Podcasts about puolassa

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on seurannut ja arvioinut Euroopan oikeusvaltiotilannetta aivan lähietäisyydeltä jo vuosikymmenten ajan. Hän on kansainvälisesti yksi tunnetuimpia suomalaisia oikeustieteilijöitä. Tämänkertaisessa Brysselin koneen jaksossa syvennytään eurooppalaisen oikeusvaltion perusteisiin ja oikeusvaltiokriisin kehittymiseen Euroopassa. Jaksossa Tuori kertoo, miten Puolassa lähes kymmenen vuotta kestänyt oikeusvaltion alasajo yritetään nyt kääntää. Lisäksi keskustellaan Euroopan neuvoston alaisen Venetsian toimikunnan työstä ja pohditaan sitä, miten oikeusvaltioperiaate sopii yhteen EU:n laajentumistavoitteiden ja kansallisen turvallisuuden kanssa. Toimittajana Salla Jantunen

Oskar Dirlewanger (1895-1945) komensi toisen maailmansodan aikana Waffen-SS:n pahamaineisinta yksikköä. Yksikkö tunnetaan yleisimmin nimillä Sonderkommando Dirlewanger, SS-Sturmbrigade Dirlewanger tai 36. Waffen-SS-divisioona. Tämä rikollisista koostunut ja johtajansa mukaan nimetty yksikkö syyllistyi lukemattomiin sotarikoksiin Valko-Venäjällä, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet: Douglas E. Nash Sr. - The Defeat of The Damned - Destruction of the Dirlewanger Brigade at the Battle of Ipolysag 1944 (2023)Christian Ingrao - The SS Dirlewanger Brigade: The History of the Black Hunters (2011)https://en.wikipedia.org/wiki/Oskar_Dirlewangerhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_21https://www.ifz-muenchen.de/heftarchiv/1962_3_2_auerbach.pdf

Puolassa pääministeri Donald Tuskin hallitus ilmoitti keskeyttävänsä turvapaikanhakuoikeuden määräajaksi maan rajoilla. Italiassa Geogia Melonin hallitus päätti turvapaikanhakijoiden lähettämisestä Albaniaan ennen kuin maan tuomioistuin linjasi järjestelyn laittomaksi. Samaan aikaan kovat toimet näyttävät saavan kannatusta EU-maiden johtajien pöydässä. Lokakuun Eurooppa-neuvostossa turvapaikkakysymys ja siirtolaisuuden torjuminen nostettiin EU:n kiireellisimpien tehtävien joukkoon. Alkaako Eurooppa pystyttämään rajoilleen uusia muureja? Onko kova linja – kuten Albania-mallin kaltaiset turvapaikkamenettelyn ulkoistamisen keinot – voittamassa myös Euroopan parlamentissa? Onko keskustaoikeistolainen EPP valmis liittoutumaan parlamentin äärioikeistoryhmien kanssa turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksiin liittyvissä päätöksissä? Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Aura Salla (kok. / epp) ja Jussi Saramo (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Keväällä 1918 kymenlaaksolainen Jaalan kirkonkylä joutui sisällissodan kurimukseen. Kolme ihmistä kuoli punaisten ollessa vallassa. Kostotoimet olivat moninkertaiset. Valkoiset jäljiltä menetti henkensä 53 tai jopa 70 ihmistä eri lähteistä riippuen. Kostotoimia johti lentävän osaston nuori päällikkö Sulo Nykänen. Tämä oli kuitenkin vasta alkua Nykäsen värikkäille ja verisille vaiheille, joihin kuului mm. agenttitoimintaa Arkangelissa, vakoilua Tukholmassa, sotimista Puolassa ja Virossa jo ennen kuin Nykänen innostui Hitlerin aatteista. Kuka oli Sulo Nykänen? Millainen aika, millaiset olosuhteet synnyttävät väkivaltaan turvautuvia fanaatikkoja? Vieraina Jaalan pyöveli -kirjan kirjoittanut historiantutkija Aleksi Mainio ja Kapina tehtailla -kirjastaan Tieto-Finlandian voittanut historiantutkija Seppo Aalto.

Tänä vuonna vietettiin Euroopan romanien ja sintien kansanmurhan muistopäivää 80. kerran suuressa muistotilaisuudessa 2.8.2024 Auschwitz-Birkenaun muistopaikalla Puolassa. Samanaikaisesti tilaisuudessa oli myös nuorille oma viikon mittainen 'Dikh He Na Bister', Katso, älä unohda, tapahtuma. Nuorisotapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta romanien kansanmurhasta toisen maailmansodan aikana, romanivastaisuudesta ja ihmisoikeuksista ja sen järjestää kansainvälinen romaninuorten verkosto TernYpe. Tänä vuonna siihen osallistuivat eri rooleissa muun muassa Dimitri Lindgren, Sofia Schwartz ja Benjam Valerius. Toimittaja on Janette Grönfors.

Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät Ylen suuressa eurovaalitentissä? Illan tentin antia ruotivat akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistolta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Onko Ranska kertonut suunnitelmista lähettää koulutusjoukkoja Ukrainaan? Haastateltavana vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Millaisissa tunnelmissa eurovaaliviikonloppua odotetaan Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Euroteemoista raportoivat Anna Karismo, Annastiina Heikkilä, Justas Stasevski ja Jenna Vehviläinen. Millainen tilanne on Libanonin ja Israelin rajalta? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Kotirouvakulttuuri elää täällä yhä vahvana. Näin kuvaa Saksaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Anna huomauttaa, että Suomessa unohtuu usein, kuinka vanhoillisia monet Euroopan maat ovat. Tällä hetkellä moni maa on muuttumassa entistä konservatiivisemmaksi. Tämä näkyy muun muassa aborttioikeuden kaventumisena Puolassa, Kroatiassa ja Italiassa. Samalla avoimen naisvihamieliset asenteet ovat vahvistuneet. Parhaillaan EU käy vaaleja, joissa voiton näyttää korjaavan oikeisto. Se tarkoittaa, että monet oikean laidan kansalliskonservatiiviset puolueet saavat lisää valtaa. Keskeisimmät kysymykset koskevat nyt keskustaoikeistoa, jolla on parlamentissa eniten paikkoja. Suostuuko se yhteistyöhön äärilaidan kansalliskonservatiivien kanssa? Kuinka vahvasti oikealle Eurooppa kääntyy? Annan mukaan muutoksen tuulet puhaltavat voimalla ja Euroopan yhtenäisyys on koetuksella. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sini ja Sergey ovat vierailleet Puolassa. Matkan agendana oli treffit, mutta mikä oli reissun kohokohta? Kuinka treffit sujuivat ja mitä Sinin treffikumppanista paljastuikaan? Studioon saapuu myös kauden odotetuin vieras, suomalainen legenda, Jari Saario. Jari on soutanut Atlantin valtameren yli kahteen kertaan ja uusi reissu merelle on jo suunnitteilla. Mistä syntyi idea soutaa Atlantin yli? Mistä päivät koostuivat merellä ja mitä ruokavalio piti sisällään? Pelottiko merellä? Mikä on Jarin tapa rentoutua? Jari on myös palomies ja hän jakaa vinkit, kuinka toimia tulipalon hetkellä.

