Podcasts about riitta niemi

Koukussa keskustellaan kielen roolista Ruotsissa syntyneelle ja tänne muuttaneelle. Ruotsiin muuttanut Silja Levander vertaa omaa kielitilannettaan täällä syntyneiden Venla Odenbalkin ja AJ Turtiaisen kokemuksiin. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio "Kieli pelaa roolia" Kokemus suomen ja ruotsin kielen rooleista omassa elämässä on varsin henkilökohtainen asia. Koukku-keskustelijat ovat kokoontuneet tällä kertaa Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton tiloihin ja pohtivat suomen ja ruotsin kielten suhteita myös laajemmassa mittakaavassa. Muita aiheita Ajattomia ajatuksia -sarjassa katsomme taaksepäin keskiaikaan. Keskiaikaa käytetään yhtenä raamina monenlaisissa ihannekeskustelueissa. Tällä kertaa kuulemme kertomuksen, jossa ollaan 1000-luvun alussa. Kuvaus on Selma Lagerlöfin kirjasta Astrid vuodelta 1914 ja kävisi hyvin vaikkapa roolipelin pohjaksi. Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg ja tektit lukee Kimmo Tetri. Taiteilija ja työnsä Esittelyvuorossa valokuvaaja: Janne Riikonen, toimittaja Riitta Niemi. Ohjelman juonsi, tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Näyttelijä Natalie Minnevik paljastaa kesäpuheessaan, mitä hän oppi Kumlan vankilassa ja mitä musiikkia hän salaa kuuntelee. Hän pohtii myös anteeksiantamisen ja äidin ja isän merkitystä. Natalie Minnevik on 26-vuotias näyttelijä ja näyttelijäopiskelija, joka on ehtinyt tehdä jo paljon. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän teki 10-vuotiaana Klaus Härön elokuvassa Näkymätön Elina (2002). Hän on lisäksi näytellyt pääosan lyhytelokuvissa Myskväll (2007) ja Snöänglar (2007).  Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Äkta Människor, Arne Dahl, Syrror ja Morden i Sandhamn. Opiskellessaan Örebrossa, Natalie Minnevik löysi vastauksen siihen, miksi hän haluaa näytellä.   Haluan kertoa ihmisille tarinoita. Tehdä heidän elämästään, viikosta tai päivästä helpomman, kun he saavat kuulla tarinan, mihin he voivat samastua. Natalie Minnevik, näyttelijä Natalie Minnevik on opiskellut teatterikorkeakoulussa Göteborgissa elokuusta 2017 lähtien. Samana vuonna hän sai valmiiksi juridiikan opinnot Örebron yliopistossa. Natalie Minnevikin valitsema musiikki: Johnny: Ihana aamu Juhani Markola: Ääni puhelimessa Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla Paula Koivuniemi: Sata kesää, tuhat yötä Kari Tapio: Juna kulkee Juha Tapio: Sitkeä sydän Ohjelman tuotti Riitta Niemi. Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

