Podcasts about norjassa

Lohikalojen lahkon ja lohien heimon nimikkolaji on lohi (Salmo salar). Se on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva kala, joka on aikamoisissa vaikeuksissa. Kirjolohi taas on Suomessa lisääntymätön vieraslaji, jota istutetaan vapaa-ajankalastajien pyydettäväksi ja viljellään ruoaksi. Lohtakin viljellään, mutta enimmäkseen Norjassa.Monet ammattitoimittajatkin puhuvat kirjolohesta lohena. Vaikka kirjolohikin kuuluu lohikalojen lahkoon ja lohien heimoon, se kuuluu kokonaan eri sukuun, tyynenmerenlohiin. Vain Salmo salar -lajin lohesta pitäisi puhua lohena ja kirjolohesta kirjolohena. Ja kaupan tiskiltä kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista kirjolohta kuin viljeltyä Norjan lohta. Kuuntele miksi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Itämeren turvallisuustilanteen epävakaus on havahduttanut pohjoisen kuljetusreittien tärkeyteen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa maakuljetusväyliä parannetaan tie- ja rataverkkoa korjaamalla. Ohjelmassa matkustetaan Norjan rannikolta Narvikista Ruotsin Kiirunan kautta Rovaniemelle ja selvitetään, millainen merkitys pohjoisella ratayhteydellä on alueelle ja millaisia pullonkauloja siinä on. Sekä Suomen että Ruotsin Lapissa korostetaan kaksoiskäyttöisyyttä eli sitä, että rata- ja tieverkon kehittäminen on tärkeää paitsi turvallisuuden myös elinkeinoelämän kannalta. Ohjelmassa haastateltavan norjalaisen sotilasasiantuntijan mukaan pohjoisen kuljetusväylien heikkous on, että Ruotsista Suomeen johtaa vain yksi rautatieväylä. Hänestä ratayhteyksiä kannattaisi lisätä. Liikenneministeri kertoo, mitä Suomessa ollaan tekemässä yhteyksien parantamiseksi, esimerkiksi raideleveyden muuttamista eurooppalaiseksi selvitetään parhaillaan pohjoisen osalta. Lisäksi maakuljetusasiantuntija arvioi kuljetusalan kriisinkestävyyttä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Mitä Israelin ja Hizbollahin välinen aselepo merkitsee Lähi-idälle? Lähetyksen alussa on suora yhteys Suomen Ramallahin-yhteystoimiston päällikölle Tarja Kangaskortelle. Keskustelemassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen ukoministeriöstä. Norjassa on nähty syksyn aikana poikkeuksellisia sääilmiöitä. Narvikista raportoi toimittaja Erja Tuomaala. Yläkoululaisille kouluissa jaettu seksiopas on herättänyt kysymyksiä. Minkälaista seksuaalikasvatus kouluissa tänä päivänä on? Keskustelemassa palvelupäällikkö Maria Nikunlaakso Väestöliitosta, erityisasiantuntija Heidi Rautajoki Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat Liito ry:stä ja va. työalajohtaja Tommi P. Pesonen Loisto setlementti ry:stä. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Turkista. Toimittaja Maija Liuhto kertoo, mikä turkkilaisia tällä hetkellä puhuttaa. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Anssi Väisänen, Atte Uusinoka, Annette Blencowe, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole. Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? ”No kyllä se on." Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan. Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi. Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa. ”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.” Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander: https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8 Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

Historian havinaa on jälleen havaittavissa tällä päivämäärällä, sillä Norjassa järjestettiin kansanäänestys, jossa päätettiin maan valtiomuodosta, Loch Nessin hirviöstä julkaistiin ensimmäiset tunnetut valokuvat. Musiikkimaailmassa on tällä päivämäärällä tehty tunnustus, jonka mukaan Milli Vanilli -yhtyeen kappaleissa eivät laulaneet artistit itse,

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.

Miten väkivallan uhan voi tunnistaa pari- ja lähisuhteissa ja miten hakea apua itselle tai lähipiirilleen? Vieraina Ylen oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen, kehittämispäällikkö Elisa Niklander THL:stä ja vastaava sosiaalityöntekijä Tommi Tolmunen Pääkaupungin turvakoti ry:stä. Kyproksen hallintaan liittyvä ikuisuuskiista on jälleen valokeilassa, kun maan johtajat tapaavat epävirallisesti YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Kreikan-toimittaja Sara Saureen raportti Ateenasta. Palkkatasa-arvo on tapetilla eduskunnassa, kun hallitus vastaa tiistaina opposition välikysymykseen, joka liittyy niin kutsuttuun palkankorotusten vientimalliin. Vieraina kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Pia Kauma (kok.) ja Nina Malm (sd.). Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kolmipäiväinen valtiovierailu alkaa Norjassa. Mitä vierailulta voidaan odottaa? Politiikan toimittaja Pirjo Auvisen raportti Oslosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Matti Konttinen.

Huomattavasti isompi valtiotuki kväänile Norjassa ko mitä tornionlaaksolaisile Ruottissa. Suoraraportti meänkielen seminaarista Jellivaarassa. Kläpit Pellosa innossa ensimäisesta lumesta. Tornionlaaksolaiset, kväänit ja lantalaiset framila taitenäyttelyssä Skoonessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Lääkkeetön hoito – Vieraana Birgit Valla | Kutsuin kliinisen psykologin Birgit Vallan Norjasta keskustelemaan lääkkeettömästä psykiatrisesta hoidosta Norjassa. Norjassa tehty aloite lääkkeettömästä hoidosta on saanut osakseen ihailua ja tukea Norjan ulkopuolelta. Tässä haastattelussa kysyin Birgitilta, miten tämä aloite lääkkeettömästä hoidosta syntyi, mitä sen seurauksena on tehty ja mikä on tilanne nyt. Keskustelimme myös siitä, miksi […] The post Lääkkeetön hoito -Vieraana Birgit Valla appeared first on Astetta parempi elämä.

Suomen turvallisuusympäristön muutos. Torstaina julkaistaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Edellinen selonteko on vuodelta 2021. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ja mitä selonteolta voidaan odottaa? Studiossa Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on vierailulla Norjassa. Bodöstä raportoi Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos. Ulkomaan lehtikatsauksen toimittaa Puolasta Justas Stasevskij. Rasistisen väkivallan uhka Suomessa. Oulussa on tapahtunut lyhyen ajan sisään kaksi puukotusta keskellä päivää kaupungin keskustassa sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Molemmissa tapauksissa epäillään rasistista motiivia. Millainen uhka rasistinen väkivalta on Suomessa ja miten sitä voitaisiin ehkäistä? Studiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Anu Castaneda ja Helsingin yliopiston yliopistotutkija Niko Pyrhönen. Juhannuksen menoliikenne. Keskikesän juhlaa lähdetään viettämään ja ruuhkapiikkiä ennakoidaan torstaille. Mitä kesäisellä maantiellä kannattaa huomioda? Puhelimessa Fintrafficin yksikönpäällikkö Eero Sauramäki. Juontaja Mikko Haapanen, tuottaja Jaakko Parkkinen. Lähetystä ovat valmistelleet Roosa Kajander ja Seija Vaaherkumpu.

Mitä se vaatii ette meänkieli ellää tulevaisuuessa, ja kannattaisko satsata enemän yhteistyöhön kvääninkielisitten kans Norjassa? Suomessa inarinsaamen kieli oli kuolemassa - nyt kieli kasvaa kielipesitten avula. Mitä Ruottissa tehhään meänkielen elvyttämisen puolesta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Riippuvaisuus hyyrypärsunaalista hoito-alala saapii suuria seurauksia kunnile. FN-representantti kävi Kierunassa seuraamassa kunka Ruotti kohtelee kansalisia minuriteettiä. Kväänin kansa oon nousussa Norjassa. Suomessa ehotethaan lohen-kalastuksen vähentämistä Tornionväylässä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Rajatilanne on muutoksessa eri puolilla Eurooppaa. Britanniassa pohditaan turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Yksi Britannian EU-eron, brexitin tavoitteista oli vähentää maahanmuuttoa. Nettomuutto on kuitenkin ennätyksellinen korkeaa. Tulijoista vain murto-osa on saapunut veneillä. Venäjän hyökkäyssota hiljentää rajaseutua pohjoisessa Norjassa. Arktisella alueella kontaktit ja liikenne rajan yli on ollut luonteva osa Venäjän ja pohjoismaiden suhteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla maahanmuuton moniulotteista kuvaa. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Norjassa ei ole yhtä yhtenäistä kirjakieltä, vaan käytössä on kaksi virallista kielimuotoa: kirjanorja eli bokmål ja uusnorja eli nynorsk. Kielimuodot ovat alkuperältään varsin erilaisia ja eroavat edelleen selvästi toisistaan. Toimittaja Pasi Heikura kysyy pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnrothilta, miten tämä toimii käytännössä. Ohjelmassa tutustutaan myös jylläävään rysään ja paljastetaan kielitoimiston kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kaikilla neljällä Suomen suurpedolla menee hyvin. Kannat ovat nousussa niin ilveksellä, ahmalla, karhulla kuin sudellakin. Ilveksiä Suomessa on enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä. Kojolan mukaan kasvava karhukanta vaatii karsintaa, muuten nykyinen karhukanta Suomessa kaksinkertaistuu alla kymmenessä vuodessa.

