Podcasts about suomalaiset

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lottokansaa. Onko vaurastumisen pakko olla tuuripeliä, vai voiko se myös olla aktiivinen taito, jota voi harjoitella? Entä mikä merkitys omalla ajattelutavalla on vaurauden tavoittelussa ja tavoitteen saavuttamisessa?  Kaisa Kivipellon ja Toni Lähteen kanssa studiossa on varallisuusvalmentaja, sarjayrittäjä ja Vauras Nainen -konseptin perustaja Terhi Majasalmi, joka on urallaan valmentanut tuhansia suomalaisia kohti suurempia taloudellisia tavoitteita. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi niin monella on vaikea sanoa ääneen haaveilevansa vaurastumisesta – ja mitä tapahtuu, kun oman ajattelutavan päättää muuttaa.   Terhi vertaa suomalaista ja amerikkalaista asennetta vaurastumiseen: siinä missä Suomessa yrittäminen herättää helposti kysymyksen "mitä toi luulee olevansa", Yhdysvalloissa kukaan ei ihmettele ääneen, miksi joku yrittää. Terhi kertoo myös, miten ja miksi hänestä itsestään tuli miljonääri, miksi useampi tulovirta on turvan rakentamisen perusta, ja miksi naisten taloudellinen itsenäisyys on asia, josta pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän.

Suomalaiset ovat totutelleet Nato-jäsenyyteen kaksi vuotta. Mitä Suomessa ajatellaan Natosta? Uuteen tutkimukseen tutustutaan apulaisprofessori Hanna Wassin ja professori Tuomas Forsbergin johdolla. Tänään julkistetaan kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset - mihin nuoret haluavat, mihin he pääsevät? Kuulemme Rautalammilaisia abiturienttejä ja Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaa Pietari Meriläistä. Toisessa keskustelussa puhutaan otsikkoja nostaneesta hantaviruksesta; kuinka hyvin tilanne on terveysviranomaisten hallinnassa? Studiossa erityisasiantuntija Liina Voutilainen ja apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Kuulemme myös tuoreet terveiset Brysselistä EU-ministerijen turvallisuuskokouksista ja Kouvolan KooKoon puheenjohtajan tunnelmmat eilisen jääkiekkoottelun jälkeen. Ykkösaamun juontaja on Mika Kriikku, Petri Kejonen ja Annette Blencowe tuottavat. Toimittajina ovat Satu Heikkilä, Tuukka Tervonen, Hannele Muilu ja Maija Tuunila.

Yhteisen ja usein vaietun historian kertominen on kaunokirjallisuuden keskeisimpiä tehtäviä. Suomalaiset rakastavat historiallisia romaaneja. Eräs lajityypin menestyneimpiä kirjailijoita on Kirsti Manninen, joka on julkaissut muun muassa kirjailijanimi Enni Mustosen takaa laajasti kirjoja Suomen historiasta. !800-1900-lukujen vaihteen Pohjanmaasta kertovan romaanisarjan aloitusosan juuri julkaissut kirjailija Kirsti Manninen on Kulttuuriykkösen vieraana. Entä millaista oli elämä 1930-luvun Petsamossa? Vieraaksi saapuu myös esikoiskirjailija ja historiantutkija Virpi Vainio, jonka tänä vuonna ilmestyvä kirjasarja kertoo muun muassa Petsamoon liittyvän vakoilujutun tarinaa. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Uusien autojen kauppa laahaa pahasti, mutta käytetyt tekevät edelleen kauppansa. Mutta millaisia autoja suomalaiset ostavat?Uusien autojen myynnistä sähköisten mallien osuus kolkuttelee puolta kokonaismyynnistä. Miten on on käytetyissä? Vieläkö diesel kiinnostaa, vai onko sähkö korvannut polttomoottorin?Aake ja Tuomas käyvät läpi alkuvuoden myydyimmät käytetyt automallit.

