Podcasts about kirsi blomberg

Professori Tuija Lindström oli taisteleva taiteilija, joka työsti taidevalokuviensa kautta sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia aiheita teemalla yksityisestä yhteiseksi. Tuija Lindströmin (19502017) vahva luova kausi 1980-luvulla jätti jälkeensä joukon kuvia, jotka ovat tärkeä osa Ruotsin myrskyisää valokuvahistoriaa. Tässä radiodokumentissa kuulemme tarinoita kuvien edestä ja takaa. Tuija Lindström työsti kuviensa kautta muun muassa lapsuutensa traumoja ja naisena olemisen haavoittuvaisuutta. Sotatilassahan me aina ollaan. Kun Tuija Lindström valittiin ensimmäisenä naisena valokuvauksen professoriksi, asetettiin hänen kykynsä opettaa kyseenalaiseksi: Kun minua ristikuulusteltiin ja kysyttiin, millaisia valokuvaajien pitäisi olla, vastasin: Valokuvaajien pitää olla lyhyitä, lihavia ja heidän pitää puhua suomea. Tuija Lindströmin henkilökohtaisesti tavanneet muistavat myös hänen tumman naurunsa ja kykynsä nähdä uusia puolia arkisissakin asioissa. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi. Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin  tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella. Rasismi näytetään Suomessa suoremmin Muuttokynnys  Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin. "Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista." Dimitri Palm "Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä."  Susanna Hedman "Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan." Janette  Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu Suomalaisuudella on vahva osansa suomen romanien kulttuurissa. Monet perheet ovat asuneet Suomessa monen sukupolven ajan ja myös Ruotsiin muuttaneet vaalivat suomen kieltä ja suomalaisia perinteitä jo kolmannessa polvessa. Göteborgin, Romano Center Västin johtaja Domino Kai kutsui  romaniasiantutija Diana Nymanin ja romaniseniorin Marita Buskin keskustelemaan saman pöydän ääreen suhteesta Suomeen.  "Lappapuuro, karjalanpaisti, karjalanpiirakat, berliininmunkit ja keltainen jaffa" Marita Busk, Domino Kai ja Diana Nyman "Tämä Suomen ja Ruotsin väli, ei ole mikään ihme kulkea tätä väliä." Diana Nyman "Suomen romanit olivat mukana talvi- ja jatkosodassa ja maansa lunastaneet." Domino Kai  "Suomen romanit haluavat vanhetessaan suomen kielistä apua, sehän on ihmisen tunne, se oma kieli." Marita Busk Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Monet Ruotsissa asuvat romanit kuuluvat helluntaisaurakuntiin tai muihin vapaakirkkoihin ja ovat kiinteästi mukana kirkkojensa toiminnassa. Orvon usko ei lopu kirkon ovelle. Orvo Grönfors on mukana Finska Filadelfiassa, eli suomalaisessa helluntaiseurakunnassa. Hän kuvaa elävänsä myös arkipäivänsä uskossa. Työkseen Orvo Grönfors auttaa kodittomia. "Härbärgessa työvaatimuksena oli, että on uskovainen ja se sopi minulle, että voi olla arjessaan tunnustava kristitty ja auttaa ihmisiä." Orvo Grönfors  "Huokaisen aamulla, aamurukouksen, että Herra ohjaisi jalkani niiden luokse, joille voin olla se valo ja se suola." Orvo Grönfors "Aina on toivoa." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Lait antavat tukea, mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta työkenttänään romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä. Domino Kai ja Diana Nyman ovat toimineet romaniasioissa monella tasolla. Toisinaan keskusteluja on käyty Brysselissä tai Ruotsissa ministeritasolla, välillä kunnissa ja väliin syrjinnän uhrina on ollut neuvottelija itse. Rasismi on mennyt piiloon Kahteen viime vuosikymmeneen mahtuu vähemmistölaki ja nyt vuoden 2019 alusta myös sen tarkennukset. Sekä Domino Kai että Diana Nyman arvioivat vähemmistölaista kertomisen tärkeäksi osaksi työtään. Se joka tietää, sillä on myös vastuu, Domino Kai sanoo. Samalla molemmat painottavat, että monet romanit kokevat edelleen suoranaista rasismia. "Enää minua ei käännytetä kaupan ovelta, nyt minulle sanotaan kasvojen läheltä päivää ja sitten kuljetaan perässä lyhyen matkan päässä." Diana Nyman "Nykypäivän tilanne on yhtä huoletuttava kuin 30-luvulla." Domino Kai "Tärkeää olisi, että romanit saisivat itse päättää omista asioistaan, eikä vain olla mukana neuvonpidossa. Nyt neuvonpidon jälkeen paperit viedään päättäjälle ja niihin ei voi enää vaikuttaa." Diana Nyman Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Marko Taimi, 35, ja Aarne Schwarts, 70, ovat olleet hyviä kavereita monta vuotta. Heitä yhdistävät hevoset ja karaoke. Jakso on nauhoitettu eskilstunalaisessa ravitallissa on ennenkin kuultu tarina jos toinenkin. Marko Taimi ei ole romani, vaan pääsi sarjaan mukaan ystävyyden perusteella. Kavereiksi harrastusten kautta Kaverukset sattuivat juttusille kuusi vuotta sitten Enköpingin karaoketansseissa ja sen jälkeen heille on siunaantunut neljä hevosta ja Markolle karaokekuninkuus. Aarne tuntee tätä nykyä Markon vaimon ja lapsen hyvin ja sai jouluksi sukat Markon anopilta. Aarnella on sekä ravi- että muusikkotaustaa. Nykyään Markokin osaa aiheista yhtä sun toista, arvioi Aarne. "Ensin laulettiin enimmäkseen ja Arska rupes neuvomaan." Marko Taimi "Kyllä se Marko osaa hyvin hevosia hoitaa. Paavo-ruuna oli jo mukana samassa lähdössä kuin V75-hevoset."  Aarne Schwarts Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Marko Grönfors Västeråsissa ja Richard Nyman Eskilstunassa opastavat ja auttavat romaneja työelämään ja opiskelujen pariin. Marko Grönfors ja Richard Nyman ovat molemmat kunnan työntekijöitä, jotka arjessaan auttavat romaneja pois syrjäytyneisyydestä. Työelämässäkin voi säilyttää perinteensä Avunhakijat tarvitsevat neuvojen lisäksi rohkaisua ja keskusteluja itselleen sopivan tien löytämiseen. Kun sekä työntekijä että työnantaja haluavat joustaa, löytyy monelle pysyvä työpaikka. Käskyttämällä työillistäminen ei sen sijaan onnistu, arvioivat Marko Grönfors ja Richart Nyman. "Monelta ei ole ikinä kysytty, mitä sinä haluat tehdä, vaan vain annettu määräyksiä, tee tätä, tai et saa tukea." Ricahard "Kun kaveri itsekin tuli mukaan työelämään, hän huomasi, ettei kylään voi mennä enää yhdeksän jälkeen, koska silloin ei jaksa mennä seuraavana aamuna töihin." Marko "Voi aloittaa lyhyemmällä työajalla aluksi." Marko ja Richard Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Orvo ja Aino Grönfors ovat molemmat opettaneet romanikieltä koulussa. Nykyään kieliaktivismi on saanut uusia muotoja. "Lattjo dives, hyvää päivää!" Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä. Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia. Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä. Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota. "Monella romanilapsella, joka asuu Ruotsissa, tahtoo ottaa ruotsin kieli yli. He sanovat, mitä he ei tarvii romanikieltä, minä puhun suomee, ruotsia ja englantia." Aino Grönfors "Nyt viimeksi käänsin pappien käsikirjan kaalokielelle, toivottavasti jonakin päivänä sitä käyttävät." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta. Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen. Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert. Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille. "Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta." Fanni "Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle." Anita "Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu" Diana Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Kulttuurikeskustelu Koukku on koonnut Ruotsissa asuvia suomenkielisiä kulttuurintenkijöitä mikrofonin äärelle kolme ja puoli vuotta. Mukana satoja keskustelijoita. Kuinka monta tuttua löydät, olitko sinäkin mukana? 138 koukkua kulttuurimeressä On aika sanoa hyvästit. On aika sanoa kiitos! Onneksi kaikki tarinat ovat tallessa podcasteina Koukun sivulla. Näin koukutimme Kulttuurikeskustelu Koukun keskustelut tehtiin aina koukuttajan valitsemassa paikassa, muttei koskaan studiossa. Stereomikrofoni pantiin keskelle pöytää ja sitten sana oli koukuttajasta riippuen varsin vapaa. Aiheet ovat liikkunneet ajankohtaisissa teemoissa, kuten valehtelussa ja #meetoo:ssa. Identiteettiä on pohdituttu monelta suunnalta ja toisinaan kultuuripohdinnat ovat olleet syvästi henkilökohtaisia, kuten esimerkiksi pohdintaa siitä, mikä on omaa ääntämme. Kaikilla koukuttajillamme on myös ollut omat fooruminsa ja keskusteluihin he ovat kutsuneet omaan verkostoonsa kuuluvia kulttuurintekijöitä. Koukulla oli myös oma lukupiirinsä, jota veti Kai Rauhansalo. Ohjelman on tuottanut ja miksannut sekä juontanut Kirsi Blomberg. Koukuttajat vuonna 2015 Tuomas Ojala, toimittaja/rumpali Lina Puranen, kulttuurituottaja/toimittaja. Mika Pohjola, pianisti/säveltäjä/toimittaja. Erkki Kuronen, graafikko/toimittaja. Kirsi Blomberg, kirjailija/toimittaja. Keskustelemassa: 4 x nimetön, Fredrik Furu, Erika Nylund,  Lauri Antila, Harri Ihanus,Nina Sinkkonen, Nina Natri, Kaisa Leka, Topi Saavalainen, Tiina Laine, Paula Jaakkola,Wade Mikkola, Majula Drammeh, Elisa Erävalo, Asko Sahlberg, Leo Ylitalo, Sergei Pavlov, Maru Hietala, Kajsa Heinberg, Pipsa Perrin Poukka, Julia Wiraeus, Johanna Lehesvuori,  Elina Alatalo, Jonas Karén, Sanna-Mari Patjas. Sekä lukupiiriläiset: Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja Anna Pilvinen.   