Podcasts about minulla

Asuntoautossa tai retkeilyautossa lomailu on monelle tuttua puuhaa, mutta entäpä kokoaikainen asuminen pyörien päällä? Tuula Väänänen teki muutama vuosi sitten rohkean ratkaisun ja muutti pysyvästi asumaan retkeilyautoonsa. Nyt hän on omien sanojensa mukaan "puskaparkkeillut" Ronja-kissansa kanssa Lahden alueella jo noin kolmen vuoden ajan.Väänästä jännitti aluksi erityisesti kylmät talvet, mutta retkeilyautossa ei ole palellut- Minulla on siellä nestekaasulämmitys. Kun kääntää nuppia sen verran enemmän, niin kyllä siellä tarkenee, Väänänen kertoi hyväntuulisesti Radio Voimalla perjantaina.Entä lämmityskustannukset, paljonko niihin kuluu kuukausitasolla?- Kesällä ei mene tietenkään mitään. Talvella lokakuusta maaliskuuhun menee semmoinen kuudesta kahdeksaan nestekaasupulloa kuukaudessa, eli viisi kertaa 30 euroa on 150 euroa kuukaudessa.Väänänen oli tehnyt myös laskelman kolmen vuoden retkeilyautoasumisen jälkeen.- Koko tänä aikana minulla on mennyt 128 pulloa nestekaasua ja se tekee keskimäärin kolme ja puoli pulloa kuukaudessa.Kuuntele haastattelusta, miten Väänänen hoitaa pyykkihuollon, missä hän peseytyy ja valmistaa ruokaa, käykö hänellä ystäviä kylässä ja kiinnostaako työnantajaa erikoinen asumisratkaisu. Entä aikooko Marke pysyä jatkossakin Lahden maisemissa "puskaparkkeilemassa"?

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kohdannut susia ja kuullut heidän lauluaan, ja se oli ihmeellinen kokemus. En ole villiä sutta kohdannut, se on kyllä unelma, sanoo Liisa Kaski. Minulla oli sellainen tunne, että hän oli yhtä yllättynyt kuin minäkin. Me tuijottelimme toinen toisiamme, kertoo suden pellolla auton ikkunasta nähnyt Raili. Suden katseesta on Antiikissa jännä uskomus, että ihminen voi muuttua mykäksi, jos susi pääsee katsomaan, kertoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Samuli Kunttu Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat: www.viljamilehtonen.fi/konstellaatio Haluatko tukea podcastia? https://www.patreon.com/Miehenmieli Pauliina Flang, terapeutti www.pauliinaflang.fi Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia. Minulla oli vieraana terapeutti Pauliina Flang, joka tuli jakamaan omaa matkaansa perhekonstellaatiotyöskentelyn äärellä. Keskustelimme siitä, miten perhekonstellaatio voi auttaa ymmärtämään ihmissuhteiden dynamiikkaa, menneisyyden vaikutusta nykyhetkeen sekä tunteiden syvempiä kerroksia. Jaksossa sukellamme antamisen ja vastaanottamisen tasapainoon, äitisuhteen merkitykseen, pelastajasyndroomaan ja siihen, miten tiedostamattomat perhesysteemit vaikuttavat elämäämme. Pohdimme myös kärsimyksen hyväksymistä, kompensaatiomekanismeja sekä sitä, miten omien kipukohtien työstäminen voi tuoda lisää elävyyden tunnetta ja vapautta. Pauliina jakaa oivalluksiaan terapeuttisesta työstä ja siitä, kuinka tärkeää on kohdata omat tunteet ja vapautua perittyjen taakkojen kahleista. Tämä jakso tarjoaa syvällistä ymmärrystä elämänvalinnoista, tunteiden kohtaamisesta ja siitä, miten perhekonstellaatio voi olla avain muutokseen. Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv #miehenmielipodcast #perhekonstellaatio #ihmissuhteet #tunteet #traumatyöskentely #psykologia #antaminenjavastaanottaminen #systeeminenterapia #pelastajasyndrooma #kasvujakehitys #äitisuhde #parisuhde #menneisyydenvaikutus #elämänenergia #itsereflektio #terapia #henkinenkasvu #mielenhyvinvointi #kohtimuuttumista #sukupolvienketju

Raamatun hankkiminen on Nigerissä hankalaa, sillä muslimienemmistöisessä maassa kirjakaupat eivät niitä juuri myy. Open Doors toimitti hiljattain nigeriläisnuorille Raamattuja, joita he voivat nyt lukea omalla kielellään tai ranskaksi. https://opendoors.fi/150-nuorelle-jumalan-sanan-nigerissa/  

Täytän tammikuussa 52 vuotta, enkä ole ollut koskaan näin hyvässä tikissä ammatillisesti. Alkaa olla kokemusta, alkaa olla itsentuntemusta, alkaa olla substanssia, alkaa olla resilienssiä, alkaa olla ymmärrystä pitää itsestään huolta ja alkaa olla ruuhkavuosien jälkeen myös aikaa. Uteliaisuus ja halu kehittyä ovat sisään leivottuja, ja ne eivät katoa koskaan.  Muun muassa näistä syistä olen seurannut tätä “onko yli 50-vuotias liian vanha työelämään” -keskustelua hämmennyksen vallassa. No, en ole yksin, kuten Reetta Rajalan käynnistämä lumipalloilmiö ja “55 Rise and Shine” -liike ovat osoittaneet. Minulla oli kunnia saada Reetta vieraaksi Bronxcastiin, käykääs kuuntelemassa.  Jos Reetan stoori ei ole tuttu, linkin takaa löytyvät taustat ja itse haastattelu. https://www.rookiecom.fi/bronxcast-193-reetta-rajala-ja-parhaassa-iassa-liian-vanha/

Jumalanpalvelus 8.9.2024 Saarna: Ulla Dahlen

Haluatko tukea podcastia? Voit liittyä Patreon tukijaksi sivulla https://www.patreon.com/Miehenmieli Tukijat pääset kuuntelemaan jaksot etukäteen, vaikuttamaan tulevien vieraiden valintaan ja siihen mitä heiltä kysytään. Haluatko ymmärtää paremmin miehen mieltä? Nyt se on mahdollista Arkkityyppiakatemia kursseilla, josta ensimmäinen Neljä arkkityyppiä - Kuningas, soturi, rakastaja ja maagi on ennakkomyynnissä alennushintaa 49e ( norm. 79€) Pääset tästä tutustumaan kurssiin: https://arkkityyppiakatemia.campwire.com/checkout/nelja-arkkityyppia-kuningas-soturi-rakastaja-ja-maagi-ee50c5a8 Johanna Pesola, psykologi, psykoterapeutti www.soultions.com Tervetuloa Miehen mieli -podcastin neljäteen jaksoon Johanna Pesolan kanssa. Minulla oli taas ilo keskustella psykologi ja psykoterapeutti Johanna Pesolan kanssa taakkasiirtymistä ja perhekonstellaatiosta. Johanna avaa meille oman matkansa konstellaation äärelle ja kertoo, miten tämä menetelmä on auttanut häntä ymmärtämään ylisukupolvisia traumoja ja taakkojen siirtymistä. Keskustelumme tarjoaa syvällistä tietoa siitä, miten konstellaatio voi tuoda helpotusta ja vapautusta asiakkaille, avaten uusia näkökulmia ja ymmärrystä parisuhteisiin ja muihin ihmissuhteisiin. Jakso tarjoaa kuulijoille perusteellisen katsauksen perhekonstellaation vaikutuksista terapiaan ja ihmisen tietoisuuden muutokseen. Pääsemme tarkastelemaan, miten konstellaatiotyöskentely auttaa pääsemään eroon länsimaisesta yliindividualismista ja näkemään sukupolvien välisiä yhteyksiä. Mielenterveys ja mielentasapaino eivät ole pelkästään yksilön sisäisiä asioita, vaan niihin vaikuttavat myös aikaisempien sukupolvien kokemukset. Johanna jakaa näkemyksiään siitä, miten konstellaatiomenetelmä voi olla hyödyllinen työkalu itsetuntemuksen ja kasvun edistämiseen, vaikka se ei olekaan kaikenkattava menetelmä. Keskustelussa käsittelemme myös konstellaation vaikutuksia lapsuuden kehityksellisiin traumoihin ja niiden heijastumista aikuisiän ihmissuhteisiin. Johanna korostaa vastuun ottamisen merkitystä omasta kasvusta ja valinnoista sekä konstellaatiotyöskentelyn roolia vanhoista kipu- ja traumadynamiikoista vapautumisessa. Lopuksi kannustamme kuulijoita tutustumaan konstellaatiotyöskentelyyn ja osallistumaan työpajoihin. Liity mukaamme tähän syvälliseen ja rikastuttavaan keskusteluun! Muista tilata ja jakaa podcastimme, jotta voimme jatkaa näiden tärkeiden aiheiden käsittelyä. Sponsorit : puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% yllä olevasta verkkokaupasta Linkit: www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358 #perhekonstellaatio #ylisukupolvisettraumat #taakkasiirtymä #vapautuminen #parisuhde #konstellaatio #terapia #tietoisuudenmuutos #yliindividualismi #mielenterveys #sukupolvienvälisetyhteydet #itsetuntemus #kasvu #lapsuudentrauma #ihmissuhteet #vastuu #hyvinvointi #berthellinger #miehenmieli #miehenmielipodcast