Kuinka elää hyvin ja onnellisesti? Voiko avain aitoon hyvinvointiin löytyä yksilölähtöisen onnellisuuden tavoittelun sijaan yhteisen hyvän edistämisestä? Entä mikä rooli yhteisöillä ja yrityksillä on osana “merkityksellisyyden vallankumousta”? Vuoden 2024 ensimmäisessä podcast-jaksossa liikutaan ihmiselämän suurten kysymysten ja globaalien haasteiden äärellä. Modernin ajan yksilökeskeistä onnellisuuskulttuuria haastavat Markus, Elisa & Anniina, jotka monien muiden tavoin ovat lähteneet etsimään merkityksellisyyttä ja hyvinvointia elämäänsä yhteiskunnallisen yrittämisen ja muiden ihmisten auttamisen kautta: “On paljon antoisampaa miettiä, miten voisin olla hyödyksi muille, kuin se, miten voin hyötyä tästä itse.“ – Start up Refugeesista tuttu Elisa Vepsäläinen haastatteli 2023 julkaistuun kirjaansa “Merkityksellisyyden taito” 20 inspiroivaa suomalaista, jotka tunnetaan työstään yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomessa ja maailmalla.  Visit Natives -matkailuyrityksen perustaja ja Afrikan kulttuuritutkija Anniina Sandberg on yksi Elisan kirjan haastateltavista. Sandberg omistanut elämäntyönsä alkuperäiskansojen kulttuurin elinvoimaisuuden edistämiseen Tansaniassa ja Norjassa.

Nelosluokkalaisia Aadaa ja Britt-Ingaa jännitti päivän ittenäisyys-juhlat Helsingissä - itte pääministeri otti heät linassa vasthaan! Norjassa kväänit saavat enempi rahhaa valtion pytjetissä. Onko oma suomen ja meänkielinen vanhainkotiosasto paras tapa saaja hoitoa? Itentiten hakemista ja meänkielen oppimista taitheen avula. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

50 vuotta sitten Norjassa syntyi rukousristiretki Neuvostoliiton kaupunkien ja alueiden puolesta. Kampanja levisi myös Ruotsiin ja Suomeen ja yhteensä lähes 700 seurakuntaa rukoili sitoutuneesti. Millaisia tuloksia saatiin ja uskoiko kukaan tuolloin, että Neuvostoliitto voisi romahtaa ja maahan voisi tulla uskonnonvapaus? Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian Idäntyön asiantuntija Heikki Jäntti.

Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa. Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten. Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.

Mataringin kunnan harmaista aluheista rahan käytössä. Jellivaarassa piethään minuriteettikielifestivaali. Nuorten literatyyriä haluthaan framile meänkielen kirjotus-kilpailulla. Kulttuurityöntekiä Unni Elisabeth Huru haluaa nostaa kväänit Norjassa näkösälle. Seuramaa malmin tietä anriikninkiverkin eli rikastamon läpi Kaunisvaaran kruuassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

STR-T hakkee uuesti alkuperäiskansan staattystä. Kulttuuriraati haluaa ottaa oppia nuorilta joila oon minuriteetti-tausta. Norjassa oon huoli kvääninkielen tulevaisuuesta mutta meänkielikeskuksen Göran Lahti ei pölkää meänkielen puolesta samala mallila. Mona Mörtlund lukkee runoja meänkielelä Stockholmissa. Karhusta ja ette pölkää sitä - luontofilmaaja Håkan Lundström ja psykolooki Anne Koskenniemi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

"Liikutuksia"- ensimäistä meänkielistä pitkää filmiä filmathaan nyt Tornionlaaksossa.Kohtama JOn Blåhed - ohjaja, Mervi Jaako joka auttaa meänkielen kans näyttelijän Jakob Granqvist. Raportti Hans-myrskystä Norjassa". Meänraatiopodden - alkkohoolista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Norjassa julkistettiin kesäkuun alussa totuus- ja sovintokomission raportti. Siinä käsitellään saamelaisten sekä Norjaan aiemmin muuttaneiden suomalaisten pakko-norjalaistamista. Ohjelmassa kuullaan, miten norjalaistamispolitiikkaa jyrättiin läpi, sekä mitä seurauksia sillä on saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten elämään yhä tänä päivänä. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Suomi on nyt vaaleansininen. Ja Helsinki sinipunainen, oltuaan aiemmin sinivihreä. Miksi vihreiden kannatus romahti, erityisesti Helsingissä? Kuka on Marinin seuraaja? Mikä on todennäköisin hallituskokoonpano?

 Kuinka paljon Nato vahvistui Suomen jäsenyyden myötä? Ammattisotilaita Suomessa kun on vain 12.000. Suomen asepalvelus on poikkeus Nato-maissa. Jonkinmoista asepalvelusta on Kreikassa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa. Entä miten Nato-jäsenyys hyödyttää Suomea taloudellisesti?

Opettajaksi opiskelemaan lähtenyt sairaanhoitaja Mari Heinänen vieraili Hyvän mielen ketjureaktiossa Radio Voimalla 13. maaliskuuta. Vieraaksi hänet valitsi edellisen viikon vieras neuropsykiatristen asioiden asiantuntija, sairaanhoitaja Maria Krigsholm. Heinänen opiskeli Norjassa sairaanhoitajaksi ja hän on työskennellyt myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa psykiatrisena sairaanhoitajana. - Minulla oli vastuualueena lisäksi maahanmuuttajat. Minä tykkäsin siitäkin. Onko se sitten se, että olen ollut itse maahanmuuttaja ja kulttuurissa, jossa on ollut paljon enemmän maahanmuuttajia niin työkavereissa ja kenties potilaina tai asiakkaina. Siihen on tottunut, enkä osaa mitenkään vierastaa tai karsastaa sitä. Monelle tulee Heinäsen mukaan pelko, ettei pärjäisi vastaavassa työssä. - Itse en osaa aina kyseenalaistaa itseäni. Täällä paljon kyseenalaistetaan. Suomalaiset on siinä ihan loistavia. Kuuntele koko haastattelu, jossa Heinänen kertoo lisää esimerkiksi opettajaopinnoista ja työstään sijaisopettajana, sairaanhoitajaopiskeluistaan sekä työstään Norjassa ja maahanmuuttajien psykiatrisena sairaanhoitajana toimimisesta.

Mataringin kunta kuuluu Ruottin enniiten tasa-arvoshiin kunthiin - kohtaama Anahita Roohullahia ja Sara Melaluotoa Familjecentralenissa, jokka kans tykkäävät etta kunta oon tasa-arvonen. STR-T ja Kvänlandsförbundet oon tällä viikola kohanheet representanttia Euruupparaatista ja nostanheet sitä kunka Ruottin valtio syrjää tornionlaaksolaisia, kvääniä ja lantalaisia. Norjassa fiirathaan vaimoitten päivää ja oornathaan kväänivaimo-näyttelyä. SVT päästää uuen tokymentäärin Börje Salmingista.

Rekrytointimessut Matarinigssä kokosit paljon väkeä. Altan kunta pohjois-Norjassa saapii rahhaa valtiolta kvääninkielen kielisentterhiin. Svansteinin uima- ja urheiluhalli ei ole koulun käytössä ko omistajala, joka oon saanu elinkeinotoimintakielon, oon velkoja kunnale.

LKAB ilmotti tänäpäivänä ette Kierunan aluheela oon tehty Euruupan issoin löytö harvinaisia metallia. Norjassa uusi laki ja se ette kväänin kielen statyys oon nousemassa antaa intoa ja voimaa. Rullaavat talot oon malli millä Snells entreprenad järjestää asuntoja heän pärsunaalile. Meän histuuria-sarjassa paikannimistä ja siittä kunka niitä muutethiin ko rautatie tuli.

