Podcasts about taiteilija

Konsta Hietanen palkittiin Päijät-​Hämeen Vuoden yksinyrittäjänä Päijät-Hämeen Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa perjantaina.- Yrittämistähän tämä on nimenomaan ollut, isolla Y:llä, sanoi Hietanen Radio Voimalla tiistaina ja jatkoi.- Pohdin tätä siellä maakunnallisissa juhlissa, katsoin ympärilläni muita yrittäjiä ja loppupeleissä tuollaisissa tilanteissa heidän kanssaan samoissa pöydissä olen ollut aika vähän. Monesti ennemminkin olen ollut viihdyttämässä siellä lavalla.Taiteilija kokee olevansa syntynyt muusikoksi ja esiintyjäksi.- En pysty musiikkia tai esiintymistäkään lopettamaan niin kauan, kuin vaan täällä olen. Samalla tavalla kuin tarvitsen happea, tarvitsen sitä, Hietanen mietti syvällisesti.Kuuntele haastattelusta, mikä osa yrittäjyydessä on Hietasen mielestä ikävää hommaa, millainen kesä monitaiturilla on tiedossa ja millainen työtarjous saisi hänet harkitsemaan yrittäjyydestä luopumista.

Kalataiteilija Sakke Yrjölä on ollut kiinnostunut kaloista jo pikkupojasta lähtien. Hän on maalannut Suomen kalalajeja moniin näyttelyihin ja kalakirjoihin. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on laajentanut retkiään Norjan rannikolle syvien vesien äärelle. Minna Pyykkö tapasi hänet Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa Helsingissä hänen kalanäyttelyssään. He juttelivat kalojen väreistä, erikoisista muodoista ja kauneudesta.

Tänään raastotuolissa istuu monipuolinen taiteilija Nora Helsinki. Hän kertoo oman urapolkunsa katutaiteen ja musiikkimaailman kautta arvostetuksi taiteilijaksi, jonka taidetta voi nähdä, sekä näyttelyissä kuin suurissa seinämaalauksissa. Hänen taiteessaan toistuu eläimet ja luonto, jonka eteen hän tekee myös aktiivisesti vaikuttamistyötä. Noran kotisivut löytyvät osoitteesta www.norahelsinki.com

Sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja pilapiirtäjä Ville Rannan monivaiheinen urapolku on tuonut hänet Iltalehden kautta Helsingin Sanomiin poliittiseksi pilapiirtäjäksi. Vuoden 2023 journalistpalkinnon pokannut Ranta kertoo ohjelmassa, mitä työ pilapiirtäjänä maan näkyvimmällä paikalla häneltä edellyttää. Ja mitä Hesari edellyttää häneltä. Ville Rantaa on pitänyt kiireisenä myös vastikään julkaistu sarjakuva-albumi Viininjuojat. Omaelämäkerrallinen, yli 200-sivuinen teos palaa aikaan vuonna 2006, jolloin Ranta kulttuurilehti Kaltion piirtäjänä joutui kohun keskelle. Ranta otti piirroksillaan kantaa Tanskassa tuolloin nousseeseen kohuun profeetta Muhammedia esittävistä piirroksista. Tämän seurauksena lehden päätoimittaja sai potkut ja lehden verkkoversio suljettiin. Näiden ohella Ville Ranta kertoo uransa vaiheista sarjakuvataiteilijana ja pohtii suomalaisen nykysarjakuvan tilaa ja asemaa kulttuurikentässä. Toimittajana on Ville Talola.

Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä. Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja. Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia. Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin. Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen. Pauliina Grym toimittaa.

Didrichsenin taidemuseossa on esillä vuonna 2021 kuolleen modernistin ja koloristin Rafael Wardin iloiset työt. 74 öljymaalausta ja pastellia käsittävän näyttelyn suunnittelu alkoi Wardin vielä eläessä. Näyttelyn suunnittelu aloitettiin yhteistyössä taiteilijan ja hänen tyttärensä, Eva Wardin, kanssa. Keväällä 2021 Didrichsenin taidemuseo ehdotti Wardille 95-vuotisjuhlanäyttelyä, jonka ajankohdaksi suunniteltiin vuoden 2023 syksyä. Taiteilija otti kutsun vastaan ja jatkoi työskentelyä ja laittoi näyttelyä varten sivuun edellisten vuosien aikana maalaamiaan teoksia. Millaisia nämä taiteilijan viimeiset maalaukset ovat? Mitä Rafael Wardin teokset kertovat taiteilijan omasta persoonasta? Mikä sai Wardin ihastumaan keltaiseen sävyyn? Millainen oli se oikea Wardin-keltainen ja mitä se kuvasti? Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Maria Didrichsen, amanuenssi Iiris Markkola ja taiteilijan tytär, valtiotieteiden tohtori sosiaalipsykologiassa ja valokuvataiteilija Eva Wardi. Didrichsenin taidemuseossa nähdään laaja taiteilija Rafael Wardin (1928–2021) näyttely 28.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Villa Gyllenbergissä on esillä ainutlaatuinen taidekokoelma. Rauniomaalauksia, sinisiin vaatteisiin pukeutuneet omat tyttäret, Välimeren tutkielmia ja interiöörejä Assisin Pyhän Fransiskuksen basilikasta. Vasta viimeisinä vuosina tutkittu modernismia vastustanut ja klassisia ideaaleja vaalinut taiteilija Werner von Hausen on nyt valokeilassa. Tämä vuonna 1870 syntynyt kuvataiteilija vastusti omana aikanaan modernistista suuntausta ja syventyi antiikin ajan ikuisen kauneuden teemaan. Miksi hän ajatteli että menneisyydestä voi lukea tulevaa? Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman teki skuupin seitsemän vuotta sitten. Hän löysi Kauniaisissa sijaitsevan unohtuneen ateljéen. Hän sai luvan vierailla siellä ja se johti siihen että saimme uuden taiteilijan taidekaanooniimme. Werner von Hausen asui Villa Reire-nimisessä huvilassaan Kauniaisissa. Hän oli mukana luomassa taiteilijasiirtokuntaa kotipaikkakunnalleen. Millainen ateljee hänellä oli? Mitä hänen teoksensa kertovat omasta perheestään? Miten antroposofinen ajattelu heijastuu hänen taiteestaan? Tämän unohdetun taiteilijan 80 taideteoksen esiintuominen on kiinnostava lisä maamme taidehistoriaan. Ohjelman vieraina ovat ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja teosofien ja antroposofien järjestäytymistä liikkeinä Suomessa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tutkiva Julia von Boguslawski. Werner von Hausen - unohdettu klassikko Villa Gyllenbergissä, Helsingissä 14.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Raastotuoliin istahtaa näyttelijä, ääninäyttelijä, laulaja, käsikirjoittaja ja maalari eli monipuolinen taiteilija Anni Turunen. Hänet tunnetaan esimerkiksi tv-sarjasta Kotikatu sekä hän oli MTV 3-kanavan kanavaääni vuosia ja hän on edelleen kotimaamme yksi tunnetuin radion mainosääni. Käy kuuntelemassa hänen musiikkiaan Spotifystä taiteilijanimen Aava Ruusuvirta takaa tai suoraan tästä linkistä https://open.spotify.com/artist/2wqjCNF5UujCopwN7zFvaQ?si=nlhCss7MQVyXclCq0vEiXA