Politiikkaradion eurovaalitentissä on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän linjaa, että EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluvat kristillisdemokraatit ovat valmiit tekemään laitaoikeistolaisen ECR:n kanssa. Laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa yhteistyö ei kuitenkaan käy. ECR:n suurin puolue on puolalainen Laki ja oikeus -puolue, joka on kotimaassaan asettanut lähes täydellisen aborttikiellon. Essayahin mielestä aborttikielto ei kuitenkaan estä yhteistyötä puolueiden välillä. – En näe ollenkaan ongelmallisena, että heillä on elämää suojeleva linja Puolassa, Essayah sanoo. Essayah kertoo myös millaisia tiukennuksia Suomen aborttilainsäädäntöön kristillisdemokraatit Suomessa ajavat. Essayah vaatii muutosta EU:n pakolaispolitiikkaan. Vastaanottokeskukset ja pakolaisprosessit voitaisiin hänen mielestään siirtää kolmansiin maihin niin, että esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa voisi olla pakolaisten vastaanottokeskus, jossa voisi hakea turvapaikkaa Euroopasta. Gazassa siviilejä pommittavan Israelin toimia Essayah ei suoraan tuomitse, ja korostaa, että Israelin toimet ovat vastaus terroristijärjestö Hamasin iskuun. – Täytyy muistaa, että se oli Hamas, joka hyökkäsi Israeliin, aivan kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Essayah toteaa. Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Budjettiriihi on alkamassa. Kuinka Euroopan muiden maiden taloustilanteet heijastuvat Suomen talouteen? Keskustelmassa toimistusjohtaja Jan Feller Suomalais-Saksalaisesta kauppakamarista sekä toiminnanjohtaja Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskuksesta. Puolassa peruskoululaisille ei määrätä enää kotiläksyjä. Toimittaja Justas Stasevski raportoi Puolasta. Lisäksi Puolassa odotetaan, kuinka parlamentti äänestää aborttikoikeudesta.  Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä. Keskustelmassa Elisa Niklander Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sekä väkivaltatyön asiantuntija, Kostas Tassopoulous  Lyömätön linja Espoossa ry:stä.  Suomen ylikulutuspäivä. Haastateltavana WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Lehmusvesi ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheita puhtaana roskana? Näkeekö Aaltola, että sodan uhka olisi leviämässä myös Nato-maihin ja Suomeen? Mitä Aaltola tarkoittaa vaatiessaan Suomelle sukupolvitehtäväksi laittaa “ruista ranteeseen”? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi? Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä. Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen. Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Mitkä ovat keskisimmät muutokset, jotka mahdollisesti ovat edessä Puolan politiikassa nyt Laki ja oikeus -puolueen kahdeksan vuoden valtakauden jälkeen ja mitkä ovat asioita, joista todennäköisesti tulee eniten vääntöä? Ja miksi puutteiden korjaaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa Puolassa on todennäköisesti hyvin iso ja paljon aikaa vievä projekti? Ja miten Puolassa nyt suhtaudutaan sotaan Ukrainassa ja ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen. Haastateltavana on suomentaja ja taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Millaisen käänteen Puola on tekemässä politiikassaan? Keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Helena Petäistö. EU-myönteiset puolueet tekivät vaalivoiton Puolassa. Petäistö pitää käännettä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Miklóssy arvioi, että hallitusneuvotteluissa voi olla suuria haasteita ennen kuin EU-myönteinen arvoliberaalimpi, oikeusvaltioperiaatetta arvostava hallitus on kasassa. Miklóssy ja Petäistö arvioivat, että Suomen kannattaisi lämmitellä suhteitaan Puolaan nyt entistä enemmän, koska Puola on nouseva talous- ja sotilasmahti. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tel Avivista raportoi Antti Kuronen.  Israel varoittaa, että Gazan alueella tullaan suorittamaan merkittäviä sotilasoperaatioita lähipäivinä. Millainen on panttivankien, kodistaan paenneiden ja evakuointien tilanne Lähi-idässä? Vieraina tutkijatohtori Tiina Järvi, Tampereen yliopisto ja Lähi-idän mediasodan tutkija Tapio Kujala. Budjetti puhutti eduskunnassa koko viikon. Aiheuttaako kaasuputkirikon aiheuttama turvallisuusvaje lisää paineita valtiontalouteen? Vieraina ulkoasiainvaliokunnan pj Kimmo Kiljunen (sd), varapj Sofia Vikman (kok) ja eduskuntaryhmän pj Jani Mäkelä (ps). Pakolaistilanne kuohuttaa Puolassa vaaliviikonlopun alla. Anna Karismo raportoi. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

DMEC-kausi saatiin pakettiin Puolassa yli 55 tuhannen ihmisen katsoessa. Leiska ja Muumi tekivät sieltä koosteen omaan tapaansa jakson alussa, jonka jälkeen otettiin jutulle sarjassa toiseksi ja kolmanneksi tulleet suomalaiskuskit.(2:03:49) Juha Rintanen(2:32:22) Lauri Heinonen(3:25:29) Jakson viimeisellä osiolla Leiska ja Muumi ennakoivat tämän kesän viimeisen Suomessa ajettavan driftginkilpailun, FDS-sarjan finaalin. Se ajetaan tulevana viikonlopppuna Pesämäen moottoriradalla ja se on tämän kauden suurin pro-sarjan osakilpailu Suomessa.Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenOsta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://donate.stripe.com/7sIg0b9SK2V5bFm3ccCartec Shop - koodilla #liikennepodiisi 10% alennus - https://cartecshop.fi/FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoTapahtumakauppa.fi/leiska tai koodi: leiskaEt saa alennusta, mutta tuet toimintaani ostaessasi FPDA / FDS pääsylippuja, kiitos!Erihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiSupport the show

Ensi viikonloppuna ajetaan DMEC-sarjan finaalikisa Puolassa ja jaksossa tietenkin ennakoidaan sitä kisaa. Ensin Leiska ja Muumi käsittelivät omaan tyyliin ennakon ja sitten juttuun pääsivät kuusi seitsemästä kisaan osallistuvasta suomalaiskuskista.(1:19:22) Mika Keski-Korpi(2:09:35) Juha Pöytälaakso(2:29:39) Juha Rintanen(2:51:38) Henri Haanpää(3:24:19) Lauri Heinonen(4:04:27) Teemu PeltolaÄänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenCartec Shop - koodilla #liikennepodiisi 10% alennus - https://cartecshop.fi/FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoTapahtumakauppa.fi/leiska tai koodi: leiskaEt saa alennusta, mutta tuet toimintaani ostaessasi FPDA / FDS pääsylippuja, kiitos!Erihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiSupport the show

Ukrainassa on räjäytetty Kahovkan pato, mitä asiasta tiedetään? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Millaiset humanitaariset seuraukset tulviva vesimassa voi aiheuttaa ja miten padon räjäyttäminen vaikuttaa sodan tilanteeseen? Vieraina Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Puolassa sadattuhannet ovat nousseet kaduille vastustamaan Laki ja oikeus-puoluetta. Mitä kohti maa on menossa? Puhelimessa dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto. Millaista perehdytystä kesätyöntekijä toivoo? Puhelimessa puutarhalla kesätöissä oleva Mirella Skyttä, Lappeenranta. Kesätyöntekijät ovat aloittaneet pestinsä monin paikoin. Miten heitä autetaan alkuun? Vieraina tj. Jenni Järvelä, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ja henkilöstön kehittämispäällikkö Kaarlo Virtanen, HOK-Elanto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. Tiistain 6.6. Ykkösaamun lähetyksessä sanottiin Kahovkan tekojärven tilavuudeksi 18 miljoonaa kuutiokilometriä. Oikea tilavuus on 18 kuutiokilometriä.