Erikoinen tutkimus paljastaa, miten kahvikupin kanssa pitäisi oikeasti kävellä ilman läikyttämistä. Samaan aikaan yhdysvaltalaismies on hämmästellyt suomalaisessa kaupassa puolisonsa tapaa repiä sixpackista yksi tölkki. Tapa, joka jakaa mielipiteitä. Suomalaiset kaipaavat myös tissiä takaisin voipaketteihin ja studiossa pohditaan, millä kaikilla nimillä irtokarkkeja oikein kutsutaan. Osa näistä aiheuttaa Minnalle suoraan kylmiä väreitä. Kimmon pitkään odottama hetki koittaa, kun hirvilive starttaa virallisen hirvivaellustukihenkilön johdolla. Lisäksi käydään läpi kehon oudoimpia reaktioita: takahampaisiin säteilevä päänsärky ja chilin aiheuttama kutitus takaraivossa.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudelta arkisin klo 6 alkaen!

Suomen kasvuyhtiömarkkina elää ristiriitaisia aikoja. Toisaalta kasvuyritykset keräävät ennätyssummia rahoitusta. Toisaalta monet Suomesta ponnistaneet huippuyhtiöt on myyty ulkomaille.Valtion pääomasijoitusyhtiön Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo, miten Suomi voi pitää kiinni seuraavista superyhtiöistä ja tekoälyaallon voittajista.Studiossa Pian kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomalaiset eivät osaa nauttia arjen pienistä iloista, vaan raahustavat raatamisen sohjossa viikonloppukeitaasta toiseen. Mutta tarviiko sen olla näin?www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiLaadukkaat CBD-tuotteet niin öljyinä, suihkeina kuin nallekarkkeinakin löydät osoitteesta naturecan.fi! Käytä kassalla koodia OTETAAN20 niin saat -20% alennusta tilauksestasi!Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenTam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia OTETAAN15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi!Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen nostaa esiin runsasta keskustelua kirvoittaneen kansanedustaja Päivi Räsäsen tuomion, jonka Korkein oikeus langetti hänelle kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa kansanedustajista ja kansalaisista on ollut sitä mieltä, että päätös vaarantaa sanan- ja uskonnonvapauden. Ovatko ne nyt mennyttä? Pekka Seppänen tarttuu tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 70 % sekä ruotsalaisista, norjalaisista että tanskalaisista lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, suomalaisista vain puolet. Suomalaiset lahjoittavat mieluusti kotimaahan, muut pohjoismaalaiset hädänalaisiin maihin. Lisäksi miehet ovat lahjoittajina ohittaneet naiset. Miten tämän selitetään? Kaarina Hazard pohtii aprillipäivän hengessä nykyistä meininkiä, jossa poliitikot valehtelevat julkisesti ja tavikset suvereenisti somessa. Samaan aikaan videomanipulaatio on normi ja tekoäly otsikoi uutiset. Hazard kysyykin ritareilta ketä tai mitä he uskovat sekä ketä tai mitä pitäisi uskoa?

Suomalaisperhe pahoinpidellään kotonaan Norrköpingissä. Hetken päästä kymmeniä miehiä aseistautuu ja lähtee jahtiin. Onko kaikki vain sattumaa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Helmikuussa 1979 Navestadin lähiössä Norrköpingissä tavallinen perjantai-ilta muuttuu painajaiseksi, kun kolme aseistautunutta miestä tunkeutuu Jaakon ja Lyylin asuntoon.Sana leviää: Seppo ja kymmenet muut suomalaiset kokoontuvat ja alkavat etsiä “veljeksiä”, joita syytetään suomalaisten pahoinpitelyistä. Pian paikalla ovat myös median edustajat ja myrsky on valmis. Miksi ruotsalaisen nuorisojengin uhrit ovat suomalaisia – ja kenen vastuulla on pitää huolta ettei suomalaisia enää pahoinpidellä?Haastateltavat: Jaakko / navestadlainen, Lyyli / navestadlainen, Seppo / navestadlainen, Peter Bauer / tutkija Linnéuniversite,Ohjelman on tehnyt: Lotta HoppuTuottaja: Julia Wiraeus. Käsikirjoitus: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila KälvemarkKertoja: Ramin FarzinLoppumix: Björn Nitzler.

