija sekä antiikki-, design- ja taideasiantuntija. Hän tuli tunnetuksi löydettyään keisari Nikolai II Talvipalatsin yksityissalonkien kalustoja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Olin ahertanut pitkän päivän aamusta iltaan, mutta yhtään ei vielä väsyttänyt. Päivän tekemisiin kuului asuntoremontin aloittaminen ja taloyhtiön hallituksen kokous korjaushankkeen seuraavan vaiheen edistämiseksi. Energiaa tekemiseen löytyi hienoista päivän aikana saaduista palautteista ja kiitoksista. Niistä kumpusi tämän tiistaiaudion sisältö.  Toivottavasti joku saa energiaa omaan päiväänsä yksinkertaisista positiivisista teoista. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Yrittäjänä asuntosijoittajien ja vuokralaisten arjessa Johanna Manner Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #248 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Koodilla kotimatka saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Tuoretta ilmaista sisältöä: Osta ja pidä -asuntosijoittaminen on hidasta ja tylsää ja siinä piilee sen salaisuus – Blogi #357 Katja Kurkinen vakuutuksia ja vuokrasopimuksia Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #253 Miksi asuntojen hinnat laskevat ja miksi me emme voi sille mitään? – Tiistaiaudio #268 Ajankohtaista apua: Asuntosijoittajan ja vuokranantajan 2022 veroilmoitus OmaVerossa – Blogi #353 Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2023 – Tiistaiaudio #263 Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2023 – Blogi #351 Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää äidille terveisiä tai mulle ja vieraille kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta  Ostan Asuntoja TikTok

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jonas Rajanto, virtuaalifasilitaattori ja etäkokousmies Grape People -yrityksestä. (www.grapepeople.fi) Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Koronan alussa kaikki halusivat opetella kuumeisesti perustaidot ja tekniikan etäpalavereihin, jotta saatiin kokoukset jotenkin pyörimään. Vasta sen jälkeen päästiin etäkokoustamisen perustaan: psykologisen turvallisuuden ja sitoutumisen pohtimiseen. Turvallisen kokouksen pitämisessä pitää etukäteen miettiä miten edetään systemaattisesti. Onko käsiteltävä kysymys tai aihe oikea tässä tilanteessa ja koskeeko se kaikkia? Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, niin kerätään kaikki erilaiset ratkaisuideat. Näistä valitaan parhaat ja lopuksi sovitaan toimenpiteet jatkoa varten. Kun jokaista on kuultu prosessin aikana riittävästi, niin asiaan voi sitoutua, vaikka lopputulos ei olisi henkilökohtaisesti mieleinen. Luottamusta on vaikeampi rakentaa etänä. Jokainen henkilö etäpalaverissa on omassa todellisuudessaan ja edessä vaihtuu vain nimimerkit palaverista toiseen. Näyttää, tuntuu ja haisee ihan samalta palaverista toiseen. Helposti ihminen lähtee hakemaan vaihtelua jostain muusta kuten puhelimen selailusta tai sähköpostista. Tapaamisen tunnelmaa voi muuttaa haluttuun suuntaan käyttämällä esim. kirjautumismusiikkia. Tulijoille voi kertoa, että aloitamme kohta ja odotellessa voit kuunnella musiikkia hetken ja hengitellä ihan rauhassa. Muita helppoja aloitusmenetelmiä on tehdä sisäänkirjautumisdia, jossa kerrotaan milloin kokous alkaa ja pyydetään muutamaan kysymykseen vastauksia chattiin. Hyviä kysymyksiä ovat mm: mistä liityit tänään kokoukseen, miten päiväsi alkoi (asteikko 1–7), mitä odotuksia sinulla on. Osallistujat joutuvat tulemaan tietoiseksi omasta olostaan ja lukevat muiden vastauksia ja löytävät sieltä yhtymäkohtia ja eroja. Syntyy yhteinen todellisuus, yhteys ja luottamus alkaa kasvaa. Aikaa tähän ei mene kuin 4 minuuttia. Jos etävuorovaikutus ei ole millään tavalla viihteellistä, niin päivien palaveriputket ovat puuduttavia. Viihteellisyyden elementti tekee kokouksesta ainutlaatuisemman ja siitä jää tunne- ja muistijälki. Tietokoneen näyttö myös muistuttaa televisiota ja televisio on kouluttanut meidät odottamaan kiinnostavaa sisältöä, kun me katsomme ruutua. Siinä vaihtuu kuvakulma, on juoni ja draaman kaari. Televisiomaista vaikutusta voi rikkoa sillä, että tekee osallistumisesta vuorovaikutteisempaa tekemällä kyselyjä, jututtamalla chatissa tai laittamalla ihmiset pienryhmiin. Ääniviestejä kannattaisi käyttää enemmän. Niistä välittyy eri asiat kuin sähköpostissa ja ne ovat helpompia järjestää kuin palaverit. Äänen perusteella saa jo kuvan puhujasta ja se auttaa tutustumaan ja luottamaan ihmiseen. Usein se on myös nopeampi tehdä kuin esim. sähköposti. Sähköpostista pitää tarkistaa onko ymmärrettävä ja sopiva kaikille vastaanottajille. Ääniviestissä kuulee jo tauotuksesta ja äänenpainosta esim. epäröinnin, sanojen hakemisen ja tunnetilan. Palavereita pitäisi saada vähennettyä ja ihmisten pitäisi tosi tarkkaan miettiä mihin osallistuu. Älä mene mihin tahansa kokoukseen suin päin. Älä ajattele, että kunhan istun palaverissa, niin aika on hyvin käytettyä. Pitää uskaltaa vaatia palavereiden vetäjiltä tarkennusta kokouksen aiheesta, tarpeellisuudesta ja odotuksista osallistujille. Silloin pystyy itse myös valmistautumaan kokouksiin. Käynnistämällä keskusteluja palavereiden tarkoitukset kirkastuvat. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Puolueet vastasivat tiistaina keskipäivään mennessä kysymyksiin, joilla kokoomusjohtaja Petteri Orpo seuloo hallitusneuvotteluihin valittavat puolueet. Politiikkaradio kävi vastauksia tuoreeltaan läpi. Millainen hallitus Suomeen voisi vastausten perusteella syntyä? Kumpi on todennäköisempi, perusporvarihallitus vai sinipuna? Vastauksia analysoivat politiikan tutkija Emilia Palonen sekä Politiikkaradion toimittajat Antti Pilke ja Tapio Pajunen. Perussuomalaisten kynnyskysymykset hallitukseen menolle liittyvät maahanmuuttoon ja EU-tukipaketteihin. SDP ei suostu leikkaamaan hyvinvointivaltion perustehtävistä. Mitä eri puolueiden kynnyskysymyksistä voi päätellä hallituspohjasta? Puolueiden tuskin kannattaa tehdä näkyviä kompromisseja, jos oppositioon jääminen on uhkana. Kilpailijat voisivat muistuttaa takinkäännöstä. Mikä hallitustunnustelijan julkisten kysymysten ja puolueiden vastausten merkitys hallituspohjan valinnassa on? Suora lähetys.

STEMM

Nyt puhutaan niistä kestävyysaiheista, joihin jokainen voi aidosti arjessaan eniten vaikuttaa: siis energiasta, liikkumisesta ja ruuasta. Mikä on kestävyyden iso kuva ja mitä siitä pitäisi koulussa tietää ja opettaa? Opetushallituksen kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan kanssa keskustelemassa Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, professori Lassi Linnanen. Opettaja Leena Jämsén kertoo koulunpuutarhatoiminnasta.

