POPULARITY
Saatekülaline on kirjanik Eva Koff, kes üllitas äsja romaani "Õhuskõndija" (Kirjastus Varrak).
Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
Keskustelemme kirjailija Jarkko Volasen kanssa hänen kolmannesta romaanistaan Vainovalkeat. Vainovalkeat kuvaa elämää autoritaarisessa valtiossa. Totalitarismi on jo edennyt siellä pitkälle, mutta vain jatkaa otteensa kiristämistä. Medaljonkikaupunki ja sitä ympäröivä maa muistuttaa Venäjää, mutta kuten jatkuvasti uutisista saamme lukea, kansalaisoikeuksien nävertämisessä, kansan jakamisessa eriarvoisiin luokkiin, mielipiteen vapauden rajoittamisessa ja muissa ihmisoikeusrikkomuksissa ei ole mitään olemuksellisen "venäläistä" tai "sosialismin perua". Autoritääriset hallinnot löytävät ja tukevat toisiaan jokaisessa maanosassa, vallitsevasta talousjärjestelmästä riippumatta. Vainovalkeiden keskushenkilöiden kautta lukija pääsee kokemaan, miten totalitarismi konkreettisesti kaventaa elintilan, miten valehtelusta tulee keino selvitä, ja mitä tapahtuu kun edes kotona ei voi olla rauhassa. Kirjailija Volanen kertoo teemoista, joita kirjan pareiksi ryhmitellyt keskushenkilöt edustavat. Veljekset Valdemar ja Viktor ovat ääripäät opportunistisen sopeutumisen ja hauraaksi potkitun kapinallisen rooleissaan mutta heitä myös yhdistää vahva side. Anna ja Elena pyrkivät jatkamaan tärkeää työtä yliopistossa ja ihmisoikeusjärjestössä, mutta heidän epäiltävä kaikille ja valehdeltava (itselleenkin) pysyäkseen turvassa. Romaani ei tarjoa sankareita ja pahiksia,mutta paljon samastuttavaa, ja kääntää peilin omahyväisen "länsimaisen liberaaliin" lukijaan. Kuinka paljon oikeuksien karsimista me olemme valmiita sietämään "kansallisen turvallisuuden" nimissä? Vainovalkeat on kauhean todenmukaisesta maailmastaan huolimatta yllättävän toiveikas romaani. Kaunis ja tarkka kieli yhdistyy kiehtovaan juoneen. Se on suuri romaani joka pitää lukea juuri nyt. Osta Vainovalkeat https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/vainovalkeat/5210148
Ulla Raskin esikoisromaani Blanka, Itämeren tytär sijoittuu 1600-luvun Itämeren alueelle. Romaani avaa tuon ajan naiskuvaa ja mitä naiset joutuivat kokemaan omassa perheessään. Avioliitto syntyi usein taloudellisten syiden takia. Tyttäriä pakkonaitettiin sopivan miehen kanssa. Blanka naitetaan Lyypekissä. Kirja on romanttista historiallista fiktiota. Ulla Rask kirjoitti tämän romaanin, joka vie lukijan myös Tallinnaan ja Lyypekkiin, koska häntä kiinnosti millaista elämää hän itse olisi elänyt 1600-luvulla. Romaani kertoo myös 1600-luvun tapakulttuurista, ihmisten käytöstavoista ja pukeutumisesta. Mistä tutkimuslähteistä Rask on saanut tietoja tuon ajan ihmisten elämästä? Blanka, Itämerentytär on Kylmä meri -kirjasarjan ensimmäinen osa. Sarjan kolmessa osassa seurataan Blanka Berger von Wijkin elämää järkiavioliitossa ja sen rinnalla. Ulla Rask on helsinkiläinen viestintäjohtaja. Kirjasarjaa varten hän on syventynyt 1500-1600-lukujen historiaan ja hansa-aikaan, tutustunut museoihin ja matkustellut romaanin tapahtumapaikoille, Tallinnaan ja Lyypekkiin. 1600-luku kiinnostaa häntä erityisesti siksi, että se on nykyisen maailmanjärjestyksemme syntyvuosisata, sotainen ja dramaattinen. Miten tuon aikakauden haasteet ovat läsnä yhä tässä ajassa? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ulla Rask ja FT dosentti Tampereen yliopistosta Tiina Miettinen. Hän on tutkinut naisia 1600-luvulla ja tällä hetkellä hän on mukana Suomen akatemian rahoittamassa projektissa "Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa". Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola
Äsja ilmus Boriss Akunini romaani "Surmajumal" eestikeelne tõlge (tõlkinud Veronika Einberg).
Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian ja sitä kautta teosten taustoittamisen. Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan? Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo? Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. “Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista. Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
Eevan kirjaklubissa kirjailija Miika Nousiainen kertoo uudesta autofiktiivisestä romaanistaan Ratakierros. Se kertoo Miikan kaksi vuotta kestäneestä valmistautumisurakasta Göteborgin MM-kisoihin ja pyrkimyksestä rikkoa 400 metrin Suomen ennätys. Miika kertoo muun muassa, miten hän alkoi uskoa konsulttipuhetta, miksi juoksutulokset jännittävät enemmän kuin julkiset esiintymiset ja miksi hän ei koskaan istu kirjoittamaan ilman valmista ideaa.
Antiikin aika on kiinnostanut kirjailija Asko Sahlbergia teini-iästä lähtien. Hänen uusin romaaninsa Pompeius (Otava, 2024) kuvaa Rooman Gnaeus Pompeiuksen nousua vallan huipulle. Pompeiusta uhkaavat monet kilpakumppanit, joista Gaius Julius Caesarin kanssa hän ajautuu lopulta pitkään hivutustaisteluun. Nojatuolimatkalle Rooman juonittelujen, myrkkymaljojen ja hurmeisten miekkojen maailmaan vievä Pompeius romaani herättää antiikin Rooman loistossaan. Mikä antiikin Roomassa kiehtoo sukupolvesta toiseen ja mtä voimme oppia antiikin tapahtumista? Asko Sahlbergia haastattelee Pauliina Grym.
Matti Kangaskoski keskustelee kanssani romaanistaan (tai "bektiinistään") Kosmos ja kuolema. Kuten nimestä voi päätellä, se käsittelee isoja aiheita. Kirjan maailma on lähitulevaisuus, missä kaikki on kytkeytynyt Syke-tietoverkkoon. Yllättävän tutunoloisessa Helsingissä on ihmisten lisäksi androideja. Siinä esiintyy mm. kuolemaa lähestyvä filosofi Martta ja tietoverkkoa ylijumalaln tavoin hallitseva Sigma Believer, joka järkyttyy kun kommunikaatio ei olekaan selkeää informaatiopakettien lataamista. Romaani on yhtäaikaa filosofinen tutkielma tietoisuuden luonteesta ja jännitysromaani maailmanlopun partaalla, sekä romaani romaanitaiteesta. Keskustelun aiheina mm. "koetteleva" kirjallisuus ja miten romaani "romaanisoituu" kaiken koettelemisen keskeltä, androidit tai teköäly, jotka eivät "halua" mitään tai "pyri" mihinkään ja miksi ihmisen on niin vaikea suhtautua sellaiseen lajiin, ja mistä kirjoittamisessa ja lukemisessa on kyse (spoiler: ainakin riemusta ja leikistä). Keskustelussa selviää myös keskustelun ja kirjallisuuden itsensä itseisarvo! Osta Kosmos ja kuolema https://www.teos.fi/Kosmos+ja+kuolema
Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Ari Wahlsten. Hän on käsikirjoittaja, ohjaaja, kirjailija, näyttelijä, laulaja, sarjakuvantekijä - todellinen kulttuurin monitoimimies. Monet muistavat hänet Lapinlahden linnut -yhtyeestä. Miten Kallion Kurvin kundista tulee kirjailija ja teatterimies? Millaista oli keikkaelämä Lapinlahden linnuissa? Iltapäivälehdetkin uutisoivat Wahlstenin ensimmäisestä romaanista Kosteiden mestojen balladi: ”Romaani suututti teatteripiirit - kirjailijalle sataa uhkauksia.” Kirjailijana Wahlsten tunnetaan nykyään Kit Karisma -dekkareista, joita on ilmestynyt kahdeksan. Kit on amerikkalaissuomalainen ja musta. Saako valkoinen mies kirjoittaa tummaihoisista? Tarvitaanko kirjallisuudessa sensitiivisyyslukijoita? Entä teatterissa, kuka saa näytellä ketä? Puhuimme myös kirjoittajakoulutuksesta. Wahlsten on opettanut sekä dekkarin kirjoittamista että sketsien tekemistä. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/
Terhi Törmälehdon uusi romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava, 2024) avaa meille ikkunan vähemmän tunnettuun maailmaan, suomalaiseen kristilliseen sionismiin. Törmälehdon kolmas romaani sijoittuu maaliskuuhun 2023 Israelissa ja Länsirannalla. Se seuraa kahden suomalaisen naisen, lääkäri Susannan ja opettaja Anun, matkaa ja kokemuksia Pyhällä maalla. Romaani kuvaa paitsi Israelin ja Palestiinan konfliktia myös näyttää länsimaalaisten kristittyjen, mukaan lukien suomalaisten, roolia monimutkaisessa tilanteessa. Törmälehto oli itse Israelissa ja Länsirannalla kirjan tapahtuma-aikaan. Uskostaan luopunut kirjailija Törmälehto, joka on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja, kertoo teoksen olevan myös henkilökohtainen tutkielma siitä, millainen aikuinen hänestä itsestään olisi voinut kasvaa. Poliittisen historian valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kirjoitti suomalaisista sionisteista tietokirjassaan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022). Terhi Törmälehtoa ja Timo R. Stewartia haastattelee Pauliina Grym.
Jukka Viikilän romaani Hiekkalinnat. Erittelyjä rakkausromaania varten on pinnalta hämäävän yksinkertaisen oloinen kirja rakkaudesta: Merenrantakaupunki, nuori nainen, vanhempi mies, himoa, hellyyttä, viipyilyä hetkissä. Mies häipyy, nainen kirjoittaa. Sitten ollaankin ajassa 60 vuotta myöhemmin. Romaani rakentuu Viikilän teoksille tyypillisesti fragmenteista. Keskustelemme kirjailija Viikilän kanssa Hiekkalinnoista. Miten se asettuu suhteessa edeltäjäänsä, rönsyilevään Taivaalliseen vastaanottoon? Yhdistäviä tekijöitä on muitakin kuin kirjailijapäähenkilö. Miksi jotkut lukijat hämmentyvät kertojan identiteetistä? Miten kirjan nimi ohjaa lukemista - ja kirjoittamista? Kertooko romaani monimutkaisten rakenteidenkin hetkellisyydestä ja sormien läpi valumisesta? Miten tapahtumapaikka luo romaanin tunnelmaa ja pelaa rantaromantiikan oletuksilla? Hiekkalinnojen rakastunut pari on poikkeuksellinen siinä, että molemmat pitävät toisistsan ja viihtyvöt yhdessä. Miten kaunokirjallisuus voi kuvata toisiaan haluavien ja toisistaan kiinnostuneiden ihmisten "tapahtumatonta", tyytyväistä, samankaltaisista hetkistä koostuvaa yhdessäoloa? (Spoiler; tietenkin fragmenteilla!) Ja mitä ihmettä kirjan loppu tarkoittaa?