Suomalaiset pitävät tunnetusti osingoista. Miksi näin on? Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat osinkosijoittamisen kipupisteisiin ja mahdollisuuksiin sekä siihen, miten yhtiön osinkopolitiikkaa pitäisi tulkita sijoittajan näkökulmasta.(00:00) - Intro (00:45) - Ajankohtaiset markkinakuulumiset (21:30) - Suomalaiset tykkää osingoista – miksi näin on? (23:33) - Ovatko osingot aina hyvä juttu? (25:50) - Takaisinostot (27:16) - Mikä on hyvä osinkoyhtiö? Kasvava vai suuri osinko? Entä, jos yhtiö jakaa osinkoa yli tuloksen? (30:05) - Onko osinkohurma laskenut? (32:10) - Esimerkki: Sammon muuttunut osinkopolitiikka (33:40) - Onko parempi maksaa osinko kerralla vai osissa? (36:50) - Investoidaanko Suomessa liian vähän kasvuun? (40:55) - HOT or NOT: iso osinkotuotto ja olympialaiset Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti kertoi matkailun kuulumisia Pookin iltapäivässä.

Yhdysvallat sekaantuu eri konflikteihin maailmalla. Mitä maa ulkopolitiikallaan tavoittelee? Keskustelemassa UPIn johtava tutkija Ville Sinkkonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Suden metsästyskiintiö alkaa jo täyttyä. Puhelimessa Riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma. Suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt, ja sitä halutaan nostaa. Mikä neuvoksi? Vieraina liikunta- ja urheiluministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) sekä liikkumisen edistämisen yksikön päällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungilta. Miten löytää kesätyöpaikka ilman työkokemusta? Vieraana Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Koe ja kuule kotimaan luonto Honka, petäjä tai mänty. Suomalaiset tuntevat tämän komean havupuun monella eri nimellä. Luontoretkellä Mika Honkalinna kertoo, miksi mänty on yksi hänen suosikkipuistaan ja miksi se on ollut ja on edelleen suomalaisille merkittävä puu. Retkikaverina Liminganlahdella Matturin mäntyä ihailemassa on Juha Laaksonen.

Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Kun taiteilija Akseli Gallen-Kallela matkusti perheineen Brittiläiseen Itä-Afrikkaan eli nykyiseen Keniaan vuonna 1909, he vuokrasivat tiilitalon Nairobin ulkopuolelta. Heidän kotonaan oli mustia palvelijoita, jotka saivat päivittäin maistaa virtahevon nahasta tehtyä ruoskaa. Kuka tätä ruoskaa käytti, ja miksi? Janne Lahden ja Johanna Skurnikin Kolonialismin muokkaama maailma (Otava 2025) avaa eurooppalaisten imperiumien historiaa ja jälkiä suomalaisille tuttujen ja ennalta tuntemattomien yksilöiden sekä yhteisöjen kokemusten kautta. Kirja tarkastelee kolonialistisia valtarakenteita ja asenteita useista näkökulmista ja tuo esiin erityisesti alkuperäiskansojen, rodullistettujen ryhmien ja siirtomaavallan kohteeksi joutuneiden äänet. Kirja kertoo, että vaikka Suomella ei ollut omia siirtomaita, miten suomalaiset ovat olleet mukana kolonialistisissa prosesseissa niin tieteessä kuin siirtomaahallinnossa. Miten suurta syyllisyyttä suomalaisten tulee kolonialismista tuntea ja miten kolonialismin perintö näkyy Afrikassa? Entä miten kolonialististen rakenteiden purkaminen näkyy eteläafrikkalaisessa yliopistomaailmassa? Keskustelemassa ovat yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin Yliopistosta, tieteen ja tiedon historian dosentti Johanna Skurnik Turun yliopistosta ja EU:n Sahelin erityisedustajan kabinettipäällikkö David Korpela. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiää haastattelee Jussi Häkkilä. Suomalaiset nuoret ovat saaneet opetusta paloturvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta jo 30 vuotta. Turvallisuuskoulutusta saaneiden nuorten määrä ylittää juhlakaudella miljoonan. Suomen pelastusalan keskusjärjestön koordinoimaa NouHätä!-turvallisuusopetusta järjestetään yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa.