Runner's High Podcastin uusi vuosi käynnistyy jälleen lupauksilla. Mitään ei tosin luvata, mutta annetaan sentään vinkkejä siitä, miten niistä lupauksista selvitään.Studiossa Aki Nummela ja Tero Forsberg.

Traumaattisen tai muuten kipeän tunteen herätessä kyse ei ole vain muistosta menneessä, vaan sama alkuperäinen järkytys uudelleen koettuna. Siksi se, mitä tunteita nykyhetkessä herää ei aina vastaa sitä todellista tilannetta. Lukon takana olevat PREMIUM-jaksot ovat suljetun Hyvä tytär -yhteisön uusia ja jo aiemmin julkaistuja podcast -jaksoja, ja nyt tarjolla myös ⁠⁠⁠täällä⁠⁠⁠. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä @katjakesti ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Meidän ihka ensimmäinen työkirjamme on täällä ja pääset tilaamaan sen tästä! Oletko vailla suuntaa? Epäröitkö mihin panostaa seuraavaksi? Haluatko sparrailua mutta olet ilman sparrailukaveria? Työkirja on hyvä ratkaisu näihin. Jaksossa: Ronja on räntännyt Erjalle ja Idalle siitä kuinka tärkeätä on oivaltaa oma potentiaali ja osaaminen. Mutta miten tunnistaa oma osaaminen? Osaaminen muodostuu monesta asiasta ja iso osa osaamisesta ei automaattisesti päädy CV:lle. Helposti unohdamme, että osaamista on myös kaikki se mikä ei ole koulunpenkiltä saatu. Miksi kannattaa ottaa esim. Sara Sieppi vakavasti? Tehdään perässä puolen miljoonan liikevaihto ja tsempataan muita. Hyvä tapa rakentaa sitä itsevarmuutta ja uskoa omaan tekemiseen on harjoitella hyvä hissipuhe. Jaksossa Ida ja Erja vetävät myös omat hisspuheensa. Onko sinulla jo oma Hissipuhe valmiina? Meidän työkirjan avulla pääset myös hissipuhetta viilaamaan!

Ukrainan sodassa arvioidaan kuolleen noin 30.000 kummallakin puolen rintamalinjaa. Mutta myös kylmyys ja energiakriisi tappaa, samoin kuin Portugalissa kuolee talviviikkoisin 36% enemmän kuin kesällä, Suomessa vain 13%. Myös sähkönhinnan hurja nousu menneisyydessäkin näkyy noin jopa 12% kasvulla kuolleisuudessa. Suomalaisten pitäisi myydä lämmöneristämisen osaamistaan muualle Eurooppaan. Suomen bruttokansantuote ei ole noussut kymmeneen vuoteen. Julkisen sektorin osuus on noussut voimakkaasti 45 prosentista 75 prosenttiin.Samaan aikaan työmarkkinoilta poistuu sata ja tilalle tulee vain 50. Suomeen uutta työvoimaa haikaillaan Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Yhteistä on: halpatyövoiman. Pitäisikö Suomesta tulla EU:n Bangladesh? Suomessa äärettömän monimutkainen puoluerahoituksen lainsäädäntö. Maassamme on sata erilaista puoluesäätiötä, joista puolueiden 12 lähiyhteisöä. Niistä voi lapata rahaa puolueelle rajattomasti. Toisin oli ennen. Vanhaan hyvään aikaan CIA rahoitti demareita ja KGB kommunisteja.