Keskustelimme Veera Sylviuksen kanssa hänen runokokoelmastaan sekä romaanistaan, ja vertailimme näiden kirjoittamisen prosesseja. Tarjolla myös paljon kirjavinkkejä! Kiitos Veera vierailusta! https://enostone.myshopify.com/blogs/enostone-kirjailijat/veera-sylvius Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/
Vuonna 1719 julkaistu Robinson Crusoe on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia kertomuksia. Jopa ne, jotka eivät ole Defoen romaania lukeneet, tietävät neuvokkaan, haaksirikkoutuneen miehen tarinan. Romaani on osaltaan luonut rationaalisen, edistysuskoisen miehen ihanteen, joka on pitkään hallinnut eurooppalaista kulttuuria. Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa luetaan Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja sen puhuttelevia uudelleenkirjoituksia – Michel Tournierin Perjantaita sekä J. M. Coetzeen romaania Foe. Millaisia harhakäsityksiä eurooppalaiseen rationalisuuteen liittyy ja miten uudet Robinsonit haastavat alkuteoksen kolonialismin? Entä millainen on robinsonadien mieskuva? Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa tietokirjailija, podcastaaja Veikka Lahtinen. Jaksossa käsitellyt teokset: Daniel Defoe: Robinson Crusoe (alkukieli englanti, suom. Juhani Lindholm) Michel Tournier: Perjantai eli Tyynenmeren kiirastuli (alkukieli ranska, suom. Eila Kostamo) J.M. Coetzee: Foe (alkukieli englanti, suom. Seppo Loponen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.
Like and share the podcast with a friend! YouTube/Anchor: The3Muslims. Grab our Merch at The3Muslims.com
Kjell Westö kertoo Eevan kirjaklubissa, että Molly & Henry sai inspiraationsa hänen isoisiensä kohtaloista. Romaani kertoo kahden itseään etsivän ihmisen myrskyisen tarinan ja näyttää Suomen talvisodan jälkeen. Miksi sota tuntuu nyt olevan niin paljon lähempänä kuin silloin, kun Westö oli lapsi?
Kirjailija Katja Kettu kertoo kirjaklubissa toistaiseksi henkilökohtaisimman romaaninsa synnystä. Kriisin jälkeen syntynyt Erään kissan tutkimuksia vie lukijat aikamatkalle ja syvien tunteiden äärelle.
Sirpa Kähkönen on tunnettu historiallisista romaaneistaan ja Kuopio-sarjastaan, mutta hänen uusin romaaninsa 36 uurnaa on omaelämäkerrallinen. Kirja on saanut erinomaiset arvostelut. Sirpa Kähkösen äiti kuoli viime vuonna ja silloin Kähkönen alkoi lukea äitinsä päiväkirjoja. Miten hän kuvailee tätä prosessia? Sirpa Kähkösen äiti loukkaantui vakavasti 15-vuotiaana. Oliko tämä syynä myös hänen häijyyn käyttäytymiseen omaa tytärtään kohtaan, että kärsimme aikaisempien sukupolvien traumoista? Miten voimme katkaista tämän kierteen niin, että kärsimys ei periydy? Millaiset eväät kirja antaa tähän? Mikä on kirjan sanoma, voiko tämä toimia vertaistukena kriisejä läpikäyville perheille? Kirjailija Sirpa Kähkönen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
To share in the reward and support Albayan Radio, please donate here: https://albayan.com.au/donate/ Watch on our YouTube channel: https://youtube.com/live/d0Zq5Tahq4Y You can also listen on the Albayan Radio App - Listen to our 24/7 Islamic Radio Station by downloading the Albayan Radio App: http://albayan.com.au/ ____________ Catch up on past programs: SoundCloud: https://soundcloud.com/albayan-radio Apple Podcast: https://goo.gl/Lq0WHf Podbean: https://goo.gl/EBXfrn YouTube: https://www.youtube.com/c/AlbayanRadioAustralia Rumble: https://rumble.com/user/AlbayanRadio Vimeo: https://vimeo.com/aswjaustralia _________ Follow Albayan Radio on: Facebook: https://www.facebook.com/albayanradio/ Instagram: https://instagram.com/albayan_radio?igshid=ZGUzMzM3NWJiOQ== Twitter (X): https://twitter.com/AlbayanRadioAus Threads: https://www.threads.net/@albayan_radio TikTok: https://www.tiktok.com/@albayanradio Telegram: https://t.me/albayanradioaustralia
Päivän mietelauseena on ote Frans Emil Sillanpään esikoisromaanin Elämä ja aurinko epilogista Runoilijan syysmatka. Romaani on julkaistu vuonna 1916. Päivän mietelauseen on valinnut Raili Tuikka. Lukijana kuuluttaja Joni Timonen.