Sisuradion kesäperinteisiin kuuluvat viisaat ihmiset, jotka kertovat avoimesti omasta elämästään. Kulttuurikeskustelu Koukussa nostamme kuultaviksi puheita myös menneiltä kesiltä.   Kesäpuhujat puhuvat omasta näkökulmastaan Kun Sisuradioon etsitään kesäpuhujia, on avainsanana monipuolisuus. Pyrimme löytämään puhujiksemme nuoria ja vanhoja, eripuolilta maata ja eri elämäntilanteissa. Tietenkin haluamme aina mukaan ihmisiä, joiden uskomme kiinnostavan myös muita ja joilla on ajankohtaista asiaa! Kulttuurikekustelu Koukussa on tänään kaksi ohjelmanvetäjää. Kirsi Blomberg on saanut seurakseen tämän vuoden Kesäpuhuja-sarjan tuottajan Riitta Niemen. He ovat etsineet yhdessä Sisuradion arkistosta ajankohtaisuutensa säilyttäneitä kesäpuheita. Tietenkin syntyi runsauden pula. Kaikki kesäpuhujat ovat näet hyviä! Riitta Niemi esittelee myös tämän kesän puhujakaartin. Voit etsiä myös itse. Kesäpuhujat-sivullamme on kuunneltavissa kymmenittäin mieleenpainuvia tarinoita. Kesäpuhujamme löytyvät myös kännykkäkuunteluun sopivina Sveriges Radio Play -apista hakusanalla kesäpuhujat. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Opiskelu toisessa maassa voi olla avartava, mutta myös turhauttava kokemus. Koukun keskustelijat ihmettelevät ja etsivät syitä ja seurauksia. Eri maiden opiskelukulttuurien välillä on eroja, mutta eroja on jopa eri koulujen ja oppilaiden välillä. Kulttuurikeskustelu Koukussa Silja Tuovinen löytää yhtäläisyyksiä islantilaisen ja suomalaisen kulttuurin välille. Suomalaiset ja islantilaiset ovat joutuneet puolustamaan itseään. Koukuttaja Anna Fältin mukaan suomalaisella kansanmusiikin opetuksella on maailmalla aivan erityinen maine, jonka mukaan Suomesta ei tule tusinamuusikoita. Suomalaisia kansanmusiikin opiskelijoita rohkaistaan olemaan oma itsensä. Matti Sumari ihmettelee ruotsalaisten konsensuskaipuuta. Lopulta asiasta ei jää mitään jäljelle, jos se pitää olla niin kompromissien kautta tehty. Sisuradio kävi katsomassa Tuntemattoman   Tuntematon sotilas -elokuvan uusi versio sai ensi-iltansa Ruotsin elokuvateattereissa Suomen itsenäisyyspäivänä, keskiviikkona 6. joulukuuta. Sisuradio kävi testaamassa kansainvälisen version ja otti arvostelijoiksi Antti Rokan tyttären Sirkka Granestadin ja tyttärenpojan Thomas Granestadin. Toimittaja Marika Pietilä. Elokuvan eri versioiden tekemiseen on kolme suurta syytä Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan Ruotsin levityksen yhteydessä nousi vilkas keskustelu elokuvista tehtävistä eri versioista. Elokuva-agentti Miira Paasilinnan mukaan kansainväliseen levitykseen yrittävistä elokuvista tehdään usein montakin eri versiota, siitä riippuen millainen elokuva on ja mihin sitä kaupataan. Sensuuri on hirveän iso asia, ja se on erilainen eri maissa. Se voi liittyä uskontoon, mutta jossain maassa, kuten Kiinassa se voi liittyä politiikkaan. Muita syitä uusien versioiden leikkaamiseen ovat se, että elokuva on kaupalliseen levitykseen liian pitkä tai siinä on alastomuutta, jota muissa maissa koskevat rajoitukset saattavat olla huomattavasti tiukempia kuin Pohjoismaissa. Toimittaja Timo Laine. Muumit kohtaavat taikatalven  Tove Janssonin rakastetuista Muumeista on tehty jälleen uusi elokuva. Muumien Taikatalvi - ruotsinkieliseltä nimeltään Trollvinter i Mumindalen. Ohjaajan Ira Carpelanin mukaan Muumi-tarinoissa viehättää täydellinen vapaus, johon liittyy ajatus, ettei saa koskaan olla ilkeä toiselle.  Kaikki tulee ystävällisyyden kautta, mutta kuitenkin tehdään tosi rohkeita tekoja. Uusi elokuva on suomalais-puolalainen yhteistyö ja sen materiaalina on käytetty 1980-luvulla Puolassa tehtyä nukkeanimaatiosarjaa. Toimittaja Katri Nisula. Suomalainen elokuva leviää Ruotsissa  Kiitos digitaalisen tekniikan, suomalaisia elokuvia näytetään Ruotsissa entistä useammalla paikkakunnalla. Kulttuurituottaja Julia Radliff kertoo, että Suomen instituutti tuo syksyisin ja keväisin kolme uutta elokuvaa Ruotsiin. Lisäksi tarjolla voi olla myös vanhempia elokuvia. Esimerkiksi Mielensäpahoittaja, joka tuli jo 2014, pyörii edelleenkin, koska se on niin suosittu. Suomen instituutin kulttuurituottaja Julia Radliffin mukaan valitut elokuvat ovat joko arvostelu- tai yleisömenestyksiä. Toimittaja Riitta Huikko. Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