Maaliskuussa lahtelainen Tarja Pölkki julkaisi ilmoituksen Facebookin Lahti-ryhmässä, jossa hän etsi itselleen paikkaa päästä kesämökille.  “Tässä tulee erikoinen ”työnhaku”. Olen eka kertaa elämässäni tilanteessa, että minulla ei ole maata. Ei omaa, eikä vuokrattua. Minulla täytyy olla kosketus maahan tai kuihdun. Sinä, joka et pääse mökillesi ensi kesänä syystä tai toisesta. Tässä sinulle oivallinen pehtoorska. Hoidan kukat, pihat ja nurmikot. Häädän rosvot ja rotat. Vastapainoksi uin rannassasi ja vaan chillaan.” – Halusin tuoda Suomeen Euroopassa tunnetun housekeeping-ilmiön. Sain ilmoitukseeni jopa 18 vastausta, mutta Painovoima ry:n yhteydenotto oli kuitenkin se, mitä halusin tehdä.  Lahden kaupungin omistaman Enonsaaren toimintaa pyörittää saaren vuokrannut Painovoima ry.  Pölkin lisäksi saarella työskentelee muitakin kesätyöntekijöitä.  Pölkki kertoo, että sai määritellä toimenkuvansa hyvin vapaasti, nyt tärkein tehtävä on tehdä Enonsaarta tunnetuksi ja suunnitelmissa on esimerkiksi laittaa saaren luontopolku kuntoon.  Pölkki esittää Radio Voiman haastattelussa kaupungille puutarhaosastolle toiveen, että Enonsaaren Siesta-huvilan Siestan laitettaisiin kuntoon.  – Nyt se piha on kuin perunamaa, vaikka huvilassa on tehty mittava remontti.  Etelä-Suomen Sanomien jutussa aiemmin keväällä Pöllki haaveili kesäkanoista saareen.  – Saaressa on supikoiria, enkä halunnut kanan elämää kontolleni, joten niitä ei nyt tule.  Kuuntele podcast, jossa Pölkki kertoo, miten itse kulkee Enonsaareen ja mitä suunnitelmia hänellä on jo kesälle 2025!  Toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Tarja Pölkin albumi

Laita hyvä kiertämään. Luuk. 9:10–17. Lukijana Pekka Laukkarinen. Studiovieraana opiskelija Annu-Elina Erkkilä. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. raamattustartti.fi

Pate Mustajärvi kertoi torstaina Radio Voimassa tavoista, joiden avulla hän pyrkii pysymään itsensä kanssa harmoniassa. - Minulla on ystäviä, joiden kanssa kävimme ennen pubissa, ja nykyään sauvalenkillä. Yhden kaverin kanssa käymme uimassa kerran viikossa. Pate pohti uivansa enimmäkseen rintauintia. - Uimme ystäväni kanssa peräkkäin, ja välillä tultuamme altaan päätyyn, hän sanoo hyvin syvällä Tampereen murteella "sää ruuvasit roolaa", Pate kertoi nauruun remahtaen. Mies on myös onnellinen parisuhteestaan ja vaimosta, joka pistää välillä istumaan, katsoo suoraan silmiin ja sanoo "jumalauta nyt poika". - Siitä pitää olla ehdottomasti onnellinen. Olen oppinut myös itse sen, että en enää niin kauheasti murjota, enkä mökötä. Uskallan sanoa heti, kun tuntuu siltä, että on paska fiilis ja pitää tehdä jotain. Patelta ilmestyi 14. helmikuuta kirja Patinaan se päättyi – 46 vuotta Popedaa. Hän lähtee Pelkkää Patee -soolokiertueelle syyskuussa 2024 ja esiintyy Lahdessa Sibelius-talossa 20. syyskuuta.

Minulla oli kunnia saada Karttahuoneeseen vieraaksi ilmavoimien kokenut Hornet-lentäjä. Hävittäjälentäjä voi niin rauhan kuin sodan aikana joutua tilanteeseen, jossa on käytettävä heittoistuinta. Tästä seuraa lähes varmasti jonkin asteinen selviytymiskamppailu. Tässä jaksossa kuulemma miten ilmavoimat kouluttava selviytymistaitoja ja haastan itse heittoistuimen selviytymispakkauksen sisältöä omien kokemuksieni pohjalta!Toivottavasti luonnossa selviytymisen käsitteleminen kanavallani lisäisi ihmisten tietoisuutta ja turvallisuutta myös vaellus- ja retkeilyharrastusten parissa! https://www.youtube.com/@sakkeraappana https://www.instagram.com/sakkeraappana/ https://www.facebook.com/profile.php?id=100064004742199

Featuring Tatjana Minulla, a PhD student at the Free University in Berlin with a decade of experience in the Utility sector with respect to real estate and sustainability. (Recorded 10/9/23)

Jaakko Saariluoman koko Suomen kattava "Lavat auki" -stand up -kiertue saapuu Lahden Sibeliustalolle lauantaina. Saariluoma nauratti Radio Voiman kuuntelijoita perjantai-iltapäivässä esimerkiksi kuvailemalla vaatehuoltoaan. - Keikat minulla menee niin, että laitan vaatteet päälle, menen lavalle ja otan vaatteet pois. En lavalla, se on toisenlaista esiintymistä se. Entä mitä Saariluoma tekee niille vaatteille, joita hän ei enää tarvitse? - Joko laitan ne kiertoon tai pidän ne. Jotkut on vaimoni mielestä olleet minulla jo liian kauan, mutta niihin on ehkä syntynyt jonkunlainen tunneside. Onhan meillä kaikilla ne tietyt, en viitsi tässä nyt sanoa mitkä, verkkarit. Niitä saa käyttää vain sisällä. Kuuntele koko haastattelu. Kuva: Sami Siilin/Suomen Stand Up Club

Viikonloppuna valittu Miss Lahti Vera Blomqvist (17) kertoi maanantaina Radio Voimalla, että luuli sunnuntaina herätessään nähneensä vain unta voitosta. - Minulla oli uudelleen syntynyt olo. Odotin pääseväni löytämään itsestäni uuden puolen ja sen löysinkin. Minulla on nyt paljon voimakkaampi ja itsevarmempi olo. Kuuntele haastattelusta, miten Blomqvist toimii silloin, kun häntä jännittää paljon, millaiset opiskelu ja työkuviot häntä odottavat sekä mitä mieltä hän on Miss Lahti kilpakumppaneistaan.

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Oletko joskus innostunut jostain ja viimeisen päälle motivoituneena lähtenyt tekemään asioita MUTTA muutaman viikon jälkeen toiminta, ja motivaatio, onkin lopahtanut? Minä ainakin olen kokonut tämän. Ratkaisu tähän ei ole muuten lisämotivaation etsiminen. Ratkaisu on volition, eli toimeenpanemisen taidon, kehittämisessä. Minulla oli kunnia saada podcastiin tästä erittäin tärkeästä ja vähän puhutusta aihealueesta keskustelemaan erittäin kova ammattilainen, Ria Parpei! Rian nettisivut ja kirja: https://riaparppei.com/

Peräti 17 Jukolan viestiä kokenut pihkaniska Sami Sundström lähti ystävällisesti kanssani Luukin iltarasteille opastamaan ja antamaan parhaat vinkit. Tämän kevään Kroatia 70km finisher Sami tähtää syksyllä Kullamannen 110km rantalåmalle Ruotsissa. Loppi Trail kilpailunjohtaja Sami tunnetaan myös pidettynä tapahtumien kuuluttajana. Keskityimme nyt suunnistuksen perusasioihin menemättä syvemmälle hienouksiin. Minulla tavoitteena on vain päästä oma rata ehjin nahoin ja eksymättä läpi. Tämä onnistunee, kun pitää kartan kompassin avulla oikeinpäin kädessä, laatii oman suunnitelman rastiväleille ja etenee määrätietoisesti selkeimpiä ja oleellisimpia maa- ja karttamerkkejä seuraillen. Sääennuste on lämmin, joten juomarasteja pitää hyödyntää. Muilta saman radan kuntosuunnistajilta voi kysyä tarvittaessa apua. Tsemppiä kaikille Jukolan ja Venlojen viesteihin osallistuville Porvoossa 2023! Ilmoittaudu Loppi Trail https://lopensamoojat.net/loppitrail/ ja kuuntele TRAILPODDER jakso 83 Spotify, Apple tms. Seuraa IG @trailplodder @trailpodder @sami_sundstroem @loppitrail

Minulla ei ole diagnosoitu ADHD, mutta keväisin aina vaivaa sinnikäs HCRD. Ajattelin jopa jättää Helsinki City Running Dayn väliin 2023. Päädyin kuitenkin kannustamaan Helsinki City Marathon, Half Marathon, Double ja Marathonviesti juoksijoita lauantaina 13.5. Vantaalainen kestävyysurheiluseura Downtown 65 sai jälleen kerran aikaan laajaa huomiota herättävän boogien omalle pisteelleen pari km ennen Olympiastadionin maalia. Heidän mottonaan on: Tosissaan, muttei totisesti. Mahtavan tsempin lisäksi kilpailijoille tarjottiin myös virvokkeita ja hodareita. Saunakin oli paikalla, mutta kiinnostus sitä kohtaan laimeni ulkolämpötilan noustua yli 20 asteen. Huomasin heti megafonilla ja Nuts-kilikellolla varustautuneen Antti Lännenpään, jonka tapasin 2021 Nuts Karhunkierroksella. Aioin tehdä 2023 Karhunkierroksen 166km perusmatkalle tähtäävästä Antista haastattelun, joka sitten heti yleisestä hulabaloosta johtuen osoittautui liian haasteelliseksi. Tästä lyhyestä jaksosta saa varmasti ainakin hyvän ääninäytteen siitä, miltä Suomen suurimman juoksutapahtuman kannustus parhaimmillaan kuulostaa. Pistä IG-seurantaan tilit @ultralankkari @downtown65endurance @helsinkicityrunningday ja kuuntele TRAILPODDER jakso 81 Spotify tai Apple podcast alustoilla. Hyvää äitienpäivää!

Ylös ja Yritä podin kauden viidennessä jaksossa vieraana ravintolayrittäjä ja elämystenluoja Lauri Kaivoluoto. Lauri omistaa tapahtumakylänä toimivan ravintola Backaksen, joka tunnetaan niin tilausravintolana, kesäkahvilana ja tapahtumapaikkana. Tämän lisäksi Backaksen kautta pääsee myös harrastamaan elämysmatkailua luontoretkeilystä metsästykseen. Lauri on myös Tiktokista tuttu kasvo. Siellä hänellä on yli 100 000 seuraajaa. Jaksossa keskustellaan siitä, uskaltaako yrittäjäksi lähteä todella kilpailtulle alalle, silloin kun ei ehkä ole uniikkia liikeideaa. Mitä nykyään arvostetaan alalla? Täytyykö pyörää keksiä uudelleen? Lauri kertoo, miten hänen uransa lähti nousuun ja kuinka hän päätyi lähtemään hurjaltakin kuulostavaan projektiin eli ostamaan huonossa kunnossa olevan kartanorakennuksen remontoidakseen siitä ravintolan. Jaksossa puidaan myös muun muassa B2B ja B2C kaupan eroja ravintolabisneksessä. Ota tämä viihdyttävä jakso haltuun, saat varmasti inspiraatioita yrittämiseen!