Kesytön taide -näyttely esittelee 260 teosta neljältäkymmeneltäkuudelta outsider-taiteilijalta Euroopasta, Brasiliasta ja Suomesta. Outsider-taiteilija käyttää omaa kesyttämätöntä luomisvoimaansa mutta ei ole taidekentän hyväksymä taiteilija, eli ulkopuolinen. Natalie Schmidtován ensimmäisen näyttelyn järjestivät taiteilijat Dora Maar ja Pablo Picasso Galerie Pierre Loebissa Pariisissa vuonna 1947. Taiteilija ei osannut itse lukea ja hän maalasi miehensä ääneen kertomien tarinoiden inspiroimana. Osa uuden näyttelyn teoksista tuovat mieleen kansantaiteen, arkisine kuvauksineen mutta myös rakkauden ja surun teemojen kautta. Outsider-taiteessa on viitteitä Freudin ja Jungin alitajunnan maailmoista. Teoksissa on kosmisia ja henkisiä ulottuvuuksia. Millä tavalla outsider-taide on tullut näkyväksi taidemaailmassa ja keräilijöiden parissa? Mistä löytyvät tämän taidesuuntaukseen erikoistuneet museot ja galleriat? Miksi Picasso aikoinaan innostui outsider-tyylistä? Entinen Helsingin kaupungin taidemuseon ja Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Tuula Karjalainen nostaa esille taidemaailman syrjittyjä taiteilijoita, myös naistaiteilijoita ja valokuvataiteilijoita, uudessa kirjassaan Taiteesta suoraan. Hänen ohjenuoransa on ollut rakkaus kuvataiteeseen ja hän on aina halunnut tehdä ne saavutettaviksi kaikille ihmisille. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattorit Tuula Karjalainen ja Liisa Heikkilä-Palo. ‌KESYTÖN TAIDE Suomen Kansallismuseo 5.5.2023 – 24.9.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Lahtelainen taiteilija Auli Kokkonen Pyhantaalta vieraili Radio Voimalla Minnin Hyvän mielen ketjureaktiossa maanantaina 27. maaliskuuta. Ohjelmasarjassa edellinen vieras valitsee seuraavan viikon vieraan ja Kokkosen kutsui mukaan fysioterapeutti ja joogaohjaaja Anna-Maija Heikkilä. Taiteilija pohti haastattelussa sitä, millainen teos tai kuva Lahti hänen mielestään olisi. - Moninainen, mutta rosoinen ja kaunis, Kokkonen kuvaili ja jatkoi. - Minkä sille voi? Tänne seudulle on syntynyt. Toiset lähtevät ja toiset ovat sellaisia paikkalintuja, niin kuin itsekin näköjään olen. Kärsii sitten ne kaikki kauheudetkin. Kokkonen painottaa kuitenkin sitä, että hän tykkää olla Lahdessa. - Tämä on minun kaupunkini. Pidän myös tällaisesta vähän neuvostohenkisestä arkkitehtuurista ja rosoisuudesta. Kuuntele koko haastattelu:

Vuoden nuori taiteilija 2023 on alun perin tanssista ja koregrafiasta kiinnostunut Eetu Huhtala. Jazz- ja nykytanssiharrastus vaihtui aikuisena valokuvaukseen. Tänään hän liikuttaa objekteja oman kehon sijaan. Mitä liikkuvat esineet, kuten kylpyamme symboloi hänelle? Mitä hän ajattelee ajastamme, kulutuksesta ja elämän merkityksestä? Mitä hän haluaa vangita valokuviin, jotka ovat osa hänen teoksiaan? 29-vuotias Huhtala asuu Helsingissä ja hänen ateljeensa sijaitsee pienteollisuusalueella Keravalla. Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin uusi johtaja Arja Miller haluaa painottaa taiteilijoiden erityistä roolia sekä oman työnsä että yhteiskunnan kannalta. Heitä pitäisi kuunnella tässä ajassa enemmän. Hän on todennut että taiteilijat ovat taitavia tulkitsemaan aikaamme. Millaisia signaaleja hän näkee nykytaiteessa? Millä tavalla Eetu Huhtalan teokset kertovat ajastamme? Miten me voisimme hyödyntää laajemmin taiteilijoiden näkemyksiä yhteiskunnassamme? Mikä on museon tehtävä nykytaiteen näyttämönä? Miller on työskennellyt viimeksi Espoon taidemuseon Emman intendenttinä. Emmassa hän keskittyi erityisesti kansainvälisiin näyttelyprojekteihin. Ohjelman vieraina ovat taiteilija Eetu Huhtala ja museonjohtaja Arja Miller. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen kantaa taiteessaan mukanaan lapsuudenkokemuksia Oulusta, Pohjanlahden rannalta. Hän on kuitenkin asunut Ranskassa jo vuodesta 1989. Jaksossa Väisänen pohtii, mikä Välimeren maita yhdistää ja millainen toisaalta on itämereläinen identiteetti. Välimeren luonto on alkanut elpyä, mutta milloin Itämeren vesi kirkastuu ja meren kätkemät hylkypuistot tulevat näkyviin?

Keramiikkaradiossa kuullaan tänään tarinoita keramiikkaopinnoista ulkomailla ja avataan verhoja keramiikkataiteen maailmaan. Vieraanani on upea nuori kuvataiteilija, kuvanveistäjä Katri Paunu. Katri on opiskellut keramiikkaa Amsterdamissa ja Oslossa. Nyt Katri työskentelee Reilassa luonnonhelmassa ja valmistautuu ensi kevään yksityisnäyttelyyn Rauman taidemuseolla. Jakson rakenne: 00:01:00 Katrin tuleva näyttely Rauman taidemuseossa 00:03:46 Savi sytytti Katrin 00:06:24 Tie Gerrit Rietveld Akatemiaan ja opiskelu siellä 00:13:15 Maisteriopinnot Oslossa 00:24:37 Inpiraation lähteet ja työtila Reilassa 00:36:46 Näyttelytyöskentely 00:39:31 Taiteilija-apuraha  00:41:58 Taidelainaamon hyödyntäminen 00:44:18 Mitä Katri odottaa tulevalta ja mitä näkee menneeltä Katri Paunu eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/katripaunu/ Web: https://www.katripaunu.com/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Tänään julkaistussa jaksossa keskustelemme siitä, pitääkö taiteilija erottaa taiteesta. Mitä mieltä me ollaan asiasta ja minkälaiseen lopputulokseen päädyimme? Mitä mieltä sä oot? Laita meille viestiä ja sun omia pohdintoja asiasta, me luetaan teidän viestejä enemmän kuin mielellämme. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Noora Svärd on kuopiolainen luovan alan sekä markkinoinnin moniosaaja, jolle taide, valokuvaus sekä sisällöntuotanto ovat lähellä sydäntä. Noora myös nikkaroi, remontoi, ompelee, verhoilee tunnelmallisessa kodissaan. Noora perusti kesällä 2021 markkinointitoimiston, Creative Studio Noora Svärd:n, joka tarjoaa merkityksellisiä sisältöjä oikein sanoitettuna. Creative Studio syntyi puhtaasta halusta auttaa varsinkin uusia yrittäjiä markkinoinnin käynnistämiseen kustannustehokkaasti. Varkaudesta lähtöisin olevan Nooran omasta polusta näiden moninaisten aiheiden äärellä saatiin keskustella Savon lauantaissa tarkemmin, kun Noora saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

David ja Paola Cohenin Ainoa Winery -marjaviinitila sijaitsee Hollolassa vain kymmenen kilometriä Lahden keskustasta. Suomeen 2008 muuttanut ecuadorilais-amerikkalainen Cohenin pariskunta halusi jatkaa viiniharrastustaan myös uudessa kotimaassaan. Hollolassa toiminta laajanee ja kasvaa edelleen, sekä saa samalla uusia muotoja. Kesällä 2022 viinitilalla järjestettiin suosittuja viini ja maalausiltoja yhdessä taiteilija Manja Pielan kanssa. Yhteistyö jatkuu! Paola ja Manja vierailivat Radio Voimassa Kristoffer Ignatiuksen vieraana. Kaksikko on järjestänyt myös lapsille maalaus & muovailu viikonloppuja. Tapahtumassa lapset pääsevät oppimaan maalaamista ja muovailua kahden päivän ajan Ateljee-Galleria Honkalinnassa. Seuraavan kerran kysytty viikonloppu järjestetään la-su 19-20.11. Samalla juhlistetaan kansainvälista lasten päivää (20.11.). Aikuisille ja vanhemmille on tarjolla samaan aikaan viinitasting & tapaksia lähistöllä sijaitsevalla Ainoa Winerylla (Rekolanpolku 65, Hollola). Tapahtumasta lisätietoja Ainoa Winery -somekanavilta, sekä verkkosivuilta!

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia-näyttely avaa keskustelun lähitulevaisuuden eri skenaarioista. Yksi teeseistä on että nykyajan kiireinen työelämä ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus ovat etäännyttäneet meidät toisistamme. Vieraina ovat näyttelyn tilausteosten tekijät videotaiteilija, Vuoden kuvittaja 2022 Irene Suosalo ja graafinen suunnittelija, taiteilija Kiia Beilinson ja Sitran ennakoinnin asiantuntija Liisa Poussa, joka on ollut tiivisti näyttelyn sisältötyöryhmässä mukana. Irene Suosalon teoksessa kodissa oleva simulaattori auttaa mielen hoitamisessa. Beilinsonin teoksissa teknologia auttaa meitä elämään parempaa elämää. Vaikka teknologian vaikutus kasvaa, niin ihmisen oma toimijuus on myös vahvasti läsnä. Taiteilija syventyy lajienväliseen kommunikaatioon. Hänen teoksessaan kuunnellaan ja opitaan asioita muunlajisilta, jolloin myös keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Keskustelemme muotoilun ja taiteen tulevaisuudesta ja tulevaisuusajattelusta. Millä tavalla voimme kommunikoida designin ja taiteen kautta uudella tavalla? Millä tavalla taide ja esineet ovat osa tulevaisuutta? Millä tavalla nykymuotoilu ottaa kantaa haastavaan maailmantilanteeseen? Tuoko muotoilu lohtua vai kehottaako se meitä toimimaan toisin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. 9.9.2022–12.3.2023 Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia Designmuseo, Helsinki

