Podcasts about koulutus

✨ Tutustu Reaktoriin: https://reaktor.comStudiossa professori Risto Miikkulainen. Jakso on kuvattu 7.1.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Terminaattori tulevaisuudesta" (2:01) Star Trek (4:00) Tekoäly (7:04) Hissit (11:12) Optimointi (15:15) Neuroverkot (19:40) Aivot (23:41) Satunnaisuus (26:44) Kuvantunnistus (31:35) Toiminta (36:51) Arkkitehtuuri (44:06) Aktivaatiofunktio (48:15) Häviöfunktio (51:40) Koulutus (54:27) Transformer (1:01:30) Suuret kielimallit (1:10:00) Promptit (1:12:56) "Black box" (1:17:31) Psykedeelit (1:19:22) Skitsofrenia (1:27:10) Autismi (1:30:28) Psykiatria (1:37:11) Kognitio (1:42:38) Muisti (1:45:23) Vapaa tahto (1:47:13) AGI testit (1:53:20) Tietoisuus (1:59:33) Itsetietoisuus (2:09:23) Robotit (2:14:27) Aistit (2:17:25) Tunteet (2:21:38) Eloonjäämisvietti (2:30:33) Liikkuminen (2:35:17) Bologinen laskenta (2:41:08) Elämä (2:49:31) GPU (2:54:40) Evoluutio (3:05:22) Replikaatio (3:11:09) Matrix (3:14:41) Lex Fridman

✨ Kuntavaalit -podcast: vaalit@puhemedia.fi Miten Vapauden liitto uudistaisi Suomea, mistä puolue leikkaisi ja miten se uudistaisi eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmää? Studiossa Vapauden Liiton puheenjohtaja Ossi Tiihonen. Jakso on kuvattu 3.1.2025. ℹ️ LÄHTEET "KHO:n päätös: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1705667946364.html ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kuulumiset (5:02) Gallupit (9:03) Valtamedia (13:04) Eläkejärjestelmä (23:17) YEL (29:41) Orpon halitus (32:36) Deep State (42:12) Trumpin voitto (44:46) Nato ja Ukraina (51:56) Puolustusvoimilta leikkaaminen (57:05) Koulutus (1:04:38) Tekoäly (1:17:53) Kunta- ja aluevaalit (1:24:05) Perustuslain rikkominen (1:32:41) Hyvinvointialueet (1:36:25) Terveydenhuolto (1:42:38) Ufot ja kuulennot

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitkä ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat ja miten ongelmat voidaan korjata?Onko maahanmuutto Suomen taloudelle hyödyllistä vai haitallista ja miten asiaa voidaan tutkia taloustieteellisesti?Studiossa taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren. Jakso on kuvattu 25.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Julkinen sektori (6:10) Rakennusluvat (11:31) Hyvinvointivaltio (13:40) Onnellisuuskyselyt (18:41) Amerikka ja markkinatalous (28:16) Vapaa-ajan arvostus (33:06) Talouskasvu (41:50) Mistä leikataan? (44:10) Koulutus ja tutkimus (51:42) EU:n tarkkailuluokka (56:28) Maahanmuutto (1:01:57) Tutkimukset (1:11:58) Pitääkö tehtaan olla Suomessa? (1:18:01) Tuottavuuden kasvu(1:27:27) Syntyvyys

Koulutus- ja tutkimusorganisaatio työtehoseura on 100-vuotias. Pitkän taipaleen aikana työtehoseura on kehittänyt työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Työtehoseuralla on ollut myös keskeinen rooli, kun puhutaan metsätöistä ja niiden kehittämisestä. Toimittaja Olli Koski otti yhteyttä työtehoseuran toimitusjohtajaan Juha Ojalaan.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Tässä jaksossa teemana on kiertotalouden uudet mahdollisuudet PK-konepajalle. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd ja Harri Peuranen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, sekä liiketoiminnan kehitysjohtaja Teemu Turunen Elomatic Oy:stä. Tekijät: Käsikirjoitus: Harri Peuranan ja Erica Svärd, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi: Oskari Puranen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tekstitys, kuvitus ja julkaisu: Paula Hokkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Podcastin kustantajana ja tilaajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vastuullisen tuotannon ja johtamisen koulutuskokonaisuus toimihenkilöille -täydennyskoulutus. Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Julkaistu 28.11.2023, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/3uX7b4j

Tässä jaksossa pohditaan, mitä vastuullisuusraportointi on käytännössä pk-yrityksen näkökulmasta. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Riikka Rantakari FitComm Oy:stä. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/478nw4f

Tässä jaksossa pohditaan mitä vastuullisuusraportointi tarkoittaa ja edellyttää PK-yrityksen näkökulmasta. Aiheesta keskustelemassa ovat Erica Svärd Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Riikka Rantakari FitComm Oy:stä. Lisätietoa koulutuksesta: www.jamk.fi/vastuullinentuotanto Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/46Zbx9b

Koulutus ja työnteko eivät ole kaikille omia valintoja, ja siksi tarvitaan empatiaa ja ymmärrystä erilaisista tilanteista. Mimmien toimitus tutustui Riinaan, joka on yksi heistä, joihin hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulevat kohdistumaan kaikkein kipeimmin.Teksti: Iines JoronenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/millaista-on-tasapainoilla-tyokyvyttomyyden-ja-yhteiskunnan-odotusten-valilla Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Koulutus ja TE-toimiston aktivoinnit eivät ole tae työpaikan saamisesta. Eri ikäiset ihmiset eri puolelta Suomea kertoivat kokemuksiaan työttömyydestä Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta. Opiskelin diplomi-insinööriksi ja vallalla oli - ja todennäköisesti on edelleen - myös käsitys, että jokainen tekniikan alan opiskelija pääsee kyllä ammatillisesti kehittäviin kesätöihin niin halutessaan. Häpeä oli suurta, kun näin ei tapahtunutkaan, kertoo nimimerkki Arppa. TE-toimistot aktivoivat työttömiä työnhakijoita erilaisiin välityömarkkinoihin kuten harjoitteluun tai CV-kurssille. Aktivoinnit saattavatkin kääntyä työnhakijaa vastaan. Työnantaja voi Lena Näreen mukaan ihmetellä, että miksi työnhakija on ollut vain lyhyissä harjoittelupätkissä. Tilanteet ovat tulleet esille työttömien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tuomas Niemelä Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Sitra (2023 Tulevaisuusbarometri 2023 Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022 - Taiteilijoiden työhyvinvointi Valtioneuvosto (2023) Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi Valtiovarainministeriö (2021) Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa

Miksi startup-yritykset hyötyvät ulkomaisista huippuosaajista? Millä keinoilla sekä yritykset että valtio voivat houkutella Suomeen korkeasti koulutettua työvoimaa? Mitkä tekijät hidastavat ja vaikeuttavat osaajien rekrytointia? Minkälaisia huolia startup-yrityksillä on maahanmuuttopolitiikkaan ja perussuomalaisiin liittyen? Mitä vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia Suomen startup-ekosysteemillä on ja mitä opittavaa Suomella olisi Piilaaksosta ja muista startup-keskittymistä? Studiossa Supermetricsin perustaja Mikael Thuneberg. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Supermetrics (2:41) Huippuosaajat (5:07) Koulutus (6:54) Ulkomainen työvoima (9:26) Suomi (14:28) Rekrytointi (18:28) Suomeen asettuminen (22:11) Suomen kieli (26:26) Yrityskulttuuri (33:51) Suomen maakuva (36:07) Maahanmuuttopolitiikka (37:28) Oleskelulupa (47:46) Kielikoe ja tuloraja (53:52) Integraatio (59:04) Perussuomalaiset (1:02:14) Pohjoismaat (1:07:24) Ulkomaalaiset (1:11:34) Startup-yritykset (1:21:35) Piilaakso (1:26:36) Tallinna