Opettajaksi opiskelemaan lähtenyt sairaanhoitaja Mari Heinänen vieraili Hyvän mielen ketjureaktiossa Radio Voimalla 13. maaliskuuta. Vieraaksi hänet valitsi edellisen viikon vieras neuropsykiatristen asioiden asiantuntija, sairaanhoitaja Maria Krigsholm. Heinänen opiskeli Norjassa sairaanhoitajaksi ja hän on työskennellyt myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa psykiatrisena sairaanhoitajana. - Minulla oli vastuualueena lisäksi maahanmuuttajat. Minä tykkäsin siitäkin. Onko se sitten se, että olen ollut itse maahanmuuttaja ja kulttuurissa, jossa on ollut paljon enemmän maahanmuuttajia niin työkavereissa ja kenties potilaina tai asiakkaina. Siihen on tottunut, enkä osaa mitenkään vierastaa tai karsastaa sitä. Monelle tulee Heinäsen mukaan pelko, ettei pärjäisi vastaavassa työssä. - Itse en osaa aina kyseenalaistaa itseäni. Täällä paljon kyseenalaistetaan. Suomalaiset on siinä ihan loistavia. Kuuntele koko haastattelu, jossa Heinänen kertoo lisää esimerkiksi opettajaopinnoista ja työstään sijaisopettajana, sairaanhoitajaopiskeluistaan sekä työstään Norjassa ja maahanmuuttajien psykiatrisena sairaanhoitajana toimimisesta.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. Minulla tavallisena huru-ukkona ei ole sanavarastossa hienoja sanoja, joten yritän selittää mahdollisimman maalaisjärkisesti järjettömältä kuulostavan riskin ottaen. Ei ole ensimmäinen kerta, etten pelkää olla nolaamatta itseäni. Näitä puhumalla itselle oudot ja vieraat asiat kirkastuvat. Lisäksi olen sen verran lainojen koroista ja vakuusarvoista sekä hoitovastikkeiden ja remonttien kustannuskehityksistä kiinnostunut, että yritän ymmärtää, millä tapahtumilla on ja jos on, minkälaisia vaikutuksia niillä olisi suomalaiseen asuntosijoittajaan. Missään tapauksessa en usko, että Euroopan finanssimarkkinat olisivat täysin eristettyjä USA:n tapahtumista ja päinvastoin. Mitään ennusteita ei ole luvassa, mutta pientä apua voi olla suomalaiselle asuntosijoittajalle tulevien viikkojen ja kuukausien kehityksen sulattelussa. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sähköpostilistan koko ylitti 40 000 rajan – miten kaikki alkoi? Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi kurssin nettisivuilta. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. E-kirja löytyy ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan 9. luku – OVRJT-strategian riskit ja siihen liittyvät epäluulot – Tiistaiaudio #258 Tuoretta sisältöä: Matalampi vuokratuotto-% tarkoittaa korkeampaa sijoitusasunnon velatonta hintaa – Blogi #350 “Asunnot elämäntapana” -strategia Milja Kettula Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #246 Eikö asunnot suojaakaan inflaatiolta? – Tiistaiaudio #261 Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta  Ostan Asuntoja TikTok

Ylös ja Yritä podin kauden neljännessä jaksossa vieraana asuntosijoittaja Suvi Schwab. Suvi on asuntosijoittanut vuodesta 2014 ja salkussa hänellä on tällä hetkellä 25-30 asuntoa. Tämän lisäksi Suvi ylläpitää suosittua Instagram tiliä sekä tekee webinaareja Asuntoasiaa.fi brändinsä nimellä. Jaksossa kumotaan taas epäilyksiä, tällä kertaa asuntosijoittamiseen ja sen aloittamiseen liittyen. Voiko asuntosijoittamaan ryhtyä, jos siitä ei ole kokemusta? Onko nyt hyvä aika lähteä asuntosijoittamaan? Onko asuntosijoittaminen riskitöntä?

Kauden kolmannessa jaksossa Larin ja Jonen vieraana on yli 20 vuoden yrittäjätaustalla varustettu Erkka Niemi. Erkka on ollut perustamassa ja kasvattamassa lukuisia yrityksiä. Tunnetuin rooli Erkalla on Siili Solutionin teknologiajohtajana, jossa hän oli viemässä yritystä niin pörssiin, kuin kansainvälisille markkinoille. Nykyisin Erkka tunnetaan Voland Partnersin perustajajäsenenä ja hallituksen puheenjohtajana. Jaksossa kumotaan ennakkoluuloja yrittämisen aloittamiseen tarvittavaan rahoitukseen liittyen. Täytyykö pankkitililtä löytyä jo miljoona, kun lähtee yrittämään? Voiko yrittämään lähteä ilman pääomaa ja säästöjä? Mitä vinkkejä Erkalla on yritystä pystyyn laittaville, aloitteleville yrittäjille?

Pelosta ja ihmisyydestä | Minulla oli ilo jutella tietokirjailija Harri-Pekka Pietikäisen kanssa peloista ja ihmisyydestä. Yläpuolelta voit kuunnella keskustelumme podcast-jaksona, ja tästä alta löydät videomuodossa tallenteen livenä Facebookissa käydystä keskustelusta. Kuulemani palautteen perusteella ajatuksia herättävä ja paljon asiaa sisältävä keskustelu. Avointa puhetta pelosta ja vähän muistakin epämukavista, mutta ihmisyyteen kuuluvista tunteista. Pelosta ja ihmisyydestä – […] The post Pelosta ja ihmisyydestä – Vieraana Harri-Pekka Pietikäinen appeared first on Astetta parempi elämä.

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.2.2023, Joh. 4: 31-38Johdanto: hatun nostamista ja ravintoa”Nostan hattua ja jatkan matkaani.” Näin Martti Lutherin kerrotaan tehneen silloin, kun hän ei ymmärtänyt jotain raamatunkohtaa. Lutherin neuvo nousi mieleeni päivän evankeliumin äärellä. Erityisesti puhe kylvämisestä, niittämisestä ja korjaamisesta tuntui aluksi jotenkin sekavalta.Tämän kokemukseni kanssa en varmasti ole yksin. Raamattu on monelle vaikea kirja, jonka sanoma ei oikein tunnu avautuvan. Aina se ei avaudu, vaikka siihen yrittäisi tosissaan paneutua. Jeesus sanoo päivän evankeliumissa: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Miten pääsemme syömään tätä ruokaa? Miten sana voi ravita ja koskettaa? I Elävää kudosta, ei kivitauluja Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Sanan avautumiseen on monia teitä. Yksi niistä on ymmärrys ja järjen käyttö. Kyky ymmärtää on Jumalan antama lahja. Jumala voi puhutella meitä ymmärryksemme läpi. Raamatun tieteellinen tutkimus lisää ymmärrystä tästä kiehtovasta kirjasta. Raamattu on hyvin inhimillinen kirja. Siinä ihmiset kertovat kokemuksestaan elämän syvästä salaisuudesta, Jumalasta. He kertovat Kristuksesta, joka teki Jumalan rakkauden meille todeksi. Raamattu on aina ollut elävää kudosta, ei valmiiksi kirjoitettuja kivitauluja. Raamatun sanat eivät ole sellaisenaan pudonneet taivaasta niiden kirjoittajien kynään. Kirjoittajat ovat käyttäneet omaa taitoaan ja ymmärrystään ja valinneet sanoja, joiden toivoivat puhuttelevan. Moni kirjoitettu teksti on aluksi ollut puhuttua perimätietoa, jota on vähitellen alettu kirjoittaa muistiin. Kirjoittajat ovat myös lainanneet toisia aikansa ajattelijoita ja synnyttäneet sanoja keskustelemalla uskonyhteisönsä muiden jäsenten kanssa. Raamatun kirjoista on ollut myös monia eri käsikirjoituksia ennen kuin vakiintunut muoto on syntynyt.  Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamattu on syntynyt pitkän historian aikana. Sen kirjojen kokoelma eli kaanon on valittu monien kompromissien tuloksena. Paljon hyviä kristillisiä tekstejä on jäänyt Raamatun ulkopuolella. Raamattua on myöhemmin käännetty eri kielille ja luotu eri aikoina kieltä, joka puhuttelee. Tämän pitkän ja hyvin inhimillisen historian aikana ihmiset ovat tehneet monia valintoja, joiden vuoksi meillä on nyt käytössä nykyinen Raamattu. Raamatun kirjoja on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat todella kirjeitä. Näen Paavalin kirjoittamassa niitä väsyneenä kynttilän heikossa valossa rankkojen päivien päätteeksi. Paavali ei varmasti tarkoittanut vaikkapa Rooman seurakunnille kirjoittaessaan, että juuri hänen kirjeistään tulisi tuhatvuotisia uskon lähteitä. Välillä hänen kirjeissään on sekavuutta ja toistoa. Silti niissä on uskottamattoman syvää puhetta Jumalan todellisuudesta ja samalla hyvin käytännöllisiä neuvoja.  II Kengurutkin märehtivät, märehdi sinäkin! Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Tietoa tarvitaan Raamatun ymmärtämiseksi, mutta tieto ei avaa kaikkea Raamatusta. Millä tavalla pääsen maistamaan Raamatun elävää ravintoa, elämän leipää? Tarvitsen Raamatun hengellistä lukemista. Martti Luther puhui siitä, että voimme käyttää ymmärrystämme etsimään Raamatusta sen ydintä. Tärkeää ei ole lukkiutua yksittäisiin omaan aikaansa sidottuihin jakeisiin, vaan lukea Raamattua Kristuksen läpi. Olennaista on löytää keskus, elämän leipä, jota Kristus meille murtaa. Raamattu on syvästi inhimillinen kirja. Inhimillinen ei kuitenkaan sulje pois jumalallista. Raamatussa inhimillisyys ja jumalallisuus kietoutuvat toisiinsa. Kristuksessa Jumala tulee ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisyyteen: sen epätäydellisyyteen, rosoisuuteen ja elämän suureen kirjoon.  Kun Raamatun kirjoittajat ovat käyttäneet kirjoitustyössään viisauttaan ja lahjojaan, he ovat samalla olleet Jumalan Pyhän Hengen kanavia. Jumalan uutta luova voima on virrannut heidän kyniensä kautta. Epätäydellisenäkin Raamatusta voi löytää olennaisen. Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamatun hengellinen lukeminen on astumista sisälle sen maailmaan: syvyyteen, viisauteen, kertomuksiin ja vertauksiin. Pyhä Henki synnyttää Raamatun sanojen kautta yhteyden minun ja Jumalan välille. Luther kuvasi Raamatun hengellistä lukemista märehtimisenä, latinaksi ruminare. Lehmät märehtivät niin, että ruoka palaa pötsistä uudelleen suuhun pureskeltavaksi. Tätä saarnaa kirjoittaessani minulle selvisi, että myös kengurut märehtivät! Suuri hengellinen inspiraation lähde tämäkin!Raamatun märehtiminen on sanojen pureskelua yhä uudelleen. Se on meditaatiota, mietiskelyä, jota sanaa Luther myös käytti. Raamattua märehtiessäni sanat avautuvat. Salattu ruoka maistuu suussani, ravitsee kehoani ja koskettaa Henkeäni. Jumalan sanasta avautuu elämän leipä ja ikuinen lääke. Ihmisiä ja luomakuntaa rakastavan Jumalan läsnäolo tulee todeksi arkeni keskelle. Saan siitä voimaa ja se auttaa löytämään kiitollisuutta tavallisesta elämästä. Kristuksen rakkaus kirkastuu ja tulee suunnannäyttäjäksi elämääni. Voin märehtiä elämän leipää ja tuntea Kristuksen läsnäolon. Lopuksi: esimerkki Raamatun märehtimisestä Pyrin märehtimään ja meditoimaan Raamatun sanoja aina aamuisin. Raamattua meditoidessani keskityn yhteen jakeeseen kerrallaan. Otan esimerkiksi jakeen ”Jumala on rakkaus.” Aloitan sanomalla mielessäni koko jakeen: ”Jumala on rakkaus.” Sitten toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos: ”rakkaus – rakkaus - rakkaus”. Seuraavaksi jätän viimeisen sanan pois ja sanon: ”Jumala on.” Jälleen toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti sisään ja ulos: ”on – on - on”. Jätän taas pois viimeisen sanan ja sanon mielessäni: ”Jumala – Jumala - Jumala”. Jos jae on monimutkaisempi, kaikkia sanoja ei tarvitse toistaa. Päivän aikana voin palauttaa jakeen mieleeni ja toistaa sitä arjen keskellä.