Koukuttajat 2016 Silja Turunen, konserttipianisti Jesse Piisinen rap-artisti, kouluttaja Tanja Hagert, laulaja/romaniaktiivi Domino Kai, romaniaktiivi. Sonja Skibdahl laulaja/lauluntekijä, musiikin opettaja Adam Huuva, laulaja/näyttelijä, kieliaktivisti Salla Vartiainen Majula Drammeh    Keskustelijoina: Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar, Anu Koivunen, Philip Teir, Kalle Kniivilä, Leo Ylitalo, Orvokki Palm, Sabina Hagert, Esa Rautiainen, Juhani Hemmilä, Jukka Korpi, Marjaana Lehmonen Nilsson, Maarit Turtiainen, Jani Nikula, Sami Bergman, Markus Lyyra, Ulla Marjatta Pohjanen, Sinikka Hämäläinen, Ingrid Blomerus, Leila Blomerus, Andreas Winborg, Emilia Robins l Elina Söderström, Hanna Kanto, Kaapo Ijas, Saara Rauvala, Bengt Pohjanen, Markku Huovila, Anna-Karina Bogren, Laura Santala, Anna-Karina Bogren ja Pirjo Backman Piroth, Anja Siikanen, Merja Ruth,Irma Ihalainen, Annie Johansen, Merethe Eidstø Kristiansen, Arvid Petterson, Silvo Karjalainen, Anu Niskanen Naing, Pirkko Karjalainen, Anders Eriksson, Hilla Tuominen, sekä opintopiiriläiset: Alinda, Anita, Diana, Laimi ja Milaja. Mukana tietenkin myös Koukun lukupiiriläiset: Keijo Knutas, Anna Pilvinen ja Hanna Hallakumpu. Koukuttajat 2017 Sonja Skibdahl, muusikko Silja Levander, konserttipianisti ja vaatesuunnitelija Anna Fält, laulaja, erikoisalana kansanmusiikki Jesse Piisinen, räppäri ja kouluttaja Adam Huuva, muusikko/näyttelijä Manolo Diaz Rämö, dokumenttiohjaaja Susanna Hedman, vapaa-ajan pedagogi Kimmo Tetri, näyttelijä Tanja Hagert, laulaja/ romaniaktiivi Domino Kai, romaniaktiivi Salla Vartiainen, kuvataiteilija Erkki Kuronen graafikko, radiotoimittaja Kai Rauhansalo, lukupiiri/kuvaaja Kirsi Blomberg, toimittaja/kirjailija/ohjelman tuottaja. Keskustelijoina 2017 Lukupiirissä: Kai Rauhansalo, Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu Milja Rossi, Hedda Wallén, Nina Kerola, Anders Eriksson, Hilla Tuominen, Kaapo Ijas, Saara Rauvala, Anu Koivunen, Philip Teir, Kalle Kniivilä, Eija Vartiainen, Markku Huovila, Carmen Åkerlund, Mikael Hagert, Veikko Grönfors, Antti Naukkarinen, Mark Janhunen, Esko Vuonokari , Mari Lamminpää, Matti Sumari, Silja Tuovinen, Hedda Heiskanen, Saana Kähkönen, Heli van der Valk, Leo Ylitalo, Fredrik Hangasjärvi ja Jan Johansson, Maja Mella, Daniel Särkijärvi, Mauri Liebendörfer, Lotta Happonen, Carita Vainikka, Anne Sseruwagi, Johanna Parikka Altenstedt, Merja Diaz, Marjatta Nenander, Jaana Huusko, Marjatta Stobin, Sabina Hagert, Orvokki Palm, Özen Erdinç, Emilia Ruottala, Pentti Ruottala, Nadja Itäsaari Häikiö, Martta Partio , Tea Secka, Heidi Piisinen ja kaikki Axevallan kesässä yleiskeskusteluun osallistuneet Koukuttajat 2018 Anna Martta Partio kulttuurituottaja, kirjoittaja. Nadja Häikiö Itäsaari, lauluja/lauluntekijä. Marko Taimi, karaokevoittaja. Silja Levander, konserttipianisti/vaatesuunnittelija. Kimmo Tetri, lasten kulttuurituottaja/ näyttelijä. Manolo Diaz Rämö, dokumenttielokuvaaja/toimittaja Salla Vartianen, taiteilija/nettiaktiivi. Erpo Heinolainen, runonlausuja/toimittaja Pirjo Rajalakso,Levysepän toimittaja. Johanna Dickson, Kohtauspaikan toimittaja Kirsi Blomberg, kirjailija/toimittaja/tuottaja, Keskustelijoina: Outi Köster, Jonathan Hilli, Aarne Schwartz,  Leila Annikki Airissalo Heikkilä, Venla Odenbalk, AJ Turtiainen,Nina Wall, Maissi Uusitalo, Soili Vuolteenaho ja Tomi Liljeqvist, Mia-Marika Andin, Mirjami Rustanius,Anna Maria Mäki, Mari Pyy, Elina Pulli, Seija Helander ja Raija-Liisa Viirret, Tarja Karlsson Häikiö,  Henri Gylander, Victoria Rixer, Eeva Lindh,  Mark Janhunen, Antti Naukkarinen, Maja-Stina Åsberg,  Milja Rossi, Tapio Danerlund, Maija Suomalainen, Tamara Piilola, Kasper Muttonen, Katarina Rodopoulos, Pekka Tuppurainen, Kirsti Kokkonen Södergren, Lea Wennberg, Elina Ylhäisi, Julia Radliff, Mari Rantanen, Sarianna Kranz, Nina Kerola. Elina Aho, Tuija Valén, Aili Kotka,  Heikki Kotka,  Maija Haanpää. Lasse Haanpää. Jaana Johansson.   Koukussa kuulimme myös haastatteluja kulttuuriaiheista, jotka oli tehty muihin Sisuradion ohjelmiin. Monet niistä löytyvät edelleen Koukku-sivun runsaasta linkkitarjonnasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Marko Taimin keittiössä jutellaan tällä kertaa hyvistä ja huonoista neuvoista, joita on saatu ja kuultu. Luvassa yksi todella huono, jonka Markon isä sai aikoinaan. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Jotkut neuvot ovat todella huonoja Marko Taimin kotoisassa keittiössä Aarne Schwart ja Leila Annikki Airissalo Heikkilä panevat saamiaan neuvoja omaan järjestykseensä. Satikutia saa mm. eläkesäästäminen ja ainakin yksi "mummon neuvo". Hyviäkin ohjeita on kyllä tarjolla ja niiden avulla voi välttyä monelta vikatikiltä ja saada vaikka hevonen ravaamaan. Muita aiheita Ajattomia ajatuksia osa 7, joka on myös viimeinen osa. Tällä kertaa aiheenamme järkiavioliitto. Esimerkkimme löytyy Maria Jotunin Rakkautta novellin samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1907. Tekstin, jossa konttorineitiä on juuri kosittu, lukevat Kirsi Blomberg ja Kimmo Tetri. Viikon taiteilija on Marja Koskiniemi, joka kertoo akvarellistaan Heijastus. Koukun tuotti, juonsi ja miksasi Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Kulttuurikeskustelu Koukussa on käynnissä viimeinen kuukausi. Lukupiiri on ollut mukana alusta alkaen ja muistelee menneitä. Luvassa myös Ajattomia ajatuksia-sarja ja yksi majava. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Viimeisessä lukupiirissä ajattomia ajatuksia ja muisteloita Tällä erää viimeisessä lukupiirissä käydään läpi parhaita hetkiä ja muistoja vajaan viiden vuoden ajalta. Myös Minna Canth kumppaneineen herättävät keskustelua ajattomine ajatuksineen. Lukupiiriläiset Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja ohjelman juontaja Kai Rauhansalo keskustelevat Sisuradion Ajattomia ajatuksia kirjallisuussarjasta. Minna Canthin ajatukset tyttöjen oikeudesta tieteeseen sai kaikua myös lukupiirissä, jossa keskusteltiin nykyisestä genus-näkökulmasta niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin akateemisessa työympäristössäkin. Muistelo-osuudessa Keijo Knutas kertoi lukupiirissä luettujen kirjojen olleen hyvin erilaisia kuin mihin hän on aikaisemmin tottunut, mutta valtavan mielenkiintoisia ja rikastuttavia. Lukupiirien keskustelut ovat inspiroineet Hanna Hallakumpua paneutumaan poikansa manga-kirjoihin ja keskustelemaan niistä hänen kanssaan.   Muita aiheita Ajattomia ajatuksia Tällä kertaa aiheena on kulttuurikeskustelu. Esimerkki löytyy August Strindbergin kirjasta: Punainen huone. Kirsi Blomberg toimittaa ja Kimmo Tetri lukee tekstit.   Strindbergin, Rödarummet eli Punainen huone nostaa esiin monia vieläkin eläviä teemoja kulttuurielämän arvoista. Ajattomia ajatuksia -sarjassamme on tällä kertaa helppo tunnistaa sekä akateemista snobbailua että taiteen tekemisen kuoppaisen taipaleen kuvausta. Taitelija ja teoksensa Nyky-kansantaide tai ITE-taide, niin kuin sitä myös kutsutaan, on itseoppineiden oman tiensä kulkijoiden taidetta. Suomessa tämän alan taidetta on ollut esillä muun muassa Kiasmassa ja muissa museoissa. Me tutustumme ruotsinsuomalaiseen kansantaitelijaan Urpo Granatiin ja hänen puiseen majavaansa. Toimittaja Riitta Niemi. Koukun juonsi, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Koukussa keskustellaan kielen roolista Ruotsissa syntyneelle ja tänne muuttaneelle. Ruotsiin muuttanut Silja Levander vertaa omaa kielitilannettaan täällä syntyneiden Venla Odenbalkin ja AJ Turtiaisen kokemuksiin. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio "Kieli pelaa roolia" Kokemus suomen ja ruotsin kielen rooleista omassa elämässä on varsin henkilökohtainen asia. Koukku-keskustelijat ovat kokoontuneet tällä kertaa Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton tiloihin ja pohtivat suomen ja ruotsin kielten suhteita myös laajemmassa mittakaavassa. Muita aiheita Ajattomia ajatuksia -sarjassa katsomme taaksepäin keskiaikaan. Keskiaikaa käytetään yhtenä raamina monenlaisissa ihannekeskustelueissa. Tällä kertaa kuulemme kertomuksen, jossa ollaan 1000-luvun alussa. Kuvaus on Selma Lagerlöfin kirjasta Astrid vuodelta 1914 ja kävisi hyvin vaikkapa roolipelin pohjaksi. Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg ja tektit lukee Kimmo Tetri. Taiteilija ja työnsä Esittelyvuorossa valokuvaaja: Janne Riikonen, toimittaja Riitta Niemi. Ohjelman juonsi, tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Taiteilija joutuu taistelemaan sekä itsensä että maailman kanssa, ennen kuin valmis teos saavuttaa yleisönsä. Anna Martta Partio, Nina Wall ja Maissi Uusitalo pohtivat esteitä taiteen tiellä. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Vapinaa ja huippuhetkiä Omat ja muiden ennakkoluulot vievät väliin fokuksen itse taiteen tekemiseltä mutta epäilyjen kanssa on vain elettävä. Onnistumisen hetket ja luova mieli työntävät taiteentekijää eteenpäin vastatuulessakin. Göteborgin Palmhusetissa kertomuksia taiteentekemisen arjesta ja juhlasta. Muita aiheita: Ajattomia ajatuksia-kirjallisuussarjassa kieltäydytään tällä kertaa naimisiin menosta: Almiqvist ja aviovapaa rakkaus. Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg, lukijana: Kimmo Tetri. Taiteentekijä kertoo työstään. Carita Akka Vainikka kertoo työstään: Lipevä kala. Toimittajina Riitta Niemi ja Anna-Lotta Hirvonen Nyström. Ohjelman tuotti, juonsi ja miksasi: Kirsi Blomberg Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Kehujen vastaanottaminen melkein kauhistuttaa ja herättää epäilyjä tämänkertaisissa panelisteissa. Koukuttaja Marko Taimin keittiössä kahvilla Aarne Schwartz ja Leila Annikki Airisssalo Heikkilä. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kehuilla täytyy olla pohjaa Suotta kehuminen ja imartelu eivät anna pisteitä tämän kertaisessa koukkukeskustelussa. Kehumisen täytyy perustua totuuteen eikä omien etujen ajamiseen. Kuitenkin vaikkapa joululahjojen suhteen on ystävällinen sana paikallaan, vaikkei lahja miellyttäisikään, sillä on osattava olla kiitollinen siitä mitä on saanut. Näin arvioivat koukuttaja Marko Taimi, Leila Annikki Airissalo Heikkilä ja Aarne Schwartz joulukahveilla Markon keittiössä. Muita aiheita Koukussa Sisuradion Joulukalenterin luukun takana on tänä vuonna joka päivä uusi taiteilija. Ajattomia ajatuksia-kirjallisuussarjassamme aiheena omakuva. Tekstit löytyvät Topeliuksen Maamme-kirjasta. Ohjelman tuotti, juonsi ja miksasi: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Joulu on jo ovella ja avaamme luukkuja ja saamme lahjaksi sekä kertomuksen yöjalassa käynnistä että kolme uutta kappaletta. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Lucian sanoja ja luopumista Göteborgin kaupunginkirjastossa keltaisessa huoneessa keskustelu liikkuu luomisessa ja luopumisessa. Kyseessä ei suinkaan ole periksi antaminen. Koukuttajamme Nadja Häikiö Itäsaari esittelee meille "upouuden" kappaleensa Oak Trust ja kertoo, kuinka se on ollut kuitenkin olemassa jo monta vuotta. Jonathan Hilli kertoo esikoisalbumistaan ja, kuinka sen tekoon tarvittiin paitsi luovuutta myös luopumista. Sen jälkeen Outi Köster, Jonathan Hilli ja Nadja Häikiö Itäsaari pohtivat Luciaan liittyviä sanoja. Muita aiheita Koukussa Avaamme Sisuradion joulukalenterin luukun ja sen takana on tälläkin kertaa TAITEILIJA! Toimittajana Riitta Niemi. Ajattomia ajatuksia -sarjassamme käymme tällä kertaa yöjalassa. Kuulemme Karl Axel Gottlundin päiväkirjamerkintöjä suomalaismetsistä. Kimmo Tetri lukee tekstit, ja Kirsi Blomberg toimittaa.   Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Maissi innostui harjoittelemaan käteensä rasitusvamman, Ninan aika kuluu teatterin parissa ja Anna Martta kirjoittaa, kun kerkeää. Yhdessä he pohtivat miksi. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Luovalle ihmiselle kulttuuri on puoli ruokaa. Tosin elettäväkin on, ja usein luova puoli elämästä jää vapaa-aikaan ja leipätyö on jotakin muuta, joka kyllä mielellään käsittelee oman luovuuden reuna-alueita. Kulttuurikeskustelu Koukun keskustelu käytiin inspiroivassa ympäristössä Göteborgin Palmhusetissa. Koukun jouluiset sarjat Joulukalenterin luukku aukeaa Sisuradiossa joka aamu jouluun saakka ja luukun takana ruotsinsuomalainen taiteilija. Ajattomia ajatuksia Sisuradion joululahja kuulijoille on tänä vuonna kirjallisuussarja, Ajattomia ajatuksia. Kuulemme kirjailijoiden tekstejä viime ja toissa vuosisadalta ja pohdimme, kuinka niiden viestit joko elävät samanlaisina tai ovat saaneet uuden muodon ja merkityksen meidän aikamme keskusteluissa.. Ensimmäisenä uunista ulos: Minna Canth ja aiheena naisten oikeus tieteeseen. Tämä ei ollut mitenkään itsestään selvää 1880-luvun suomalaisessa pikkukaupungissa ja esteitä näyttää olevan myös nykypäivässä, jos pohtii esimerkiksi naisten vähäistä määrää luonnontieteelisten Nobel-palkintojen saajina. Kaikki osat kuuntelussa jo nyt! Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg. Näytteet, jotka löytyvät Minnan Canthin romaanista, Hanna lukee Kimmo Tetri. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Radiopaja antaa monipuolista harjoitusta opiskelijalle. Opettaja Outi Oja arvioi, että harjoituksen myötä opittiin uusia sanoja. Lukupiiri kurkistaa olivinvihreään reppuun. Avaamme myös luukun. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio   Oliivinvihreän repun 16 paperiliuskaa  Jaana Johansson sai Pepek Salomonovicilta 16 paperiliuskaa hänen omakirjoittamia muistojaan toisen maailmansodan järkyttävistä vuosista. Yhdessä he kävivät ja vierailivat useassa paikassa, joihin Pepek Salomonovicin perhettä pakkosiirrettiin toisen maailmansodan aikana. Lukupiiriläiset Hanna Hallakumpu ja Keijo Knutas tapasivat kirjailija Jaana Johanssonin. Koukuttajana Kai Rauhansalo. Radiopaja osaksi opiskelua Tukholman yliopiston suomen kielen opettajaopiskelijat kokeilivat ensi kertaa radiopajaa opiskeluissaan. Tehtävänä oli ensin tutustua median käyttötilastoihin, lukea suomalainen lehtijuttu, kuunnella Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku ja sen jälkeen ryhmissä tehdä aiheesta kysymyksiä ja ryhmäkeskustelu. Kirsi Blomberg kävi yliopistolla tutkimassa radiopajan tuloksia yhdessä yliopiston opettajan Outi Ojan kanssa. Joulukalenterin luukku 2. aukeaa.  Joulukalenterista avautuu videoteos, jossa on viittaus muun muassa Liisa Ihmemaassa tarinaan. Luukusta löytyy Marjo Palokankaan video, Follow the White Rabbit, joka on osa isompaa Gömmaren kokonaisuutta. Toimittaja Riitta Niemi.

Lautapelit kehittävät muistia ja strategiakykyjä. Niitä pelatessa aika kuluu nopeasti. Koukuttajana Silja Levander ja pelaajina Soili Vuolteenaho ja Tomi Liljeqvist. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Muutakin kuin nopanheittelyä Uudemmat lautapelit vievät helposti monta tuntia ja silti peli ei ole välttämättä loppu. Lautapelit voivat olla myös joukkuepelejä ja uusia ilmestyy joka vuosi. Uudemman pelitutkimuksen mukaan ainakin pienten lasten laskutaito kehityy ja vahvistuu pelaamisen myötä, jos pelissä on numeroita. Suomalaisessa Vauva-lehdessä luetellaan jopa 16 toimintoa, jotka kehittyvät pelejä pelaamalla. Koukku kokoontui pelikahvilaan monen nappulan viereen. Suosituimpia ovat pelit, joissa on paljon osia. Soili Vuolteenaho Koukussa mukana on kokenut pelaaja Tomi Liljeqvist, joka pelaa mieluummin ulkona Ingressiä. Myös toinen pelaaja Soili Vuoteenaho on varsinainen pelikonkari. Koukuttajana Silja Levander, joka haluaa oppia lisää lautapeleistä. Muita aiheita Koukussa Kirjailija Sirpa Kähkönen kertoo ukistaan, joka joutui vankileirille. Amanda Peltonen ja Jorma Ikäheimo haastattelevat. Impi Talso on nuori kirjoittaja. Hän piirtää myös rekka-autoja ja painii. Erpo Heinolainen tapasi Impin. Koukun juontaa, miksaa ja tuottaa Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Kirjan voi valita kannen perusteella, palkintoehdokaslistalta, tai vapaalla kädellä kirjaston hyllystä. Tänään kuulemme, miten kolme kirjallisuuden ystävää valitsevat lukemisensa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Elämäntilanne muuttaa lukutottumuksia Lasten myötä jää usein romaanin lukeminen omassa rauhassa vähemmälle. Myös kirjojen löytäminen on oma taitolajinsa. Innokaskin lukija lukee kausittain vähemmän, totetavat tämänkertaiset koukkukeskustelijat, kirjatonhoitajaksi koulutettu Mia-Marika Andin, koukuttaja ja kirjallisuustiedettä opiskellut Anna Martta Partio sekä lukupiiriläinen Mirjami Rustanius. Muita aiheita Koukussa Pohdituttaako - soita runoilijalle Runoilija Solja Krapu antaa toiveikkaita ja runollisia vastauksia myös isoihin ongelmiin. Toimittajina Jorma Ikäheimo ja Matilda Peltonen Tytöt ovat olleet aina enemmistönä ruotsinsuomalaisten nuorten kirjoituskilpailuissa. Kulttuuri.se:n kirjoituskilpailussa palkittiin 17 nuorta. Paula Tapiola haastatteli. Ohjelman juontaa, miksaa ja tuottaa Kirsi Blomberg. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Mediakeskustelussa ollaan siirtymässä kauhistelusta analyysiin. Göteborgin kirjamessuilla käydyissä keskusteluissa nousi esiin kaikkien osapuolten yhteinen vastuu mediakentästä. Göteborgin kirjamessujen mediakentällä "Muuttunut mediakenttä ei kauhistelemalla parane. Mielipiteet, myös epämiellyttävät, ovat osa demokratiaa. Mielipiteitä ei kuitenkaan saa sotkea tosiasioihin. Kaikilla osapuolilla on velvollisuus tarkastaa faktansa. Vastuu parhaasta mahdollisesta tiedosta on kaikkien osapuolten yhteinen asia ja siihen on kasvatettava ja kasvettava. Ne, joilla on entien valtaa on myös eniten vastuuta." Näin voisi vetää yhteen Göteborgin kirjamessuilla kuultuja puheenvuoroja. Kulttuurikeskustelu Koukussa vastaavat kaksi professoria, Globaalin kasvatuksen professori Elina Lehtomäki ja filmitieteen professori Anu Koivunen, kysymykseen: Kenen on vastuu ja miksi? Myös kouluttajilla on vastuu kasvattaa vastuullisuuteen. Elina Lehtomäki Sillä, jolla on enemmän valtaa, on myös enemmän vastuuta. Anu Koivunen Sarjakuva-ateljeessa puhuttiin lapsuuden unelmien toteuttamisesta Lapsuuden unelmat vaikuttavat valintoihimme myöhemmälläkin iällä. Tällä kertaa Koukku-keskustelijat eli koukuttaja Nadja Häikiö Itäsaari, professori Tarja Karlsson Häikiö ja sarjakuvataiteilija Henri Gylander kertovat, mistä unelmoivat lapsena ja kuinka nämä unelmat elävät vielä tänä päivänä. Ohjelman toimitti, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Syksyn ensimmäisessä Lukupiirissä aiheena Victoria Rixerin romaani Kriget, pappa. Kuulemme sunnuntaiaamuna myös Armomurhaaja-elokuvan tekijän Teemu Nikin ajatuksia kuolemasta ja huumorista.  