Kuinka merkittävä ongelma jengiytyminen on suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä vaikutus nuorten miesten syrjäytymisellä ja maahanmuutolla on katujengien syntyyn ja millä tavoin jengiytymistä voisi ehkäistä? Studiossa SDP:n eduskuntavaaliehdokas Helena Marttila ja PS:n eduskuntavaaliehdokas Onni Rostila. Jakso on nauhoitettu 16.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Katujengit (2:50) Oikeudenkäynnit (5:50) Miesten syrjäytyminen (10:33) Maahanmuutto (12:26) Suomalaisuus (15:35) Perhe (18:22) Syntyvyys (20:00) Nuoret miehet (23:40) Koulutus (28:20) Poliisi (30:25) Sosiaalityö (34:33) Rinnakkaisyhteiskunnat (37:50) Segregaatio (40:00) Ruotsi (41:18) Road man -kulttuuri (42:25) Huumeet (48:17) Mielenterveyskriisi (50:37) Islam (51:45) Turvapaikanhakijat (56:30) Sosiaaliturva (1:00:10) Rangaistuspolitiikka (1:02:43) Seksuaalirikolliset

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 15. maaliskuuta. Yhteishaussa ovat haettavana LAB-ammattikorkeakoulun suomenkieliset AMK- ja YAMK-koulutukset ja tarjolla on 1 687 opiskelupaikkaa. Opintoja voi suorittaa kokonaan verkossa, verkkopainotteisesti tai kampuspainotteisesti. LAB Ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino kertoi Radio Voimalla tiistaina ensimmäistä kertaa haussa olevasta, Lahdessa suoritettavasta sähkö- ja automaatiotekniikan AMK-tutkintokoulutuksesta. Koulutus on osa Tulevaisuuden osaajat -ohjelmaa ja kyseessä on toimintamalli, jossa alueen yritykset ja korkeakouluopiskelijat löytävät toisensa jo opintojen alkuvaiheessa. - Se on sellainen koulutus, jota alueen yritykset ovat meiltä todella paljon toivoneet. On myös ilahduttavaa, että saimme ministeriöstä koulutusvastuun ja koulutuksenanto-oikeuden myös tähän sähkö- ja automaatiotekniikkaan. Siinä on sellainen ala, missä yrityselämä on vahvasti mukana. He odottavat asiantuntijoita ja valmistuvia työelämään. Ohjelman lopputuloksena vuoteen 2025 mennessä Lahteen odotetaan jäävän kaksinkertainen määrä valmistuneita nykyiseen verrattuna. Uskotko tämän toteutuvan? - Tähän kyllä uskon! Kuuntele koko haastattelu:

Panu Oksala Twitterissä ja LinkedInissä

Mikä poliisin Karhuryhmä on ja millaisia tilanteita sen historiassa on tapahtunut? Mikä tapahtuma aiheutti Karhuryhmään trauman ja miten se lähti purkautumaan? Mikä merkitys oli hierarkialla, johtamisella ja kulttuurilla? Studiossa Karhuryhmän entinen poliisi ja tietokirjailija Harri Gustafsberg. Jakso on nauhoitettu 26.10.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Karhuryhmän historia (4:51) Karhuryhmään liittyminen (7:08) Ammattirikollisuus (11:38) Karhuryhmän jäsenet (15:17) Koulutus (17:18) Trauma (23:35) Vastuu (28:21) Muutos (30:45) Hierarkia (36:23) Kulttuuri (43:03) Tiimityöskentely (47:14) Valta (49:37) Aika

Miksi poikien oppimistulokset ovat laskeneet ja miksi pojat pärjäävät kouluissa tyttöjä heikommin? Onko kouluissa tilaa perinteiselle maskuliinisuudelle? Millä tavalla digilaitteiden käyttö ja isot ryhmäkoot vaikuttavat opetukseen? Onko maahanmuutolla ja oppilaiden lisääntyneellä monimuotoisuudella yhteys Suomen heikentyneisiin Pisa-tuloksiin? Studiossa vieraana akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro. Jakso on nauhoitettu 29.9.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pojat putoavat (4:22) Maskuliinisuus ja feminiinisyys (5:51) Koulujen eriytyminen (13:26) Sukupuolijakauma lukioissa (16:25) Digitalisaatio (20:39) Numeroarvostelu (25:28) Vahvuuksien tunnistaminen (27:57) Digilaitteet opetuksessa (29:42) Pisa-tulokset (31:29) Maahanmuutto ja monimuotoisuus (33:52) Luokkakoot ja tasoryhmät (37:04) Opettajien jaksaminen (38:18) Syrjäytyminen (39:56) Oppivelvollisuuden pidentäminen (41:44) Korkeakoulujen pääsykokeet

Mitä ongelmia väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen tulevat aiheuttamaan Suomelle? Miten eläkejärjestelmä on valmistautunut tähän ja mitä haasteita tämä tulee aiheuttamaan hoitoalalle? Miksi Suomessa syntyy vähemmän lapsia? Miten miesten syrjäytyminen ja alhainen syntyvyys liittyvät toisiinsa? Voiko maahanmuutto auttaa tasaamaan väestöpyramidia ja mitä kysymyksiä maahanmuuttoon liittyy? Studiossa vieraana työeläkeyhtiön Varman toimitusojohtaja Risto Murto. Jakso on nauhoitettu 19.12.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eläkejärjestelmän kestävyys (3:45) Väestöpyramidi (7:36) Eläkejärjestelmän riskit (9:12) Tanska ja Ruotsi (12:34) Lapsettomuus historiallisesti (15:03) Miesten syrjäytyminen (17:23) Asevelvollisuus (18:28) Miehet kaupungeissa ja maaseudulla (21:49) Koulutus ja oppivelvollisuus (25:08) Maahanmuutto (29:13) Ukrainalaiset Suomessa (33:13) Perheiden yhdistäminen (36:07) Työperäinen maahanmuutto (40:30) Terveydenhuollon kriisi (44:10) Työn automatisointi (45:33) Pohjoismainen hyvinvointimalli

Voiko miehillä olla vauvakuume? Pitääkö myytti alfauroksesta paikkaansa? Mikä merkitys sosioekonomisella asemalla ja koulutuksella on seksikumppaneiden määrään, perheen perustamiseen ja lasten saamiseen? Millä deittisovellusten lisääntynyt käyttö vaikuttaa parinvalintaan? Mitä tilastot kertovat miesten koulutustasosta ja työllisyydestä ja jakautuvatko yhteiskuntaluokat tulevaisuudessa sukupuolen mukaan? Studiossa vieraana Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Jakso on nauhoitettu 26.9.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Miesten vauvakuume (3:44) Miesten lapsihaaveet (7:17) Lapsettomuus (9:47) Seksikumppanit (11:29) Alfaurokset ja status (14:51) Parisuhdemarkkinat (19:53) Sukupuoliroolit (20:58) Työllisyys (25:16) Ura ja perhe (28:37) Hajonta miehissä (33:40) Yksinhuoltajuus (35:55) Ylikuormitus (37:17) Koulutus ja työllisyys (41:47) Koulutus ja pariutuminen (47:08) Deittisovellukset (57:32) Naiset politiikassa (1:00:31) Sanna Marin (1:02:08) Yhteiskuntaluokat (1:09:37) Ratkaisut

