Podcasts about ollut

Historioitsija ja tietokirjailija Jenni Kirves haastaa uudessa tietokirjassaan He selvisivät sodasta (WSOY, 2024) yleisen käsityksen traumatisoituneista ja väkivaltaisista sotaveteraaneista. Kirves esittää, että valtaosa sodasta palanneista miehistä pystyi jatkamaan elämäänsä ja toimimaan hyvinä isinä ja kunnon kansalaisina, huolimatta kokemistaan kauhuista. He selvisivät sodasta -teos kertoo sodan raakuudesta, mutta myös sen keskellä löytyneestä inhimillisyydestä. Se kuvaa sodan jälkeisiä painajaisia, mutta myös toivoa ja toipumista. Erityisen mielenkiintoista on Kirveen havainto siitä, että jälleenrakennusajan Suomessa osattiin yllättävän hyvin käsitellä sotilaiden traumoja. Kenttärovasti ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Janne Aalto kertoo, miten modernin sodankäynnin aiheuttamiin mielenterveyden haasteisiin varaudutaan tänä päivänä. Jenni Kirvestä ja Janne Aaltoa haastattelee Pauliina Grym.

Lähestymme muutoksia jälleen eri näkökulmasta: tällä kertaa käsittelemme HR-funktion muutoksia ja trendejä. Markus osallistui toukokuussa Irrestible 2024 -tapahtumaan. Tässä jaksossa hän jakaa konferenssin oppejaan tuoreeltaan matkan jälkeen – mitä HR:ssä on meneillään juuri nyt ja mitkä ovat tulevaisuuden muutostekijät ja HR-trendit? Miten muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa HR:ään? Miksi juuri nyt on mahtavaa aikaa olla HR-alalla? Tutustu meihin lisää osoitteessa ⁠hrplus.fi⁠.

Oletko koskaan pohtinut, mistä suomen kieleen ovat tulleet sanat mämmi, trulli, rove tai pääsiäinen. Kotimaisten kielten keskuksen eritysasiantuntija Lotta Jalava kertoo pääsiäiseen liittyvien sanojen taustoja Anssi Saarelaisen haastattelussa.

Raksa viettää viikonloppuna Lahden Messukeskuksessa 40-vuotisjuhliaan. Messut käynnistyvät naistenpäivänä perjantaina 8. maaliskuuta ja kestävät koko viikonlopun sunnuntaihin asti. Vuosikymmeniä Lahden messuilla mukana ollut ja jo ensimmäisillä Raksa-messuja ideoinut alueemme messulegenda Irina Lehtonen kertoi tiistaina Radio Voimalla erikoismessujen aikakauden alkaneen vuonna 1984 nimenomaan Raksa-messuilla. - Tulin vuonna 1983 taloon ja joku keksi, että tehkääpä harjoitustyönä rakennusalan tapahtuma, että opitte tekemään näitä messuja. Niinpä me, neljä henkeä, polkaistiin se käyntiin. Siellä oli jopa omat lapset töissä, se oli iso perhe, joka tapahtumaa teki. Lehtonen kertoo, että ensimmäistä Raksaa valmistellessaan he saivat paljon vinkkejä myös Lahden Rakentajien yhdistykseltä. - Se on tiiviisti vielä tänä päivänäkin mukana Raksa-messujen järjestämisessä. Aika "Uuno Taavetti Virtasia" olimme kuitenkin kaikki siinä loppujen lopuksi sitä tekemässä, mutta tekevä oppii, kertoi Lehtonen ja jatkoi. - Kysyvä ei tieltä eksy. Eihän messujen vetäjä itse tunne alaa, jota markkinoi. Se on rohkeasti kysyttävä ja sanottava: "Anteeksi, minä en tiedä. Auta. Opeta". Ei voi pelätä omaa tietämättömyyttään. Sieltä se lähtee. Ensimmäiset Raksa-messut onnistuivatkin niin hyvin Lehtosen mukaan, että niiden jälkeen päätettiin, että messut kokoavat vakituisen organisaation, joka järjestää rakennusmessuja joka vuosi. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Lehtosen kohtaamisessa messuilla Don Johnsonin kanssa kävi ja millaisia messuvuosien tapahtumia hän nostaa muuten erityisesti esille.

