Podcasts about suomalaiset

Suomalaiset työnantajat panostavat miljoonia fyysiseen työhyvinvointiin, mutta entäs jos kenkä puristaakin ihan jostain muualta? Työhyvinvointiin nimittäin yleensä vaikuttaa elintapoja ja fyysistä kuntoa enemmän työn sujuvuus; miten työ on organisoitu, toimivatko työvälineet ja ennen kaikkea se, toimiiko vuorovaikutus.  Toisin sanoen: työhyvinvointi ole yksilön ongelma vaan koko työyhteisön vastuulla. Työpaikat tarvitsevat vähemmän sähläystä ja enemmän rakenteita. Lääkärikeskus Aavan kehitysylilääkäri ja tutkija Eira Roos kehittää työn sujuvuutta työkseen, ja Bronxcastissa Roos kertoo, mitä hänen työnsä käytännössä on: kuinka ongelmakohdat tunnistetaan, miten kokonaisuus palastellaan, kuinka johto saadaan ymmärtämään (todellinen) yskä ja voidaanko työhyvinvointi “euroistaa”.Roos antoi aiheesta Hesarille haastattelun maaliskuussa, ja juttua seurasi yli 600 yhteydenottoa. Asia siis puhuttaa. Kuuntele, niin puhuttaa sinuakin!https://www.rookiecom.fi/bronxcast-212-eira-roos-ja-ne-todelliset-tyon-kuormitustekijat/

Suuri joukko suomalaisia tietää nyt palkankorotuksensa, kun myös satojen tuhansien julkisen puolen työntekijöiden palkoista syntyi sopu. Etukäteen nousi kiivas keskustelu naisia sorsivasta vientimallista ja teollisuutta anteliaammasta julkisen puolen palkkaohjelmasta. Mikä kaikki meni eri tavalla kuin ennakoitiin? Miten kalliiksi sopu tulee? Palkkakierrosta avaavat työnantajajärjestö KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas, opettajien ammattiliiton OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tällä kertaa huippusuositussa Siitä 5 -sarjassa Jere ja Samuel arvuuttelevat Suomen suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan!

Tinderissä keskustelun aloittaminen on niin vaikeaa, etenkin suomalisten miesten keskuudessa. Eräs kuulija paketoi Tinderin käyttämisen täydellisesti ja ulostulo ei ole myöskään naisten eduksi. Millaisia kokemuksia Eskolla ja Suvilla on Tinder suhteen?

KonversiO-Optimistit sukeltaa syvälle suomalaisen mediankäytön, hinnoittelun ja markkinointistrategioiden ytimeen – pohjoismaisessa kontekstissa. Tässä jaksossa pohditaan, mitä iso B2C-mainostaja oikeasti tarvitsee mediatoimistokilpailutuksessa menestyäkseen ja miten erottautua älykkäästi markkinassa, jossa data, asiakasymmärrys ja tekoäly kohtaavat käytännön tekemisen.Mukana keskustelussa ovat strateginen sparraaja ja NØRR3:n perustaja Antti Ujainen sekä monikanavaisten kampanjoiden taituri Julia Rautakoski Tre Kronor Medialta. Juontajana toimii IAB Finlandin Pasi Raassina.Pohjana toimii kattava Nordic-tason tutkimus, joka tarjoaa tuoreen näkökulman suomalaisen mediankäytön erikoisuuksiin ja kanavavalintojen logiikkaan. Mitä tämä tarkoittaa mediabudjetin allokoinnissa? Mikä rooli on brändillä, mitä data paljastaa – ja miksi Antin "150K€ sääntö" jää taatusti mieleen?Tämä jakso kannattaa laittaa kuunteluun, jos olet tekemässä mediastrategisia valintoja, kehittämässä kilpailutusta tai haluat yksinkertaisesti ymmärtää, miten suomalaiset oikeasti käyttäytyvät eri kanavissa.