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Suomi ottaa käyttöön velkajarrun. Kaikki ymmärtävät, ettei velkaa voi kasvattaa loputtomasti – mutta miksi ja mihin velkajarrua oikeastaan tarvitaan? Kaarina Hazardin mielestä kyse on siitä, että jatkossa Suomen suunnasta eivät päätä kansalaiset, vaan virkamiehet. Miten muut ritarit suhtautuvat velkajarruun ja sen tarpeellisuuteen? Pyöreän pöydän nuorisoritarilainen Petja Kopperoinen haluaa tietää, mitä varttuneemmat kollegat ajattelevat eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen – ei joskus tulevaisuudessa, vaan mieluiten heti. Ajatus ahdistaa yhtä, toinen sanoo antaa mennä vaan, ja kolmas näkee siinä jopa mahdollisuuksia. Mutta kuka ritarikunnasta on mitäkin mieltä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle tuoreen aiesopimuksen, jonka mukaan "jokin yhdysvaltalainen taho kenties joskus tilaa suomalaisilta telakkayhtiöiltä joitakuita jäänmurtajia". Suomalaiset ovat revetä riemusta, mutta onko siihen oikeasti aihetta? Tiedätkö muuten mistä kolikosta löytyy jäänmurtajan kuva?

Suomalaiset naiset saavat ensimmäisen lapsensa poikkeuksellisen myöhään. Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo sai esikoisensa yli 40 vuotiaana, ja samaan taitekohtaan osui hänen oman isänsä kuolema. Vehkoo on tehnyt Aiheesta sarjakuvaromaanin yhdessä kuvittaja Emmi Niemisen kanssa. Mistä johtuu, että lapsia tehdään myöhäisellä iällä? Otetaanko synnytyspelot tosissaan ja mitä naiset pelkäävät? Sukupolvien ketju konkretisoituu syntymän ja kuoleman hetkellä ja siinä peilautuu aina myös oma lapsuus. Suomalaisen yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä on arvosteltu. Onko pieni lapsi yhteiskunnan rattaissa poikkeustilanne ja miten lapsimyönteisyyttä voisi kehittää? Keskustelemassa Johanna Vehkoo, Emmi Nieminen ja Suomen Unicefin erityisasiantuntija Sanna Koskinen. Toimittajana Liisa Vihmanen

Elokuvaohjaaja John Websterin uutuusdokumentti vie meidät keskelle Etelä-Euroopan liekehtiviä metsiä, missä suomalaiset pelastajat kohtaavat Portugalin tuhoisat maastopalot vuosina 2023 ja 2024. Palava maa kertoo Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten sekä Nurmeksen sopimuspalokunnan ammattilaisten ja vapaaehtoisten matkasta, jossa suomalaiset taistelevat yhdessä portugalilaisten pelastajien kanssa tulta vastaan. Dokumentti tarjoaa intensiivisen, dramaattisen ja realistisen näkymän pelastustyöhön, jossa tulipalo näyttäytyy Portugalissa lähes myyttisenä vastustajana – lohikäärmeenä, jolla on oma tahto ja arvaamaton luonne. Elokuvassa korostuvat paitsi luonnonvoimien arvaamattomuus, myös pelastajien vahva yhteisöllisyys, solidaarisuus ja kansainvälinen yhteistyö, jotka ovat avainasemassa äärimmäisissä olosuhteissa. Haastateltavana ovat ohjaaja John Webster, pelastaja Toni Salmi, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jani Kareinen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen itäisen toiminta-alueen aluepalomestari Mika Siitonen sekä Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Kinnunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

360 hyökkäystä 30 päivässä ja 15 miljoonaa pyyntöä sekunnissa – tekijällä kymmenien miljoonien eurojen resurssit. Tässä jaksossa kerromme tositarinan Nordeaan kohdistuneista, ennennäkemättömän laajoista palvelunestohyökkäyksistä syksyllä 2024. Mitä tapahtui, kun suomalaiset kodinkoneet valjastettiin hyökkäämään Nordean nettipalveluihin? Ja mitä tästä tapauksesta opittiin? Peter Nymanin vieraina ovat Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta ja DNA:n kyberturvallisuusliiketoiminnan johtaja Toni Vartiainen.