Vuoden vierasvenesatamat on valittu ja tänä vuonna voiton veivät Suomenlinna ja Majakkapaviljonki Vääksystä. Suomen Messusäätiön ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä äänestyksessä menestyneen Majakkapaviljongin yrittäjä Virve Vavuli luetteli Radio Voimassa perjantaina muutamia raadin perusteluja valintaan liittyen. - Monipuolisuus, pitkäjänteisyys ja siinä oli monia muitakin perusteluja. Palvelusta oli useampikin termi. Kaikki ne olivat sydäntä lämmittäviä. Vavuli nosti itse Majakkapaviljongin parhaaksi puoleksi sitkeyden ja pitkäjänteisyyden. - Kuuntelemme aina asiakkaita herkällä korvalla ja elämme hetkessä. Pienen yrittäjän pitää olla aina tuntosarvet pystyssä. Voin sanoa 34 vuoden kokemuksella, että tämä on ollut minun elämäni työ. Kuuntele haastattelusta myös, mitä yhteistyötahoja Vavuli tahtoo kiittää ja millaista veneilykesää 2024 Majakkapaviljongissa odotellaan.

Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi? Jaksossa käytettyjä lähteitä: Siirtolaisuusinstituutin arkisto Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla Andersson, Paula ja Kangassalo, Raija: Suomi ja meänkieli Ruotsissa Tervala-Pirskanen, Johanna: Mariskoja, klaaraa, paellaa ja sangriaa - espanjansuomen pöytä on katettu  Helsingin Sanomat:  Maailmankieli suomi Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – tunnistatko, mitä naapurisi puhuu? Yle:  Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen Tänään on kveenien kansallispäivä Tiedätkö, mitä ovat kläppi, maapruuki ja fiskus? Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin Kielikello:  Saisinko puhua suomea? Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch Tilastokeskus:  Ulkomaalaistaustaiset Muuttoliike Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja

Päättyvänä vuonna vanhat sodat ovat jatkuneet ja uusia alkanut. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma yrittää vaikeaa tehtävää, myönteisten asioiden löytämistä synkästä uutisvirrasta. Positiivisia kehityskulkuja pohtivat professorit Vesa Kiviniemi Oulun yliopistolta, Katarzyna Zysk International Relations and Contemporary History at the Norwegian Institute for Defence Studies-instituutista, johtaja Ola Rosling Gapminder-säätiöstä ja professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistolta Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tästä se lähtee! Jaksossa vieraana Ville Nieminen, jonka kanssa keskustelemme huoltajien roolista niin Liigassa kuin NHL:ssä. Lisäksi Nieminen avaa miten on omalta osaltaan tukenut juniorikiekkoa, sekä mikä on perheen merkitys Niemisen uralla. 00:44 Tervetuloa Ville! 03:50 Valmentajan rooli 04:54 Tukeminen pelaajauran alussa 08:56 Stipendirahasto 12:02 Vapaaehtoiset ja huoltajat ammattilaiskaukalossa 15:57 Huoltajat NHL:ssä 18:46 Nieminen JYP:ssä 24:16 Niemisen näkymätön sankarit 27:33 Loppusanat

Päijät-Hämeen Hyvinvointialue järjesti eilen torstaina asiakas- ja osallisuuslautakunnan kanssa asiantuntijoiden keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin haavoittuvassa tilanteessa olevia aikuisia ja nuoria. Keskustelussa mukana olivat myös sosiaalialan osaamiskeskus Verson erityisasiantuntija Tuula Carroll ja Osallisuuden versoja -hankkeen projektisuunnittelija Emmi Fjällström, jotka vierailivat perjantaina Radio Voimalla kertomassa alueemme tilanteesta. - Puhuimme meidän tavattoman pirstoutuneesta järjestelmästämme. Meillä on vähän joka lähtöön oma asiantuntijansa. Lisäksi alueellamme on 350 sote-alan järjestöä, Carroll pohti ja jatkoi. - Jos edes viranomaiset eivät välttämättä saa pidettyä pakkaa kasassa, niin miten ihmeessä kriisitilanteessa oleva ihminen tietäisi, mitä apua ylipäätään on tarjolla. Miten löytää kriisin keskellä keinot, miten avun piiriin pääsisi. Asiantuntijat tiedostivat keskustelussa myös esimerkiksi sen, että sote-alan työntekijät saattavat joskus pelätä asiakkaita. - Mutta vielä enemmän asiakkaat saattavat pelätä työntekijöitä. Esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden oireet ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat lisääntyneet, Carrol muistutti. Tilanne voi aiheuttaa sen, että vaikka nuori aikuinen kuinka pinnistelisi, hän ei pääse avun piiriin, kun ei kerta kaikkiaan uskalla mennä siitä ovesta sisään. - Ei tiedetä, onko se oikea ovi, oikea kerros ja mitä siellä tehdään. Tilanteessa voi erityisasiantuntijan mukaan käydä niin, että jos nuori kerää lopulta rohkeutensa ja saa aikaiseksi mennä palveluun fyysisesti, hän saattaa kuulla lannistavat sanat. - "No, nyt sinulla jäi kaksi aikaa käyttämättä, tämä palvelu on sulkeutunut. Menepäs takaisin sinne lääkärin puheille, että saat uuden." Apu ei myöskään asiantuntijoiden mukaan aina toimi. - Sotejärjestelmässä oli tunnistettu nuori aikuinen, jolla oli vuoden aikana 300 kontaktia eri sote-viranomaisten kanssa. Heitä oli kaikkiaan 97 eri viranomaista, eikä asia tullut ilmeisesti vielä silläkään hoidettua. Asiantuntijat pohtivat myös esimerkiksi sitä, pitäisikö tässä tilanteessa palata muutama pykälä taakse päin. - Siihen aikaan, kun jokaiseen asiaan ei ollut omaa asiantuntijaansa, vaan ihminen kohdattiin vähän kokonaisvaltaisemmin. Kuuntele koko haastattelu.

