Ajatuksia kaupungista

Miten osallistaa asukkaita kaupungin päätöksentekoon? Miten tukea asukaslähtöistä toimintaa? Mistä Helsingin osallisuusmalli oikein koostuu? Onko osallisuusmalli pelkkä demokratian sumuverho? Ajatuksia kaupungista pureutuu tällä viikolla osallisuuden käsitteeseen ja osallistuvan budjetoinnin saloihin oppaanaan Helsingin kaupungin kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren Stadiluotsi Pauli Saloranta.

Maaliskuussa ilmestynyt Kenen kaupunki? -pamfletti käsitteli helsinkiläisiä kulttuuriympäristöjä ja kaupunkisuunnittelua. Pamfletti on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, mutta Jussi ja Noora nostavat esiin vielä kaksi tähän asti sivurooliin jäänyttä näkökulmaa: yleiskaavan viitoittamat linjaukset ja toisaalta suomalaisen erityissuhteen historiallisiin ympäristöihin.

Arkkitehdit Anne Lacaton ja Jean-Philippe Vassal voittivat keväällä Pritzker-palkinnon, arkkitehtuurin alan arvostetuimman huomionosoituksen. Heidän arkkitehtuurinsa on hyvin vähäeleistä ja eräs heidän tyyppisuunnitelmistaan on lähiökerrostaloihin rakennetut valoisat parvekevyöhykkeet. Mitä voimme oppia Lacaton-Vassalin arkkitehtuurista? Voiko kultamitaliratkaisuja tuoda Ranskasta Suomeen noin vain?

Yksinasuvia on Suomessa yli 1,2 miljoonaa. Helsingissäkin 49 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Miten yksinasuvien suuri osuus otetaan huomioon asuntopolitiikassa? Keitä yksinasuvat ovat? Yksinasuvien tilannetta meille valottaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva.

Kohtuuhintainen asuminen -trilogia tulee päätökseensä, kun Noora ja Jussi kiteyttävät kohtuuhintaisen asumisen merkityksen koko kaupungin toiminnalle. Onko kohtuuhintainen asunto ihmisoikeus, yksilön lottovoitto vai yhteiskunnan kokonaisetu? Kuuntelemalla selviää. Selvennys: Noora puhuu jaksossa ARA-asuntojen tulorajoista, mutta ne olivat käytössä vain vuosina 2017-2018, eivät siis enää.