Eteläsataman Makasiinirantaa ollaan kehittämässä osaksi Helsingin käveltävää keskustaa, rantoja kiertävää reittiä ja uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikaksi. Toukokuussa 2021 käynnistynyt kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille. Toiseen vaiheeseen pääsivät Ahti, Boardwalk, Makasiinipromenadi ja Saaret -ehdotukset. Niistä valitaan voittaja 24.11.2022. Mitkä ovat ehdokkaiden vahvuudet ja heikkoudet? Mitä pitäisi vielä huomioida ennen rakentamista? Millainen on uudisrakentamisen laatu? Ovatko kaupunkilaiset valmiita myymään alueen yksityiselle kiinteistökehittäjälle? Miksi hanke on saanut kritiikkiä? Millä tavalla Eteläsataman Makasiiniranta on osa kaupungin historiaa? Millainen on paikan henki? Keskustelemassa ovat toimittaja Jonni Aromaa, Helsingin kaupungin johtava arkkitehti Salla Hoppu ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelukysymyksiin erikoistunut arkkitehti Mona Schalin. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vieraana vihdoin pohjoisen tyttö ja suhteellisen pitkän kilpauran body fitnessissä tehnyt Jonna Mäkinen. Jonnan kanssa keskustellaan hänen urastaan ja siihen liittyvistä pettymyksistä sekä suurista saavutuksista.Millaista on kun vaatii itseltään paljon? No ainakin sellaista, että pettymyksiä tulee väistämättä matkan varrella vastaan. Niistä pitää kuitenkin mennä yli, jotta voi saavuttaa niitä korkeitakin tavoitteita.Tässä jaksossa saamme tutustua Jonnaan, hänen matkaansa fitnessin parissa sekä hänen ajatusmaailmaansa.Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 17.7.2022 Luuk. 5: 1-11Johdanto: Syvältä kalastamisestaOlen viime vuosina lasteni kanssa elvyttänyt oman lapsuuteni kalastusharrastusta. Pääosin saaliimme ovat olleet pieniä, mutta lapset ovat saaneet myös jättiahvenia. Tämän kesän kalastuskausi huipentui sateiseen iltaan kainuulaisen joen varrella, valtaisan hyttysparven keskellä. Tuloksena oli nolla kalaa, mutta kokemus oli varmasti mieleen jäävä. Evankeliumissa Jeesus antaa konkreettisen ohjeen kalastajille: “Souda vene syvään veteen.” Suomen suvessa todella voi kokea veden syvyyden. Kalastaessa tai mökin laiturilla istuessa, uidessa tai meloessa pääsee lähelle syvyyttä ja syvyyden sisälle. Olen itse aina pitänyt sukeltamisesta pinnan alle. Siellä on aivan oma ulottuvuutensa, jossa maailma muuttaa muotonsa. Jeesuksen ohje ei puhuttele minua vain ahventen nostamisen tai sukeltamisen suhteen. Kuulen siinä myös suuremman ohjeen. Jeesus vie meidät elämässämme syviin vesiin. Syvyyttä ei pidä väistää, sillä voimme tuntea siellä elämän koko kirjon ja Jumalan todellisen läsnäolon. I Syvyyteen laskeutuminen vie pintaviihteestä todellisuuteen “Souda vene syvään veteen.” Kun mietin syvyyttä, mieleeni nousee nopeasti sen vastakohta, pinta. Elämäntapamme tarjoaa paljon mahdollisuuksia viihteen pinnassa elämiseen. Sosiologi Neil Postmanin klassikkokirjan nimi kertoo tästä jotain oleellista: “Huvitamme itsemme hengiltä”. Viihde ei toki itsessään ole huono asia, enkä halua moralisoida sitä. Jumitun itsekin usein TV:n ääreen katsomaan Stranger Thingsiä tai komisario Gentlyä. Viihde tuo arkeen keveyttä, jännitystä ja iloa. Jumala ei tahdo, että elämämme olisi jatkuvaa selviytymistaistelua. Leikki ja viihde, pelit ja kilpailut ovat osa Jumalan luomistyötä. Ne piristävät arjen harmautta. Mikä on viihteen suhde taiteeseen? Rajan vetäminen näiden kulttuurin muotojen välille on usein keinotekoista ja vaikeaa. Viihde ja populaarikulttuuri voivat olla taidetta. Niistä tulee taidetta, kun ne eivät pyri löytämään parhaiten myyvää tuotetta, vaan kun ne toteuttavat sisäistä ilmaisun paloa. Viihteestä tulee taidetta, kun se kertoo jotain uutta todellisuudesta. Evoluutiobiologi Aura Raulolta olen oppinut, että taide synnyttää muutosta eikä vain vahvista olemassa olevaa kokemista ja ajattelua. Jeesus sanoo: “Souda vene syvään veteen.” Viihteen valtaaman elämän sijaan Kristus kutsuu meitä näkemään elämän kokonaisuuden, myös sen rujon puolen. Viihteestä voi tulla oopiumia kansalle, joka estää näkemästä epäoikeudenmukaisuutta ja puuttumasta siihen. Kuitenkin vasta syvyyteen laskeutumalla voin nähdä elämän kokonaisena. Elämä ei ole aina helppoa tai kivaa. Elämä on epätäydellistä ja rajallista. Kristus kutsuu minut näkemään maailman niin kuin se on: näkemään sen kauneuden, ja näkemään sen haavat ja hädän. Pinnasta syvyyteen laskeutumalla voin nähdä todellisen elämän.II Syvyydessä opin tuntemaan itseni Jeesus sanoo: “Souda vene syvään veteen.” Syvään veteen laskeutuminen on myös laskeutumista oman itsen syvyyksiin. Voin uskaltaa laskeutua sinne, koska Kristus on kanssani samassa veneessä. Minun ei tarvitse yksin kohdata syvyyttäni. Kristuksen armahtavan rakkauden varassa voin kohdata oman ristiriitaisuuteni. Minun ei pidä kieltää sitä, vaan suostua siihen. Emme ole koneita tai mallinukkeja. Emme voi olla eikä meidän tarvitse olla koko ajan iloisia ja positiivisia ihmisen kuoria. Olemme ihmisiä. Olemme monin tavoin kauniita, hauraita ja keskeneräisiä Jumalan kuvia. Syvyydessä voin kohdata ahdistusta, mieleni hirviöitä ja menneisyyden hylkyjä. Nekin ovat osa minua, osa elämääni. Kristus laskeutuu alas syvyyteeni kohtaamaan niitä kanssani. Mieleni syvyyden kohtaamiseen tarvitsen myös toisen ihmisen apua. Martti Lutherin sanoin toinen ihminen voi olla Kristus, joka laskeutuu alas kanssani ja pitää minusta kiinni.  Jeesus sanoo: “Souda vene syvään veteen.” Syvyys sisälläni on paljon enemmän kuin mielen synkät kolkat. Syvyyteen laskeutuminen on laskeutumista todelliseen itseni tuntemiseen. Se on astumista syvään myötätuntoon omaa itseäni kohtaan, se on astumista vapauteen. Tässä mieleeni nousee lapsuuteni Oulujärvi, jossa on paljon matalia hiekkarantoja. Niissä sukeltaessa auringon valo virtaa pohjaan asti. Jumalalle pimeys ei ole pimeää, vaan siinäkin loistaa rakkauden salattu aurinko.Kristillisen uskon syvä viisaus on siinä, että löydän itseni suhteessa Jumalaan, toisiin ihmisiin ja luomakuntaan. Syvällä sisälläni voin tunnustella Jumalan läsnäoloa ja omaa olemistani. Voin antaa aikaa itseni kohtaamiseen. Voin tunnustella rauhassa Jumalan todellisuutta sisälläni. Rukouksessa, hiljaisuudessa ja mietiskelyssä Jumala muovaa minua niin kuin aallot muovaavat järven ja meren hiekkaista pohjaa.Tällä tiellä kanssani kulkevat myös aiemmat sukupolvet. Kristillisen kirkon historia on täynnä syvyyttä, josta voin ammentaa. Psalmien laulajien ja erämaiden kilvoittelijoiden, väärää valtaa vastaan nousseiden ja rohkeiden uudistajien kanssa voin ihmetellä Jumalan todellisuuden syvyyttä. Kristinuskon ja koko ihmiskunnan suurilta ajattelijoilta voin ammentaa sivistystä, joka auttaa minua ymmärtämään myös itseäni. Olen osa suurta jatkumoa, kirkkoa joka elää halki aikojen. Lopuksi: Kristus kutsuu meidät olemaan ihmisten kalastajia. Voimme olla kalastajia, kun tunnistamme maailman hädän ja elämän suuren kirjon. Voimme olla kalastajia, kun löydämme myötätunnon itseämme kohtaan ja suostumme ristiriitaisuutemme. Silloin voimme olla suolana ja valona toisille. Voimme sukeltaa syvyyksiin heidän kanssaan.

Uskotko Jumalaan? Kysymys on ei ole niin helppo kuin voisi luulla, sillä ei ole lainkaan selvää, mitä sanalla "Jumala" tarkoitetaan. Tässä jaksossa esitellään kolme kristinuskossa esiintyvää ja keskenään yhteensopimatonta tapaa ymmärtää sanan merkitys. Niistä oikeaoppisin on klassinen teismi, jonka mukaan Jumala on yksinkertainen, muuttumaton ja tunteeton. Hieman harhaoppisempi on teistinen personalismi, jossa Jumalalla tarkoitetaan täydellistä olentoa. Harhaoppisin vaihtoehto on avoin ja relationaalinen teismi, jonka jotkut kannattajat näkevät Jumalan kaikkeen kietoutuvana ja jatkuvasti muuttuvana prosessina. Jakson otsikko on tribuutti Rob Bellille ja ryöstetty hänen samannimisestä kirjastaan. Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Mielipiteitä, luulotauteja ja muutamia faktoja. Niistä on hyvä Kimanttia-jakso tehty.

