Podcasts about kaupungin

Lahdessa asuva personal trainer Jari Sorsa on valmentanut työkseen jo yli 20 vuotta. Liikunnallisella Jarille on tärkeää kotikaupungin liikuntamahdollisuudet, joita hän hyödyntää käytännössä ympäri vuoden .- Lahti on kaunis. Täällä on ihan loistavat maastot. Salpausselän urheilukeskuksessa on ihan mielettömän hyvät puitteet, Jari kertoo.- On tullut tossua ja suksia kulutettua!Jari Sorsa valmentaa työssään paljon erilaisia ihmisiä Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle saakka. Asiakkaat ovat yhä enemmän aikuisia, jotka haluavat tehdä muutoksia elämäntapoihin ja saada tilalle terveellisemmän arjen. Jari muistuttaa, että muutos ei ole koskaan nopea, vaan vaatii aikaa ja usein myös hermoja. Valmentaja on tässä tilanteessa henkilö, joka vie suunnitelmaa eteenpäin ja tarvittaessa patistaa liikkumaan.Jari on ollut mukana viime vuosina muun muassa Nelosen Suurin Pudottaja -ohjelman valmentajana, sekä kilpailemassa saman kanavan Erikoisjoukot -ohjelmassa. Kokemukset ovat olleet merkittäviä ja myös kasvun paikkoja. Kuuntele koko haastattelu!

Lahden Pride-viikko huipentui tänään perinteiseen pride-kulkueeseen ja illan pääpäivän juhliin Möysän Musaklubilla. Kulkueeseen osallistui yli 400 ihmistä. Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Chiméne Bavard kertoi lähetykseen puhelimitse tunnelmia kulkueesta. Kaupungin alkuvuoden päätös olla liputtamatta sateenkaarilipuilla viikon aikana kaupungintalolla puhututti paljon kulkueen osallistujien keskuudessa. Perinteinen Lahti pride-kulkue kulki tänä vuonna Lahden kaupungintalon puistosta torin kautta Kaupunginteatterille.  Pride -viikko ei ole sujunut ilman ilkivaltaa.  Lahden Setan pride -liput varastettiin Paasikivenaukiolta ja Sibeliustalon edustalta Lahdesta.  Kuuntele podcastista tunnelmia kulkueesta!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Lahtelaiset ehdottivat alkuvuodesta yli 900 ideaa kaupungin kehittämiseksi. Kaupungin asiantuntijat ovat arvioineet kaikki ideat ja osaa on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Äänestykseen valikoitui 162 ehdotusta eri puolilta kaupunkia.Nyt on aika äänestää! Äänestys on avoinna kaiken ikäisille lahtelaisille 12.5.–8.6. Sinä päätät, kaupunki toteuttaa. Äänestettävät ideat on jaettu eteläiselle, itäiselle, pohjoiselle ja keskustan alueelle sekä koko kaupunkia koskeviin ideoihin. Yhteensä asukkaiden ideoiden toteuttamiseen on varattu 200 000 euroa. Jokaisella alueella voi äänestää enintään 40 000 euron edestä. Kaupunki toteuttaa äänestyksessä menestyneet ideat vuonna 2026. Radio Voimassa Kristoffer Ignatiuksen vieraana piipahti osallisuuskoordinaattori Sanna Virta Lahden kaupungilta. Kuuntele haastattelu!

Shikaani F1 -podcastin jaksossa 181 uppoudutaan Miamin GP -viikonlopun koko spektriin – sprintistä kisaan, kulisseista kuljettajamarkkinoihin.Ajankohtaisissa kuohuu: Jack Doohan ulos ja Franco Colapinto sisään viideksi kisaksi – onko Alpine luovuttanut vai panikoiko? Tallipäällikköpeli saa jatkoa, kun Bruno Famin saappaisiin nousee skandaalinkäryinen Flavio Briatore. Samalla huhut Sergio Perezin siirtymisestä Cadillacille kiihtyvät.Sprinttiviikonloppu tarjosi yllättävän paljon draamaa: Stroll SQ3:ssa, Verstappenin ja Antonellin yhteenotto sekä Piastrin härkämäinen startti. Alonso hämmästyi omasta vauhdistaan, mutta Ferrari onnistui lähinnä räpiköimään.Aika-ajoissa Norris ja McLaren ottivat nokkiinsa, mutta kisassa nähtiin parempaa tekemistä – erityisesti Piastrilta, joka jatkaa nousuaan. Verstappenin jarrut savusivat, mutta ajotaito pelasti. Loppuratkaisussa nähtiin myös Hamiltonin ja Sainzin välinen tiukka vääntö.Ferrarin sekava linja, Williamsin yllättävä vauhti ja satunnainen sekoilu täydentävät viikonlopun kokonaiskuvan.Liity mukaan, kun Shikaani käy läpi savun, sadekelin ja strategiasählingin – Miamissa tapahtui taas kaikki!

Kokoomuksen Helsinki | Sazonov | #neuvottelija 317. Helsingin kolmas pormestaritentin vieras, kaupunginvaltuutettu Daniel Sazonov studiolla. Keskustelemme satamatunnelin etenemisestä, polttomoottoriautokiellon pysäyttämisestä, Helsingin veroprosentista, sote-uudistusta, aluevaalijärjestelmää ja kaupungin turvallisuuden sekä liikenteen tulevaisuutta. Sazonov avaa myös inkeriläistaustaansa sekä kokemuksiaan kaupunginvaltuuston neuvotteluista ja budjettivalmistelusta Juhana Vartiaisen rinnalla. 00:00 Daniel Sazonov. Demarien äänestys satamatunnelista, A- vs. D-vaihtoehdot02:05 Aluevaalit vs. Helsingin oma hallintomalli02:36 Sote-uudistus ja Helsingin vahvuudet04:33 Espoon, Vantaan ja Helsingin yhteistyö + veroprosentit06:02 Danielin inkeriläistausta ja kasvutarina07:35 Pormestarin rooli: operatiivinen ote ja neuvottelut08:44 Talouspolitiikan vivahteet ja villapaitaekonomistit10:27 Terveysasemat, liikennesuunnittelu ja poliittiset erot13:36 Nordiksen halli, venäläisomistuksen purku ja kaupungin toimet16:01 Poikittaisen huoltotunnelin mahdollisuudet17:30 Helsingin saaristo, vesiliikenne ja matkailun kehitys18:57 Turistivirrat, koronan vaikutus ja Lapin esimerkki19:55 Helsingin kasvu, tiivistäminen ja maankäyttö21:27 Pienten kuntien haasteet ja kuntaliitokset23:02 Helsingin soterahoitukseen kohdistuvat leikkaukset24:33 Panostukset kouluihin, päiväkoteihin ja sote-palveluihin27:41 Kaupungin kiinteistöomaisuus, vuokrat ja sääntely30:09 Malmin lentokentän nykytilanne31:40 Energiasiirtymä: Helen, biomassa ja teknologia33:20 ESG, normien purku ja rakentamisen tulevaisuus36:12 Joukkoliikenteen hinnoittelu, HSL ja yhden vyöhykkeen liput39:15 Terveyspalvelujen saatavuus, Apotti-järjestelmä ja automaatio46:40 Suomenruotsalaiset, kokoomuksen tilanne 50:03 Daniel Sazonovin keskeiset vaaliteematNeuvottelija Sisäpiirissä Daniel Sazonov hehkuttaa maailman kovimpia bunkkereita Helsingin alla joita tullaan katsomaan maailmaltaLiity kanavalle ja nauti eduista:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Kaupallinen yhteistyö: Nextory

Tässä setissä kundit käy läpi polttavat puheenaiheet, kuten pelattu Turun Cup derby ja tuleva matsi Ipan ja Klubin välillä loppuunmyydyssä Tammelassa. Tätä ja paljon muutakin!