Keskiympyrän 14. jaksoa tähdittää pitkän uran jääkiekon parissa eri rooleissa tehnyt Petteri Lehto. Entisen NHL-pelaajan kanssa keskustellaan tämän omasta pelaajaurasta sekä peliuran jälkeisestä ajasta niin pelaaja-agenttina kuin jääkiekkotoimittajanakin. Keskiympyrän kauden 14. jakson sisältö: Alkusanat (00:09) *** Vieraana Petteri Lehto Lehdon oma pelaajaura (02:36) Jääkiekkoilijasta toimittajaksi ja pelaaja-agentiksi (47:22) Sopimusneuvottelujen kulissien takana (54:06) Agenttiuran kohokohdat ja suurimmat pettymykset (1:10:51) Suomalaiset pelaajat, joiden NHL-urat jäivät torsoiksi (1:16:44) Hyppy Liigasta NHL:ään (1:24:08) Aleksandr Ovetškinin maaliennätysjahti (1:34:03)

Pasi Heikura selvittää suomen kielen professori Lari Kotilaisen kanssa, onko suomen kieli maailman vaikein kieli oppia. Ohjelmassa selviää myös, mitä tapahtuu, kun jokin räjäyttää kamelin selän, ja tutkitaan, millainen on huone, joka on maalitahroja solkenaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Minna pääsi listaamaan omat suosikkinsa suomalaisista naisnäyttelijöistä. Mitkä nimet päätyivät listalle, kun hyviä vaihtoehtoja oli vaikka muille jakaa?

Mikä on, kun ei vetoketju vedä suomalaisteillä ja liittymissä? Entä minkä verran erilaisia autoja ostavat suomalaiset veroja oikeastaan maksavat? Pohdimme myös erilaisia kaista- ja risteyssekoiluja, joiden pohtiminen saattaa aiheuttaa tarvetta verenpainelääkkeelle. Studiossa Arttu Toivosen kanssa keskustelemassa Mikko Räsänen, joka myös tuotti tämän jakson.Leikkaus ja editointi Riikka Nyman.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan hallintaansa. Trumpin avausta arvioi puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Yhdysvallat asetti Kiinalle tuontitulleja, mihin Kiina vastasi asettamalla omat tullinsa. Mitkä ovat tullien taloudelliset ja poliittiset vaikutukset? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Suomalaiset hornetit valvovat ja turvaavat Islannin ilmatilaa ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Islannista. Eduskunta palaa tauoltaan tositoimiin. Missä tunnelmissa poliitikot käärivät hihojaan? Keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä politiikan apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Kreikassa turistelle tutun Santorínin saaren ympäristössä on havaittu lukuisia maanjäristyksiä. Tuhannet ovat paenneet saarelta. Toimittaja Sara Saure kertoo, mihin Santorínilla varaudutaan. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Suomalaiset ovat tasa-arvoisia, Fatim Diarra vielä tasa-arvoisempi

