Kesäpuhujat

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Euroviisuartisti Kristina Hautala nousi nopeasti pop-musiikin kärkinimeksi Suomessa 60-luvun lopulla. Hän kuvaa artistintaivaltaan ja euroviisuprosessia vuoristoradaksi, jossa huimaa nousua seuraa syöksyminen pohjamutiin. Kesäpuheessa selviää, miksi suosittu artisti katosi yhtäkkiä parrasvaloista ja miten kotiolojen kaoottisuus teki hänestä taiteilijan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Euroviisuartisti ja psykologi Kristina Hautala paljastaa, miten kaoottiset kotiolot värittivät lapsuutta, mutta myös tekivät hänestä taiteilijan."Isä edusti turvallisuutta ja vakautta, mutta äiti oli kuitenkin se, joka hallitsi kotonamme vallitsevaa kaaosta."Kristina Hautala kertoo myös, millaista oli elämä 1960-luvun popmusiikin maailmassa ja miksi nouseva artisti katosi täysin julkisuudesta."Euroviisujen jälkeen elin pienessä ja ahtaassa kuplassa ilman kontaktia maailmaan ympärilläni."Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Laura Santalalaura.santala@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Daniel Haataja on neljännen sukupolven amerikansuomalainen, jonka äidinkieli on englanti. Hän lähti 16-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Suomeen vuodeksi, ja toimii nyt suomen kielen lehtorina Uumajassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Daniel Haatajan esivanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa.Danielin kotikielenä on ollut englanti, mutta suomalaisuus on kuitenkin aina ollut iso osa hänen identiteettiään: "Amerikkalaisena on ihan ok sanoa I'm Finnish, mutta kun puhun suomea, en ikinä sanoisi Olen suomalainen, koska merkitys on toinen."Vierailulle tulleet suomalaiset sukulaiset innostivat 1970-luvun loppupuolella Danielia hakemaan vaihto-oppilasohjelmaan, kun he huomasivat kuinka innokas nuorukainen oli oppimaan suomea.Hän on toiminut suomen kielen lehtorina Minnesotassa, ja myös vuoden Norjan Tromssassa, ennen kun hän vuoden 2023 alussa aloitti työt Uumajan yliopistossa.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Jan Jacobsonjan.jacobson@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2023: Fängelseprästen Hanna Backman möter några av Sveriges farligaste fångar på sitt jobb på anstalten Hall i Södertälje. I sitt sommarprogram berättar hon om yrket där hon hela tiden måste vara beredd på det värsta men också lita och tro på människorna hon möter. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hanna Backman är född i Finland, och hon studerade både journalistik och kriminologi innan hon blev präst.På sitt jobb på anstalten Hall möter hon många personer som gjort sig skyldiga till grova brott, och hon säger att det har sitt pris att ta del av starka och stundtals mörka livsberättelser.Hanna Backman blir ofta berörd av lojaliteten bland de intagna, och hon möter många empatiska och intelligenta människor. En dålig dag kan hon känna att hon jobbar med huggormar."Om det här är de mest hopplösa människorna i Sverige, Sveriges mest grovt kriminella, ja då finns det ändå hopp."Alla Sveriges Radio Finskas sommargästprogram finns i Sveriges Radio Play-appen. Använd sökordet Kesäpuhujat.Producent: Hanna Sihlman

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Konfliktitutkija Marco Nilsson on tavannut ja haastatellut monia ruotsalaisia jihadisteja, ymmärtääkseen mikä saa ihmisen radikalisoitumaan. Konflikteja tutkiessaan hän on päätynyt lähelle IS:n etulinjoja, ja hän on oppinut paljon siitä, miten sota muuttaa ihmisiä. Marco Nilsson on konfliktitutkija Jönköpingin yliopistolla. Vuonna 2011 Marco näki, miten hänen kotikaupungistaan Göteborgista lähti paljon jihadisteja Syyriaan taistelemaan. Marco halusi selvittää mikä sai nämä ihmiset radikalisoitumaan, ja seuraavien vuosien aikana hän tapasi monia jihadisteja.Hän vietti lapsuutensa Kirkkonummella ja leikki juoksuhaudoissa. Hänen kotiseutunsa, ja koko Porkkalan alue oli vuokrattu vuodesta 1944 vuoteen 1956 sotilastukikohdaksi Neuvostoliitolle, ja Marcon lapsuudessa joissakin juoksuhaudoissa oli vielä puiset konekiväärin tukipuut jäljellä.Alun perin Marco Nilssonista piti tulla pappi, mutta hän keskeytti teologian opinnot Helsingin yliopistolla ja muutti Linköpingiin opiskelemaan valtiotieteitä.Marcon molemmat isoisät sotivat Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan, ja lapsena Marco oli kuunnellut paljon vaarien kertomuksia sodasta. Monet näistä muistoista ovat nousseet Marcon mieleen, kun hän on tutkinut konflikteja ja vieraillut sota-alueilla."Sotien