Oscar Wilde totesi: ”Kyynikko on ihminen, joka tietää kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa.” Emme ryhdy kyynikoiksi, mutta tällä viikolla selvitämme rakentamisen kustannuksista kaiken, minkä tunnissa ehdimme. Vieraanamme on hankesuunnittelupäällikkö, arkkitehti Ifa Kytösaho, joka on tehnyt pitkän uran rakennuttamis- ja kehittämistehtävissä. Kuuntele, niin tiedät, minkälaisista puroista rakentamisen kustannukset syntyvät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcast palaa vuoden vaihteen talviuniltaan internetin radioaalloille ja feministisen kaupunkisuunnittelun pariin. Mutta mitä feminismi kaupunkisuunnittelulle tarjoaa? Miten kävely liittyy feminismiin? Entä onko kaupunkisuunnittelun sukupuolivaikutuksia mahdollista mitata? Näihin, ja moniin muihin kysymyksiin vastaa vieraamme, Femma planning -konsulttitoimiston perustaja Milla Kallio. Hän toimittaa tahollaan myös Lähiömysteeri -podcastia, jota suosittelemme lämpimästi. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Asukkaat arvostavat lähiluontoa tunnetusti paljon ja kuluneena korona-vuonna lähimetsät ja -rannat ovatkin olleet vielä tavallista suositumpia. Luontoarvot ja kaupunkirakentaminen ovat kuitenkin toisinaan ristiriidassa. Onko kaupunkirakenteen tiivistämistä ja luontoarvoja mahdollista sovittaa yhteen ja mitä seikkoja siinä on huomioitava? Vieraamme ympäristötarkastaja Tuomas Lahti valaisee luontoarvojen ja ympäristölainsäädännön saloja! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Minkälaisia ympäristön laatutekijöitä asukkaat arvostavat ja miten ihmiset nykyisen elinympäristönsä kokevat? Miten niitä on mahdollista tutkia? Ajatuksia kaupungista -podcastin vieraana tällä viikolla maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta. Hän valottaa muun muassa urbaanien asujien erilaisia profiileja, sekä paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa, hyvinvoinnin edistämisessä ja kaupungin laajemmassakin kehittämisessä. Lisätietoa Marketan tutkimusaiheista ja -tuloksista muun muassa Uudenmaan liiton blogissa: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluekehitys/tulevaisuuskirja/uusi_urbaani/urbaanit_heimot_kestavat_elamantavat_ja_hyvinvointi.36665.blog Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Korona-aika on ollut monella tavalla poikkeuksellista ja (toivottavasti!) meille kaupunkilaisille ainutkertainen kokemus. Kaupungit ovat kuitenkin kokeneet lukemattomia kulkutautien aaltoja - onko koronalla siis vaikutusta kaupunkeihin? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Elämme rakennusten, arkkitehtuurinkin, ympäröiminä. Mutta missä pidetään uusien rakennusten mitalikahvit? Arkkitehtuurimuseossa esitellään parhaillaan Suomen Parasta (tm) arkkitehtuuria viimeisen parin vuoden ajalta Katsaus 2020 -näyttelyn muodossa. Mutta mitä valikoima kertoo ajastamme ja miten rakennuksiin oikein voi tutustua näyttelysalissa? Ajatuksia kaupungista tutkii. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ostoskeskukset, eli tutummin ostarit, ovat jokaiselle suomalaiselle tuttu paikka, jossa on käyty jätskillä, ostoksilla, kaljalla ja kampaajalla. Ostareita rakennettiin 1950-1970-luvuilla täyttämään lähiöasukkaiden päivittäiset tarpeet ja ostari toimikin usein lähiön keskuspaikkana - eräänlaisena torin korvikkeena. Entä mitä lähiöille kuuluu nyt? Autoistuminen on vapauttanut lähiöiden asukkaat asioimaan lähiostaria kauempana, eivätkä pankit kilpaile lähikonttoreiden avulla lähiöasukkaiden sieluista. Onko ostareille mahdollista keksiä uutta käyttöä vai onko Myllypuron tie kaikkien ostareiden tie? Ajatuksia kaupungista sukeltaa tällä viikolla ostareiden maailmaan ja pohtii, onko lähiökulttuurin, ostarien arkkitehtonisten arvojen ja täydennysrakentamispotentiaalin välillä löydettävissä yhteistä maaperää.

Kaupungistuminen kiihtyy ja yhä suurempi osa asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Keväällä 2021 järjestettävät kuntavaalit lähestyvät. Näin ollen tilausta kohtuuhintaiselle asumiselle sekä puheelle kohtuuhintaisesta asumisesta on yhä suurempi ja ehdokkaat lupaavat kilpaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Mutta mitä kohtuuhintaisuudella itse asiassa tarkoitetaan? Vaikeaan - mutta kiinnostavaan - kysymykseen pyrimme vastaamaan oppaanamme vieraamme Elina Sutela, joka toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa.