''My Muslim Friend Was Praying Like Jesus!'' - Incredible Revert Story of Gabriel Al Romaani
Yksi varsin suosittu kirjallisuudenlaji, varsinkin ulkomailla, ovat historiaan sijoittuvat romaanit. Harvempi siinä genressä on sijoittanut tarinansa ihan muinaiseen historiaan. Mutta niitäkin löytyy - myös Suomesta. Tunnetuimpia lienee Suomesta Mika Waltari. Nykyaikanakin löytyy näitä kirjailijoita, joista kaksi tunnetuinta on Kulttuuriykkösen vieraina. Vieraina ovat Jukka M. Heikkilä ja Tom Erik Arnkil. Heikkilä on kirjoittanut useampia antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia seikkailuromaaneja. Arnkil on sijoittanut tarinansa muinaiseen Persiaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
Tammsaare romaanipreemia, mida antakse välja iga viie aasta tagant, pälvis tänavu Tõnu Õnnepalu romaani "Palk: talvepäevik" eest.
''My Muslim Friend Was Praying Like Jesus!'' - Incredible Revert Story of Gabriel Al Romaani
Äsja ilmus Mehis Heinsaare uus romaan „Kadunud hõim“ – see on õpetlik muinasjutt, kust ei puudu lopsakas loodus, lopsakad rinnad ega inimsööjadki. Romaani algne mõte tekkis Mehisel juba 14 aastat tagasi – kuidas see siis lõpuks valmis sai?
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Support us generously at www.the3muslims.com to push our movement. As always, thanks for listening!
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 105. jaksossa puhutaan Instagramin kirjaharrastajien yhteisöstä Kirjagramista ja siellä järjestämästäni lukuhaasteesta #KimppalukuNotreDame, jossa luettiin Victor Hugon klassikkoteos Pariisin Notre Dame. Vierainani ovat kirjagrammaajat Minna Ruokonen ja Hanna Sievänen. Mikä on Kirjagram? Miksi Minna ja Hanna halusivat lähteä mukaan lukemaan Pariisin Notre Dame? Millainen on romaanin suomennos ja mitä suomentajasta tiedetään? Miten sujui Notre Damen lukeminen ranskaksi? Millainen romaanin lukukokemus oli kirjagrammaajille? Kenen kannattaa lukea romaani? Minna lukee myös otteen Pariisin Notre Damen suomennoksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Nestled on the boardwalk of Vancouver Harbour, Dr. Syed sat with Shaykh Haitham al-Haddad and Ustadh Gabriel Al Romaani inside the Golden Horn Turkish Cafe to enjoy some authentic Turkish coffee and sweet baklava, while getting to know our scholars on a more personal level. Dr. Syed and his guests draw and reflect on their many years of dawah, counselling and life experiences, share personal stories and lessons from their parents and address the Islamic approach to manhood & womanhood. They identify and provide advice on common marital issues, explain the Islamic guidelines for raising children and much more! Listen to this unique podcast experience, with highly experienced and certified scholars, and join the discussion on improving our family structures, education & teaching methods and in building better support systems among Muslim communities. -------- Dr. Syed, Sh. Haitham al-Haddad and Ustadh Gabriel Al Romaani were invited to the Lower Mainland in beautiful British Columbia to speak at the 10th Annual Generation Muslim Conference (GenM) in Burnaby, BC. After a life-changing weekend of presenting, interacting and engaging with the BC Muslim community, they set out to enjoy their remaining time in Vancouver and even managed to fit in a few special podcast sessions in some unique places! -------- Be sure to subscribe to the https://www.youtube.com/channel/UCVI9oBJWLCPol74ETR7PKmA (Life Haqq) channel for this episode and much more transformational Islamic content to nourish the soul, refine our characters, and build our communities. JazakumAllahu Khairan!