Santa Cruz on ollut viime vuodet tiiviisti otsikoissa. Viimeinen kohu bändin tiimoilta nousi, kun Santa Cruzin Whiskey A Go Gon keikalla Los Angelesissa käyttämät taustanauhat herättivät keskustelua. Samalla Archie Cruzin johtama bändi on kuitenkin valmistellut myös uutta musiikkia ja tulemista uusiutuneella kokoonpanollaan. Mitä ja miksi Whiskey A Go Gossa tapahtui ja mitkä ovat Archien omat vaikuttimet ja esikuvat musiikissa. Niistä ottaa selvää Kasarin Lapset -podcastin isäntä Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks Through Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Nicho" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss, om vi vill det. Vi behöver inte se motstånd som något negativt eller ens uppleva rädslor kring det. Hur möter du motstånd i strävan mot dina mål och framförallt när du är så nära? Fortsätter du resan framåt eller byter du spår? Hur reagerar du? Blir du rädd, låst eller får du mer energi av motstånd? Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss om vi vill det. Man kan också lära sig något nytt av motstånd, säger livscoachen Aicha Gaye. Hiphop-artisten Näääk (Matar Henrikki Samba) gästar programmet Coachen Aicha kohti onnistumista och berättar om vad som hände under coronapandemin, då i stort sett alla musikevenemang försvann. Musiken har varit en stor del av hans liv sedan tonåren och format honom. Att inte kunna utöva sitt yrke pga. pandemin kändes förlamande till en början. Efter ett tag bestämde han sig för att skola om sig till rörmokare. Nu är han nästan färdigutbildad rörmokare och kommer också att släppa ny musik under våren 2022.Jag tror att jag haft ganska mycket motstånd innan det slog med musiken, och musiken var lite som en slags räddning att det slutade blåsa emot. Det blev en sysselsättning som tog bort mycket av de små negativa sakerna som man hade i sitt liv, säger Näääk. Näääk är uppvuxen i mångkulturella Rinkeby i Stockholm. Hans mamma kommer från Finland och pappa från Gambia. Programmet är på svenska, programledare är livscoachen Aicha Gaye. Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimattaMiten kohtaat vastoinkäymiset silloin, kun melkein olet saavuttanut tavoitteesi? Jatkatko matkaasi vai vaihdatko raidetta? Vastoinkäymiset ja esteet ovat osa matkaa kohti päämäärää ja ne voivat olla jopa vahvistavia kokemuksia. Niistä voi myös oppia jotain uutta, sanoo elämänvalmentaja Aicha Gaye.Hip hop -artisti Näääk, eli Matar Henrikki Samba, on vieraana elämänvalmentaja Aicha Gayen juontamassa ohjelmassa "Coachen AIcha kohti onnistumista". Näääk joutui arvioimaan uudestaan ammatinvalintansa, kun koronapandemia seisautti koko musiikki-Ruotsin. Musiikki on ollut suuri osa hänen elämäänsä ja shokki oli kouriintuntuva, kun keikat katosivat kuin yhdellä iskulla. Ensijärkytyksen hälvettyä Näääk päätti kouluttautua putkimieheksi. Nyt hän on viittä vaille valmis putkimies ja on myös palannut musiikkistudioon. Uutta materiaalia on luvassa kevään 2022 aikana.Kun puhutaan vastoinkäymisistä, Näääk sanoo, että vastoinkäymisiä oli eniten ennen kuin hän löi läpi musiikillaan.Musiikki oli jonkinlainen pelastus ja ajanviete, mikä otti pois tietyt elämässä olleet negatiiviset asiat.Näääk on varttunut monikulttuurisessa Tukholman Rinkebyssä. Hän kertoo ohjelmassa myös suomalaisesta suvustaan sekä suhteestaan isänsä kotimaahan, Gambiaan. Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesigner del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hiphop-artist del 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Oscareiden punchline, uusi Batman leffa sekä Elden Ring. Niistä on hyvä Popfiltteri tehty. Tuttua ja lähes ajankohtaista jorinaa peleistä, sarjoista sekä leffoista. Viikon suosituksina mm. Conan Barbaari sekä Stargate.

Keskustelemme kirjailija Jyri Vartiaisen kanssa hänen tuoreesta teoksestaan Pölyllä on kasvot. Lyhytproosateoksen katkelmat voi lukea kokonaisuutena tai erillisinä. Niissä voi olla sama kertoja tai eri. Usein niissä on oleellista se mitä ei sanota. Puhumme siitä, miten teksti syntyy aistimuksista, tiloista ja tuntemuksista, ja miten Vartiainen yhtäaikaa rajaa tiukasti ja päästää ilmaa lauseisiin. Vartiaisen henkilöt unohtuvat usein haaveisiinsa tai muistoihinsa, tuntuvat pohtivan jotain muuta kuin mitä parhaillaan tekevät. Niistä on puhuttu uutena työläiskirjallisuutena, ehkä ne ovat esimerkki siitä ettei työ, työttömyys tai muu yhteiskunnallinen määrittele henkilöitä tyhjentävästi. Pölyllä on kasvot -kirjan henkilöillä on ahdistaviakin tilanteita, mutta heillä on usein myös lapsenkaltainen kyky havainnoida ja nauttia vaikka lämpölamput aurinkoakin paremmasta hehkusta. Opettajasta paljastuu uljas seikkailunjohtaja, äiti hymyilee omissa ajatuksissaan. Jyri Vartiaisen kuva Milka Alanen, Teos Osta Pölyllä on kasvot https://www.teos.fi/Polylla+on+kasvot

Äänirunopuron syntymäpäivä Ja taas kävi niin. että tämä tarina johdattaa syntymäpäiviin. Kaksi vuotta on runoiltu ääneen, muistan silti alkuvaikeuksien mieleen jääneen. Niistäkin opittu on, välillä meno on ollut ihan hervoton. Tuomo edelleen tekniikan hienosti hoitaa, ja minä koetan keksiä jotain kirjoitettavaa. Tarinoita on jo toistasataa. eikä loppua näy ollenkaan. Tänään silti juhlitaan, on kupissa ehkä jotain maistuvaa? Ulla-Maija Mantere