Raikkaan harmaa! Iloisen valkoinen - tyylikäs musta. Miksi harmaan skaala vetoaa arkkitehteihin, kun on aika miettiä julkisivuväritystä? Minkälaisia mielikuvia ja filosofista taustaa värien käyttöön liittyy? Ajatuksia kaupungista perehtyy tällä viikolla väreihin arkkitehtuurissa ja erityisesti rakennusten julkisivuissa. Sukellamme lyhyesti julkisivuvärityksen punamultaiseen historiaan sekä pohdimme värien ja materiaalisuuden suhdetta. Onko värien käyttö kuitenkin pelkkää turhanpäiväistä koristelua ja petkuhuiputusta? Kuuntele, niin tiedät. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Teollisuus, tavaroiden liikuttelu ja satamajätkät olivat menneiden aikojen Helsingille elintärkeää pöhinää - ja siltä Helsingin rannat myös näyttivät. Teollisuuden ja logistiikkakeskusten siirtyminen kauemman kaupungista on mahdollistanut merkittäviä muutoksia ja uudistuksia kaupungissa halki vuosikymmenten - viimeisimpänä Vuosaaren sataman vapauttamien alueiden rakentaminen. Entä mitä seuraavaksi? Mikä on matkustajaterminaalien kohtalo ja minkälaisen julkisivun nykypäivän digi-Helsinki haluaa maailmalle Eteläsatamassa rakentaa? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Mitä rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun saralla tapahtui kesän aikana? Helsingin ydinkeskusta ehti ainakin kuihtua ja Senaatintori nousta kukoistukseen. Lisäksi tuomme tuoreita uutisia ostoskeskusrintamalta! Ajatuksia kaupungista -podcast palaa kesätauolta pienen suuren lehdistökatsauksen kera. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Arkkitehtuuri- ja designmuseon muodostamaa Uutta Museota on valmisteltu kaksi vuotta ja toivottu hartaasti vielä pidempään. Hallitus myönsi hankkeelle lisätalousarviossaan 60 miljoonaa euroa, joten museon toteutuminen on taas vähän lähempänä! Mutta mistä museohankkeesta on kyse ja miksi eriskummallisen näköisiä, vilkkuvia museorakennuksia nousee maailman metropoleihin (sekä kuihtuviin teollisuuskaupunkeihin!) kiihtyvään tahtiin? Kenelle museota rakennetaan ja millainen sen pitäisi olla?

Miten Suomen yläosastaan levenevä väestöpyramidi vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja asumiseen? Ikääntynyt väestö on yhä terveempää ja heitä on yhä enemmän: vuonna 2030 meillä on jo lähes puoli miljoonaa yli 80-vuotiasta. Harmaantuvan kaupungin arvoitusta saapuu Nooran ja Jussin kanssa ratkomaan arkkitehti ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ira Verma.

Rakentaminen, rakennusmateriaalien valmistus ja rakennusten käyttö tuottavat noin kolmasosan kasvihuonepäästöistä Suomessa. Ympäristöministeriössä valmisteltu ja parhaillaan testikäytössä oleva Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä on yksi merkittävä työkalu rakentamisen ilmastovaikutusten selvittämiseen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään ja sen merkitykseen meidät perehdyttää ympäristöministeriön erityisasiantuntija, arkkitehti TkT Matti Kuittinen.

Muraalit eli seinämaalaukset ovat yleistyneet suomalaisten kaupunkien katukuvassa pitkin 2010-lukua ja maalaukset herättävät kaupunkilaisissa niin ihastuksen kuin inhotuksen tunteita. Mistä muraalit tulivat ja mitä ne ajastamme kertovat? Ajatuksia kaupungista pohtii 50. jaksonsa kunniaksi kaupunkikuvan, katutaiteen ja kitchin teemoja.

Suomessa on lähes 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa henkeä. Ulkomailla asunto-osakeyhtiö ei kuitenkaan ole läheskään yhtä suosittu tapa järjestää rakennuksen omistamista ja asumista. Mistä se johtuu? Poikkeusaikojen kunniaksi Ajatuksia kaupungista -podcast lähestyi kysymystä lukupiirin hengessä. Tutustuimme Kansan osake, suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet -teokseen sekä Juhana Heikosen artikkeliin Töölön yksityiset taloyhtiöiden rakennuttajat (Rakennettu Ympäristö 1/2020). Linkit molempiin teksteihin löytyvät alta. https://issuu.com/kiinteistoliitto/docs/kansanosake https://proofer.faktor.fi/epaper/RY120/?fbclid=IwAR2YPg-mQa0-zpaBR2tjCjqICUQbBda5Yv93JBEJnJqAMvqaOjSo1IDwFzM&fbclid=IwAR2YPg-mQa0-zpaBR2tjCjqICUQbBda5Yv93JBEJnJqAMvqaOjSo1IDwFzM