inhimilliset kasvot ovat usein hyvin samanlaiset, huolimatta missä ja kuka taistelee. Kolmas jihadisti kertoi, kuinka hän oli päättänyt palata Syyriasta Ruotsiin nähtyään haavoittuneiden kärsimyksiä ja kertoi, kuinka hän eräänä yönä oli kauhuissaan herännyt suuren kranaatin räjähtämiseen nukkumapaikkansa vieressä. Isäni isä nukkui Jatkosodan aikana teltassa, kun kranaatti oli räjähtänyt lähettyvillä. Ilmeisesti teltan kamiina oli osittain suojannut häntä, mutta silti häneen osui paljon kranaatin siruja. Niitä ei kaikkia koskaan saatu pois hänen selästään mutta hän jäi henkiin. Moni muu hänen aseveljistään, jotka olivat olleet samassa teltassa, kuitenkin kuoli. Sota on aina täynnä kärsimystä."Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Hanna Sihlman

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Suomenruotsalainen kääntäjä Janina Orlov pureutuu kesäpuheessaan kieliesteisiin. Suomessa hän ei lapsena osannut valtaväestön kieltä, suomea, ja koki sen takia ulkopuolisuutta. Muutettuaan Ruotsiin häntä taas odotti toisenlainen kielimuuri. Hän ei tullut ymmärretyksi puhuessaan omaa äidinkieleltään, suomenruotsia. Suomenruotsalainen kääntäjä ja kirjallisuustieteilijä Janina Orlov on kääntänyt lukuisia suomenkielisiä menestyskirjoja ruotsiksi, muun muassa Sofi Oksasen sekä Rosa Liksomin kirjoja.Hän kuvailee suomenruotsalaista lapsuuttaan Suomessa ja miten hän pikku hiljaa oppi hevostalleilla suomea ja uskalsi käyttää sitä.Muutettuaan Ruotsiin 1990-luvun loppupuolella Janina Orlov uskoi elämänsä muuttuvan yksinkertaisemmaksi ruotsinkielisessä ympäristössä, jossa hän voisi käyttää äidinkieltään. Edessä odotti yllätys: ”Kun ensimmäisen kerran kävin vaatekaupassa ja pyysin neuvoa myyjältä, 'vad säger du?' myyjä kysyi, toistin asiani ja olin hämilläni sekä tunsin itseni kömpelöksi. Vielä 26 vuoden jälkeen kuulen kommentteja ruotsin kielestäni, sitä matkitaan, tai kysytään 'kan du säga kul.'”Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2023: "Hotell Romantik"-deltagaren, sjubarnsmamman och tidigare kultur-/fritidsförvaltningschefen Merja Haanpää. Hon berättar i sitt sommarprogram om att plötsligt tvingas flytta till ett nytt land och om utanförskapet som väntade där, om vuxnas ansvar mot barnen och om hur det är att söka kärleken i mogen ålder. Uppsalabon Merja Haanpää blev rikskänd efter att ha deltagit i tv-programmet Hotell Romantik, som är ett dejtingprogram för 65-åringar och äldre. Hon ville möta passionen och förälskelsen en gång till i livet.Merja Haanpää föddes i Finland, nära Björneborg, och familjen flyttade till Sverige i början av 1960-talet. Som barn visste Merja inte vad hon skulle förvänta sig av det nya landet: ”Jag förstod inte vad det innebar, jag kände mig orolig. Skulle det finnas träd och sjöar där?”De första skolåren i Sverige var inte lätta, då hon inte kunde svenska. ”Att inte kunna språket och tvingas gå fram till svarta tavlan i klassrummet är en utsatthet som många har svårt att begripa.”Att alla barn ska bli lyssnade på och tas på allvar är viktigt för Merja Haanpää. Hon berättar i sitt sommarprat om vilken enorm och livslång inverkan en mellanstadielärarinna har haft på hennes liv, i stort och smått.Sveriges Radio Finskas sommargästprogram finns i Sveriges Radio Play-appen. Använd sökordet Kesäpuhujat.Producent: Mika Tahvanainen ja Virpi Inkerimika.tahvanainen@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Sotatutkija Ilmari Käihkö keskittyy ohjelmassaan sodankäynnin logiikkaan ja siihen, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on muuttanut maailmaa. Ilmari Käihkölle Ukrainan sota on merkinnyt myös henkilökohtaisia menetyksiä, moni hänen ukrainalaisista ystävistään on menehtynyt taisteluissa. Ilmari Käihkö on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä sotatieteiden dosentti sekä yliopistonlehtori, joka on usein kommentoinut suomalaisessa ja ruotsalaisessa mediassa Ukrainan sotaa.Kesäpuheessaan Ilmari Käihkö käsittelee muun muassa Ukrainan sodan leviämisen riskiä, aikaisempien sotien jättämää traumaa ja pohtii, miten Ukraina voidaan sodan jälkeen rakentaa uudelleen.Sodan alkaminen oli Ilmari Käihkölle myös henkilökohtainen järkytys:"Itkin kuullessani Venäjän hyökänneen Ukrainaan herättyäni 24.2.2022. Itkin, sillä tiesin monen ukrainalaisen ystäväni lähtevän sotaan, josta kaikki eivät palaisi hengissä tai fyysisesti tai psyykkisesti ehjänä."Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Tukholman Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson katsoo taakseen vuosikymmeniä kestänyttä suhdettaan Suomeen. Aikojen alussa hänelle tarjottiin kirjeenvaihtajan paikkaa Helsinkiin, ja päätös ottaa vastaan tehtävä on ollut käännekohta, joka on vaikuttanut koko elämään. Yhtä lailla suomen kielen opetteleminen on ollut paras investointi. Anders Eriksson on miltei neljän vuosikymmenen ajan seurannut kuin aitiopaikalta Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita. Ensin Sveriges Radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, sen jälkeen Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvoksena ja viimeiset 12 vuotta Tukholman Suomen Instituutin johtajana. Kun Anders Eriksson aloitti radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, hän oli käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin tutustumismatkalla. ”Mitä on tapahtunut?, oli ensimmäinen oppimani lause suomeksi”, kertoo Eriksson. Sen jälkeen hän kartutti suomen kielen taitoaan muun muassa Turun kauppatorilla tinkiessään mansikoiden hintaa ja Tampereella naisten iltapäivätansseissa. Suurin inspiraatio suomen kielen oppimiseen tuli kuitenkin Eino Leinon runoista, joita Vesa-Matti Loiri tulkitsee levyillään. ”Näin syntyi minun rakkaustarinani suomen kieleen, ja se tarina jatkuu yhä”.Suomen ja Ruotsin välit eivät koskaan ole olleet lähempänä sitten vuoden 1809, jolloin maat erotettiin toisistaan, toteaa Eriksson. Maiden välisiä suhteita on kuitenkin hoidettava. Uudet sukupolvet, niin ruotsinsuomalaiset kuin ruotsalaisetkin, on saatava kiinnostumaan Suomesta.Kesäpuheessaan Anders Eriksson palaa myös dramaattisiin hetkiin, jolloin hänen sydämensä oli pysähdyksissä lähes 14 minuuttia.Anders Eriksson on vuosikymmeniä ollut ikään kuin Suomen ja Ruotsin yhteinen lähettiläs. Hän on edistänyt ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa, ja päin vastoin suomen kieltä ja kulttuuria Ruotsissa. Hän päättää 12 vuotta kestäneen työnsä Tukholman Suomen Instituutin johtajana tänä vuonna ja jää eläkkeelle.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Suomen Ruotsin suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo keväästä 2022, jolloin sekä Ruotsi että Suomi tekivät historialliset Nato-päätöksensä. Hän paljastaa myös hurjia yksityiskohtia matkoistaan Venäjällä ja vie mukanaan päivään, jolloin hänen varhainen lapsuutensa loppui. Maimo Henriksson on tehnyt yli 30-vuotisen uran Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä vuonna 1989 liittyi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatjovin Helsingin vierailuun, joka muistetaan myös Gorbatjovin ensimmäisestä kännykkäpuhelusta.Sittemmin Maimo Henriksson on ollut paljon tekemisissä Suomen Venäjän-suhteiden kanssa ja myös asunut Venäjällä: "Jokaisen matkan jälkeen minulla oli tapana istahtaa nojatuoliini Moskovan kotimme pienessä kirjasto- ja TV-huoneessa ja huokaista helpotuksesta taas yksi matka, josta selvisin hengissä!"Ruotsiin Maimo Henrikssonilla on ollut vahvat siteet ensin ruotsalaisen isoisänsä ja sittemmin myös äitinsä puolison kautta.Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa hän aloitti syksyllä 2021 ja on jo ehtinyt olla mukana historiallisissa hetkissä täälläkin. Suomen presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen Suomen liittymisestä Naton perussopimukseen ollessaan valtiovierailulla Tukholmassa: "Itse hetki oli hyvin koruton, Tasavallan presidentti etäyhteydellä suurlähetystön kokoushuoneessa, Suomen hallitus etäyhteyden päässä Helsingissä. Tarkkakuuloisimmat kollegat kokoushuoneen ulkopuolella kuulivat kynän koputuksen siinä se oli!"Tuottaja Sari-Anna Söderman sari-anna.soderman@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Uumajalainen oopperalaulaja Susanna Levonen kertoo, kuinka Tukholman lähiössä kasvaneesta ujosta lapsesta kasvoi oopperalavat valloittanut laulaja. Oopperalaulaja Susanna Levonen oli pienenä mietiskelevä unelmoitsija ja ujo lapsi, mutta rakkaus laulamiseen johti ammatiin, jossa yhdistyvät urheilijan, näyttelijän sekä musiikon taidot.Kesäpuheessaan Susanna Levonen kertoo, miten hän päätyi oopperalaulajaksi ja mitä tämä ammatti on häneltä vaatinut ja antanut."Laulunopettajani sanoi, että minusta täytyy tulla oopperalaulaja, ja että minulla on dramaattinen ääni! Vasta vuosia myöhemmin aloin luottaa itseeni ja omaan vaistooni", Susanna Levonen sanoo.Tuottaja: Jan Jacobson jan.jacobson@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2022: Liam Kalevi Hytönen berättar om sin krokiga väg till humortoppen. Liam Kalevi Hytönen ville bli akademiker och det krävdes några riktigt tråkiga dagar under lockdown i Spanien, innan han insåg