Puola on tukenut Ukrainaa ja sotaa paenneita ukrainalaisia nyt koko sodan ajan. Puolalaisten lojaalisuus ukrainalaisia kohtaan tuntuu pysyvän lujana, mutta samalla Puolassa on syntynyt ärtymystä ukrainalaisen viljan kuljetuksista Puolan kautta ja osin sen jäämisestä Puolan markkinoille. Mutta miten isoilta vaikuttavat Puolan puolustustarvikehankinnat, joita Puola tekee eri puolilta maailmaa? Ja miksi Puola, joka on Naton jäsen, katsoo kuitenkin aiheelliseksi varustautua itse niin lujasti Venäjän uhkaa vastaan? Ja miksi nyt Suomen on taloudellisestikin syytä pikaisesti vahvistaa suhteitaan Puolaan? Ohjelmassa näistä asioista puhuu Päivi Laine, joka on Suomen suurlähettiläs Puolassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten sota Ukrainassa on vaikuttanut Itämeren maiden asukkaiden käsityksiin Venäjästä? Miten Itämeren maiden historia selittää eri maiden tapoja reagoida Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Mitä tarkoittaa sinisilmäisyyden ajan päättyminen suhteessa Venäjään? Miten neuvostoperinnön pitkä varjo näkyy Baltian maissa? Minkälainen on itäblokin perintö Puolassa? Jäljittyykö Saksan hidasliikkeisyys kylmän sodan perintöön? Miten tanskalaiset reagoivat kaasuputkiräjähdyksiin? Mitä tarkoittaa entisen merimahdin Ruotsin haavoittuvuus? Mitä venäläiset ajattelevat Putinin propagandasta? Vieraina ovat Itämeren turvatarkastus -kirjan kirjoittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolalaiseen kylään osunut ohjus aiheutti erikoisen viestintäsekamelskan. Vaikka ensitiedot tapauksesta olivat hataria, päätteli muutama suomalainenkin poliitikko nopeasti, mitä Puolassa olisi tapahtunut. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi, että Venäjä pelaa vaarallista peliä iskemällä Puolaan. Puoluetoveri Timo Heinonen aloitteli viestissään maailmansotaa: ”Venäjän isku Puolaan on selvä artikla 5 -tapaus. Nato ei voi olla reagoimatta”, kirjoitti Heinonen myöhemmin poistamassaan twiitissä. Kokoomuksen kansanedustajien lisäksi Ukrainakin syytti tapahtuneesta välittömästi Venäjää. Myös mediassa levisivät tiedot Venäjän ohjusiskusta. Mikä Puolaan osuneen ohjuksen ensiviesteissä oli misinformaatiota, mikä disinformaatiota, mikä propagandaa? Mikä viestintäsotkussa johtui harkintakyvyn pettämisestä, mikä malttamattomuudesta, mikä yliherkistä somereaktioista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso 39. Jaksossa kuullaan kuuntelijoiden lähettämiä tarinoita idän reissuilta: tällä kertaa matkataan Venäjällä, Puolassa, Bosniassa, Liettuassa ja Tsekeissä. Jakson loppupuolella kerron lisäksi muutaman tärpin omalta viikonloppureissultani Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Lähteitä liittyen Pietarin metron vuoden 2017 pommi-iskuun: https://yle.fi/uutiset/3-9544562 https://yle.fi/uutiset/3-11111709 https://www.bbc.com/news/world-europe-50729108

Puolan talous kasvaa niin kovaa vauhtia, että on jopa arvioitu niinkin, että on mahdollista, että jo kauden vuodesta 2027 eteenpäin EU-budjettineuvottelujen aikaan Puolan bruttokansantuote asukasta kohden ylittää EU:n keskiarvon. Silloin Puolasta, joka on saanut tähän asti paljon rahaa EU:lta, tulisi EU:n nettomaksaja. Mutta haluaisiko Puola ehkä silloin liittyä euroon? Ja vaikka EU on Puolalle taloudellisesti tärkeä kumppani, niin pidetäänkö Puolassa EU:ta vasemmistolaisten ja vihreiden klubina? Ja mitä Puolassa ajatellaan siitä, kun EU kovistelee Puolaa oikeusvaltioasioista? Ja miltä on näyttänyt tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla? Haastateltavana on Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

FOOD|BALL – Ruokatarinoita pallon ympäri on TPS jalkapallon ja Jalofoodsin yhteistyössä tuottama podcast, jossa haastatellaan eri puolilla maailmaa pelanneita, tai parhaillaan pelaavia, suomalaisia jalkapalloilijoita. Pääpaino haastatteluissa on kasvisruoassa ja ylipäänsä ravinnon suhteessa urheiluun ja suorituskykyyn. Lisäksi podcastissa haasteltavat jalkapalloilijat tuovat esiin kohtaamiaan ruokakulttuureja sekä ravitsemukseen liittyviä käytäntöjä eri jalkapalloseuroista. Podcastia isännöivät TPS jalkapallon vastuullisuuskoordinaattori ja entinen ammattilaisjalkapalloilija Juho Lähde sekä Jalofoodsin toimitusjohtaja ja jalkapallovalmentaja Jouko Riihimäki. Kolmannessa jaksossa vieraana on Veikkausliigan tähtipelaajiin lukeutuva Petteri Pennanen. Kolmannessa jaksossa vieraana on juuri Tampereen Ilvekseen Yhdysvalloista siirtynyt Petteri Pennanen. Kausilla 2011–2013 Tepsiä edustaneen ja urallaan myös mm. Hollannissa, Indonesiassa ja Puolassa pelanneen, ”Peten” kanssa keskusteltiin mm. siitä miten ruoan rooli hänen arjessaan on muuttunut vuosien varrella, millaisia eroja jalkapalloseurojen ruokailussa on eri puolilla maailmaa, ravinnon roolista palautumisessa sekä siitä millaisia ravintovinkkejä Pennanen antaa nuorille futaajille. Podcastin kesto noin 55 minuuttia. #Tepsi #Jalotofu #Veikkausliiga

Deloitten On the Spot -podcastin Technology Fast 50 -erikoisjaksoissa aiheena on kasvuyritykset. Unikien Esko Mertsalmi, yksi teknologiayhtiön perustajista ja yrityksen hallituksen nykyinen puheenjohtaja ja Deloitten kasvuyrityspalveluista vastaava Joni Pitkäranta keskustelevat kasvuyrityksistä.Tamperelainen Unikie perustettiin vuonna 2015 tarpeesta viedä suomalaista teknologiaosaamista maailmalle. Miten bisnestä lähdettiin rakentamaan? Mitä onnistuminen on vaatinut?Unikien kasvutahti on alusta saakka ollut vahvaa ja katse kansainvälinen. Vuonna 2019 Unikie sijoittui kolmanneksi Deloitten Technology Fast 50 -ohjelmassa, joka listaa Suomen nopeimmin kasvaneita teknologiyrityksiä. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2020 33 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi yritys toimii myös Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Puolassa. Vuosi sitten Unikien mukaan tuli myös pääomasijoittaja ja uusi toimitusjohtaja talon ulkopuolelta. Millaisia evästyksiä Esko Mertsalmi haluaa jakaa kansainvälistyville kasvuyhtiöille? Ainakin onni suosi rohkeaa. 