Aavedata Ghostfest tulee Mukkulan kartanoon lauantaina 4. helmikuuta. Aavedatan Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki kertoivat Radio Voimalla torstaina tulevan viikonlopun aavejahdista. - Meitä jännittää tosi paljon, sillä emme ole käyneet koskaan Lahdessa tutkimassa tätä kyseistä kartanoa. Olemme kuulleet, että siellä on ollut aika paljon kokemuksia ja esimerkiksi Kristoffer Ignatius on meille valottanut, mitä hän on kokenut. Ignatius on Keskitalon mukaan kertonut viettäneensä Mukkulan kartanossa öitä tietyssä huoneessa, jossa hän ei mielellään enää koskaan tahdo yöpyä. - Se vaikuttaa olevan kaikista aktiivisin huone. Todennäköisesti se tulee olemaan yksi meidän hot-spot-tutkimuskohteemme, Keskitalo arvioi. Myös Nikki kertoo odottavansa innokkaasti viikonloppua. - Minulla on nyt päällimmäisenä mielessä se, että kun heitin ajatuksen, että he pistäisivät meidät sinne pahimpaan huoneeseen yöksi, niin nyt nukumme siellä viikonlopun ajan. Saa nähdä tuleeko unettomia öitä. Keskitalo huomauttaa, että Mukkulan kartanossa on aaveisiin liittyen nähty myös nainen, joka laskeutuu portaita alas. Lisäksi hän kertoo työntekijöiden kuulleen ääniä keittiön ja salin puolelta. - Ihan varmoja ei voida olla, onko ne selitettävissä, mutta niitä on sen verran paljon, että ne myös ovat todennäköisesti meidän tutkimuskohteenamme. Kuuntele haastattelusta myös Keskitalon ja Nikin muistoja ja ensimmäisiä kokemuksia paranormaaleista ilmiöistä:

Uudenvuoden laulu. Metsurin ajatuksia metsäkeskustelusta. Miksi EU puuttuu Suomen metsänhoitoon? Entä Keski-Euroopan maiden metsäkorvaukset? Vihreä säästövinkki. Lintuhavainnot tuovat idiootteja lintulaudoille. Muistetaan ennallistamiskeskustelussa kalliot, harjut ja kaupungit. Sähkötuen omavastuun olisi pitänyt olla 200 euroa. Matematiikasta ja indeksikorotuksista. Odottelen yhä vappusatasta. Tukia anelematta ja tuosta vain. Perspektiiviä lasten leikkeihin. Hullun leima on kulkenut mukana sukupolvelta toiselle. Olisin halunnut lahjoittaa kympin. Naapuri jättää auton perän ovelasti kadulle. Kommentti koulujen uskonnonopetukseen. Päivä on aina yhtä pitkä. Kuluuhan se aika näinkin. Tällä liikunnalla pärjää koko päivän. Jätän viimeisen Pentuliven katsomatta. Kyllä on pönötystä. Toimittaja: Laura Haikala Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Joulupukki kertoi Radio Voimalla perjantaina, että ihan aina ei joulupukinkaan mielestä tarvitse olla pelkästään kiltti. - Kiltteysmittari on sellainen, että se sietää vähän molempia. Jos ei aina ole hyvä päivä, niin se kääntyy pikkuisen punaisen suuntaan ja seuraavana päivänä, kun on kiltti, se menee vihreän puolelle. Koskaan ei voi esimerkiksi tietää, millaisen yllätyksen saa sähkölaitokselta, silloin se saattaa käydä tilapäisesti punaisella. Lahden kiltteystilanne näyttää joulupukin mielestä hyvältä. - Tarkastelin juuri asiaa koko Suomen kannalta, niin kyllä Lahti aika vihreä on kiltteydenkin suhteen, kuin myös ympäristön suhteen. Lahden kiltein on joulupukin mielestä ollut Jukka Klinga. - Hänellä oli tuossa juuri eilen vähävaraisille ruokapalvelua. Joulupukin mielestä hän on kyllä tosi kiltti. Lahti on kyllä pullollaan mahtavia ja kilttejä tyyppejä. Pukki yllättää vielä kertomalla, millainen käytös on hänen mielestään parasta. - Villit lapset ovat pukin mieleen. Minulla on hirveästi myös villejä tonttuja, jotka kokeilevat kaikki rajoja, niin siitä oppii elämästä, että ei vaikka kannata pudota kahta kertaa tuosta, kun se sattuu. Tietynlainen villiys on siis joulupukin mielestä hyvä asia. - Ei aina tarvitse olla villi. Hyvä on välillä käpertyä sohvan kulmaan viltin alle ja ruveta lukemaan mukavaa kirjaa. Sekin on ihan arvostettavaa. Kuuntele haastattelu.

Tämän vuoden viimeisessä jaksossa Iisa puhuu sydämestä sydämeen mm. ylikuormituksesta, palautumisesta, joulusta ja sen mukanaan tuomista paineista sekä sekoittaa kissat ja koirat tutussa sanonnassa. Ota itsellesi mukava asento, kuppi teetä ja liity seuraan! Lupa loistaa -kirja - tutustu täällä! Mikäli haluat tuoda henkiset kykysi osaksi arkeasi, oppia hyödyntämään selväaistejasi, vahvistaa omaa intuitiotasi ja löytää yhteyden henkimaailman auttajiin, tule mukaan Sisäisen johdatuksen Oppikouluun! Lue lisää ja liity osoitteessa www.iisaheinola.fi/oppikoulu Haluatko kuulla mitä Oppikoulun opiskelijat ovat sanoneet? Esimerkiksi tätä: "Minulla on ollut sellainen olo, että on ollut jonkin sellaisen äärellä mitä on harvoin tarjolla. Näin kai sen voisi tiivistää. Kaiken tiedon ja taidon välittämisen lisäksi välittyy myös sinun lempeys ja sydämellisyys. Kiitos näistä viikoista!" "Sisäisen johdatuksen oppikoulu oli ihana! Sain lukuisia työkaluja sisäisen johdatuksen kuulemiseen, mutta tärkeintä oli kuitenkin Iisan muistutus siitä, ettei saa unohtaa elää, kun yrittää niin kovasti kasvaa ja että elämästä saa nauttia! Elämänilo on korkeinta energiaa. " "Oppikoulu on auttanut minua jäsentämään yhteyttä selväaisteihini ja näkymättömään maailmaan ja rakentamaan yhteyttä turvallisesti, omassa tahdissani. Yhteys on aina ollut olemassa, mutta se on aika ajoin tuntunut hallitsemattomalta ja joskus myös vähän pelottavalta. Iisalla on ihana lahja sanoittaa ja jäsentää näitä asioita maanläheisesti ja lempeydellä." "Lähdin matkaan ajatuksella, että onkohan tämä sittenkään minulle ajankohtainen vielä nyt. Mutta halusin kuitenkin varmuuden varalle kaiken mahdollisen tiedon. Yllätys tuli ehkä siinä, että tässä todellakin oli ihan vaikka kuinka paljon, ellei jopa kaikki juuri minullekin. Enkä voi olla tässäkään mainitsematta heiluria