Onko ihmisellä vapaa tahto ja mitä vapaa tahto ylipäätään tarkoittaa? Jos aivot ovat biologinen kone, joka noudattaa deterministisesti luonnonlakeja ja jos tietoisuus nousee aivotoiminnan pohjalta, mitä valintojen tekeminen käytännössä tarkoittaa? Mikä merkitys vapaalla tahdolla on moraalisen vastuun, yhteiskunnan rangaistusjärjestelmän ja yksilön arkielämän kannalta? Vaatiiko oikeusjärjestelmä uskon vapaaseen tahtoon ja voisiko elämä olla merkityksellistä, jos vapaata tahtoa ei olisi? Studiossa vieraana teologian tohtori ja uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala. Jakso on nauhoitettu 23.11.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Vapaan tahdon käsite (2:55) Valinnanvapaus (9:42) Vaikuttaminen (14:55) Manipulaatio (18:49) Moraali (23:44) Sattuma (26:25) Biologiset tarpeet (29:50) Moraalinen vastuu (35:17) Filosofia (39:01) Psykologia ja neurotiede (41:13) Terminologia (44:26) Koulutus (49:03) Skeptismi (52:52) Vapaus ja vastuu (56:39) Uskomukset (59:56) Determinismi (1:11:33) Luonnonlait (1:18:01) Arkielämä (1:26:48) Yhteisöt (1:29:25) Oikeus ja rangaistus (1:34:20) Kompatibilismi

Moni pystyy ratkaista ongelman, mutta kuka tunnistaisi ne viheliäiset ongelmat, jotka meidän olisi ratkaistava? Haastattelijana Meeri Mattila. Kultatuolissa Karl-Erik Michelsen - Varmaan maailman innovatiivisin koulutuksen uudistaja, LUT & Tamora Oy.

Mikä saa toimistotyötä Suomessa tekevän ihmisen lähtemään humanitaariseen avustustyöhön Ukrainaan? Mitä lähipiiri Suomessa on ajatellut lähtemisestä sotaa käyvään maahan? Miten sota-alueella työskentely vaikuttaa omiin arvoihin ja omaan persoonaan? Minkälaista avustustyö korkean riskin alueilla on ja minkälaista on kohdata avun tarpeessa olevia ihmisiä? Studiossa vieraana Ukrainaan avustustyöhön lähtenyt Tina Soini. Jakso on nauhoitettu 9.11.2022. (0:00) Sota Ukrainassa (3:31) Avustustyöhön lähteminen(8:08) Puolan ja Ukrainan raja (9:11) Pakolaiset (10:40) Vapaaehtoiset (14:06) Lähipiiri Suomessa (14:42) Kuolema (16:01) Pahuus (17:08) Inhimillisyys (18:36) Minkä puolesta soditaan? (20:11) IFRT (23:52) Muukalaislegioona (24:50) Koulutus (25:58) Paluu Suomeen (26:54) Elämän merkityksellisyys (29:31) Veljeys (30:06) Lännen apu Ukrainalle(33:55) Avustustyö(37:25) Ihmiset Itä-Ukrainassa(40:02) Tulevaisuus Vieras Tina Soini

Jaksossa vieraana Marianne Lehikoinen, yrittäjä ja miljonääri-mindsetin omaava nainen, joka pyörittää menestyvää asiantuntijabisnestä. Marianne on Oulusta kotoisin mutta muutti opiskeluiden perässä Helsinkiin. Marianne tiesi jo nuorena, että hän haluaa saavuttaa suuria asioita ja lähti yrittäjäksi kaksikymppisenä. Tänään yritys kasvaa ja tavoite onkin saavuttaa miljonäärititteli kolmekymppisenä. Marianne sopii podcastin vieraaksi täydellisesti koska hän, kuten me, rakastaa puhua rahasta. Jokaisella on lupa menestyä ja tästä lähdetäänkin jaksoon, jossa keskustellaan tekemisestä, saavutuksista ja osaamisen kehittämisestä. Miksi on tärkeää panostaa omaan osaamiseen ja itsensä kehittämiseen? Jaksossa puhutaan myös verkkovalmennuksista, e-kirjoista, valmennuksista, urasta, myynnistä, verkostosta ja kehittämisestä. Mariannen löydät mm. Instagramista @mariannelehikoinen ja häntä voit kuunnella Career girl podcastissa. Ja Mariannen nettisivut löydät tästä. Muista ottaa meidän tilit myös haltuun Instagramissa. Syö nuku säästä, Ronja, Ida ja Erja

Voiko työelämässä olla mukana vaikeidenkin mielenterveyden häiriöiden kanssa? Miksi jotkut tipahtavat työelämästä ja toiset säilyttävät toimintakykyään mielen sairastumisesta huolimatta? Jaksossa keskustellaan työtoimijuudesta ja mielenterveydestä yhdessä kasvatustieteen tohtorin ja Tampereen korkeakouluyhteisön mielenterveys- ja päihdetyön lehtorin Johanna Vilppolan kanssa. Kuulemme lisää Vilppolan mielenterveyskuntoutujien elämänkerrontoihin keskittyvän väitöskirjan löydöksistä ja pohdimme meidän kaikkien suhtautumista mielenterveyteen. Jakson lopussa Vilppola jakaa omat vinkkinsä hyvän mielenterveyden edistämiseksi työpaikan arjessa. -- Johanna Vilppolan väitöskirja Toimijat, taistelijat ja tipahtaneet - Koulutus- ja työtoimijuus mielenterveyskuntoutujien elämänkerronnoissa Mieli ry Mielenterveyden ensiapu -koulutukset Mielenturvaa -verkosto organisaatioille -- Kenet haluaisit vieraaksi? Mitä mieltä olet podcastista? Mitä kysymyksiä sinulle herää? Laita meille ideoita, kysymyksiä ja palautetta maililla hyvinvoinnintulevaisuus@kukunori.fi tai Facebookissa Kukunori Ry

Minkälainen mies oli Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Pertti Ratilainen ennen kuin hän lähti opiskelemaan terapeutiksi? Pertti halusi aidosti auttaa ihmisiä ja siksi valmistua henkiseksi valmentajaksi, terapeutiksi ja coachiksi. Koulutus ei kuitenkaan ollut ihan helppo sarja suorituksia, jotta terapeutin tutkinto Tommy Hellsten -instituutin koulutusohjelmasta irtosi. Mitä tapahtui ja millainen terapeutti Pertistä valmistui? Entä millaista terapeutin työ on käytännössä kymmenen vuoden yrittäjyyden kokemuksella? Koulutusjohtaja Mathias Hellsten haastattelee Perttiä podcastissamme.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Verdanen kanssa. https://verdane.com Tulisiko jokaisen palata koulun penkille? Spoileri: ei tule, ei kirjaimellisesti. Mutta puhe elinikäisestä oppimisesta ei kuulu pelkästään modernien hupparistoaalaisten ig-kuvateksteihin. Maailma muuttuu, ja sen mukana tulee uudenlaiset koulutukset, taidot ja uudenlaiset sivistyksen muodot. Uusien haasteiden lisäksi nykyään löytyy myös aiempaa enemmän mahdollisuuksia oppia. Tässä jaksossa puhumme siitä, mitä on e-oppiminen, miten uusia taitoja voi tarpeen tullen mielekkäästi hankkia, ja ylipäätään siitä, miten jatkuvan oppimisen tarve näyttäytyy ympärillämme. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Dokumenttisarjassa Ahdistaa non stop  (2021) pysähtyy tärkeän aiheen piiriin. Psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat osa yhä useamman arkea. Miksi henkinen pahoinvointi lisääntyy, vaikka elämme monen mielestä ja monen mittarin mukaan onnellisessa maassa? Miksi Sonia halusi lähteä tekemään dokumenttia juuri tästä aiheesta? Mikä on Poolboy oy:n tarina?   Ahdistaa Non stop on katsottavissa Yle Areenalla. Suosittelemme  Käy tsekkaamassa myös instagramissa @poolboy.fi