Millaiset on suomalaiset puolustusvälinemessut? Tammikuun lopussa järjestettiin Messukeskuksessa suuret puolustusvälinemessut. Ukrainan sota, Natoon liittyminen ja suomalainen osaaminen luo tällä alalla kovasti kättä päälle, sillä messut oli isot ja kiinnostusta riitti ympäri maailmaa.Juteltiin alan edustajille, reserviläisille ja ammattisotilaille ja kyseltiin ajatuksia! Miten suomalaisella puolustusvälineteollisuudella menee? Missä menee hyvin, missä voisi parantaa? Mihin ammattilaiset messuilla kiinnittivät huomiota? Mihin Puolustusvoimien edustajat kiinnittivät huomiota? Ja mikä on Savotan uusi Kantamus 40?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Tänään oli raikas ja alaston aamu, sillä Jere ja Samuel juoksivat ulkona yhdellä vain sukalla. Tiedät kyllä, mihin sukka oltiin sijoitettu. Tuhti känni ja matkustaminen ei ole hyvä kombo. Suomalaiset hamstraavat yllättävää ainetta sekä ovat hyvin tietoisia siitä, mistä kaikesta voikaan hakea korvauksia. Samuel rakastaa vääntää hinnoista ja pyytämättä annetut alennukset eivät kelpaa. Myös Antti Tuiskun sm-hiihdon debyytti.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Naakoilla on pms, raivo ja väsy. Raivoa aiheuttavat erityisesti suomalaisten rasismi, buffetissa herkutteleva hiiri ja pyytämättä annetut neuvot. Surua taas Heikki Silvennoisen poismeno. Tällä viikolla puhuttavat myös Matilda Djerfin cäncelöinti. Erika antaa Tiktok-seurantasuosituksen. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suomessa mielenterveyden hoidon linjaukset perustuvat epävirallisiin kansallisiin suosituksiin eli Käypä hoito -suosituksiin. Niiden merkitys mielenterveyshoidolle (eli meille kaikille) on mittava. Suomalaiset hoitosuositukset kuitenkin eroavat monin merkittävin osin kansainvälisistä suosituksista ja hoitosusuositusten pohjana käytettävän tutkimusnäytön raportoinnin laadussa on heikkouksia. Sen takia tässä keskustelussa pureudutaan muun muassa siihen, mitä Käypä hoito -suositukset tarkoittavat, ketkä niitä linjaa ja kuinka riippumattomia ne oikeastaan ovat. Lisäksi pohditaan, kenen tulisi olla päättämässä psykiatrisen hoidon linjauksista: pitäisikö päätöksenteko avata laajemmin kokemusasiantuntijoille, sairaanhoitajille, psykoterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille? Tässä jaksossa vieraana on psykologi ja psykoterapeutti Helena Service, joka on ollut mukana kehittämässä mielenterveydenhoitoa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Helena jakaa näkökulmansa siihen, millaisia konkreettisia muutoksia järjestelmään tarvittaisiin, jotta se vastaisi paremmin nykyaikaista tutkimustietoa ja tarpeita. Helena avaa myös tutkimusnäytön ja hoitosuositusten ristiriitoja, erityisesti masennuksen hoidossa, sekä jakaa näkemyksensä psykoterapian kehittämisestä. Jakso tarjoilee raikasta puhetta ja näkökulmia sekä konkreettisia kehitysideoita mielenterveydenhoidon haasteisiin. ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontokuvaus on nykyään suosittu harrastus. Suomalaiset ovat tunnetusti innokkaita kuvaajia, mutta niin ovat muutkin. Mistä päin maailmaa Suomeen tullaan kuvaamaan ja millaiset luontokohteet ja lajit ulkomaalaisia Suomessa kiinnostavat. Millaisia odotuksia ja vaatimuksia kuvaajilla on? Luontoretkellä Juha Laaksosen oppaana on valokuvausmatkoja järjestävä Kaisa Peltomäki Finnaturesta. Kuvia tietty syntyy tälläkin retkellä, ainakin närhistä.

Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.

Keskiympyrän kauden viides jakso pureutuu NHL:n runkosarjan alkuun ja sen tarjoamiin yllätyksiin. Edmonton Oilersin ja Colorado Avalanchen kaltaiset suursuosikit ovat tuskailleet pelinsä kanssa, kun taas pohjalle povattu Calgary Flames on säväyttänyt otteillaan. Jaksossa ennustetaan myös runkosarjapalkintojen voittajia. Keskiympyrän kauden viidennen jakson sisältö: Alkusanat (00:09) *** Suomalaisten kaksijakoinen kauden alku: supertähdet sakkaavat, rivipelaajat vahvoina (01:53) Avauskierrosten yllättäjät (10:30) Taisteleeko Montréal Canadiens pudotuspelipaikasta? (17:43) Flopanneet joukkueet löytyvät lännestä (22:24) *** Runkosarjan palkintoveikkaukset (37:25) Veikkaukset finaalijoukkueista ja tulevasta mestarista (49:40) *** Ottelunostot (53:39) *** Kuumat väitteet kaudelle (55:45)