On aika juhlistaa valon paluuta, mutta samalla myös kunnioittaa talven rauhaa. Yulen energiaan on helppo samaistua joulun perinteiden kautta, mutta samalla yule voi tuoda nykyisiin perinteisiimme ihanan lisämausteen. Löydätkin tästä jaksosta mm. pohdintaa näiden kahden perinteen yhdistämisestä ja maanläheisiä ajatuksia siitä, miten pysähtyä yulen energiaan rituaalin äärellä. Tervetuloa kuuntelemaan ja ihanaa yulen aikaa! Pssst… Sisäisen johdatuksen Oppikoulu odottaa sinua! Lue lisää ja liity osoitteessa www.iisaheinola.fi/oppikoulu Haluatko kuulla mitä Oppikoulun opiskelijat ovat sanoneet? Esimerkiksi tätä: "Minulla on ollut sellainen olo, että on ollut jonkin sellaisen äärellä mitä on harvoin tarjolla. Näin kai sen voisi tiivistää. Kaiken tiedon ja taidon välittämisen lisäksi välittyy myös sinun lempeys ja sydämellisyys. Kiitos näistä viikoista!" "Sisäisen johdatuksen oppikoulu oli ihana! Sain lukuisia työkaluja sisäisen johdatuksen kuulemiseen, mutta tärkeintä oli kuitenkin Iisan muistutus siitä, ettei saa unohtaa elää, kun yrittää niin kovasti kasvaa ja että elämästä saa nauttia! Elämänilo on korkeinta energiaa. " "Oppikoulu on auttanut minua jäsentämään yhteyttä selväaisteihini ja näkymättömään maailmaan ja rakentamaan yhteyttä turvallisesti, omassa tahdissani. Yhteys on aina ollut olemassa, mutta se on aika ajoin tuntunut hallitsemattomalta ja joskus myös vähän pelottavalta. Iisalla on ihana lahja sanoittaa ja jäsentää näitä asioita maanläheisesti ja lempeydellä." "Lähdin matkaan ajatuksella, että onkohan tämä sittenkään minulle ajankohtainen vielä nyt. Mutta halusin kuitenkin varmuuden varalle kaiken mahdollisen tiedon. Yllätys tuli ehkä siinä, että tässä todellakin oli ihan vaikka kuinka paljon, ellei jopa kaikki juuri minullekin. Enkä voi olla tässäkään mainitsematta heiluria

Saara Aalto saapuu joulukiertueellaan Lahteen esiintymään Ristinkirkkoon yhdessä Lotilan musiikkiluokkien kuoron kanssa maanantaina 5. joulukuuta. - Lapset on meidän tulevaisuutemme toivoja. Lasten kohtalot ympäri maailmaa jotenkin liikuttaa ja on tällä hetkellä aika näkyvillä. Se että saamme lasten äänen kuuluviin tänä jouluna tällä kiertueella, on minulle henkilökohtaisesti tosi inspiroivaa ja tärkeää, Aalto kertoo ja jatkaa. - Rakastan lasten kanssa toimimista. Lapset on niin innostuvia, täynnä elämäniloa ja positiivisuutta. Aallolla on hyviä muistoja Lahdesta ja hän kertoo viettäneensä Lahdessa paljon aikaa. - Olen käynyt eri ravintoloissa ja kävellyt ympäriinsä. Minulla on hyvä fiilis Lahdesta. Laulaja muistelee kuitenkin haikeana jo kuopattua Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjaa. - Se oli silloin ainut paikka Suomessa, missä pystyi opiskelemaan musiikkiteatteria ammattikorkeakoulutasolla. No sitten se lakkautettiin ja nyt ei oikein ole vastaavaa paikkaa, vaikka Tampereellehan sitä yritetään rakentaa. Lahdella oli Aallon mukaan hyppysissään aikamoinen oma juttu. - Sitä en tiedä, miksi se piti lopettaa, mutta Lahti oli tärkeä musiikkiteatteri-ihmisille, Aalto muistelee. Kuuntele haastattelu. Kuva: Saara Aalto

Lahtelaisella huovutustaiteilija Arja Kotirannalla avautuu tällä viikolla alueellamme useita näyttelyjä. "Unia ja Unelmia" -yhteisnäyttely hollolalaisen taiteilijan Tina-Maria Jakolan kanssa on nähtävillä 1. joulukuuta alkaen Heinolan Lintuhoitolassa. Samasta paikasta Heinolasta siirtyy "Linnut, linnut" -niminen näyttely Asemapäällikön kahvilaan Lahteen ja lisäksi Kotirannalla avautuu kolmas näyttely Ravintola Hiidenkivessä. Huovutustaiteilijan neljäs joulukuussa avautuva näyttely nähdään Laanilan kievarissa Saariselällä. Pohjois-Suomessa viihtyvä lahtelainen tekee valtaosan huovutustöistään Lahdessa. - Minulla on niin hyvät työtilat tuolla Sopenkorvessa. Eli minulla on työhuone ja varastot kaikille materiaaleille, joita on paljon, kun teen paljon. Minun on melkein pakko keskittyä tekemään isot työt täällä. Meillä on mökki Kaamasessa ja sielläkin tulee jonkun verran tehtyä huovutustöitä. Kotiranta on asunut Lahdessa jo yli 30 vuotta, eikä ole varma onko se juuri Lahden kaupunki, joka häntä vetää täällä edelleen asumaan. - Vai onko se nämä ihmiset, jotka jotkut ovat niin rakkaita. Se voi olla myös tuo meidän koti Mytäjäisissä. Tykkäämme asua tuollaisessa yli 100 vuotta vanhassa talossa, vanhassa pihapiirissä ja vanhalla asuinalueella. Koti on ehkä se, mikä minua pitää Lahdessa. Huovutustaiteilija toivoo jatkossakin rohkeita kokeiluja Lahden kulttuurikentälle ja nostaa esille Kesannon. - Se on ikävä kyllä vähän ränsistynyt paikka ja siellä käy paljon tuhotyöntekijöitä. Siellä on ongelma, että sinne tulee sotkijoita. Käymme usein siellä koiran kanssa lenkillä ja olemme poimineet sieltä lasinsiruja ja roskia. Se on välillä kaaosta. Toivoisin, että siihen kiinnitettäisiin huomiota. Kotiranta jatkaa vielä vetoamalla, että ihmiset eivät tuhoaisi toisten järjestämiä asioita ja paikkoja Lahdessa. - Toiset tekevät valtavan työn ja jotkut menevät sotkemaan ja rikkomaan joka paikan. Pitäisikö tähän valjastaa joku oma porukka, joka pitäisi huolta näistä ympäristöasioista, jotka myös ovat lähellä sydäntäni. Kuuntele haastattelu. Kuva: Minni Salminen

 Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 20.11.2022 Tuomiosunnuntai (Kristuksen kuninkuuden sunnuntai) Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 25 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” * * * Kaverini osti kirjamessuilta pienen lehtisen, jossa on 1800-luvulla eläneen pappi Johannes Kronstadtilaisen neuvoja kuukauden jokaiselle päivälle. Olemme viettäneet marraskuuta aloittamalla aamut Johanneksen ajatuksilla. Kahdeksantena päivänä johannes kirjoittaa: “Älä anna itsesi nukkua pitkään: pitkä uni veltostuttaa sielun ja ruumiin, se tekee kylmäksi Jumalaa kohtaan ja synnyttää laiskuutta ja välinpitämättömyyttä rukoukseen.” Tämä vei omat ajatukseni viime viikon teemoihin, valvomisen sunnuntaihin. “Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä” jolloin juhlat siis alkavat. Ja tänään on viime viikosta sitten edetty kirkkovuoden viimeiseen sunnuntaihin. Vanha loppuu, uusi alkaa, joulu tulee. Nyt eletään hyvin tiheää aikaa kirkkovuodessa. Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Tuomiosunnuntai. Kuulostaa uhkaavalta ja jotenkin vanhanaikaiselta, hämmentävältä. Hämmentävä on myös tuo teksti jonka luin, ja pelottava. Yhdet lähtevät iankaikkiseen elämään, toiset ikuiseen rangaistukseen. * * * Nyt ollaan kuitenkin ihan ytimessä, elämän ja kuoleman kysymysten äärellä. Otetaan elämä vakavasti. Tää on uskonnonfilosofi Sami Pihlströmin erään kirjan nimi: Ota elämä vakavasti – negatiivisen ajattelijan opas. Mua tämä kirja ja sen ajatukset ovat kiehtoneet pitkään. Tässähän luodaan tämmöinen vastakkainasettelu kaikkien positiivisen ajattelun ja selfhelppi -oppaiden kanssa, ja sitoudutaan negatiiviseen ajatteluun. Mutta se tarkoittaa Pihlströmillä vain sitä, että otetaan vakavat asiat vakavasti. Filosofi ajattelee, että hyvyyttä voi ymmärtää tutkimalla pahuutta, vapautta ja vastuuta voi ymmärtää tutkimalla syyllisyyttä ja elämää voi ymmärtää tutkimalla kuolemaa. Lähestytään mekin näitä vaikeita asioita siis filosofisesti. Kuin Mikko Mallikas, joka tutustuu maailmaan ja ihmettelee. Oletko sinä siellä, Mikko, isä huusi äsken. Juuri sitä Mikko pohtii. Olenko minä täällä? Kenen ilmaa hengitän tässä? Mikko on jälleen pähkäilemässä. Kun henkeä vedän, muiden ilmaa saan, mutta ulos puhallan omaani vaan. Leviääkö Mikkoa maailmaan ja mitä omenanhaju aikaansaa? Olenko edelleen Veturitiellä, kun aamulla sylkäisin maahan siellä? Entä sitten mieliala? Sekin on Mikkoa iso pala. Eilen olin aika hurja, Mikko tunnustaa. Tulos oli aika kurja, yhtä mustelmaa. * * * Kirkkovuoden lopun keskeinen käsite on syyllisyys. Mihin kaikkeen olen syyllinen ja millä tavoin? Miten minut tullaan tuomitsemaan? Syyllisyyden voi jakaa neljään erilaiseen muotoon: Rikosoikeudellinen syyllisyys on melko yksiselitteistä. Lakia on rikottu. Poliittinen syyllisyys liittyy johtajien ja hallitsijoiden toimintaan. Moraalinen syyllisyys on sitä, että jokainen tekoni on altistettu moraaliselle arvioinnille, olipa se juridisesti tai poliittisesti arvioituna miten viaton tahansa. Esimerkiksi kerjäläisen ohi käveleminen ei ole laitonta, mutta se voi olla moraalisesti tuomittavaa. Ja lopuksi, metafyysinen syyllisyys on kaikkein perustavinta. Se on sitä, että jokainen ihminen on syyllinen kaikkien puolesta, Jumalan ja ihmiskunnan edessä, ja minä olen syyllisempi kuin kukaan muu. Voin olla syyllinen pelkästään olemalla olemassa. Tai olemalla paikalla, sivustakatsojana. Niin kuin Mikko Mallikkaankin teot – ne vaikuttavat aina myös luomakuntaan ja toisiin ihmisiin… “Aika jännää. Tämä on taikaa. Olen monessa paikassa yhtä aikaa. Ja yhä enemmän aina vaan minua leviää maailmaan: omenassa, piirakassa, syljessä ja mustelmassa.” …ja tää tekee kaikesta monimutkaista. Jakoa vuohiin ja lampaisiin ei piirretä ihmisten välille. Jakoviiva hyvän ja pahan välillä sijaitsee jokaisen meistä sisällä. Ja kun näitä jakoviivoja nyt mietitään, voidaan miettiä myös sitä, miksi joku meistä ylipäätään on “yksi vähäisimmistä veljistä” ja toinen on se, jonka tulee omasta hyvinvoinnistaan käsin auttaa heikompaa? Metafyysisen syyllisyyden nojalla olemme kaikki syyllisiä tähän asetelmaan jo lähtökohtaisesti. Ja tällaisen metafyysisen syyllisyyden käsittelyn paikkana on oikeuslaitoksen tai omantunnon sijasta yksin Jumala. * * * Aina ei selfhelppi riitä, tai se että asenne on kohdillaan. Maailma on täynnä kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta ja kuolemaa, eikä tsemppi auta. Kärsivien huuto kohoaa kohti Jumalaa ja vaatii meitä vastuuseen viattomasta kärsimyksestä aina ja kaikkialla. Mutta kuten viime sunnuntaina kuulimme, meidät on kutsuttu juhliin. Häihin. Vielä on aikaa olla valppaana ja täydentää öljyvarastot. Voimme tehdä matkaa iloiten, sillä olemme matkalla kohti suurta juhlaa. Ei ole syytä pelätä. Meidät vuohet ja lampaat tulee tuomitsemaan Hyvä Paimen. Hän, joka sanoo itsestään: Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen ( Joh.10:14-16). 