Orimattila järjestää monien kuntien tapaan maksutonta liikuntaa kaikille halukkaille koko kesän ajan. Jumpat järjestetään matalalla kynnyksellä vauvoista vaariin! Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti Orimattilan kaupungin liikuntapalveluiden Taru Riikoselle, joka kertoi kesän jumppahetkien tarjonnasta. Kuuntele koko haastattelu! Lue lisää täältä (Kaupungin kotisivut)

Lauantaina Lahdessa esiintyvä Samuli Putro kertoi Radio Voimalla keskiviikkona makoilleensa alkukesän lämpimällä ulkokuistilla töitä tekemässä. - Viime aikoina aamurutiinini ovat muuttuneet niin, että menen kahvin jälkeen suoraan uimaan ja sitten vasta hommiin. Putro kuvaili Lahtea tutuksi keikkakaupungiksi. - Jostain sieltä Torvesta se alkoi ysärillä ja viime vuosina se on ollut Mössö. Viime kesänä oli älyvapaan kiva tilaisuus "Kaupungin äänet" keskustassa sisäpihalla ja se jäi mieleen mainiona tilaisuutena, Putro muisteli ja jatkoi. - Odotusarvo Lahtea kohtaan on vuosein aikana kasvanut oikeastaan aika paljon korkeammaksi, kuin monen muun kaupungin Suomessa. Siellä osataan hoitaa monenlaiset hommat. Kuuntele haastattelusta, mihin kysymykseen Putro vastasi "näytä tissit". Samalla selviää, miten laulunkirjoittajan luovuus toimii, millaisen leppoisan uuden kesäharrastuksen Putro aikoo aloittaa ja mikä hänet inspiroi kuvaamaan TikTok-videoita.

Talvisodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat viisi pommitushyökkäystä Kuopion kaupunkiin, ja kaupungissa rekisteröitiin yhteensä 24 ilmahälytystä. Kaupungin yllä nähtiin yhteensä 84 viholliskonetta, jotka pudottivat 411 räjähdyspommia ja 112 palopommia. Ensimmäinen pommitus Kuopiota kohtaan tapahtui 6. tammikuuta 1940. Helmikuun 3. päivän suurpommitus samana vuonna ol ivaikutuksiltaan kaikkein tuhoisin tapahtuma. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkunen kertoo tarkemmin 3. helmikuun pommituksista ja syistä miksi Kuopio kiinnosti vihollista. Kuvassa Pekka Kankkusen taustalla olevaan silloiseen Hotelli Osuusravintolaan osui pommi. Podcastissa kuullaan kuinka osumasta selvisi nuorimies kuin ihmeen kaupalla.

Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä. Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lappeenrannan kaupungin elinvoimajohtaja Ding Ma kertoo meille kaupungin elinvoimasta. Kokonaiskuvasta ja mahdollisuuksista.

Kaupungin valloitus Jumalan avulla. Joos. 6:6–20. Lukijana Pekka Laukkarinen. Studiovieraana nuorisosihteeri Tinja Halunen. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. raamattustartti.fi

Lahden kaupunkitekniikan kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala kuvaili keskiviikkona Radio Voimalla kaupungin kunnossapidon epämukavinta tehtävää, joka liittyy koirien jätöksiin kaupungin koirapuistoissa ja -aitauksissa. - Joudumme niitä keräämään sieltä. Paikoissa, missä on nurmiheinäpohja, se on aika ikävää siimata alustaa. Sieltä siimaan tarttuu ja siimasta lentää. Se on sitä ikävintä puuhaa täällä kunnossapidon puolella. Lahden kaupunkitekniikan kunnossapitoon tulevista, koirapuistoihin liittyvistä, kysymyksistä Nurkkala mainitsee muutamia keskeisimpiä. - Ne liittyvät aitojen korkeuksiin, pohjamateriaaleihin ja materiaalien uusimistarpeisiin. Uusia koirapuistoja toivotaan Nurkkalan mukaan myös todella paljon. - Sehän ei ole mitenkään yksiselitteistä löytää sopivaa paikkaa yleiseltä alueelta. Vaikka niitä toivotaan paljon, niin kukaan ei niitä välttämättä ihan naapuriinsa halua. Tässä on pieni dilemma. Nurkkala muistuttaa, että kaupunkisuunnittelu tarkastelee kokonaisvaltaisesti koirapuisto ja -aitaustilannetta. Myös sitä, minkä tyyppisiä ja minne päin Lahtea seuraavat koirapuistot tulevat. Kuuntele koko haastattelu:

Lahden kaupungin arkkitehti Johanna Palomäki pohti Radio Voimalla tiistaina Lahtelaisen Harjun koulun tontin tulevaisuutta. Mikäli kaupungin arkkitehti saisi yksin päättää, voisi Harjun koulu palvella jatkossa esimerkiksi kaupungin virastotalona tai muuna julkisena rakennuksena. - Siellä voisi olla kaupungin omia toimintoja mahdollisesti. Siellä on myös liikuntasalitila, joka on hyvin omanlaisensa ja erityinen tila. Olisi kyllä hienoa, jos sekin pystyttäisiin säilyttämään järkevässä käytössä. Palomäelle tuli myös koulun pihaan liittyen mahdollisuuksia mieleen. - Kyllähän siinäkin on potentiaalia ja mahtava sijainti kaupungissa. Sekin saisi säilyä yleisenä tai vähintään puolijulkisena tilana. Niin että se olisi kaupunkilaisten yhteinen. Arkkitehti pohti myös, olisiko koko korttelia mahdollista jotenkin maltillisesti täydennysrakentaa. Kuuntele koko haastattelu:

Keneltä haluaisit lainata vaatteita asukriisin iskiessä? Hollywood-julkkikselta, lempivaikuttajaltasi tai tyylikkäältä tuttavaltasi? Se on pian mahdollista, nimittäin tässä jaksossa Muotipodin toinen juontajista Anna kertoo tiiminsä kanssa perustamastaan ROBES-sovelluksesta, joka mahdollistaa vaatteiden lainaamisen ja jakamisen muiden ihmisten kanssa. ROBESin kautta voit tuplata, triplata tai jopa kymmenkertaistaa vaatekaappisi koon sekä löytää tyyli-inspiraatiota, samanhenkisiä ihmisiä ja jopa vaatekaappi-kaksosesi! Tiesitkö myös, että jopa puolet Suomen vaatealan päästöistä voisi puolittaa jos tuplaisimme vaatteidemme käyttökerrat? Laatua, luksusta ja lainausta: tätä on ROBES. Ole ensimmäisten joukossa kokeilemassa palvelua keväällä 2023 liittymällä odotuslistalle www.robesrental.com. Instagram: @robesrental

Lahden kaupungin yhdistysilta järjestetään Palvelutorilla – Kauppakeskus Triossa torstaina 23. helmikuuta kello 17-19. Yhdistysilta on avoin kaikille Lahdessa toimiville yhdistyksille. Projektipäällikkö ja yksi illan järjestäjistä Maikki Suhonen kertoi Radio Voimalla keskiviikkona, että Lahdessa on paljon yhdistyksiä, joista kaupungilla ei ole tietoa. - Tiedämme että yhdistyksiä on reilusti yli tuhat täällä kaupungissa, mutta kaikki eivät ole kaupungin rekistereissä. Toivommekin, että jos yhdistys jatkossa haluaa infoa illoista, teemapäivistä, koulutuksista ja ylipäätään infoa kaupungilta, niin voi olla yhteydessä ja liittyä rekisteriin. Sitä kautta saa tietoa. Kuuntele koko haastattelu:

Erikoisjakso! Etelä-Suomen Sanomien tuoreen uutisoinnin mukaan Lahden kaupungin johdossa ja valtuustopuolueissa on vahvaa kannatusta uuden monitoimiareenan rakentamiselle. Näitä puheita ja suunnitelmia kommentoidaan tuoreessa Hockey Time -jaksossa monelta kantilta. Seurapomot Lauri Pöyhönen Pelicansista ja Roope Suonio Lahti Basketballista kertovat urheiluväen toiveista. Lahden Jäähalli oy:n toimitusjohtaja Miika Laakso ja kaupungin suunnittelujohtaja Petri Honkanen kertovat, mitä on toteuttavissa, minne ja milloin. Garden Helsinki -hankkeen nokkamies, Lahden ja Kiveriön kasvatti Timo Everi kertoo, miten kannattaa edetä. Jakson sisältö: "Tämän päivän asiakas on aika kriittinen." Seurapomot Pöyhönen & Suonio näkevät uuden monitoimiareenan sijainniksi parikin hyvää vaihtoehtoa. (00:00) Haastattelussa HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi. Mitä kuuluu Garden Helsinki -hankkeelle, ja mitä lahtelaiset voivat oppia siitä? (21:41) Pöyhönen & Suonio: Tätä pitää suunnitella yhdessä - yhden lahtelaisseuran etu on kaikkien etu. Tampereesta on hyvä ottaa mallia. (39:00) Mitä millekin tontille mahtuu, miten liikenne saadaan toimimaan ja mikä voisi olla rakentamisen aikataulu? Kaupungin näkemykset kertoo suunnittelujohtaja Petri Honkanen. Halliyhtiön pomo Miika Laakso seuraa mielenkiinnolla Lappeenrannan keskusta-areenan hanketta ja pitää sitä hyvänä vertailukohtana Lahdelle. (59:29)

Trion parkkihallissa pääsee jatkossa rullalautailemaan perjantaisin. Lahen rullalautailijat ry järjestää Pinna Skatebordingin kanssa skeittausmahdollisuuden kello 16-20. Lahen rullalautailijat ry:n Janne Nurminen kertoi Radio Voimallatiistaina yhdistyksen ehdottaneen Lahden kaupungille erilaisia ratkaisuja suositun rullalautailuharrastuksen mahdollistamiseksi ja skeittipaikan rakentamiseksi nuorille. - Olemme ehdottaneet kaupungille ratkaisuja, mutta sieltä meidän poliitikoistamme ja päättäjistämmehän se lähtee. Tämä on priorisointia ja päätöksentekoa. Nurminen muistuttaa, että Lahdessakin puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä ja esimerkiksi Triossa tapahtuvasta häiriökäyttäytymistä. - Mutta sitten ei tarjota heille mitään paikkaa, missä he voivat olla. Nurmisen mukaan yhdistys on tarjonnut kaupungille mallia, joka toimisi samalla periaatteella kuin Inspis, jossa pitkäaikaistyöttömiä palkattaisiin yhdistykselle töihin. - Voisimme hoitaa itse myös puhtaanapidon ja kunnostuksen, sekä myös rakentaa paikan artesaanioppisopimusmallilla. Tarvitsisimme vain pikkaisen avustusta. Lahen rullalautailijat ovat toimineet nyt kaksi vuotta. - Jos olisimme miljonäärejä, niin emme pyytäisi avustusta, vaan olisimme jo itse rakentaneet tämän. Pinna Skatebording on myös mukana tukemassa lahtelaista rullalautailuharrastusta. Lajipäällikkö Wili Hämäläinen muistuttaa, että skeittausharrastus on niin laaja-alaista, että se hankaloittaa välillä asioimista kaupungin kanssa. - Skeittaus menee kulttuuripuolelle. No jos siellä ei halutakaan, niin sieltä ohjataan liikuntapuolelle. Liikuntapuolelta sitten ohjataan nuorisopuolelle ja sieltä taas takaisin liikuntapuolelle. Tämä on vähän pompottelua ja lajin monipuolisuus sekä laajuus kääntyy tässä vähän itseään vastaan. Kuuntele koko haastattelu:

Näyttelijä Janne Kataja on palkattu Riihimäen kaupungin viralliseksi sisäänheittäjäksi. Riihimäen kaupunki on aloittanut hauskan markkinointioperaation, missä pääroolisssa on tunnettu näyttelijä Janne Kataja. Kaupungin tavoitteista ja Jannen palkkaamisesta kertoi Voiman aamussa Riihimäen viestintä- ja markkinointipäälikkö Mia Miettinen.

Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 Lahden 1970-lukua ajatellaan usein rikollisuuden ja työttömyyden kasvun sekä synkkien betonilähiöiden rakentamisen ajaksi. Koko Suomea koettelivat silloin inflaatio, lakkoaallot, energiakriisi ja yleinen harmaus. Mutta mitä Lahdessa todella tapahtui lamavuonna 1976? Mitä purettiin ja mitä rakennettiin, kuinka meni ihmisillä, kulttuurilla ja taloudella? Millaista tulevaisuutta suunniteltiin? Heikki Luostarinen alkoi kerätä tietoa tuosta vuodesta, jolloin hän kirjoitti ylioppilaaksi Kannaksen yhteislyseosta. Hän käytti aineistona Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien juttuja, Lahtea koskevaa tutkimusta ja omia kokemuksiaan. Tavoitteena oli nivoa Lahden arki Suomen ja maailman muutokseen. Syntyi 81-sivuinen kokoelma tietoja, kuvia ja tunnelmia Lahden elämästä vuoden 1976 tienoilla. Kyseessä ei ole tutkimus, mutta faktat on yritetty saada kohdalleen – oikein hyvän jutun kohdalla kuitenkin hieman joustavammin ja vakavuutta välttäen. Lahti on nimittäin kaupunki, joka lähtee välittömästi käpälämäkeen, jos totisuus ja juhlavuus uhkaavat lähestyä. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Heikki Luostarinen (1.11.) Mitä löytyi? Löytyi purkuaalto ja purkukiistoja. Vuonna 1976 hävitettiin Lahden funkishelmenä pidetty Lasipalatsi, jonka tilalle tehtiin parkkipaikkoja. Löytyi Lahden Reipas, jonka pelaajat perustivat kesällä 1976 pelaajaneuvoston pinnalla olleen työpaikkademokratian hengessä ja saivatkin erotettua valmentaja Keijo Voutilaisen. Ahtialaan suunniteltiin 50 000–60 000 asukkaan aluekeskusta ja yliopistoa. Hollola ja Nastola pelkäsivät Lahden kasvavan niin nopeasti, ettei kumpaankaan kuntaan jäisi kuin yksi elintarvikemyymälä. Mallasjuoma yritti haudata kaatopaikalle 42 000 ruosteeseen mennyt oluttölkkiä, mutta jokainen niistä kavettiin esiin ja katosi janoisiin suihin Lahden suuren kaljakuumeen aikana. Vuosi 1976 oli hetki, jolloin Lahden huiman nopea kasvu rauhoittui ja kaupunki alkoi panostaa elämän ja ympäristön laatuun. Vesijärven likaaminen päättyi ja kulttuurielämän kehittäminen alkoi. Kuvalähde: Lahden kaupunkiympäristö (Lahtiseura.fi) Lue kaikki täältä (Lahtiseura.fi)

Kaupungin vanhimman jalkapalloseuran Kuopion Elon valmentaja Jussi Kukkonen piipahti Savon Aaltojen studiossa Hanna Hahlin vieraana. Seuraavassa kuullaan muun muassa siitä, miten seuran edustusjoukkue valmistautuu ensi kesänä pelaamaan sarjaporrasta ylempänä jalkapallon Kakkosessa.

Kaupungin valloitus Jumalan avulla. Joos. 6:6–20. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. Lukijana Pekka Laukkarinen. raamattustartti.fi

Itä-Ukrainassa Luhanskin viimeisessä Ukrainan hallitsemassa kaupungissa Lysitšanskissa on käyty viime päivinä raskaita taisteluita. Kaupungin suunnalle taistelut siirtyivät sen jälkeen, kun Venäjän joukot onnistuivat miehittämään läheisen Sjeverodonetskin kaupungin. Ukrainalaisten mukaan Lysitšanskissa Venäjän joukoilla on ylivoima sekä sotilaiden määrässä että kalustossa. Kumman eduksi taistelut Itä-Ukrainassa ovat kääntymässä? Onko Ukrainan sodan strateginen luonne muuttunut puhtaaksi kulutussodaksi? Mihin tavoitteisiin Venäjä pyrkii Itä-Ukrainassa käymällään tykistösodalla? Kuinka kauan Ukraina kykenee käymään ja torjumaan raskasta kulutussotaa? Ukrainan sodan rintamatilannetta analysoivat apulaisprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta sekä sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

—Ilman saippuaa voi olla, mutta ilman ruokaa ei, toteaa Sanna Pekonen-Becker Radio Voiman haastattelussa. Pekonen-Becker on yksi Lahden Sammonkadun avustuskeskuksen ydinryhmän vapaaehtoisista. Lauantaina Sammonkadun avustuskeskukseen on saapunut pari sataa Ukrainan-pakolaista. Avustustarvikkeita kuten ruokaa ja hygieniatuotteita jaetaan kolme kertaa viikossa, ja jakoon saapuu joka kerta vähintään pari sataa avuntarvitsijaa. Vapaaehtoisten ydinporukan lisäksi mukana on noin 200 vapaaehtoista. — On yhtä arvokasta, että tuoko ison satsin jotakin ruokaa vai kilon paketin sokeria – kaikki apu on tervetullutta. Pekonen-Becker arvioi, että Päijät-Hämeessä on tuhannesta pariin tuhatta sotaa paennutta ukrainalaista, tarkkaa lukua ei ole tiedossa. Pekonen-Becker listaa, että esimerkiksi perunat ja sipulit ovat hyviä avustustuotteita sekä muut lämpimässä säilyvät ruoat kuten omenat. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja ajantasaista tietoa toivotuista lahjoituksista löytyy Facebook-ryhmästä nimeltä Supplies & Help for Ukrainians Lahti/Päijät-Häme. Pekonen Beckerin mukaan ihmisten auttamishalu on ollut valtava. Ukrainan sota jatkuu jo neljättä kuukautta ja avustukset ovat vähentyneet sodan alkuajoista. — Huolettaa, että mitä ruokaa jaamme ensi viikon keskiviikon avustusjaossa. Monella on tullut oma taloudellinen tilanne vastaan ja ei ole enää resursseja antaa avustukseen ruokaa. Tähän asti avustuskeskuksen toiminta on pyörinyt täysin vapaaehtoisten voimin, mutta ensi viikon aikana Sammonkadun avustuskeskuksen jatkotoimenpiteitä suunnitellaan tarkemmin. Inspis Lahti ry tulee mukaan toimintaan, tähän asti toimintaa on organisoitu vapaaehtoisvoimin. — Olemme tehneet tätä perheen ja töiden ohella tähän asti. Me astumme sivuun 22. toukokuuta ja muut jatkavat avustuskeskuksen toimintaa. Sammonkadun avustuskeskus toimii osoitteessa Sammonkatu 8. Toimittaja: Eeva Ristkari Kuvat: Sanna Pekonen-Becker

Varkauden kaupungin rekrytointikoordinaattori ja varahenkilöstön esimies Kirsi Rintala piipahti Savon Aaltojen aamuvieraana. Kirsin kanssa puhutaan hoitoalan työtarjonnasta Varkaudessa ja muun muassa siitä, että mitkä ovat varahenkilöstössä toimivalle tärkeimpiä ominaisuuksia. Hanna Hahl haastattelee.