att han kunde leva på sin humor.Liam Kalevis familj flyttade flera gånger under hans uppväxt och han blev tidigt van vid förändringar och nya kulturer."Det är faktiskt först när jag skriver den här texten som jag inser att jag har en tendens av att åka iväg när jag blir osäker", säger Liam Kalevi.Producent: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Entinen missi, itse nimitetty muuttoasiantuntija Sanna-Kaisa Saari kertoo, miten kuusi viikkoa ilman ajokorttia sai hänet kyseenalaistamaan kaikki elämänsä suuret valinnat. Alkoi muutosten sarja. Kun Sanna-Kaisa ajoi ylinopeutta Tampereen moottiritiellä ja menetti ajokorttinsa, ymmärsi hän, että hän asui väärän miehen kanssa, väärässä paikassa ja väärässä maassa.Edes Miss Finlandiksi tituleeraaminen ei antanut Sanna-Kaisalle tunnetta, että hän olisi aito suomalainen. Ei myöskään Suomen passi, suomalainen pankkitili, eikä edes talo, jossa oli sauna sekä sisällä että ulkona.Sanna lähti tervehtimään ystäviään Ruotsissa: "Siellä, kuppikakkujen, koristeiden ja vaippakakun keskellä päätin, että minä muutan kotiin, Tukholmaan."Sanna-Kaisa Saari on valittu kesäpuhujaksi Sveriges Radio Finskan yleisön joukosta. Tuottaja Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas Sommargäster 2022: Jessika Sillanpää är dansaren och företagaren, som via egen erfarenhet av att vara barn till en brottsförövare gick till att hjälpa andra anhöriga till gärningsmän. Jessika Sillanpää vill förändra samhället så att barn till brottsförövare får stöd och inte behöver känna skam eller ansvar för brott som inte är deras ansvar.Jessika berättar om sitt livs trauma, då hennes pappa hamnade i fängelse för mordförsök på hennes mamma. Det resulterade i både stor skam och enormt ansvar för Jessika.Jessika är en dalkulla, bosatt i Sörmland med asiatiskt utseende från mamma och finskt efternamn från pappa. Trots sin unga ålder är hon rik på både livserfarenhet och olika kulturer.Producent Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Ruotsin ainoa suomen kielen professori kertoo, miten hän on valloittanut kielen toisensa jälkeen myös suomen kielen. Joulukortista se alkoi, polku johti professuuriin ja matkoihin ympäri maailmaa. Jarmoa kiusattiin koulussa suomalaistaustan takia. Hän vaihtoi identiteettinsä ruotsalaiseen, mutta halusi aikuisiässä oppia suomen uudelleen.Kun Jarmon isä kuoli, oli suru niin suuri, että Jarmo uppoutui työn tekoon ja kehitti itselleen työhulluuden taakan vielä tavallisen suomalaisen työhulluuden lisäksi."Kolmekymppisenä sain identiteettini tasapainoon, valitsin molemmista parhaat ilmiöt: sauna, kalastus ja itsepäisyys Suomesta. Urbaani tyyli, Janssonin kiusaus ja kompromissin taito Ruotsista." Tuottaja Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Jemina Hämäläinen kertoo matkastaan hautausurakoitsijaksi. Tie hautausurakoitsijaksi kulki omien läheisten menettämisen kautta.Aivosyöpä johti Jeminan äidin kuolemaan ja hänen isänsä puolestaan kuoli odottamattomasti saunaan."Olen oppinut ajan tärkeyden, turhan riitelyn tarpeettomuuden sekä kärsivällisyyden tärkeyden. Ei tarvitse olla täydellinen, kunhan osaa kuunnella."Tuottaja Johanna Dickson johanna.dickson@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2022: Pianisten, låtskrivaren och poeten, Franska Trions Matti Ollikainen är Ullatti-sonen som kom hem till Göteborg. Matti Ollikainens storslagna liv består av små stunder som inte sällan innebär ett inslag av rock'n'roll.Matti leder lyssnaren in i hans värld där musikerlivet visar sitt rätta ansikte alltifrån travtidnings-gig till alldeles för små hotellrum.Göteborg är Mattis hemmaplan, fast barndomsminnen från Ullatti lever kvar och får honom att skratta gott.Producent: Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan kesäpuhujat 2022: Tubettaja Beatrice Reiman kertoo miten omat vaatimukset ja liian kova työnteko ajoivat hänet työuupumukseen vasta 17-vuotiaana ja miten hän selvisi. Tukholmalainen Beatrice Reiman nousi 14-vuotiaana suosituksi tubettajaksi ja elämä tuntui täydelliseltä kunnes kolme vuotta myöhemmin stressi sai hänen kroppansa lamaantumaan ja hänen ilonsa katosi.Kuraattorin vastaanotolla Reiman sai 17-vuotiaana diagnoosin: uupumus ja uupumuksesta johtuva masennus.Kesäpuheessaan Beatrice Reiman kertoo, miksi hän rakastaa tehdä töitä mutta miksi hän on myös opetellut suhtautumaan töihin ja suorituksiin uudella tavalla.Tuottaja: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professori Arniika Kuusisto pureutuu kesäpuheessaan, miten lasten arvomaailma ja käsitys maailman synnystä muovautuvat. Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee. Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta. Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan. Tuottaja Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Biologi Urpo Taskinen ymmärsi ilmastonmuutoksen vakavuuden vuosia sitten. Hän myi autonsa ja hankki sen sijaan velomobiilin eli polkuauton. Vuosia sitten biologi ja ilmastoaktivisti Urpo Taskinen teki lupauksen vielä syntymättömille lastenlapsilleen, että hän tekisi kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän myi autonsa ja on sen jälkeen polkenut tuhansia kilometrejä ensin pyörällä ja sitten velomobiililla, eräänlaisella polkuautolla. Sillä hän matkasi m.m. Pariisin ilmastokokoukseen. "Ihastuin. Vauhdin hurma oli yksi asia, mutta myös se, että tuo velomobiililla ajaminen oli niin leppoisaa. Olisi kuin olisin istunut kotona TV-sohvassa, istuin jopa paremmin!"  "Jos haluamme lapsenlapsillemme tulevaisuuden joka on hyvä ja vakaa niin ilmastonmuutos ja luonnon moninaisuuden pelastaminen on tärkeämpää kuin mikään muu." Tuottaja Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Johanna Parikka Altenstedt lähti opiskelemaan oikeustieteitä 53-vuotiaana, sillä hän halusi itse vaikuttaa vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen, mutta myös susien asemaan Ruotsissa. Kesäpuhuja Johanna Parikka Altenstedt on sosiologi, toimittaja, kieli- ja susiaktivisti sekä juristi ja hän aikoo pureutua ruotsinsuomalaisuuteen kolmen eri teeman kautta. Sudet, sisu ja suomalaisuus ovat johdattaneet Johanna Parikka Altenstedtin lakiopintojen pariin 53-vuotiaana. Se joka ei ole taistellut kielensä ja identiteettinsä puolesta vieraassa kulttuurissa, ei ymmärrä, kuinka kuluttavaa se on. Tuottaja Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Mertajärveläinen eläkeläinen, entinen kuorma-auton ja metsäkoneen -kuljettaja Sture Karlsson on kiintynyt pohjoiseen kotiseutuunsa. Kotikylään, jonka koulussa hänelle tehtiin kallonmittaus lapsena. Mertajärvellä hän myös tienasi ensimmäiset rahansa riekon- ja kärpänpyynillä. Siellä hän asuu koiransa valitseman norjalaisen vaimonsa kanssa. Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo.  Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista. Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara. Närväksikin kutsuttu, Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan. Tuottaja Bertil Isaksson bertil.isaksson@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2021: Rektor Maria Erlandsson tilldelades det pedagogiska ledarskapspriset 2020 i Uppsala kommun. "Genom fortbildning, en evig tilltro till vår förmåga och kärlek lyfter hon oss vuxna, så att vi ska vara de absolut bästa versionerna av oss själva för att forma kommande generationer", lyder motivationen. När Maria var 8 år skickades hon hem från lekkompisen eftersom kompisens mamma hade fått veta att Maria är rom. Hon vet hur det känns att försöka gömma sin identitet för att man är rädd för hur folk ska se på en. Idag ser hon sitt ursprung som något fint, något som gett henne möjligheten att få det bästa av många världar. "När jag firade första gången midsommar med min svenska make och hans familj - jag som är uppvuxen på lenkkimakkara lärde mig att käka sill!" "Det märkliga är att jag har fått höra så många gånger: Men Maria du är ju som svensk! Speciellt när det har gått bra i mitt liv. Men sekunden som något dåligt hände  - då var man svartskalle." Om någon hade sagt till Maria när hon var en bråkig tonåring att hon en dag skulle bli rektor, hade hon skrattat högt. Men idag är det precis det hon är: både rektor och ledarskapscoach. Producent Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Haaparantalaisesta Sebastian Westin-Viippolasta tuli maailman nopein parabob-kelkkailija itsemurha-aikeiden, Intian meditaatiokurssin ja Himalajalla tapahtuneen onnettomuuden kautta. Vielä terveenä nuorukaisena Sebastian Westin-Viippola hautoi itsemurhaa, kunnes ymmärsi, että muita ilahduttamalla voi kasvattaa omanarvontuntoaan. Pyörätuoliin jouduttuaan hän sai valita jäädäkö masentuneena sohvalle vai alkaako testata, mitä elämällä vielä on annettavaa: vuonna 2021 Westin-Viippola voitti vuoden 2021 parabob-kelkkailun maailmancupin. "Meidän täytyy vain jaksaa ja käyttää sitä sisua, mitä meillä on", kannustaa Sebastian Westin-Viippola. Teija Nurminen teija.nurminen@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2021: Artisten och låtskrivaren Ana Diaz berättar om sitt händelserika liv om det italienska äktenskapet i