Torino ja Sassuolo vastasivat Serie A:n 3.kierroksen yllätysvoitoista - Derby d´Italia tarjosi maaleja ja huonoa puolustamista.* Kierros (reilussa kahdessa) vartissa (1:00)* Suomalaiset (42:32)* Fritto Misto (49:29)Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen. Jakso nauhoitettu ti 16.9. Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/SKolmannelle⁠⁠⁠

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Suomalaiset ovat varovaista ja riskejä välttelevää kansaa. Toimittaja Tuomas Niskakangas kertoo tämän viikon podissa, minkälainen velka on hyvää ja minkälainen pahaa, milloin riskejä kannattaa ottaa sekä sen, miten kartutat omaisuuttasi varmasti ja viisaasti.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Tuomas Niskakangas.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.Tilaa Tuomas Niskakankaan Raha haltuun -verkkokurssi osoitteesta https://www.hs.fi/uutiskirje/.

Minna pääsi listaamaan suomalaisista miesartisteista suosikkinsa parvekkeen alla laulettavan syntymäpäiväserenadin laulajiksi!

Jussi on saanut vieraaksi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen. Teivo ja Jussi keskustelevat Kiinan noususta sekä siitä, miten se muokkaa uutta maailmanjärjestystä. Toisessa osassa Teivo kertoo uudesta kirjastaan Hakaristin historia. Onko Suomessa ollut erillishakaristi ja miten hakaristi ylipäätään ui suomalaisen oikeiston käyttöön?Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠⁠https://ku.fi/tilaa

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Kesätoripodcastissa käydään läpi eurofutiksen kuumimmat siirrot ja hulluimmat huhut. Uudessa jaksossa kahvitellaan Länsi-Euroopassa spekuloiden Euroopan suursarjojen uusimmilla siirroilla. Alkuun panelistit käyvät läpi suosikkinsa suomalaispelaajien siirroista. * Suosikki suomalaissirrot (1:05)* Viikon kuumat (17:50)* Espanja (36:00)* Saksa (43:16)* Englanti (52:49)* Italia (57:20)* Hullut huhut (01:04:43)Jakso nauhoitettu ti 5.8. Torille ovat tällä kertaa kokoontuneet Kimmo Kantola, Pauli Loukola, Samuli Justén sekä Juho Leskinen.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä:x.com/SKolmannelle

Mihin EU aikoo kohdistaa rahaa tulevina vuosina ja millaisia paineita unionin rahankäyttö tulevina vuosina kohtaa? Vieraina akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Suomalaiset lihovat, ylimääräiset kilot yleistyvät. Mitä piilee lihomisen taustalla? Lähetyksen toimittaa Ilkka Lahti.