Suomessa on pula hoitajista. Soten myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille. Hyvinvointialueilla arvioidaan, että rahat vastuiden hoitamiseen eivät riitä. Lisäpainetta tuo hoitajamitoituksen nosto ja hoitajien palkkavaatimukset. Miten tästä päästään eteenpäin? Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Markus Lohi (kesk.) ja Ilmari Nurminen (sd.). Hallitus on sorvaamassa potilasturvallisuuslakia, jolla varmistetaan, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Hoitajien liitot Tehy ja Super kritisoivat, että laki rajaisi heidän lakko-oikeuttaan. "En usko, että tämä on kenellekään päättäjälle mieluista lähteä tekemään tällaista lainsäädäntöä, koska meidän ajatukset on hoitajien puolella. He ovat palkkansa ansainneet. Uskon, että suomalaiset arvostavat hoitajien työtä. Toivon vilpittömästi, että tätä lakia ei tarvitsisia soveltaa, vaan työmarkkinat pääsisivät sopuun", Lohi toteaa. Nurminen muistuttaa, että Suomessa sairaanhoitajan palkka on selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja Norjassa. "Kaikista tärkeintä on päästä neuvotteluissa eteenpäin. Mielestäni työnantajapuoli on ollut tässä aika passiivinen, mitä itse olen seurannut. Tarvittaisiin vastaantuloa ja sovinnon ja ratkaisun avaimia, koska nyt tämä tilanne eskaloituu", Nurminen sanoo. Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueille tarvittaisiin 1,5 miljardia euroa lisää rahaa. Painetta tuovat hoitajamitoituksen nostaminen, hoitajien palkkavaatimukset ja sote-uudistuksessa tehtävä palkkaharmonisaatio. Joutuuko hallitus lisäämään rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Kokoomus on jättämässä välikysymyksen hoivan tilanteesta. Mukaan välikysymykseen tulivat myös perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. "Kyllähän Suomen terveydenhuolto on tällä hetkellä ennennäkemättömässä kriisissä. Meillä on merkittävä hoitovelka, puuttuu hoitajia ja lääkäreitä ja samaan aikaan ollaan tekemässä massiivista hallintouudistusta, jossa rakenteet laitetaan uusiksi", Laiho sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Norjan vuonoilla ja Pohjois-Lapin lohijoilla varaudutaan jo satojen tuhansien kyttyrälohien nousuun ensi kesänä. Varangilla,Tenolla ja Näätämöjoella kehitetään pyyntivälineitä, niin että kalat voidaan ottaa pyydyksistä elävinä. Apuna käytetään digitaalista, hahmojen tunnistusteknologiaa. Tavoitteena on pyytää mahdollisimman paljon kyttyrälohia ennen kuin ne pääsevät kutemaan jokiin ja päästää Atlantin lohet vapaaksi. Pyyntimenetelmiä testataan Norjassa ja Pohjois-Lapissa parhaillaan. Lohitutkija Eero Niemelän tapasi toimittaja Jarmo Siivikko.

Norjassa tapahtui joukkoampuminen. Poliisilla oli paljon tehtäviä juhannuksena. Juhannusfestivaaleilla käy taas paljon ihmisiä. Venäjä iski ohjuksilla Itä-Ukrainassa. Sääennuste.

Radio Cityn Aamussa väännettiin dippien eroista ja siiten miten niitä syödään. Jere yrittää kovasti olla reality-tv tulospiilossa ja Samuel sai hyvän tarjouksen kadunmieheltä sisäfileestä. Mitkä ovat hulluimmat lisävarusteet autoon ja miten kylmälaukku oikeasti laitetaan kuosiin? Norjassa ei mennyt runkuttelut maaliin pesukone

Radio Novan Aamussa vietetään Norjan kansallispäivää ja ilmoille laitetaan ehdotus, että Ruskaralli 3 järjestettäisiin Norjassa sekä Aki kertoo miten valmistuu Norjan perinneruoka smalahove. Huomiseen lähetykseen on suunnitteilla makkaran grillausta ja Minnan neljän erilaisen ätmäkän testaaminen. Siinä missä Aki ja muu Suomi on katsonut jääkiekkoa, niin Minna katsoi trendiksi nousseita siivousvideoita. Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Miksi puolustusvaliokunta haluaa Suomen Natoon? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.), Timo Heinonen (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.). Puolustusvaliokunta ei esitä kansallisia varautumia eli erillisiä ehtoja jäsenyydelle sotilasliitto Natossa. Pitäisikö Suomen kuitenkin estää Naton pysyvät tukikohdat maaperällä vai perästi vaatia niitä tänne? Entä pitääkö ydinaseiden tuominen Suomeen sallia? "Ei ole olemassa mitään kevytversiota Natosta. Natossa joko ollaan tai ei olla", Heinonen toteaa. Hänen mukaansa vasta muiden maiden ratifioinnin jälkeen alkaa keskustelu siitä, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla. "Jos tässä Suomi lähtisi hyvin räätälöilyllä kulmalla hakemaan, se antaisi erikoisen kuvan", Harjanne toteaa. Kiljunen nostaa esiin, että Norjassa, Tanskassa ja Islannissa on ydinaesvarauma, vaikka ovat Natossa. "Nato-mailla on rajauksia, ja minun kantani on, että Pohjoismaat muodostaisivat oman viiteryhmänsä Natossa ja yksi kivijalka siinä olisi ydinaseettomuus", hän sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitus julkisti turvallisuusselonteon. Suomen Nato-ratkaisu syntyy ehkä viikoissa. Ruokakori on yhä Suomessa halvempi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tupakkalaki kiristyy. Säätiedot.

Vuorikastin ensimmäisen kauden ensimmäisen jakson vieraana on oikeutetusti pohjolan Jimmy Chin, Joonas Mattila. Nuoresta iästä huolimatta, Joonas on jo ollut mukana useissa, viime vuosien katsotuimmissa vapaalaskuun liittyvissä videotuotannoissa Suomessa ja Norjassa. Laita Joonas seurantaan myös somen puolella. Linkit löytyvät Vuorikasti Instagramista. Laitahan meidät seurantaan myös seuraavissa paikoissa: Instagram: https://www.instagram.com/vuorikasti/ Facebook: https://www.facebook.com/vuorikasti Spotify: https://open.spotify.com/show/4GmMkK19XeRASF9CzfImTm?si=5c86453f34f34172 Apple Podcast: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/vuorikasti/id1606336901   Näissä tuotannoissa Joonas on ollut mukana: New Years Edit - Joona Kangas (2010) ​​https://vimeo.com/18393508 Cold Passion - Neli Pictures (2012) https://vimeo.com/52733563 Stray - Neli Pictures (2014) https://vimeo.com/106058857 Black Crows lyhytelokuvat Shapes (2017), Perks (2018) ja Visions (2019) https://www.youtube.com/watch?v=snFBjOwnn14 X Games Real Ski - Antti Ollila (2018) https://www.youtube.com/watch?v=QOC5jsCAIpU Endless Winter - Nikolai Schirmer (2019) https://www.youtube.com/watch?v=gDIziRAYlTg Through Darkness - Melissa Brandner, Manuela Mandl (2019) https://www.youtube.com/watch?v=VBeOImeVHmI Jeinemeni Traverse - Juho Lukkari, Arto Majava, Sami Sarsama (2019) https://www.youtube.com/watch?v=PY5l7DQfnew Tupungato - Empathy in Death (Coming 2022, kuvattu 2019) (https://connectionsmovement.com/tupungato/) Coropuna - Juho Lukkari (kuvattu 2019, editoinnissa) Fuelled By Nature - Melissa Brandner (kuvattu 2020, editoinnissa) NOK - Nikolai Schirmer (2021) https://www.youtube.com/watch?v=oVVdUW97x0A&t Arctic Lines - Antti Autti (2021-2022) https://www.youtube.com/watch?v=k3KlRxsWA9o&t Wavy (2021) https://www.youtube.com/watch?v=NnjHAxs8lNA&t ROAM (2021, kuvattu 2019-2020) https://youtu.be/C8VcQtNVjzY Joonaksen suositukset: Zabardast: https://youtu.be/AkigzUFr3ys Versatile: https://youtu.be/AkigzUFr3ys  

Radio Cityn Aamu puhuttiin oikeista töistä. Mitä työtä arvostetaan ja mitä halveksitaan? Samuel ja Jere puivat myös ikuisuuskysymystä, onko se E-urheilu oikeaa sporttia? Home alone -leffasarja on saanut taas jatkoa, etkä ikinä arvaa mikä on elokuvan juoni..? Jenkeissä nöyryytetään opettajia ja Norjassa ei enää heiluta baareissa. Lisäksi Jeren yllättävä, joskin tarpeeton avuntarjous lenkillä, sekoilua UCL-arvonnassa ja Korpisalon haku armeijaan!

Radio Novan Aamussa Aki ja Minna keskustelevat työssä jaksamisen merkityksestä ja listaavat kuumimmat sukkahousuniksit. Norjassa rähistään kun maailma aukeaa ja Minnakin oli pilkkuun asti baarissa. Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Vihreiden mielestä kannabiksen käyttö ja myynti pitää sallia. Norjassa on maanantaina parlamenttivaalit. Kalle Rovanperä voitti Kreikan MM-rallin. Suomalainen elokuva voitti palkinnon Venetsian elokuvajuhlilla. Sää on sateista.