Kuinka varapresidenttiehdokaat pärjäsivät vaalitentissä? Analysoimassa Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta ja Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Kirjeenvaihtaja Vilma Romsi raportoi Tel Avivista Israelista. Suomalaiset rauhanturvaajat Libanonissa. Mikä on rauhanturvaajien mandaatti? Suomen Libanonissa olevan kriisinhallintajoukon komentaja, everstiluutnantti Jukka Honkanen kertoo tämän hetkisestä tilanteesta. Studiossa haastateltavana Libanonissa rauhanturvaajana vuosina 2012-2013 palvellut Olli Nurmi. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara

Suomalaiset hiihtäjät ovat jatkossa pakosti tosissaan...

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 138. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kristina Ranki, joka on historian väitöskirjassaan tutkinut suomalaista frankofiliaa vuosina 1880-1914. Kristinan väitöskirjaan perustuvat kirjat, Les deux amours ja La patrie et la France ovat viime vuonna ilmestyneet ranskaksi käännettynä. Miten ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat tulleet Kristinan elämään? Mitä frankofiili tarkoittaa? Keitä 1800-1900-lukujen vaihteen suomalaiset frankofiilit olivat? Mitä Kristina sai tutkimuksessaan selville? Miten Kristina sai ranskalaisen kustantajan kustantamaan teoksensa? Millainen prosessi oli yhteistyö kääntäjän kanssa? Mitä voisimme oppia menneiden aikojen suomalaisilta frankofiileiltä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Suomalaiset ovat melko yksinäistä kansaa, sillä kulttuurimme jopa korostaa yksin pärjäämistä. Yksin oleminen on kuitenkin eri asia kuin yksinäisyys, ja huono ihmissuhde voi olla jopa raskaampi vaihtoehto kuin yksin oleminen. Miksi yksinäisyyttä kuitenkin hävetään? Tätä ja paljon muuta pohdiskelua aiheeseen liittyen on luvassa tutussa ja turvallisessa kahvitteluseurassa. Tervetuloa kahville!

Tällä kertaa ns. välijaksossa syvennyn tarkemmin omiin outouksiini ja niitähän on näköjään 30 minuutin verran. Vähän lätistään podcastien tilasta Suomessa ja jostain muusta. Ota siis kalja lapaseen ja nauti. Ps. pjpc rantautuu Lappeenrantaan 30.8.-1.9.2024 ja pitää cooperin ilmaiseksi 31.8.2024 klo 09 tai 10 kimpisen kentällä (jos vapaa). (00:28) Alkuhöpinät (17:03) Mediakatsaus (30:58) Omat oudot tavat

Fantasiakirjallisuus on yksi kaikkein suosituimmista kirjallisuudenlajeista ja sitä julkaistaan Suomessakin paljon. Kulttuuriykkösessä tavataan esikoisfantasiakirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Niilo Sevänen, jotka korjaavat käsitystä siitä, että fantasia olisi vain eskapistista pakoa maailmasta. Fantasiakirjojen kautta voi käsitellä monenlaisia asioita. Vehka Kurjenmiekan teos Kellopelisydän on kertomus salamurhaajista, joilla on mekaaninen sydän. Sydän pysähtyy jos murhaaja lakkaa murhaamasta. Väkivaltaisesta aiheesta huolimatta teos on kodikas ja lohdullinenkin kuvaus yhteisöstä, muistamisesta ja toivosta. Niilo Seväsen esikoisteos Ikitalven polku sijoittuu tuhannen vuoden taakse menneisyyteen kuvitteelliseen Bysanttiin. Euroopassa on ikuisen tuntuinen talvi, joka on pystänyt maailmankirjat laajemminkin sekaisin. Niilo Sevänen on Insomnium-hevibändin jäsen ja romaanin tarinan muistumia löytyy myös bändin musiikista. Lähetyksessä tavataan myös Susanna Hynynen, jonka Dess Terentjevan kanssa kirjoittaman Neonkaupunki-fantasiakirjasarjan viimeinen osa on ilmestynyt. Neonkaupunki edustaa urbaania kauhufantasiaa, joka käsittelee identiteettejä kulttuurien välissä. Toimittaja on Pietari Kylmälä