Lapset oppivat puhumaan kuuntelemalla ja kokeilemalla. Alussa he tekevät hassuja virheitä, mutta vähitellen he omaksuvat kielen rakenteen ja sen säännöt ja epäsäännöllisyydet. Pasi Heikuran vieraana on Tampereen yliopiston suomen kielen professori Klaus Laalo ja aiheena miten lapsi oppii kieliopin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kesällä 2021 menehtynyt yhdysvaltalainen Steven Weinberg lasketaan viime vuosikymmenien merkittävimpien fyysikoiden joukkoon. Hän oli hiukkasteoreetikko, joka palkittiin vuonna 1979 fysiikan Nobelilla yhdessä Sheldon Glashow´n ja Abdus Salamin kanssa sähköheikon teorian kehittämisestä. Sähköheikko teoria on tärkeä palanen hiukkasfysiikan standardimallia, jossa kuvataan maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Weinbergin osalta Nobeliin johti hänen noin 3-sivuinen artikkelinsa A Model of Leptons vuodelta 1967. Monipuolisesti fysiikasta kiinnostuneena Weinberg perehtyi varhain myös kosmologiaan. Hän oli terävä ajattelija ja tieteen puolestapuhuja, joka otti kantaa tiedepoliittiseen keskusteluun Yhdysvalloissa. Steven Weinbergin kerrotaan olleen varsin ahkera, mikä näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan. Hän kirjoitti lukuisia paksuhkoja fysiikan teoriakirjoja mutta myös populäärejä tiedekirjoja. Niistä suomeksi ovat ilmestyneet Kolme ensimmäistä minuuttia vuonna 1978 ja Unelmia viimeisestä teoriasta vuonna 1999. Kirjat paljastavat, että hän oli erinomainen tieteen popularisoija. Weinbergista ovat haastateltavana fysiikan emeritusprofessori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta ja kosmologi Kari Enqvist, joka on Helsingin yliopiston emeritusprofessori. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Oikein hyvää ensimmäistä sunnuntaita loppiaisesta ja hyvää uutta vuotta minunkinpuolestani. Tänään vietetään kasteen sunnuntaita. Minulla on tässä saarnantaustalla muutama Susanna Majurin valokuvateos, jotka eivät suoraan liity siihenmitä puhun, ja toisaalta ne liittyvät oleellisesti. Te jotka kuuntelette tätä etänä voittegooglata jonkun Susanna Majurin teoksen vaikka läppärin ruudulle.Susanna oli valokuvataiteilija joka kuoli vuonna 2020. Hän oli ikäiseni ja nuorenakaverini, jonka kanssa pyörittiin Kangasalla – välillä liftattiin Helsinkiin, käytiinkirppiksillä ja sen semmoista. Mulla oli myös hyvä ystävä nimeltä Tero, ja Teronperheen vapaa-ajan asunnolla entisessä koulumiljöössä Susanna kehitti Teronkanssa tuon sadunomaisen tekniikkansa, missä hän levitti suuren kuvallisenkankaan Teron perheen uima-altaan pohjalle.Susannan töissä vesi on hyvin oleellinen elementti – se voi hukuttaa tai viedämukanaan, mutta se myös kannattelee. Näissä teoksissa se kuvaa esimerkiksiihmisen tunteita, muistoja ja alitajuntaa.Vesi onkin hirveän vahva elementti. Päivän evankeliumissa Johannes kastaaJeesuksen. Kasteen sunnuntai on hyvä aika pysähtyä pohtimaan veden painoarvoaluterilaisuudessa ja kasteen merkitystä, elämän ja kuoleman kysymystä – paitsi yksilölle, myös kirkolle. Ihmiset eivät enää kasta lapsiansa, kuulee sanottavan. Miksieivät? Mulla on siis pohdinnan alla kaksi hyvin suurta kysymystä, vesi ja kristillinenkaste, jotka tietenkin myös liittyvät toisiinsa. Aloitan vedestä.* * *Veteen liittyy valtavasti rikasta symboliikkaa ja eri uskonto- ja kulttuuriperinteissä vesiymmärretään olemassaolon alkulähteeksi. Muinaisen intialaisen papin rukous on:”tuokoot vedet meille hyvinvoinnin”. Veteen liitetään uudistumisen merkitys, koska sehävittää ja huuhtoo pois olemassaolevat muodot ja järjestykset, ja avaamahdollisuuden jonkin uuden syntymiselle. Erityisen vahvasti tätä symboloivaterilaiset upotusrituaalit. Upotus on eräänlainen kuoleman vastine ihmisen tasolla, jakosmisella tasolla sitä vastaa suuri tulva, joka aika ajoin hajottaa maailmanalkumereen.Suomalaisessa luterilaisuudessa kasteen ulkoista symboliikkaa on sen sijaan pidettytoisarvoisena. Kastevesi itsessään on vähäpätöistä, vain Jumalan sanalla on useinajateltu olevan merkitystä. Lutherin virressä lauletaan: “Silmä näkee kasteessa vainvettä paljaaltansa, vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa”. EeroHuovisen mukaan kasteen ymmärtäminen on ihmiselle ”ylivoimainen juttu”: senäyttää ”vain tilkalta vettä”.Mutta mikä voima tuossa tilkassa vettä piileekään! Johanneksen evankeliuminalussa Kristus kuvataan “todelliseksi valoksi, joka valaisee jokaisen ihmisen”, javarhaiskristillisessä kirjallisuudessa kasteesta puhuttiin vielä “valaistumisen kylpynä”.Klemens Aleksandrialainen esimerkiksi kutsui kastettuja ”valaistuneiksi”. Valonpuolella olemisesta seurasi velvollisuus taistella pimeyttä vastaan. Vesi on Jumalanlahja, joka ravitsee ja pitää yllä luomakuntaa. Jumala loi veden antamaan maallekasvun ja virkistämään ja puhdistamaan meitä.* * *Tuolla vedellä meidät siis kastetaan eli liitetään Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.Mitä se merkitsee? Onko merkitys jotenkin hämärä tai epämääräinen, jos ihmiseteivät halua enää lapsiaan kastettavan?Kysymys on tietenkin monimutkainen ja siihen liittyy maailman muuttuminen jakristinuskon merkityksen muuttuminen yleisemminkin. Nuoret aikuiset eivät olekiinnostuneita kirkosta. Vai sittenkin niin, että kirkko ei ole aidosti kiinnostunut heistä,hankalien kysymysten esittäjistä? Nyt ei kuitenkaan mennä näihin pohdintoihin,pysytään veden äärellä.Kasteen suhteen moni tuntuu miettivän, että “antaa lapsen myöhemmin itsepäättää”. Näinkin voi toki ajatella, ja vanhemmat haluavat joka tapauksessa parastalapselleen – he tekevät ratkaisunsa sen ymmärryksen perusteella, joka heillä onlapsen parhaasta. Itse olen kuitenkin iloinen monesta asiasta jota ei ole tarvinnut itsepäättää. En rakasta jokaista suomalaisen luterilaisuuden pienintä piirrettä, ja muutkirkkokunnat tai irtautuminen kaikesta ovat hetkittäin houkutelleet, mutta on olluthuojentavaa ajatella lopulta, että tähän elämään olen syntynyt ja tähän kirkkoonminut on kastettu. Syntymässähän tulee paljon muutakin, mitä ei voi itse valita –perhe, suku, kulttuuri, kotimaa, äidinkieli ja niin edelleen. Ja mitä omiin lapsiini tuleeniin ajattelen, että he tekevät joka tapauksessa aikuisena omat valintansa niidenasioiden suhteen jotka ylipäätään ovat valittavissa. Minusta on kuitenkin tärkeää ettäheillä on vahvat juuret mistä ponnistaa – yhteisö, perheen ja suvun traditiot.Vanhempien maailmankatsomukset, joihin myöhemmin voi peilata noita omiavalintoja ja elämänpolkuja.Kasteessa itsessään ei ole mitään hankalaa tai vaikeaa. Kaste liittää kastettavanKristukseen, kirkkoon, yhteisöön ja tradition pitkään jatkumoon. Kasteessakastettava liittyy Jeesuksen seuraajiin, taisteluun paremman maailman puolesta.Tietysti kaste on myös salaisuus, kuten kaikki Jumalaan liittyvä on.Uudessa testamentissa kastetoimitukset kuvataan yllättävänkin yksinkertaisina.Niistä puuttuu seremoniallisuus, valmistautuminen ja sanojen tulva. Apostolienteoissa Filippos kastaa tiellä kohtaamansa hoviherran. Kun hoviherra ymmärtää Jeesuksen olevan kirjoituksissa luvattu messias, hän toteaa Filippokselle: ”Tässä onvettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Ei estä, kaste toimitetaan.Kaste on melko yksinkertainen rituaali, siinä ei nykyäänkään lopulta ole kovinmontaa välttämätöntä palasta. Yksi niistä on vesi.Lisäksi voi sitten tehdä omista juhlistaan ihanat ja oman näköiset, jos haluaa.* * *Kuva 4 / Susanna Majuri 3Vielä yksi muisto Susannasta.Silloin nuorena, tai teini-iässä, kun me asuttiin vielä kodeissamme Kangasalla,Susanna oli maalannut huoneensa seinät jollain veteen viittaavalla värillä, entarkkaan muista sävyä. Tuo huone (ajalta ennen sisustusblogeja) oli tosi vaikuttavaja halusin samanlaisen. Oman huoneeni sävyn muistan hyvin – mikään muu kuinveden väri ei tullut enää kysymykseen. Voimakkaan turkoosissa huoneessa olierikoinen, vähän synkkä mutta kaunis tunnelma. Kuin veden alla. Makoilin sielläaikana, jolloin kirkkoon ja kasteeseen liittyvät asiat eivät tuntuneet elämässänimitenkään tärkeiltä, mutta jos nyt jälkeenpäin katsotaan niin vertauskuvia voimuodostaa.Jotain näistä pohdinnoista toivoisin myös tapoihin joilla kastetta sanoitetaan. Vedensymboliikka on voimakasta. Vesi antaa aisteille paljon. Veden voimaa ei kannatapienentää, vesi ei ole koskaan vähäpätöistä tai tavallista. Kristillinen kaste liittyyikiaikaiseen vesipesun symboliikkaan ja initiaatioriittien jatkumoon, mutta tuo niihinjotain aivan uutta – Jumalan armon. Kaste muuttaa maailmaa ja voimaannuttaaihmisen.Loppuun vielä lainaus Susannan sanoista näyttelysalin seinältä: “Etsin yhäalkuperääni. Seuraan vettä. Joskus siitä näkyy vain aavistus. Vesi on kulkureitti,tuntu kodista, alkumme”.