Aika moni on varmaan kuullut puhuttavan vankiloista rikollisten korkeakouluna. Perinteiset vankilat saattavat ollakin sitä. Norjassa parissa vankilassa tavoitteena on auttaa vankeja elämään mahdollisimman tavallista elämää jo vankilassa. Se tarkoittaa sitä, ettei vankilassa ole kaltereita ja vartijoilla aseita. Pekka Matilainen joutui nuorena aikuisena vankilaan. Matilaisen mukaan rikoksen laadun vuoksi oma paikka hierarkiassa oli korkealla. Nykyään Matilainen auttaa vapautuvia vankeja Viadia Pirkanmaan ry:n toiminnanjohtajana sekä Suomen vapaakirkon vankilatyön yhdyshenkilönä. Tutkimuksista tiedetään, että status vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin, kertoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Tämän viikon jaksossa tarjoilemme uutisia ympäri Eurooppaa ja vertailemme menneen viikon äitienpäivätarjoiluja. Puheenaiheet pyörivät tälläkin viikolla kansainvälisten tietojensiirtojen sekä evästeiden ympärillä, koska niistä riittää keskusteltavaa. Jaksossa esiintyy myös äärimmäisen harvinainen luonnonilmiö, juristi myöntämässä virheensä, kun korjaamme edellisen viikon jaksossa lausuttuja tietoja. Ja Herkolle tiedoksi: oikeat uutiset alkavat kohdasta siinä öbaut 6:55. Uutisissa puhutti muun muassa: Traficom tulee päivittämään evästeohjeistustaan: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/hallinto-oikeuden-ratkaisut-selkeyttivat-evastesaantelyn-tulkintaa Norjassa tuleva sakko Disqus Inc:lle: https://www.datatilsynet.no/en/news/2021/intent-to-issue--25-million-fine-to-disqus-inc/ Ruotsin veroviranomaisen tietosuoja-arviointi koskien Teamsia: https://www.skatteverket.se/omoss/varverksamhet/rapporterremissvarochskrivelser/remissvar/2021/remissvar2021/8958696.5.3016b5d91791bf54679d41.html Microsoftin tietojenkäsittely EU:ssa jatkossa: Answering Europe's Call: Storing and Processing EU Data in the EU - EU Policy Blog (microsoft.com) Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Instagramissa olemme nimellä @privacypod, stooreista löytyy huikeaa behind the scenes -materiaalia Osallistu myös Clubhouse-keskusteluumme torstaisin kello 19.

33-vuotias Teemu Ramstedt valittiin viime lokakuussa Suomen jääkiekkoilijat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Pelaajana SaiPa:ssa kiekkoillut Ramstedt ei ole harjoittanut ammattiaan kevään 2020 jälkeen, mutta tällä viikolla julkistettiin yllättäen siirtoikkunan viime hetkillä siirto Mestiksessä pelaavaan Kiekko-Espooseen. Ohjelmassa Ramstedt avaa mitkä syyt vaikuttivat ratkaisuun siirtyä uutta tulemista tekevään espoolaisseuraan. Pelit siis jatkuvat, mutta millaista on vaikuttamistyö pelaajayhdistyksessä, jonka hallitukseen Ramstedt on kuulunut jo yli seitsemän vuoden ajan? Mikä sai hänet alun alkaen tarttumaan luottamustoimeen ja kiinnostumaan työstä pelaajien aseman parantamiseksi? Ramstedt kertoo lähetyksessä näkemyksensä siitä, miksi pelaajien saaminen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja paremman sosiaaliturvan piiriin ei ole vieläkään onnistunut. Pelaajayhdistyksen puheenjohtajan kanssa pohditaan myös jääkiekon SM-liigan nykytilannetta koronapandemian puristuksessa. Väittelyissä Kläbo-Bolšunov, Qatarin MM-futiksen boikottivaatimukset Norjassa sekä twiittaava Teemu Selänne.

Turun uusi piispa Mari Leppänen ja ev.lut. kirkon tila.  Miten koronarajoitukset ovat purreet Norjassa? Suurlähettiläs Mikael Antell, Oslo. Oppositiojohtaja Navalnyin tuomio ja EU. Keskustelemassa Hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja johtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Puhelu Moskovaan, jossa ilta ja yö olivat levottomia, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Luontokato ja sen kustannukset. Juuri julkaistua kansainvälistä raporttia pidetään uraauurtavana. Haastateltavana projektinjohtaja Janne Peljo, Sitra. Kolumni. Aleksis Salusjärvi: Kaikkein heikoimmat jäävät veteen piirretyn viivan taakse. Uusinta. Turun uusi piispa Mari Leppänen ja kirkon tila.  Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Atte Uusinoka, Hanna Juuti ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Euroopan kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavat. Päästöjä vähennetään siirtymällä energiatuotannossa hiilen polttamisesta tuuli- ja aurinkovoiman käyttöön. Tämä ei kuitenkaan riitä. Euroopassa kehitetään uutta teknologiaa, jolla hiilidioksidia saadaan talteen tehtailta. Norjassa ja Britanniassa suunnitellaan hiilidioksidin pumppaamista meren alle vanhoihin öljy- ja kaasukenttiin. Saksassa valmistellaan hiilidioksidin tunkemista entisiin suolakaivoksiin. Mutta kestäviä ratkaisuja on vain yksi. Moniääninen Europoppa - sarjan tämänkertainen jakso on osa Yle Radio 1:n Tiedefestari-kokonaisuutta. Ohjelman on Potsdamissa, Saksassa toimittanut Visa Noronen. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Uutta vuotta juhlitaan kotisohvilla. Vuoden vaihtuessa Britannia jättää EU:n. Norjassa maanvyöryn pelastustyöt jatkuvat. Suomessa liikennekuolemien määrä pysyi ennallaan.

Vuosi 2020 oli Suomessa ennätyslämmin. Korona ei lisännyt suomalaisten muuttohaluja. Koronarokotetta on ehkä heitetty hukkaan. Ruotsissa raportoitiin ennätysmäärä koronakuolemia. Norjassa sattui maanvyöry.

Hei alle sammen! Tässä jaksossa selvitämme, onko öljyn tuoma varakkuus laiskistanut norjalaisia, ja millaista ryhtiliikettä maassa nyt haetaan. Bisneksenteosta ja elämästä Norjassa kanssamme keskustelevat Juha Hämäläinen Forenomilta sekä Katja Eriksen Business Finlandilta. Tutustu myös Pohjolan toimipisteet yhdistävään yritysverkkoon: www.dna.fi/yrityksille/nordicconnect

Onko maahanmuutto ratkaisu väestön vanhenemisen haasteisiin? Vieraana keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Maahanmuutolla voidaan paikata Suomen heikentyvää huoltosuhdetta, Kotamäki kertoo. Kotamäen mukaan Suomeen pitäisi houkutella lisää erityisesti työntekijöitä ja opiskelijoita ulkomailta. Hänen mielestään pitäisi pohtia konkreettisia lukuja tavoitteiksi. Esimerkiksi noin 30 000 maahanmuuttajaa vuodessa voisi olla Suomen tavoite. Mutta syrjäytääkö maahanmuutto kantaväestön työllisyyttä tai polkeeko maahanmuutto kantaväestön palkkoja? Tästä ei Kotamäen mukaan ole näyttöä. Miksi Suomeen tulee vähemmän maahanmuuttajia kuin esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan? Vuonna 2018 Suomen väestöstä seitsemän prosenttia väestöstä oli syntynyt ulkomailla. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku oli noin 10, Norjassa 15, Ruotsissa 18 ja Sveitsissä 30 prosenttia. Millä keinoilla Suomi voisi houkutella osaajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

HJK:ta edustava hyökkääjä Riku Riski kieltäytyi joulukuussa 2018 kutsusta miesten A-maajoukkueen harjoitusleirille Qatariin ”eettisten syiden takia”. Tammikuussa 2019 Helsingin Sanomat uutisoi Riskin poisjäännistä ja pian tämän jälkeen tieto suomalaisfutaajan Qatar-boikotti oli levinnyt maailman mediaan suurimpia tiedotusvälineitä myöten. Riski avaa ohjelmassa syitä päätöksensä takana sekä kommentoi tekonsa herättämää keskustelua Suomessa ja sen ulkopuolella. Oliko joukkuepelaajana vaikea erottautua muusta joukkueesta ja ryhtyä henkilökohtaiseen protestiin? Entä tulisiko Riskin mielestä lajiliittojen ja urheilujohtajien linjata avoimemmin kantojaan ihmisoikeuskysymyksiin? Urallaan pitkään mm. Norjassa pelanneen Riskin kanssa keskustellaan myös hänen omasta pelaajakehityksestään, Veikkausliigan tasosta sekä suurseura HJK:hon kohdistuvista odotuksista. Väittelyissä Messin jatko Barcelonassa, Mestarien liigan pudotuspeliformaatti ja urheilijoiden vastuu ihmisoikeuksista.