Hesarin tuomiot Tankerot | Virtanen Mac Eochagáin | #neuvotttelija 342. Ian Mac Eochagáin ja Matti H. Virtanen kesästudiolla keskustelemassa HS:n tomittajien saamista tuomioista viestikoekeskus-artikkelisarjasta, suomen, ruotsin ja englannin taistelusta, tankerosuomalaisista kielikuvista ja YLE:n af-toimitusjohtajasta.(00:00) Matti H. Virtanen ja kesäinen Bea-koira. Mauno är en vanlig tax (00:44) Ian Mac Eochagáin ja keskustelun teemat (01:35) Ianin kirja: 101 Finglishismiä Miksi suomalaiset kirjoittavat huonoa englantia? (01:57) Idiomit ja fraasi. Suomalaiset väärinkäsitykset ja tankerot (03:22) Aurora Rämön analyysi Viestikoekeskusksen hovioikeustuomiosta (03:48) Viranomaiset vs Hesari ja kohtuuttoman pitkä tutkinta-aika (04:04) Turvallisuussalaisuuksien vuotaminen ja viestikoekeskus (08:08) Kaius Niemi ja HS päätoimittajan vastuu kuka tiesi mitäkin? (08:25) Iso juttu ja toimituksen valmistelu vastuuketju (09:52) Julkaisemattomat jutut raskauttavana todistusaineistona (11:26) Wille Rydman ja privaattiviestit vs. HS (12:59) JSN ja sen valta toimiluvat ja journalistin ohjeet (14:37) Hesari maksoi Tuomo Pietiläisen oikeudenkäyntikulut (16:06) Kohtuuton tilanne asianajajien laskut työntekijän niskoille (17:39) Lainsäädäntöhanke uudet kustannusmallit (19:11) Iikka Kivi koitti häpäistä Jussi Halla-ahon Ukrainan parlamenttimatkan (20:45) Suomalaisten taistelu englanninkielisen median huomiosta (22:15) Fasisti-sanan määrittely ja esimerkit tankeroenglannista (23:37) Suomalaiset yritykset ja feikki-idiomit with a low threshold (25:26) Tekoäly ja käännösten laatu vanhat kliseet (27:11) Englanninkielisten tekstien taso ja verkkosivut (28:32) Tekoälyn rooli käännöksissä testituloksia (30:02) Ääntäminen ei ole ongelma kirjoittaminen on (31:24) Ahti Karjalaisen englanti ja tankero-käsitteen synty (33:06) Monikieliset verkkosivut ja niiden tarpeellisuus (34:48) Ruotsalaisten ja saksalaisten englannin taito vertausta (36:04) Englanti pakkokielenä kielipoliittinen elefantti (37:56) Kaksikielisyys ja kansallinen identiteetti (39:10) Kotoutus venäjänkieliset koulut ja kielipolitiikka (40:35) Valtion rooli englanninkielisessä kuplassa (42:02) Ahvenanmaa suomenruotsalaiset ja kielikuplat (43:43) Kaksikieliset koulut ja yhteisöjen erillisyys (44:56) Marit Marit af Björkesten (os. Pennanen) astuu valtaan (46:23) YLEn palkkioiden kohtuuttomuus ja kulukuorman leikkaus (47:49) Yleisradion toimitusjohtajan rooli ja rahoitus (48:07) YLEn vallan kasvu ja 600 miljoonan tulivoima (49:32) Byrokratiat ja valtionyhtiöt versus osakeyhtiöt (50:46) Tupakkamonopoli Unkarissa lähti käsistä (52:35) Apteekkimonopoli ja lisämyynti epäterve rakenne (54:01) Hesarin ja YLEn talousuutiset eivät erota julkista kulutusta markkinataloudesta Sisäpiirissä Matti ja Ian pohtivatko onko Uudessa Jutussa eroa Wanhaan mediaanKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Paljonko päiväkotimaksut on Jenkeissä? Voiko lapset liikkua itsenäisesti ja mitä me Suomalaiset voisimme oppia toisilta kulttuureilta? Jaksossa pureudutaan Suomen ja Jenkkien eroihin. Jakson vieraana on sisällöntuottaja ja kahden tytön äiti Lila Ring (@lilaxenia) joka asuu perheineen osittain Jenkeissä.

Nyt arvostelussa juuri ensi-iltaan tullut Brad Pittin tähdittämä ja Joseph Kosinskin ohjaama elokuva F1. Suomalaiset on Formula kansaa ja siksi luonnollisesti olen fanittanut formulaa nuoresta asti. Fanitus laantui kuitenkin jo vuosia sitten, mutta aina kunnon Formula leffat kiinnostaa. Vieläpä kun ohjaajana toimii mahtavan Top Gun: Maverickin ohjannut Joseph Kosinski ja pääosassa on Brad Pitt. Autoleffat ei aina ole onnistuneita, joten pienellä varauksella odotin tätä. Mutta miten leffa lopulta toimi? Entä onko kyseessä kaikkien aikojen paras autoleffa vai jotain muuta? Näihin vastauksia arvostelusta. Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Oletko formula fani? Kuinka pitkään? Kuka on lempi kuskisi kautta aikain? 