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa naisten aborttioikeudesta kiistellään jälleen. Atlantin molemmin puolin aborttilakien kiristäminen on edennyt myös uskonnollisin äänenpainoin. Puolassa aborttilain tiukentaminen on johtanut aborttimatkoihin ulkomaille. Tiukan aborttilain Texasissa, Yhdysvalloissa naiset tilaavat postitse aborttipillereitä. Aborttikieltojen seurauksien lisäksi ohjelmassa pohditaan, miksi naisten oikeudet ovat jälleen koetuksella. Ohjelman toimittavat Iida Tikka, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä uutiskatsauksessa kahdessa uutisessa sukelletaan itä-Euroopan ja Balkanin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelyssä on uutinen liittyen Puolan aborttilainsäädäntöön ja siihen liittyvään kuolemantapaukseen sekä uutinen Bosnia-Hertsegovinan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Lopuksi kerron Moskovan metrossa tapahtuneesta tapahtumaketjusta, joka johti kahden ihmisen kuolemaan, toisen itsemurhan kautta. UUTISKATSAUKSEN UUTISET: Aittokoski, Heikki. HS, 22.10.2021. Järjestö: Ainakin 34 000 puolalais­naista on lain­muutoksen jälkeen hankkinut abortin laittomasti tai ulkomailta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008352177.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387396.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Raskaana olleen naisen kuolema sytytti Puolassa suuria mielenosoituksia, joissa vastustettiin tiukentuneita aborttilakeja: ”Nykyinen lainsäädäntö tappaa naisia”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387755.html Jurev, Stanislav. MK, 14.11.2021. Самоубийца, которого пытался спасти погибший в метро, оказался его братом: https://www.mk.ru/incident/2021/11/14/samoubiyca-kotorogo-pytalsya-spasti-pogibshiy-v-metro-okazalsya-ego-bratom.html Korelina, Olga. Meduza, 14.11.2021. В Москве два пассажира метро упали на рельсы перед поездом. Один погиб, второй выжил — а вскоре покончил с собой СМИ сообщили, что погибшие были братьями: https://meduza.io/feature/2021/11/14/v-moskve-dva-passazhira-metro-upali-na-relsy-pered-poezdom-odin-pogib-vtoroy-vyzhil-a-vskore-pokonchil-s-soboy Romsi, Vilma. YLE, 7.11.2021. Lääkärit kieltäytyivät tekemästä aborttia, nainen kuoli – Puolassa vastustettiin jälleen tiukkaa aborttilakia: "Myös hänen sydämensä sykki": https://yle.fi/uutiset/3-12177965

Tue podcastia Patreonissa: https://www.patreon.com/mikkokemppe   Podcastin sisäpiiri: https://www.mikkokemppe.com/kemppepodcast   

Tällä viikolla OlympiaCastissa pureudutaan pituushyppyyn. Vieraana on Tokion olympiakisoihin jo keväällä valittu SE-mies Kristian Pulli. Jos keihäänheitto otetaan pois laskuista, 26-vuotiaasta Kristian Pullista tuli ensimmäinen suomalainen yleisurheilun arvokisamitalisti 15 vuoteen maaliskuun alussa, kun hän saavutti pituushypyn EM-hallipronssia Puolassa. Pullin tulos 824 oli kovin pronssitulos EM-kisojen historiassa – myös ulkoradat mukaan luettuna. - Olihan se aika huikea fiilis. En tiedä, olinko etukäteen mitalisuosikki, mutta minulla oli vahva fiilis kunnostani. Alla oli vahva leiritys, ja olimme tehneet hyvää työtä. Ainoa asia, mikä jännitti oli se, miten saan kropastani irti, kun alla oli pitkä harjoitusjakso Etelä-Afrikassa. Ennen viimeistä hyppyä mietin, että haluaisin Suomen mitalittoman putken katkaista, Pulli muistelee OlympiaCastin vieraana. Samalla Viipurin Urheilijoita edustava Pulli ylitti tulosrajan Tokion olympiakisoihin. Pulli on jo valittukin Suomen olympiajoukkueeseen, joten kesällä on Tokiossa edessä hänen uransa ensimmäiset globaalit arvokisat – ja heti on mahdollisuus myös menestyä. - Valinta jo siinä vaiheessa oli erittäin tärkeää, koska näinä aikoina on vähän epävarmaa, miten kisoihin ylipäätään pääsee, vaikka olisikin kunnossa. Ja ylipäätään aikainen valinta toi lisävarmuutta valmistautumiseen. Ei tarvitse mennä ihan maksimiherkistelyllä ensimmäisiin kilpailuihin. Nyt voi hakea huippukuntoa olympialaisiin. Pituushyppy on raaka teholaji, jossa muutaman sekunnin mittaisessa suorituksessa täytyy moni asia loksahtaa peräjälkeen kohdilleen. OlympiaCastin vieraana Pulli avaa paitsi taustojaan myös syitä siihen, minkä takia juuri hän on kaikista suomalaisista hypännyt pisimmät sallituissa olosuhteissa hypätyt siivut – ja miksi pidempiinkin hyppyihin on edellytyksiä. - Olen luontaisesti aika hoikka, ja sitä kautta olin voimapuolella pitkään jäljessä. Myöhemmällä iällä olen huomannut, että kimmoisuus on minun ykkösaseeni. Kombinaatio ominaisuuksista on minulla aika kova; minulla on kova räjähtävyys, mutta myös hyvä maksimivoima ja kimmoisuus. Pystyn hyödyntämään näitä aika hyvin ilman, että massani kasvaa hirveästi, jolloin se paketti on aika hyvä, Pulli kertoo. - Kun katsoin EM-halleissa hyppäämääni 824:sta, se oli teknisesti aika hirveän näköistä hyppäämistä – verrattuna vaikka ulkoratojen SE-hyppyyni, joka oli teknisesti paljon parempi suoritus. Sen perusteella, jos pääsen oikeasti hyviin olosuhteisiin hyvässä kunnossa, uskon, että 850 on hyvin mahdollista jo tällä hetkellä.

Suurelle yleisölle vielä melko tuntematon pikajuoksija Lotta Kemppinen täräytti yleisurheilun hallikaudella ensin historiaan Sisko Hanhijoen yli 30 vuotta vanhan 60 metrin Suomen ennätyksen – ja otti sen jälkeen sensaatiomaisen hopean sisäratojen EM-kilpailussa Toruńissa, Puolassa. Kuka on Lotta Kemppinen, ja miten entisestä seitsenottelijasta joka on vasta vuodesta 2018 keskittynyt pikajuoksuun on kehittynyt EM-kisojen arvokisamitalisti? Millainen kokemus Toruńin hopea oli Kemppiselle itselleen ja miten hän kuvaa valmistautumistaan 60 metrin finaaliin? Kemppisen kanssa puretaan myös pikajuoksijan yli 11 vuotta jatkunutta yhteistyötä valmentajansa Mervi Brandenburgin kanssa. Millaisia kehityskohteita Kemppisen juoksussa edelleen on ja miten lujaa suomalaissprintteri uskoo voivansa vielä juosta? Väittelyissä Antero Mertaranta, Tokion kisat ja MM-jääkiekon lippupolitiikkaa.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Juhan af Grann on maailmallakin huomiotu ohjaaja-tuottaja. Hänen ufoja sekä paranormaaleja ilmiöitä käsittelevien televisio-ohjelmiensa esitysoikeudet on myyty lukuisiin maihin. Hänen ohjelmansa ovat kahmineet hyllymetreittäin alan palkintoja. Vaikka hänen tuoreimmasta ohjelmastaan on tullut kuluneeksi melkein 20 vuotta, on hänen teostensa sisällöstä ja niiden arvosta kiistelty aina näihin päiviin asti. Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Af Grann opiskeli mainos- ja markkinointialaa Saksassa ja Puolassa. Palattuaan Suomeen hän toimi yli kymmenen vuotta Mainostelevision erikoistoimittajana, tuottaen menestyksekkäitä ja arvostettuja ohjelmia. Hänen työsuhteensa irtisanottiin keväällä 1983, jonka jälkeen hän jatkoi videoprojektiensa työstämistä oman tuotantoyhtiön, Grann Productionin, nimissä. Lista af Grannin ohjelmista on pitkä ja värikäs, mutta ainakin kotimaassa hänen tunnetuimpia teoksia lienevät toista maailmansotaa käsittelevä Kun maailma paloi (1969), Urho Kekkosen elämästä tehty dokumentti UKK - Luova valtiomies (1975) sekä tietenkin yliluonnollisia ilmiötä esittelevät Vieraita taivaalta (1992), UFOt ja paranormaalit ilmiöt (1995), Uusi ilmestyskirja - ihmiskunnan viimeinen exodus (1998) sekä Tunkeilijat (2002). Keväällä 2003 hänet saattoi nähdä Subtv:n yöchat-ohjelmassa nimeltä Hologrann. 2000-luvulla af Grannin esiintymiset julkisuudessa alkoivat vähentyä. 2010-luvulle tultaessa niitä ei ollut enää lähestulkoon ollenkaan. Pilkan ja ivan kohteeksi joutunut Juhan af Grann on viettänyt viimeiset vuodet hiljaiseloa, samalla kun hänen elämäntyöstään kiistellään edelleen. Jean Mancini haastatteli Juhan af Grannia puhelimitse 26.1.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Soppakanuuna (https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhan_af_Grann#/media/Tiedosto:Juhan_af_Grann.jpg) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/. Kuvaa muokattu.