Koukun paneeli Sabina Hagert, Orvokki Palm ja koukuttaja Tanja Hagert keskustelevat romaniperheen työnjaosta, tasa-arvosta sekä tilanteista, jolloin perhe menee kaiken muun edelle. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Monet romanit pitävät kiinni perinteisestä naisten ja miesten välisestä tehtäväjaosta ja muista perheeseen liittyvistä perinteistä. Orvokki Palm toteaa kuitenkin, että monet asiat ovat muuttuneet romanien ja romaninaisten elämässä. Muistan, kun mummoni ja vanhemmat naiset puhuivat, kuinka vesi piti kantaa, mutta silti riitti aikaa hoitaa kotityöt ja hoitaa perhe, eikä kukaan ollut riutunut tai räytynyt, vaikka he kävivät niin sanotusti kävelemässä. Sitä sanottiin, että käytiin kävelemässä, kun he kävivät hommaamassa leivän. Kävivät taloissa myymässä käsitöitä ja millä tavoin kukakin sen elantonsa hankki. Tanja Hagert Meillä ukki kunnioitti mummoa, ja yhtä suuri vastuu oli molemmilla, mutta eri kysymyksistä.  Tanja Hagert Romaniperheen tasa-arvo on erilainen. Se tulee niin, että naisella on omat työt ja miehillä omat työt ja he ovat kumpikin niistä samalla tavalla vastuussa. Orvokki Palm Muita aiheita Kulttuurikeskustelu Koukussa Suomalaisella kansanmusiikilla riittää kysyntää ulkomailla ja yhtenä syynä on sen korkea musiikillinen taso. Suomessa kansamusiikkisävelet voivat soida yhdessä Bachin Partitan kanssa ja pohjalaisten puukkojunkkarilaulujen sekaan sovitetaan vaihtoehtorokki grungea. Toimittaja Katri Nisula. Mikä on sinun syntymävuotesi esine? Se selviää Sata esinettä Suomesta -näyttelystä, joka on esille Helsingissä, mutta johon voi tutustua myös internetin kautta. Toimittaja Riitta Huikko. Minna Heimo paljastaa, että kaikki urkurit haluavat soittaa kovaa ja uruilla se onnistuu. Kesäisin Minna Heimo bongaa urkuja ja parasta on, jos niitä pääsee salaa soittamaan. Toimittaja Riitta Niemi. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti Kirsi Blomberg ja miksasi Riitta Niemi. kulttuuri@sverigesradio.se

Kansanmuusikko Anna Fält laulaa loitsuja parantavia ja kiroavia. Anna Fält on tutkinut metsäsuomalaisten kalevalamittaisia loitsuja ja laulaa niitä Finnskogarnas magi -esityksessään. Hän on kokonaan koukussa ikiaikaiseen taidemuotoon, joka nojaa sanan voimaan. Verkkokurssit mahdollistavat kielten opiskelun missä ja milloin tahansa. Riitta Niemi on ottanut selvää miten kielikursseja netissä kannattaa käyttää. Viikon uudissana on kansallisperhonen. Sellainen halutaan Suomelle 100-vuotis juhlan kunniaksi. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson etsivät suomenkielistä vastinetta sanoille utsatta områden/grupper. Ja ruotsinkielistä sanalle uusavuton. Manja Lehto pakinoi hulavesistä ja sarjahukkaajista. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Laura Gustafssonin Korpisoturissa pyöritään maailmanlopun ja yhteiskuntajärjestyksen murenemisen ympärillä. Korpisoturin päähenkilö, erakkohenkinen Ahma, valmistautuu tuleviin kriiseihin muuttamalla keskelle metsää, jossa hänen tavoitteenaan on elää täysin omavaraisesti.Hän opettelee viljelemisen ja säilömisen salat. Asein ja juoksuhaudoin hän yrittää suojella itseään ja ruokavarastojaan. Omavaraisuus ei kuitenkaan täysin onnistu ja hänen täytyy vierailla lähikylässä niin ruokaostoksilla kuin puhelintaan lataamassa.Uteliaat kyläläiset häiritsevät tämän tästä hänen erakoitumistaan. Lopulta hän pääsee kokeilemaan selviytymistaitojaan, kun yhteiskunta pysähtyy kauppasaarron seurauksena. Todellisessa kriisitilanteessa hän ei olekaan se oikea selviytyjä.  - Hän yritti olla minimalisti ja sehän on vaan smart. Ja käytännöllinen. Sitten hän oli kapitalisti-kriittinen ja tuli myös mietteitä, että miten se ihminen oikeastaan on iloinen ja miten paljon oikeastaan ollaan erossa luonnon yhteydestä, lukupiiriläinen Hanna Hallakumpu pohtii.- Olihan se kyllä hirveän yksisilmäinen jätkä. Sillä oli vaan yksi asia päässä eikä mitään muuta. Hän oli sillä tavalla kylmä, että ei ollut mitään muuta kuin se selviytyminen. Kyl mä ymmärrän selviytymisen, mutta en mä ymmärrä sitä, että minä selviydyn ja kaikki muut saa tehdä ihan mitä ne haluaa. Hänellä ei ollut mitään väliä mitä muille tapahtuu, Lukupiirin Keijo Knutas lisää.Koukussa myös taiteilijavieraitaTukholmassa on käynnissä perinteinen Liljevalchsin Kevätsalonki eli Vårsalongen. Yksi nuorimmista mukaan päässeistä on Emilie Luostarinen. Hänet tapaa toimittajamme Riitta Niemi.Boråsilainen Maurits Ylitalo on esillä tällä hetkellä sekä Marstrandissa että Tukholmassa. Toimittaja Veronica Karlsson vierailee Maurits Ylitalon työhuoneella. Kai Rauhansalo kai.rauhansalo@sverigesradio.seKirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Suomalaisissa joululauluissa on vanhahtavia ja agraarisia sanoja, joita kaikki eivät ymmärrä. Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää ometan ukset ja kypsit.Musiikin monitoimimies Jaakko Kerola kertoo, minkälaisia hankaluuksia joululaulujen kääntäminen suomeksi tuottaa. Riitta Niemi haastattelee.Persian kieli on vanha kulttuurikieli ja kirjallisuuden kieli. Eskilstunalainen Reza pitää kieltä aivan fantastisena. Haastattelijana Jasmine MallaMiten istuu teitittely ruotsinsuomalaisen suuhun? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat, kimmokkeena Jukka Painilaisen kokema teitittelytilanne.Juontajana Merja Laitinen.