Mitä yhteistä on avaruusasemilla, luostareilla ja omalla kotisohvallasi? Kaikissa paikoissa joutuu - ainakin toistaiseksi - elämään jonkinasteisessa eristyksessä muusta maailmasta. Ajatuksia kaupungista pureutuu tällä viikolla eristyksissä elämisen historiaan ja edellytyksiin. Mikä astronautteja alkaa ensimmäisenä kyrsimään? Miksi sairaalasängystä on tärkeää nähdä ulos luontoon? Kuuntele, niin tiedät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Suomalaista asuntoarkkitehtuuria on moitittu niin monotoniseksi massatuotannoksi kuin aivan liian kalliiksi toteuttaa. Asunnot puolestaan ovat järjestään aivan liian pieniä sekä keskimäärin aivan mahdottoman suuria. Mistä asuntosuunnittelussa sitten on oikein kysymys ja mihin se on kehittymässä? Studiossa asumisen, asuntosuunnittelun ja asuntotuotannon saloja avaa meille asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio Tampereen yliopistosta. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet maailman - ja niin myös keskustelun kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä perustettiin Facebookiin reilu 10 vuotta sitten ja siitä on sittemmin kasvanut yli 18 000 jäsenen foorumi, jossa etsitään ja esitetään vaihtoehtoja kaupunkisuunnittelun vakioratkaisuille - tavoitteena urbaanimpi Helsinki. Mutta missä keskustelu oli ennen LKH-ryhmää ja ketkä sitä kävivät? Entä ketkä keskustelevat nyt? Syväanalyysin LKH -ryhmästä, sen merkityksestä, saavutuksista ja tulevaisuudesta, suorittaa kanssamme ryhmän perustaja, tekniikan tohtori Mikko Särelä. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Mistä rakentamisesta, kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista oikein löytää tietoa? Missä käydään alan kuumin debatti? Entä onko internet tehnyt arkkitehtuurijulkaisuista(kin) tarpeettomia? Kuka kirjoittaa ja kenelle? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista -podcast selvittää rakennetun ympäristön julkaisutoiminnan nykytilan ja tulevaisuuden suunnan. Selvitysmatkalla meitä tukee, sparraa ja johdattaa arkkitehtuurin teorian vanhempi yliopistolehtori ja kirjakauppias Anni Vartola. Jakson sivutuotteena koostimme myös listaa hyvistä arkkitehtuurin, yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen tietolähteistä (aina kirjakaupoista verkkoalustoihin). Kommentoi dokumenttiin, jos oma, salainen sienipaikkasi puuttuu listasta! https://tinyurl.com/ark-l-hteet Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Tampereelle suunnitteilla oleva jugend-henkinen rakennus on herättänyt laajasti keskustelua niin arkkitehtien kuin - ja ehkä erityisesti - suuren yleisön keskuudessa. Mutta mistä kaikesta on kyse, kun lainataan arkkitehtuurin tyylipiirteitä yli sadan vuoden takaa? Onko kyseessä arkkitehtuurin taantumus vai kaupunkikuvan eheytys? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Vuoden viimeisen jakson kunniaksi Ajatuksia kaupungissa lähtee reissuun! Kohteena on nykyisin Suomen joulupääkaupunkina tunnettu Turku, mutta 200 vuotta sitten kyseessä oli Suomen suuriruhtinaskunnan tuore pääkaupunki, jonne perustettiin uusia virastoja ja jonne virtasi venäläistä sotaväkeä upseeristoineen. Uudet instituutiot merkkihenkilöineen toivat piristysruiskeen Turun seuraelämälle ja sen siivittämänä kaupunkiin rakennettiin maan ensimmäinen seurahuone (1812), joka myöhemmin muutettiin kaupungintaloksi, kuten Helsingissäkin. Ajalle oli tyypillistä myös muiden uuden tyyppisten, sosialiseeraamiseen soveltuvien tilojen ja rakennusten esiinmarssi: teatterit, wieniläistyyppiset konditoriat, promenadi-puistot ja konserttisalit. Minkälaista urbaani pöhinä oli 200 vuotta sitten? Miten on mahdollista saada tietoa tai tutkia seurapiirielämää 1810-luvulla? Miten teatterissa tuolloin käyttäydyttiin? Aikamatkalle Turun seurapiireihin meidän johdattaa historiantutkija Topi Artukka, joka viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa “Tanssiva kaupunki. Seurapiirit, sukupuoli ja sosiaaliset suhteet Turussa 1810-luvulla”. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Miltä kaupunki näytti 1960-luvun laitapuolen kulkijan tai asunnottoman näkökulmasta? Mitkä tekijät työnsivät ihmisiä tuolloin marginaaliin? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista tarkastelee kaupunkia uudesta näkökulmasta, myös laitapuolen Lönnrotiksi kutsutun Johan Knut Harjun (1910–1976) johdattamana. Harju taltioi elämäänsä ja kohtaamiaan hahmoja Helsingin, erityisesti Kallion, Sörnäisten ja Ruoholahden seuduilla, jossa asunnottomat ja alkoholistit majailivat. Hänen 20 000 muistikirjasivuun tallennetut kokemuksensa on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkistoon. Jakso pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon Pullopostia Kurvista -näyttelyyn, johon voi tutustua maaliskuun 2020 loppuun asti.