Detroit, låtskrivarkarriären i Los Angeles och varför hon var så tyst i Så mycket bättre. Artisten och låtskrivaren Ana Diaz har alltid simmat motströms men hennes ärlighet och sårbarhet har lett till framgång. I år vann hon två Grammisar som årets textförfattare och årets pop. I sitt program får vi följa hennes krokiga musikaliska och personliga resa från Detroit och London till Los Angeles och slutligen till Stockhom fram till året då hon blir hela Sveriges Ana Diaz. Hennes liv präglas av en inre känsla som driver henne framåt. En vind eller en eld: "När jag tittar på min släkt, i Finland och Spanien, så verkar vinden och elden finnas i dom också. Dom brinner." Producent Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan. 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952. Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan. "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina." Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Koronapotilaita kuntouttaneen fysioterapeutti ja avantouimari Tanja Lappalaisen mennyt vuosi on ollut hänen elämänsä pisin maastojuoksu. Fysioterapeutti Tanja Lappalaisen menneeseen vuoteen mahtuu paljon iloa ja surua, niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Ero, kylmäuinti, ja koronapotilaiden kuntoutus sekä uudenlaisten työasujen käyttö.  Vaikka Tanja on vuoden aikana nähnyt monta eri kohtaloa, on yksi potilas, jota Tanja ei koskaan tule unohtamaan ruotsinsuomalainen potilas, jonka korona vei.  "Pidin potilasta kädestä kiinni koko toimenpiteen ajan. Olin siinä, kun hän nukahti ja sai letkun. Käden ote hellittyi. Hän jaksoi olla intubaatiohoidossa muutaman päivän, mutta valitettavasti ei hän siitä unesta koskaan herännyt." Pauliina Rinne pauliina.rinne@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster Kesäpuhujat 2021: Opinions- och kulturskribenten Lotta Ilona Häyrynen berättar om sitt liv, där resan gått från knarkarkvarter via hårdrocksbarer till vinmingel med ministrar. Lotta Ilona Häyrynen kom till Norrköping från Björneborg som sexåring. Flytten till Sverige rörde ihop allt som har med klass att göra. Referenser och nätverk försvann. Hon förstod inte ABBA:s storhet och visste inte vilka Hasse och Tage var förrän i sena tonåren. Lotta Ilona Häyrynen växte upp med sin ensamstående språkvetarmamma som gjorde allt för att historien inte skulle upprepa sig. Kriget, hennes barndom, fädernas alkoholism, skammen. Inget skulle få lasta mig. Kaksikielisessä kesäpuheessa kuulemme Lotan koskettavasta ja ainoaksi jääneestä tapaamisesta isänsä kanssa. "Isäni joi puoli pulloa konjakkia, ennen kuin pystyi istumaan pöytään kanssani. Ymmärsin heti, mihin äitini oli rakastunut. Isälläni oli huumoria ja järkeä." Producent: Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2020: När Pauli Jokela blev artisten Paul Rey förlorade han sina rötter i Sverige, Finland och Chile. Men hur mycket kostar den amerikanska drömmen? "I ett försök till att gömma min språkliga osäkerhet till mina föräldrars ursprung förkortar jag bort namnens nationella klang. Pauli blir till Paul och Reyes blir till Rey. Genast känner jag mig mer bekväm", berättar Paul Rey om de första stegen till hans internationella karriär. Men någonstans på vägen går han förlorad i den amerikanska imagen. I Sverige får han ett överraskande mottagande: "Du är ju en så att säga amerikansk artist! Där blir ironin fulländad. Hur hamnar jag här?" I Finland blir han istället tagen som deras egen artist: "Här var det Pauli Jokela som var i fullt fokus. Jag var nu varken en amerikansk eller svensk artist. Jag var den finska artisten med den internationella karriären och den stora hitten för stunden." Producent: Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Työelämätutkija ja professori Susanna Toivasen matka tieteen maailmaan kävi kymmenien työpaikkojen kautta. Työelämätutkija Susanna Toivasen omalle työtaipaleelle mahtuu hyvää johtajuutta opettanut ruotsinsuomalainen siivousyrityksen pomo, koulukaverin hengen vaatinut traaginen työpaikkaonnettomuus sekä lopulta sysäyksen lentoemännän työstä kohti tutkijanuraa antanut pahoinpitely Seattlen kaduilla. Susanna Toivasen vaiherikas työura ylä- ja alamäkineen on antanut myös paljon aineksia hänen nykyiseen työhönsä, jossa hän tutkii työelämän hyvin- ja pahoinvointia. "Joskus opiskelijat ovat ahdistuneita ja epäröivät, ovatko he valinneet oikean koulutuksen. Kannustan heitä sanomalla, ettei kaikkea voi aina heti tietää, on annettava itselleen aikaa miettiä. Minä otin opinnoista 15 vuoden tauon, ja hyvin on mennyt."