Tuoreessa jaksossa käydään läpi vaiherikas Span viikonloppu. Sprintti oli jo täynnä tapahtumia, samoin kilpailu. F1:llä on yhä isompi sadekeliongelma käsissään - mikä neuvoksi? Ferrari paransi, McLaren otti ison riskin, Bottaksen kisa oli anonyymi - ja todella paljon muuta!

Riihimäen kaupungin nuoret kesäoppaat Christine Ta ja Aino-Liisa Mämmelä kertoivat Radio Voimalla torstaina kohdanneensa kesätyössään monenlaisia ihmisiä, niin riihimäkeläisiä kuin kaupunkiin vierailemaan tulleita. - Kaikista ihaninta on ollut tavata puheliaita vanhempia rouvia. He voivat kertoa meille ihan mistä vain asioista, Christine kuvailee - Ensimmäisenä päivänä meille tuli yksi rouva kertomaan koko elämäntarinansa, me vain kuuntelimme ja se oli meistä hauskaa, jatkoi Aino-Liisa. Millaiset asiat kesäoppaan työssä ovat yllättäneet? - Se kun tapasimme ihmisiä, jotka eivät puhu suomea, mutta puhumme heille englantia niillä taidoilla, joita meillä on ja hyvin se meni. Kuuntele koko haastattelu ja kesäoppaiden vinkit Riihimäeltä turisteille ja alueen omille asukkaille.

Niin pitkälle kuin Floyd Collins muisti, olivat luolat kiehtoneet häntä suunnattoman paljon, kuten myös se, kuinka niillä voisi tienata elantoaan.

Kielentutkija ja dosentti Janne Saarikivi puhuu siitä, mitä kieliä EU:ssa käytetään nyt ja mitä ehkä kannattaisi käyttää. Minkälaista kielipolitiikkaa EU harjoittaa? Minkä takia juuri englannin käyttö yleiskielenä EU-alueella ei ole hyvä ajatus? Ja miksi voisi olla järkevää, että EU-kansalaiset opiskelisivat vaikka italiaa, saksaa ja tšekkiä? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Puolivälierien seitsemännen pelin voitto tiistaina toi Pelicansille seuran historian toisen välieräpaikan. Välierissä Pelicans kohtaa Tampereen Ilveksen ja ottelusarja pyörähtää käyntiin kotiotteluilla tänään perjantaina ja huomenna lauantaina Isku Areenassa. Finaaleihin vaaditaan neljä voittoa. Pelicansin kapteeni Miika Roine kiitti Radio Voimalla perjantaina kotiyleisöä Lahdessa ja hän toivoo yleisön kannustavan tänä viikonloppuna joukkuetta samalla tavalla kuin viimeisten neljän kotipelin aikana. - Meininki on ollut aivan älytön. Olemme saaneet siitä paljon voimaa. Kaikki on varmaan nähneet, että me olemme pelanneet vielä huomattavasti paremmin kotona ja uskon, että sillä on oma merkitys, että meillä on omat fanit takana. Roine vastasi haastattelussa myös Radio Voiman It´s Hockey Time -lähetysten isännän Nuutti Vihtilän kanssa valmisteltuihin, kuuntelijoiden lähettämiin ja jääkiekkoa hyvin vähäisesti seuraavan toimittaja Minni Salmisen kysymyksiin. Kuuntele koko haastattelu:

Jope Ruonansuusta kertova Jope Ite -dokumenttielokuva saa ensi-iltansa 10. helmikuuta. Elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Marko Talli kertoi Radio Voimalla perjantaina, että kimmoke elokuvan tekemiseen lähti Lahdesta. - Jopen muistotilaisuus järjestettiin Moottoripyörämuseolla ja Mika [Räinä] luki siellä kirjeen tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä, kuinka hän lupasi viedä koulukiusaamisteemaan liittyvän prosessin loppuun. Tämä on vähän tällainen lunastusten sarja koko tämä elokuvahanke. Tallin mielestä Lahdessa järjestetyn muistotilaisuuden jälkeen ilmoille jäi jännite. - Että milloinkahan se Sauli sen lunastaa. Presidentti lunasti lupauksena keväällä 2022 käymällä vierailulla Kemin Syväkankaan koululla, jonne he olivat Ruonansuun kanssa suunnitelleet menevänsä yhdessä puhumaan kiusaamisen ehkäisystä. Käsikirjoittaja Mika Räinä kuvaili myös, miten innokkaasti ja antaumuksella Ruonansuun sisarukset osallistuivat dokumenttielokuvan tekoon. - He halusivat ilman muuta kertoa Jopean tarinan. Siitä välittyi se, että jos Jopella on ollut vaikeaa koulumaailmassa, niin kotimaailmassa on ollut ihan toisenlainen meininki. Räinä jatkaa kertomalla, miten Ruonansuun kotona on ollut lämminhenkistä ja sisarukset ovat olleet toistensa puolella. - Se rakkaus, mitä kotoa on saatu, on ollut todella tärkeä vastapaino Jopelle. Kuuntele koko haastattelu:

Aavedata Ghostfest tulee Mukkulan kartanoon lauantaina 4. helmikuuta. Aavedatan Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki kertoivat Radio Voimalla torstaina tulevan viikonlopun aavejahdista. - Meitä jännittää tosi paljon, sillä emme ole käyneet koskaan Lahdessa tutkimassa tätä kyseistä kartanoa. Olemme kuulleet, että siellä on ollut aika paljon kokemuksia ja esimerkiksi Kristoffer Ignatius on meille valottanut, mitä hän on kokenut. Ignatius on Keskitalon mukaan kertonut viettäneensä Mukkulan kartanossa öitä tietyssä huoneessa, jossa hän ei mielellään enää koskaan tahdo yöpyä. - Se vaikuttaa olevan kaikista aktiivisin huone. Todennäköisesti se tulee olemaan yksi meidän hot-spot-tutkimuskohteemme, Keskitalo arvioi. Myös Nikki kertoo odottavansa innokkaasti viikonloppua. - Minulla on nyt päällimmäisenä mielessä se, että kun heitin ajatuksen, että he pistäisivät meidät sinne pahimpaan huoneeseen yöksi, niin nyt nukumme siellä viikonlopun ajan. Saa nähdä tuleeko unettomia öitä. Keskitalo huomauttaa, että Mukkulan kartanossa on aaveisiin liittyen nähty myös nainen, joka laskeutuu portaita alas. Lisäksi hän kertoo työntekijöiden kuulleen ääniä keittiön ja salin puolelta. - Ihan varmoja ei voida olla, onko ne selitettävissä, mutta niitä on sen verran paljon, että ne myös ovat todennäköisesti meidän tutkimuskohteenamme. Kuuntele haastattelusta myös Keskitalon ja Nikin muistoja ja ensimmäisiä kokemuksia paranormaaleista ilmiöistä:

Miesten peruukit kuuluvat kulttuurihistoriaan. Ne olivat muodissa 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tyylitietoiset miehet käyttivät ehostautumiseen tunteja päivässä ja värjäsivät peruukkejaan puuterilla valkoisiksi. Historioitsija Kustaa H.J. Vilkunan tietokirjassa Liiat hiuxet paljastuu myös mikä tehtävä peruukilla oli ja mikä oli tämän yhteiskunnallisen ilmiön takana. ”Kysymys ei suinkaan ollut muotioikusta ja kuriositeetista vaan yhteiskuntaa, sen sosiaalisia suhteita, sukupuolimääritelmiä, talousajattelua, työvoimapolitiikkaa ja oikeastaan koko kulttuuria jäsentäneestä tekijästä”, Vilkuna kertoo. Peruukkeja käyttivät paitsi ylimykset, myös pikkuvirkamiehet ja arvonsa tuntevat käsityöläiset. Miksi peruukit saivat myös kritiikkiä? Millä tavalla peruukit elävät vielä meidän ajassamme? Kustaa H.J. Vilkuna on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset Juomareiden valtakunta, Viha ja Paholaisen sota. Kustaa H.J.Vilkuna on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka kristittyjen elämä Afganistanissa on muuttunut ja vaikeutunut Taleban-hallinnon aikana?   https://opendoors.fi/maa/afganistan/  

Kanelia, kardemummaa ja neilikkaa pidetään meillä Suomessa joulumausteina. Mausteisiin liittyvistä tarinoista keskustelee Pasi Heikuran kanssa historiantutkija ja romaaninen filologi Susanna Niiranen. Milloin kaneli on tullut Suomeen ja mistä sen nimi tulee? Miten yleismauste ja yleislääke neilikasta on tullut joulumauste? Entä mitä yhteistä on piparjuurella ja piparkakulla? Pasi Heikuran ja Lasse Nousiaisen toimittamassa ohjelmassa lämmitetään myös glögiä matalalla kynnyksellä.