Perjantaina 23. syyskuuta sai ensi-iltansa Anna Erikssonin elokuva W (Suomi 2022). Elokuvan maailman ensi-ilta oli Locarnon elokuvafestivaaleilla elokuussa ja Suomen ensi-esitykset olivat Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla 16. ja 19. syyskuuta. Elokuva on parhaillaan kiertueella joka jatkuu lokakuun 21 päivään asti. Anna Eriksson on mukana kiertueen elokuvanäytöksissä ja vastaamassa yleisön kysymyksiin. Tiistaina 04.10. kiertue saapui Kuopioon ja Kino Kuvakukkoon. Savon Aaltojen studiovieraaksi saapui valovoimainen artisti ja taiteilija Anna Eriksson, joka nähdään W-elokuvan pääosassa ja samalla Anna on myös ohjannut, kirjoittanut, lavastanut sekä leikannut elokuvan. Tarkemmin W-elokuvan synnystä, tekoprosessista ja sen teemoista kuultiin Savon iltapäivässä Annan itsensä kertomana. Ohessa käytiin keskustelua myös Annan keikkamuistoista liittyen Pohjois-Savon alueeseen ja toki myös puhetta riitti musiikista. Annan "Mana" nimisen albumin julkaisusta tuli tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta ja levyn edelleen kovin relevantteja teemoja tunnelmoitiin taajuudella. Haastattelijana: Sami Turunen

ANTI - Contemporary Art Festival on Kuopiossa vuosittain järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen festivaali, joka keskittyy paikka- ja aikasidonnaiseen taiteeseen. Ohjelmisto koostuu kansainvälisten ja kotimaisten taiteilijoiden ajankohtaisista teoksista, joita yleisö pääsee kokemaan 13.-18.9. maksutta ympäri Kuopiota. Taidetta on tarjolla mm. taidemuseossa, kirjastossa, torilla, teatterilla, kaupungintalon juhlasalissa ja VR-konepajalla. Festivaaliviikko huipentuu jälleen ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinnon jakamiseen. Kaikkiin tapahtumiin on yleisöllä vapaa pääsy. Vuodesta 2018 lähtien taiteilijat Gemma Paintin ja James Stenhouse (jotka työskentelevät yhdessä nimellä Action Hero) ovat matkustaneet Euroopan halki ja pyytäneet tuntemattomia laulamaan rakkauslaulun Oh Europa- projektin tiimoilta. Tähän mennessä Gemma & James ovat äänittäneet yli tuhannen ihmisen äänet laulaen rakkaudesta ja sydänsuruista 46 eri kielellä. He ovat matkustaneet yli 50 000 kilometriä, 33 Euroopan maan läpi viettäen yli 300 päivää ja yötä tien päällä asuessaan pakettiautossaan, joka toimii myös liikkuvana äänitysstudiona. Seuraa kaksikon matkaa osoitteessa: www.oheuropa.com Lauantaina 17.09. Gemma ja James saapuivat Kuopioon keräämään savolaisten tulkintoja rakkauslauluista. Kaksikko vieraili täällä myös vuonna 2018 ja tuolloin tallentui mm. oheisessa juttutuokiossa kuultavat Matti Sariolan (Romanssi) ja Kirsi Pehkosen (Minun kultani kaunis on) tulkinnat talteen. Tarkemmin vuoden 2022 ANTI-festivaalin kuulumisista, Action Heron toteuttamasta Oh Europa- teoksesta ja rakkaudesta saimme kuulla ja keskustella yhdessä Allin ja Gemman kanssa. Lisää ANTI-festivaalista löydät täältä: www.antifestival.com Haastattelijana: Sami Turunen

Viikonloppusoturit-podcast jatkuu! Neljännen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa aletaan pohjustaa tulevia The X Factor -levyn analyysejä. Taiteilija-identiteettinsä kanssa kipuillut Bruce Dickinson ilmoitti vuonna 1993 jättävänsä pestinsä Iron Maidenin laulajana. Korvaajan etsintä alkoi samalla, kun yhtye hoiti vielä Dickinsonin kanssa sovitut Real Live Tour -kiertueen keikat alta pois. Miten tähän tilanteeseen päädyttiin ja kuinka uudeksi laulajaksi valikoitui juuri Blaze Bayley? Ääninäytteitä jaksossa kuullaan niin Montrealista, Torinosta kuin Helsingin juhlaviikoiltakin. Lisäksi käydään läpi hieman kesän kuulumisia, kuten Yeoman-projektin saamaa vastaanottoa, Blazen keikkaa On the Rocksissa ja Beast Feast -fanitapahtumaa. Tällä kaudella uusi jakso ilmestyykin sitten vain joka toinen perjantai. Ensi viikolla (ja tulevana kahtena muunakin “väliperjantaina”) tuskaa kuitenkin helpottaa Viikonloppusoturit-extra-jaksokonsepti, jonka ensimmäisessä osassa vieraana on Bruce Dickinsonin soolobändissä bassoa soittanut Chris Dale! Kaikkee tämmöstä, näette sitten!Tuttuun tapaan palautetta voi lähettää somekanavia pitkin tai osoitteseen viikonloppusoturit@gmail.comTästä se taas lähtee! Kiitos kuulijoille kärsivällisyydestä uuden kauden odottelussa, raudat kattoon ja kohti syksyn pimeyttä!

Uusimman jakson vieraana Marika Mäkelä. Mäkelän kuudelle vuosikymmenelle ulottuva ura herättää kunnioitusta. Marjatta ja Mäkelä keskustelevat jaksossa muun muassa siitä, miten Marikan ilmaisu on kokenut uran aikana suuriakin muutoksia ja siitä, miten Suomessa feminiinisyys ja koristeellisuus taiteessa koettiin vähempiarvoisina. Kuulemme myös Mäkelän ajatuksia siitä, millaista oli mullistaa 1980-luvulla suomalaista taidekenttää ja minkälainen ilmapiiri silloin vallitsi. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/galerie-forsblom/message

Kreetta Järvenpää on valokuvaaja ja taiteilija, joka tunnetaan parhaiten moderneista kukka-asetelmistaan. Ne taipuvat valokuvien lisäksi niin tapeteiksi, postikorteiksi kuin palapeleiksikin. Kreetta on kuvannut työtään kukkaterapiaksi, sillä asetelmiin voi uppoutua tuntikausiksi. Tästä maistiaisen on voinut saada hänen eri aisteja ruokkivissa kukkatyöpajoissa, joita Kreetta on järjestänyt ensimmäisten joukossa Suomessa. Ehkä olisikin reilua sanoa, että hän on vienyt sen kuuluisan kukkien kuvaamisen aivan uudelle tasolle. Kreetan asiakkaisiin lukeutuu pitkä liuta isoja nimiä Iittalasta Artekiin ja Marimekosta K-Rautaan. Muissa uutisissa: Kreetan työpäiviä rytmittää toimistokissojen Harukin ja Toven silittely. Vapaa-ajallaan Kreetta pakenee todellisuutta populäärikulttuurin helmoihin.

Kuudessa kuvassa tavataan tänään taiteilija Kuutti Lavonen. Kipinän kansainväliseen elämään Kuutti Lavonen sai jo lapsena. Lavosen vanhemmat, taiteilija Ahti Lavonen ja tekstiilitaiteilija Maija Lavonen, halusivat tehdä taidetta nimenomaan Pariisissa. Toimittajana on Rita Trötschkes.

Manuela Boscon matkalla on ollut useita käännekohtia: isän kuolema, 800 kilometrin vaellus kävellen ja äitiys. Nuo tapahtumat ovat avanneet hänet henkisesti ja saaneet karsimaan kaiken turhan pois. Jos Manuela ei tulisi urheilijasuvusta, hän olisi taiteillut paljon enemmän jo ihan pienenä. Manuela Boscon kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Teresia Jokinen.