This podcast was originally recorded by Gabriel Al Romaani with Sister Waad and Baba Ali and posted on his YT channel on 21 August 2021. Permission to repost is granted. Find Gabriel Al Romaani's channel here at https://youtube.com/c/GabrielAlRomaani About The Sisters Corner TSC is an online Muslim community-based podcast on reviving femininity and traditional Islamic values, and guiding Muslim women back to their fitrah. Founded by sisters Waad Khalid and Zakeeya Ali of thesisterscorner.org. Share your valuable feedback at thesisterscornerofficial@gmail.com or on Instagram @thesisterscornerofficial. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/thesisterscorner/message Support this podcast: https://anchor.fm/thesisterscorner/support
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Support us generously at www.the3muslims.com to push our movement. As always, thanks for listening!
Are you reaching your true potential as a man? How can we raise our boys into strong Muslim men? Do you know men who need to take ownership of themselves and step up for their community? Listen to this special "CarCast" podcast with one of Canada's leading experts in the field of male self-development, Ustadh Gabriel Al Romaani, and join the discussion on what traits and qualities need to be instilled in young men and youth growing up in today's world! As they travelled through downtown Vancouver, Dr. Syed and Ust. Gabriel discussed important concepts of manhood, confidence and personal growth. -------- Dr. Syed and Ustadh Gabriel Al Romaani were invited to the Lower Mainland in beautiful British Columbia to speak at the 10th Annual Generation Muslim Conference (GenM) in Burnaby, BC. After a life-changing weekend presenting, interacting and engaging with the BC Muslim community, they set out to enjoy their remaining time in Vancouver and even managed to fit in a special podcast session on the road! -------- Be sure to subscribe to the https://www.youtube.com/channel/UCVI9oBJWLCPol74ETR7PKmA (Life Haqq) channel for this episode and much more transformational Islamic content to nourish the soul, refine our characters, and build our communities. JazakumAllahu Khairan!
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Support us generously at www.the3muslims.com to push our movement. As always, thanks for listening!
#Islam #thedeenshow #deenshow https://www.thedeencenter.org/donate Andrew Tate gets invited to Islam by a ROMANIAN who accepted Islam Gabriel Al Romaani on TheDeenSHow #936 WATCH MY PREVIOUS VIDEO ▶ https://youtu.be/O1lELp9v4Iw SUBSCRIBE HERE ▶ http://bit.ly/1CtXGai THANKS FOR WATCHING! LIKE, SUBSCRIBE SHARE FAR AND WIDE! Support our Efforts make a small pledge https://www.patreon.com/thedeenshow LISTEN ON: ITUNES:https://podcasts.apple.com/us/podcast/the-deen-show/id1152964913 SPOTIFY: https://open.spotify.com/show/6k3Bantuui61gOD1ZIKXcz?fbclid=IwAR11Zc7h_5Blc3rOxDEXApRhGOcaJwlxAh0x7kLEJVJbVKF-4WaoBsVs0no CASTBOX: https://castbox.fm/channel/The-Deen-Show-id465907?country=us&fbclid=IwAR3HVktIffX3A7O9ZDg16kXBCLsFQP9FMxbPUWD36ET9Tnl1iyLghnuPJnk ADD ME ON: https://www.instagram.com/thedeenshowtv http://twitter.com/thedeenshow https://www.facebook.com/TheDeenShowTV www.TheDeenshow.com
Ei ole saavutuksia, on vain ajautumisesta johtuvia päätepisteitä, sanoo kirjailija Kari Hotakainen. Palkintoja enemmän hän arvostaa sitä, että onnistunut pitämään yksityiselämänsä pois julkisuudesta ja osannut olla sopivasti harkitsematon.Jo 40 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana Hotakainen on uskaltanut myös uudistua. Uusin Opetuslapsi-romaani on sävyiltään aiempia synkempi, ja sen päähenkilö on syrjäytynyt nuori nainen. ”Minua kiinnosti kirjoittaa sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka ei ole koskaan päässyt kuluttamaan eikä tekemään valintoja”, kirjailija sanoo.Eevan Kirjaklubissa Hotakainen kertoo muun muassa taipumuksestaan ajautua ylikierroksille, työhuoneensa kaaoksesta sekä siitä, miksi hyvän aiheen tunnistaa vasta ajan kanssa.