Cityn aamun perjantain läppiä tästä...· Mitä urheilujuoman pitäisi sisältää?· Paimiossa järjestettävät MM-kisat pöyristyttävät· Suomalaiset ruoat ihmetyttävät turisteja· Mikä on parasta festarimättöä?· Haastattelussa Tuskassa 80-vuotisjuhlaansa viettävä Riitta!· Miten suomalaiset ovat sopeutuneet 8 prosenttisten alkoholijuomien ruokakauppamyyntiin?· Hämmästyttävä urheilufakta LeBron Jamesista!Lisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

Kulttuurin ja median ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset jälleen syynissä vakiraatilaisten voimin! Tällä kertaa mukana eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Tiina Raevaara, eläköitynyt elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Uusi alkoholiuudistus toi entistä vahvemmat alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Vapauttaako se kansaa asteen verran valtion holhouksesta, parantaako se ruokakauppojen menekkiä ja luo vaurautta vai syventääkö se entisestään kansanterveydellistä pommia ja väkivaltaista käyttäytymistä, mikä johtuu alkoholin liikakäytöstä? Suomalaiset juovat tilastollisesti vähemmän kuin monet muut EU-maat, mutta silti meidän alkoholinkäyttökulttuuria pidetään primitiivisenä ja humalanhakuisena. Miksi näin on? Eurovaalien todellisen jytkyn teki vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi uuden ääniennättyksen lähes 250 000 äänellä. Mistä Anderssonin menestys kertoo? Liittyykö se pelkästään henkilöön, ja mistä syystä juuri hänen takseen asetuttiin niin sankoin joukoin? Sisältääkö menestys siemenen suomen vasemmiston tuhosta, kun tähtipoliitikot siirtyvät kansainvälisille areenoille Marinia myöten? Mielipidemittaukset ja gallupit ovat olleet arvostelun kohteena vaalien jälkeen, koska ne eivät osanneet lainkaan ennustaa perussuomalaisten tappiota ja vasemmiston nousua eurovaaleissa. Onko mielipidemittauksiin luottamista, ja ohjailevatko ne liikaa meidän käyttäytymistä? Millaisia asioita niiden tulkitsemisessa pitää ottaa huomioon, ja pitäisikö asettaa ennen vaaleja mielipidemittauskarensseja? Useiden kansalaisjärjestöjen valtiontukia leikataan hallituksen säästökuurilla, mutta mitä se meinaa kansalaisyhteiskunnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille, jotka ovat perinteisesti paikanneet julkisten palveluiden sokeita kohtia ja auttaneet ymmärtämään palveluiden todellisen tarpeen ja laajuuden. Onko kansalaisjärjestöjen tarkoituskin toimia lähinnä vapaaehtoispohjalta vai olisiko ammattimainen kansalaisjärjestötoiminta turvattava kansalaisyhteiskunnan nimissä? Pitäisikö kirjastosta saada lainattua juhlapuvun tai traktorin? Nykyajan kirjastot ovat ottaneet palvelulistalleen paljon muitakin lainauskohteita kuin kirjat, levyt ja elokuvat. Kirjastoista saa lainattua käyttö- ja harrastustavaraa soutuveneistä porakoneisiin ja sauvakävelysauvoihin. Polkeeko kiertotalouden suosiminen jo yksityisyrittäjien oikeuksia ja kuinka uussosialistisesta hankkeesta onkaan modernien kirjastojen kohdalla kyse?

Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä. Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja. Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia. Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin. Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen. Pauliina Grym toimittaa.

Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ei voida saavuttaa, elleivät kaupungit ole tiiviisti mukana ja sitoutuneita. Tampereella on kunnianhimoa ja kaupungin pyrkimyksenä onkin tulla hiilineutraaliksi jo vuoteen 2030 mennessä. Mitä Tampereella on jo tehty ja missä piilevät suurimmat haasteet saada loputkin päästöt kuriin? Minkälaista älykaupunkiteknologiaa Suomessa jo on maailmalle vietäväksi? Onko Suomi todellinen edelläkävijä kaupunkikehityksessä ja millaista kiinnostusta maailmalla on herännyt suomalaista teknologiaa kohtaan? Vieraina ovat Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Outi Valkama Tampereen yliopistosta sekä Business Finlandin Decarbonized Cities -ohjelman johtaja Elina Puszkarzewicz.

Datan on sanottu olevan uusi öljy; erona on ainakin, että data uusiutuu, mutta öljy ei. Mutta miten dataa voidaan jalostaa? Tässä jaksossa kerrotaan, mistä datataloudessa on oikein kyse. Kuinka tärkeässä roolissa data ja sen hyödyntäminen mittausteknologiyhtiö Vaisalassa tällä hetkellä ovat? Miten hyviä suomalaiset yritykset ovat ylipäätään käyttämään dataa? Missä kohtaa data ja sen liiketoiminnallinen hyödyntäminen nousivat Vaisalassa mittalaitteiden valmistuksen rinnalle? Jaksossa vieraina datatalouden ohjelmajohtaja Kari Klossner Business Finlandilta sekä ohjelmisto- ja dataliiketoiminnan johtaja Samuli Hänninen Vaisalan Xweatherista. 

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

 Nyt kehutaan suomalaisia, eikä olla aina niin vaatimattomia. Ja kysytään, miten vuodet maailmalla ovat muuttaneet kilpa-autoilija Heikki Kovalaista.

Eläkeläisten talous uhattuna, jos eläkkeitä leikataan?  Eläkkeistä haastateltavana toiminnanjohtaja Maarit Kuikka Kansallisesta senioriliitosta sekä Joonas Rahkola Kevasta.  Presidentti Alexander Stubb vierailee Brysselissä. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi.  Miltä näyttää kotimaanmatkailun kesä? Suomalaiset suuntaavat etelään, kiinnostaako Suomi ulkomaalaisia? Keskustelemassa matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta sekä johtaja Kristiina Heitasaari Visit Finlandista.  Yritystoiminnan vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin julkaistu raportti kertoo Suomen verotuksen aukkokohdista. Haastateltavana veroasiantuntija Saara Hietanen Finnwatchista, Juontajana Aki Laine. Toimittajina Mikko Haapanen, Anna Lehmusvesi, Anssi Väisänen.   Tuottajana Marija Skara. 