Tallenne suorasta lähetyksestä jossa käydään mm. tällaisia asioita läpi. "Outokumpulaisista 8. ja 9. luokan oppilaista liki neljännes on ilmoittanut kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Samasta vastaajajoukosta yli kolmannes kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Lasten ja nuorten psykofyysis-sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tulee kiinnittää huomiota."Support the show (http://www.buzzsprout.com/708861)

Lahden kaupungin nuorisopalveluiden nuorisontyöntekijä Päivi Aaltonen kertoo Voiman Iltapäivässä mm. miten monipuolista tekemistä on talviloman aikana tarjolla, milloin ilmoittautuminen alkaa ja mitä uutta on tämän vuoden talvilomalle tulossa.

Viestintäsuunnitelman luonnos ja hieman pähkäilyä siitä miksi sitä ei hyväksytty.Support the show (http://www.buzzsprout.com/708861)

Tässä käydään meidän kylän osavuosikatsaus läpi, Tallenteen videosta ja kyseisen dokumentin löydät kotisivultani.   https://stjari.com/2021/10/24/suoraa-puhetta-osavuosikatsaus-1-9-2021/  Hienoisia ongelmia äänen kanssa, mutta josta tuosta nyt kuitenkin selvän saisi. Ainakin suuremmalta osalta :-) Support the show (http://www.buzzsprout.com/708861)

Tässä käydään meidän kylän osavuosikatsaus läpi, Tallenteen videosta ja kyseisen dokumentin löydät kotisivultani. https://stjari.com/2021/08/23/osavuosikatsaus-1-6-2021/Support the show (http://www.buzzsprout.com/708861)

1. Korinttilaiskirjeen sanoma. Vieraana teologian tohtori Timo Laato.

Tässä jaksossa käydään läpi kuinka Outokummun kaupungin tytäryhtiöt pärjäsivät vuonna 2020 ja löytyikö sieltä jotain mielenkiintoista. Ja sen voin sanoa että löytyi. Videotallenteen pääset katsomaan blogistani. Support the show (http://www.buzzsprout.com/708861)

TÄSTÄ LÖYDÄT PODCASTIN SAAVUTETTAVANA TEKSTINÄPajusirkku ja siunattu arkiLauluaTässä laulaa pajusirkku. Pajusirkku viihtyy siellä missä pajutkin, kosteilla paikoilla vesistöjen lähellä, ja ensimmäiset pajusirkut saapuvat Suomeen pääsiäisen aikoihin. Kun lapset hakevat virpomista varten pajunoksia, pajusirkku voi laulaa luonnon taustaäänenä. Palmusunnuntaina muistetaan Jeesuksen ratsastamista Jerusalemiin. Kaupungin asukkaat ottivat Jeesuksen vastaan heiluttelemalla palmunoksia. Suomi on Jerusalemista katsoen kaukana pohjan perukoilla. Täällä palmuista on tullut pajuja. Palmusunnuntaikin voisi suomeksi oikeastaan olla pajusunnuntai. Suomessa alunperin itäinen, ortodoksinen perinne virpomisesta on tullut vähitellen koko maan iloksi. Samalla siihen on liittynyt muitakin merkityksiä, noitia sun muuta. On tärkeää muistaa virpomisen alkuperäinen tarkoitus. Sillä halutaan toivottaa ja pyytää Jumalan siunausta. Karkkia pyytävät lapset eivät välttämättä ajattele olevansa Jumalan siunauksen viestinviejiä. Silti siunaus on läsnä heidän kasvoissaan ja silmissään, kun he saapuvat toivomaan hyvää koteihin. Virpomisessa siunaus liittyy luomakunnan lahjoihin. Pajunsilmut ovat kevään ensimmäisiä merkkejä suomalaisessa luonnossa. Ne kertovat uudesta elämästä, joka on puhkeamassa kukkaan. Samasta Jumalan hyvyydestä ja siunauksesta kertoo myös pajusirkun laulu. LauluaPajusirkun laulu ei ehkä ole erityisen komeaa tai voimallista. Pajusirkku ei koreile myöskään ulkonäöllään. Se sulautuu ruokojen ja pajujen maisemaan. Siinä on samaa nöyryyttä kuin pajuissa, joilta se on saanut nimensä. Arkisen pajun ottamisessa siunauksen merkiksi on kuitenkin jotain, joka puhuttelee minua syvältä. Siitä, mikä on arkista ja tavallista, tulee Jumalan voimassa kaunista ja siunattua. Pajusirkun laulussa kaikuu ylösnousemuksen toivo. Hiljennymme rukoukseen. Jumala, kiitämme sinua pajusirkun laulusta. Kiitos pajusirkuista ja rantojen pajuista,jotka kantavat sinun siunaustasi. Kiitos, että sinä luot meissä kauneutta. Anna meidän nähdä sinun kauneutesi meissä itsessämmmeja maailmassamme. Anna meidän uskoa siihen myös silloin,kun emme pysty näkemään sitä. Anna hyvyytesi täyttää arkemmeja tehdä siitä kaunista. Anna meidän pajusirkun tavoin laulaa toisillemmesinun toivoasi. Aamen. Lopuksi voimme vielä kuunnella pajusirkun kutsuääniä, ruovikon huminaa ja meren aaltoja Vuosaaren Kallvikista. LAULUA

Nuorten kesätyöllistymistä tukevat kesätyösetelit tulevat hakuun tiistaina 23.3. Kesätyöseteleitä varaudutaan jakamaan enintään 600 kappaletta vuosina 2004–2006 syntyneille lahtelaisille nuorille. Seteleitä haetaan tänä vuonna sähköisesti. Linkki kesätyösetelin hakemiseen aukeaa tiistaina 23.3. klo 10.00. Kohderyhmään kuuluvat nuoret voivat linkin kautta hakea kesätyöseteliä. Setelit jaetaan ilmoittautumisjärjestyksen mukaan ja ne toimitetaan ehdot täyttäville nuorille postitse. Radio Voiman iltapäivässä soitettiin kaupungin palveluesimies Jasmina Lebnaouille ja kyseltiin tarkemmin kaupungin tarjoamista tuista. Lue aiheesta tarkemmin Lahden kaupungin sivuilta

Walkers Lahti on kotitutumassa Lahden ydinkeskustaan, Vesijärvenkatu 20:neen. Nyt käynnistässä on Walkers vapaaehtoisten eli wapareiden rekrytointi. Walkersin perusajatuksena on ammattilaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden yhdessä tuottama turvallinen aikuisuus sekä nuorten kohtaaminen heidän arjessaan. Kohderyhmä toiminnassa ovat 13–17-vuotiaat nuoret. Walkers Lahti on Lahden Diakonialaitoksen ja Lahden kaupungin yhdessä mahdollistama toiminta lahtelaisille nuorille. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Walkers-toimintavastaava Suvi Salomaa. Vapaaehtoisuudesta kiinnostunut voi olla yhteydessä sähköpostitse: suvi.salomaa@dila.fi

Radio Voiman aamussa Lotta Merenmiehen haastattelussa Lahden kaupungin taidekoordinaattori Anu Miettinen kertoi ketkä on valittu Lahden matkakeskuksen seinämaalauksen tekijöiksi. Valintaa odoteltiin jo viime viikon lopulla. Anu Miettinen kertoo mikä kesti taidevalintatyöryhmän päätöksessä ja nyt kun tekijät ovat valittu, niin minkälaisella aikataululla muraalin maalaus etenee.