Blomis is back! Hän on täällä tänään ja aikoo olla joka viikko taas koko vuoden - tai ainakin kesään saakka. Luontovesselimme on käynyt kävelyllä ja on samalla kirjaillut ylös näkemiään luontojuttuja. Niistä havainnoista hän meille taas raportoi pakinan muodossa.

Lahtelaiset ovat antaneet äänensä osallistuvan budjetoinnin ideoille. Asukasideoita äänesti yhteensä 4691 lahtelaista eli 3,9 % kaupungin asukkaista. Lasten ja nuorten osuus äänestäneistä kaksinkertaistui. Kaupunkilaisilta tuli yli 950 ideaa. Niistä 177 eteni äänestysvaiheeseen. Toteutettavat ideat valitaan äänimäärän perusteella, minkä lisäksi ne pitää sovittaa alueen budjettiin. Ideoiden toteuttamiseen on varattu yhteensä 200 000 euroa vuodelle 2022. Määrärahat jakautuvat viiteen yhtä suureen osaan: pohjoiselle, eteläiselle, itäiselle ja keskustan alueelle sekä koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin, kullekin alueelle 40 000 euroa. Äänten laskennassa tarkistetaan, että äänestäjät ovat lahtelaisia. Vain Lahden postinumerolla jätetyt äänet otetaan huomioon. Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta vahvistaa toteutettavat ideat vuoden ensimmäisessä kokouksessaan keskiviikkona 27.1. ja äänestyksen tulos julkaistaan seuraavana päivänä kaupungin verkkosivuilla www.lahti.fi/osbu. Kaupunki käynnistää ideoiden toteutuksen vuoden 2022 aikana. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa osallisuuskoordinaattori Sanna Virta.

Ei tullut pojasta poromiestä. Tuli yrittäjä, Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2021. Kasvuyritysten menestyksen mittarina pidetään usein saatuja miljoonarahoituksia. Niistä on kiva kertoa ja repiä otsikoita. Viekö kivempi on kuitenkin kun menestys saavutetaan ilman riskirahoitusta, tulorahoituksella. Menestystä etsimässä -podcastin erikoisjaksossa SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä saa vieraakseen tuoreen vuoden ohjelmistoyrittäjän Sammeli Sammalkorven Sievolta. Sievo ratkaisee hankintatoimen analytiikkaa suuryrityksille, asiakkaina siis yli miljardin liikevaihtoa tekevät yritykset, pääasiassa maailmalla. Sievon softan kautta ohjataan yli 350 miljardin dollarin vuotuisia hankintavirtoja. Kulujen lisäksi asiakkaat hakevat pienennyksiä hankintojensa ilmastovaikutuksiin. Sievo on menestynyt suomalaisessa SaaS-kentässä poikkeuksellisen hyvin. Sievolaisia on Suomessa ja maailmalla jo 225 ja myyntiä kertyy vuodessa 20 miljoonaa. Riskirahoitusta ei menestykseen ole kaivattu. Nuorina konsultteina Sammeli ja kanssaperustaja Matti Sillanpää ratkoivat suuryritysten hankintatoimen analytiikkaa. Kertaraportoinnin sijaan asiakkaat toivoivat analytiikasta jatkuvampaa. Ja kun ensimmäiseksi asiakkaaksi saatiin sattuman kautta Lego, sai Sievo alkunsa. Seuraavan asiakkaan hankinta ei sen sijaan ollutkaan helppoa. Isoille yrityksille ei ole aivan yksinkertaista myydä. Minkälainen on sitten ollut Sammelin ja Sievon matka menestykseen? Miten kaikki sai alkunsa? Mitkä ovat olleet vaaran paikat? Mitä on opittu? Ja minkälaisia haasteita yrittäjä nyt kohtaa? Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/haastattelussa-tuore-vuoden-ohjelmistoyrittaja-2021-sammeli-sammalkorpi-sievo Seuraa: Sammeli Sammalkorpi https://www.linkedin.com/in/sammeli-sammalkorpi-96782/ Sievo https://sievo.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ SaaS Finland https://saasfinland.fi/

Ootko sä ottanut jo käyttöön matematiikkalasit? Niistä ja paljon muista matematiikan saloista luvassa juttua jaksossa.

Kaupallinen yhteistyö: Camu.fi & Kaffa Roastery // Tämä jakso on kuuntelijan toive! Käymme jaksossa läpi omia kiipeilyvammojamme ja sitä, miten olemme niistä selvinneet. Välillä syynä on voinut olla vain huono tuuri ja toisinaan monen asian summa. Emme ole kuitenkaan lääketieteen ammattilaisia, joten emme jaa vinkkejä vammojen kuntouttamiseen liittyen. // Yhteistyössä: Joonas Villanen // Instagram: @oiskobetaa