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija Päivi Storgård kertoo sukunsa vaietusta surusta: sedästä, joka lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin ja isästä, joka menetti isoveljensä. Päivi Storgård on koonnut vuosien ajan tietoa sukunsa vaietusta salaisuudesta yhdessä serkkunsa, ohjaaja ja kirjailija Anna Takasen kanssa. Päivin setä Timo Takanen oli täyttämässä viisi vuotta, kun hänet lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Vain kolmevuotias pikkuveli Leevi, Päivin isä, jäi Suomeen. Veljekset löysivät toisensa uudelleen murrosikäisinä. "Aikuisena Timo ja Leevi soittivat usein puheluita, joissa ei oikeastaan sanottu mitään. Kuunneltiin toisen hengitystä ja sanottiin juu, kaikki on hyvin", Päivi Storgård kertoo. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Lääkäri Jouko Pirhonen sekä kätilö Tiina Pirhonen ovat tuoneet suomalaista synnytysosaamista muihin Pohjoismaihin. Finska handgreppet tekniikassa, jota Jouko sekä Tiina Pirhonen opettavat, on kyse vakavien synnytysvaurioiden ehkäisemisestä. "Vakavan synnytysrepeämän saaminen on todella invalidisoivaa naiselle", kätilö Tiina Pirhonen kertoo. "Se on suuri häpeä, ja siitä ei mielellään puhuta." Synnytyslääkäri Jouko Pirhonen toteaa, että hienointa ammatissa on se tunne, kun näkee että kaikki menee synnytyksessä hyvin: "Siinä tulee kyynel silmään edelleen." Tuottaja: Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Ilmakehätieteiden tutkija Ilona Riipinen puhuu elämän tärkeimmistä asioista: ilmasta, tiedosta ja rakkaudesta. Professori Ilona Riipinen tutkii elinehtoamme ilmaa ja sitä, miten ilman pienhiukkaset vaikuttavat terveyteen ja ilmaston lämpenemiseen. "Olen halunnut uskoa, että pelko ei ole kestävä motivaattori tekemään niitä muutoksia, joita ympäristön pitäminen elinkelpoisena ja terveellisenä edellyttää. Luulen, että olen ollut väärässä", Riipinen sanoo. Ilona Riipinen puhuu myös siitä, miltä lapsen saaminen tuntui monen vuoden toivomisen ja pettymisen jälkeen: "Tajunnan räjäyttävä rakkauden, merkityksellisyyden ja juurtumisen tunne on kaiken vaivan arvoista". Tuottaja: Heidi Herrmann  heidi.herrmann@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Jalkapalloilija Joona Toivio kertoo, miten Suomen miesten jalkapallomaajoukkue ensimmäistä kertaa koskaan saavutti EM-kisapaikan marraskuussa 2019. Ruotsin Allsvenskanissa göteborgilaisjoukkue BK Häckenissä pelaava Joona Toivio kertoo, mitä erityistä on nykyisessä Suomen maajoukkueessa, joka saavutti maan historian ensimmäisen EM-kisapaikan. Toivio kertoo myös lapsuudestaan perheessä, johon kuului perhehoitoon sijoitettuja lapsia. "Jalkapalloilijana minulta on monesti kysytty, kuka tai ketkä ovat esikuviani. Vastaus on aina ollut omat vanhempani", Joona Toivio sanoo. Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2020: Nina Wähä, författaren till den prisbelönta romanen Testamente återvänder till sin barndoms somrar hos sin mormor i Lohijärvi i finska Tornedalen. "Jag minns när vi skulle plocka hjortron på myren. Kläpit, vi storstadsbarn, klev runt på de gröna kuddarna och var livrädda för att sjunka ner i en hålighet och uppslukas av världen för evigt", berättar Nina Wähä. När hennes mamma träffar sina syskon säger de Syö sika, huomenna tapetaan till varandra. "Alla släkter har en jargong, humor eller förenande kraft, i en eller annan form." Producent: Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Janne Raninen, elinkautisvanki, joka pohtii valintojaan, mennyttä ja tulevaa. Janne Raninen on tuomittu vankeuteen kahdesta eri murhasta. Vuonna 1998 hän sai tuomion gangsterijohtaja Dragan Joksovicin murhasta Solvallan raviradalla, vuonna 2003 osallisuudesta rikollisen lapsuudenystävänsä Volkan Ünsalin murhaan. Kesäpuheessaan Janne Raninen kertoo, miten hän aikoinaan teki huonoja valintoja, miten kaksi murhaa ja 23 vuotta vankilassa ovat muokanneet häntä, miten hänen tyttärensä syntymä muutti hänen elämänpolkunsa, miten hän on viettänyt aikansa vankilassa sekä mitä hän ajattelee tulevaisuudesta nyt, kun hän on pääsemässä koevapauteen tämän vuoden lopussa. "Tiedän, että edessä on suuria