Aamun vieraina tapaamme tänään Anni ja Iina Vuorisen. He kävivät nostalgiamatkalla Eskilstunassa, josta he muutivat kuusi vuotta sitten Australiaan. Siskoksia haastatteli Riitta Niemi. Tiistaiaamun aiheita: -  Nato-keskustelu nousee yhä useammin esille Suomessa - Tutkimuksien mukaan pitkät miehet valitaan usein suurten yritysten toimitusjohtajiksi - Aira Bengtsonin omaelämänkerrallinen historiankuvaus Rentukat, on ilmestynyt nyt myös suomeksi - Kuulemme Lapsuuteni Suomi Soundtrack -sarjan kolmannen osan. Helmi Kaukonen Lehto esittelee lapsuuden musiikkiaan - Rio-Janne raportoi Riosta. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

---PODD: Tänään alkaa Sisuradiossa kuunnelma sarja Jokin sinusta, joka perustuu Heidi Köngäksen vuonna 2008 ilmestyneeseen saman nimiseen romaaniin. Romaani kertoo nuoren tytön silmin elämästä ja suomalaispeheen muutosta Ruotsiin Oxelösundiin 1960-luvulla. Aamun vieras Heidi Köngäs on dramatisoinut romaanista Sisuradiolle kuunnelmasarjan, jonka ensimmäinen osa kuullaan illan aluelähetyksessä. Riitta Niemi haastattelee.

---PODD: Utöyan ampumakohtauksen jälkeinen vuosi on muuttanut Norjaa. Muutos näkyy muun muassa poliittisessa kielenkäytössä ja vähemmistöjen aseman paranemisena. Näin kertoo Norjassa pitkään asunut kaupallinen lehdistöneuvos Erja Karkkonen. Hänen mukaansa Utöyan tapahtumat ovat tavalla tai toisella koskettaneet kaikkia norjalaisia. 22. heinäkuuta järjestetään muistojuhlia eripuolella Norjaa ja mukana ovat niin ruusut kuin surun laulut.Riitta Niemi haastattelee.

Aamun vieras on Uuden teatterin toiminnanjohtaja Irma Kario. Puhumme hänen kanssaan niin teatterivaihdosta kuin Uuden teatterin syksyn tarjonnasta. Uusi teatteri ja Irma Kario ovat olleet mukana aluasta asti, kun viisi vuotta sitten Ruotsin ja Suomen välistä teatterivaihtoa rydyttiin elvyttämään. Vuosittain Tampereen teatterikesän yhteydessä teatteriväki suunnittelee uusia projekteja. Ruotsista tapaamisessa ovat mukana Riksteatern ja Uuden teatterin toiminnanjohtaja Irma Kario. Suomessa teatterivaihtoa halutaan nyt kehittää uuteen suuntaan ja mukaan on tullut uusia yhteistyöteattereita, kertoo Kario kertoo. Riitta Niemi haastattelee.