Reilu 20-vuotta sitten on viimeksi etsitty Mr Lahtea. Nyt kaupungin kuumin kolli on hakusessa ja kilpailun järjestäjä Tero Suominen vieraili Radio Voiman iltapäivässä Lotta Merenmiehen vieraana. Suominen kertoo omasta innostuksestaan järjestää kauneuskilpailuja. Tero Suominen on nimittäin myös Miss Lahti kilpailujen järjestäjä. Minkälainen tulevan Mr Lahden tulisi olla, entä miten pääsee mukaan kilpajuoksuun, jonka palkintona voittaja pääsee suoraan Mr Finland 2021 -kilpailujen finaaliin.

Ympäristöpääkaupungilta on mahdollista hakea rahoitusta paikallisille tapahtumille. Ympäristöpääkaupungin tapahtumatuottaja Erika Poikolainen kertoi Radio Voiman maanantai-iltapäivässä Lotta Merenmiehelle mm. mistä tässä on kyse, kenelle tuki on tarkoitettu ja minkälaisia ehtoja tuen saamiselle on.

Millaista osaamista tarvitaan? Löytyykö Lahden seudulta aloja, joissa on imua? Salpauksen työelämäpodcastin ensimmäisessä jaksossa Otto Ripatin ja Henna Erkamon vieraana Lahden kaupungin elinkeinopäällikkö Miikka Venäläinen. Miikan kanssa keskustellaan mm. siitä, miten Lahden yritykset ovat selvinneet koronasta ja millä tavalla yritysten tukeminen on onnistunut. Lisäksi puhutaan alueen elinkeinoelämän investoinneista ja ennustetaan, minne Lahdessa syntyy työpaikkoja lähitulevaisuudessa.

Lauantaivieraana tällä kertaa on kuopiolaisen ANTI-festivaalin taiteellinen johtaja ja vastaava tuottaja Johanna Tuukkanen. 20-vuotias ANTI- festivaali on aina ollut vahvasti Kuopion kaupunkiin kiinnittynyt tapahtuma. Kaupungin paikat, ihmiset, yhteisöt ja yritykset ovat osa sitä toimijoiden verkostoa, jossa ANTI-festivaali syntyy ja tapahtuu. Festivaali haluaa olla mukana luomassa ja kehittämässä elinvoimaista ja moniäänistä Kuopiota ja sen kaupunkikulttuuria. Miltä näyttää ANTI-festivaalin juhlavuosi ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Näistä ja muista paikalliskulttuuriin liittyvistä aiheista puhumme Johanna Tuukkasen kanssa tarkemmin. Haastattelijana toimii Sami Turunen.

Tiistaina 23.2 kokoontuva Tekninen- ja ympäristölautakunta saa pöydälle virkamiesten ehdotuksen Lahden keskustan parkkimaksujen korottamisesta. Kaupungin insinööri Mika Lastikka kertoi Voiman aamussa maksujen korottamistarpeesta.

Maanantaista 22. helmikuuta alkaen Lahden uimahallit avataan henkilöille, joiden kuntoutumiselle ja toimintakyvyn ylläpitämiselle allasliikunta on välttämätöntä. Asiakkaan oma arvio tilanteesta riittää. Uimahallien ryhmäliikuntatauko aikuisten osalta edelleen jatkuu. Koululais-, harrastus- ja kuntoutusryhmät jaetaan erillisiin uimahallivuoroihin, ja asiakasmäärää rajoitetaan turvallisuusohjeet huomioiden. Liikuntapalvelut jakaa vuorot kuntoutujille. Tiedot uimahallivuoroista löytyvät uimahallien verkkosivuilta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja kuinka varmistetaan turvallinen liikkuminen kaikille? Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Lahden kaupungin liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki. Kuva: kuvituskuvaa #lahti #radiovoima

Ympäristöpääkaupungin kaupunkisuksikokeilu on päättynyt kolmen viikon testijakson jälkeen hyvin tuloksin. Kestävään kaupunkiliikkumiseen rohkaiseva tempaus sai runsaasti positiivista huomiota kotimaassa ja ulkomailla. Kansainväliset mediat uutisoivat Euroopan kaupunkisuksista kaikilla mantereilla. Kaupunkisuksi-uutisoinnin yhteydessä nostettiin esiin hiihtokaupunkina tunnetun Lahden ainutlaatuisia hiihto- ja ulkoilumahdollisuuksia. Kaupungin viestintä- ja markkinointisuunnittelija Maria Ansas kertoi kokeilusta tarkemmin Voiman iltapäivässä.

Lahdessa ylläpidetään tänä talvena noin 20 kilometrin matkalta pyöräteitä sulana formiaatin avulla. Asukkaat ovat valittaneet, että formiaattia kulkeutuu kenkien ja lemmikkien mukana sisätiloihin. Formiaatti on ympäristöystävällisempää kuina suola, mutta aineen käytöstä on myös tulossa kaupungille satojen tuhansien lasku. Kaupungin kunnossapito insinööri Pasi Leppäaho avasi aihetta Voiman aamussa.

Lahti on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Korona on laittanut tekijät koville ja maailmanlaajuinen pandemia vaikuttaa myös Lahden suunnitelmiin. Ohjelmajohtaja Saara Vauramo oli Voiman aamuvieraana ma. 2.11.

Helsingin kaupunki on sanonut haluavansa edistää asukkaidensa omaehtoista kulttuuritoimintaa, mutta onko puhe vain sanahelinää? Millä kriteereillä kaupungin hallinnoimien tilojen ovet aukeavat - tai jäävät aukeamatta? Asiasta Mervi Vuorelan kanssa keskustelevat Kallio Block Partya, Herttoniemi Block Partya ja Kontula Electronia tuottanut Mikko Heinänen ja erilaisten vaihtoehtotilojen kuraattorina toimiva Anna Jensen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys: Kimmo Karjunen. Jingle: Yehia Eweis. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteistyo-helsingin-kaupungin-kanssa-mahdollisuuksien-vai-mahdottomuuden-taidetta/

Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä vieraili FUN Tampereen aamussa kertomassa Tampereen tapahtumien tilasta korona-aikana. Pesä kannusti ihmisiä menemään rohkeasti tapahtumiin. Kuuntele haastattelu, jossa asiaa myös Euroopan kulttuuripääkaupunkihausta.