Outi Heiskanen – taiteilija kuin shamaani on kirja rakastetusta ja aina yllättävästä taiteilijasta Outi Heiskasesta (s. 1937), joka mursi, muutti ja loi uusiksi taiteen, mutta myös naisen elämän yleisesti hyväksyttyjä normeja. Hänet tunnetaan häkellyttävistä performansseistaan ja suurista installaatioistaan, parhaiten kuitenkin herkistä alkukuvien kaltaisista grafiikanvedoksistaan, joiden miltei maaginen maailma ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Outi Heiskanen oli taiteilija 1900-luvun vielä varsin mieskeskeisessä taidemaailmassa, mutta kieltäytyi uhrin roolista eikä suostunut olemaan kenenkään varjossa. Hän ei tyytynyt myöskään naiselle osoitettuihin elämäntapanormeihin. Parisuhteissa hänen roolinsa muistutti enemmän perinteistä miehen roolia kuin puolisolleen ja perheelleen uhrautuvaa vaimoa tai äitiä. Ohjelman vieraana on Tuula Karjalainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Taiteilija, tutkija ja opettaja Annette Arlander kasvoi aikuiseksi hippiaikakautena, teki ensimmäiset performanssinsa punk-energian täyttämällä 80-luvulla ja ryhtyi seuraavalla vuosikymmenellä ensimmäisten joukossa tekemään taiteellista tutkimusta. 40 vuotta täytettyään hän teki taiteessaan täydellisen suunnanmuutoksen: ihmisen kuolevaisuudesta muistuttaminen sai jäädä, ja sen sijaan hänen perusviestikseen tuli: "Elämä jatkuu!” Annette Arlanderin kanssa hänen elämänsä tärkeitä kuvia katselee toimittaja Jonni Roos.

Marjatta Tapiolan uusissa maalauksissa nähdään niin lihallisuuden tematiikkaa kuin eläinten kalloja sekä antiikin myyttisiä hahmoja. Kallot, minotaurokset ja kentaurit ovat kulkeneet Tapiolan matkassa pitkään. Taiteilijan virtuoosinen viiva kankaalla, jättää jälkeensä vuorotellen aistikkuuden ja raadollisen ruumiillisuuden. Tapiolan vaivaton pensselinkäyttö kuljettaa kontrastisesti kohti hengästyttävän väkeviä tulkintoja. Kuva-aiheet huokuvat voimaa ja ovat suorasukaisuudessaan jopa armottomia, mutta paikoin taittuvat herkiksi ja hauraiksi. Mitä hän ajattelee luonnosta ja meistä ihmisistä? Marjatta Tapiola tuli tunnetuksi yhtenä 1980-luvun suomalaisen uusekspressionismin kärkinimistä. Hänet on palkittu Pro Finlandia- mitalilla vuonna 2004 sekä Kuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2006. Tapiolan teoksia kuuluu merkittävimpien museoiden, kuten Nykytaiteen museo Kiasman, Sara Hildénin taidemuseon sekä Saastamoisen säätiön kokoelmiin. Taiteilija asuu ja työskentelee sukutilallaan Sysmässä. Marjatta Tapiola Maalauksia, Galleria Forsblom, Helsinki 20.8.–19.9.2021 Ohjelman vieraana on Marjatta Tapiola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Banksyn teoksista maksetaan miljoonia. Taiteilija itse vihaa työnsä kaupallistamista.

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen pyrkii horjuttamaan taiteellaan ihmisten oletuksia ja ennakkokäsityksiä vammaisuudesta. Vaikka omille jutuilleen kikattavaa taiteilijaa pidetään usein aurinkoisena ja positiivisena, hän on omasta mielestään pikemminkin inhorealisti. Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Tommi Kokkonen.

Tässä jaksossa saamme suuren ilon ja kunnian haastatella aitoa (käsite)taiteilijaa nimeltä Esa Välikerros. Kiitos vielä kerran Esa. Ja hei, hyvää yötä ja Kauniita Unia! :)

Kuka saa olla taiteilija? Ylen KulttuuriCocktailin taannoisessa kolumnissa kritisoitiin sitä, kuinka sosiaalisen median aikakaudella kuka tahansa voi olla taiteilija tai aktivisti, kunhan vain postaa tarpeeksi ahkerasti contentia feediinsa. Instagramissa ja myöhemmin myös perinteisessä mediassa syntyi laaja keskustelu, jossa pohdittiin taidemaailman portinvartijuuksia, satiiria ja taiteilijoiden ammattitaitoa. Onko ammattitaiteilijan asema vaarassa? Mikä arvo on itseoppineisuudella taiteen kannalta? Kuka päättää taiteilijuuden kriteerit? Sosiaalisella medialla on väliä! Taidemaailman saavutettavuudesta sosiaalisen median aikakaudella ovat keskustelemassa sosiaalisen median vaikuttaja Emmi Nuorgam, tanssitaiteilija Riina Hannuksela ja kriitikko Maaria Ylikangas. Juontajana on Pietari Kylmälä. Kuva: Pixabay

Boss-muijien kokoontumisajoissa mietitään naiseksi kasvamista, itsensä esineellistämistä, huijarisyndroomaa, feminismiä ja erotiikkaa. Taiteilija, valokuvaaja Jirina kertoo myös, miltä tuntui ohjata Erika Vikmanin Syntisten pöytä -musiikkivideo ja miten siinä niin kävi. Kuuntele, niin saat tietää, millaista on visionäärin arki ja mitä Jirinan äiti tykkäisi Jounista.

Millaisissa rakenteissa esittävän taiteen freelance-tekijä toimii vuonna 2021? Mitä on pakkoyrittäjyys ja onko se lisääntymässä? Vieraina Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liiton työehtoasiantuntija Sami Hiltunen; koreografi, UrbanApan taiteellinen johtaja Sonya Lindfors, sekä koreografi, W A U H A U S -kollektiivin jäsen ja Zodiakin hallituksen puheenjohtaja Jarkko Partanen. Keskustelun vetää Olga Palo. Keskustelu on nauhoitettu joulukuussa 2020.

Romanttinen taiteilija miettii itseään, myyjä muita ihmisiä, sanoo kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.

Taiteilija ja kirjailija Meiju Niskala kertoo, miltä maailmanlaajuinen kriisivuosi tuntuu sellaisesta, jolle kärsimys on ollut osa elämää jo pitkään. Miksi uskomme, että vain kärsimyksestä vapaa elämä on onnistunut? Entä mistä ammentaa leikkimieltä, jos on aikuistuttuaan unohtanut leikin? Puhumme myös siitä, miksi kiltteys mielletään passiiviseksi muiden palvelemiseksi. Eikö kiltteyden pitäisi tarkoittaa pelotonta myötätuntoa itseä ja muita kohtaan – ilman että saa kynnysmaton tai hankalan naisen roolia. Mietimme myös, onko poikkeusvuosi mahdollisuus panna joulun sukupuolittunut työtaakka ja keskiluokkaiset käytännöt kokonaan uusiksi? Suuri itämään feministi taas vastaa kuulijan kysymykseen siitä, miksi meillä puhutaan yhä sujuvasti palkintovaimoista. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Meiju Suvaksen vauhti ei hidastu, vaikka takana on mittava ura oikeastaan kaikkea mahdollista. Taiteilija on tunnettu lukuisista hiteistään, mutta musiikin lisäksi Meiju nähdään aktiivisesti teatterin lavalla, sekä erilaisissa projekteissa euriviisuista televisio-ohjelmiin. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Meiju avaa pitkää uraansa, euroviisumuistoja sekä hymyilee Frederikin kirjaväitteille. Uutta musiikkia pidetty artisti lupaa jo ensi vuodelle (2021). Meiju Suvas ei halua profiiloitua pelkästään vanhojen hittiensä esittäjäksi vaan on mukana mielellään uusissa projekteissa, mistä hienoja esimerkkejä ovat muun muassa yhteistyö Teflon Brothersin, Stigin ja tubettaja Miska Haakanan kanssa. Kuuntele haastattelu! Teflon Brothers (feat Stig & Meiju Suvas) - Seksikkäin Jäbä

Taiteilija ja dj Taika Mannila kertoo, miksi hän haluaa ammentaa tyttöydestä niin työssään kuin tyylissäänkin. Ovatko tyttöjen jutut yhä hölmömpiä ja pinnallisempia kuin poikien jutut? Miksi tytön rooli on olla fani ja mahdollistaja, mutta tilan ottaminen tekijänä on vaikeampaa? Puhumme myös eräästä vaikeasti tunnistettavasta lähisuhdeväkivallan muodosta eli taloudellisesta väkivallasta. Miksi siitä puhutaan niin vähän? Mietimme myös, korruptoiko valta automaattisesti vai voiko valta tehdä viisaammaksi. Iso feministi vastaa kysymykseen siitä, kenellä on heterosuhteessa etuoikeus päättää perheen lapsiluvusta. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelma on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02