Harvinaista herkkua: Isokallio kiittää Suomen hallitusta. Kyse on Afganistanin nouto-operaatio. Vähintään kymmeniä miljoonia mukanaan rohmunnut presidentti Ashraf Ghani on pullahtanut esiin Arabiemiirikunnissa. Kuka suomalaisvaikuttaja voisi tehdä samoin? Nalle Wahlroos? Olli Rehn? Ja missä suomalaisten rauhaturvaamiskeikat jatkuvat? Nykytiedoin seuraavana on Mosambik!
 Markkinatalous ei ratkaise työvoimapulaa, sanovat palkanmaksun korotuksia kammoavat työnantajat. Mikä sitten avuksi? Rajat auki? Verot alas? Koulutus? Tule apuun, Anja! Mafiapomot yritysjohdossa? Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan kolmasosalla suomalaisten pössiyritysten johtajilla on rikostuomio. Ihanko totta? Ja mikä kaikki ylittää rikostuomion riman?

Jaksossa 54 kysymyksiä ja vastauksia unelman rakentamiseen eli oman näköisen elämän luomiseen. Edelliset jaksot saivat ennätyksellisen yhteydenottojen vyöryn. ISO Kiitos KAIKILLE kirjoittajille. Lisää vastauksia seuraavassa jaksossa. Nyt lähdetään liikkeelle seuraavista kysymyksistä: ”Kuinka keksin mikä mun unelma on? / En saa kiinni mun unelmasta." ”Kun lähden toteuttamaan unelmiani, tuntuu kuin elämä heittäisi kapuloita rattaisiin. Miksi?” / ”Kuinka taklaan tämän vastustuksen?” ”Onko huono juttu unelmoida taloudellisesta vapaudesta? / Kaikki olisi niin paljon helpompaa, jos minulla olisi taloudellinen vapaus. Onko se hyvä unelma?” ”Miksi vanha elämä testaa, kun olen valmis menemään eteenpäin?” "Mitä tehdä unelman kirkastamisen jälkeen?" Entä kun sisäinen ääni puhuu: "En mä osaa, ei musta ole tähän, en onnistu, multa vedetään matto jalkojen alta tai/ja tää unelma on liian iso?" Unelman rakentaminen on taitoa ja tiedettä, ei sattumaa eikä onnenkantamoisia. Koulutus sinulle, joka haluat hallita taidon. 

Sirpa Tuominen perhekonstellaatio ohjaaja -ja kouluttaja on ​toiminut hyvinvointiyrittäjänä, täydentävien hoitojen kouluttajana ja terapeuttina yli 30 vuotta. Perhekonstellaatiota hän on opiskellut vuodesta 2005 monien kansainvälisesti tunnettujen Family Constellation -kouluttajien koulutuksissa ja seminaareissa esim. Bert Hellinger, Karen Hedly, Svagito Liebermeister, Franz Ruppert, Stephan Hausner, Bibi Schreuder, Jan Jacob Stam, Caroline Carey, Francesca Mason Borgin ja Anna Evstratova -Strougalskaya. Hän on myös International Systemic Associations ISCAn jäsen. Keskustelimme Sirpan kanssa mitä on perhekonstellaatio, mitä hyötyä siitä voi olla omaan itsetutkimukseen ja siitä miten tekniikkaa voi käyttää ihmisten kanssa työskennellessä. Sirpa esittelee myös podcastissa hänen tulevan Kenen kipuja kannat? - perhekonstellatio-koulutuksensa sisältöä. Koulutus: https://fb.me/e/16Ep8Tzsi Sirpan sivut: https://perhekonstellaatio.wordpress.com/ iTunes https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358?fbclid=IwAR0BH712gyRPz2PzPs5yaaLtbZmDKts5ygCVVe6nGHYgshDR8AWW8PvT0t8 Spotify https://open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv?si=c9n3E5XyQF6nYlSZiBl0bg&nd=1&fbclid=IwAR24bkZcHnIDVPQrd7sfL2eul55iB8jnb0rUCG2NGVRAydgl140OIMAkuT4 #taakkasiirtymä #perhekonstellaatio #sukupolvienketjut #trauma #taakkakertymä #miehenmieli #miehenmielipodcast #kenenkipujakannat?

Biotalouden erikoistumiskoulutus on yksi yliopistomme tarjoamista erikoistumiskoulutuksista. Koulutus on itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteinen toteutus, ja sen tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista biotaloudessa. Aiheesta juttelemassa etänä koulutuksen koordinaattori Piritta Torssonen ja yrittäjä Anneli Ollilainen.

Mikä koulutus me valittaisiin nyt, jos oltaisiin abeja? Millaisia urahaaveita tai -tavoitteita meillä on? Mistä koulunpenkillä oppimastamme on ollut eniten hyötyä työelämässä? Miten Ruotsin korkeakoulujärjestelmä valmistaa opiskelijoitaan töiden maailmaan? Nämä ja paljon muuta kuulet Q&A-kakkososassa! Tämän jakson myötä ESP jää pienelle lomalle, eli kuullaan taas pääsiäisen jälkeen

Jussi ja Lauri istahtivat alas puhumaan flow'sta ja oppimisesta. Keskustelun aikana pohditaan flow'n vaikutusta oppimiselle, miten flow'n ja oppimisen edellytykset liittyvät toisiinsa ja kuinka tukea omaa oppimistaan erilaisin keinoin.[00:00] Miten flow ja oppiminen kytkeytyy toisiinsa[14:50] Flow'n ja oppimisen edellytykset[36:20] Oppimisen set and setting[48:30] Oman oppimisen tukeminen

Kevään yhteishaku lähestyy! Toisessa Jyväskylän yliopiston uutta DI-koulutusta esittelevässä jaksossa keskustelemme johtajuuden yliopistonlehtori Tommi Auvisen ja yliopistonopettaja Elina Riivarin kanssa. Jaksossa pääset kuulemaan mitä henkilöstöjohtamisen opinnot sisältävät ja miten ne linkittyvät tieto- ja ohjelmistotekniikan koulutukseen. Käy kuuntelemassa meidän aiempi jakso DI-koulutuksesta, jossa keskustelemme yleisesti DI-opinnoista Janne Roslöfin kanssa, sekä valinnaisista opintokokonaisuuksista Henna-Riikka Peltolan (musiikkitiede ja -teknologia) ja Neil Croninin (liikuntatiede) kanssa. Jakson löydät täältä: https://soundcloud.com/aamukahvit/tieto-ja-ohjelmistotekniikka Lue lisää DI-koulutuksesta: www.jyu.fi/fi/diplomi-insinoori --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakson tekstiversio: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/jyvaskylan-yliopiston-uusi-di-koulutus-henkilostojohtamisen-opintokokonaisuus