Mikäli toimit asuntosijoittajien ja vuokranantajien parissa, Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirja on lahjainvestointi, joka voi kasvattaa omaa liiketoimintaasi asiakkaiden lumipallon kasvaessa nopeammin. Jos isompi tilausmäärä kiinnostaa, ole yhteydessä harri@ostanasuntoja.com. Kiitos sponsoerille Asntosalkunrakentaja.fi ja Asuntosijoitusapuri Seuraan asuntosijoittamiseen ja vuokraustoimintaan liittyvää uutisointia. Minulla on sellainen käytäntö, että mutu-tuntuma sanoo, että riiittävän monta kertaa kuulen ja luen toistettavan, kuinka asuntosijoittajan tuotto tulee 2 tekijän summana, eli markkinahinnan nousun ja vuokratulon yhdistelmänä, tuotan sisältöä, jossa selitän ne 5 muuta tuoton elementtiä eli niitä on yhteensä 7. Tällä kertaa yritän tuottaa lisäarvoa lisäämällä Sammon osaketta tarkastelunäkökulmaan ja otan omaa asuntosijoitustoimintaani mukaan. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. MUISTUTUS oletko opiskellut kesällä Asuntosalkunrakentaja.fi Blogista sijoitusasuntojen remonteista? Selaatko jatkuvasti asuntoja netissä? Lasketko tunnuslukuja naputtelemalla asunnon tiedot Exceliin? Automatisoi tunnuslukujen laskenta Asuntosijoitusapurilla. Asuntosijoitusapuri laskee puolestasi vuokratuottoprosentin, kassavirran ja muita tunnuslukuja reaaliaikaisesti asunnon myynti-ilmoituksen viereen. Kokeile kuukausi ilmaiseksi koodilla HURU. Tutustu ja tilaa osoitteessa asuntosijoitusapuri.fi. Kovakantisen kirjan tilaaminen onnistuu asuntosijoituskirja.fi -sivuilta ja koodilla KOTIMATKA saa 30 %:n alennuksen.

Minulla ei ole kaikkea, mutta ei minulta mitään puutu.. Psalmi 23:1. Seurassasi Asta Vuorinen.

Kävimme keskuspuistossa lenkillä Mikko Pesosen kanssa. Mikko veti viikkoa ennen juhannusta 2022 Mozart 100 kisan Salzburgissa Itävallassa. Samaan aikaan olin itse taistelemassa kohti Tahoe 200-mailisen maalia Tahoe-järvellä Kalifornian ja Nevadan rajalla. Mikko selvitti hienosti 108 km reitin hyvällä 16:44 ajalla ensimmäisessä alppikisassaan. Minulla sen sijaan jäi yli 300 km juoksun jälkeen kisa kesken neljäntenä päivänä aikarajan umpeuduttua ennen viimeistä huoltopistettä. Käymme läpi tapahtumat ottaaksemme opiksemme. Mikolla on tähtäimessä kesäkuussa 2023 Lavaredo Ultra Trail ja minulla Tahoe 200 uudelleen. Kuuntele TRAILPODDER Podcast Spotify, Apple tai muilla yleisillä alustoilla.

”Joka aamu herään tyytyväisenä ja hyvyys on läsnä kaikessa. Asemani on kohonnut. Minulla on rahaa, haaveita, perhe ja ystäviä. Sitten onni pysähtyy. Tulee kosinta.” Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjäiset käsittelee kolmen erilaisen naisen yhteen kietoutuvaa elämää intialaisessa suurkaupungissa. Yksi naisista on suomalainen antropologi Anu.

Laita hyvä kiertämään. Luuk. 9:10–17. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. Lukijana Pekka Laukkarinen. raamattustartti.fi

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta ja miettii, miten kävisi, jos Suomeen syttyisi sota."Minulla on 16 lastenlastenlasta, ja mietin, miten esimerkiksi 10-vuotias jalkapallotähteni selviäisi pikkulottana ja varmasti hän selviäisi."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Suomeen eksyi nälkiintynyt mursu ja kuoli. Se muistutti ilmastonmuutoksesta, myös monista muista aikamme epäkohdista. Mikä on suomalaisin kesälause? "Minulla on talo täynnä viinaa", "alavilla mailla hallanvaara", "porkkanaraastetta Rosson noutopöydästä" etc..? Missään maailmassa ei ole yhtä paljon kesäteattereita kuin Suomessa. Miksi suomalaiset ovat hurahtaneet niin vimmatusti tähän taidemuotoon? Vesiskootterit ärsyttävät mökkeilijöitä ja rannalla makaajia. Niillä ajelu on epäekologista, vaarallista ja monen mielestä turhaa. Pitäisikö niiden huvikäyttö kieltää kokonaan? Vieraina kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.

Haastateltavana laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius, joka toimi Osakesäästäjien puheenjohtajana 2008-2022. Markkinoilla riittää riskejä, mutta ne eivät tee osakesijoittamista tyhjäksi, vaan päinvastoin, vakuuttaa Timo Rothovius. Riski on kaikkien sijoittajien ystävä, ja tälläkin hetkellä osakesäästäminen kannattaa ilman muuta, hän rohkaisee. Korkeaa inflaatiota Rothovius pitää ohimenevänä, tarjontapohjaisena ilmiönä, joka ei muodosta suurta ongelmaa sijoittajan näkökulmasta. Nollakorot ja elvytys ovat nostaneet assettien hintoja, mutta nykyinen inflaatiopiikki ei hänestä ole keskuspankkien aikaansaamaa. Rothovius luottaa pörssiosakkeisiin, mutta on sijoittanut myös listaamattomiin yrityksiin. Minulla on aika hyvä kuva, mitä salkkuni tuottaa 10-20 vuodessa, mutta ei aavistustakaan, mitä se tuottaa kuukauden tai vuoden tähtäyksellä, hän sanoo. Kryptovaluuttoja Rothovius vertaa pyramidipeliin. Toimittajana Mikko Jylhä.

Porvoolaisen jääkiekkopuolustajan, 35-vuotiaan, Rony Ahosen kausi päättyi ennen aikojaan, kun Helsingfors Idrottsföreningen Kamraternan, eli tuttavallisemmin HIFK Hockey ei onnistunut kaatamaan jääkiekkoliigan neljännesfinaaleissa Turun Palloseuraa (TPS). Hokkareitaan Ahonen ei ole kuitenkaan vielä valmis laittamaan naulakkoon, vaan ura jatkuu ensi kaudellakin. Ahosen pelaajasopimus HIFK:ssä päättyi tähän kauteen. Porvoolaispuolustajan seuraavasta seurasta on jo spekuloitu iltapäivälehdissä ja sosiaalisessa mediassa, mutta Ahonen ei itse halua tässä vaiheessa hiiskahtaakaan tulevasta seurastaan, koska mitään pelaajasopimuksia ei ole vielä allekirjoitettu, eikä mikään ole vielä varmaa. Varmaa on kuitenkin, että miehellä piisaa pelihaluja, eikä hän ole vielä valmis lopettamaan pelaamistaan jääkiekkoammattilaisena. – Minulla on vielä korkea motivaatio harjoitteluun, pelaamiseen ja tähän elämäntapaan, ja se on vain nostanut päätään koko ajan enemmän ja enemmän, Ahonen sanoo.