Vieraana kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlundia. Anu Rask haastattelee; musiikissa country-gospelyhtye Samuli Raskin johdolla.

Onko termi ”citymaalainen” jo tuttu? Jaksossa on aiheena asuminen maaseudun rauhassa, asuminen kaupungin vilinässä ja ennen kaikkea se, jos on päättänytkin asua yhtä aikaa vähän molemmissa. Jakson vieras, valokuvauksen ja kuvataiteiden asiantuntija Heli ”Bang Bang” Mäenpää on uuden Citymaalaiset-työryhmän perustajajäsen. Hän teki ison elämänmuutoksen vuosi sitten vuokrattuaan Helsingin Kallion kerrostaloasuntonsa ja muutettuansa järven rannalle, maaseudulle. Siltikään hän ei ole valmis luopumaan kaupunkielämästä. Myös Henriikka kertoo, millaisesta citymaalaisuudesta hän haaveilee lähitulevaisuudessa. Mikä maaseudun rauhassa viehättää, mikä vetää kaupunkielämän sykkeeseen ja tarviiko osata kaikki ihan ite, jos haluaa asua omakotitalossa? Siitä tässä jaksossa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

2000 vuotta sitten ihmiset elivät täyteläistä elämää Napolinlahden rannikolla Italiassa. Varakkaiden elämä oli kaikin puolin mukavaa seinämaalauksin ja mosaiikein koristelluissa atriumtaloissa. Rannikon asukkaat eivät tienneet, että vuosisatoja uinunut läheinen vuori alkoi osoittaa heräämisen merkkejä. Tulivuori Vesuvius purkautui vuonna 79. Purkauksen alle jäi tuhansia ihmisiä, joista osa hautautui tuhkan, kivien ja irtaimiston alle, osa kuoli myrkyllisiin kaasuihin. Tuon karmean luonnonkatastrofin vuoksi meidän jälkipolvien on mahdollista kävellä keisarien ajan roomalaisen kaupungin, Pompeijin, kaduilla, ja astua sisään sen talojen raunioihin. Kaupungin kaivaukset alkoivat vuonna 1748, ja vielä tänäkin päivänä osa kaupungista uinuu maan alla piilossa. Helsingin yliopiston Pompeji-projekti on tutkinut yhtä kaupunkorttelia, joka sijaitsee antiikin ajan Pompejin maantieteellisessä keskustassa. Vuonna 2002 alkaneen projektin tutkimuksista on vastikään julkaistu kokoomateos, jossa kerrotaan erityisesti korttelin upeimman rakennuksen, Marcus Lucretiuksen talon, runsaista löydöistä. Helsingin yliopiston Pompeiji-projektissa työskennelleet antiikintutkijat Laura Nissin ja Ilkka Kuivalainen kertovat Tiedeykkösessä pompeijilaisten arjesta ja juhlasta. Ja ennen muuta saamme kuulla, millaista elämä oli Marcus Lucretiuksen talossa juuri ennen kaupungin tuhoa vuonna 79. Jotta pystyisimme paremmin eläytymään tuohon aikaan, saamme tietoa myös Pompeijin katujen hajuista, tuoksuista ja makuelämyksistä. Kuulemme myös siitä, millainen oli ihanteellinen ihminen Rooman keisarikunnassa. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. HUOM! Ohjelma on tehty koronarajoitusten vuoksi osittain etänä, ja sen tähden ääni on ajoittain hieman kärsinyt. Tarkkakorvainen saattaa kuulla ohjelmassa myös yhden ranskanbulldoggin ja yhden shetlanninlammaskoiran tuhinoita ja puuskutuksia. (Kuva: Jens Köhler / All Over Press)

Metsäradiossa lähdettiin ulkoluodolle Helsingin edustalle. Kaupungin humu oli jäänyt taakse ja edessä siintää aava meri. Koirasaaressa retkeili Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viikko kääntyy kohti loppuaan, kun NRJ:n Aamussa vietetään perjantaita! Jannesta on tainnut nykyisen tilanteen takia kuoriutua taparikollinen. Jere taas halusi tarjota autokoululaisille mahdollisuuden tyhjään kaupunkiin! Mielessä myös liiallinen auttaminen, karanteeniunelmat ja Käännösbiisi!

Kaupungin kaduilla tepastelevat kesykyyhkyt eli pulut saattavat äkkiseltään vaikuttaa arkisilta linnuilta. Ne ovat kuitenkin monella tavalla jännittäviä eläimiä, ja niiden historia on täynnä yllättäviä tarinoita. Minna Pyykkö kävi puluretkellä Turussa lintututkija Timo Vuorisalon kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tiedätkö, mikä on Helsingissä valon kaupunginosa? Mitä vaikutuksia valosaasteella on ja mitä rakennusten väliin jää? Ida Kukkapuron ja Anni Korkmanin vieraana on arkkitehti ja Kruunuvuorenrannan valotaiteenkoordinaattori Marjut Kauppinen. Jaksossa selviää myös Suuren Fairphone -testin tulos.

Selvä homma, kaupungilla on digivisio, mutta miten siitä kerrotaan ihmisille? Millainen on Helsingin kaupungin ääni ja kuka sitä käyttää? Maailman toimivimman podcastin neljännen jakson vieraana on kirjoittaja, sisällöntuottaja ja Kaverin puolesta kyselen -podcastaaja Tiia Rantanen, jolta Mikko Rusama kysyy Karmaisevan Piinaavia Kyssäreitä. Muutoksesta viestiminen tarvitsee moottoriksi tarinan. Miten kaupunki voisi kertoa tarinoita, jotka ovat paitsi informatiivisia myös kiinnostavia? Jakson muutossankari on Lauri Hänninen, joka oli aikoinaan Rakennusviraston kuuluisan Twitter-tilin ylläpitäjä. Anna podcastista palautetta osoitteeseen maailmantoimivinpodcast@hel.fi