Markku Pirin muistelmateos Muodoton elämä vie lukijan menestyneen tekstiilitaiteiljan ensiaskeliin Milanossa ja Venetsiassa, New Yorkiin ja Huittisten pappilaan. Markku Piri on luonut harvinaisen rikkaan kansainvälisen uran. Taideteollisen korkeakoulun ja Marimekon jälkeen hänelle avautui koko maailma. Uudessa teoksessa Piri avaa myös henkilökohtaisen tarinansa. Kauneudenkaipuu on kantanut häntä vaikeinakin aikoina. Markku Piri on ohjelman vieraana. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Uusi elämäkertaelokuva Muumien luojasta Tove Janssonista keskittyy taiteilijan uran muotoutumisvaiheeseen, ammattilliseen kriisiin ja onnettomaan rakkausdraamaan. Tove-elokuva sijoittuu 1940-50-lukujen taitteen jazzahtavaan Helsinkiin. Taiteilija oli tällöin 30-40-vuotias. Tove-elokuvan on ohjannut Zaida Bergroth ja sen on käsikirjoittanut Eeva Putro. Alma Pöysti näyttelee Tove Janssonia. Minkälaista oli pukeutua Toven vaatteisiin, kun lapsena oli tavannut tämän suuren taiteilijan? Mistä johtuu että moni elokuvan nähnyt kokee Toven niin vapauttavana ihmisenä? Mikä hänen tehtävänsä on ollut maamme henkisen ilmapiirin luomisessa? Tove Jansson (1914–2001) oli monilahjakkuus – kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja, käsikirjoittaja ja laulujen sanoittaja. Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta asettaa Tove Janssonin pitkän, värikkään ja tuotteliaan elämän osaksi 1900-luvun historiaa ja osoittaa, miten Janssonin elämä ja taide nivoutuivat tiiviisti toisiinsa ja miten esimerkiksi Muumilaakso ja sen asukkaat syntyivät toisen maailmansodan aikoihin, jolloin kirjailijan itsensä oli paettava julmaa aikaa mielikuvitukseensa, jonnekin lempeämpään maailmaan. Vieraina ovat Alma Pöysti ja Tuula Karjalainen. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Tässä jaksossa puhun varkauksista. Miten voi varastaa inspiraatiota? Miten hyödyntää omien sankareidensa työtä omaleimaisesti? Miten löytää oma tyyli, jonka jälkeen ei tarvitse uida myötävirtaan? Puhun jaksossa Austin Kleonin kirjasta Steal Like an Artist, joka on helppo- ja nopealukuinen, reilu satasivuinen luovuuspaketti. Uskon, että löydettyäsi omat erottautumisen elementtisi huomaat, miten inspiraatio seuraa sinua, minne ikinä menetkin. Tulet vahvemmaksi ja varmemmaksi niin taiteilijana kuin yrittäjänä. Nuo elementit auttavat sinua myös puhumaan yrityksestäsi ja markkinoimaan palveluitasi. Tässä jaksossa mainitaan jaksot 9 ja 99. Ota nekin kuunteluun. Lisäksi haluan vinkata jaksosta 57, jossa puhutaan vahvasti omasta kutsumuksesta. Tervetuloa Luovia-podcastiin. Jakson runko 00:30 Johdanto jaksoon 01:41 Kaikki on jo tehty, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen 04:44 Ajatusten jäsentämistä taidepäiväkirjan avulla 06:55 Älä keksi pyörää vaan itsesi uudestaan 09:49 Tee töitä, joita haluat tehdä; varasta kuin taiteilija 15:15 Oman tyylin löytäminen 18:34 Mitkä ovat erottautumisen elementtisi? 22:43 Älä unohda itseäsi, kuuntele sydäntäsi ja varasta inspiraatiota 25:07 Näytä itsesi töissäsi 27:57 Oma tarina avuksi markkinointiin 31:33 Jos huomaat olevasi huoneen lahjakkain taiteilija, vaihda huonetta Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Marita Liulian korona-aikana valmistuneet maalaukset ilmaisevat kaupunkilaisen kaipuuta luontoon viitaten sekä antiikin arkadiaan että 1800-luvun romantikkojen pastoraali-teemoihin. Liulian kultainen paletti täydentyy nyt sinisellä ja vihreällä. Elementit ovat vesi, maa, tuli, ilma ja eetteri. Marita Liulia on Suomen kansainvälisimpiä nykytaiteilijoita, jonka teoksia on esitetty 50 maassa, viimeksi Japanissa. Liulia vastaanotti Pro Finlandian vuonna 2018. Marita Liulia on Pia-Maria Lehtolan vieraana. Marita Liulia maalauksia 12.8.2020 – 6.9.2020 Galleria Bronda, Helsinki

Muun muassa Kaukolasipartio-yhtyeestä tuttu Ilja Teppo on myös sooloartisti, kirjakustantaja, ohjelmatoimistoyrittäjä ja kesäteatterituottaja - näin alkuun. Bronxcastissa Arttu K. utelee, miten Iljan paketti pysyy kasassa, onko taiteilija-yrittäjällä pakko olla monta rautaa tulossa ja mikä on tärkein oppi, minkä Ilja antaa taiteileville yrittäjäkollegoilleen / yrittäville taiteilijakollegoilleen. Puhuimme myös siitä, millainen isku palleaan korona oli (kova) ja miten Jaakko-isän uran päättänyt sairastuminen nuorella iällä vaikutti Teppojen elämään.

Vaimoni ojensi eräänä iltana minulle Saaran kirjan Sivuhenkilö. Kirjassa on lyhyt kuvaus metsästyksestä kaupunkilaisnaisen näkökulmasta. Kuvauksen fantasianomaisuus ja pisteliäisyys kiinnitti huomioni ja ärsytti aluksi voimakkaasti. Pelkästään omien tulkintojen tekemisen sijasta kutsuin Saaran keskustelemaan metsästyksestä.

Lähes fiktiiviseltä kuulostava hahmo, Aleksander Åkerlund, oli varhainen romaniaktivisti ja taiteilija, joka legendaarisella tavalla yhdisti intohimonsa. Aktivistin elämäntyö oli innoittava, erikoinen ja hänen tapansa toimia hyvin poikkeuksellinen. Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster on viime aikoina perehtynyt Aleksander Åkerlundin kiinnostavaan elämäntarinaan. Blomster on koostanut tutkimuksestaan merkittävän, vielä julkaisemattoman artikkelin, jonka sisällöstä saamme nyt etuoikeutetusti kuulla. Vuorossa on Romano Mirits ja sen on toimittanut Maria Friman.

Kirjailija Meiju Niskalan mukaan ensimmäiset merkit äidin sairaudesta oli helppo kuitata naurulla. Äiti ripotteli kukkaruukkuihin lääketabletteja lann…

Hyvää äitienpäivää! Artpodin äitienpäivän erikoisjaksossa itsekin vastikään äidiksi tulleen Annin vieraana on kuvataiteilija-kuvittaja-graafikko Terhi Ekebom ja hänen kuvataiteilija-tyttärensä Venla Ekebom. Puhutaan äitiyden ja taiteilijuuden yhdistämisestä, avataan Ekebomien ainutlaatuista suhdetta, jossa ollaan sekä kollegoita, ystäviä sekä tietenkin äiti ja tytär.

Simon Seurassa podcast on tällä kertaa kutsunut taiteilija Jari Mannisen vieraakseen ja juteltavaa riitti kahden jakson edestä! Tässä ensimmäisessä osassa tutustumme hieman Jariin näyttelijänä ja ihmisenä, keskustelemme yleisesti näyttelemisestä, b-luokan elokuvista sekä Robert Pattinsonista. Jarin voi nähdä valkokankaalla muunmuassa elokuvissa Bunny The Killer Thing ja Kyrsyä. Seuraavassa jaksossa päästämme sisäiset fanipojat valloilleen ja hehkutamme Bruce Campbelliä! Jari Manninen Instagram: @jarimanninenactor Sähköposti: simonseurassa@gmail.com Instagram: @simonseurassa Twitter: @Kaappis Discord: https://discord.gg/QcyPKEJ

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ.  Kolmas kausi! Vieraana kamppailulajimestari ja yrittäjä Timo Räkköläinen, joka kertoo miten päätyi nuorisohulttiosta taiteilijaksi ja edelleen kamppailulajimestariksi ja yrittäjäksi. Miten Timon perustama Hipko syntyi ja miten se on kehittynyt reilussa 20 vuodessa? Puhutaan myös mm. treenaamisesta ja levon merkityksestä. Tarinaa riittää, jälleen ennätyspitkä jakso: 1 h 45 min. Enjoy! Jakson tarjoaa Hipko & Hipko Performance Training. Tekijät: Helena Valtonen ja Kare Kuronen, tuottaja & äänisuunnittelu Aki Kiminki.