Kouvolasta suureen tietoisuuteen ponnistanut Peer Günt on ollut uransa alusta saakka häkellyttävän määrätietoinen musiikkinsa suhteen. Jo debyyttialbumillaan bändi esitteli musiikillisen linjansa, jota ei ole missään vaiheessa ollut tarvetta reivata. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa vieraana on bändin kitaristi-laulaja Timo Nikki. Hän kertoo bändin perustamisesta, klassikkoalbumeiden äänityksistä, mutta myös vaikeammista ajoista kun klassinen kokoonpano tuli tiensä päähän. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "okiN" Kudjoi Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen * * * Tuotanto: SoundWorks Finland

Ihmiseksi tullut Jumala sanoo äidilleen ja meille: anna minun olla. Anna tämän asian olla. Minun aikani ei ole vielä tullut. Aivan kuin hän sanoisi: Minulla on omat mahdollisuuteni ja suunnitelmani, jotka ovat jossakin hyvin kaukana teidän hätäilynne ja järjestämisenne ulottumattomissa.

Oikein hyvää ensimmäistä sunnuntaita loppiaisesta ja hyvää uutta vuotta minunkinpuolestani. Tänään vietetään kasteen sunnuntaita. Minulla on tässä saarnantaustalla muutama Susanna Majurin valokuvateos, jotka eivät suoraan liity siihenmitä puhun, ja toisaalta ne liittyvät oleellisesti. Te jotka kuuntelette tätä etänä voittegooglata jonkun Susanna Majurin teoksen vaikka läppärin ruudulle.Susanna oli valokuvataiteilija joka kuoli vuonna 2020. Hän oli ikäiseni ja nuorenakaverini, jonka kanssa pyörittiin Kangasalla – välillä liftattiin Helsinkiin, käytiinkirppiksillä ja sen semmoista. Mulla oli myös hyvä ystävä nimeltä Tero, ja Teronperheen vapaa-ajan asunnolla entisessä koulumiljöössä Susanna kehitti Teronkanssa tuon sadunomaisen tekniikkansa, missä hän levitti suuren kuvallisenkankaan Teron perheen uima-altaan pohjalle.Susannan töissä vesi on hyvin oleellinen elementti – se voi hukuttaa tai viedämukanaan, mutta se myös kannattelee. Näissä teoksissa se kuvaa esimerkiksiihmisen tunteita, muistoja ja alitajuntaa.Vesi onkin hirveän vahva elementti. Päivän evankeliumissa Johannes kastaaJeesuksen. Kasteen sunnuntai on hyvä aika pysähtyä pohtimaan veden painoarvoaluterilaisuudessa ja kasteen merkitystä, elämän ja kuoleman kysymystä – paitsi yksilölle, myös kirkolle. Ihmiset eivät enää kasta lapsiansa, kuulee sanottavan. Miksieivät? Mulla on siis pohdinnan alla kaksi hyvin suurta kysymystä, vesi ja kristillinenkaste, jotka tietenkin myös liittyvät toisiinsa. Aloitan vedestä.* * *Veteen liittyy valtavasti rikasta symboliikkaa ja eri uskonto- ja kulttuuriperinteissä vesiymmärretään olemassaolon alkulähteeksi. Muinaisen intialaisen papin rukous on:”tuokoot vedet meille hyvinvoinnin”. Veteen liitetään uudistumisen merkitys, koska sehävittää ja huuhtoo pois olemassaolevat muodot ja järjestykset, ja avaamahdollisuuden jonkin uuden syntymiselle. Erityisen vahvasti tätä symboloivaterilaiset upotusrituaalit. Upotus on eräänlainen kuoleman vastine ihmisen tasolla, jakosmisella tasolla sitä vastaa suuri tulva, joka aika ajoin hajottaa maailmanalkumereen.Suomalaisessa luterilaisuudessa kasteen ulkoista symboliikkaa on sen sijaan pidettytoisarvoisena. Kastevesi itsessään on vähäpätöistä, vain Jumalan sanalla on useinajateltu olevan merkitystä. Lutherin virressä lauletaan: “Silmä näkee kasteessa vainvettä paljaaltansa, vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa”. EeroHuovisen mukaan kasteen ymmärtäminen on ihmiselle ”ylivoimainen juttu”: senäyttää ”vain tilkalta vettä”.Mutta mikä voima tuossa tilkassa vettä piileekään! Johanneksen evankeliuminalussa Kristus kuvataan “todelliseksi valoksi, joka valaisee jokaisen ihmisen”, javarhaiskristillisessä kirjallisuudessa kasteesta puhuttiin vielä “valaistumisen kylpynä”.Klemens Aleksandrialainen esimerkiksi kutsui kastettuja ”valaistuneiksi”. Valonpuolella olemisesta seurasi velvollisuus taistella pimeyttä vastaan. Vesi on Jumalanlahja, joka ravitsee ja pitää yllä luomakuntaa. Jumala loi veden antamaan maallekasvun ja virkistämään ja puhdistamaan meitä.* * *Tuolla vedellä meidät siis kastetaan eli liitetään Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.Mitä se merkitsee? Onko merkitys jotenkin hämärä tai epämääräinen, jos ihmiseteivät halua enää lapsiaan kastettavan?Kysymys on tietenkin monimutkainen ja siihen liittyy maailman muuttuminen jakristinuskon merkityksen muuttuminen yleisemminkin. Nuoret aikuiset eivät olekiinnostuneita kirkosta. Vai sittenkin niin, että kirkko ei ole aidosti kiinnostunut heistä,hankalien kysymysten esittäjistä? Nyt ei kuitenkaan mennä näihin pohdintoihin,pysytään veden äärellä.Kasteen suhteen moni tuntuu miettivän, että “antaa lapsen myöhemmin itsepäättää”. Näinkin voi toki ajatella, ja vanhemmat haluavat joka tapauksessa parastalapselleen – he tekevät ratkaisunsa sen ymmärryksen perusteella, joka heillä onlapsen parhaasta. Itse olen kuitenkin iloinen monesta asiasta jota ei ole tarvinnut itsepäättää. En rakasta jokaista suomalaisen luterilaisuuden pienintä piirrettä, ja muutkirkkokunnat tai irtautuminen kaikesta ovat hetkittäin houkutelleet, mutta on olluthuojentavaa ajatella lopulta, että tähän elämään olen syntynyt ja tähän kirkkoonminut on kastettu. Syntymässähän tulee paljon muutakin, mitä ei voi itse valita –perhe, suku, kulttuuri, kotimaa, äidinkieli ja niin edelleen. Ja mitä omiin lapsiini tuleeniin ajattelen, että he tekevät joka tapauksessa aikuisena omat valintansa niidenasioiden suhteen jotka ylipäätään ovat valittavissa. Minusta on kuitenkin tärkeää ettäheillä on vahvat juuret mistä ponnistaa – yhteisö, perheen ja suvun traditiot.Vanhempien maailmankatsomukset, joihin myöhemmin voi peilata noita omiavalintoja ja elämänpolkuja.Kasteessa itsessään ei ole mitään hankalaa tai vaikeaa. Kaste liittää kastettavanKristukseen, kirkkoon, yhteisöön ja tradition pitkään jatkumoon. Kasteessakastettava liittyy Jeesuksen seuraajiin, taisteluun paremman maailman puolesta.Tietysti kaste on myös salaisuus, kuten kaikki Jumalaan liittyvä on.Uudessa testamentissa kastetoimitukset kuvataan yllättävänkin yksinkertaisina.Niistä puuttuu seremoniallisuus, valmistautuminen ja sanojen tulva. Apostolienteoissa Filippos kastaa tiellä kohtaamansa hoviherran. Kun hoviherra ymmärtää Jeesuksen olevan kirjoituksissa luvattu messias, hän toteaa Filippokselle: ”Tässä onvettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Ei estä, kaste toimitetaan.Kaste on melko yksinkertainen rituaali, siinä ei nykyäänkään lopulta ole kovinmontaa välttämätöntä palasta. Yksi niistä on vesi.Lisäksi voi sitten tehdä omista juhlistaan ihanat ja oman näköiset, jos haluaa.* * *Kuva 4 / Susanna Majuri 3Vielä yksi muisto Susannasta.Silloin nuorena, tai teini-iässä, kun me asuttiin vielä kodeissamme Kangasalla,Susanna oli maalannut huoneensa seinät jollain veteen viittaavalla värillä, entarkkaan muista sävyä. Tuo huone (ajalta ennen sisustusblogeja) oli tosi vaikuttavaja halusin samanlaisen. Oman huoneeni sävyn muistan hyvin – mikään muu kuinveden väri ei tullut enää kysymykseen. Voimakkaan turkoosissa huoneessa olierikoinen, vähän synkkä mutta kaunis tunnelma. Kuin veden alla. Makoilin sielläaikana, jolloin kirkkoon ja kasteeseen liittyvät asiat eivät tuntuneet elämässänimitenkään tärkeiltä, mutta jos nyt jälkeenpäin katsotaan niin vertauskuvia voimuodostaa.Jotain näistä pohdinnoista toivoisin myös tapoihin joilla kastetta sanoitetaan. Vedensymboliikka on voimakasta. Vesi antaa aisteille paljon. Veden voimaa ei kannatapienentää, vesi ei ole koskaan vähäpätöistä tai tavallista. Kristillinen kaste liittyyikiaikaiseen vesipesun symboliikkaan ja initiaatioriittien jatkumoon, mutta tuo niihinjotain aivan uutta – Jumalan armon. Kaste muuttaa maailmaa ja voimaannuttaaihmisen.Loppuun vielä lainaus Susannan sanoista näyttelysalin seinältä: “Etsin yhäalkuperääni. Seuraan vettä. Joskus siitä näkyy vain aavistus. Vesi on kulkureitti,tuntu kodista, alkumme”.