Kevään yhteishaku lähestyy! Jaksossa pääset kuulemaan Jyväskylän yliopiston uudesta DI-koulutuksesta, joka antaa mahdollisuuden yhdistää tieto- ja ohjelmistotekniikan koulutukseen opintoja musiikista liikuntatieteisiin, kasvatustieteistä aivotutkimukseen, psykologiasta journalistiikkaan tai vaikkapa matematiikasta kauppatieteisiin. Jaksossa keskustellaan yleisesti DI-opinnoista Janne Roslöfin kanssa, sekä valinnaisista opintokokonaisuuksista Henna-Riikka Peltolan (musiikkitiede ja -teknologia) ja Neil Croninin (liikuntatiede) kanssa. Lue lisää DI-koulutuksesta: https://www.jyu.fi/fi/diplomi-insinoori Käy kuuntelemassa myös toinen DI-koulutuksesta kertova jakso, jossa keskustelemme johtajuuden yliopisto-opettajien Tommi Auvisen ja Elina Riivarin kanssa. Jaksossa pääset kuulemaan mitä henkilöstöjohtamisen opinnot sisältävät ja miten ne linkittyvät tieto- ja ohjelmistotekniikan koulutukseen. https://soundcloud.com/aamukahvit/tieto-ja-ohjelmistotekniikka-jakso-2 --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/jyvaskylan-yliopiston-uusi-di-koulutus

Sivupersoonat puhuvat koulutuksesta, sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Apuna keskustelussa on alan asiantuntija Katri Manninen. Mutta onko koulutus verrattavissa merkityksensä suhteen maanpuolustukseen? Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Soveltoradio ennustaa alkanutta vuotta 2021 valamalla tinoja toimitusjohtaja Sanna Varpukarin kanssa. Maailman muuttui vuodessa ja se on edellyttänyt ihmistiltä mukautumisen lisäksi myös uudenlaisten taitojen oppimista. Perinteisten opetuksen ja koulutuksen menetelmien tilanne on tullut erilaisia verkossa opiskelun menetelmiä. Tässä jaksossa Sanna kertoo miten muuttuneessa toimistoympäristössä varmistetaan se, että uuden kasvun alkaessa työntekijöiden taidot ja osaaminen sekä itseohjautuvuus ja johtaminen ovat sopivassa kunnossa menestyksen varmistamiseksi. Sannan valamista tinoista löytyy yhdessä oppimista, pieniin paloihin purettua opiskelua ja oppiminen jatkuvana palveluna.

Ne irakilaiset, jotka tulivat vuonna 2015 siirtolaiskriisin mukana, ovat nyt isoin joukoin hakemassa itselleen Suomen kansalaisuutta. Ulkomaalaistaustaiset nuorisojengit varjostavat Helsinkiä. Päivi Räsänen joutui pastorien saarnatarkastajaksi. Tuleeko Jussi Halla-ahosta Helsingin pomo? Yliopisto-opiskelija joutui poistetuksi kurssilta, kun hän kyseenalaisti opetuksen, jonka mukaan myös miehillä voi olla menkat. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan Youtubesta.

Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tutustumme opetusneuvos Susanna Rajalan uraan ja elämäntehtävään. Tänään kuultavassa jatko-osassa kuulemme tarkemmin Romanilasten esiopetus ja varhaiskasvatus -selvityksen tuloksista. Mitä romanikielen säilymisen hyväksi voidaan tehdä? Opetushallituksessa tehdään parhaillaan romanikielen elvytysohjelmaa, jonka avulla voidaan edistää romanikielen säilymistä Suomessa. Tärkeä vastuu on kuitenkin myös romaneilla itsellään. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Järvenpään seurakuntaopiston monikulttuurisuuskasvatuksen lehtori Kathy Metsälä tutki ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan varten romaniväestön koulutushankkeita. Hän havainnoi erityisesti romanien kokemusasiantuntijakoulutusta. Koulutus oli pilotti, joka tehtiin Suomen Romanifoorumin ehdotuksesta osana Tsetanes naal – koulutuspoluilla –hanketta. ”Kokemusasiantuntijakoulutuksen 140 tuntia ja kymmenen viikonloppua oli matka, joka valtasi meidät kaikki viisi ohjaajaa ja 14 valmistunutta opiskelijaa”, kertoo Kathy Metsälä. Hän toivoo, että koulutuksissa uskallettaisiin rohkeasti kokeilla uutta ja tutkia, mikä toimii ja mikä ei. Kathy Metsälää haastattelee Jaakko Laakso.

2019 valmistui eniten insinöörejä koskaan, mutta edelleen jopa puolet opiskelun aloittaneista keskeyttää koulutuksen. Mitä tälle pitäisi tehdä? Miten insinöörin työ ja koulutus ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään saakka? Mitä osaamista insinööreillä olisi hyvä olla tulevaisuudessa? Näistä sekä muista kysymyksistä keskustellaan insinöörejä käsittelevässä jaksossa, jonka vieraana on järjestöjohtaja Tommi Grönholm Insinööriliitosta.

Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tutustumme opetusneuvos Susanna Rajalan uraan ja elämäntehtävään. Sarjan ensimmäisessä osassa Susanna Rajala kertoo, miten romanilapset ovat pärjänneet koulutaipaleella vuosien saatossa. Kuulemme myös millä tavalla on kerätty romaniverkoston yhteistyön avulla tietoa siitä, miten romanilasten esiopetus ja varhaiskasvatus sujuu tänä päivänä. Kahden viikon kuluttua kuultavassa jatko-osassa kuulemme tarkemmin tämän selvityksen tuloksista. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

“Kun elämänjano vei mennessään.” Janika Ruuska (@joutsenjanika) on seksuaalineuvoja ja tulevaisuuden neurotieteilijä, kenet löytää myös juuri julkaistun projektin takaa ‘’Hack Your Sexuality’’ (@hackyoursexuality). Biotekniikan insinööriksikin tämä energiaa pursuava valoisa persoona kerkesi opiskelemaan ja kyseisellä urallaan hän olikin hyvässä nousussa. Vastaan tuli kuitenkin kysymys siitä mitä hän oikeasti haluaa tehdä. Kyseinen kysymys piti sisällään paljon itsetutkiskelua ja sen myötä Janika ymmärsi, että hänelle työn on oltava enemmän kuin kiinnostavaa – sen olisi oltava intohimo. Jokainen uralla otettu askel, elämässä käyty keskustelu ja jatkuva itsensä opiskelu ovat olleet hänelle tärkeitä tekijöitä intohimon löytämisessä. Lopulta hyppääminen uralta toiselle vaati enää sen viimeisen askeleen – rohkeuden päästää irti tutusta ja turvallisesta. Janikan tavoitat: Sivusto: joutsenjanika.blogspot.com Instagram: instagram.com/joutsenjanika Sivusto: hackyoursexuality.com Instagram: instagram.com/hackyoursexuality SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

OP Tech -podcastin jaksossa 34 aiheena on OP:n uusi tulevaisuuden ohjelmistokehittäjille suunnattu rekrytointi- ja koulutusohjelma Masters of Dev. Kristian Luoman vieraana aiheesta keskustelemassa on OP:n Competence Lead Jukka Merisalo. Tässä jaksossa Kristian ja Jukka Merisalo keskustelevat muun muassa siitä, ● mikä on OP Masters of Dev -ohjelma ● miksi tällainen ohjelma on perustettu ja ● mitä ohjelma pitää sisällään ja mihin devaajan polku jatkuu ohjelman jälkeen

Tässä jaksossa keskustellaan opiskelusta ja lähemmin siitä minkälainen meidän matkamme on ollut. Mikä on kolmoistutkinto ja kuka on sen suorittanut? Kenellä oli tavoitteena päätyä presidentiksi? Kuka on opiskellut tulkiksi? Aikuisena opiskelu on erilaista ja tätä puimme eri suunnista.

Syksy tulee ja koulut alkavat! On kyse sitten perus- tai täydennyskoulutuksesta, niin liikunta- ja kuntoutusaloilla jatkuva oppiminen on edellytys työssä menestymiselle. Tässä jaksossa SKV:n konkkaronkka kertoo kokemuksia omista amk- ja yliopisto-opinnoista sekä vinkkaa hyviä maksuttomia ja maksullisia lisäkoulutuksia valmentajille. Käsittelyssä mm. fysioterapian ja osteopatian, valmennus- ja testausopin sekä liikunnanohjauksen koulutukset. Osallistu keskusteluun somessa ja kerro omat vinkkisi.