Köyhä, kasvattilapsena kasvanut Maria lähtee kostamaan kokemiaan vääryyksiä Kari Hotakaisen uutuusromaanissa Opetuslapsi, joka on tekijänsä tähänastisista synkin romaani. Siinä läpivalaistaan myös keskiluokkaisen elämäntyylin ongelmia. Romaani ei tarjoa vapauttavaa naurua toisin kuin Finlandia-palkitun kirjailijan aikaisemmat teokset. Hotakainen halusikin Opetuslapsi-romaanillaan tarjota lukijolleen jotakin uutta. Opetuslapsi julkaistaan 40 vuotta kirjailijan esikoisteoksen, Harmittavat takaiskut -runokokoelman jälkeen. Kari Hotakainen kertoo haastattelussa uudesta romaanistaan ja kommentoi tunnekeskeistä nykyaikaa. Hotakaisella on kanta myös nykyiseen kulttuurilliseen omimiskeskusteluun siitä, kuka saa kirjoittaa kenestä. "Jos kirjoitan ketusta, niin alkaako sitä kettua vituttaa"? Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Support us generously at www.the3muslims.com to push our movement. As always, thanks for listening!
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Support us generously at www.the3muslims.com to push our movement. As always, thanks for listening!
Jonain päivänä haluan painokkaasti sanoa olevani oikea kirjailija, sanoo esikoisromaaninsa liki 30 vuotta sitten julkaissut Eppu Nuotio. Epäilyksen tunne vaanii monipuolista kirjoittajaa, joka on julkaissut lastenkirjoja, romaaneja ja näytelmiä. Leinikkimekko – Raakel Oksa ratkaisee aloittaa uuden dekkarisarjan, jossa yhtenä päähenkilönä ovat Helsingin vanhat talot.Eevan kirjaklubissa Eppu Nuotio puhui kirjoittamisen vaatimasta sinnikkyydestä, rakkaudesta, lukemisesta ja Astrid Lindgrenin Saariston lapsista.
Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikallinen naiskohtalo alkoi kiinnostaa häntä. Romaani Hakoisten Anna kertoo aistillisesti erään rakkaustarinan synnystä ja kartanoelämästä 1700-luvulla. Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja edessä on ehkä vanhanpiian elämä. Annan polku saa uuden käänteen, kun naapurikartanon upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen. Millainen oli naisen asema maamme kartanoissa? Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Kykeneekö Anna elämään tavalla, johon itse uskoo 1700-luvun ilmapiirissä? Romaani aloittaa Hakoisten naiset -sarjan, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Historiantutkija FT Sofia Gustafssonin, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin on auttanut kirjailijaa Annassa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
"Vastarinnan melankolia". Pelkkä romaanin nimi viittaa siiten, että jotakin suurempaa tapahtuu kirjallisuudessa. Kirjan tehnyt unkarilainen nykykirjailija László Krasznahorkai on saanut lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin maailmalla. "Vastarinnan melankolia" kertoo maailmasta, jossa kaiken yllä leijailee vääjäämättömän lopun tuntu. Kirjasta keskustelemassa romaanin suomentaja Minnamari Pitkänen sekä kirjallisuuden ja kirjoittamisen dosentti Jyväskylän yliopistosta Risto Niemi-Pynttäri. Jakke Holvas juontaa.