Vaiherikas vuosi 2021 on hyvä päättää pohdiskeluun hyvän elämän anatomiasta. Minulla oli suuri kunnia saada vieraaksi henkilö, jonka ajattelua, kirjoittamista ja tapaa kohdata ihmisiä arvostan suuresti. Jaksossa kävimme läpi mm. miten löytää optimistinen elämänasenne ja mitä ajatella kun maailma kaikkine ikävine tulevaisuudenkuvineen heittää ympärillä volttia? Olemmeko me ihmiset oman onnemme seppiä vai tarvitaanko mukaan myös muita ihmisiä ja ympäröivää yhteiskuntaa? Mitä ajatuksia jakson vieraalla herää siitä, että onko meitä homo sapiens -nisäkkäitä tarkoitettu elämään modernin maailman hektisessä melskeessä? Olemmeko me ihmiset jakautuneet yhä syvemmälle omiin poteroihimme ja voimmeko löytää yhteisen sävelen paremman maailman rakentamiseen? Mitä yli 12 000 kohtaamista yöllisessä radio-ohjelmassa suomalaisen kanssa opetti? Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä kanssani pohtimassa monessa mukana ollut The One and Only Pekka Sauri. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Pekka Sauri - Twitter: https://twitter.com/pekkasauri - Kotisivu: https://www.pekkasauri.fi/

OlympiaCastin syyskauden viimeisen jakson vieraana on Janne Vuorinen. Pesäpallolegenda johtaa nykyisin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukaa ja toimii viiden lumilajin lajiryhmävastaavana Huippu-urheiluyksikössä. Kun sanoo nimen Janne Vuorinen, pesäpallon ystävien lampussa ei tarvitse valon syttymistä kauaa odotella. Ennen kaikkea Sotkamon Jymyn 1990-luvun kultajunan veturina tunnettu Vuorinen on yksi kaikkien aikojen pesäpalloilijoista, joka on voittanut muun muassa yhdeksän Suomen mestaruutta pelaajana ja kaksi pelinjohtajana. - Olen ollut pesäpallossa vuosikymmeniä mukana. Totta kai se on opettanut paljon asioita ja varmasti antanut paljon sekä siviili- että työelämään. Olen kiitollinen, että olen saanut tuollaisen polun kulkea pesäpallon parissa junioripelaajasta huipputasolle ja myös valmentajana ja pelinjohtajana, Vuorinen sanoo. Vaikka pelaajauran päättymisestä on jo vuosia, eikä Vuorista viuhkan varressakaan ole enää viime vuosina nähty, huippu-urheilu on yhä tiiviisti osa hänen elämäänsä. Vuorinen toimii nimittäin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan johtajana. - Olympiavalmennuskeskus on yhteinen foorumi, jossa on eri toimijoita. Meidän alustastamme on pystytty koordinoimaan toimintoja, vahvalla dialogilla lajien kanssa. Lajia hyödyttäviä asioita tapahtuu vääjäämättä, eikä niiden tarvitse jokaiseen asiaan hakea itsenäisesti ratkaisuja. Kun lajeja saadaan yhteen, myös yhteinen ymmärrys kasvaa, Vuorinen kuvaa Olympiavalmennuskeskuksen toimintaa. - Lajien arki on hektistä. Lajit voivat luottaa, että tällainen foorumi tuottaa lisäarvoa heidän arkeensa, eikä kaikista asioista tarvitse itse kantaa huolta. Lajien täytyy aina omistaa oma toimintansa ja he tekevät sen ydintehtävän, mutta meidän tehtävämme on tuottaa siihen lisäarvoa ja vaalia jatkuvuutta – konkreettisten tarpeiden ohjaamana. Vuorisen rooli lumilajeissa on monipuolinen, sillä kuluneella olympiadilla perustetun Olympiavalmennuskeskuksen johtotehtävien lisäksi hän toimii myös Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä lajiryhmävastaavana. Vuorisen vastuualueella ovat rinnelajit sekä mäkihyppy ja yhdistetty. - Minun tapani toimia on ollut se, että pyrin luomaan hyvät, luottamukselliset suhteet lajien valmennuksen, urheilijoiden ja liittotason kanssa. Sitten tuomme Olympiavalmennuskeskuksen ja Huippu-urheiluyksikön voiman niistä tarpeista, jotka perustuvat jatkuvuuteen ja sopivasti poikkilajillisuuteen. Olen kokenut sen järkeväksi toimintatavaksi, Vuorinen avaa tuplatyönkuvaansa. - Minulla on ollut hieno tehtävänkuva, kun olen päässyt näkemään asioita sekä Olympiavalmennuskeskuksen että Huippu-urheiluyksikön näkökulmasta. Olen kokenut sen niin, että kaikki on samaa asiaa, kun tehdään lajien kanssa arjessa töitä. Yksittäisiä tehtäviä toki on, jotka liittyvät vain toiseen, mutta samaa kokonaisuutta tässä tehdään molemmissa tehtävissä. Se on ollut hyvin luontevaa.

Kaikesta ekopuheesta huolimatta suomalaisten kulutuspäästöt ovat viime vuosina kasvaneet. Minulla meni pitkään tajuta, että esine ei katoa maailmasta, vaikka se katoaisi vinttikomerostani, sanoo toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurén kolumnissaan.

Nyt oli raudanlujaa ja kiinnostavaa sunnuntailenkkiseuraa, kun vieraaksi podcastiin tuli 10x Ironman Hannu Junkkaala. Hannu voitti äskettäin hyvin menneestä Köpiksen Ironman kisasta himoitun paikan Havaijin Ironmanille lokakuussa 2022. Tässä jaksossa hän murtaa seuraavat 10 myyttiä, jotka haittaavat triathlonin harrastamista: 1. Uimataidon puute/heikkous ja avovesiuinnin pelko. 2. Ajanpuute ja treenituntimäärän riittämättömyys. 3. Suomessa ei voi varsinkaan talvella kunnolla/turvallisesti treenata. 4. Minulla ei ole tarvittavaa triathlon osaamista tai valmentajaa/ohjaajaa. 5. Unelmoin Havaijin Ironmanista, mutta sinne on mahdoton päästä. 6. Parhaat kisat ja harjoitusleirit ovat kaukomailla, jonne matkustaminen triathlonvarusteiden kanssa on hankalaa/kallista. 7. En omista tarvittavia triathlonvarusteita, eikä ole varaa ostaa kalliista triathlonpyörää ja märkäpukua. 8. Harrastan ultra/polkujuoksua, eikä kalenterissani ole tilaa Ironman triathlonille. 9. Olen liian vanha oppimaan uusia teknisiä lajeja kuten triathlon, pelkkä juoksu on helpompaa. 10. Juoksu on päälajini, eikä uinnin ja pyöräilyn treenaus kehitä juoksukuntoa. Crosstraining ei kannata, juoksija kehittyy vain juoksemalla.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jenni Hiirikoski. Keväällä 35 vuotta täyttävä Naisleijonien kapteeni on ikoni paitsi suomalaisessa myös kansainvälisessä jääkiekossa. Jenni Hiirikoski on ikoni ja käsite kansainvälisessä jääkiekossa. Todisteena hurjasta statuksesta toimii vaikkapa kaksi perättäistä valintaa olympiaturnauksen ja peräti seitsemän valintaa MM-turnauksen parhaaksi puolustajaksi. - Minulla on ollut sellainen ajatus, että haluan olla tosi hyvä siinä, mitä teen – ja olen ollut valmis tekemään töitä sen eteen ja oppimaan uusia asioita. Urheilijana ei ole koskaan valmis, ja varsinkin tässä pelissä siellä on aina asioita, joita voi tehdä paremmin, Hiirikoski avaa pohjattoman kehittymismotivaationsa taustoja. - Itseäni kiehtoo joukkueurheilu siinä, että kun yksin ei voi menestyä, miten saamme koko porukasta ja kaikista yksilöistä paras irti, jotta olemme yhdessä parhaimmillaan. Niihin juttuihin olen halunnut urani varrella keskittyä; siihen, miten itse tekee kavereista vierellä parempia ja miten he saavat sinusta parhaan irti. Helmikuussa Hiirikoskella on edessään uransa neljäs olympiaturnaus Pekingissä. Aiemmista kisoista on ollut tuomisina kaksi olympiapronssia, minkä lisäksi Hiirikosken palkintokaapista löytyy peräti seitsemän MM-mitalia kirkkaimpana MM-hopea Espoosta 2019, jolloin hänet valittiin koko turnauksen parhaaksi pelaajaksi. - Oman maan edustaminen on joka kerta yhtä hienoa. En vaihtaisi mihinkään niitä kokemuksia ja kohtaamisia pelaajien ja valmentajien kanssa. Se on antanut omaan elämääni aivan huikeasti asioita ja oppia. Olen päässyt näkemään maailmaa yhdessä upeiden ihmisten kanssa ja kokemaan yhdessä niin onnistumisia kuin pettymyksen hetkiäkin, Hiirikoski hehkuttaa yli 350 A-maaottelua sisältänyttä matkaansa. Naisleijonat valmistautuvat kohti Pekingiä kolmea eri reittiä pitkin: kotimaassa, Yhdysvaltain yliopistojärjestelmässä ja Ruotsissa. Hiirikosken reitti Pekingiin kulkee Ruotsin kautta, sillä hän pelaa jo kuudetta kauttaan Euroopan kovatasoisimmassa sarjassa Luulajan kapteenina – osin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän urheilija-apurahan turvin täysverisenä ammattilaisena. - Kun pääsarjatasolle aikanaan nousin, tavoitteena oli se, että joku päivä ammattilaisuus on mahdollista. Urheilija-apuraha on ollut tosi iso asia; se mahdollistaa meille täysipainoisen urheilijan arjen. Myös tuleville sukupolville se on hieno asia, kun jo nuoresta asti on mahdollista päästä harjoittamaan urheilijan ammattia, Hiirikoski kiittelee. Hiirikoski ei suinkaan ole ainoa suomalainen Luulajassa. Hiirikosken tavoin maajoukkueen tähtipelaajiin kuuluvat Ronja Savolainen, Petra Nieminen, Noora Tulus ja Viivi Vainikka elävät ja hengittävät samaa huippu-urheiluilmaa Pohjois-Ruotsissa. - Meillä on oma Suomi-mafia täällä. Tiiviisti teemme yhdessä töitä ja olemme kuuluneet myös maajoukkueen runkopelaajiin. Joka päivä potkimme toisiamme eteenpäin täällä. On hienoa, että meillä on täällä tällainen Suomi-yhteisö, mutta olemme toisaalta päässeet myös hyvin kiinni ruotsalaisuuteen, Hiirikoski naurahtaa.