Kulttuurikeskustelu Koukun aiheita: Kriget, pappa on Victoria Rixerin esikoisromaani, jossa selvitellään päähenkilön sukuhistoriaa. Mukaan mahtuu hyvin rankkojakin elämäntarinoita. Kirjailija Victoria Rixer on mukana keskustelemassa lukupiiriläisten kanssa. Lukupiiriä vetää Kai Rauhansalo. Teemu Nikki on tehnyt Armomurhaaja-elokuvan, joka on Suomen Oscar-ehdokas. Marcus Floman haastattelee. Ruotsin kirjailijaliitto arvostelee remissivastauksessaan Kulttuurineuvostoa, joka on jakanut vähemmistökirjallisuus tukea ruotsinkielisten kirjojen kääntämiseen suomeksi. Tuija Nieminen Kristoferssonia haastattelee Anna-Lotta Hirvonen Nyström. Ohjelman juontaa, tuottaa ja miksaa Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Koukun syksyyn kuuluu uudet kulttuurintekijät. Tänä syksynä heitä on kolme. Marko Taimi Eskilstunasta sekä Anna Martta Partio ja Nadja Häikiö Itäsaari Göteborgista. Mukana myös monta vanhaa tuttua. Kulttuurikeskustelu Koukun syksy Sisuradion Koukussa ovar koukuttajina kulttuurintekijät, jotka etsivät keskustelukumppaneikseen henkilöitä lähipiiristään tai muita, joiden kanssa haluavat keskustella itsevalitsemistaan kulttuuriaiheista. Keskusteluja ei tehdä studiossa vaan koukuttajien valitsemassa paikassa. Tänä syksynä on luvassa kahdeksan ohjelmaa Göteborgista sekä vierailu Göteborgin kirjamessuilla. Göteborgissa koukuttajina ovat Nadja Häikiö Itäsaari ja Anna Martta Partio. Olemme saaneet mukaan myös Marko Taimon Eskilstunasta. Heidät esittelemme 16.9. ohjelmassa. Tukholmassa koukuttaa jo vanha tuttu Silja Levander. Lisäksi Lukupiirimme keskustelee ajankohtaisesta kirjasta joka viides viikko. Ohjelmassa kuulemme myös ajankohtaisista kulttuuritapahtumista ja käymme kulttuurikeskustelua yhteistyössä Kohtauspaikka-ohjelman kanssa. Koukkua tuottaa: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Vaalit muistoissamme. Sisuradion monivuotinen poliittinen toimittaja Eeva Lindh ja monissa vaalivalvojaisissa haastattelijana toiminut Kirsi Blomberg pohtivat menneitä vaaleja ja niiden teemoja. Dramaattista jälkipyykkiä Puolueet ovat halunneet myydä vaaleissa omaa ohjelmaansa mutta on käynyt myös niin, että odottamattomat tapahtumat ovat muuttaneen politiikan kulun. Norrmalmstorin panttivankidraama ja vanhan kuninkaan kuolema vaikuttivat vaalitulokseen 1973. Lopputuloksena arpajaiset. Jotkut kysymykset ovat eläneet vuosikymmeniä, vaikka muuta on päätetty, kuten ydinvoima. Kun taas toiset suuret hankeet, kuten palkansaajarahastot, ovat hiljaa hiipuneet unholaan. Vaalitaisteluissa on jippoiltu ja käytetty populistisia keinoja. Eikä vaaliläskiäkään ole puuttunut. Välillä joku puolue on päässyt agendan asettajaksi ja kaikkien muiden puolueiden on ollut melkein pakko ottaa kantaa agendan asettajan väitteisiin. Valta vaaleissa on muuttunut moneen kertaan, mutta politiikan perussisältö, kuinka yhteistä hyvää kehitetään ja jaetaan sekä kuka maksaa ja kuinka paljon, pysyy varsin samana. Studiossa Eeva Lindh ja Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Tutustu myös Sisuradion historialliseen sarjaan Vaalit ja valitut!

Kulttuurikeskustelu Koukku kutsui itsensä kylään Antti Naukkarisen karaokehuoneeseen. Siellä selviää Horror Karaoke -mestaruus.   Karaokea ja historiaa Karaoke on ruotsinsuomalaisten suosimaa kulttuuria ja Antti Naukkarinen on Karaokekunkku! Jotakin uutta voi hän kuitenkin myös oppia. Horror karaoke -kokemus on myös hänelle uusi ja hauska. Uutuuden esittelee hänelle viikon koukuttaja Kimmo Tetri, joka puolestaan löysi "Horrorin" joko oululaisesta tai kemiläisestä baarista... Koukussa laulavat ja keskustelevat tällä kertaa: Mark Janhunen, Antti Naukkarinen ja Kimmo Tetri. Historiaa tavallisen ihmisen näkökulmasta Sirpa Kähkönen tunsi jo hyvin nuorena kutsumuksen selvittää oman perheensä historiallisia kipupisteitä. Metodikseen hän valitsi historiantutkimuksen avulla kirjoitetun fiktion. Toimittajana Jorma Ikäheimo. Kalle Kniivilä on koonnut uusimman kirjansa Tanjan katu kertomukset haastattelemalla ja arkistoja kaivamalla. Johanna Dickson haastattelee. Uusinta Koukun tuotti, juonsi ja miksasi: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Sisuradion kesäperinteisiin kuuluvat viisaat ihmiset, jotka kertovat avoimesti omasta elämästään. Kulttuurikeskustelu Koukussa nostamme kuultaviksi puheita myös menneiltä kesiltä.   Kesäpuhujat puhuvat omasta näkökulmastaan Kun Sisuradioon etsitään kesäpuhujia, on avainsanana monipuolisuus. Pyrimme löytämään puhujiksemme nuoria ja vanhoja, eripuolilta maata ja eri elämäntilanteissa. Tietenkin haluamme aina mukaan ihmisiä, joiden uskomme kiinnostavan myös muita ja joilla on ajankohtaista asiaa! Kulttuurikekustelu Koukussa on tänään kaksi ohjelmanvetäjää. Kirsi Blomberg on saanut seurakseen tämän vuoden Kesäpuhuja-sarjan tuottajan Riitta Niemen. He ovat etsineet yhdessä Sisuradion arkistosta ajankohtaisuutensa säilyttäneitä kesäpuheita. Tietenkin syntyi runsauden pula. Kaikki kesäpuhujat ovat näet hyviä! Riitta Niemi esittelee myös tämän kesän puhujakaartin. Voit etsiä myös itse. Kesäpuhujat-sivullamme on kuunneltavissa kymmenittäin mieleenpainuvia tarinoita. Kesäpuhujamme löytyvät myös kännykkäkuunteluun sopivina Sveriges Radio Play -apista hakusanalla kesäpuhujat. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Äänet -lehti nostaa esiin ruotsinsuomalaisten nuorten ääniä ja Viktor Stanislauksen 13 sinfoniaa kertoo asioista, joista on aktviisesti vaiettu ja betonitaide on myös mäyräkoiran mieleen. Lähetetään myös lauantaina kello 10.04 ja seuraavan viikon keskiviikkona kello 18.05. Ohjelma kuuluu kanavilla P2, P6 ja Sisuradiossa. Äänet-lehti Kylmästä sinisenharmassta nouseva Taimi, jonka juuret ovat monet ja syvältä. Siltä näyttää ruotsinsuomalasten nuorten uuden verkko lehden ensimmäinen kansi. Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto RSN:ään kuuluva ryhmä on ryhtynyt julkaisemaan uutta verkkolehteä nimeltä Äänet. Kuvalla ja layaoutilla on tärkeä osansa lehden kaksikielisen viestin tukemisessa. Äänet-lehti pitää sisällään kaikkea vähemmistöpolitiikasta henkilökohtaisiin tarinoihin ja resepteihin, kertoo  RSN:n toiminta koordinaattori Venla Odelbalk, joka esitteli lehteä.   Lukupiirissä puhuttiin siitä, mistä ei puhuta Anna-Liisa Ahokummun: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa -romaanissa liikutaan Lapin sodan jälkimainingeissa ja 80-luvulla, jolloin perhostutkija Max Halma äitinsä kuoleman jälkeen perehtyy tarkemmin sukuhistoriaansa ja alkaa etsimään saksalaista isäänsä. Nuoruudessaan äiti unelmoi pääsevänsä pois kotiseudultaan Lapista, mutta suhde saksalaiseen sotilaaseen lamaannutti hänet loppuiäkseen. Puhumattomuus tarttui sukupolvelta toiselle.   Oli silloin, ja on edelleenkin, että jos tulee tällaisia niin sanottuja kiellettyjä suhteita, niin se on se nainen, joka maksaa siitä hinnan. Ja silloin just sodan jälkeisinä aikoina niillä oli todella karmea kohtalo, Marjaana Lehmonen Nilsson kertoo. Mä olen asunut Pohjois-Suomessa ja tunnen nämä maisemat, mitä näissä oli. Monet näistä tarinoista oli semmosia, joista ihmiset puhui niistä, mutta ei avoimesti, vaan pikkutunneilla. Marjaana Lehmonen Nilsson, lukupiiriläinen Sehän on tietenkin ihan selvä, että jos kaikki mieskuntoiset ja miesikäiset on rintamalla, ja siellä on yhtäkkiä ulkomaalaisia jänniä miehiä, joilla on vielä enemmän rahaakin käytössä kuin paikallisilla, niin sehän on ihan selvä, että ne vetää puoleensa. Keijo Knutas Se on jännä, että miten elää koko elämä ilman, että puhuu siitä, mikä on kaikkein tärkeintä, sellanen elefantti huoneessa, mistä ollaan ihan hiljaa. Hanna Hallakumpu Koukun tuotti, juonsi ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Norrtäljen musiikkileikkikouluihin on paljon tulijoita. Sarjakuvakauppa laittaa pakan uusiksi ja elokuvantekijätkin haluavat joskus olla ihan oikeasti vapaana! Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Vapaa-aika ja työ liukuvalla asteikolla Dokumenttiohjaaja ja koukuttaja Manolo Diaz Rämö tapaa lavastaja Maja-Stina Åsbergin ja kuvaajaa Milja Rossin. Aiheena on vapaa-aika. Elokuva-alalla ei ole vakiotunteja eikä fyysistä työpaikkaa. Töitä tehdään ja niitä mietitään silloin, kun töitä on ja kun ajatukset kehittyvät omassa päässä. Joskus on osattava sanoa, nyt olen kokonaan vapaalla. Sinä voit rakastaa tätä taiteellista alaa miten vaan, mutta se on kuitenkin työtä. Milja Rossi Minä olen päättänyt, että kun päätän, että nyt olen vapaa tämän viikonlopun, niin en vastaa viesteihin enkä maileihin, jos asia voi odottaa maanantaihin. Manolo Diaz Rämö Kaikki nämä Facebook ja Instagram tekevät sen, että olet aina saavutettavissa, ja se on vielä vaikeampaa, kun kaikki  työkaverit ovat myös ystäviä. Maja-Stina Åsberg Manolo Diaz Rämö manolo.diazramo@sverigesradio.se Muita aiheita Koukussa: Muskarissa leikitään musiikin kielellä suomeksi Norrtäljessä on tänä keväänä aloittanut peräti kaksi musiikkileikkikoulua, joissa leikitään ja lauletaan suomeksi. Osanottajien määrä on jo nyt yllättänyt järjestäjät. Arki-iltaisin kokoontuvien muskariryhmien mallia on haettu Suomesta, mutta musiikinopettaja Senni Millares ja Kaisa Ekdahl ovat muokanneet siitä oman Ruotsiin ja Norrtäljeen sopivan version.   