Suomalaiset ikääntyvät kovaa vauhtia ja yli satavuotiaita elää maassamme satoja kertoja enemmän kuin vaikkapa 1970-luvulla. On arvioitu, että joka viides nyt keski-iässä oleva nainen eläisi yli satavuotiaaksi. Ennen 70-vuotias suomalainen oli vanhus, mutta nyt saman ikäinen on toimintakyvyltään keskimäärin paremmassa kunnossa kuin koskaan. Miten kulttuurimme puhuu senioreista ja ikäihmisistä, ja miten tämä vaikuttaa meidän suhtautumiseen ikääntymiseen sekä myös vääjäämättömään kuolemaan, kun 70 onkin uusi 50? Kotimainen uutuuselokuva Palimpsesti - ohita intro kertoo kuvitteellisesta geenihoidosta, joka kääntää ruumiin ikääntymisprosessin päälaelleen kuin Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä -elokuvassa (2008) konsanaan. Kaksi 80-vuotiasta suomalaista, Juhani (Antti Virmavirta) ja Tellervo (Riitta Havukainen) siirtyvät palvelukodista kokeellisen hoidon pariin, ja he nuorentuvat fyysisesti 30-40-vuotiaiksi. Elokuva näyttää, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia tämä hoito tuo tullessaan, ja miten erillä lailla se vaikuttaa kaksikon elämään sekä heidän motivaatioon nuorentua. Kulttuuriykkönen keskustelee ikääntymisen, vanhustenhoidon, ikäihmisiin suhtautumisen sekä ikuisen elämän ja nuoruuden tavoittelun teemoista Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaaran, eläkkeellä olevan oikeushammaslääkäri professori Helena Rannan, Palimpsesti-elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Hanna Västinsalon sekä Ylen Sadan vuoden sankarit -tv-sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Kaisa Aleniuksen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tämän viikon podcastissa aiheena häkellyttävät uudet laskelmat, joiden mukaan suomalaisia on reilun sadan vuoden päästä noin miljoona – ja siitä seurannut syntyvyyskeskustelu; Aamulehden veteraanitoimittaja Matti Kuuselan jutuista noussut sepityskohu, ja Yellow Filmin huono työilmapiiri. Studiossa Tuomas Peltomäki, Anna-Sofia Berner ja Salla Vuorikoski. Jaksoon liittyviä linkkejä: Juttu, josta suomalaisten sukupuuttokeskustelu lähti: https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html Lisää aiheesta: https://www.hs.fi/talous/art-2000010262915.html Perusuutinen Mattti Kuuselan juttujen poistosta: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010311639.html Loput aiheesta kirjoitetut jutut: https://www.hs.fi/haku/?query=matti%20kuusela&category=kaikki&period=whenever&order=new Selvitys Yellow filmin työoloista https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010297142.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Millaiset asiat toimivat Suomen symboleina? Aristoteleen kantapää perehtyy Suomen kansallisiin tunnuksiin siniristilipusta seitsenpistepirkkoon. Toimittaja Pasi Heikuran vieraana on historian tutkija Tuomas Tepora. Ohjelmassa maistellaan myös kultaista porkkanaa ja paljastetaan Kotuksen marraskuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa. Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten. Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty tai sitten haettu suoraan marketin tiskiltä. Kaupasta ostetaan monesti valmiita fileitä ja silloin ruodot eivät pääse yllättämään. Miten kalat kannattaa käsitellä pyyntitapahtuman jälkeen ja millä konsteilla niistä tehdään herkullista ravintoa kotioloissa tai retkellä? Tätä asiaa selvittelevät suorassa lähetyksessä Jukka ja Viivi Vesanen. Kalaruokaa maustetaan vielä pyyntitarinoilla. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Heikki Tikkanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Podcastin vieraana oli Jarkko Aho, joka on tunnettu nimimerkistään Random Walker. Hän on kokenut sijoittaja ja sijoittamisen kouluttaja. Keskustelussa käytiin läpi Jarkon sijoitusfilosofiaa, sijoituskohteiden valintaa ja riskien hallintaa. Myös Suomen osakemarkkina oli puheenaiheena. Jarkko kertoi myös omasta taustastaan sijoittajana ja kouluttajana. Kiinnostaako Jarkon ja Ninan Taloudellinen riippumattomuus osakkeille -valmennus? Ole yhteydessä Ninaan: nina.nordlund@gmail.com [00:00:45] Vieraana sijoittaja Jarkko Aho [00:05:07] Hajauttaminen sijoittamisessa. [00:08:37] Ajoittaminen ja sijoittaminen. [00:12:42] Hyvän markkina-aseman yhtiöt. [00:16:25] Velkaantumisasteet ja sijoittaminen. [00:20:10] Pitkäjänteinen omistajuus. [00:20:30] Suomen markkina vs. Eurooppa/Saksa. [00:21:09] Osakemarkkina rikki? [00:21:20] Halvin pörssi Suomessa. [00:22:12] Helsingin pörssin lasku. [00:24:06] Suomalaiset rakennusyhtiöt ja suhdanne [00:28:39] Perinteinen teollisuus ja teknologia. [00:31:18] Osingon uudelleensijoittaminen. [00:35:08] Kiitollinen heräämisestä ja eteenpäinmenosta. [00:39:37] Virheet sijoituksissa. [00:42:06] Sijoittaminen ja virheet. [00:45:49] Pitkäkestoiset trendit markkinankasvun tuojina. [00:50:10] Uusi normaali korkotaso. [00:53:10] Aloittelijan lähestyminen sijoittamiseen. [00:57:32] Sijoittamisen systemaattisuus ja strategia. [01:01:08] Lopullinen tavoite sijoittamisella. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Huussi. Suomalaiset ovat vieneet Venetsiaan huussin. The Dry Collectiven näyttely osana arkkitehtuuribiennaalia Huussi – Imagining the future history of sanitation käsittelee arkkitehtien roolia ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa ja julistaa nykyisen vesi-wc:hen perustuvan saniteettijärjestelmämme aikakauden päättyneeksi. Veden ja muiden luonnonvarojen niukkuus on maailmanlaajuinen ongelma. Miksi vedämme vessasta alas juomakelpoista vettä? Annin vieraana arkkitehdit […]