Pelicansin kasvatti Jesse Rohtla on pelannut jo useamman vuoden ulkomailla. Nyt Rohtla on viihtynyt kolme kautta Puolassa. Ennen ulkomaille lähtöään Rohtla ehti pelata vajaat 80 liigaottelua ja voittaa Mestiksessä hopeaa. Seurana on vuodesta 2017 ollut KH GKS Katowice, joka on sarjassaan mukana kärkikahinoissa. – Alta kymmenen peliä runkosarjaa jäljellä ja sitten on kevään tärkeimpien pelien eli play off -pelien aika, Rohtla kertoo. Käänteitä ei Puolan liigastakaan ole puuttunut: valmentaja on vaihtunut kauden aikana ja Rohtlan joukkueessa kiersi syksyllä korona, mutta onneksi hän sairasti taudin suhteellisen lievänä. Pandemia on vaikuttanut peleihin Puolassakin, ensin pelattiin puolityhjille katsomoille, kunnes hallit tyhjenivät kokonaan katsojista. – Täällä se ei ole joukkueille niin suuri asia taloudellisesti, koska joukkueet ovat kaupunkien omistuksessa ja sponsorirahalla on isompi taloudellinen rooli. Rohtla kehuu puolalaista fanikulttuuria, siksi hänestä onkin ollut erikoista pelata tällä kaudella enimmäkseen tyhjille katsomoille. – Ottelut katsotaan täällä seisten ja meteli on kova! Entä maistuisiko keskushyökkääjälle paluu Pelicansiin? – Olisihan se kivaa, että saisi uransa lopettaa kotikaupungissa, mutta en usko, että niin kuitenkaan käy. Tässä alkaa ikää olla jo sen verran, ja pelejä enemmän takana kuin edessä, 32-vuotias Rohtla sanoo. Tulevaisuuttaan jääkiekkouran jälkeen mies on kuitenkin jo rakentanut. Rohtla on opiskellut muutaman vuoden Haaga-Heliassa liiketaloutta. – Olen myös vinkkaillut kavereille ja heitellyt verkkoja vesille, kun ura tulee jossakin vaiheessa loppumaan niin kyllä se ura on sitten kaupallisella puolella. Kuuntele haastattelu, jossa Rohtla kertoo tarkemmin vuosistaan ulkomailla ja miten hän kommentoi Ryan Laschin lähtöä Pelicansista! toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Jessen kotialbumi

Ruotsin IT -alan toimijoita haastatellessamme olemme toistuvasti törmänneet trendiin ohjelmistokehityksen ulkoistamisesta Puolaan. Maa on EU:hun liittymisensä jälkeen noussut nopeasti osaavaksi IT -palveluiden tarjoajaksi ja kauppa käy etenkin Pohjoismaihin, Jenkkeihin ja Lähi-Itään. Christian Maines on tehnyt alalla töitä Puolassa jo hyvän aikaa, ja hän on loistavasta asemassa avaamaan maassa tapahtunutta muutosta sekä kansainvälisen kaupan toimintatapoja. Nopeus on valttia, omaa osaamistaan on varauduttava päivittämään jatkuvasti, mutta tarvittaessa pitää myös uskaltaa pyytää apua. Puolaan ulkoistamisen trendi ei ole Suomessa vielä päässyt täyteen vauhtiinsa, mutta se on alalla vaikuttava realiteetti, josta on tärkeä pysyä tietoisena.

17-vuotias aktivisti Zahra Karimy kertoo, miksi joidenkin on vaikea kestää nuoria, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia naisia. Mistä saa voimia taistella ihmisoikeuksien puolesta, jos siitä seuraa niin paljon vihapuhetta ja vähättelyä? Puhumme myös siitä, miten luokkaeroa on aina rakennetty hyvää makua osoittavilla asioilla. Tekeekö eettinen kuluttaminen ja tietoisuus omista etuoikeuksista luokkaerojen rakentamisesta vähemmän houkuttelevaa? Mietimme myös sitä, miten lohduttavaa on, että voimalle on aina vastavoima. Puolassa ja Valko-Venäjällä naiset ovat kaduilla taistelemassa ihmisoikeuksien puolesta, ja Yhdysvalloissa Trumpin valtakausi toi ennätysmäärän naisia kongressiin. Lopuksi iso, paha feministi kertoo, miten menneisyyden synnit voi sovittaa feministisesti. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02

Varsovan juutalaisen seurakunnan johtaja ei lapsena edes tiennyt olevansa juutalainen. Toisen maailmansodan kauhujen jälkeen hänen vanhempansa eivät halunneet kertoa asiasta lapsilleen. "Puolassa antisemitismi on vahvaa. Joudun päivittäin kohtaamaan juutalaisiin kohdistuvaa vihaa", sanoo Lesław Piszewski. Ohjelman on toimittanut Visa Noronen. Tuotanto, editointi ja lukija Jorma Mattila.

Vaatteita valmistetaan jälleen myös Euroopassa ja lähialueilla. Tuotantoa siirtyy hiljalleen Aasiasta takaisinpäin. Myös uusia maita pyrkii kansainvälisille markkinoille. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy tällä kertaa Puolassa ja pohtii Euroopan tekstiiliteollisuuden näkymiä. Ohjelman toimittaa Erja tuomaala, äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Yle/Antti Haanpää.

Puolassa on neljänneksi eniten kansalaisia kaikista EU:n jäsenmaista, mutta miltä vaikuttaa poliittinen tilanne Puolassa nyt? Miten Puola käytännössä rikkoo oikeusvaltioperiaatteita? Ovatko puolalaiset lopultakaan niin hartaita katolilaisia? Miltä vaikuttaa tilanne ensi toukokuun presidentin vaaleissa? Ja miksi historia on Puolalle niin tärkeää? Haastateltavana on suomentaja ja tietokirjailija Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Design- ja ohjelmistotalo Sangrella on työntekijöitä Suomessa, Puolassa ja Bulgariassa. Yrityksen rakentaminen kolmen maan välillä ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa: Sangren toimitusjohtaja Mikael Koskimaa käy läpi mm. Puolan toimiston alkuvaiheen haasteita. Tämän lisäksi Mikael kertoo Sangren ensimmäisistä vuosista sekä omasta matkastaan perustajasta toimitusjohtajaksi.