Korona Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Suurlähettiläs  Ann-Sofie Stude, Reykjavik, Oslossa työskentelevä suomalainen Anna Nulpponen ja toimittaja Annukka Oksanen, Kööpenhamina. Miten purkaa koronatestijonoja? Erityisasiantuntija Niina Ikonen, THL. Valko-Venäjän kansalaisten tyytymättömyys. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja tutkija Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti. Kouluistaan pois jättäytyneet 4000 lasta.  Tutkijatohtori Sami Määttä, Jyväskylän yliopisto. Blogi Anton Vanha-Majamaa. Koronan piti opettaa meidät vain olemaan, mutta someajan suoritusvimma on virus, joka ei suostu kuolemaan. Viikon luontoääni naali. Paavo Hellstedt esittelee. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Päivi Dahl, Marija Skara ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kymenlaakson indiekenttä ei turhia ketään kumartele – herkimmilläänkin huhtikuun yhtyeemme laittavat kuuntelijan tanssimaan hirsipuutanssia... Rock rulaa Laaksossa, joten vauhtia piisaa! Tähtivieraanamme tässä kuussa PelastaBandi.com- ja Pliide.fi-sivustojen mastermind Riikka Koksu. Lisäksi saimme etäyhteyden päähän myös pari artistivierasta; Bad Mankeysin Tarmon sekä The Gallows Dance-yhtyeen Antin. Kaikkien kolmen haastattelut kokonaisuudessaan myös katseltavissa ja kuunneltavissa Episodeissa VI-VIII. Jakson ajastus lopussa. 01. Choo Choo Juggernaut (Kouvola, garagerock) Alkujaan Jani Orpanan DIY-sooloprojekti tylsyyttä ja apatiaa vastaan. Ensimmäinen albumi CHOO CHOO JUGGERNAUT (2017) ja toinen TUNES FROM THE WAYSIDE (2019), lisäksi kahden biisin singlelevy THEN YOU CAME AROUND/SIDEWAYS (2018).  Ensimmäinen live-keikka ja kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin.  LINKIT: Facebook + Spotify ja Youtube Terveiset: Tulkaa keikkakuntoa tarkastamaan, kunhan näistä karanteeneista päästään!   02. Bad Mankeys (Kouvola, rock) Bad Mankeys on sähisevä Hard Rock bändi Kouvolasta. Teemme nyt kolmatta levyämme kaikessa rauhassa, sillä kiire ei tunnu kyllä olevan tässä ajassa mihinkään.  Ensimmäisen ja toisen levyn teon aikana Kiersimme myös Suomea,Ruotsia ja Viroa. Oikeastaan niin kauan kuin rahat ja pää kesti krapulaa. Nyt päätimme jättää nuo pienimmät tunnelmanurkat kiertämättä levynteon ajaksi, joitakin tilaushommia lukuunottamatta.  No, rokin soittaminen on hiton hauskaa ja sitä kautta me yhdyttiinkin yhtyeeksi. Tekeminen halutaan pitää lähellä rytmin ja improvisaation ydintä, jonka ainakin allekirjoittanut on huomannut usein. Bändin laulajana olen monasti kotona pyöritellyt ja hinkannut mitä kummallisimpia sointukiertoja vain ymmärtääkseni, ettei porukalla jammatessa toimi.  Rytmiä, räminää, huutoa, iloa.  Sitä on Rock.   03. HItto (Kotka, Rhythm & Blues) Hitto perustettiin kevättalvella 2011, ja yhtye on sen jälkeen heittänyt kymmenkunta keikkaa vuodessa. Toimintalue on rajoittunut Kymenlaaksoon.  Soitamme suomenkielistä rytmibluesia, jossa paino sanalla blues.  Muusikot: Mikko Bly basso, Risto Ahola kitara, Markku Jämsen rummut ja taustalaulu, Matti Tieaho, laulu, kitara ja huuliharppu.  Julkaisimme ensimmäisen cd-albumimme Kovaa seksiä vuonna 2014. Toinen albumi Aina mielessä julkaistiin 2019. Molemmat albumit löytyvät myös tärkeimmistä striimauspalveluista. Kuten niistä kuuluu, asialla ovat kaiken kokeneet pelimiehet, jotka puhuvat pääosin fyysisestä rakkaudesta. Yhteiskunnalliset jollotukset jätämme nuorempien haltuun.  Olemme jo setämiehiä, sillä olemme soitelleet erilaisissa kotkalaisyhtyeissä jo 1970-luvulla. Tieaho ja Jämsen soittivat 1980-luvulla legendaarisessa Peipposet-orkesterissa, joka teki lyhyen kiertueen Neuvostoliitossa ja julkaisi singlen Kotkan Kerttu (Bluelight Records). Iästä huolimatta olemme vaarallinen lavabändi, varsinkin Tieahon välispiikit voivat satuttaa ja nolostuttaa. Myötähäpeä on keikoillamme aina vahvasti läsnä.  Keikat koronan takia jäissä. Kolmas albumi ilmestynee sen vuoksi jo mahdollisesti vuonna 2021.  LINKIT:Juha Metson ohjaama musiikkivideo Aina mielessä (julkaistu helmikuussa 2020) Albumit löytyvät kaikista striimauspalveluista. (Kovaa seksiä, Aina mielessä) Hiton kotisivut  Hiton sähköposti: hittorb@gmail.com  Hitto Twitterissä: hitto@Hitto_soikoon  Hitto Instagramissa: hitto-soikoon PARASTA KOTIKULMILLA: Ravintola Kairo on keikkapaikka, jossa menneisyys lyö tulevaisuutta kasvoille:)  Pub Albert Kotkankadulla on intiimi kulttuurikapakka, jossa yleisö on kriittistä mutta myös palkitsevaa.    04. Riikka Koksu (PelastaBandi.com & Pliide.fi) LINKIT:PelastaBandi.comPliide.fi   05. The Gallows Dance (Kouvola, murhafolk) Murhaballadeita, okkultistista folkia, henkiinherätettyjä Amerikan kansanlauluja kouvolalaiseen melankoliaan hukutettuna, tummasävyisiä duettoja ja pikimustaa huumoria. The Gallows Dance on Kouvolassa 2017 perustettu puoliakustinen hautajaissaattue, joka esittää tanssimusiikkia perkeleenpalvojille. Hiipunutta tarinankerronnan perinnettä elvyttävä monttubilebändi lapioi yleisölleen tarinoita surmista ja surullisista ihmiskohtaloista iloinen pilke silmäkulmassa kiiluen. Kettingit kolisee, banjot soi, kitarat vinkuu ja kuulijan saappaat tamppaa takuuvarmasti lattiaa. Taivaallisen heleistä demonisen tummiin sävyihin yltävä naissolisti saa hetkittäin seurakseen matalalla resonoivan mieslaulun.  Hyvään keikkatahtiin ehtinyt yhtye on lukuisten suomalaisten kaupunkien lisäksi ehtinyt soittaa Saksassa, ja lämmitellä niin Jayke Orvista, Autiomaata kuin Lasten Hautausmaatakin. Alkuvuodesta 2019 julkaistu ensi-EP on saamassa jatkoa täyspitkästä albumista.  The Gallows Dance on: Neme – laulu, kettinki Carlos – kitara, laulu, huuliharppu, bassoRiina – kitara, banjo Antti – perkussiot  Yhteystiedot: thegallowsdance@gmail.com Puh 045 636 2691 / Riina Laihomäki  LINKIT:KotisivuSpotifyFacebookInstagramYoutube PARASTA KOTIKULMILLA:Anjalassa sijaitseva Wreden hautausmaa, jossa biisissämmekin mainittu itse Mathilda Wreden kummitus näyttäytyi meille promokuvia otettaessa. Vanhan paikallislegendan mukaan kummitus tulee esiin, kun kappelin kiertää keskiyöllä 12 kertaa ja istuu kappelin eteen penkille. Paras meno/ruoka/keikkapaikka kotipaikkakunnallamme: Papulaari, mainio asialleen omistautunut kahvila, jossa on välillä myös intiimeitä ja lämpimän olohuonehenkisiä keikkoja.  TUE!:Tulkaa todistamaan keikoille sitten kun sellaisia saa taas soittaa, ja sitä odotellessa ottakaa biisit haltuun Spotifysta!   06. The Souls (Kouvola, rock'n'roll) The Souls perustettiin vuonna 2008 Kouvolassa Orpanan veljesten (Jani & Toni) ja Antti Takalon kesken. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa THE GRAND CONFUSION (2009) ja ensimmäinen keikka oli Kulttuuritalolla Danko Jonesin lämppärinä. Levy sai hyvän vastaanoton ja Souls kiersi kotimaan lisäksi Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa ja Latviassa. Yhtye lämmitteli myös useita muita ulkomaanakteja kuten mm. Monster Magnet, Eagles Of Death Metal, Wilko Johnson, Juliette Lewis.  Vuonna 2013 Antti Takalo siirtyi toisiin operaatioihin ja tilalle pestattiin Kouvolan bassohirmu Tsöötz Kettula (ex-Peer Gunt).  Yhtye julkaisi toisen albuminsa SUPERHEROES (2016) ja on tällä hetkellä työstämässä kolmatta albumiaan.  LINKIT:Facebook + spotify ja youtube    Ajastus  00:00 Intro  01:24 Choo Choo Juggernaut – Tight Chain (garagerock, Kouvola)  06:24 Bad Mankeys – Limousine & Tambourine (rock, Kouvola)  09:20 Haastattelussa Tarmo (Bad Mankeys)  17:54 Bad Mankeys – Honey Dripper (rock, Kouvola)  20:54 Hitto – Aina mielessä (rhythm & blues, Kotka)  26:13 Haastattelussa Riikka Koksu (PelastaBandi.com ja pliide.fi)  33:13 The Gallows Dance – Gallows Pole (murhafolk, Kouvola)  36:56 Haastattelussa Antti (The Gallows Dance)  43:17 The Gallows Dance – Song for the Godless (murhafolk, Kouvola)  48:25 The Souls – Suicide (rock, Kouvola)  52:24 Outro

Tanja Pihalla on ainutlaatuinen kokemus kasvumarkkinoinnista Pohjoismaissa. Hän on luonut voimaksta kasvua eri alojen yhtiössä sekä Suomessa, Norjassa että Ruotsissa ja päässyt siten vertailemaan kokemuksia eri kulttuureissa. Hän tekee Menesty Ruotsissa! - podcastia ja toimii nyt Greenstep Oy:n myyntijohtajan. Tanja on aiemmin vastannyt mm. Fondian lakitoimiston voimakkaan kansainvälisen kasvun luomisesta ja on aktiivinen puhuja ja vaikuttaja.