Kaupallinen yhteistyö: Scandic Hotels.Oletko sinä irrottautunut arjen rutiineista staycationilla eli lyhyellä lähilomalla? Staycationit ovat suosittuja. Niistä voi saada piristysruiskeen arjen keskelle ja mahdollisuuden irrottautua ja palautua työstä ja arjen kuormituksesta. Tässä jaksossa Nina Lyytisen vieraina ovat psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija Anniina Virtanen sekä Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja Satu Järvelä. Scandic on Pohjoismaiden suurin hotelliketju, jolla on lähes 280 hotellia kuudessa maassa.Lomat ovat hyvä keino palautua stressistä ja kuormituksesta. Palautuminen tukee hyvinvointia ja terveyttä sekä työssä jaksamista. Sekä lyhyet että pitkät lomat tukevat palautumista. Lomien myönteiset vaikutukset kuitenkin haihtuvat nopeasti. Kannattaakin miettiä, miten palauttavia jaksoja voi lisätä arkeen tasaisemmin pidempien lomien lisäksi. Tässä jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten lomat vaikuttavat hyvinvointiimme ja palautumiseen? - Miten loman pituus vaikuttaa hyötyihin ja palautumiseen? - Miten staycation eroaa ‘normi' lomista? - Millaisia hyötyjä staycationeista on palautumiselle? - Mitä ihmiset kertovat hakevansa ja saavansa staycationeista?Lopuksi Satu ja Anniina antavat vinkkejä onnistuneeseen lähilomaan.Lisätietoa jakson aiheesta ja vieraista:Satu Järvelä on Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja. Scandic on Pohjoismaiden suurin hotelliketju, jolla on lähes 280 hotellia kuudessa maassa.Scandic Grand Central Helsinki -hotelli Instagramissa: @scandicgrandcentralhelsinki Scandicin suosituimpia staycation-hotelleja Suomessa löydät täältä. Anniina Virtanen on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija. Hänen 3.12.2021 tarkastettava väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa. Anniina Virtanen LinkedIn:ssa, Instagramissa ja Twitterissa.Anniina Virtasen tietokirja Psykologinen palautuminen (Tuuma, 2021). Anniina Virtasen psykologian väitöskirja: Teachers' Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers, väitöstiedote. Anniina Virtanen oli vieraana jaksossa 55. Psykologinen palautuminen, jossa keskustelemme laajemmin psykologisesta palautumisesta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Iivo Niskanen. Tammikuussa 1992 syntynyt Niskanen oli 2010-luvulla Suomen menestynein urheilija olympialajeissa. Iivo Niskasen palkintokaapista löytyy ennen Pekingin olympiatalvea muun muassa kaksi olympiakultaa ja henkilökohtainen maailmanmestaruus. Vuonna 2018 Niskasesta tuli ensimmäinen olympiavoiton ottanut maastohiihtäjä sitten Mika Myllylän, kun hän voitti perinteisen 50 kilometriä PyeongChangissa. Ja vuotta aiemmin Niskanen voitti 15 kilometrin maailmanmestaruuden kotikisoissa Lahdessa. - Lahti on varmasti yksittäisenä se kovin juttu. Tiesin sen matkan jo silloin, kun kisat Lahdelle myönnettiin. Sellaista saumaa tuskin saa toista kertaa urallaan, ja se oli hyvin pitkän ajan tekemistä ohjannut tavoite. Haaveena oli palauttaa usko suomalaiseen mieshiihtoon, ja olen ylpeä, että onnistuin silloin voittamaan, Niskanen painottaa OlympiaCastin vieraana. - Olympiakultaa pääsee yrittämään vain kerran neljään vuoteen, mutta kun on kotiyleisö paikalla ja tunnelma Lahden torilla palkintojenjaossa sen mukainen, tunnetasolla ne on kovempia juttuja. Tunnetasolla sanoisin Lahti, mutta saavutuksena PyeongChang. Niskanen teki kansainvälisen läpimurtonsa ryminällä Sotshin olympialaisissa 2014, mutta sen jälkeen oli edessä pari kasvattavaa vuotta. Lahden ja PyeongChangin kultaputken jälkeen samanlainen huippumenestys on välttänyt Niskasta, mutta Pekingin olympiatalvi tarjoaa taas hienon mahdollisuuden; etenkin, kun sekä 15 kilometriä että parisprintti hiihdetään Niskasen bravuurihiihtotavalla, perinteisellä. - Paras skenaario olisi se, että otamme viestissä mitalin ja 15 kilometriltä ja parisprintistä saisi kultamitalit. Niistä unelmoin ja niiden eteen teen töitä. Sen verran monta kilpailua olen onnistunut jo voittamaan, että mitali ei ole enää sillä tavalla itselleni se juttu. Arvokisavoitto on se juttu, johon haluaa tähdätä ja päästä, Niskanen sanoo painokkaasti. OlympiaCastin vieraana Olli Ohtosen valmennettava avaa myös sitä, miten hän on maastohiihdon pariin päätynyt. Ja millaista reittiä hän on noussut maailman parhaiden hiihtäjien joukkoon. - Ehkä pohjimmiltaan se tekijä, joka tulokseen on vienyt, on kova palo ja motivaatio tehdä asioita. Myös lahjakkuustekijät ovat olleet kohdillaan – tuskin tekemiseni hirveästi poikkesi muiden ikäisteni harjoittelusta alle 20-vuotiaana, Niskanen arvioi itseään. - Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen, mutta sen jälkeen vaatimustaso ja tekemisen taso täytyy olla riittävän korkealla. Jos haluaa kamppailla maailman huippuja vastaan, jokainen yksityiskohta täytyy tehdä aivan täysillä. Sitoutuminen siihen prosessiin on isoin asia, jonka menestyminen yleisessä sarjassa vaatii.

Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa. Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi. Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta. Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis. Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella. Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta. Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista. Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.