haasteita. Nyt asun yksin kahdeksan neliömetrin kokoisessa sellissä, joka on lukittuna 16 tuntia vuorokaudesta. Muutaman kuukauden päästä asun perheeni kanssa normaalikokoisessa asunnossa, jonka ovesta voin tulla ja mennä kuten haluan". Elinkautisvanki, restonomi, kirjailija Janne Ranisen kesäpuhe on äänitetty Riihimäen vankilan studiossa vankilan opinto-ohjaajan avulla. Tuottaja: Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Lina Puranen, ruotsinsuomalainen TV-tuottaja, joka nosti esiin työläisluokan elämänkohtalot ja sai yleisön liikuttumaan ja suuttumaan. TV-tuottaja Lina Purasen sarja Kova työ raivostutti ja ihastutti katsojia viime syksynä. Nyt Puranen kertoo, miten omaan postilaatikkoon tipahtanut vihakirje pysäytti. Puranen vie kuuntelijan myös lapsuutensa kesiin Keski-Suomeen ja kertoo suvun neljän sukupolven ihmiskohtaloista Ruotsin ja Suomen välillä. "Hyvästelyt olivat mummille tosi rankkoja, ja sain usein huonon omatunnon kun lähdin pois. Varmaankin vaikeus hyvästellä on ollut jonkinlainen trauma lapsuuden sotalapsikokemuksista. Ja muutenkin, luulen että osaan nyt, kun olen itse äiti, kuvitella miltä tuntuu kun omat lapset ja lapsenlapset asuvat toisessa maassa. Että se kaipuu on valtava", Puranen kertoo. Producent: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Richard Nyman syntyi Eskilstunassa ja kasvoi Upplands Brossa. Lapsena hänen elämäänsä kuuluivat näpistelyt, pahoinpitely ja luvaton autolla ajaminen. Nyt Richardilla on korkeakoulutodistus, ja hän tekee työtä romanikysymysten parissa Eskilstunan kunnassa. "Lapsuus ja nuoruus oli niin ja näin, jouduttiin poliisin kirjoihin, mutta yksi ilta muutti elämäni", Richard kertoo. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Kesäpuhujat 2019 22-vuotias jalkapallolupaus Kaisa Collin pelaa Suomen maajoukkueessa ja ammattilaisena Eskilstuna United-joukkueessa. Kaisa puhuu omasta jalkapallourastaan, unelmistaan sekä naisten ja miesten jalkapallon eriarvoisuudesta. "Jos miespelaaja pelaa yhden kauden vaikka Kiinassa rahakkaalla sopimuksella, on koko loppuelämä turvattu, kun taas naispelaaja joutuu aina jännittämään, millä tulee toimeen peliuran jälkeen", Kaisa Collin kuvailee. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Sisuradios sommargäster 2019 Jojo Tuulikki Oinonen arbetar som terapeut med skam som specialområde. Att vara sverigefinne var länge skamfyllt för Jojo, hon försökte att inte vara alltför finsk inför sina kompisar, men lyckades inte alltid. "Jag skulle vilja hylla alla sverigefinnar, allra mest de finska mammorna som inte velat stå i förgrunden, men aldrig heller vikit undan", säger Jojo Tuulikki Oinonen. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Leena Häyrynen oli mukana, kun Sveriges Radion suomenkielinen toimitus perustettiin 50 vuotta sitten. Hän teki radiota 42 vuotta ennen eläköitymistään. Lähetysaikaa oli aluksi kuusi tuntia viikossa, ja tavoitteena oli täyden palvelun vähemmistöradio samaan tapaan kuin Suomessa oli suomenruotsalaisilla oma radiokanavansa. "Sisuradio on ja on ollut maan suurin ruotsinsuomalainen kulttuurilaitos ja meidän ruotsinsuomalaisten ääni", Leena Häyrynen toteaa.  Niki Bergman niki.bergman@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Jari Salonen on ludvikalainen rockmuusikko ja tatuoija toisessa polvessa. Mustanaamio, Elvis ja isoisä Leo ovat muokanneet Jari Salosen elämää. Salonen oli kaksi viikkoa koomassa rankan huumeputken seurauksena ja oli kuolla yliannostukseen:"Olen onnellinen siitä, että sain vielä toisen mahdollisuuden, nyt mennään päivä kerrallaan". Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Skånessa sisätauti- ja ylilääkärinä työuransa tehnyt 96-vuotias Raili Eyrich kertoo muistojaan Suomen talvisodasta ja jatkosodasta. Raili oli sota-aikaan aluksi tornilottana Helsingin olympiastadionin tornissa ja myöhemmin rajalottana itäisessä Suomessa. "Keväällä 1942 minut lähetettiin Karjalan kannakselle aivan rintamalle, tietenkin minua pelotti. Piti oppia kuulemaan milloin ammukset menivät yli tai tulivat kohti", kuvailee Raili Eyrich. Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se