Pohjoismaalaiset myyvät omaisuutensa, jättävät työpaikkansa ja muuttavat Italiaan. Mitä he etsivät vastapainoksi omalle urakeskeiselle elämäntyylilleen? Italia vetää myös suomalaisia sisustusalan ammattilaisia puoleensa. Ruotsalaisen sisustusgurun Marie Olsson Nylanderin remontoima vanha Palazzo Cirillo Sisiliassa on tullut tutuksi suomalaisillekin SVT:n tv-sarjasta Unelmakoti Sisiliassa. Suomalaiset sisustajat matkustivat inspiroitumaan palatsista, mitä he ammensivat rosoisesta tyylistä? Miltä tuntui astua jopa vaaralliselta näyttävään satoja vuosia sitten rakennettuun hauraaseen rakennukseen? Tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen on opiskellut antiikkia ja modernia sisustussuunnittelua ja arkkitehtuuria Firenzessä. Hän tuntee tyylisuunnat 1400-luvusta eteenpän. Ylä-Mononen kirjoittaa parhaillaan kirjaa roomalaisista kodeista. Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen, Sisiliassa vierailleet sisustustoimittaja Maija-Riitta Mustonen ja mainostoimisto- ja verkkokauppayrittäjä Mari Tauler. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaiset työnantajat panostavat miljoonia fyysiseen työhyvinvointiin, mutta entäs jos kenkä puristaakin ihan jostain muualta? Työhyvinvointiin nimittäin yleensä vaikuttaa elintapoja ja fyysistä kuntoa enemmän työn sujuvuus; miten työ on organisoitu, toimivatko työvälineet ja ennen kaikkea se, toimiiko vuorovaikutus.  Toisin sanoen: työhyvinvointi ole yksilön ongelma vaan koko työyhteisön vastuulla. Työpaikat tarvitsevat vähemmän sähläystä ja enemmän rakenteita. Lääkärikeskus Aavan kehitysylilääkäri ja tutkija Eira Roos kehittää työn sujuvuutta työkseen, ja Bronxcastissa Roos kertoo, mitä hänen työnsä käytännössä on: kuinka ongelmakohdat tunnistetaan, miten kokonaisuus palastellaan, kuinka johto saadaan ymmärtämään (todellinen) yskä ja voidaanko työhyvinvointi “euroistaa”.Roos antoi aiheesta Hesarille haastattelun maaliskuussa, ja juttua seurasi yli 600 yhteydenottoa. Asia siis puhuttaa. Kuuntele, niin puhuttaa sinuakin!https://www.rookiecom.fi/bronxcast-212-eira-roos-ja-ne-todelliset-tyon-kuormitustekijat/

Minnalla on mennyt eilen sormi suuhun ja Ileä naurattaa edelleen Kuopion majauutinen jälkimaininkeineen. Video Lontoon liikenteestä kammottaa ja minkä firman autoa et haluaisi nähdä omalla pihallasi?

Suuri joukko suomalaisia tietää nyt palkankorotuksensa, kun myös satojen tuhansien julkisen puolen työntekijöiden palkoista syntyi sopu. Etukäteen nousi kiivas keskustelu naisia sorsivasta vientimallista ja teollisuutta anteliaammasta julkisen puolen palkkaohjelmasta. Mikä kaikki meni eri tavalla kuin ennakoitiin? Miten kalliiksi sopu tulee? Palkkakierrosta avaavat työnantajajärjestö KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas, opettajien ammattiliiton OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tällä kertaa huippusuositussa Siitä 5 -sarjassa Jere ja Samuel arvuuttelevat Suomen suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan!

Tinderissä keskustelun aloittaminen on niin vaikeaa, etenkin suomalisten miesten keskuudessa. Eräs kuulija paketoi Tinderin käyttämisen täydellisesti ja ulostulo ei ole myöskään naisten eduksi. Millaisia kokemuksia Eskolla ja Suvilla on Tinder suhteen?

KonversiO-Optimistit sukeltaa syvälle suomalaisen mediankäytön, hinnoittelun ja markkinointistrategioiden ytimeen – pohjoismaisessa kontekstissa. Tässä jaksossa pohditaan, mitä iso B2C-mainostaja oikeasti tarvitsee mediatoimistokilpailutuksessa menestyäkseen ja miten erottautua älykkäästi markkinassa, jossa data, asiakasymmärrys ja tekoäly kohtaavat käytännön tekemisen.Mukana keskustelussa ovat strateginen sparraaja ja NØRR3:n perustaja Antti Ujainen sekä monikanavaisten kampanjoiden taituri Julia Rautakoski Tre Kronor Medialta. Juontajana toimii IAB Finlandin Pasi Raassina.Pohjana toimii kattava Nordic-tason tutkimus, joka tarjoaa tuoreen näkökulman suomalaisen mediankäytön erikoisuuksiin ja kanavavalintojen logiikkaan. Mitä tämä tarkoittaa mediabudjetin allokoinnissa? Mikä rooli on brändillä, mitä data paljastaa – ja miksi Antin "150K€ sääntö" jää taatusti mieleen?Tämä jakso kannattaa laittaa kuunteluun, jos olet tekemässä mediastrategisia valintoja, kehittämässä kilpailutusta tai haluat yksinkertaisesti ymmärtää, miten suomalaiset oikeasti käyttäytyvät eri kanavissa.