Suomi elvyttää! Eurooppa elvyttää! Mutta kuka maksaa laskun? Vauhdikkaan viikon muitakin käänteitä käsiteltiin.

Kuinkas sitten kävikään, hallitus. Koulut avattiin 11 päiväksi ennen kesälomia, sillä lapset eivät voineet toimia tartuttajina - mutta pitääkö tämä paikkansa? Mitä ulkomaalaislain höllentämisellä todellisuudessa ajetaan? Mitkä ovat journalistien suosikkipuolueet? Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivulta Facebookista sekä Youtubesta.

Koronavirusta seuranneesta poikkeustilasta ja karanteenista on muodostumassa elämämme toistaiseksi suurin mullistus. Normaali on tuhottu, sosiaalisuus silvottu ja kaikkien aikojen talouskriisin monsterimainen isoäiti luumuilee nurkan takana. Mitä ajatella kriisistä ja miten? Pandemialla politikoimista ei voida välttää. Poikkeustilan säätely ja valvominen ovat politiikkaa, samoin päätökset siitä, ketkä pelastetaan (sekä terveydellisesti että taloudellisesti). Kuka maksaa laskun, rikkaat vai tavalliset ihmiset? Seuraako kriisistä vahvojen kansallisvaltioiden kukoistuskausi? Minkälaisia konflikteja epidemia tuo näkyviin? Onko talousromahduksen syynä pelkästään korona? Loppuuko globalisaatio, entä uus/liberalismi? Veikö virus äärioikeistolta sanat suusta? Entä miten kävi iloiselle 20-luvulle? Keskeinen kysymys: millainen elämänmuoto syntyy poikkeustilan seurauksena? Mitä käy sosiaalisuudelle, läheisyydelle ja seksille? Päädymmekö sulkeutumaan omiin kotitoimituskapseleihimme? Patreonin puolella (patreon.com/mikameitavaivaa) lisää analyysia sekä kuulumisia korona-Kanarialta. Jaksossa käsiteltyjä linkkejä: Covid 19 syllabus, päivittyvä lukulista koronakriisin analyyseista https://covid19syllabus.substack.com/ Guardianin Tip of the iceberg -juttu https://www.theguardian.com/environment/2020/mar/18/tip-of-the-iceberg-is-our-destruction-of-nature-responsible-for-covid-19-aoe Filosofi Srecko Horvat viruksen poliittisista seurauksista https://www.newstatesman.com/politics/health/2020/02/why-coronavirus-presents-global-political-danger Franco “Bifo” Berardin koronapäiväkirja Italiasta https://www.versobooks.com/blogs/4600-bifo-diary-of-the-psycho-deflation Giorgio Agambenin kysymys hyvästä elämästä poikkeustilassa https://itself.blog/2020/03/17/giorgio-agamben-clarifications/ Verso Booksin blogi https://www.versobooks.com/blogs Koulutus koronan aikakaudella https://www.devex.com/news/opinion-education-in-the-time-of-covid-19-96765 New York Timesin juttu koronavalvonnasta https://www.nytimes.com/2020/03/23/technology/coronavirus-surveillance-tracking-privacy.html Social distancing rollercoaster https://www.nytimes.com/2020/03/17/opinion/coronavirus-social-distancing-effect.html Kuinka Itä-Aasian maat saivat koronan (toistaiseksi) kuriin ilman kiinalaista autoritaarisuutta? https://www.nytimes.com/2020/03/13/opinion/coronavirus-best-response.html Pandemian varhaiset opetukset https://www.newstatesman.com/world/europe/2020/03/coronavirus-early-lessons-global-crisis Varis-verkoston viisi teesiä https://varisverkosto.com/2020/03/viisi-teesia-koronasta/ Vessapaperin haitallisuudesta https://www.newstatesman.com/science-tech/coronavirus/2020/03/toilet-paper-stockpiling-end-waste-bidet

Filosofi, tietokirjailija, tuottaja ja yrittäjä Lauri Järvilehto saapui keskustelemaan kanssamme oppimisesta, luovuudesta ja flow'sta niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Jakson aikana tarkastellaan muun muassa Montessori-pedagogiikkaa, yksilölähtöistä oppimisen iloa, luovaa prosessia sekä flow'n ja haasteen suhdetta. Jakson aikana nostetaan tapoja luoda hyviä edellytyksiä luovuudelle sekä käydään läpi käytännön vinkkejä esimerkiksi parempaan brainstormaukseen. [02:20] Laurin musiikkitaustasta [04:45] Miten hahmotat flow'n? [05:30] Ihmisen luontainen tarve nostaa tehtävän haastavuustasoa [08:28] Päihteet ja flow [10:47] Taitojen harjoittaminen > Kemiallinen oikotie [12:15] Onko flowhakuisuus ollut merkittävästi osana elämää? [18:15] Montessoripedagogiikka ja oppimisen flow [24:25] Koulun kehittämisestä [30:10] Pänttäämisen rooli [32:45] Oppimisen ja täyttymyksen suhde [33:54] Erilaisia käytännön ja teorian lähestymistapoja oppimiseen ja opettamiseen [41:20] Mitä luovuus on? [45:00] Miten luovuutta voidaan tukea/jarruttaa? [46:34] Kyllä ja Ei luovuudessa [49:15] Anekdootteja rajan vetämisestä luovassa prosessissa [52:05] Hyvä ja huono brainstormaus [59:10] Miten edistää uusien ideoiden syntymistä? [60:39] Miten rakentaa luova flow? [63:00] Lapsen asenne ja asiantuntijaidentiteetin haasteet [67:00] Ryhmän flow [69:00] Loppuwräpit‍ Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Ravintola-alalla on työvoimapula eikä kenelläkään tunnu olevan ratkaisua siihen. Miten ja kenen tulisi tämä ratkaista, kun koulullakin on ongelmia löytää opiskelijoita?Studiossa Mika ja Henu

Tässä jaksossa vierailemme Lapin koulutuskeskus Redun, Porokadun toimipisteessä. Haastateltavanamme on Juha Paksuniemi, joka vastaa hieronnan ammattitutkinnosta ja hieronnan erikoisammattitutkinnosta. Juha kertoo, miten koulutukseen haetaan ja millaista opiskelu on hieronnan ammattitutkinnossa. Tämän lisäksi keskustelemme myös hierojan ammatista, hieronnan ja fysioterapian eroista, sekä siitä mitä vaikutuksia hieronnalla on. Lapin koulutuskeskus Reduun voit tutustua: https://www.redu.fi/fi/Etusivu Hieronnan ammattitutkintoon voit tutustua: https://www.redu.fi/fi/Hakijalle/Ammattitutkinnot/Terveys--ja-hyvinvointialat/Hieronnan-ammattitutkinto Mikäli haluat saada lisätietoa Redun hierojan ammattitutkinnosta tai hierojan ammatista voit saada lisätietoja Juha Paksuniemeltä lähettämällä sähköpostia osoitteseen: juha.paksuniemi@redu.fi tai soittamalla numeroon +358 40 843 7660 Meitä voit seurata: Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Youtube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com #hieronta, #hieronnanammattitutkinto, #redu, #lymfa, #mobilisoivahieronta, #triggeripiste, #fysioterapia, #hieronnanerikoisammattitutkinto, #perusotteet, #klassinenhieronta, #anatomia, #fysiologia, #ergonomia, #kansansairaudet, #ensiapu, #sosiaalijaterveysalanyrittajyys, #sosiaalijaterveysalannimikesuojatttuammatti, #monimuotoopiskelu, #hierontapalvelu, #koulutuksenkesto, #hakuaika, #hierojaksisoveltuvuus, #halu, #nivelvaihe

Ylös ja yritä! -podcastin kakkoskauden starttaa haastattelu Tomi Kaukisen kanssa. Tomi on vakavasta loppuunpalamisesta ja masennuksesta selvinnyt valtakunnan virallinen epäonnistuja, jonka kivinen polku sai hänet päätymään puhujaksi. Puhujana hän jakaa avoimesti kokemuksiaan yrittäjyydestä, burnoutista ja masennuksesta. Kuten hän itse raportoi sivuillaan, "elämä on pikkuhiljaa takaisin raiteilla."