Vuoden 2020 kolmannen luennon "Tie Pohjoiseen" yllätysvieraana on taiteilija Vesa-Matti Loiri.Esa Saarisen suositun Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjan tavoitteena on lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen, laaja-alaiseen, luovaan ja eteenpäinvirittyneeseen elämänfilosofiseen ajatteluun. Tavoitteena on synnyttää voimakkaasti rikastava oivallusympäristö, jossa osanottaja voi jäsentää toimintatapojaan, ajattelumallejaan ja arvokysymyksiä henkilökohtaisesti relevantilla tavalla. Luentosarja antaa työvälineitä rakentaa ja terävöittää oman henkisen kasvun ja elämänasenteen perusteita ja suuntaviivoja. Painopiste on kunkin osallistujan omassa toiminnassa ja elämässä. Tavoitteena on vahvistaa kunkin kykyä elää muutostilanteissa luovasti ja arvo-ohjautuvasti. Luennot hyödyntävät länsimaisen ja itämaisen filosofian voimavirtoja sekä nykyaikaisen ihmistutkimuksen keskeisiä tuloksia ja ilmentävät prof. Saarisen elämyksellisestä, kokonaisvaltaista ja tunnelmaintensiivistä luentotapaa, jossa avainroolissa on luentotilanteen osallistujissa synnyttämä ajattelun liike.

Taiteilija, luomuviljelijä, yhteiskunnallinen keskustelija – myyttisistä luontokuvistaan tunnettu Osmo Rauhala kasvoi suvaitsevaisessa kodissa. Hän uskoo, että maailman tärkeät kysymykset ratkaistaan, kunhan erilaiset ihmiset tajuavat yhdessä tekemisen voiman. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

Hei ystävät! Tänään on vuorossa se jakso, joka jäi aiemmin tekemättä. Flunssa mokoma jumitti aivoni, enkä kyennyt kirjoittamaan tästä aiheesta mitään kovin järkevää. Tänään on siis vuorossa uusi yritys, sillä aihehan on hyvin tärkeä: Tiedän, että jokainen on jossain vaiheessa kamppaillut tämän kanssa ja, kuten kohta paljastan, ainakin minä kamppailen yhä edelleen. Jokainen meistä taitaa vähättelyn taidon. Se on hämmentävän paljon käytetty ja suosionsa perusteella kovin pidetty taito. Aika usein käytämme sitä ihan huomaamattamme ja, mikä ikävintä, emme kovin herkästi uskalla tai osaa heittää sitä romukoppaan. Tänään siis mietitään, miksi vähättelemme itseämme ja tekemistämme ja miten siitä voisi päästä eroon. Tervetuloa Luovia-podcastiin. Jakson runko 00:41 Johdanto jaksoon 01:45 Someloma ja flow 03:20 Someloma päättyy, vähättely alkaa 05:48 Älä vertaile itseäsi muihin 06:57 Miten välttää somen aiheuttama lannistuminen? 10:17 Strategisuus somessa 12:22 Älä sorru selittelyyn ja anteeksipyytelyyn 15:56 Keskity hyvään 17:47 Puhu itsellesi kauniisti 19:16 Älä yleistä vaan pysy tosiasioissa 21:44 Omien mielipiteiden esittäminen toisten mielipiteiden kautta 22:53 Mistä vähättely kumpuaa? 24:15 Uskalla astua valokeilaan 27:50 Kerro rohkeasti, mitä ajattelet Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Vesa-Matti Loiri on tänä syksynä ajankohtainen henkilö. Jari Tervon kirjoittama Loiri-elämäkerta on pysynyt otsikoissa. Loiri tähdittää myös Mika Kaurismäen tuoreinta elokuvaa Mestari Cheng, joka kuvattiin Lapissa, Loirihan tunnetaan suurena Lapin ystävänä. Taiteilija ei ole antanut medialle haastatteluja pitkään aikaan, mutta Metsäradion kohdalla hän tekee nyt poikkeuksen. Luonto on Loirille sydämen asia, ja hänellä on ollut vuosien mittaan hienoja, jopa dramaattisia kohtaamisia luonnon kanssa. Myös muut radion luonto-ohjelmat ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Pete Eklund

A major solo exhibition for one of Australia’s most renowned and controversial artists has opened in Brisbane in a rare tribute for a living painter.Ben Quilty's work dealing with subjects central to Australian identity has been recognised with some of the nation's top prizes. - Ben Quilty on yksi Australian tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista kuvataiteilijoista. Juuri avattu näyttely Brisbanessa on harvinainen kunnanosoitus elävälle taiteilijalle.Quiltyn taide käsittelee aiheita, jotka ovat keskeisia Australian identiteetille, ja hänen saavutuksensa on huomioitu useilla maan merkittävimmistä palkinnoista.

*I apologize in advance for any echo in this episode - I had to record in an empty apartment as we moved this week*On the 29th of October in 2007, inventor Rainer Partanen was arrested suspected of aggravated fraud. In total, 270 Finnish and foreign investors had put over 1,3 million euros of their money into the company that was claiming to revolutionize how batteries were made. But the police were now saying the invention did not exist. How exactly did we get here?We are putting together a true crime event for the first time here in Finland. It will take place in Hanasaari, Helsinki, on the 15th of August this year, 2019. I would be so happy to see you there! Please go to: www.truecrimeevents.fi for tickets and more information.I will also be going to the True Crime Podcast Festival in Chicago this summer as a registered podcaster. For more information and tickets, please visit www.tcpf2019.comPodcast promo for this week: Relic : The Lost Treasure podcastIf you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:Arvopaperi 27.1.2011: Osakeantipajatso nimeltä Europositron https://www.arvopaperi.fi/uutiset/osakeantipajatso-nimelta-europositron/46585797-0670-3755-be20-7fc44eb06791Frost & Sullivan 22.3.2005: Frost & Sullivan Award for Europositrons Technology Innovation in Battery Technology (original is no longer available, but the same exact text can be found here: http://www.zpenergy.com/modules.php?name=News&file=print&sid=1236 )Tuula Laatikainen/Tekniikka & Talous 9.1.2009: Europositron teki wincapitat https://www.tekniikkatalous.fi/blogit/europositron-teki-wincapitat/e2235551-1d63-312d-a9e2-6eea5e1e710dTuula Laatikainen/Tekniikka & Talous 27.2.2009: Ikioptimisti, hullu vai yksinkertaisesti nero https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ikioptimisti-hullu-vai-yksinkertaisesti-nero/84ef5417-2233-34f3-9524-24bca1ac84aaThe Europositron website: http://www.europositron.com/fi/background.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 30.10.2007: Akkukeksijä vastustaa tutkintavankeuttaan https://www.hs.fi/talous/art-2000004522818.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 29.10.2007: Vuoden teknologiainnovaatio https://www.hs.fi/talous/art-2000004522602.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 29.10.2007: Oikeus vangitsi osakeannilla rahaa keränneen keksijän https://www.hs.fi/talous/art-2000004522603.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 29.10.2007: Poliisi epäilee keksijää miljoonahuijauksesta valekeksinnöllä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004522580.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 30.6.2008: Nanokemian keksijälle syyte törkeästä petoksesta https://www.hs.fi/talous/art-2000004580501.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 12.1.2009: Huijariksi epäilty suomalaiskeksijä myi osakkeita ympäri maailmaa https://www.hs.fi/talous/art-2000004625291.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 6.9.2010: "Nanokemia"-yrityksen varoja takavarikkoon https://www.hs.fi/talous/art-2000004754206.htmlJohanna Pohjola/Helsingin Sanomat 17.9.2010: Nanokemialla huiputtanut keksijä sai vankeustuomion https://www.hs.fi/talous/art-2000004756603.htmlTuomo Pietiläinen/Helsingin Sanomat 5.11.2014: Taiteilija sai nanokemialla huijanneelta keksijältä 285 000 euron korvaukset https://www.hs.fi/talous/art-2000002774921.html

Haastattelu on katsottavissa myös Vimeossa: https://vimeo.com/338535958 Taiteilija Heikki Lotvonen (1989) jatkaa työllään tekstitaiteen yllättävän vanhaa perinnettä, joka on ottanut vuosisatojen kuluessa aina uusia muotoja uudenlaisten teknologioiden kehittyessä. Kehittämällään työkalulla GlyphDrawing.club hän mahdollistaa tekstitaiteen tuottamisen myös maailmanlaajuiselle yhteisölle, joka on ottanut välineen omakseen mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Galleria Kosmisessa 2019 järjestetty näyttely merkitsi samalla työkalun kakkosversion julkaisua, ja esillä oli Lotvosen omien töiden lisäksi myös yhteisön työkalulla tuottamaa taidetta.