Kun Accountor Finago sai ison rahoituksen, oli ohjelmistokehityskin tuplattava, ja nopeasti. Lauri Lehtonen oli tullut CTO:n rooliin 28 vuotiaana, ja joutui nyt miettimään miten ja millä prosessilla ohjelmistokehityskyky tuplattaisiin. Rekrytointitilanne kotimaassa oli hyvästä taloustilanteesta johtuen haastava. Kehittäjiä oli erittäin vaikea rekrytoida, aivan kuten nyt. Niinpä yhtenä vaihtoehtona mietittiin ohjelmistokehityksen ulkoistusta, ja lopulta päädyttiin Nearshoringiin, jossa Finagolla on nyt 5 kehitystiimiä Puolassa. Miten nearshoringiin päädyttiin ja kuinka kumppani valittiin? Miten ulkoistusta kokeiltiin proof-of-conceptilla? Entä mitä valmiuksia Finagon oli sisäisesti kehitettävä, jotta ulkoistus oli ylipäätään mahdollista ja menestyksellistä? Kauanko ulkoistusprojektin käynnistämiseen POC:eineen menee? Miten yhteistyötä nyt pyöritetään? Entä miten mahdolliseen kumppaniriskiin on varauduttu? Kuuntele tai katso podcast-episodi, niin tiedät kuinka Finago menestyi ohjelmistokehityksen ulkoistuksessa. -------------------------------- Mietitkö ohjelmistokehityksen ulkoistusta tai kumppanin valintaa? Varaa kanssani ilmainen puolen tunnin konsultaatiopuhelu: VARAA ILMAINEN KONSULTAATIOAIKA https://app.hubspot.com/meetings/paavo-pauklin30 -------------------------------- Lisää episodeja löydät: https://podcast.netcorp.fi/ Lisää tietoa Netcorpista ja ohjelmistokehityksen ulkoistuksesta löydät: https://www.netcorp.fi/

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Oikeus aborttiin on noussut viime aikoina otsikoihin ympäri maailmaa, myös Euroopassa. Katolisessa Irlannissa abortti päätettiin sallia, mutta esimerkiksi Puolassa raskaudenkeskeytyksiä haluttaisiin säädellä vielä entistä tiukemmin. Italia on hyvä esimerkki EU-maasta, jossa abortin saaminen on käytännössä vaikeaa, vaikka se on lain mukaan ollut sallittu jo 40 vuoden ajan. Italiassa laki antaa hoitohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä omantunnon syistä. Paikoitellen kieltäytyjien määrä on yli 90 prosenttia. Määrä kasvaa jatkuvasti. - Sairaalassa abortteja tekevän lääkärin työtä vaikeutetaan monin keinoin. Naista kieltäydytään nukuttamasta tai viemästä edes leikkaussaliin, sanoo Italian aborttilääkäreitä edustavan Laiga-yhdistyksen puheenjohtaja Silvana Agatone. Euroopassa toimiva uskonnollinen verkosto kamppailee aborttien kieltämiseksi ja ehkäisyn saatavuuden rajoittamiseksi. Euroopan neuvosto on huomauttanut Italiaa siitä, että se syrjii raskaudenkeskeytyksiä tekeviä lääkäreitä ja hankaloittaa naisten mahdollisuutta saada abortti. Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Italian aborttilääkäreitä edustavan Laiga-yhdistyksen puheenjohtaja Silvana Agatone Kuva: Jenni Meronen

Tuhannet mielenosoittajat ovat viime viikkoina nousseet Puolan kaupunkien kaduille puolustamaan vähemmistöjen oikeuksia. Ympäri Varsovaa liehuvat sateenkaariliput muistuttamassa seksuaalisten vähemmistöjen syrjinnästä. Piotr Chatkowski on puolalainen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka asuu Varsovassa yhdessä miesystävänsä Michalin kanssa. - Viime aikoina ovat väkivaltaiset päällekarkaukset sekä vihapuhe lisääntyneet paitsi seksuaalivähemmistöjen edustajia-, myös maahanmuuttajia, juutalaisia ja muslimejakohtaan, sanoo Piotr Chatkowski Moniääninen Eurooppa-ohjelman haastattelussa. Vähemmistöjä sortavalla politiikalla on tukijoita Puolan poliittisessa johdossa. Päähallituspuolue PIS:in puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski on puhunutsukupuolivähemmistöistä uhkana kansalliselle yhtenäisyydelle. Kaakkois-Puolan kaupungeista osa on julistautunut sukupuolivähemmistöistä vapaiksi vyöhykkeiksi. Ohjelman on Varsovassa toimittanut Rita Dahl. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Puolalainen graafinen suunnittelija ja kuvittaja Piotr Chatkowski Kuva: Rita Dahl

Jakso 80. Mikä on oudoin juomasi shotti? Kaveri vetäisi Puolassa melko hilloisen. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Puolassa pääsiäinen on kirjava sekoitus maallisia kevätperinteitä ja kristinuskon sanomaa. Puolan katolisen kirkon suosio on saanut viime aikoina merkittäviä kolhuja seksuaalisen hyväksikäyttötapausten vähättelystä. Vaikka kirkot ovat pääsiäisenä täynnä väkeä, niin aktiivisesti kirkossa käyvien määrä on pysytellyt alle 40 prosentin väestöstä. Jos Puolassa kansa on jakautunut poliittisesti kahtia, niin sama koskee myös suhtautumista kirkkoon. Toisille kirkko tarjoaa perinteisiin arvoihin tukeutuvan turvallisen yhteisön. Toisille katolinen kirkko on vain omaa etuaan tavoitteleva ja vapaasti lain ulkopuolella toimiva järjestö. Ohjelman on Krakovassa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Amanuenssi Malgorzata Oleskiewicz, Krakovan Etnografinen museo. Kuva: Kimmo Rahunen

Tässä jaksossa Tripsterin Puola-oppaan tekijä Konrad Sopyllo kertoo meille Gdanskin huikeista nähtävyyksistä, ruoka- ja juomakulttuurista ja arkkitehtuurista sekä päiväretkistä läheisille rannoille. Myös Krakovaa ja Varsovaa jaksossa sivutaan. Lisäksi Konrad tietää, mitä Puolassa ei ainakaan kannata tehdä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Onko Puolassa mahdollista olla yhtä aikaa Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuva sleesialainen ja isänmaallinen puolalainen? Varsovan keskushallinnolle Sleesia ja sleesialaisuus on aina ollut hankala asia. Alueen lähimenneisyyden takia saksalainen kulttuuriperintö on edelleenkin vahvasti läsnä ja sleesialaiset tulevat hyvin toimeen naapurimaiden kanssa. - Tämä ei näytä sopivan Varsovassa valtaa pitävän Laki- ja Oikeus-puolueen kansalliskonservatiiviseen retoriikkaan, sanoo Katowicen metropolialueeseen kuuluvassa Tarnowskie Góryn kaupungissa toimiva sosiologi Mariusz Jarzombek. - Kommunismin aikaan ei Puolassa voinut avoimesti osoittaa olevansa sleesialainen ja oman kielen puhuminen oli yleisesti halveksittua. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä Puolassa on ollut sallittua avoimesti osoittaa kotiseutu ylpeyttään, toteaa Jarzombek. Sleesian kieli on yksi Puolan eniten puhutuista vähemmistökielistä, mutta sen asemaa ei kuitenkaan olla edes virallistettu. Ohjelman on Katowicessa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: sosiologi Mariusz Jarzombek. Kuva: Kimmo Rahunen