Roslagen Kalevala -yhdistyksen järjestämät muskarit toimivat  Norrtäljen keskustassa ja Rimbossa. Toimittajana Riitta Niemi. Sarjakuvaliike lopettaa ja aloittaa uudelleen Suurin osa sarjakuvabisneksestä on muuttanut verkkoon. Kivijalkaliikkeet, joissa sarjakuvia sai nykiä ja hypistellä, ovat katoamassa. Myös Tukholman Södermalmilla kauppaa pitävä Erkki Häkli oli jo antamassa periksi, mutta onkin päättänyt jatkaa liiketoimintaa, mutta toisessa muodossa. Missä - se on vielä salaisuus.  Toimittajana Timo Laine. Koukun tuottaa, miksaa ja juontaa: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Demokratiaa ei ole, jos ihmiset eivät osallistu ja näytä näkökantaansa yhteiseen maailmaamme. Vierailemme demokratiatyöpajassa ja pohdimme demokraattista työtapaa elokuva-alalla.   Elokuvaa yhteistyössä Kuvaaja Milja Rossi ja lavastaja Maja-Stina Åsberg Tukholman Dramaattisesta koulusta keskustelevat koukuttaja ja dokumenttielokuvaohjaaja Manolo Diaz Rämön kanssa yhteistyöstä elokuvaprojektissa. Milja ja Maja-Stina ovat nimittäin koettaneet työskennellä demokraattisemmalla tavalla. He ovat tehneet kaikki päätökset yhdessä ja kaikki työalueet ja tekijät ovat mukana alusta, eli ohjaaja ei ole diktaattori joka sanoo muille "Tee näin". "Kun on niin helppoa tehdä elokuvia tänään, esimerkiksi kännykällä, se myös kaipaa uusia tapoja ja prosesseja."  Maja-Stina Åsberg "Kommunikointikyvyt ovat kyllä kehittyneet ihan sika paljon, kun kaiken pitää puhua läpi tuhat kertaa kaikkien kanssa koko ajan. Milja Rossi" "Vanhat ja kalliit tekniikat ovat rajoittaneet meidän tapaa tehdä elokuvia. Nyt on uusia mahdollisuuksia." Manolo Diaz Rämö Koukuttaja: Manolo Diaz Rämö manolo.diaz_ramo@sverigesradio.se   Lisää näkökulmaa demokraattisiin luomisprosesseihin Out by Art Myös oikeus taiteelliseen ilmaisuun on osa demokratian luomistyötä. Joidenkin ryhmien, kuten henkilöiden joilla on toimintavariaatio, on vaikeaa päästä esiin. Tukholmassa vietettiin hiljattain Out by Art -elokuvaprojektin ensi-iltaa. Kyseiseen projektiin osallistui kuusi erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa neljästä eri Pohjoismaasta. Tarkoituksena oli tuottaa viisi taide-elokuvaa, kertoo Suomesta mukana ollut Niko Liikanen. Toimittajana Liina Johansson. Demokratiaa kirjoituspajassa Työkaluna tässä kirjoituspajassa on Wikipedia, johon kuka tahansa saa kirjoittaa, kunhan kyseessä on oikea ja relevantti tieto. Kertoja-aktiivi Kerttu Jokela, joka osallistui Historiallisessa museossa pidettyyn työpajaan, arvioi että ruotsinsuomalaisia sivuja on vähän. Toinen demokratinen uudistus hänen mielestään olisi, että useampi nainen tulisi mukaan ja kirjoittaisi ja korjaisi toisten kirjoituksia. Kerttu Jokela arvioi, että omasta historiasta kertominen on teko, joka lisää demokratiaa, koska se lisää moninaisuutta. Toimittaja Kirsi Blomberg. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja juonsi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Skärhamnin akvarellimuseossa on esillä vaalenapunaista ja "leijuvia taivaasta putoavia hahmoja". Cecilia Damberg kuvaa sävellyksessään ahneutta. Sänds även på lördag kl. 10.04 och onsdag veckan därpå kl. 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Lukupiiri tutustuu tunteisiin Rafael Donner kirjoittaa vaikeista ja herkistä teemoista, kuten häpeästä, miehisyydestä, itsevarmuudesta, ylpeydestä ja egoismista. Eri asiayhteyksiä hän värittää omilla kokemuksillaan ja tuntemuksillaan. Lukija voi lähes tuntea kukon lämpimän kaulan ja tuijotuksen, kun Donner kuvailee erästä häpeällistä tilannetta hänen Uuden Seelannin reissultaan. Näin arvioivat lukupiiriläiset Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttaja Kai Rauhansalo. Lukupiiriläiset tapasivat kukkivassa Kungsträdgårdenissa, Tukholman keskustassa. Seuraava teos jonka lukupiiri lukee on: Anna-Liisa Ahokummun esikoisteos Viktor Stanislauksen 13 sinfoniaa. Akvarelleja suoraan seinään Pohjoismaisessa akvarellimuseossa Skärhamnissa aukesi viime sunnuntaina 29.huhtikuuta kesän suurnäyttely, jolle on annettu nimi "Fusion". Näyttelyn erikoisuutena on se, että osa kuvataiteilijoista on tehnyt teoksensa paikan päällä näyttelytilan seiniin maalaten. Iloisia vaaleanpunaisia värivivahteita käyttävä Katja Tukiainen on tehnyt näyttelyn sisääntuloaulaan koko seinän kattavan teoksen yhteistyössä islantilaisen Sigga Björg Sigurðardottirin kanssa.    Petri Hytönen on toinen pohjoismaisen akvarellimuseon kesänäyttelyn 11 kuvataiteilijasta. Hänkin on työskennellyt paikan päällä pari viikkoa ennen näyttelyn avajaisia. Yksi hänen teoksistaan on ripustettu Skärhamnin museorakennuksen ulkoseinään, joka koostuu taiteilijan omien sanojen mukaan "leijuvista, taivaasta putoavista hahmoista". Toimittaja Jukka Tuominen. Ahneus kuuluviin Cecilia Damströmin sävellys Lucrun kertoo ahneudesta. Se on osa Seitsemän kuoleman syntiä- teosta, joka sai ensi iltansa Hälsingborgin kaupunginorkesterin esittämänä keskiviikkona. Jyri Markkula haastattelee. Ohjelman juontaa, miksaa ja tuottaa Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Taulu vai video? Vuoden taidemessuilla ovat videotyöt tärkeä osa tapahtumaa, mutta kodeissa jyllää edelleen analogiset taulut. Tove Janssonista tehdään elokuvaa ja tarinankerronta saa kodin. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Taide haastaa myös tekniikalla Nykytaiteessa keksitään koko ajan uusia tapoja tehdä teoksia. Etsintää voi tehdä myös perinteisessä taiteessa tai siihen uutta yhdistäen. Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustelijoina taiteilijat Tamara Piilola ja Kasper Muttonen. Ohjelman muita aiheita Andrea Reuter tekee elokuvaa Tove Janssonista. Toimittaja Anni Riit'aho. Heli Karalambev lukee ja valitsee kirjoja. Toimittaja Erpo Heinolainen.  Markus Luukkanen luo pohjoismaista tarinankertojien verkostoa. Toimittaja Anders Wicksröm. Koukuttaja, miksaaja ja tuottaja Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Näyttelijä Katarina Rodopoulos, teatteriteknikko/säveltäjä Pekka Tuppurainen ja näyttelijä Kimmo Tetri keskustelevat teatterin lavalla. Tapaamme myös roolipelaajan ja käymme ArtSupermarketissa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Koukku teatterin lavalta Tällä kertaa yleisö ei istu katsomossa eivätkä teatterintekijät näyttele, vaan puhuvat itsestään omassa roolissaan. Keskustelijoina Katarina Rodopoulos, joka nähdään usein näyttelemässä lapsille Uusi Teatterissa, Kimmo Tetri, jonka edellinen suuri rooli on viime syksynä Kultakuume-näytelmässä sekä musiikista, valosta ja äänistä vastaava Pekka Tuppurainen, joka saa lamput syttymään ja luo äänillään tunnelmia Uusi Teatterin tuotantoihin. Muita aiheitamme Näyttämönä voi olla myös oma tietokone. Pauliina Raitaniemi Gotlannista pelaa roolipelejä, arvostelee roolipelejä ja analysoi roolipelejä. Pelien kautta hän pääsee vierailemaan moniin eri maailmoihin. Taidemaailmassa perinne ja uusi tekniikka yhtyvät monin tavoin. Vuoden SuperMarket tarjosi tauluja, taikinaa ja monelaisia videotöitä. Tapaamme taiteilijat Tamara Piilolan, Kasper Muttosen, Viggo Wallensköldin sekä Marja Viita-Huhtan. Kirsi Blomberg tuotti, juonsi ja miksasi Kulttuurikeskustelu Koukun kulttuuri@sverigesradio.se

Koukkukeskustelu käytiin tällä kertaa Uusi Teatterin pukuhuoneessa. Aiheena kulttuurintekemisen arki. Tapaamme myös lavarunoilija Jami Faltinin ja muusikko Kati Raitisen. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Missäs minä olinkaan viimeksi? Kulttuurityöntekijällä ei ole tavallista työpäivää. Jokainen päivä on erilainen ja töitä on joko liian vähän tai liikaa. Monitaituruus on myös tarpeen. Yhdellä kaudella olet muusikko ja toisella teet keikkaa, jolla maksat vuokrasi. Joskus pääset Nepaliin asti ja toisinaan Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukkuun kertomaan arjestasi. Koukkukeskustelussa Uusi Teatterin pukuhuoneessa: Näyttelijä Katarina Rodopoulos, muusikko Pekka Tuppurainen ja koukuttajana näyttelijä Kimmo Tetri. Muita aiheita Koukussa Jami Faltin on 17-vuotias lavarunousmestari Flemingsbergistä. Kuulemme myös hänen runouttaan. Jorma Ikäheimo ja Anni Riit'aho haastattelevat. Kati Raitinen soittaa selloa Trio Zilliacus, Persson och Raitinen -kokoonpanossa ja on mukana järjestämässä Måndag hela vecakn festivaalia. Ohjelman juontaa, miksaa ja tuottaa: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Tarkastelussa Adrian Pereran runokirja White Monkey ja JP Koskisen Kalevan poikien kronikka. Kurkistamme myös patsaan taakse. Sieltä löytyy monta päätöstä. Sänds även på lördag kl. 10.04 och onsdag veckan därpå kl. 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Koukussa tällä kertaa Kulttuurikeskustelu Koukku kävi seminaarissa opiskelemassa julkisen taiteen ostoperiaatteita. Jokaisen hankinnan takana on monta päätöstä, ja ainakin kaksi poliitikkoa, kertoo Stockholm Konst-organisaation projektipäällikkö Päivi Ernkvist. Adrian Perera sai ruotsinkielisen Ylen kirjallisuuspalkinnon ja kiertää Ruotsia esitellen kirjaansa White monkey. Lukupiiri on saanut purtavakseen JP Koskisen Kalevan pojat, joka nauratti vielä jälkeenkin päin. Koukun tuotti, kokosi ja miksasi Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio-se