Uuden tyyppiset, avoimet oppimisympäristöt ja koulurakennukset ovat herättäneet paljon keskustelua kuluvana syksynä. Niitä on pidetty häiriöalttiina ja turvattomina ympäristöinä lapsille. Mutta mistä uudet oppimistilat ovat saaneet alkunsa? Käyvätkö lapset nykyisin koulua avokonttoreissa? Mitkä tekijät vaikuttavat oppimisympäristöjen suunnitteluun? Ajatuksia kaupungista -podcast palaa tällä viikolla koulun penkille (tai säkkituoleihin) ja tähyilee oppimisympäristöjen tulevaisuuteen. Mukana keskustelussa arkkitehti Anssi Kankkunen, Rudanko & Kankkunen arkkitehtitoimiston osakas, joka valottaa meille oppimisympäristöjä niiden suunnittelijan näkökulmasta.

Tällä viikolla käsittelemme kaupunkien energiahuoltoa ja erityisesti kaukolämpöä. Asiantuntijana jaksossamme on tekniikan tohtori Arto Nuorkivi. Minkälaista tietoa kaavoittajat ja kaupunkisuunnittelijat tarvitsisivat energiahuollosta? Entä miksi elokuvissa New Yorkin katujen alta puskee höyryä? Kuuntele, niin tiedät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Koulutus, peruskoulu ja väestön koulutustason nosto ovat keskeinen osa suurta suomalaista menestystarinaa. Mutta miksi on käynyt niin, että suuri osa sotien jälkeen rakennetuista kouluista kärsii sisäilmaongelmista? Vieraanamme tässä jaksossa on Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Pasilasta on kaavailtu Helsingin uutta keskusta jo 1960-luvulta lähtien ja uusi aikakausi käynnistyy, kun Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Keski-Pasila tornitaloineen, asemineen ja kauppakeskuksineen valmistuu 2020-luvulla. Mutta millaisia vaiheita junaradan ensimmäisen pysäkin liepeillä on oikein ollut? Ja kuka se Pasi on? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Toimisto - kansallismaisemamme? Viimeistään 1990-luvulla toimistoympäristöstä tuli tavallisin suomalaisen työn maisema ja pitkän erityiskoulutuksen saaneesta työntekijästä työelämän perushahmo. Toimistotilat vaikuttavat siis lähes kaikkien arkeen - ja herättävät myös paljon tunteita. Sukelsimme toimistotilojen kehityksen nykypäivään, historiaan ja tulevaisuuteen. Vieraanamme on osallistavaa suunnittelua työssään hyödyntävä sisustusarkkitehti Laura Euro. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcast matkaa tällä viikolla Tampereelle. Mitä pohjoismaiden suurimpaan sisämaakaupunkiin kuuluu? Milloin Raipe-raitsikka aloittaa liikennöinnin? Onko Tampereen teollisesta historiasta mitään jäljellä? Vierailumme ajoittui elokuun loppuun Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikon aikaan ja kävimme tapaamassa tapahtuman vastaavaa järjestäjää Tuomo Joensuuta, joka tutkii myös kiertotaloutta uuden Hiedanrannan alueen suunnittelun kehyksissä. Tampereen historiaa ja ominaispiirteitä meille valotti Museo Milavidan terassilla Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Minna Chudoba. Tervetuloa mukaan - ei matkalle maailman ympäri - vaan Tampereelle!