Keskiympyrän 14. jaksoa tähdittää pitkän uran jääkiekon parissa eri rooleissa tehnyt Petteri Lehto. Entisen NHL-pelaajan kanssa keskustellaan tämän omasta pelaajaurasta sekä peliuran jälkeisestä ajasta niin pelaaja-agenttina kuin jääkiekkotoimittajanakin. Keskiympyrän kauden 14. jakson sisältö: Alkusanat (00:09) *** Vieraana Petteri Lehto Lehdon oma pelaajaura (02:36) Jääkiekkoilijasta toimittajaksi ja pelaaja-agentiksi (47:22) Sopimusneuvottelujen kulissien takana (54:06) Agenttiuran kohokohdat ja suurimmat pettymykset (1:10:51) Suomalaiset pelaajat, joiden NHL-urat jäivät torsoiksi (1:16:44) Hyppy Liigasta NHL:ään (1:24:08) Aleksandr Ovetškinin maaliennätysjahti (1:34:03)

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Tämän viikon podcastissa aiheena häkellyttävät uudet laskelmat, joiden mukaan suomalaisia on reilun sadan vuoden päästä noin miljoona – ja siitä seurannut syntyvyyskeskustelu; Aamulehden veteraanitoimittaja Matti Kuuselan jutuista noussut sepityskohu, ja Yellow Filmin huono työilmapiiri. Studiossa Tuomas Peltomäki, Anna-Sofia Berner ja Salla Vuorikoski. Jaksoon liittyviä linkkejä: Juttu, josta suomalaisten sukupuuttokeskustelu lähti: https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html Lisää aiheesta: https://www.hs.fi/talous/art-2000010262915.html Perusuutinen Mattti Kuuselan juttujen poistosta: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010311639.html Loput aiheesta kirjoitetut jutut: https://www.hs.fi/haku/?query=matti%20kuusela&category=kaikki&period=whenever&order=new Selvitys Yellow filmin työoloista https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010297142.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Millaiset asiat toimivat Suomen symboleina? Aristoteleen kantapää perehtyy Suomen kansallisiin tunnuksiin siniristilipusta seitsenpistepirkkoon. Toimittaja Pasi Heikuran vieraana on historian tutkija Tuomas Tepora. Ohjelmassa maistellaan myös kultaista porkkanaa ja paljastetaan Kotuksen marraskuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa. Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten. Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty tai sitten haettu suoraan marketin tiskiltä. Kaupasta ostetaan monesti valmiita fileitä ja silloin ruodot eivät pääse yllättämään. Miten kalat kannattaa käsitellä pyyntitapahtuman jälkeen ja millä konsteilla niistä tehdään herkullista ravintoa kotioloissa tai retkellä? Tätä asiaa selvittelevät suorassa lähetyksessä Jukka ja Viivi Vesanen. Kalaruokaa maustetaan vielä pyyntitarinoilla. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Heikki Tikkanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Melkein kymmenen prosenttia Suomen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Millä perusteella eri kulttuureissa lapsen etunimi valikoituu? Aristoteleen kantapäässä asiaa valottaa Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala. Lisäksi ohjelmassa kaverustutaan uusiin ihmisiin ja kysytään, mikä on momentum. Toimittaja on Pasi Heikura.

Tämän viikon podcastissa Anni Keski-Heikkilä, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski keskustelevat Sanna Marinin ilmoituksesta jättää Sdp:n puheenjohtajuus, tulevan hallituksen todennäköisimmästä kokoonpanosta sekä suomalaisten liikkumattomuudesta ja siitä, voiko sille tehdä mitään. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.