Kulttuurituottajan hikisin paikka on viikkoa ennen tapahtumaa. Finntastic- tuottajat juttelevat keskenään vuoden ohjelmasta. Sekä Södertäljen että Uumajan oopperassa nainen laulaa miesroolin. Finntastic on osa Tukholman kulttuuriyötä 21. huhtikuuta. Tukholman Suomen istituuttiin odotetaan taas noin 800 kävijää illan aikana. Tämän vuoden ohjelma on melkein valmis. Teemana oli alkujaan kulttuuriaktivismi, josta kehittyi useita saamelaista kulttuuria esitteleviä esityksiä ja näyttelyitä. Lasten osalta on luvassa ohjelmaa lapsilta lapsille. Finntastic-työryhmässä kulttuurituottajat Kimmo Tetri, Elina Ylhäisi ja Julia Radliff ovat jo sopineet monen artistin tulosta Tukholmaan Finntastic-iltaan. Oopperaa Uumajassa ja Södertäljessä Oopperaroolien joukossa on kautta vuosisatojen ollut rooleja. joita on esittäneet sekä miehet että naiset. Näin sekä Uumajassa että Södertäljessä tänä keväänä. Uumajassa Henriikka Gröndahl ja Susanna Levonen esittävät Gluckin Orfeo ja Euridike-oopperaa ja Södertäljessä nähtiin Bellinin Romeossa ja Juliassa Tessan Maria Lehmussaari Julian osassa. Kulttuurikeskustelu Koukun juonsi, miksasi ja tuotti: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Olutteltassa oli tarkoitus pohtia yleisön edessä, mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri. Yleisö tahtoi toisin ja keskustelu kääntyi tulevaisuuteen. Epäilijöitä oli, mutta positiivisia enemmän. Kirsi Blomberg: Tuhannet kiitokset keskustelijoille! Axevallan kesä järjestettiin 31. kerran ja Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku äänitti toista kertaa avoimen keskustelun olutteltassa. Koukussa ei koskaan tiedä etukäteen, mihin keskustelu vie ja tälläkin kertaa seurasin yleisön kommenttien mukana pois suunnitelllusta aiheesta. Tarkoituksena oli määritellä yhdessä, mitä ruotsinsuomalainen kultuuri on, mutta yleisö oli selvästi enemmän huolissaan nuorten puuttumisesta kulttuurikentästä kuin siitä, mitä kenttään oikeastaan kuuluu. Tietenkin puhuimme sitten siitä. Meillä oli myös pikkulavallamme mukana 16-vuotias Emilia Ruottinen ja hänen isänsä Pentti.  Emilia kertoi haluavansa lisää suomenkielistä nuorten toimintaa, vaikka hänen paras kielensä on tällä hetkellä ruotsi. Tärkeää on, että toiminnasta saa päättää itse. Emilia esitti myös kaksi laulua. Yleisöäänestyksessä uskottiin ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyvän. Epäilijöitä oli kuitenkin melkein yhtä paljon kuin positiivisia. Joidenkin mielestä juna oli mennyt jo. Mitä mieltä sinä olet? Kuuntele ja kerro. Ohjelmassa mukana myös Pirkko Karjalainen ja Seppo Puolle. Pirkko Karjalainen kertoi, mitä he oppivat YHDESSÄ-projektista ja Seppo Puolle piirsi pitkää viivaa Axevallan 31-vuotisesta historiasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Taiteilijat Mari Rantanen, Sarianna Kranz, Salla Vartiainen ja Nina Kerola pohtivat epätasa-arvoa taidemaailmassa. Tapaamme myös harmonikkataiteilija Minna Weurlanderin ja iloista väkeä Finspångista. Mies-neron taulu pääsee seinälle ja hän saa stipendit Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan, miltä taidemaailma näyttää #metoo-tapausten takana. Keskustelijat löytävät epätasa-arvoa sekä rahanjaon-, seinätilan- että arvostuksen suhteen. Ja tämä epätasa-arvo on kasvujalustana myös hävyttömälle käytökselle. Tällä kertaa keskustelu #Metoo:n tiimoilta on jatkunut myös lähetyksen jälkeen. Tasa-arvo strategi Valter Vilkko pitää seitsemän kohdan listaa, joka julkaistiin 6.3. tärkeänä askeleena keskustelussa. Haastattelu kuultavissa alempana. Ohjelman muita aiheita Tapaamme myös Ruotsinsuomalaisten päivän esiintyjiä. Finspångin Virkistyjät tanssivat ja hupailevat omaksi ja muiden iloksi. Toimittaja Pirjo Rajalakso. Harmonikkataiteilija/säveltäjä Minna Weurlander työstää parhaillaan, muun kiireen keskellä  uutta soololevyä. Edellisestä levystä on kulunut vasta muutama kuukausi. Jyri Markkula haastattelee. Koukun tuotti, toimitti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Lavastus tai meikkaus mainitaan elokuvan lopputeksteissä. Niillä on suurempi merkitys kuin saattaa arvatakaan. Kolme suomalaista elokuvaa lähtee kiertämään Ruotsia ja TV-draama lähenee elokuvaa. Lavastaja ja meikkaaja ovat osa kuvaa Koukuttaja ja dokumenttielokuvaaja Manolo Diaz Rämö, lavastaja Elina Aho ja meikkaaja Tuija Valén kokoontuvat Elinan olohuoneeseen keskustelemaan elokuvatyöstä ja meikkaajan ja lavastajan asemasta tiimissä. Pohdittavana sekä plussat että miinukset. Minulle tulee aika nopeasti semmoinen fiilis, että jotenkin tämän oloinen maailma kuvastuu aivoihin. Elina Aho Dokumenttielokuvassa todellisuus on lavastus. Manolo Diaz Rämö On hauskinta työskennellä ohjaajien kanssa, jotka välittää yksityiskohdista. Tuija Valén Lisää elokuvaa Koukussa Tukholman Suomen instituutti näyttää kevään aikana Ruotsissa, yhteistyössä Folkets Bion kanssa kolme elokuvaa: Yösyöttö, Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja Perkele 2. Suomen instituutin elokuvavastaava Julia Radliff kertoo toimittajallemme Riitta Huikolle milloin ja mitä. Los Angelesissa asuva suomalaistoimittaja Kirpi Uimonen on Hollywood Foreign Press Associationin toiseksi ainoa suomalaisjäsen. Kyseinen yhdistys päättää, keille maailman tunnetuimpiin elokuva- ja tv-alan palkintoihin kuuluvat Golden Globet menevät - Toimittajamme Lotta Hoppu tapasi Kirpi Uimosen Göteborgin elokuvafestivaaleilla ja Uimosen mukaan TV-draama elää uutta kulta-aikaa. Myös kaikki ohjelman kappaleet ovat olleet mukana jossakin elokuvassa. Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan tänään kuinka luova työ onnistuu kiireisessä yhteiskunnassa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Göteborgin Biskopsgårdenissa Erkki Kuronen, Martta Partio ja Nadja Häikiö Itäsaari istuvat Nadjan kotisohvalla pohtimassa stressiä ja luovuutta. Miten luovan ihmisen pitäisi suhtautua stressiin? Voiko vääjäämättömän deadlinen lähestyessä edes saada mitään kunnollista luoduksi? Millä tavoin stressiä voi vähentää? Vuosien saatossa mä olen kuitenkin oppinut paremmaksi sekä ajan- että stressinhallinnassa. Inspiraatio ei tule kellon kanssa, mutta toisaalta se deadline asettaa pakotteen, jotain on saatava paperille. Martta Partio, kirjoittaja ja Fin i Väst -hankkeen kulttuuriluotsi Lapsena teki kaikkea ihan silkasta tekemisen ilosta eikä tuntenut stressiä tai vaatimuksia. Eikö meidän pitäisi yrittää löytää takaisin sellaiseen lapsen luomisiloon? Erkki Kuronen, radiotoimittaja ja visuaalinen suunnittelija Burnout on aika lähellä monillä ihmisillä ja etenkin luovilla. Mulle meditaatio on tosi tärkeää että pysyn kunnossa. Nadja Häikiö Itäsaari, laulaja ja lauluntekijä, kulttuurituotannon opiskelija Koukuttaja: Erkki Kuronen erkki.kuronen@sverigesradio.se Lisäksi tämän viikon ohjelmassa: Oopperalaulaja Susanna Levonen kertoo arjestaan ja siihen kuuluvista yllätyksistä, kuten pikavierailusta Göteborgiin laulamaan roolia, yhdellä harjoituksella. Isabella Chydenius on suomenruotsalainen taitelija jonka taiteessa ruumis ja naisen vartalo ovat vahvana teemana. Hän on ollut osana taideprojektia 100 Boobs jossa helsinkiläisessä puistossa oli esillä sata eri materiaaleista tehtyä rintaa. Kulttuurikeskustelu Koukun juontaa ja tuottaa: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Lukupiiriläisten koukussa: Valas nimeltä Goliat. Sitä ennen selvitämme kuinka kainulaisuus ja blues menevät yksiin ja kerromme hankkeesta saada yhteinen toimitila Tukholman suomalaisyhdistyksille. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Vuoden ensimmäisessä lukupiirissä koukutetaan valasta Viime vuoden Finlandia-ehdokas: Valas nimeltä Goliat on Cristina Sandun esikoisteos. Kirjassaan hän kuvaa lukupiiriläisten mielestä taitavin elein ja kääntein romanialaisten eloa diktaattori Ceausescun rautanyrkin alla, sekä heidän nykyistä taisteluaan korruptiota ja köyhyyttä vastaan. Lukupiiriläiselle Keijo Knutakselle asiat olivat tuttuja ja kirja oli hänestä hyvä. Mä olen naimisissa venäläisen kanssa ja niin kauan kuin anoppi oli elossa, niin me käytiin kaikki kesät siellä Etelä-Venäjällä. Ja meillä oli kaikki ihan samalla tavalla kuin tässä kirjassa ja siellä oli suurinpiirtein samanlainen elämäkin. Keijo Knutas Lukupiirin koukuttajana Kai Rauhansalo. Seuraavalla kerralla lukupiirissä Katriina Ranne: Miten valo putoaa.   