Sanna Hukkanen on joensuulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hukkaselta on ilmestynyt useita sarjakuva-albumeja, joiden teemoissa toistuvat metsä ja tarinat. Hän on myös järjestänyt yhteisöllisiä sarjakuvatyöpajoja suomalais-ugrilaisille vähemmistökieliaktivisteille ympäri Venäjää, Virossa ja Norjassa. Inkeri Aula on niin ikään joensuulaislähtöinen kulttuuriantropologi ja runoilija. Aulan tieteellinen mielenkiinto kohdistuu kulttuurin ylipaikalliseen kulkeutumiseen, ja yhdessä Hukkasen kanssa toteutettua Metsänpeitto-sarjakuvateosta varten hän sukelsi kalevalaisen runouden loitsuarkistoon sekä puihin ja metsään liittyvään maagiseen perinteeseen. Hukkasta ja Aulaa yhdistää kauan jaettu rakkaus vanhoihin puihin. Tässä jaksossa puhumme lapsuuden metsästä ja sen luomista tunnelmista sekä mietimme, mikä metsässä onkaan tarua ja mikä totta. Löylyosiossa sukellamme metsänpeittoon ja siihen liittyviin myytteihin. Pohdimme, millaisesta tietoisuuden tasosta metsänpeitto kumpuaa, miten se liittyy uniin ja mikä on rituaalien, loitsujen ja taikojen rooli kaikessa tässä. Löylyosuuden pääset kuulemaan liittymällä Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity/ Jaksossa mainittuja lähteitä: - Kääpä Forest: https://www.kaapaforest.fi/ - Sanna Hukkasen verkkosivut: https://www.sannahukkanen.com/ - Inkeri Aulan tutkijasivu: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/inkeri.aula/ - Vartiosaari.fi - Uusimaa-kaava ja Helsingin vaihemaakunta-kaava ovat valmistumassa: http://www.vartiosaari.fi/uudet_sivut/uncategorized/uusimaa-kaavan-ehdotus-on-nahtavilla-8-10-8-11/ - Kotisten aarnialue: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotisten_aarnialue - Mustarinda-yhteisö: https://mustarinda.fi/ - Yle - Lappilainen renkipoika kävi maanalaisessa maailmassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/lappilainen-renkipoika-kavi-maanalaisessa-maailmassa - “Pod pokrovom lesa” Ruslania-kirjakaupassa: https://ruslania.com/fi/kirjat/1514283-pod-pokrovom-lesa/ - “Mečänpeitto” Karjalan Kielen Seuran kirjakaupassa: https://www.karjal.fi/kks/tuote/sanna-hukkanen-inkeri-aula-mecanpeitto/ - Fugrics - Sarjakuvia Suomalais-Ugrilaisesta maailmasta Rauhanpuolustajien kirjakaupassa: https://www.rauhanpuolustajat.org/kirja/fugrics-sarjakuvia-suomalais-ugrilaisesta-maailmasta/

Valokuvaukspodcastin jaksossa 14 meillä on vieraana kirjailija ja valokuvaaja Nella Himari. Me matkustimme Norjaan Lakselviin haastattelemaan Nellaa. Haastattelussa jututetaan Nellaa valokuvauksesta, kirjoittamisesta, yrittäjyydestä, matkustamisesta, Norjassa asumisesta ja Suomiretkestä. Nella kertoo jäätävimpiä matkustustarinoita mm. Georgiasta, kuinka hän meni katsomaan mutatulivuoria. Kuuntele tarina, miten Nella päätyi asumaan Norjaan Myren kautta Lakselviin.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Näistä keskusteltiin: Ilmastokriisissä on puheenjohtajan mukaan alkanut yritysten oma toiminta-aalto, jopa niin että maailman suurimmat sijoittajat tekevät enemmän  ilmastokriisin eteen kuin valtiot. Taru Tujunen kertoo, että juuri julkaistun kansainvälisen kyselyn mukaan 56% vastanneista katsoo, että kapitalismi nykymuodossaan aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Kaarina Hazardia askarruttaa uutinen, että Yle siirtää Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoin verkkokeskustelujen esimoderoinnin Suomen Tietotoimiston hoidettavaksi. Mika Pantzar ällistyttää muut kertomalla, että erään nettialustan omistajan mukaan 15% kustannuksista muodostuu keskustelujen moderoinnista. Oman aiheensa Mika Pantzar otsikoi raflaavasti: Huippu-urheilu ja lasten kidutus. Hän viittaa muodostelmaluistelussa julki tulleeseen tapaukseen ja ehdottaa sydämistyneenä, että lasten suojelemiseksi kilpaurheilu kiellettäisiin lapsilta samaan tapaan kuin Norjassa on tehty.   – "Huippu-urheilu tarvitsee lapsiurheilua, mutta lapsiurheilu ei tarvitse huippu-urheilua", hän sanoo.

Juoksumanian jouluspesiaalissa soitellaan juoksijoille ympäri maailmaa. Minkälaista on treenata triathlonia Australiassa tai harrastaa juoksua Norjassa? Entä minkälaiset juoksumahdollisuudet löytyy Intian Delhistä ja miten Venäjän juoksukisat eroaa Suomen vastaavista?

Tässä viikonlopun jalkapallojaksossa käydään läpi Lukas Hradeckyn vierailu Allianz areenalla sekä Valakarin kohtalonottelu Norjassa. Valioliigasta löytyvät Tottenham - Bournemouth, Norwich - Arsenal sekä Leicester - Everton otteluiden vinkit. Lisätietoja Betsafen ja MrGreen joulukuun tarjouksista löytyy sivulta https://www.veikkaussivut.com/veikkaussivut-kisasivut/

Pyöreässä pöydässä keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Pitäisikö valtion pyytää saamelaisilta anteeksi kuten Norjassa on tehty? Tai perustaa sovintokomissio? Miksi kansalaisia ei kiinnosta kansalaisaloite lentoverosta? Kaarina Hazardin mielestä vero olisi tehokas ja halpa. Olavi Uusivirta yllyttää jopa palkinnolla: hän lupaa yhteensä kymmenen ilmaisia keikkaa vanhainkoteihin, sairaaloihin, vankiloihin ja hoitolaitoksiin, jos aloite saa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Pääseekö Suomi maailmankartalle hyvinvointitalous-sloganin ansiosta? Voiko maailmaa ohjata käsitteillä?

Arja Saijonmaa tekee syksyllä kaksi konserttisalikeikkaa Suomessa ja on mukana tulevassa Anna laulu lahjaksi -konsertissa/levyllä. Muutoin Arjan kuulumisia ei Suomessa ole hetkeen kuultu. Ruotsissa, Norjassa ja Kreikassa hän on ollut kuitenkin ison yleisön huulilla kaiken aikaa. Saijonmaa kertoi kuulumisiaan Nostalgian Viikonlopun Markus Parkkiselle.

Syksy 2019 ja Norjaa kiusaa koirien ripuliepidemia. Kaikki pelkäävät, että se leviää Suomeenkin - paitsi, että Suomessa on ollut koko kesän ripulia, johon on kuollut koiria. Ei kylläkään tiettävästi samoja määriä kuin mitä Norjassa on mennyt lyhyessä ajassa. Epidemiat olivat ennen kytköksissä suurnäyttelyihin ja niiden esiintymisestä saattoi tarkistaa kalenterin. Maailma pienee ja ilmasto lämpenee, joten epidemiakausi on nykyään koko vuoden mittainen. Podcastissä kiukuttelen kahdesta pääasiasta: älkää viekö tartuttavia koiria eläinlääkärien odotustiloihin älkää antako koirien juoda yhteisistä vesikipoista Samaan kiukutteluakseliin menee myös ihmettely, että miksi ihmiset tuovat sairaita koiria tapahtumiin, kuten näyttelyihin. Lisäksi käsitellään hiukan ripulien hoitoa, joissa raejuusto, seiti ja keitetty riisi ovat joko turhia tai potentiaalisia ongelmia. Ainoastaan ihminen, joka ei siivoa ripuleita, voi pitää moista hyvänä tukihoitona. Koirien ripuli hoituu aivan samalla tavalla ja myös vastaavalla aikataululla kuin ihmisten vatsataudit. Siksi vahva luottamus ravintolisien parantavaan hoitoon on käytännössä aina katteetonta. Sama ongelma kuin ihmisten kahden viikon flunssan parantaminen 14 päivässä milloin milläkin valkosipulihauteella villasukissa. Kuivuminen on yleisin ongelma vakavissa koirien ripuleissa, mutta sitä ei estetä ruokinnalla. Lievä kuivuminen on hoidettavissa kotona, mutta useimmiten tavallisen koiranomistajan kannattaa lähteä eläinlääkärille. Jotta tietäisi onko koira kuivunut, niin se on opeteltava tunnistamaan. Pyytäkää eläinlääkäriä näyttämään ja opetelkaa tunnistamaan miltä terve koira näyttää ja tuntuu. Hetken aikaa rakentelen salaliittoja Norjan epidemialle, mm. antibioottipelon ja raakaruokintariskin kautta. Tosin podcastin äänityksen ja julkaisun välillä Norja oli todennut, että ruoka ei ole veriripulin aiheuttaja - mutta kuten sanottua, salaliittoja on helppo tehdä. Hetken aikaa tutustutaan apple-maailman diginatiiviavustajaan Siriin. Ei sillä mitään rakentavaa sanottavaa ollut aiheesta tai aiheen vierestä.