Joulun 2019 alla valmistui romanien työllisyyttä ja yrittäjyyttä koskeva tutkimus. Tutkimus päivitti vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa saatuja tietoja. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa työmarkkinoita tarkasteltiin aiempaa laajemmin ja erityisesti työssä olevien ja yrittäjinä toimivien romanien näkökulmasta. Miten asiat ovat reilussa kymmenessä vuodessa muuttuneet romanien työllisyydessä ja mitä uusia tietoja tutkimus antoi? Asian äärelle helsinkiläiseen kahvilaan istuivat tutkija Laura Jauhola, erityisasiantuntija Mertsi Ärling ja toimittaja Jaakko Laakso.

Missä sivistystä tuotetaan ja miksi sen remonttiin on tarvetta? Ovatko yliopistojen pääsykoeuudistukset uhka lukioille ja mahdollisuus yliopistoille? Mikä on vapaan sivistysyön ja lakisääteisen koulutusputken työnjako kansakunnan sivistäjinä? Voiko kirjasto olla radikaali sivistystoimija? Studiovieraina Timo Miettinen, tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa, sekä Oodi-kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.

RADplus -podcast-sarjaa isännöivät anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Maria Kaista sekä ensihoitaja Jukka Lehtola esittelevät Paramedic.fi -sivuston uuden podcast-sarjan tulevaa sisältöä sekä ajatuksia ensi- ja akuuttihoitoon keskittyvän podcastin perustamisen taustalla.

Tässä jaksossa pohditaan, onko koiran koulutus enemmän tiedettä vai taidetta. Miten nakin antaminen liittyy tähän aiheeseen? Entä mikä on Ellin ja Ninjan henkilökohtainen mielipide aiheesta? Muistathan seurata meitä somessa @perusasentopodcast. Kommentointi ja palaute ovat erittäin tervetulleita. :) Kerro ihmeessä oma näkökulmasi aiheeseen - onko koiran koulutus tiedettä vai taidetta. https://www.facebook.com/perusasentopodcast/ http://www.instagram.com/perusasentopodcast/ Alkumusiikin tiedot Track: Itro & Kontinuum - Alive [NCS Release] Music provided by NoCopyrightSounds Watch: https://www.youtube.com/watch?v=-xKKo7t72Tg

Koulutus, peruskoulu ja väestön koulutustason nosto ovat keskeinen osa suurta suomalaista menestystarinaa. Mutta miksi on käynyt niin, että suuri osa sotien jälkeen rakennetuista kouluista kärsii sisäilmaongelmista? Vieraanamme tässä jaksossa on Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Janne ja Valtteri jakavat jaksossa koulutushistoriansa ala-asteelta nykypäivään saakka. He kertovat unelma-ammateistaan, mitkä ovat vaihtuneet iän ja opiskelujen myötä useasti. Jaksossa puntaroidaan myös koulutuksen tärkeyttä, kumpi on nykypäivänä tärkeämpää koulutus vai kokemus?

StepApp on Suomen Uusperheiden Liiton, Stepping -hankkeeseen kehitetty pelillistetty mobiilisovellus. Hankkeessa työskentelevien, Elisan ja Annin kanssa keskustelemme sovelluksen alkujuurista, toiminnallisuuksista ja tietenkin tarpellisuudesta.

Onko Suomessa tuudittauduttu siihen, että koulutusjärjestelmämme on huippuluokkaa? Lupaus yhtäläisistä lähtökohdista varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ei tällä hetkellä toteudu. Voimmeko edelleen luvata lapsille, että heistä voi tulla mitä vain? Hussein haluaa tietää -podcastin vieraana SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti.

Kysymyksiä siitä mitä koulujen opetukseen pitäisi lisätä, voiko sosiaalisessa mediassa tienata hyvin, kaikilla on viimein Iphone ja paljon muuta.

“Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää. Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina. Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä. “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola. Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen. “Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään. Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin. “Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia. Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista. “Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola. Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin. “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida Rauhalammi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Oletko ikinä miettinyt miten Linkedinin avulla voisit saada unelmiesi työpaikan? Meillä jokaisella Identiossa on ollut Linkedinistä hyötyä, ollaan saatu asiakkaita sen kautta, uusi työpaikkoja sekä monta työtarjoustakin. Kuitenkin kaikilla näin ei ole. Miten sitten Linkediniä käyttämällä saat kaikki nämä asiat? Suhteellisen helposti, mutta työtä se vaatii. Tässä koulutuksessa Joonas Korgan Identiolta opettaa miten Linkediniä voi käyttää, jotta löytäisi oman unelmatyönsä. Tämän lisäksi Joonas puhuu miksi Linkedin on hyvä alusta tällä hetkellä ja miksi vuosi 2019 on tärkein vuosi Linkedinin puolesta. Suurin osa opeista on otettu suoraan Gary Vaynerchuck -nimiseltä julkisuuden henkilöltä, joten mitään uutta tai mullistavaa tässä ei valitettavasti ole.

Tässä jaksossa istuttiin ales kaikki porukalla ja kerrattiin vähän mitä on viikossa tapahtunut. Tällä viikolla ollaan prepattu Teemua haastatteluun, joka hänellä on Pasilassa tänään perjantaina. Teemulla on siis projekti jo Tampereella, mutta nyt kiitos meidän yhteistyökumppanin meillä on mahdollisuus saada Sami ja Teemu samaan projektiin neljäksi vuodeksi! Joten tätä haastattelua varten prepataan... Tämä olisi iso juttu meidän firmalle ja vaikka Sami periaatteessa tuossa projektissa on jo "sisällä" niin se, että saataisiin kaksi kehittäjää Pasilaan olisi huge. Tämän lisäksi Joonas kertoo vähän millaisen Facebook-koulutuksen hän pitää sekä ketkä ovat tulossa seuraava Meet Turun IT-talon jaksoihin. Tänään nauhoitettiin itseasiassa Valohain edustajan Fredrik Rönnlundin kanssa uusi jakso, joka tulee seuraavaksi julki! Sitten vielä tämänkin päälle meillä on tulossa haastattelu Sami Suhosen kanssa. Also Teemu teki meille kokonaan uuden intron tähän jaksoon joten kuunnelkaa tarkasti! Stay tuned!

Vad drömmer du om att göra efter gymnasiet? Vill du plugga vidare eller börja jobba? Vad tycker dina föräldrar? Hur viktiga är det att ta hänsyn till deras önskemål om ditt liv? Panelen diskuterar hur de själva valde att göra efter gymnasiet, och hur deras finska bakgrund kan ha påverkat besluten de tagit om plugg och jobb i livet.

Vad drömmer du om att göra efter gymnasiet? Vill du plugga vidare eller börja jobba? Vad tycker dina föräldrar? Hur viktiga är det att ta hänsyn till deras önskemål om ditt liv? Panelen diskuterar hur de själva valde att göra efter gymnasiet, och hur deras finska bakgrund kan ha påverkat besluten de tagit om plugg och jobb i livet.

Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy kovalla vauhdilla. Omasta työkelpoisuudesta huolehtiminen edellyttää opiskelua ja valmentautumista. Moni kokee haasteeksi täysipäiväisten töiden ja opiskelujen yhteensovittamisen. Tässä jaksossa IT-arkkitehtina työskentelevä Sami Keskinen kertoo hyvät vihjeet miten sovittaa työ, opiskelu, harrastukset ja perhe saumattomaksi kokonaisuudeksi ja saada aika riittämään kaikkeen merkitykselliseen.

Tervetuloa kuuntelemaan uutta podcast-sarjaani Hyvä Suomi! Sarjassa mietitään millainen Suomemme on ja millainen se voisi parhaimmillaan olla? Joka lähetyksessä vieraita eri elämän aloilta. Tämän päivän ideat voivat olla huomisen todellisuutta. Ensimmäisessa jaksossa vieraanani on filosofi, kirjailija, start sp-guru ja vaikuttaja Lauri Järvilehto. Puhumme koulutuksesta, itseohjautuvuudesta, digitalisaatiosta, työelämän murroksesta ja tulevaisuuden Suomesta.

Tällä kertaa Sporttimeisterit keskustelevat urheiluselostajien koulutuksesta. Mistä sitä on Suomessa mahdollista hankkia, ja minkä tasoista se on? Meistereiden selvityksessä selvisi myös paljon epäkohtia nykytilanteesta. Ehdoton kuuntelusuositus alasta kiinnostuneille nuorille!

Tällä viikolla puhumme (tulevaisuuden) oppimisesta, elinikäisestä oppimisesta, opetuksesta ja koulutuksesta. Vieraana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori ja aivotutkija Minna Huotilainen. Mukana vakio-osioista Viikon video. Lisäksi mukana muutama innostava yrittäjä-erimerkki koulutuksen maailmasta! Studiossa Klaus Elfving, Tuuti Piippo & Kira Elfving

Sovelton Marika Kotola kertoo pitkän linjan Microsoft-skenen koulutusammattilaisen näkemyksiä: Mitä koulutus tänä päivänä on? Miten osaamista pitäisi kehittää? Miten SAP-projekti pelastetaan päivässä? Entä mikä on Microsoftin kumppaniohjelma, ja miksi joku haluaisi lähteä heinäkuussa Inspire-kumppanikonferenssiin?

Yksityiset koulutusyritykset huolehtivat perusopetuksesta yhä useammassa maassa. Koulutus nähdäänkin usein bisnesmahdollisuutena eikä jokaisen kansalaisen oikeutena. Suomi pitää kuitenkin vielä pintansa ainutlaatuisella peruskoulullaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Jaana Kanninen Kuva: Kirsi Crowley

Romanien valtakunnalliset koulutus ja työllisyysmessut järjestettiin Helsingissä marraskuun lopulla. "Mahdollisuuksien päivä" -nimellä kulkenut messutapahtuma pyrki tarjoamaan tietoa tämän hetken koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista ja murtamaan ennakkoluuloja puolin ja toisin romanien työllistymismahdollisuuksista. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Onko 15-16 -vuotiaiden elämä kiehnäämistä, seukkaamista, snäppäämistä, mopoilla päristelyä, kuteita ja pitkään nukuttuja aamuja vai koulunkäyntiä, esitelmien tekoa, liikuntaa ja perheen kanssa oleilua? Aikuisuuden kyynistämät korvat saivat vastaanottaa nuorten raikkaita ajatuksia Kaikki kotona -lähetyksessä, kun vieraina olivat Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaat, uutisluokkalaiset Julia Mäntylä, Sarah Hadaya ja Nahian Hoquet. Julia, Sarah ja Nahian pitävät koulunkäynnistä. Tarkoin pohtien he määrittelivät, millainen on hyvä opettaja. - Hyvä opettaja on iloinen, kannustava ja osaa tukea oppilasta. Hän osaa myös kontrolloida luokkaa ja säilyttää siellä työrauhan. Oppilaiden huomioiminen yksilöinä on tärkeää, sillä opimme niin eri tavoilla, toiset hahmottavat asioita visualisesti toiset taas lukemalla. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat tulevaisuudensuunnitelmiakin jo miettineet. Sarahin suunnitelmissa on kesän jälkeen lukio ja sitten kenties yliopisto. Opettajan ammatti kiinnostaa häntä. Koulutus on avain hyvään elämään kiteyttää Nahian. Myös hän pyrkii lukioon, mutta lukion jälkeiset jatko-opinnot ovat vielä miettimättä. - Toivottavasti saan hahmotettua lukiossa, mitä haluan sen jälkeen opiskella. Koska kaikki ovet ovat vielä avoinna, tilanne on toisaalta pelottava, mutta myös aika kiva. Julia myöntää olevansa hyvin tiedonjanoinen ja häntä motivoi oppimisessa hyvät koenumerot. Hän tähtää myös lukio-opiskeluun ja lääkäriopinnot siintävät ajatuksissa. Mitä suomalaisesta kulttuurista nuorille tulee mieleen? Kolme uutisluokan nuorta vastaavat kuin yhdestä suusta. - Karjalanpiirakat ovat sikahyviä ja saunakin on jees! Toimittajina Paula Jokimies ja Maria Jyrkäs. Haastattelu kuultiin Kaikki kotona -lähetyksessä 26.4.2016.

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Lapsettomuus yleistyy, katse elintapoihin! Valon merkitys unelle. Reformi tuulettaa ammatillisen koulutuksen käytännöt. Kirkon pyhät: valvomisen sunnuntai. Muuttuva käytös voi olla oire muistisairaudesta. Parempi päivä: Liikkumattomuus yleistyy.

Harri Gustafsberg toimi yli 25 vuotta poliisin valmiusyksikkö Karhussa. Harri koulutti valmiusyksikössä fyysisiä ja psyykkisiä taitoja koko 2000-luvun. Koulutus keskittyi henkilökohtaisten taitojen lisäksi tiimityöhön ja operatiiviseen johtamiseen. Kamppailu-urheiluvalmennuksen parissa hän on työskennellyt yli 20 vuotta. Työ kaikkein vaativimmassa ja vaarallisimmassa poliisiyksikössä on opettanut, miten valmistaudutaan sekä henkisesti, että fyysisesti vaativiin tilanteisiin. Työtehtävien kautta hän on nähnyt ja kokenut sen mitä ihmismieli voi kauheimmillaan tuottaa. Valmistautuminen vaikeisiin tilanteisiin on ennen kaikkea mielen ja henkisen kestävyyden harjoittamista. Facebook // Mentoritiimi

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion uudessa sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme jatkosodan veteraani Aapo Knaapin tarinan. Aapo Knaapi, Mölndal Syntynyt 13.9.1924 Turku Kuollut 13.9.2017 Göteborg Lähtö rintamalle 30.9.1943 Tehtävä rintamalla Konekivääriampuja Asemapaikat ja taistelut Syväri, Kalatsi, Kuuttilahti 23.10.1943-25.5.1944, Sammatus 23.-26.6.1944, Vitele 27.6.1944 Haavoittui Vitelessä 27.6.1944 Palasi sotasairaalasta siviiliin 30.11.1944 Muutti Ruotsiin 29.4.1952 Koulutus ja ammatti Ylioppilasmerkonomi, myynti-insinööri Työpaikka Volvon pääkonttori, Göteborg Perhe Vaimo Ingrid o.s. Fernlund, lapset Lars (lastenpsykiatri) ja Susanna (sairaanhoitaja), kuusi lastenlasta Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se