Populismilla tarkoitetaan tavallisimmin poliittista aatetta tai liikettä , joka rakentaa kuvaa väheksytystä tai unohdetusta kansasta, jonka eliitti on unohtanut tai jota eliitti ei ota päätöksenteossa huomioon. Populistiset liikkeet syntyvät usein jonkinlaisesta taloudellisesta tai poliittisesta kriisistä, jolloin ihmiset menettävät uskoaan poliittiseen järjestelmään tai puolueisiin. Ensimmäiset modernit populistiset liikkeet syntyivät USA:ssa ja Venäjällä 1800-luvulla, sanoo akatemiatutkija Juha Herkman. Näitä olivat muun muassa USA:n Kansanpuolue ja Venäjän narodnikit. Varhaiseen populismiin liittyi usein maaseudun ihannointi ja maaseutuväestön oikeuksien ajaminen ja kaupunkilaiseliitin vastustaminen. Ajatuksena oli, että kaupungin eliitti on vieraantuntu oikeasta, luonnollisesta elämäntavasta. Nykyajan populismi sen sijaan pyrkii usein kyseenalaistamaan asiantuntijavallan. Asiantuntijaeliitti sanelee yhteiskunnan kehityksen suunnan ja kansa joutuu tottelemaan. Sosiaalinen media mahdollistaa vaihtoehtoisen informaation levittämisen tehokkaasti. Populismiin liittyy usein myös voimakas vastakkainasettelu sekä uhka- ja viholliskuvien rakentaminen. Juha Herkman toteaa, että populismi ei kuitenkaan ole vain populististen liikkeiden ominaisuus. Populistisia keinoja käyttävät hyvin monet puolueet ja poliitikot. Viime vuosikyymeninä popuolismista on tullut merkittävä polittinen voimatekijä. Esimerkiksi Turkissa, Puolassa ja U nkarissa populistisina kansanliikkeenä aloittanet puolueet ovat päässeet sellaisenn valta-asemaan, että ne ovat pystyneet murtamaan perinteisiä demokraattisia rakenteita. Akatemiatutkija Juha Herkman on perehtynyt populismin historiaan ja kehitykseen. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kuten metsäradion vakiokuuntelijat ehkä muistavat, oli Metsäradio jokin aika sitten villisikajahdissa - tosin huonolla menestyksellä. Varpaat jäätyivät, eikä saalista saatu, mutta näinhän metsällä usein käy. Tuossa yhteydessä luvattiin palata villisikateemaan uudelleen ja tarkastella villisikojen suomalaiselle sikataloudelle aiheuttamaa riskiä. Kyse on vakavasta asiasta, mikä esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa on saatu karvaasti kokea. Puolalaista sianlihaa kohtaa muun muassa Kiinassa totaalinen tuontikielto Puolassa levinneen afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Afrikkalainen sikarutto on kammottava, aina tappava tauti, jonka ilmestyminen Suomeen olisi täydellinen katastrofi. Tästä syystä kaikenlaiset varotoimet ovat maa- ja mestätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mielestä välttämättömiä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Jaana Husu-Kallion. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Opiskelu toisessa maassa voi olla avartava, mutta myös turhauttava kokemus. Koukun keskustelijat ihmettelevät ja etsivät syitä ja seurauksia. Eri maiden opiskelukulttuurien välillä on eroja, mutta eroja on jopa eri koulujen ja oppilaiden välillä. Kulttuurikeskustelu Koukussa Silja Tuovinen löytää yhtäläisyyksiä islantilaisen ja suomalaisen kulttuurin välille. Suomalaiset ja islantilaiset ovat joutuneet puolustamaan itseään. Koukuttaja Anna Fältin mukaan suomalaisella kansanmusiikin opetuksella on maailmalla aivan erityinen maine, jonka mukaan Suomesta ei tule tusinamuusikoita. Suomalaisia kansanmusiikin opiskelijoita rohkaistaan olemaan oma itsensä. Matti Sumari ihmettelee ruotsalaisten konsensuskaipuuta. Lopulta asiasta ei jää mitään jäljelle, jos se pitää olla niin kompromissien kautta tehty. Sisuradio kävi katsomassa Tuntemattoman   Tuntematon sotilas -elokuvan uusi versio sai ensi-iltansa Ruotsin elokuvateattereissa Suomen itsenäisyyspäivänä, keskiviikkona 6. joulukuuta. Sisuradio kävi testaamassa kansainvälisen version ja otti arvostelijoiksi Antti Rokan tyttären Sirkka Granestadin ja tyttärenpojan Thomas Granestadin. Toimittaja Marika Pietilä. Elokuvan eri versioiden tekemiseen on kolme suurta syytä Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan Ruotsin levityksen yhteydessä nousi vilkas keskustelu elokuvista tehtävistä eri versioista. Elokuva-agentti Miira Paasilinnan mukaan kansainväliseen levitykseen yrittävistä elokuvista tehdään usein montakin eri versiota, siitä riippuen millainen elokuva on ja mihin sitä kaupataan. Sensuuri on hirveän iso asia, ja se on erilainen eri maissa. Se voi liittyä uskontoon, mutta jossain maassa, kuten Kiinassa se voi liittyä politiikkaan. Muita syitä uusien versioiden leikkaamiseen ovat se, että elokuva on kaupalliseen levitykseen liian pitkä tai siinä on alastomuutta, jota muissa maissa koskevat rajoitukset saattavat olla huomattavasti tiukempia kuin Pohjoismaissa. Toimittaja Timo Laine. Muumit kohtaavat taikatalven  Tove Janssonin rakastetuista Muumeista on tehty jälleen uusi elokuva. Muumien Taikatalvi - ruotsinkieliseltä nimeltään Trollvinter i Mumindalen. Ohjaajan Ira Carpelanin mukaan Muumi-tarinoissa viehättää täydellinen vapaus, johon liittyy ajatus, ettei saa koskaan olla ilkeä toiselle.  Kaikki tulee ystävällisyyden kautta, mutta kuitenkin tehdään tosi rohkeita tekoja. Uusi elokuva on suomalais-puolalainen yhteistyö ja sen materiaalina on käytetty 1980-luvulla Puolassa tehtyä nukkeanimaatiosarjaa. Toimittaja Katri Nisula. Suomalainen elokuva leviää Ruotsissa  Kiitos digitaalisen tekniikan, suomalaisia elokuvia näytetään Ruotsissa entistä useammalla paikkakunnalla. Kulttuurituottaja Julia Radliff kertoo, että Suomen instituutti tuo syksyisin ja keväisin kolme uutta elokuvaa Ruotsiin. Lisäksi tarjolla voi olla myös vanhempia elokuvia. Esimerkiksi Mielensäpahoittaja, joka tuli jo 2014, pyörii edelleenkin, koska se on niin suosittu. Suomen instituutin kulttuurituottaja Julia Radliffin mukaan valitut elokuvat ovat joko arvostelu- tai yleisömenestyksiä. Toimittaja Riitta Huikko. Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

Suomalaista puuta viedään maailmalle monessa eri muodossa. Sahatavaran ja paperin lisäksi sellu on mitä tärkein vientiartikkeli ja siitä tehdään esimerkiksi pehmopaperia siellä, missä omia metsiä ei juuri kasva. Metsäradio teki tutustumismatkan Keski-Euroopan kilpailluille alueille ja vieraili niin massiivipuuelementtitehtaalla kuin etikettitehtaallakin. Nyt kuitenkin siirrymme Metsäradion reportterin Olli Ihamäen johdattelemana eteläiseen Puolaan, jossa ei juuri puuta kasva. Mutta sielläkin tarvitaan toki paperia. Erityisesti pehmopaperin kulutus on kasvussa samassa suhteessa kuin puolalaisten käytettävissä oleva varallisuuskin lisääntyy. Kukapa sitä pyyhkisi enää sanomalehteen, jos varat riittävät jopa kolmikerroksiseen parfymoituun vessapaperiin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kymmenet tuhannet naiset kuolevat joka vuosi epämääräisissä oloissa tehdyn laittoman abortin aiheuttamiin komplikaatioihin. Laillisen abortin vastustaminen on kuitenkin voimistunut monessa maassa konservatiivisten arvojen myötä. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy Yhdysvalloissa, Pohjois-Irlannissa ja Puolassa. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen Kuva: Pekka Tynell / Yle

Retromatka kuuhun. Puolassa puut kurkottaa pohjoiseen. Naisen metri on 84cm. Jussi Heikelä ja Pirjo Heikkilä perkaavat ajankohtaiset ilmiöt ja puheenaiheet vaihtuvien kanssajuontajien kanssa vauhdikkaasti. Luvassa on jännitteitä ja ristiriitoja. Uutisvirrassa tuulastamisen lisäksi ohjelmassa ennustetaan viikon tulevat tapahtuvat, sekä mennään mahdollisesti henkilökohtaisuuksiin.