Miltä vaikuttaa talouden tilanne EU:ssa? Mihin suuntaan inflaatio EU-alueella on kehittynyt ja kehittymässä? Miksi inflaatio on erilainen ei puolilla EU:ta? Minkälaisia taloudellisia seurauksia Ukrainan sodasta todennäköisesti seuraa EU:lle? Ja miten EU:n kannattaa tukea Ukrainaa sodan loputtua? Haastateltavana on Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Keskiviikon tiukkaan 45 minuutin settiin mahtuu tällä kertaa Atlantin divisioonan joukkueiden alkukausien perkaaminen. Onko Ottawa Senatorsin kausi siis jo taputeltu, pitäisikö Torontossa painaa paniikkinappula pöydän läpi pohjaan ja joko Buffalossa voidaan aloittaa pudotuspelikausikorttien myynti? (3:34) Ottawa Senators (11:37) Montreal Canadiens (18:47) Toronto Maple Leafs (26:08) Detroit Red Wings (38:38) Florida Panthers (46:26) Tampa Bay Lightning (55:34) Buffalo Sabres (1:10:15) Boston Bruins Discord: https://discord.gg/hyubjjeDAV Patreon: https://www.patreon.com/kaukosenlaidalla Instagram: https://www.instagram.com/kaukosenlaidalla/ Facebook: https://www.facebook.com/kaukosenlaidalla/

Käsityökeskus Kankurin Ilo löytyy Lahdesta Viipurintie 1:stä. Kankurin Ilon Merja Salonen-Kovasiipi ja vastikään käsityöharrastuksen aloittanut Johanna Ritala kertovat Minni Salmiselle, millaisesta paikasta oikein on kyse ja miten konkarit ja aloittelijat tulevat Kankurin Ilossa toimeen keskenään. Kankurin Iloon ovat kaikki tervetulleita kutomaan kangaspuilla tai tekemään muita käsitöitä.

Pelicansin puolustaja Petteri Riihinen piipahti Radio Voiman vieraana keskiviikkona (12.10) puhumassa urastaan ja tulevista suunnitelmista. Puolustaja kertoo unelmiensa toteutuneen Liigassa. Määrätietoinen pelaaja tekee kovasti töitä kehittääkseen itseään eteenpäin. Kuuntele haastattelu!

Hanaa!-F1-podcast jakaa tuomioita käynnissä olevasta F1-kaudesta. Tässä ovat formulavuoden tähdet, mokat ja yllätykset.Vieraana Ilta-Sanomien toimittaja Nico Hartikainen.

Maailman kriisien ja sotien keskellä rauhanturvaajilta usein kysytään: onko ollut pahoja paikkoja? Miksi maailma on myllerrysten keskellä ja pahat paikat löytävät ihmiset ja maat? Pahoja paikkoja, Osa 1/7 – Teuvo V. Riikonen. Tutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu poikkeuksellisesti kahdesta osuudesta. Niissä kuullaan ilmavoimien entisen hävittäjälentäjän kapteeni evp. Olli Seppäsen opetus, jonka hän piti Kuopiossa aika pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Olli Seppänen on nykyisin Kansan Raamattuseuran kouluttaja ja Mikko Matikaisen työtoveri. Mikon kuultua Ollin opetuksen hän tajusi tämän ajan tarvitsevan juuri tämän opetuksen. Siksi tämä jakso on koottu täysin tuon tärkeän opetuksen ympärille. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Olli Seppänen avaa Ukrainan tilanteen taustoja. Vuodesta 2014 asti on Itä-Ukrainassa eletty sota-aikaa. Venäjä on miehittänyt Krimin ja liittänyt laittomasti itseensä. Olli avaa laajasti geopoliittisia ja psykologisia näkökulmia. Hän puhui Kiovan Venäjästä, joka oli mahtavimmillaan 1100- luvuilla. Tämä on ”venäläinen” alkukoti, josta ovat syntyneet Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Putin ei halua tätä alkukotia. Hän haluaa palauttaa Venäjän suurvalta-aseman suhteessa Natoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti rajusti turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa. Monia pelottaa, että laajentuuko sota. Olli Seppänen otti esiin Jumalan sanan lupauksia. Niiden varassa voimme kestää myös vaikeita aikoja, jos niitä joudumme kohtaamaan. Niiden varassa kansakuntamme kesti rankat sotavuodet aiemminkin. Ukrainan sodan alussa ja sodassa samankaltaisuuksia Suomen käymän talvisodan kanssa. Olli päättää ensimmäisen osuuden:” Sodan ensimmäinen uhri on totuus, valhe astuu tilalle. Tiedämme, kuka on valheen isä, hän haluaa tehdä kaikkensa, että tuhoa olisi mahdollisimman paljon.” Ohjelman toisessa osuudessa Olli Seppänen avaa mikä on ollut Suomen kansan kestävin tuki ja turva. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, niin Päivän tunnussana -kirjassa oli Raamatusta kohta, jossa Daavid kohtaa Goljatin. Ulkomainen lehdistö käytti tätä vertausta kirjoittaessaan Talvisodasta. Presidentti Kyösti Kallio kehotti kansaa ja sotilaita lukemaan Jumalan sanaa, ammentamaan siitä voimaa ja lohtua. Kaisa Kallio kehotti kansakuntaa rukoilemaan. Kansa rukoili. Sen jälkeen koettiin talvisodan ihmeitä Pelkosenniemellä ja Sallassa. Adolf Ehrnrooth antoi kunnian terveydestään Herralle. Näin hän pystyi antamaan oman testamenttinsa Suomen kansalle. Tosipaikassa rintamalla kaikki rukoilivat. Olli otti esiin Senaatintorilla 26.8.2017 pidetyn suomalaisen messun, jossa rouva Jenni Haukio viittasi psalmiin 91:” Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Puheen aikana valtioneuvoston ylle tuli sateenkaari. Sen alkuperäinen merkitys on, että Jumala ei koskaan hävitä koko maata sen pahuuden tähden. Jatkosodan aikana 1944 presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kansaa hiljentymään ja rukoilemaan Suomen puolesta kun Turun Tuomiokirkon kello lyö 12. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Ollut viime aikoina aika paljon muut jutut mielessä, kuin futis. Mutta annetaan teillekkin ehkä vähän muuta funtsittavaa! Tässä setissä Palloliiton Juho "Jallu" Rantala (16:06) kertoo oman tarinansa. Tää oli todella kova setti.