Miten Erottaja on syntynyt – mitä Erottaja edes tarkoittaa? Entä minkä nimisiä ovat klassististen rakennusten parvekkeita ja erkkereitä kannattelevat kärsivät jumalhahmot? Näihin ja moniin muihin mieltäsi ennen askarruttaneisiin kysymyksiin vastaamme Erottajakierroksella, aloittaen Ruotsalaisen teatterin kulmalta päätyen Tullihallituksen talon viidenteen kerrokseen. Suosittelemme tietysti hyvin säilyneeseen, kauniiseen rakennukseen tutustumista paikan päällä, kun se on avoinna yleisölle Helsinki Design Weekin yhteydessä, 5.-15.9. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Uusrenessanssi, ja muut kertaustyylit, ovat populaarissa käsittelyssä jääneet jugendin jalkoihin. Mistä oikein kumpusi halu ottaa vaikutteita renessanssi-Italian arkkitehtuurista? Kauden ensimmäisessä jaksossa keskustelemme uusrenessanssipalatseista, niiden rakennuttajista sekä Helsingin (tietääksemme) kruunaamattomasta uusrenessanssikuninkaasta, arkkitehti Theodor Höijeristä. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista päättää kevätkauden vierailulla Vantaalle! Tarkemmin ottaen teemme retken Itä-Vantaan helmeen, Hakunilaan ja oppaanamme Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Susanna Paavola. Onko Vantaa – ja Hakunila – rakentunut koskemattomaan korpeen vai onko alueella mahdollisesti 1960-lukua vanhempaa historiaa? Onko siitä mitään enää näkyvissä? Entä minkälaiset ovat Hakunilan ja Vantaan tulevaisuudennäkymät? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Arkkitehdit lähestyvät ongelmaa usein projekteina - oli ratkaistavana sitten sodan tuhoaman kaupungin jälleenrakentaminen tai yhteiskunnan rakennemuutokseen reagointi. Mutta voiko ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun paketoida projektiksi? Mihin projektin tulisi vastata? Tässä jaksossa palaamme Arkkitehtipäivillä käsittelemiemme teemojen pariin ja pohdimme, mitä sosiaalisesti kestävän ympäristön suunnittelu vähenevien resurssien maailmassa tarkoittaa ja mitä seurauksia sillä voi olla. Jakso koostuu kahdesta osasta: versioimastamme johdannosta sekä Arkkitehtipäivät päättäneen paneelikeskustelun tallenteella. Tervetuloa Arkkitehtipäiville pähkinänkuoressa! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Notre Damen katedraalin katon tuhoutuminen tulipalossa oli valtava tragedia ja kirkon 800-vuotiaat kattorakenteet on menetetty iäksi. Dramaattinen palo käynnisti kuitenkin – ainakin hetkeksi – poikkeuksellisen laajan keskustelun restauroinnista, rakennusperinnöstä ja sen ylläpidosta. Mistä Notre Dame oikein tuli ja minne se on nyt menossa? Ei kai suomalaisella rakennusperinnöllä voi olla mitään yhteistä gotiikan mestariteosten kanssa? Eipä. Ajatuksia kaupungista -podcastin vieraana pohtimassa keskiaikaista maailmaa, kirkkoarkkitehtuuria ja kattorakenteita on filosofian tohtori, arkkitehti Panu Savolainen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcastia on nyt tehty yhden vuoden ja kolmenkymmenen jakson verran! Yksivuotisjuhlan kunniaksi palasimme lähtöruutuun ja pohdimme mitä iloa arkkitehtuurista ja rakentamisesta keskustelemisesta oikein on ollut. Jakson toisessa osiossa paneudutaan julkiseen keskusteluun rakentamisesta ja siihen, kenen narratiivit vaikkapa asuntopoliittista keskustelua ohjaavat. Vastaukset kysymyksiin löytyvät, tuttuun tapaan, jakson kuuntelemalla. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Mitä yhteistä arkkitehtuurilla ja elokuvalla on? Miten kaupungin rooli elokuvissa on muuttunut vuosikymmenten kuluessa? Entä miksi elokuvien pahikset asuvat usein modernistisen kiiltävissä rakennuksissa? Ajatuksia kaupungista tutkii tällä viikolla kaupunkia ja arkkitehtuuria elokuvien maailmassa. Vieraanamme on arkkitehti ja elokuva-entusiasti Helmi Kajaste, jolla on tekeillä elokuvan tilallisuutta käsittelevä väitöskirja. Tervetuloa mukaan tarkasti kuratoituun keskusteluun, joka liikkuu Gotham Citystä modernismin myllertämään Tatin Ranskaan ja Sinkkuelämää-sarjan maisemiin. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Redi, Tampereen Kansi ja Areena, Tripla ja Garden Helsinki. Suurien kaupunkien keskustoihin on suunnitteilla tai rakenteilla valtavia hybridihankkeita, joissa sekoittuvat asuminen, liiketilat, toimitilat ja elämyspalvelut. Tavoitteena on, että komplekseissa viihdyttäisiin (kuluttamassa) mahdollisimman pitkään. Tänä keväänä poliittiseen päätöksentekoon on edennyt Olympiastadionin pohjoispuolelle suunnitteilla oleva Garden Helsinki -hanke. Sen ajurina on maan alle sijoitettu tapahtuma-areena, josta on määrä tulla HIFK:n uusi kotihalli. Hanketta on kritisoitu paikkaan sopimattoman suurista rakennusmassoista sekä Keskuspuiston vihersormen katkaisemisesta. Mutta onko puisto todella puistoa, jos se on toiminut vuosikymmenet pysäköintialueena? Miksi hankkeeseen on kytketty myös tonttikauppoja merenrannasta? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista pohtii ja tutkii Garden Helsinki -hanketta.