Tässä noin tunnin kestävässä Uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa on kolme osuutta, jossa jokaisessa kuulet keskustelun tai haastattelun. Niistä jokainen liittyy joillain tavalla historiassa koettuun Jumalan hyvyyteen ja siihen mahdollisuuteen, että Jumala valitsee ihmisiä toteuttamaan omia tarkoitusperiään tässä maailmassa. Meillä on kansakuntina ja ihmisinä elämässä hetkiä, jolloin Jumala on auttanut konkreettisella tavalla tai muuten kohdannut syvästi. Tämäkin Uskon askeleita ohjelmasarjan jakson ensimmäisessä osassa kuullaan Mikko Matikaisen käymä keskustelu elokuvaohjaaja Martti Takalon kotona. Saman pöydän äärellä on myös elokuvan asiantuntijana ja kertojana toiminut Olli Seppänen. Siinä yhdessä iloitaan Pelkosenniemi 1939 -unohdettu taistelu elokuvan valmistumisesta ja ensi-illasta. Pöydän äärellä ollaan kiitollisia siitä, että mitättömällä budjetilla, talkoohengellä ja sisulla on saatu tämä elokuva aikaiseksi. Elokuvan katsomalla ymmärtää miksi Pelkosenniemen taistelun muistomerkissä lukee ”Tässä auttoi Herra”. Ennen elokuvan ensi-iltaa käydyssä keskustelussa tulee puhetta myös Jumalan suojelevasta kädestä ja uskollisuudesta. Ohjelman toisessa osassa Mikko Matikainen aloittaa ensimmäistä radion välityksellä pidettyä L10T matkaa. Tästä alkaa kuuden Uskon askeleita ohjelmasarjan kokonaisuus, jossa käydään tämän L10T elämäntavan pääasiat läpi. Mikko aloittaa yhdessä kouluttaja Matti Mäkisen kanssa kertomalla mistä kaikesta Jeesuksen opettamassa ja Luukkaan evankeliumin 10 luvusta löytyvässä tavasta elää on kysymys. Miehet myös kertovat miten tämä elämäntapa saatiin Suomeen ja miksi he ovat siitä niin innoissaan. Ohjelman kolmannessa kouluttaja Kristiina Nordman jututtaa Leila Laukkasta. Leila kertoo lähetyskutsusta, joka hänessä syttyi jo pienenä lapsena, kun lähetti vieraili lastenleirillä. Hän valitsi ammattinsakin niin, että voi lähteä lähetystyöntekijäksi. Jumala johdatti Leilan elämään miehen, jolla oli samanlainen lähetyskutsu. Kohdemaaksi valikoitui Tansania, jossa he perheenä palvelivat kaksi työkautta. Eläkeläisinä he ovat tehneet muutamia talkoomatkoja sinne. Leila sanoi myös hyvin hoitavia ja rohkaisevia sanoja haastattelua kuunteleville. Kokonaisuudessaan tämä Uskon askeleita ohjelman jakso on monipuolinen, ajatuksia herättävä ja henkilökohtaisiin uskon askeleisiin kutsuva. L10T johdanto-osa kutsuu seikkailuun ja katsomaan elämää uudesta näkökulmasta, yksikertaisesta luottamisesta ja toimimisesta – lapsenkaltaisuudesta käsin. Pelkosenniemi 1939 – unohdettu taistelu muistuttaa Jumalan uskollisuudesta ja perustasta, joka ei murru. Leilan kertomukset Tansaniassa uskoon tulleiden ilosta ja vapaudesta alleviivavat Jumalan hyvyyttä ja kutsua meille jokaiselle. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tässä noin tunnin kestävässä Uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa kuulet kolme keskustelua, joissa Kansan Raamattuseuran kouluttaja Virpi Nyman keskustelee Sara Kaloisen kanssa. He puhuvat Saran kokemasta uudistumisesta, siitä miten Jumala antoi myös esirukoilijan kutsumuksen. Se näkyy ja syventyi Saran käytyä Virpin pitämän L10T verkkokoulutuksen. Uskon näkyy myös Saran postauksissa sosiaalisessa mediassa. Tupakka oli riippuvuus, joka hallitsi Saraa. Viimein Jumala vastasi Saran pyyntöön päästä siitä irti. Ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen punoo näistä keskusteluista kokoon tämän jakson ja ottaa samalla esiin joitakin näkökulmia Raamatusta. Tämäkin Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso on koostettu kolmeen osaan. Niistä ensimmäisessä Virpi Nyman keskustelee Sara Kaloisen kanssa Jumalan Pyhän Hengen kosketuksesta. Sara oli alkanut tuntea itsensä pieneksi, syntiseksi ja tyhjäksi. Tämä vain syveni syvenemistään. Eräänä perjantaina hyvän ruuan ja punaviinin turruttamana Sara sanoi:” Jeesus auta.” Pyhä Henki teki hänessä jotain ihmeellistä yön aikana. Sillä aamulla kaikki oli toisin. Tämä keskustelu on hienoa kuultavaa. Toisessa osuudessa Sara Kaloinen kertoo miten hänelle tuli uskoon tulon jälkeen hätä siitä mikä olisi hänen tehtävänsä. Mitä Jumala haluaisi hänen tekevän. Raamattu avautui kohdasta, jossa Jeesus kohtasi samarialaisen naisen kaivolla. Oli kuin Sara ja Jeesus olisivat lukeneet kohdan vuorolukuna. Sanasta tuli elävä ja se kosketti syvästi. Avoliitto vaihtui avioliitoksi ja muitakin asioita tapahtui. Jeesuksen esittelijän ja esirukoilijan tehtävät kirkastuivat. Usko poisti häpeän. Kevään L10T etäkurssi syvensi tätä kutsumusta ja antoi välineitä toteuttaa tätä. Jumala avasi myös uusia kohtaamisia naapureiden kanssa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Sara Kaloinen kertoi tupakkariippuvuudestaan, josta ei päässyt eroon laastareiden, nikotiinipurukumin tai tahdon voimalla. Jokaisen tupakan yhteydessä hän pyysi Jumalaa vapauttamaan hänet tupakasta, vaikka ei vielä tuntenutkaan Jumalaa. Jumala vastasi syyskuisessa metsässä, että tämä ei oles syöpää. Tämä on sinun tupakkalakkosi. Seuraavana viikonloppuna alkoi kahdeksan viikkoa kestänyt keuhkokuume, jota seurasi toinen keuhkokuume. Tuli syöpäepäily ja diagnoosi, joka sitten peruttiin. Tässä mylläkässä tupakka jäi pysyvästi. Ohjelma on mielenkiitoinen kokonaisuus, jossa Sara tuo esiin Jumalan suuruuden ja hyvyyden. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kolmen veen kova suora; vapaus, vastuu ja voima. Niistä on tämä jakso tehty.

Tässä noin tunnin kestävässä Uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa kuulet kolme keskustelua, joissa Kansan Raamattuseuran kouluttaja Virpi Nyman keskustelee Jenni Mboupin kanssa. He puhuvat Jennin elämästä, tanssista ja Jumalan kohtaamisesta sekä Gospel lattareista, lähetystyöstä ja Jennin Nepalissa saamasta rukousvastauksesta. Ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen tuo niihin liittyen esiin muutamia näkökulmia Raamatusta ja punoo ohjelman kokoon. Tämäkin Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso on koostettu kolmeen osaan. Niistä ensimmäisessä Virpi Nyman keskustelee Jenni Mboupin kanssa. Jenni kertoo, miten hän innostui tanssista Siilinjärven seurakunnan kerhotoiminnan yhteydessä, tuli apuohjaajaksi ja sitten ryhmän vetäjäksi. Tanssin kautta Jumala tuli lähelle ja usko löytyi. Virpi ja Jenni ovat molemmat ohjanneet Gospel-lattareita ja siksi he kertovat kuulijoille mistä on kysymys. Lopulta on kysymys kokonaisvaltaisesta olemisesta Jumalan edessä tanssiliikkeiden, rukouksen ja kuunneltavan musiikin sisältävän hengellisen musiikin kautta. Moni Gospel-lattareihin osallistuva ei muuten kävisi seurakunnassa. Ensimmäisessä osuudessa Mikko tuo esiin loka-marraskuun ohjelmien sisällöstä sen, että niissä tulee olemaan L10T opetusta. Mistä on kysymys, sen tiedät kuuntelemalla. Toisessa osuudessa Virpi Nyman kysyy Jenni Mboupilta miten hänestä tuli lähetyssihteeri. Jenni kertoo hakeneensa Suomen lähetysseuran lähde liikkeelle eli lähetystyön esikoulutuskurssille. Hänet hyväksyttiin ja sitten hän osallistui siihen. Pari vuotta myöhemmin hän kävi Botswanassa tutustumassa lähetystyöhön kolmen kuukauden ajan. Kiinnostus lähetystyötä kohtaan syväni. Jenni sai myös rohkaisua Jeremian kirjan ensimmäisestä luvusta. Jenni ja Virpi avaavat kuulijalle millaista lähetystyö tänään on. Jenni kertoo olleensa sekä Siilinjärvellä että Nurmijärvellä lähetyssihteerinä. Haastattelu on tehty ennen kesää 2021 ja Jenni on sen jälkeen siirtynyt Nurmijärven lähetyssihteerin tehtävästä eteenpäin. Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman kysyy Jenni Mboupilta tämän hänelle kertomasta rukousvastauksesta. Jenni kertoo pelkonsa keskelle Nepalissa saamastaan rukousvastauksesta, jossa näkyvän maailman raja näkymättömään raottui. Mistä on kysymys, sen tiedät kuuntelemalla ohjelman. Mikko ottaa esiin eri kulttuureissa olevia hyviä, korjattavia ja hylättäviä asioita. Kaikesta voimme oppia, mutta kaikki tulee koetella Jumalan sanan, ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden näkökulmista. Esiin nousee myös lähetyskäsky ja sen antama tehtävä meille kaikille. Tämä kaikki avaa Jumalan suojan ihmisille. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Orimattilalainen tehosteräjäyttäjä Henri Kiviniemi haluaisi avata Orimattilan Niinikoskelle ainutlaatuisen pommielämyksiä tarjoavan puiston. Tubettajana ja erilaisiaa projekteissa aktiivisesti mukana oleva "Pommi-Henkka" ei vastoinkäymisistä lannistu vaan luo jatkuvasti uutta virtuaalisesti ja fyysisesti Päijät-Hämeessä! Radio Voiman Kristoffer ja Kaisa kävivät jututtamassa Henkkaa parasta Päijät-Hämeestä -kesäkiertueella Orimattilassa.