Vince Neilistä on tullut yleinen naurunaihe. Ok, onhan mies vieraillut jääkaapilla viime vuosina hieman liian kovalla tahdilla. Silti Vince oli 80-luvulla merkittävästi määrittämässä rock-vokalistin kuvastoa David Lee Rothilta,Brian Connollyltä ja Robin Zanderilta saamansa soihdun myötä. Lisäksi fakta on myös se, että ilman Vince Neiliä Mötley Crüe ei ikinä olisi tullut siksi minä se opittiin tuntemaan - Rock'n Rollin legendaksi. Vince Neilin merkitystä rock-vokalistien jatkumossa pohdiskelee Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla "rockrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Mick Mars" Kudjoi Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland

Hanna Bergholmin mukaan arjen kipeitä aiheita voi käsitellä kauhun kautta oivaltavasti.

Onneksi maailmanloppua ei ole tullut, mutta maapallon historiassa sellaiset ovat olleet monta kertaa lähellä. Tarkemmin sanottuna maapallo itse ei ole ollut vaarassa, mutta elämä sen pinnalla on pahimmillaan tuhoutunut 95 prosenttisesti. Geologi ja akatemiatutkija J. Sakari Salonen on viehtynyt maailmanlopuista niin paljon, että hän teki niistä kirjan. Kirjan innoittamana puolestaan toimittaja Jari Mäkinen jutteli Salosen kanssa näistä maailmanlopuista, ja lataa Tiedeykkösessä pöytään kirjassa kuvatun viiden maailmanlopun lisäksi pari ylimääräistä – alkaen 700 miljoonaa vuotta sitten olleesta, lähes koko planeettamme pakastaneesta jääkaudesta, päätyen hurjaksi heittäytyvään Aurinkoon, joka imaisee myös planeetta Maan sisäänsä. Historiallisten ja tulevien globaalien katastrofien lisäksi on mahdollista, että elämme juuri nyt yhden sellaisen alkuvaihetta: eläinlajien määrä on supistunut ja ilmastomme lämpenee nopeammin kuin koskaan planeettamme historiassa. Tervetuloa kuuntelemaan maailmanloppujen kauhukuvia ja lohduttautumaan tosiasioilla.

Aitajuoksija Viivi Lehikoinen voitti Georgiassa vuonna 2015 Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla alle 18-vuotiaiden Euroopan mestaruuden 400 metrin aidoissa. Lehikoinen kävi syvissä vesissä, kun kehitystä juoksun saralla ei tapahtunut, mutta perheen tuella ja valmentajan vaihdon myötä Viivi juoksikin kesäkuussa uuden oman ennätyksen. Sveitsiläisen valmentajan valmennustyyli auttoi kehittymään juoksijana.

Kesälomaa viettäneen lähihoitajan kännykkä piippasi ennen aamukuutta. 33 tunnin jälkeen sopimuspalokuntalaisen vuoro oli ohi. Mutta Kalajoella metsä paloi vielä toista viikkoa.