Koukussa myös näitä täkyjä Kulttuurikeskus Tukholmaan Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun yhteyteen ollaan selvittelemässä uutta kulttuurikeskusta muun muassa Tukholman suomenkielisten vähemmistöyhdistysten käyttöön. Tukholman kaupunki on jo myöntänyt tarkoitusta varten puoli miljoonaa kruunua. Hankkeen taustalla olevan Tilava-yhdistyksen puheenjohtaja Tomi Liljeqvist visioi Tukholman Fridhemsplanin koulusta ratkaisua yhdistysten tilaongelmiin. Toimittajana Taneli Männikkö. Kun kurjuus kohtaa kurjuuden Vuoden pimeimpään aikaan bluesartisti Kadonnut Manner teki Tukholman vaihtoehtokulttuuritalolla Cyklopenilla keikan. Yhdessä toimittaja Lina Purasen kanssa hän keskustelee bluesin juurista ja synkkyydestä ja Lauri Mannerin kainuulaisuudesta. Kulttuurikeskustelu Koukun juonsi, miksasi ja tuotti: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Koukun keskusteluissa teemoina tänä vuonna muun muassa: narsismi, populismi, identiteetti, oma äänemme, kolmikielisyys ja romaninaisten asema perheessä. Koukuttajina kulttuurin tekijät itse. Koukuttajina vuonna 2017   Sonja Skibdahl, muusikko Silja Levander, konserttipianisti ja vaatesuunnitelija Anna Fält, Lauluja erikoisalana kansanmusiikki Jesse Piisinen, räppäri ja kouluttaja Adam Huuva, muusikko/näyttelijä Manolo Diaz Rämö, Dokumenttiohjaaja Susanna Hedman, vapaa-ajan pedagogi Kimmo Tetri, näyttelijä Tanja Hagert, laulajatar, romaniaktiivi Domino Kai, romaniaktiivi Salla Vartiainen, kuvataiteilija Erkki Kuronen graafikko, radiotoimittaja Kai Rauhansalo, lukupiiri, kuvaaja Kirsi Blomberg, toimittaja/kirjailija, ohjelman tuottaja. Koukuttajat ovat itse kutsuneet mukaan vieraansa ohjelmiinsa ja valinneet äänityspaikat. Kaikki Koukkuohjelmat on tehty tänäkin vuonna siellä, missä keskusteluja käydään. Eli keittiöissä, olohuoneissa, gallerioissa, museoissa ja vaikkapa olutteltassa. Keskustelijoina vuonna 2017 Lukupiirissä: Kai Rauhansalo, Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu Elokuvaaja Milja Rossi Visuaalisen viestinnän muotoilija Hedda Wallén Taidepedagogi Nina Kerola Huddingen kunnasta Suomen Tukholman instituutin johtaja Anders Eriksson Hilla Tuominen, joka työskentelee kulttuurituottajana Suomen instituutissa Kaapo Ijas, kapellimestari. Saara Rauvala, sopraano Mediaprofessori Anu Koivunen Kirjailija/toimittajat: Philip Teir, Kalle Kniivilä  Taiteilija Eija Vartiainen Sarjakuvataiteilija Markku Huovila Carmen Åkerlund  Mikael Hagert, toiminut kuoronjohtajana  Veikko Grönfors, eläkeläinen Karaokemestari Antti Naukkarinen  Mark Janhunen on tehnyt muunmuassa joulupukkikeikkoja  Esko Vuonokari  Teatteri Pendelistä Mari Lamminpää, Uusi teatterin tuottaja  Matti Sumari,taiteilija Silja Tuovinen, tanssija, tutkijaopiskelija Hedda Heiskanen, muusikko/sovittaja  Saana Kähkönen, orkesterimuusikko Kunniapääkonsuli Heli van der Valk Kirjailija Leo Ylitalo  FRECKE & JANNE ovat siviilissä nimiltään Fredrik Hangasjärvi ja Jan Johansson  Maja Mella, toiminnanjohtaja STR-T:ssä eli Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiset Identiteettiaktivisti Daniel Särkijärvi Ruokakanavan aloittanut Mauri Liebendörfer Tutkija Lotta Happonen   Carita Vainikka, taiteilija  Anne Sseruwagi, kanavapäällikkö Johanna Parikka Altenstedt, viestinnän ammattilainen ja tuottaja  Merja Diaz, museointendentti Galleristi Marjatta Nenander Tukholman kulttuuriryhmän perustaja Jaana Huusko Opas Marjatta Stobin Sabina Hagert Orvokki Palm Özen Erdinç, balettitanssija Emilia Ruottala, laulaja Pentti Ruottala, kulttuurikuluttaja Muusikko ja kulttuurityöläinen Nadja Itäsaari Häikiö Kirjoittaja ja Fin i Väst -kulttuurihankkeen vetäjä Martta Parti  Tea Secka Heidi Piisinen Ja kaikki Axevallan kesässä yleiskeskusteluun osallistuneet Kaikista mukanaolleista löytyy myös kuva Kulttuurikeskustelun Koukun sivulta ja tarinat tallessa POD-versioina. Sydämellinen kiitos mukana olleille ja kaikille kuuntelijoille kuluneesta vuodesta 2017. Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Kauhu hallintaan! Kulttuurikeskustelu Koukku ja sen lukupiiriläiset tapasivat kirjailijoita ja kirjoittajia, jotka kertovat kuinka arki ja mielikuvitus kohtaavat. Pelon kohtaaminen vahvistaa Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut keräsivät ennätysyleisön. Suomen Tukholman-instituutille saapui 650 kävijää. Eniten yleisöä keräsi Kjell Westö, näin kertoo tilaisuuden järejstäjän, kulttuuri.se:n puheenjohtaja Maarit Turtiainen. Myös kauhu oli läsnä messuilla. Kauhukirjailija Marko Hautala kertoo, kuinka kauhutarinoita tarvitaan uudella tavalla, kun yhteiskunnassa ei ole enää riittejä, joissa kokeillaan uskallusta. Kauhukertomukset eivät kuitenkaan ratkea samalla tavalla, kuin esimerkiksi dekkarit, joissa tilanne on ohi syyllisen selvittyä. Kauhutarina käsittelee asioita, jotka ovat korjaamattomia. Marko Hautala Myös monet lapset rakastavat kummituksia, arvioi puolestaan kirjailija/ kustantaja Tiina Hautala. Hänen mukaansa kummituksien avulla voi opettaa vaikkapa historiaa, kunhan ei tuputa liikaa tietoa. Toki myönnän, että kun kirjoitetaan lapsille ja sinne ujutetaan näitä tiedonjyväsiä, niin pitää olla sillä lailla tarkka, ettei liikaa kaada. Tiina Hautala Jo neljättä kertaa julkaistiin nuorten kirjoituskilpailun tulokset. Voittajat Milja Luomala ja Venla Peura kirjoittivat pettymyksestä rakkaussuhteessa ja sopeutumisesta uuteen ympäristöön. Toimittajana Riitta Niemi. Lukupiiri messuilla Lukupiiiriläiset, Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttaja Kai Rauhansalo kokoontuivat tällä kertaa ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kulttuurimessuilla. He tapasivat kirjailija Marko Hautalan, jonka kauhukertomuksen Kuiskaava tyttö he olivat lukeneet ennen tapaamista. Kuiskaava tyttö kertoo psykologi-isästä, joka haluaa auttaa tytärtään, johon hän on menettänyt kontaktin jo useita vuosia sitten. Tytär kuulee ääniä vasemmassa korvassaan. Äänillä on historiallinen tausta parin sadan vuoden takaisessa Venäjällä harjoitetussa kultissa. Tytärtä auttaessaan psykologin logiikka ja rutiinit pettävät ja hän heilahtaa myös kaaoksen rajamaille.  Veikkaan, että seuraavan kerran, kun alkaa esimerkiksi korvaa kutittamaan, niin saa pienen shokin. Keijo Knutas  Koukun tuottaja: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Kuulemme oman äänemme erilaisena kuin muut. Joskus on vaikeaa hyväksyä omaa ääntään sellaisena kuin se kuuluu vaikka radiossa. Keskustelijoina Matti Sumari, Silja Tuovinen ja koukuttaja Anna Fält. Hyväksykäämme oma äänemme Tekonaurua ei tarvitse pyytää anteeksi, mutta itkua täytyy. Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan, mitä ääniä hyväksymme muilta ja itseltämme. Paneelin mukaan olemme hyvin itsekriittisiä ääniemme suhteen. Kun kuuntelen keikkataltiointejani, niin laulu on ihan jees, mutta välijuonnot tuntuu, että ei ihan toimi. Anna Fält Sama kun se naama joka peilistä kattoo, on ihan eri näkönen kun sen jonka muut näkee, koska se peilikuva on aika erinäköne, kuin se oikeinpäin käännetty. Matti Sumari Silloin kun huokaa, se voi olla positiivinen tai negatiivinen viestiltään. Mutta huokauksessa on se aito tunne. Silja Tuovinen Muita aiheita: Arvet-näyttelyssä on esitelty toisen ja kolmannen polven suomalaistaustaisia vuodesta 2011. Nyt näyttely on Norrköpingissä ja mukana taas uusia kuvia matkan varrelta, kertoo Ruotsinsuomalaisen arkiston johtaja Erkki Vuonokari. Toimittaja Pirjo Rajalakso. Kaapo Kaali -kirja sai tukea Kulttuurineuvostolta. Tekijät Marja Siekkinen ja Pirjo Shur kertovat lastenkirjan tekemisestä. Toimittaja Riitta Niemi. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

"Kaataja", "Ruottikuume" ja "Puhuva tikkataulu" ovat sanoja lukupiirin lukemasta Tommi Liimatan Autarktis -kirjasta. Rita Pyy ja Thelma Aulio Paananen kertovat taiteellaan vaikeista asioista. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Lukupiiri hyytävissä maisemissa Uusimmassa kirjassaan Autarktis muusikko-kirjailija Tommi Liimatta kuvaa tarkoin yksityiskohdin ihmisten ajoittain hyytävän synkkää eloa pohjoisessa. Eri ajattelutapa voi avautua, jos ajattelee jokaisen vahvuuksia. Kaikista löytyy joku, joka on niiden vahvuus. Mieluummin niin, kuin fokusoida siihen, mikä ei ehditäisi. Hanna Hallakumpu  Mulla on aina ollut toi uskaltaminen semmonen, että en mä mikään uskalikko ole, mutta mä olen aina punninnut sitä niin, että kokeilenko mä mieluummin vai jäänkö loppuiäks miettimään, että miksi mä en kokeillut. Keijo Knutas Koukuttajana Kai Rauhansalo   Kokemukset kuviksi Tapaamme tänään Koukussa kaksi taitelijaa, joiden työt ovat omaelämäkerrallisia. Molempien töissä näkyy myös sota ja lapsuuden kokemukset. Örebron lääninmuseossa on esillä Rita Pyyn näyttely Jag, gråterska/med rötter i Karelen. Näyttelyssä Rita Pyy tutkii omia karjalaisia juuriaan ja sodan vaikutusta perheeseensä. Näyttelyn nimi tulee Pyyn äidin ortodoksisesta itkijänaisten perinteestä. Thelma Aulio Paanasen töitä on parhaillaan esillä Haningen taidehallissa, kolmen taitelijan Den besvärliga ödlan -yhteisnäyttelyssä. Mukana on myös Ville Lenkkerin valokuvia ja Heidi Kilpeläisen videoteos. Taidehallin seinillä ja hyllyillä vilistävät Thema Aulio Paanasen virkatut nuket ja omaelämänkerrallisiin tapahtumiin perustuvat etsaukset. Toimittajamme Riitta Niemi tapasi molemmat taitelijat. Koukun tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Syksyn ensimmäisessä lukupiirissä raskas lukukokemus. Satu Lepistön esikoisromaani Lintutarha on tarina pedofiliasta vääristyneiden muistikuvien kautta. Luvassa myös ooppera- ja maisemadramatiikkaa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio. Lukupiiri tapaa synkissä merkeissä kesän jälkeen Satu Lepistön Lintutarhassa rikkinäiset ihmiset tarrautuvat valtaansa ja käyttävät hyväksi toisiaan.  