Onko taivasta ja helvettiä olemassa? Jos taivas on olemassa haluatko sinne, vai onko asia sinulle yhdentekevä? Professori Ove Hallesby sai aikanaan suuren kohun aikaiseksi Norjassa varoittamalla ihmisiä joutumasta helvettiin. Kuuluuko meidän varoittaa ihmisiä joitumasta helvettiin ja kertoa Jumalan tarjoamasta toisesta … Lue loppuun →

Tämän viikon lähetys tutustuu mielenkiintoisen New York Timesin artikkelin pohjalta Norjan lasten ja nuorten urheiluun etsien vastauksia Norjan urheilumenestykseen. Does Norway Have the Answer to Excess in Youth Sports? by Tom Farrey https://nyti.ms/2GVouqR April 28, 2019 Musiikit: Intro: "100 Paper Washingtons" by unreal_dm 2011 - Licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike License (3.0) creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/legalcode Musiikkia on muokattu Link: ccmixter.org/files/unreal_dm/31534 Outro: Pass The Days Away by Scott Jacobs 2016 2011 - Licensed under Creative Commons Attribution Share-Alike (4.0) creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/legalcode Musiikkia on muokattu Link: bit.ly/2RtvulD

Hyppynarun MM-kisat järjestetään Norjassa. Laji rantautumassa kovaa vauhtia Suomeenkin. Aki ja Minna arpoivat kuinka monta avioliittoa lähentelee sarja-avioitumista? Kuuntelija Tapsa jakoi aiheesta omakohtaisen kokemuksensa!

Metsäradiossa kuultiin omituinen kalajuttu menneiltä vuosikymmeniltä. Se tapahtui Gaula-joella Norjassa, kun perhokalastaja päätti lähteä paremmille vesille saalista pyytämään. Tämän tarinan kertoi asikkalalainen tietokirjailija Erkki Norell. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miten hurjaksi äityivät Mikon synttäripäivän menot? Perjantaina kuultiin myös pitkästä aikaa Aamuklubi kuuntelijaa, Fitness-Arskaa. Arska oli käynyt mopottelemassa Ruotsissa ja Norjassa. Matkalla muutama asia kummastutti. Pauliina oli saanut läksyjä poikansa koulusta, mutta Aapo ei ollut äitinsä vastauksista kovin otettu.

Kala on nostanut suosiotaan proteiinin lähteenä, ja globaalisti kasvun odotetaan olevan huimaa tulevina vuosina. Suomalaiset syövät kalaa mielellään, mutta useimmiten lautaselta löytyy Norjassa kasvanutta lohta. Suomen kauppatase onkin kalan osalta yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Voidaanko kotimaisen kalan kulutusta kasvattaa kestävästi? Miten se tehtäisiin? Kalakantamme ovat hyvässä kunnossa, ja kotimaisen kalan kasvatuksen lisääminen voi olla nykyisin menetelmin ympäristön kannalta kestävää. Toimittaja Noora Mattila jututti Luken Sininen biotalous –ohjelman tutkimuspäälliköitä Meri Kallasvuota ja Jouni Vielmaa, ja kysyi heidän näkemyksiään siitä, miten norjalainen lohi voisi olla mahdollista korvata kotimaisella kalalla. Koska kala on myös ruokana tutkimuspäälliköiden mieleen, he paljastavat podcastin lopuksi parhaat särkiruoka-vinkkinsä.

Suomalaiset ovat erilaisista syistä joutuneet historiansa aikana jättämään kotiseutunsa, ja siirtymään toisiin maihin turvallisemman leivän ääreen. Kotoutuminen uuteen kulttuuriin ei ole aina mennyt ihan nappiin. Suomalaiset ovat sitkeästi pitäneet kiinni tavoistaan ja kielestään - vahvoista kotouttamispyrkimyksistäkin huolimatta. Näin on ollut myös Pohjois-Norjan Ruijassa, jonne suomenkielisiä muutti 1700- ja 1800-luvuilla. Kveenit on nykyään hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi ja kveenien kieltä elvytetään monin keinoin. Historian tutkija ja teologi Petri Hiltunen toivoi viime syksynä Aristoteleen kantapää –ohjelmaa kveeneistä. Tietokirjailija ja kveenikulttuurin tutkija Lassi Saressalo kertoo, mitä väkeä nuo tarunhohtoiset kveenit ovat ja mitä kieltä he puhuvat. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Asiaa kuntourheilusta ja liikunnallisen elämäntavan piiristä. Ohjelma liputtaa liikkumisen puolesta, mutta ilmeisimmät käsitykset ja totuudet tarvittaessa haastaen. Vieraana seikkailija Jenni Antinaho, joka aikoo ensi kesänä kerätä rahaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä Itämeren hyväksi vaeltamalla 2000 km kymmenessä viikossa Norjassa ja Suomessa.