Eduskuntavaalit ovat alle kuukauden päästä ja myös Ajatuksia kaupungista -podcast kantaa kortensa vaalikekoon. Kävimme lähes kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden vaaliohjelmat läpi rakennetun ympäristön osalta - mitä puolueet tavoittelevat, hillitäänkö ilmastonmuutosta ja näkyykö maankäyttö- ja rakennuslain uudistus jotenkin vaaliohjelmissa? Tästä jaksosta kuulet vastauksia, joita ei vaalikoneista löydä! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ihmiset ovat harrastaneet yhteen kokoontumista kautta aikojen, aina antiikin agoralta kauppakeskuksen infopisteelle ja koko kaupungin olohuoneeseen kirjastoon. Mutta onko sillä merkitystä, kokoontuvatko ihmiset väittelemään, rukoilemaan, kuluttamaan vai ottamaan selfieitä? Vai onko keskeisempää, hallitseeko tilaa kunta, kirkko vai ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö? Missä nykypäivänä voi agitoida kansalaisia? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista -podcast käsittelee Jussin ja Nooran voimin yksityistä, julkista ja kaupallistakin tilaa sekä niiden rajoja. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcastin kolmannen kauden aloittaa jakso esteettömästä ympäristöstä. Inspiraatio aiheeseen tuli, mistäpä muustakaan kuin viime viikkojen lumisesta ja jäisestä kelistä, joka muutti kaupungin esteelliseksi tavallista useammalle. Yht'äkkiä tutussa ympäristössä liikkuminen vaatikin enemmän varovaisuutta, suunnittelua ja kiertoreittejä - mikä saattoi olla aika turhauttavaakin. Esteettömästä ympäristöstä, sen tavoitteista, suunnittelusta ja merkityksestä, on kanssamme keskustelemassa Kynnys ry:n tiedottaja, Sanni Purhonen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Keskellä talven pimeimpiä viikkoja Ajatuksia kaupungista -podcast suuntaa katseensa kohti tunnelin päässä siintävää valoa. Lyhdyistä ja kaasuvaloista on siirrytty jo led-teknologiaan, mutta mihin kaupungin valaisu on kehittymässä? Entä miten kaupungin valaistusta suunnitellaan ja säädellään? Kaupungin valaistuksesta ja valotaiteesta on Nooran ja Jussin kanssa keskustelemassa valosuunnittelija Tiiti Hynninen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Alvar Aalto. Kansainvälisesti tunnustettu arkkitehti. Modernismin kärkinimi. Mestari, maestro. Monilahjakkuus. Aallon kohdalla superlatiivitkaan eivät tunnu aina riittävän. Aallolla on ollut valtava vaikutus paitsi suomalaiseen arkkitehtuuriin, myös modernismin kansainväliseen kehitykseen. Hän on ollut varsin valovoimainen ja vaikuttava hahmo hyvin pienessä maassa Euroopan laidalla. Mutta miten Aallosta rakentui näin ikoninen hahmo? Minkälaiset ainekset hänen arkkitehtuurissaan tekevät siitä erityistä ja erilaista kuin muut saman ajan rakennukset? Ajatuksia kaupungista kirjoittaa näin joulunalusviikolla oman, vielä melko haparoivan evankeliuminsa valon mestarista Alvar Aallosta ja Aallon merkityksestä meille nuoremman sukupolven edustajille. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista lähestyy kaupunkia muistinvaraisesti ja muistin näkökulmasta. Miten muisti ja mielikuvat paikkaavat kokemuksiamme, miten kollektiiviset muistot paikoista ja rakennuksista syntyvät - ja miten ne vaikuttavat kokemukseemme kaupungista? Entä kenen muistot ovat arvokkaita - jopa suojelun arvoisia? Oppaanamme toimii teos Muistin kaupunki, jonka ovat toimittaneet Katri Lento ja Pia Olsson.