Aiheina ovat ohjeet Ylen toimittajille, Facebook-kavereiden vaikutus pankkilainaan, Usan ja Venäjän lähentyminen “ylivaltiolliseksi hyvävelikerhoksi” sekä Saara Aallon menestys. Suoraa puhetta johtaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina Mika Pantzar, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Neuvoissa Ylen toimittajille mainitaan Kekkonen, Vanhanen ja hiihto. Keskustelussa myös kiitetään, ettei olla Turkissa, Venäjällä tai Puolassa. Tutkimusprofessori Mika Pantzar kertoo, kuinka Facebook voi tarkistaa luottolaitosten puolesta henkilön luottokelpoisuuden henkilön kaveriverkoston laatua arvioimalla. Suhteiden puuttuminen on yksi köyhyyden muoto, tulkitsee Pantzar professori Juho Saarta. Muusikko Maija Vilkkumaan mukaan näyttää siltä, että 1980-lukulaisen toive Yhdysvaltain ja Venäjän (ex-Neuvostoliiton) lähentymisestä on ehkä toteutumassa Donald Trumpin ulkoministerinimityksen takia. Nimitys herättää kuitenkin kysymyksiä. Saara Aallon menestys brittien X-Factor-ohjelmassa saa näyttelijä, muusikko Olavi Uusivirran pohtimaan kateutta. Saaran tarina julkisuudessa näyttää sekä häpeätarinana että tuhkimotarinana. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa hakkurinkin passaa iskeä. Vieraana lentopalloilija Mikko Oivanen. Lentopallon mestaruusliiga starttaa ensi viikolla. Yksi liigan ennakkosuosikeista on Loimaan Hurrikaani, eikä vähiten hakkurinsa Mikko Oivasen ansiosta. Mikko Oivanen on yksi maamme menestyneimmistä lentopalloilijoista maailmalla, hän on pelannut urallaan muun muassa Puolassa, Turkissa, Kiinassa ja Iranissa. Kuinka kokenut hakkurikonkari näkee Suomen mestaruusliigan nykytason? Ja millä mielin jo maajoukkueuransa päättänyt Oivanen on katsonut lentopallomaajoukkueen taivalta kohti ensi vuoden EM-kisoja? Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Pitkästä talouskasvusta nauttinut Puola on jakautunut vasemmistoon ja oikeistoon. Noustuaan valtaan kansallismielinen oikeisto on lähtenyt viemään Puolaa yhä kauemmas eurooppalaisista arvoista. Markus Leikolan ja Jussi Lähteen ohjelmassa kysytään mitä Puolassa oikein tapahtuu. Vieraina ovat yliopistonlehtori Miia Ijäs ja Puolan kunniakonsuli Stefan Widomski.

Lautapelaajan uutuushylly -podcastin neljännessä jaksossa on vieraana Marko Tainio, jota tutkijanura on vienyt Puolaan ja Englantiin. Matkan varrelta pitkäaikainen Lautapeliseuran aktiivijäsen on kerännyt huomioita paikallisesta pelikulttuurista. Setvimme siis Puolan, Englannin ja Suomen lautapelikulttuurin eroja. Mukana myös ensimmäistä kertaa Tuomo Pekkanen ja Lautapelioppaan uutiset! Tunnusmusiikki: Kevin McLeod: Fretless (remix). incompetech.com, CC BY-SA.

Persoonapronominit eli minä, sinä, hän, me, te ja he tuntuvat maailman helpoimmalta asialta. Silti tuntuu siltä, että tälläkin hetkellä tasapainottelemme niiden käytön kanssa koko ajan. Tavaksi on tullut todeta, että elämme minä-minä –aikaa, jossa ihmiset keskittyvät täysin itseensä ja vain minun mieltymyksillä on merkitystä. Tämä näkyy autoilijoiden käyttäytymisessä, työelämässä ja suurissa avioeroluvuissa, kun liitossa ei ole päässyt toteuttamaan itseään. Ehkä juuri sen vuoksi joka toisella työpaikalla koetetaan vahvistaa me-henkeä erilaisin tiimitempauksin. Me-henkeä tarvitaan, jotta ihmiset sitoutuisivat työhönsä, mikä tarkoittaa palkattomia ylitöitä ja sähköposteihin vastaamista vielä illallakin. Tämä tiimihenki tietenkin loppuu sillä hetkellä kun työpaikka päättää säästää kuluista potkimalla työntekijöitä kilometritehtaalle. Kreikan taloushuolet ja nyt viimeksi Lähi-idän pakolaiskriisi panevat taas koetukselle me-pronominin käytön. Missä menee meidän ja heidän raja? Alun perin meitä oli sukumme, sitten kylämme. Noin sata vuotta sitten kansallisvaltioajattelu laajensi meidät valtion laajuiseksi, sitten kauppaliitot maanosan laajuiseksi ja vihdoin ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma maapallonlaajuinen me-pronomini on päässyt Syyrian pakolaistulvan aikana kovaan käyttöön koko Euroopassa. Myös pronominit sinä ja te tuottavat jatkuvasti vaikeuksia. Voiko ventovieraalle sanoa sinä? Voiko vanhalle tutulle sanoa te? Teitittely ja sinuttelu ovat inhimillisessä kanssakäymisessä koko ajan läsnä. Joskus tuntuu, että puhuttelu on helppoa vain Raumalla: San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano. Miten tämä asia on hoidettu Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Puolassa, Ranskassa, Unkarissa jne? Dosentti Hanna Lappalainen ja Filosofian tohtori Johanna Isosävi julkaisivat hiljattain kirjan, jossa tutkitaan kolmentoista eurooppalaisen kielen ja kulttuurin puhutteluja. Kysytään heiltä. Mutta hetkinen: ovatko he naimattomia vai naineita naisia, puhuttelenko heitä neideiksi vai rouviksi? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Ruotsissa Forum för levande historia kamppailee nyky-yhteiskunnassa ilmentyvää suvaitsemattomuutta vastaan käyttämällä julmia esimerkkejä lähi-historiasta ja nykyhistoriasta. Yksi julmimmista esimerkeistä ovat keskitysleirit. Ruotsissa asuvien romanien delegaatio vieraili äskettäin Puolassa. 23 hengen ryhmä vieraili ghetoissa ja keskitysleireissä, jotka ovat nyt museoina. Upplannin museossa kulttuurineuvojana työskentelevä Katja Blomerus oli mukana Puolan matkalla, jonka järjestivät romanien lehti Romani Glinda ja Forum för levande historia. Delegaation jäsenet olivat valmistautuneet matkaan sekä lukemalla että seminaareissa. Katja Blomerus kertoo kuitenkin, ettei näkemäänsä kyennyt valmistautumaan. Toimittajana Pirjo Hamilton.

Venäjällä on presidentinvaalit. Myös Suomessa on Venäjän vaalien äänestyspaikkoja. Puolassa on tapahtunut paha junaonnettomuus.