Katja Kallio on 22 vuoden uransa aikana kirjoittanut 11 teosta ja useita elokuvakäsikirjoituksia. Viime syksynä ilmestyi kirja, jonka kirjoittaminen oli niin vaikeaa, että Kallio ajatteli jo luovuttaa. Sitten hän löysi ukrainalaisten vankien tulisijan Hangosta ja tarina alkoi taas elää.Hankolaisen Beatan ja ukrainalaisen sotavangin Ivanin rakkaudesta kertova Tämä läpinäkyvä sydän -romaani ilmestyi viime vuonna ja on monen mielestä Kallion paras.Eevan kirjaklubissa hän kertoo arkeologiasta, epäsopivasta rakkaudesta ja siitä, miksi lukee kirjansa aina lopusta alkuun
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Become a patron at www.patreon.com/the3muslims to support the movement. As always, thanks for listening!
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Become a patron at www.patreon.com/the3muslims to support the movement. As always, thanks for listening!
Viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa Erkka keskustelee Elina Backmanin kanssa hänen esikoisdekkaristaan Kun kuningas kuolee (Otava 2020). Romaani on rakkaudella työstetty murhamysteeri, jonka kirjoittaminen ajoittui seitsemän vuoden ajalle. Miten viisisataisen dekkarin juonta ja rakennetta pidetään kasassa? Kumpi on tärkeämpää taustatyötä, poliisien haastattelut vai pitkät kävelyt Lammassaaressa? Entä mikä on sydämellä kirjoittamisen ja laskelmoinnin suhde, kun haaveena on kansainvälinen menestys? *** Jakso on kaupallinen yhteistyö Otavan kanssa. ***
Find us on YouTube: The3Muslims, which is twice the fun of only listening! Become a patron at www.patreon.com/the3muslims to support the movement. As always, thanks for listening!
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 84. jaksossa jaksossa vieraanani on historioitsija ja kirjailija Riikka-Maria Rosenberg, joka on kirjoittanut romaanin Ninon rakkauden mestari (Teos, 2021). Romaani sijoittuu 1600-luvun Pariisiin ja kertoo kurtisaanin tarinan. Miksi Riikka-Maria halusi kirjoittaa tietokirjan jälkeen Ninonista romaanin? Millainen on faktan ja fiktion suhde romaanissa? Millaisia kielellisiä keinoja Riikka-Maria on käyttänyt 1600-luvun Pariisiin sijoittuvassa romaanissaan? Kenelle kirjailija suosittelee romaaniaan? Mitä vinkkejä Riikka-Maria antaa muille, jotka haluavat siirtyä tietokirjailijasta kaunokirjallisuuden kirjoittajaksi? Riikka-Maria lukee myös podcastin kuuntelijoille otteen romaanistaan! Kurtisaani Ninon de Lenclos' ta voi kuunnella myös jaksoissa #39 ja #40. Lisäksi Riikka-Maria Rosenberg kertoi Mme de Sévignén kirjeistä jaksossa #52. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu kirjailija ja toimittaja Matti Rönkä, jonka tuorein romaani Surutalo ilmestyi tänä syksynä. Surutalon päähenkilö on Rönkää osin muistuttava hahmo: arkkitehti Jukka Kokkonen on maalta pääkaupunkiin muuttanut, yhteiskunnallisen nousun kokenut kuusikymppinen mies, joka ostaa lapsuudenkotinsa, Surutalon. Röngän parhaaksi kehuttu romaani saa miettimään, kumpi onkaan vaikeampaa, lapsena vai vanhempana oleminen? Ensi vuonna Röngän esikoisromaani Tappajan näköinen mies täyttää 20 vuotta. Millaista on ollut yhdistää kiivas uutistyö kirjailijuuteen? Toimittajana Tuula Viitaniemi.
Haihtuvatko muistot vai pysyvätkö ne sammumattomina? Tätä pohtii ranskalainen kirjailija Annie Ernaux muistelmateoksessaan Vuodet. Romaani kuvaa sodanjälkeistä Euroopaa kollektiivisen muistin kautta. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.