Nykypäivän nuoret aikuiset ovat kasvaneet ilmastonmuutosta koskevan uutisoinnin ja (tuskaa lisäävän) tiedon kanssa, mutta jostain syystä vasta kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänä syksynä julkaistu raportti sai laajat kansanjoukot ja median hereille. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu vaatii nopeita muutoksia ja radikaaleja päästönvähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa? Ajatuksia kaupungista suuntaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta yhdessä arkkitehti, yliopisto-opettaja Elina Koiviston sekä yleiskaavasuunnittelija Alpo Tanin kanssa. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Kaupunkia suunnitellaan lukemattomia erilaisia tarkoituksia ja yleisöjä varten arkisesta asuinympäristöstä juhlaviin keskusaukioihin. Kaupunkikokemukseen ja -kuvaan pyritään - ja on aina pyritty - tietoisesti vaikuttamaan, mutta kokemus kaupungista koostuu kuitenkin myös suunnittelemattomista näkymistä, reiteistä ja kaupunkitiloista. Mutta onko eri ihmisryhmillä samanlaiset mahdollisuudet käyttää ympäristöä ja julkisia tiloja? Entä sietääkö suomalainen kaupunkitila ja -kulttuuri useita rinnakkaisia arvoja ja kerrostumia? Tällä viikolla keskustelemme kaupunkiestetiikasta ja vieraanamme on tutkijatohtori Sanna Lehtinen Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS:ilta. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Helsingin kantakaupungin ja sen lähistön lasten päiväkodit ovat ääriään myöten täynnä ja katukuvassa näkyy aiempaa enemmän vaunuja työntäviä vanhempia. Lapsiperheet ovat palanneet kantakaupunkiin - tai pikemminkin kantakaupungissa asuvat pariskunnat eivät muuta enää pois kantakaupungista perheenlisäyksen seurauksena. Mistä muutos johtuu? Entä miten vanhemmat käyttävät kaupunkitilaa? Akustisesti haastavassa studiossa asiantuntijavieraana kantakaupunkiin jääneitä vanhempia tutkinut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Johanna Lilius. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1