Tässä oli mukana niin synkkiä aiheita. Mitä tahansa psyykkisiä sairauksia voikaan olla olemassa, niin niitä aiheita tässä kosketettiin. Haluuko sitä sitten elää elämänsä, eikä koskaan ajatella näitä asioita? Mitä tietoisempi on, niin sitä enemmänhän voisi kääntää sitä huonoa oravanpyörää. Hanna Hallakumpu Anssi oli kehittänyt itselleen valikoivan muistin. Se muisti vaan tietyt asiat ja kaikki vastoinkäymiset ja muut ladattiin pois mielestä. Se oli vaan semmosta itsesäälissä olemista. Keijo Knutas Lukupiirin toimittaa Kai Rauhansalo. Henriikassa on myös Liu Henriikka Gröndahl esittää tänä syksynä orjatar Liun osaa Puccinin säveltämässä Turandot-oopperassa Tukholmassa toimivassa Folkoperassa. Oopperassa prinsessa Turandot katkaisee päät kaikilta kosijoiltaan, paitsi viimeiseltä, tuntemattomalta prinssiltä, joka arvaa oikein kaikki mahdottomat arvoitukset.   Tärkeää osaa näyttelee myös orjatar Liu joka uhraa itsensä, ettei tuntemattoman prinssin, Calafin nimi, paljastuisi. Tosin Folkoperan esityksessä, Henriikan Liusta on kehitetty paremminkin ottolapsi kuin orja ja Liun roolia on muokattu muutenkin paremminkin Henriikan oloiseksi.  Minä oon pystynyt löytämään Liun itsessäni, eikä minusta ole tehty pientä orjatyttöä. Henriikka Gröndahl Kun Liu kuolee näyttämöllä, ovat Henriikan vuorosanat suoraan syädmestä. Jokainen fraasi, jonka laulan lavalla on sillä hetkellä totta... ei se ole Henriikka joka ajattelee. Henriikka Gröndahl Toimittaja Kirsi Blomberg. Maisemadramatiikkaa Marcus Lerviks on kuvannut Söderfjärdenin maisemaa, Vaasan ulkopuolella, samasta kohdasta, eri vuodenaikoina. Kyseessä on laaja viljelyalue, jolle putosi meteoriitti noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Samalla se on Marcuksen lapsuusmaisemia, koska isän vanhemmat asuivat siellä. Toimittajana Jan Jacobsson. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Teatteri Pendelin ensi-iltaa (2.9.) edelsi satojen kilometrien matkat harjoituksiin. Klovni Raimondo esiintyy yhtä aikaa kolmella kielellä ja Eikka Alatalo voidaan ajaa pois kesken esityksen. Tarinat tarinoiden takaa Jokaisen näyttämöllä nähdyn esityksen takana on monta tarinaa. Katutaiteilija Eikka Alatalo tekee vaarallisen näköisiä temppuja Kungsträdgårdenissa, kun vartija tulee sanomaan, ettei juuri siinä kohti saa olla. Taitelija kertoo tuntojaan keskeytetyn esityksen jälkeen. Klovni Raimondolle, eli Raimo Juntuselle on kehon kieli yhtä tärkeää kuin ruotsi ja suomi, kun hän tekee esityksiään lapsille ja vanhuksille.  Teatteri Pendelin Mummon saappaassa soi fox -esityksen takana on pitkät matkat harjoituksiin. Esiintyjät ovat eri puolilta Ruotsia ja ohjaajan päivätyö on Tikkurilan teatterissa. Ohjaus Carita Välitalo, Tarmo/ Kaj Mara. Moonika/ Anita Bemerstam, opettaja Lepokorpi/ Esko Vuonokari, poliisi/ Tapio Tamminen, Veini/ Pertti Koistinen, Janita/ Amanda Moilanen. (Haastattelun yhteydessä kuultu musiikki ei ole näytelmästä) Ohjelman tuotti, toimitti ja miksasi: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Olutteltassa oli tarkoitus pohtia yleisön edessä, mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri. Yleisö tahtoi toisin ja keskustelu kääntyi tulevaisuuteen. Epäilijöitä oli, mutta positiivisia enemmän. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kirsi Blomberg: Tuhannet kiitokset keskustelijoille! Axevallan kesä järjestettiin 31. kerran ja Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku äänitti toista kertaa avoimen keskustelun olutteltassa. Koukussa ei koskaan tiedä etukäteen, mihin keskustelu vie ja tälläkin kertaa seurasin yleisön kommenttien mukana pois suunnitelllusta aiheesta. Tarkoituksena oli määritellä yhdessä, mitä ruotsinsuomalainen kultuuri on, mutta yleisö oli selvästi enemmän huolissaan nuorten puuttumisesta kulttuurikentästä kuin siitä, mitä kenttään oikeastaan kuuluu. Tietenkin puhuimme sitten siitä. Meillä oli myös pikkulavallamme mukana 16-vuotias Emilia Ruottinen ja hänen isänsä Pentti.  Emilia kertoi haluavansa lisää suomenkielistä nuorten toimintaa, vaikka hänen paras kielensä on tällä hetkellä ruotsi. Tärkeää on, että toiminnasta saa päättää itse. Emilia esitti myös kaksi laulua. Yleisöäänestyksessä uskottiin ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyvän. Epäilijöitä oli kuitenkin melkein yhtä paljon kuin positiivisia. Joidenkin mielestä juna oli mennyt jo. Mitä mieltä sinä olet? Kuuntele ja kerro. Ohjelmassa mukana myös Pirkko Karjalainen ja Seppo Puolle. Pirkko Karjalainen kertoi, mitä he oppivat YHDESSÄ-projektista ja Seppo Puolle piirsi pitkää viivaa Axevallan 31-vuotisesta historiasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Lukupiiriläiset ovat tutustuneet Tove Janssonin Kesäkirjaa. Koukussa luvassa myös kesäjuhlat. Kuulemme runoja sanoin ja sävelin sekä Ragnar Lassinantin pakinan nimeltä "Akka". Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio. Tove Janssonin Kesäkirja Kesäkirjassa Tove Jansson kuvaa rauhallista kesänviettoa mökillä, jossa karu ja koskematon saariston luonto nousee esille. Sophia ja isoäiti viettävät paljon aikaa yhdessä ja heidän suhteensa on hyvin erikoinen ja aito. Isä tekee kirjoitustyötä mökissä ja Sophia ja isoäiti keksivät yhdessä kaikenlaisia pieniä seikkailuja. Tai sitten isoäiti patistaa Sophian leikkimään yksin, koska hän haluaa ottaa päiväunet. Lukupiirissä Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttajana Kai Rauhansalo. Muita aiheita Koukussa: Luvassa arkistojen aarteita: Veikko Sinisalo lukee  Jorma Etton runon: Suomalainen Sisuradio kokosi Kalevalasta käsinkosketeltavia, arjen asioista kertovia runoja vuonna 2003 mukana oli myös Marjatasta kertova runo jossa hän tulee raskaaksi marjoja syötyään lukijana Veija Luuukkanen Ragnar Lassinantin pakinan kertoo Kaisa Valtonen. Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Koukussa esittelyvuorossa Tukholman kulttuuriryhmä. Jaana Huusko, Marjatta Stobin ja upouusi ryhmäläinen Marjatta Nenander pohtivat, kuinka tietoa kulttuurista voi levittää. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kulttuuriryhmästä seuraa näyttelyyn Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku kutsui itsensä kylään Tukholman vanhaan kaupunkiin, Galleri Cupidoon. Emäntänä on uusi Tukholman kulttuuriverkoston jäsen Marjatta Nenander. Hänen seurakseen saapuivat ryhmän perustaja Jaana Huusko ja melkein alusta asti mukana ollut Marjatta Stobin. Ryhmässä on tällä hetkellä yli 300 jäsentä. Yleensä tapahtumiin saa rummutettua netin ja sosiaalisen median kautta mukaan 515 kulttuurista kiinnostunutta. Minäkin lähden mukaan katsomaan Seitsemää veljestä, eli nyt lähtijöitä on 13. Marjatta Nenander Tukholmaan pitäisi saada suomen kielinen ammattiteatteri myös aikuisille. Jaana Huusko Ruotsinsuomalainen museo voisi olla toisen museon yhteydessä. Marjatta Stobin Muita aiheita Koukussa Kirjailija/musiikintutkija Pekka Gronow tutkii parhaillaan, mitä tapahtui Latviassa aikana, jolloin musiikin esittämiseen tarvittiin lisenssi. Aikana, jolloin tekstin tekijän piti olla tarkkana, että he saivat sanottua sen mitä halusivat, ennen kuin sensuuri esti esittämisen. Neuvostosensuuri nappasi muun muuassa tekstin: "Muistakaa, ettei pidä laulaa liian kovaa, koska tiedetään miten silloin käy"  Gävleläinen opiskelija  Teppo Lipsanen harrastaa valokuvausta. Hän ei olekaan suvussaan ensimmäinen, joka on erityisen kiinnostunut juuri kuvaamisesta. Teppo kertoo, mitä tavallisen älypuhelimen asetuksista löytyy. Toimittaja Tytti Jussila. Kulttuurikeskustelun toimitti, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio@se

Koukun paneeli Sabina Hagert, Orvokki Palm ja koukuttaja Tanja Hagert keskustelevat romaniperheen työnjaosta, tasa-arvosta sekä tilanteista, jolloin perhe menee kaiken muun edelle. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Monet romanit pitävät kiinni perinteisestä naisten ja miesten välisestä tehtäväjaosta ja muista perheeseen liittyvistä perinteistä. Orvokki Palm toteaa kuitenkin, että monet asiat ovat muuttuneet romanien ja romaninaisten elämässä. Muistan, kun mummoni ja vanhemmat naiset puhuivat, kuinka vesi piti kantaa, mutta silti riitti aikaa hoitaa kotityöt ja hoitaa perhe, eikä kukaan ollut riutunut tai räytynyt, vaikka he kävivät niin sanotusti kävelemässä. Sitä sanottiin, että käytiin kävelemässä, kun he kävivät hommaamassa leivän. Kävivät taloissa myymässä käsitöitä ja millä tavoin kukakin sen elantonsa hankki. Tanja Hagert Meillä ukki kunnioitti mummoa, ja yhtä suuri vastuu oli molemmilla, mutta eri kysymyksistä.  Tanja Hagert Romaniperheen tasa-arvo on erilainen. Se tulee niin, että naisella on omat työt ja miehillä omat työt ja he ovat kumpikin niistä samalla tavalla vastuussa. Orvokki Palm Muita aiheita Kulttuurikeskustelu Koukussa Suomalaisella kansanmusiikilla riittää kysyntää ulkomailla ja yhtenä syynä on sen korkea musiikillinen taso. Suomessa kansamusiikkisävelet voivat soida yhdessä Bachin Partitan kanssa ja pohjalaisten puukkojunkkarilaulujen sekaan sovitetaan vaihtoehtorokki grungea. Toimittaja Katri Nisula. Mikä on sinun syntymävuotesi esine? Se selviää Sata esinettä Suomesta -näyttelystä, joka on esille Helsingissä, mutta johon voi tutustua myös internetin kautta. Toimittaja Riitta Huikko. Minna Heimo paljastaa, että kaikki urkurit haluavat soittaa kovaa ja uruilla se onnistuu. Kesäisin Minna Heimo bongaa urkuja ja parasta on, jos niitä pääsee salaa soittamaan. Toimittaja Riitta Niemi. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti Kirsi Blomberg ja miksasi Riitta Niemi. kulttuuri@sverigesradio.se