Jalkapallon Euroopan-mestaruuskisat ovat täällä taas. Jalkapallosta ja jalkapalloa puhutaan alkaneen kuukauden aikana lähes kaikkialla. Selostajat sauhuavat sanavarastot hehkuen, valmentajat huutavat kentän laidalla ja maalivahdit komentelevat puolustuslinjaa kasvot punaisena. Kuuluisimpia jalkapallon suurkisojen keskusteluja käytiin kentällä tasan kymmenen vuotta sitten Saksassa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Ranska–Italia. Italian puolustaja Marco Materazzi ajautui nokkapokkaan Ranskan hyökkääjä Zinédine Zidanen kanssa pelin jatkoajalla. Materazzi näytti sanovan jotain Zidanelle, joka noin 700 miljoonan televisiokatsojan tyrmistykseksi pukkasi italialaispakkia otsallaan rintaan niin, että tämä kaatui. Zidane sai puskusta punaisen kortin, reilut sakot ja kolmen ottelun pelikiellon. Materazzi sai myös sakkoja ja kahden ottelun pelikiellon. Mitä Materazzi sitten sanoi Zidanelle? Lehdistö revitteli aiheesta otsikoita ja huulilta lukijoita palkattiin selvittämään asiaa tv-kuvasta. Teoriat vaihtelivat Zidanen äidin kunnian loukkaamisesta syytöksiin terrorismista. Vuonna 2014 Materazzi kertoi, että keskustelu liittyi hiukan aiemmin tapahtuneeseen keskitystilanteeseen. Zidane oli hypännyt pukkaamaan palloa, joten puolustaja Materazzi oli hypännyt myös ja tilanteessa hiukan ”halannut” ranskalaista. Zidane oli tulistunut aiheesta ja alkanut hokea italialaispakille, että ”jos haluat paitani noin innokkaasti, saat sen pelin jälkeen”. Lopulta jatkoajalla Materazzi oli päätynyt vastaamaan asia yhä jankanneelle Zidanelle, että ”en halua paitaasi, mieluummin otan sisaresi”. Tähän katkesi uransa viimeistä edustusottelua pelanneen Zidanen pinna. Mitä jalkapallon pelaajat huipputasolla puhuvat kentällä? Kuuntelevatko he valmentajan ohjeita toiselta puolelta kenttää? Nalkuttavatko he toisilleen? Jalkapalloammattilainen Hannu Tihinen on voittanut mestaruuksia keskuspuolustajana Suomessa, Norjassa, Belgiassa ja Sveitsissä, minkä lisäksi hän on pelannut myös Englannissa West Ham Unitedissa. Suomen maajoukkueessa Tihinen pelasi 76 ottelua. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkönä ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenenä. Annetaan hänen kertoa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa siitä tuli lopulta luonnollinen valintani. 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin. Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen. Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.) 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella. 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä. 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli. Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa. 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin. Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah vihdoin ulkomailla! 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen. 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa kotona oli kivoja jameja ja aina seuraa. 2014 lähtien olemme Ola Stinnerbomin kanssa kiertäneet kouluissa Norjassa, jossa esitämme saamelaista esitystämme Mjandasj. Tämänhetkinen pääasiallinen projektini. Kierrämme Norjassa n. 2-3 kk/vuosi. Kiertue-elämän ja matkalaukussa elämisen välillä paluu Tukholmaan alkoi ahdistaa yhä enemmän. Kaipasin luontoa ja rauhaa omaa kotia, puutarhaa, pysyvyyttä. Lapsuuden mummolani (äidin vanhemmat) Kilissä, Värmlanissa, vapautui vuokralaisten muuttaessa sieltä kesällä 2015 ja heti syksyllä muutinkin jo sinne remonttipesään. Pikkuhiljaa siitä kaivautunee hieno 50-luvun helmi. Omaa fyysistä kotia vielä voimakkaammin löysin kotiin tutustuessani Andreakseen talvella 2014-2015. Olen lähes koko ikäni hakenut eksotiikkaa, jännitystä ja uusia (kulttuuri)kokemuksia nyt löysinkin kotiin siihen tuttuun ja turvalliseen. Andreas on kotoisin Pohjois-Ruotsista ja muistuttaa minua jotenkin suomalaisesta jähmeydestä, ollen samalla myös sopivasti ruotsalainen. Vaikkei yhteistä polkua vielä kauaa olla tallattukaan, tuntuu tämä syvemmällä kuin koskaan. Suunnittelen (ja haaveilen) edelleen oman esiintyjyyden kehittämistä, monitaiteellisia projekteja. Olen lopultakin hyväksynyt monipuolisuuden olevan valttikorttini, jota voin kehittää ja hyödyntää. Suomalaiset juureni ovat minulle tärkeät etenkin Ruotsissa asuessani. Ammennan niistä inspiraatiota niin arjessa kuin taiteessanikin. Monet ystävistäni asuvat Suomessa, mutten oikein tällä hetkellä osaa kuvitella muuttavani takaisin. Minulla on aina ollut vähintään kaksi kieltä ja kaksi kotia, niin hyvässä kuin pahassa. On ihanaa kypsyä ja vanhentua. Teini-iän uutuudenviehätys ja epävarmuus on vaihtunut itsensä hyväksymiseen ja itsestään ja elämästä nauttimiseen. Halusin kehittää itseäni ihmisenä, päästä pois vanhoista tavoista ja rooleista ja aloitin viime keväänä vuoden mittaisen taideterapia-työskentelyn. 30-kriisi on siis kohta paketissa.Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Viime talvena puhelimeni soi. Mies nimeltään Erkki Hiltunen soitti ja alkoi kertoi minulle tutkimuksista, joihin hän osallistui 1970-luvulla. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää sitä, miten eri kielet tuottavat erilaista ajattelua ja niitä johti norjalaissyntyinen psykologi Frode J. Strömnes. Tein hiukan muistiinpanoja ja kiitin herra Hiltusta puhelusta. Koska aihe on aina pohdituttanut minuakin, aloin selvittää aikoinaan vapaana toimittajana ja elokuvaohjaajana työskennelleen Hiltusen juttuvinkkiä. Löysin yhteyden samoihin tutkimuksiin osallistuneesta psykologi Antero Johanssonista ja pian sain käsiini myös Strömnesin kirjan The Fall Of The Word And The Rise Of The Mental Model. Kielen ja ajattelun välisen suhteen elokuvalliset tutkimukset saivat alkunsa siitä, kun nuori psykologi vietti talven 1976 Tromssassa. Iltaisin hän teki pitkiä kävelyretkiä kaupungin kaduilla. Tavallisesti talojen ikkunoista kajasti television kuvaputken sinertävä hohde, mutta pian kävelijämme havaitsi, että tiettyyn aikaan illasta tuo kajastus sammui suuressa osassa ikkunoista. Strömnes päätti ottaa selvää, miksi suuri osa kaupunkilaisista lopetti television katselun samaan aikaan. Tulos oli, että katselukatkoksen aiheutti se, että maan ainoa kanava, Norjan Televisio, lähetti tuolloin suomalaisia elokuvia. Kun Strömnes katsoi suomalaisfilmejä sukulaistensa kanssa, nämä keksivät yhtäkkiä jotain muuta tekemistä ja lähtivät pois television ääreltä. Psykologimme otti suomalaisfilmit puheeksi norjalaisten tuttujensa kanssa ja kävi ilmi, että suurin osa ei pitänyt niistä, koska tekstityksestä huolimatta he eivät tajunneet, mitä niissä tapahtuu. Strömnes ajatteli, että tämä elokuvien ymmärtämättömyys johtuu suomalaisten kielellisesti erilaisista ajatusmalleista, mutta vasta kun hän muutama vuosi myöhemmin Turussa opettaessaan tapasi toimittaja Hiltusen ja oppilaansa Johanssonin, hän sai heidän kanssaan kehiteltyä välineen asian tutkimiseen. Elokuvan tekemistä opiskellut Hiltunen laati yhdessä ohjaajaystäviensä kanssa menetelmän tila-avaruudellisen liikkeen mittaamiseksi elokuvasta ja analyysin kohteeksi valittiin aluksi neljä eri maissa tehtyä klassikkonäytelmien filmatisointia. Ryhmä tutki Moliéren Tartuffen, Tšehovin Vanja-Enon ja Ibsenin näytelmien Nukketalo sekä Villisorsa televisioversiot, jotka oli kuvattu sekä indoeurooppalaisella kielialueella Ruotsissa ja Norjassa, että fennougrilaisessa Suomessa. Tulokset olivat hämmästyttäviä: suomalaisversiot olivat täynnä staattisia lähikuvia henkilöistä, kun taas skandinaaviset versiot vilisivät kokokuvia, joissa liikuttiin. Vain Tartuffessa erilaisten kuvien määrät olivat samankaltaiset, epäsuomalaiset. Kun suomalaisohjaajaa sitten haastateltiin, hän vastasi nimenomaan pyrkineensä noudattamaan näytelmästä tehtyä ranskalaisfilmatisoinnin henkeä. Ryhmä tutki myös suomen- sekä ruotsinkielisten lehtien otsikoita. Tulos oli se, että suomalaiset tunkivat otsikkoihin substantiiveja, kun taas ruotsinkieliset käyttivät mieluummin verbejä. Mitä tämä tarkoittaa? Eivätkö kielet olekaan keskenään samanlaisia merkkijärjestelmiä? Psykologi Antero Johansson kertoo. Ohjelma on uusinta syyskuulta 2009. Sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

Mikko "Peltsi" Peltola aiheena tällä kertaa triathlon. Vieraana on triathlonisti Teemu Lemmettylä joka osallistui ensimmäisenä suomalaisena Norjassa extreme triathlonkisa Norsemaniin. Peltsi ottaa myös yhteyden Tahkolle triathlonmonitoimimies Antti Hagqvistiin sekä Megamen porukkaan, jotka ovat liikkeellä hyväntekeväisyyden nimissä.

Maanantain aiheita: - Aamun vieras on saamelaisten koulutushistoriaan paneutunut tutkija Otso Kortekangas Tukholman yliopistosta. Hän valmistelee väitöstyötä siitä, kuinka Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa valtio määräsi 1900-alkupuolella saamelaislasten opetuksesta - Työvoimatoimisto on jo jonkin aikaa kärsinyt huonosta luottamuksesta viranomaisena. Luvassa on nyt suuria muutoksia ja yksi näistä on päätös sulkea yli sata toimistoa ympäri maata. Resurssit halutaan käyttää palkaamaan lisää työvoimaa isoihin toimistoihin. Kati Lundberg Malmön työvoimatoimistosta kertoo miten muutokset tulevat näkymään - Borås on ainoana kaupunkina Ruotsista ehdolla EU-komission Access City Award -palkinnon saajaksi eli Euroopan parhaaksi kaupungiksi liikuntaesteisille yhdessä kuuden muun eurooppalaisen kaupungin kanssa - Berliinin muurin murtumisen vuosipäivää juhlittiin sunnuntaina - Berliinissä asuu tällä hetkellä paljon suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Sirkka Jauho tapasi lauantaina entisessä Itä-Berliinissä asuvan kirjailija/valokuvaaja Juhani Seppovaaran, joka kertoo miten hän joutui Berliiniin. - Maanantain urheilua - Aamun visa. Maanantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

---PODD: Utöyan ampumakohtauksen jälkeinen vuosi on muuttanut Norjaa. Muutos näkyy muun muassa poliittisessa kielenkäytössä ja vähemmistöjen aseman paranemisena. Näin kertoo Norjassa pitkään asunut kaupallinen lehdistöneuvos Erja Karkkonen. Hänen mukaansa Utöyan tapahtumat ovat tavalla tai toisella koskettaneet kaikkia norjalaisia. 22. heinäkuuta järjestetään muistojuhlia eripuolella Norjaa ja mukana ovat niin ruusut kuin surun laulut.Riitta Niemi haastattelee.

Manja Lehto uskoo suomen kielen tulevaisuuteen Ruotsissa - varsinkin nyt, kun kommunikointi netin kautta on helppoa ja matkustaminen halpaa. Myös kemistin koulutuksen saanut Manja Lehto on opettanut ja tutkinut suomea Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.Muutama vuosi sitten hän muutti töihin Suomeen, mutta nyt muuttokuorma kääntyi takaisin Ruotsiin, Uppsalaan. 60 vuotta täyttänyt Manja Lehto on myös perustanut oman yrityksen, mutta sen alkutaival ei ole ollut helppoa. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Pommiuhkaus NSD:tä kohiin ei ollu vakavasti meinattu. Ruottin virastot/myntiheetit alkavat nyt valvomhaan Ruottin ja Suomen rajjaa että supikoiria/mårdhund ei tulis Ruothiin. Norjassa pumpathan kalan jäänöksiä kalafiléhen että nostaa kalanlihan painoa.

Onnettumuus LKAB:n kruuvala taas, mies kalaanpyyössä hukku järvheen, Uusi kruuva auasthan tuorestaina, Norjassa halvathan mönkile ajokortin, Jokkfallhin satsathan miljoonia