Melkein kymmenen prosenttia Suomen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Millä perusteella eri kulttuureissa lapsen etunimi valikoituu? Aristoteleen kantapäässä asiaa valottaa Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala. Lisäksi ohjelmassa kaverustutaan uusiin ihmisiin ja kysytään, mikä on momentum. Toimittaja on Pasi Heikura.

Tämän viikon podcastissa Anni Keski-Heikkilä, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski keskustelevat Sanna Marinin ilmoituksesta jättää Sdp:n puheenjohtajuus, tulevan hallituksen todennäköisimmästä kokoonpanosta sekä suomalaisten liikkumattomuudesta ja siitä, voiko sille tehdä mitään. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?  Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa? Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Puurojengin hiihtolomabreikki on nyt lusittu. Uudessa jaksossa pohditaan uimahallin järjestyssääntöjä. Lisäksi otetaan perkuuseen ärsyttävimmät suomalaiset sanat ja sanonnat. Host: Tomas Grekov Ajatuksia / Palautetta: @tomasgrekov (Instagram)

Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa? Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna. Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan. Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä. Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä? Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sauna, tuo suomalaisuuden symboli. Suomalaiset ovat vuosisatojen ajan syntyneet saunassa, peseytyneet saunassa ja kuolleet saunassa. Se on ollut peseytymispaikka, apteekki, sosiaalitila ja ruoanvalmistukseen käytettävä tila. Tätä jaksoa tehdessä podcastia vetävä parivaljakko huomasi omien kompetenssiensa rajallisuuden ja siksi kutsuikin jaksoon asiantuntijan; Heikki K. Lyytisen. Heikki on oikein vanhan kansan sauna-guru, joka on kirjoittanut aiheesta suositun kirjan ja tuntee saunan ja saunomisen historian kuin omat taskunsa. Terve tuloa lauteille kuuntelemaan. Jakson yhteistyökumppanikin toimii NARVI. Narvi on suomalainen pitkän linjan saunatarvikkeiden valmistaja, joka on kova tekijä globaaleilla saunamarkkinoilla. Yrityksen historia ja arvot sopivat hyvin jakson teemaan ja suomalaisena käsityönä valmistetut kiukaat ovat takuulla laadukkaita,Lisätietoja: www.narvi.fi

Hallituspuolueet ovat sopineet riidan. Linnan juhlilla oli melkein 3 miljoonaa katsojaa. Bensan hinta on vähän laskenut. Suomalaiset ovat hakeneet Googlen avulla tietoja Venäjän sodasta Ukrainassa. Torstaina sataa lunta

Researchers in Finland have installed the world's first fully working "sand battery" which can store power from renewable sources for months at a time. The device, which contains 100 tonnes of low grade sand, is charged with heat made from cheap electricity from solar or wind. - Suomalaiset tutkijat ovat ottaneet käyttöön maailman ensimmäisen, täysin toimivan hiekkapatterin mikä kykenee varastoimaan uusituvista lähteistä saatua energiaa kuukausikaupalla. Laitteessa on 100 tonnia tavallista hiekkaa mikä lämmitetään aurinko- tai tuulivoimalla tuotetulla sähköllä. Tämän arvellaan voivan ratkaista ympärivuotisen energiajakelun ongelman.