During the pandemic we have heard and read about troublesome international travel. One needs a special permit to leave Australia and returning to Australia can be very complicated if not impossible. - Olemme pandemian aikana nähneet ja lukeneet vaikeutuneesta ulkomaanmatkailusta. Australaista poistuminen tapahtuu ainoastaan erikoisluvan voimalla ja paluu Australiaan sattaa olla epävarma tai jopa mahdoton.

Blomis on totaalisen viehättynyt virtaaviin vesiin. Ollut sitä jo pikkujussista lähtien. Mitä satunnaisen luontomiehemme mielessä on virrannut syyskuisena päivänä ja millaisen kuvavirran Blomis on aikaansaanut tällä viikolla? Kuvat löydät kätevimmin Radio Suomen sosiaalisen median kanavilta ja kaikki tarinat voit kuunnella takautuvasti Yle Areenasta.

Liigalize tänään: (0:00) Intro (2:53) Liigan avausviikko (Keräsen taklaus, voittoisa Jukurit, raiteillaan oleva Kärpät) (37:38) Siim Liivik ja Lennun Van Halen cover Kaivohuoneella (49:33) Miten mielenkiintoinen persoona syntyy? (1:00:33) Vetopoiminnat viikkoon (1:07:29) Lennun Ebel-katsaus

Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien ja vauvojen terveyden vaarantava ilmiö vapaasynnytys? Miten taataan, ettei tällainen ilmiö saa sijaa meillä? Iso feministi puolestaan kertoo, miksi mikään pseudotieteellinen terveysuskomus ei ole toista vaarattomampi.

U-17 tyttöjen maajoukkuevalmentaja Marko Saloranta kertoo oman tarinansa suomalaisen nuoriso jalkapallon huipulta. Urallansa Saloranta on valmentanut SC Raision ja FC Hongan SM-kultaan asti. Hän toimi myös Naisten A-maajoukkueen päävalmentajana, kun Helmarit odottivat nykyisen päävalmentaja Anna Signeulin vapautumista maajoukkueen uudeksi käskynhaltijaksi. Mikä motivoi Salorantaa valmentajana? Miten vuoden 2018 ihmeeksi kuvailtu MM-kisapaikka saavutettiin? Mitkä ovat Salorannan mielestä nuoren pelaajan tärkein ominaisuus?

Tässä jaksossa Nordic Fit Maman tiimi, eli perustaja Riina, operatiivinen johtaja Susanna, Instagram-asiantuntija Mari ja sisällöntuottaja Kati keskustelevat äitiydestä. Mitä se eri ikäisille äideille tarkoittaa? Millaisia tunteita se nostaa? Onko äitiys ollut itsestäänselvää, entä helppoa? Ja miten äitienpäivää vietetään eri perheissä.

Mitä biisiä Wilma Murrolle soitetaan hänen hypätessä kisoissa? Miltä tuntui hypätä jo 17-vuotiaana alle 20-vuotiaiden maailmanennätys? Entä kuka perusti yleisurheilun faniyhdistyksen Suomeen?

Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! Jaksojen tiedot: aarohuttunen.com/blog-podcast Sivusto: aarohuttunen.com Alennuskoodit: aarohuttunen.com/edut Instagram: @AaroHuttunen YouTube: @AaroHuttunen "Valitse tarinasi suunta."

Tiistai toi tullessaan sokerihampaan kolotusta ja herkkukaapin tyhjennystä. Vaaniiko tänä päivänä erilaiset vaarat ja ovatko perinteiset beiget poplarit katoava luonnonvara? Miten etenee mehulingon kuherruskuukausi?

Hiihto on ollut muotilaji jo pari vuotta, mutta nyt suksien kysyntä on aivan uudella tasolla. Peltosen suksitehtaalla tehdään töitä kahdessa ja lauantaisin työskennellään pullonkaulalinjojen parissa. – Olen ollut 11 vuotta suksialalla, ja nyt olemme ensimmäistä kertaa viikonloputkin töissä, Peltosen suksitehtaan johtaja Jarmo Pilli kertoo Radio Voiman haastattelussa. Pillin mukaan kotimaassa kysyntää riittää maaliskuun kolmannelle viikolle, mutta sen jälkeen täytetään varastoja. – Töitä riittää ensi vuoden hiihtolomiin asti, Pilli arvioi. Tekijöitä siihen, että suksien kysyntä on räjähtänyt, on monia. Pillin mukaan lumimäärällä on suurin merkitys, mutta suuri vaikutus on myös pandemialla ja sen myötä lisääntyneellä ulkoliikunnalla. – Korona sulki myös sisäliikuntapaikat, joka edistää hiihdon suosiota. Lisäksi maailmalla paloi iso suksitehdas, sekin vaikuttaa kysyntään, Pilli kertoo. Erityisesti Pilli iloitsee, että lasten suksipaketit ovat käyneet kaupaksi. – Perheet ovat lähteneet laduille. Sen myötä toivottavasti saamme parinkymmenen vuoden kuluttua uusia kristoja ja iivoja kilpaladuillekin. Suomi on kotimaiselle suksitehtaalle päämarkkina, mutta suksia menee myös vientiin. Pilli kertoo, että Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Kanada sekä länsinaapurimaa Ruotsi ovat Peltosen suksitehtaalle tärkeitä vientimaita. Peltosen suksitehtaan Heinolassa omistaa Normark, joka on osa Rapala-konsernia. Peltosen suksitehtaan johtaja Jarmo Pilli kertoo Radio Voiman haastattelussa myös suksien viennistä ja valmistuksesta, kuuntele haastattelu! Kuva: Sami Lettojärvi