Terhi Hakola and her friend, Paula S Y Ngu will soon open a joint exhibition in Willoughby on the North Shore of Sydney. - Terhi Hakolan ja hänen ystävänsä, Paula S Y Ngun yhyeisnäyttely aukeaa pian Sydneyn pohjoispuolen Willoughbyssä

Arja Välimäki interview about her art and her life i Australia - Arja Välimäki kertoo taiteestaan ja elämästään Australiassa

Henry Wuorila-Stenberg on pitkällä urallaan vaikuttanut vahvasti suomalaiseen nykytaiteeseen, paitsi taiteellisella työskentelyllään myös opettajana, mm. Kuvataideakatemian maalaustaiteen professorina. Hän pohdiskelee nyt uusien teostensa kautta ikääntymistä, kuoleman väistämättömyyttä ja olemusta, sekä toisaalta elämänsä aikana kokemaansa iloa. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jakso #4 sisältö: Aira Samulin KoivuTV:n vieraana. Tässä Podcastissa on tarjolla 54 minuuttia viisautta, lämpöä ja ymmärrystä. Siitä pitää huolen Aira Samulin, jonka KoivuTV:n Johanna Koivu tapasi huhtikuussa 2018. Jaksossa mukana huippuvinkit kaikille yrittäjille sekä siihen, miten pysyä kunnossa ja elää pitkä sekä aktiivinen elämä. KoivuTV on uusi hyvinvointiohjelma ja konsepti suomalaisille naisille, jotka haluvat voida paremmin. Koivu.tv:n juontajana ja käsikirjoittajana toimii Elonkerjuu-yhtyeestä tuttu ja tunnettu viulisti-näyttelijä Johanna Koivu.

Koukussa keskustellaan kielen roolista Ruotsissa syntyneelle ja tänne muuttaneelle. Ruotsiin muuttanut Silja Levander vertaa omaa kielitilannettaan täällä syntyneiden Venla Odenbalkin ja AJ Turtiaisen kokemuksiin. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio "Kieli pelaa roolia" Kokemus suomen ja ruotsin kielen rooleista omassa elämässä on varsin henkilökohtainen asia. Koukku-keskustelijat ovat kokoontuneet tällä kertaa Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton tiloihin ja pohtivat suomen ja ruotsin kielten suhteita myös laajemmassa mittakaavassa. Muita aiheita Ajattomia ajatuksia -sarjassa katsomme taaksepäin keskiaikaan. Keskiaikaa käytetään yhtenä raamina monenlaisissa ihannekeskustelueissa. Tällä kertaa kuulemme kertomuksen, jossa ollaan 1000-luvun alussa. Kuvaus on Selma Lagerlöfin kirjasta Astrid vuodelta 1914 ja kävisi hyvin vaikkapa roolipelin pohjaksi. Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg ja tektit lukee Kimmo Tetri. Taiteilija ja työnsä Esittelyvuorossa valokuvaaja: Janne Riikonen, toimittaja Riitta Niemi. Ohjelman juonsi, tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Taiteilija joutuu taistelemaan sekä itsensä että maailman kanssa, ennen kuin valmis teos saavuttaa yleisönsä. Anna Martta Partio, Nina Wall ja Maissi Uusitalo pohtivat esteitä taiteen tiellä. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Vapinaa ja huippuhetkiä Omat ja muiden ennakkoluulot vievät väliin fokuksen itse taiteen tekemiseltä mutta epäilyjen kanssa on vain elettävä. Onnistumisen hetket ja luova mieli työntävät taiteentekijää eteenpäin vastatuulessakin. Göteborgin Palmhusetissa kertomuksia taiteentekemisen arjesta ja juhlasta. Muita aiheita: Ajattomia ajatuksia-kirjallisuussarjassa kieltäydytään tällä kertaa naimisiin menosta: Almiqvist ja aviovapaa rakkaus. Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg, lukijana: Kimmo Tetri. Taiteentekijä kertoo työstään. Carita Akka Vainikka kertoo työstään: Lipevä kala. Toimittajina Riitta Niemi ja Anna-Lotta Hirvonen Nyström. Ohjelman tuotti, juonsi ja miksasi: Kirsi Blomberg Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Joulu on jo ovella ja avaamme luukkuja ja saamme lahjaksi sekä kertomuksen yöjalassa käynnistä että kolme uutta kappaletta. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Lucian sanoja ja luopumista Göteborgin kaupunginkirjastossa keltaisessa huoneessa keskustelu liikkuu luomisessa ja luopumisessa. Kyseessä ei suinkaan ole periksi antaminen. Koukuttajamme Nadja Häikiö Itäsaari esittelee meille "upouuden" kappaleensa Oak Trust ja kertoo, kuinka se on ollut kuitenkin olemassa jo monta vuotta. Jonathan Hilli kertoo esikoisalbumistaan ja, kuinka sen tekoon tarvittiin paitsi luovuutta myös luopumista. Sen jälkeen Outi Köster, Jonathan Hilli ja Nadja Häikiö Itäsaari pohtivat Luciaan liittyviä sanoja. Muita aiheita Koukussa Avaamme Sisuradion joulukalenterin luukun ja sen takana on tälläkin kertaa TAITEILIJA! Toimittajana Riitta Niemi. Ajattomia ajatuksia -sarjassamme käymme tällä kertaa yöjalassa. Kuulemme Karl Axel Gottlundin päiväkirjamerkintöjä suomalaismetsistä. Kimmo Tetri lukee tekstit, ja Kirsi Blomberg toimittaa.   Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Taiteilija, muusikko Andy McCoy Eskon Sunnuntaibrunssi-vieraana. Uutta musiikkia tulossa, omaelämäkerta kaupoissa ja Pelle Miljoonan kiertue alkamassa sekä taidenäyttely käynnissä. Ensimmäiset julkaisut Andy teki jo 13-vuotiaana ja sille tielle on Andy jäänytkin. Entä mitä Andy tekisi, jos ei musiikkia? Päihdeongelmista selviytynyt Andy kertoo, kuinka vaikeaa oli päästä yli ja millaista elämä on nykyään.

Kolmekymmentä vuotta sitten Katariina Souri nousi koko kansan tietoisuuteen esiinnyttyään Playboy-lehdessä. Taiteilija, kirjoittaja ja käsikirjoittaja Katariina kertoo, mistä kaikki alkoi ja mitä kaikkea julkisuus on tuonut. Miten hallita mieltä, ja millaista on kirjoittaa kirja? Entä miten tieteellisyys ja 'hörhöys' yhdistetään, kun pohditaan elämää isommassa mittakaavassa.

Siuntiolainen kuvataiteilija Jenni Tieaho on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan veistoksia, joiden aiheena ovat Suomen luonto, metsät ja myytit. Hänet valittiin muutama vuosi sitten Länsi- Uudenmaan vuoden taiteilijaksi. Minna Pyykkö kävi jututtamassa häntä Lohjalla Tytyrin elämyskaivoksessa, vanhassa kalkkikaivoksessa, jossa on esillä vuoden loppuun asti kolmen taiteilijan yhteisteos Joki. Jenni Tieaho käyttää useinmiten veistoksiinsa luonnon materiaaleja, mutta kaivoksen veistoksen hän on tehnyt kierrätystölkeistä, joita kului veistoksen tekoon yli 1400! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Vieraana kuvataiteilija, taidegraafikko Juha Laakso. 0:50 Miten taide näkyy Raahessa 12:50 Kuvataiteilija tiskin toisella puolella 16:44 Taiteilijan vastuu yleisölleen 27:54 Taiteilija on uusliberaali ideaali 37:50 Voimauttava loppu Musiikki ja äänitehosteet: www.zapsplat.com

Vaalimainosraati ja fiini kulttuuriväki kokoontui: "Vaatemainosta, vappunaamaria ja nelosolutta - Kyllä liika on liikaa!"

Professori, kuvataiteilija, graafikko, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka tunnetaan huikeasta, värikylläisestä ja materiaaleja kokeilevasta taiteestaan. Hänen yhdessä miehensä Jaakko Seeckin kanssa työstämä Seitsemän veljestä (1979) oli ensimmäinen pitkä, kotimainen animaatioelokuva. Siitä valmistui 2011 ranskankielinen versio, jota on esitetty elokuvafestivaaleilla eri maissa. Suomen juhlavuotena 2017 valmistui Riitta Nelimarkan isoisästä Eero Nelimarkasta työstämä dokumenttielokuva. Riitta Nelimarkan taiteessa toistuvat, sympaattiset otukset ovat muunnelmia hahmosta nimeltä Elise, joka on vapaa, kokeileva, ihmettelevä ja kyseenalaistava eli hänen alter egonsa. Nosce te ipsum (tunne itsesi) on Riitta Nelimarkan keskeisiä tunnuslauseita. Kansainvälisesti tunnettu kuvataiteilija kertoo elämästään keskeisten valokuvien kautta Helsingin Marjaniemessä, värejä räiskyvässä ateljeekodissaan meren rannalla. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