Kuluneella koronavuodella on karmea maine mutta sen aikana on tapahtunut myös kivoja asioita. Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen laati listan.

Sami Sykkö avautuu Tanssii Tähdet -kilpailun kokemuksistaan Katja Ståhlille nauruntäyteisessä haastattelussa. Kuuntele ruusut ja risut podcastista.

Liigan kurinpitodelegaation puheenjohtaja Sampo Liusjärvi vieraili FUN Tampereen kiekkolähetyksessä kertomassa mietteitä, miksi kurinpidolla ei ole riittänyt tehtävää. Liusjärvi otti myös kantaa puhuttaneeseen Anton Lundellin törkyilyyn.

For the first time in its 160-year history, the Melbourne Cup featured no crowds.Melbourne residents however were determined to celebrate the annual event in COVID-safe ways. - Melbourne Cup järjestettiin ensimmäistä kertaa 160-vuotisen historiansa aikana ilman väkijoukkoa. Melbournelaiset halusivat kuitenkin juhlia kalenterinsa huippukohtaa Covid-19 turvallisuuden merkeissä.

Hollo ja Martta -festivaalin peruuttaminen ei ollut järjestäjille vaihtoehto, kertoo Ossi Arvelan haastattelussa festivaalipäällikkö Aimo Hentinen. Paljon haasteita ja kompromissejä on pandemia mukanaan tapahtumalle tuonut.

Miksi Ruotsi ei ole ottanut käyttöönsä euroa ja miten todennäköistä on, että se vielä joskus aikoo liittyä euromaiden joukkoon? Miksi Ruotsissa keskustelu EU-asioista ei ole kovin vilkasta? Miten Suomen ja Ruotsin suhtautuminen EU:hun on eronnut ja eroaa toisistaan, ja millaista keskustelua ennen Ruotsin liittymistä EU:hun vuonna 1995 liittymisestä Ruotsissa käytiin? Haastateltavana on Mikko Majander, joka on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja joka työskentelee tutkijana ajatushautomo Magmassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Taas päästään koripallon pariin ja NBA:n kuumaan pudotuspelitunnelmaan. Ensin käydään läpi Denverin ja Utahin välinen ottelusarja (1:55), jossa nähtiin eeppistä tykitystä Donovan Mitchellin ja Jamal Murrayn toimesta, kun vastapuolen pelurit hakkasivat pisteitä enemmän tauluun kuin kukaan muu kilpapari NBA:n pudotuspelisarjojen historiassa. Sarja venyi seitsemänteen otteluun ja siinäkin aivan viimeisille sekunneille, kunnes Denver sai jatkaa matkaansa hyvin levännyttä Clippersiä vastaan ja Utah pääsi lomailemaan. Lännessä myös toinen pari, Houston - Oklahoma (30:10), venyi seiska matsiin ja Houston veti myös aivan loppumetreillä pidemmän korren. Sarja oli altavastaava OKC:n veteraanitakamiehen Chris Paulin todellinen master class, mutta se ei riittänyt jatkopaikkaan. Idässä (50:12) pelataan jo toista kierrosta, missä monipuolinen Miami on onnistunut vääntämään ennakkosuosikki Milwaukee siltaan voittamalla kaksi ekaa matsia. Giannis Antetokounmpon voima ei ole riittänyt ja joukkueen heikkoudet ovat nousseet esiin Miamin kovaa puolustusta vastaan. Miamilla puolestaan Jimmy Butler on lunastanut kovia puheitaan olemalla loistava kahdessa ekassa matsissa. Boston on saanut viime vuoden mestarin Toronton näyttämään yllättävän haavoittuvaiselta ja edennyt ottelusarjassa kahden matsin johtoon (1:02:45). Toronto selvästi kaipaa Kawhi Leonardia, joka siirtyi Clippersiin mestaruuden jälkeen ja Fred VanVleet tai Pascal Siakam eivät ole onnistuneet ainakaan toistaiseksi ottamaan joukkuetta selkäänsä kauden kovimmilla hetkillä. Seuraa Tulilla-podcastia: Facebook Twitter