Kuinka moni muistaa millainen logo mahtimenestyksen saavuttaneella miljoonan pöntön kampanjalla oli? Se oli pöntössä pesivä lintu tai oikeastaan niitä oli viisi lintua rinnastusten, kaikki samaa lajia, mutta hieman eri asennossa. Se oli tumma ja talitiaista suurempi. No kottarainen tietty, käykää vielä kurkkaamassa miljoona pönttöä.fi, jos ei muistu mieleen. Mutta kuka sen logon teki? Sen teki yksi Suomen tunnetuimmista katutaitelijoista, Jussi TwoSeven. Jussi teki aikoinaan ensimmäisen graffitin kotonaan oman huoneen seinään. Ja sen jälkeen hän maalasi seinät joka vuosi uudestaan. Nykyään graffititaiteilija Jussi TwoSeven on tullut tunnetuksi muun muassa eläinten päitä esittävistä töistään, joita näkee myös ulkomailla. Luontoretkellä Juha Laaksonen pääsee Jussi TwoSevenin työhuoneeseen tutustumaan taiteilijan töihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuvataiteilija, multimediaohjaaja, valokuvaaja, lyhytelokuvien ohjaaja, kirjailija ja yrittäjä. Siinä osa monipuolisen ja kansainvälisesti menestyneen taiteilijan Marita Liulian ammateista, joita hän yhdistää työssään. Marita Liulia on myös multimediateosten pioneeri. Marita Liulia tekee useimmiten suuria yksityisnäyttelyitä museoihin. Hän on edustanut Suomea jo 30 vuotta ulkomailla, missä häntä usein luullaan ranskalaiseksi. Kuusi kuvaa Marita Liulian elämästä on toimittanut Rita Trötschkes.

"Jos maailmaan hyökkäisi avaruusolioita, valitsisin pelastustiimiini Manuela Boscon", sanoi Ali Manuela Boscolle lähetyksen alussa. Manuela uhkasi lisätä tämän hienon kuvauksen omaan ansioluetteloonsa. Manuela Bosco lopetti urheilun, sillä hän ei tuntenut enää paloa alaa kohtaan. "Haluan tuntea, että olen elossa. Minulle ei riitä se, että elämä on ihan ok. Haluan, että elämässä on intohimoa, rakkautta ja paloa. Hävitin paloni urheilua kohtaan ja silloin päätin lopettaa", sanoo Manuela. Ali ja Manuela keskustelivat mm. siitä, miten Suomessa hengelliset asiat koetaan monesti hörhöilyksi, millainen suhde Manuelalla oli tiedemies isäänsä ja siitä, miten Manuela löysi taiteen elämäänsä. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Faktapohjaisten uhkakuvien maalailun aika on ohi - ketään ei kiinnosta. Mitä taiteilijat voisivat tehdä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä? KulttuuriCocktailissa ovat keskustelemassa kuvataiteilija Antti Majava ja professori Hanna Johansson. Asiaa kommentoivat myös kirjailija Anne Leinonen sekä Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Lähetyksessä kuullaan myös viime hetken vinkit Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumaan. Toimittaja Anu Heikkinen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Kulttuuri leviää verkossa maailman ääriin, mutta paljon jää superjakajien varjoon. Koukussa: Vaatesuunnittelija Anja Siikanen, projektien vetäjä Sinikka Hämäläinen ja koukuttaja Salla Vartiainen. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Verkko vaikuttaa kulttuuriin ja kulttuuri leviää verkon myötä ranskalaisesta kellarista tukholmalaisen taiteilijan inspiraationlähteeksi.Kaikki ei kuitenkaan leviä ja Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan tällä kertaa, mikä nappaa ja leviää ja mitä kautta.Keskustelijat käyttävät verkkoa työssään. Esimerkiksi näin: Vaatesuunnittelija Anja Siitonen hakee inspiraatiota ja myy vaatteensa verkon kautta. Taiteilija/taideprojektin vetäjä Sinikka Hämäläinen käyttää kuvaohjelmia, katselee muiden tekemiä kuvia ja etsii yhteistyökumppaneita. Taiteilija Salla Vartiainen tekee sivuja muillekin. "Joinakin päivinä ei tuu mitään mieleen. Silloin mä katson kauniita kuvia netistä.""Mulla menee privaattielämä ja työ sekasin. Minä rakastan Instagramia, se on niin visuaalinen.""Verkosta lähtee monia yhteistöitä käyntiin.""Teen kaikkea verkon kautta. Facebook on jäänyt vähemmälle.""Nyt viimeiset kirjat olen lukenut verkon kautta.""Enää ei tartte mennä museoon ja se on harmi. Tuleeko kukaan näkemään mitään oikeasti?""Oon mä aika paljon laiskistunut, en käy elokuvissa enää ikinä.""Sillä oli konsertti vaikka se oli kuollut. Ne oli tehnyt hologrammin.""Kulttuurin tallennus on parantunut."Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Matariston tila on vuosisatojen ajan ollut Marjatta Tapiolan suvun kotipaikka. Nykyisen kaksiporstuaisen talon vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, tarkkaa ikää ei kukaan kuitenkaan tiedä. Täältä Tapiola lähti aikoinaan Helsinkiin opiskelemaan. Maalaaminen oli hänelle välttämättömyys, joka sai hänet sinnikkäästi uhmaamaan esteitä. Kotona ei taiteilijan uralle rohkaistu, sillä vanhemmat olisivat halunneet hänestä työnsä jatkajan. Sinnikkyys palkittiin, kun hän 18-vuotiaana pääsi Suomen Taideakatemian kouluun. Marjatta Tapiola valmistui taidemaalariksi vuonna 1974 ja piti ensimmäinen yksityisen näyttelynsä Kluuvin galleriassa Helsingissä vuonna 1975. Se oli arvostelumenestys ja vei hänet nopeasti kuvataiteilijoidemme kärkeen. Ensimmäistä näyttelyä seurasi kuitenkin intensiivinen elämänvaihe, jolloin hän ei ehtinyt työstää uutta näyttelyä: hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja erosi – kaikki tämä parin kolmen vuoden sisällä. Vuodesta 1979 eteenpäin Tapiolalla on ollut keskimäärin joka vuosi yksityisnäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja kymmeniä ryhmänäyttelyitä. Lisäksi hän on maalannut lukemattomia muotokuvia. Maatalon elämä on luonnonläheistä ja tiivistä; elämä ja kuolema ovat läsnä joka päivä. Kissan synnytys, kotipihan eläinten teurastus ja kaikkinainen kova työ olivat Marjatallekin luonnollisia asioita pienestä pitäen. Maalla ovat myös hänen taiteensa juuret. Hänen kuvissaan on eläinten luita, kalloja ja raatoja, eläviä lintuja, koiria, hirmuisia härkiä mutta myös muinaiskreikkalaisen taruston hahmoja kuten minotauros ja toisaalta kalevalaisen taruston Louhi. Niissä on toki myös ihmisiä: alastomia vartaloita, miehen ja naisen välisiä jännitteitä, rakkautta mutta myös raadollista ristiriitaa. Hänen teoksensa ovat hyvin voimakkaita, usein räiskyvän intohimoisen värikkäitä. Niissä on vahva tunnelataus. Helsingin vuosinaan Tapiola vietti paljon aikaa myös ulkomailla, muun muassa New Yorkissa. Sitten vuonna 1987 hänen siskonsa Tarja, joka silloin asui Mataristossa, soitti ja ehdotti, että hän ottaisi talon haltuunsa. Marjatta perui suunnitellun matkansa ja suuntasi saman tien Sysmään. Seurasi viiden vuoden perusteellinen remontti, jossa päärakennus ja kaikki piharakennukset entisöitiin. Samalla rahalla olisi saanut rakennettua pari kolme uutta omakotitaloa, mutta urakka kannatti, sillä nyt Mataristo on upeassa kunnossa ja pelastettu seuraaviksi vuosisadoiksi. Taiteilija teki vielä puimalasta itselleen ateljeen ja palasi lapsuudenkotiinsa vuonna 1993. Paljon on kuitenkin muuttunut: nyt ei pihamaalla ja rakennuksissa ole enää samanlaista hyörinää ja tohinaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Tapiola voi keskittyä työhönsä, joka taiteilijaeläkkeestä huolimatta pitää hänet edelleen kiireisenä. Marjatta Tapiola on saanut kaikki merkittävimmät kansalliset palkinnot, mitkä taiteilija voi saada, muun muassa Pro Finlandia -kunniamerkin ja kuvataiteen valtionpalkinnon.

Taiteilija-muusikkopariskunta Suvi ja Ville Savolainen asuvat vanhassa kansakoulussa Rutessa, Pohjois-Gotlannissa. Talo on paljon muutakin kuin tavallinen kotirakennus. Suvi ja Ville asuvat ja työskentelevät talon toisessa kerroksessa, jossa on ateljee sekä musiikkistudio. Alakerrassa on majoitustilat pitkäaikaisillekin vieraille ja meditaatiosali. Pariskunta vetää myös taiteilijaresidenssiä.