Itävallan Zell am Seehen on tehty Suomesta valmismatkoja jo vuosikymmeniä. Kaupungin keskusta on idyllinen ja tarjoaa paljon erilaisia ravintoloita. Kaprun ja Saalbach ovat hyvin lähellä ja ne kuuluvat samaan hissilippuun, joten päiväretkien tekeminen lähikohteisiin on helppoa. Kohteesta löytyy hyvin rinteitä myös aloittelijoille.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautellaan mieliin edellisen ohjelman sisältöä. Päivi Peittola kertoi miten häntä alkoi rukoiluttamaan erään palvelutalon kohdalla. Helsingin vapaakirkon johtava pastori Ari Korolainen kertoi omasta kasvustaan Kuopiossa ilman työtapaturmassa kuollutta isää. Ari avasi näkökulmia hengelliseen vanhemmuuteen ja rukousvastauksiin. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Annikki Heikkinen kertoo Varkaudessa toimivasta aamurukouspiiristä, jossa rukoillaan omien asioiden lisäksi kaupungin ja valtiollisten päättäjien puolesta. Hän kertoi myös aamuisen rukouksen ja Herran edessä viipymisen tärkeydestä. Näin Jeesuskin toimi. Ohjelman toinen osuus avaa Savonlinnan parhaaksi työskentelyn taustoja. Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma kertoo mistä siinä on kysymys. Eri elämänaloilta työskentelyyn osallistuneet olivat innostuneita. He asettivat viisi konkreettista tavoitetta, joilla kaupungin ajallista ja iankaikkista hyvää voidaan edistää. Työskentely niissä jatkuu. Ohjelman kolmannessa osuudessa Agape Europen Bailey Marks kertoi siitä mitä hän ja hänen vaimonsa Denise Marks olivat kokeneet ja nähneet Savonlinnan parhaaksi työskentelyssä. Denise johdatteli tuon työskentelyn vankalla osaamisellaan. Bailey sanoi, että tuo työskentely oli paras Euroopassa tähän astisista kaupunki työpajoista. On mahdollista toteuttaa vastaavia työpajoja myös muissa Suomen kaupungeissa yhdessä kaupungin eri alojen, kulttuurielämän, urheiluseurojen ja muiden tahojen kanssa. Tässä on eri kristillisille seurakunnille loistava mahdollisuus olla yhdessä siunaukseksi omassa kotikaupungissaan. Uskon askeleita ohjelmat sisältävät näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Niissä on näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Musiikkibisnes on muuttumassa yhä enemmän kasvottomien jättiläisten leikkikentäksi, mutta sykkiikö intohimoinen sydän vielä jossain formaattiradioiden ja suoratoistopalvelujen ikeessä? Lahen Ajat istutti mikrofonin äärelle kolme enemmän tai vähemmän suomalaiseen sekä lahtelaiseen musiikkikenttään jalanjälkensä sementoitunutta tekijää ja kuunteli sujuvasti, kun ammattilaiset puhuivat. Janin ja Teemun vieraina tuottaja Erno Laitinen (Haloo Helsinki!, Anna Abreu, Indica… ), ohjelmapäällikkö Samppa ”Lahti-Samppa” Rinne (ex-Sibeliustalo, nyk. Tamperetalo, Kaupungin äänet) sekä monitoimihahmo Sami Huttunen (mm. UGH-festivaali).

“Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” – Jeremia, luku 29, jae 7

Los Angeles - Enkelten kaupungin kimallus ja suunnannäyttäjien Rams by Lentopotkumies

Keskellä talven pimeimpiä viikkoja Ajatuksia kaupungista -podcast suuntaa katseensa kohti tunnelin päässä siintävää valoa. Lyhdyistä ja kaasuvaloista on siirrytty jo led-teknologiaan, mutta mihin kaupungin valaisu on kehittymässä? Entä miten kaupungin valaistusta suunnitellaan ja säädellään? Kaupungin valaistuksesta ja valotaiteesta on Nooran ja Jussin kanssa keskustelemassa valosuunnittelija Tiiti Hynninen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Kesäkauden toisessa jaksossa pohditaan merellistä Helsinkiä. Suljettuja saaria avataan, vanhoja satama-alueita rakennetaan ja Kruunuvuorenselän yli rakennetaan silta. Kaupungin rannat ja saaret ovat keskellä suurta muutosta, mutta ketä varten merellistä Helsinkiä suunnitellaan? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Eurooppalaisten suurkaupunkien voimakas kasvu lisää samalla mitalla myös sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia niiden slummiutuneissa ongelmalähiöissä. Ranskassa, noin Helsingin kokoisessa Toulouse’ssa on useiden asuntoalueiden tilanne kehittynyt jo niin vaikeaksi, että kymmenkunta niistä aiotaan purkaa kokonaan. Näille ongelmalähiöille leimaa-antavaa on rikollisuus, eristäytynyt, jo kolmannen sukupolven maahanmuuttajaväestö, uskonnollinen radikalisoituminen ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen. Kaupungin johto kamppailee kuitenkin ongelmalähiöiden pelastamiseksi. Niiden peruskorjaamiseen on investoitu jo 150 miljoonaa euroa ja aluejohto innostaa asukkaita osallistumaan itse oman asuinalueensa kehittämiseen. Toimiiko osallistuva demokratia, auttaako poliisivoimien lisääminen vai pitääkö ongelma-alueet yksinkertaisesti purkaa pois? Ismo Nykänen tapasi Toulouse Métropole'in asunto-ohjelman johtajan ja Le Grand Mirail -suurkaupunginosan pormestarin Franck Biasotton.

Kirsi Mentu 25.3.2018

Marko Martiskainen 18.3.2018

Rauno Kokkola 11.3.2018

Juha Lehtonen 4.3.2018

Kirsi Mentu 18.2.2018

Juan Gomez 18.2.2018

Jyri Uurtimo 11.2.2018

Marko Martiskainen 4.2.2018

Kaupungin ympäristötarkastajan mukaan vuoto ei aiheuta merkittävää riskiä lähistön asukkaille: ”Vedessä on lähinnä hirveä määrä bakteereja.” Lisää >> http://ift.tt/2DZO1OV

Miksi Helsinkiä ei voida rakentaa ylöspäin? Miksi asumme ahtaasti ja kalliisti? Apunen-podcastin kolmannessa jaksossa puhutaan kaupunkisuunnittelusta. Matti Apusen haastateltavana on Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Molemmat keskustelijat tiviistivät ohjelman lopuksi ehdotuksen kaupunkien korjaamiseksi 140 merkkiin. Kumman niistä tviittaisit? Anni Sinnemäki: “Annetaan ihmisten tehdä kaupunkinsa itse.” Matti Apunen: “Markkinat on maailman paras kiinteistönvälittäjä.” Anni...

Kotimaassamme ahkerin kymmenesosa juo puolet kaikesta viinasta. Trendikäs after work on jo monin paikoin korvautunut rouhealla after all-ilmiöllä! Meillä Jyväskylässä on yleistynyt niin sanottu after all-kulttuuri. Se on sillä lailla sukua after work-ilmiölle, että siinäkin juodaan viinaa, keskellä päivää. Sen verran olen löytänyt itsestäni harrastaja-antropologia, että verkkatakki on kauttaaltaan nukkaantunut. Lähipubissa kannattaa käydä. Siellä näkee aitoja suomalaisia omassa liemessään. Meillä suomalaisilla on harvaan asiaan mutkaton suhde, alkoholiin on. Sitä juodaan niin paljon kuin ehditään. Huolellisella tankkaamisella teemme yhä uudestaan toisistamme glamourmalleja ja sisäisiä sankareita. Olen nähnyt sen läheltä, kunnes luolan sisäilma on sokerihuurruttanut silmälasini jonkun toisen laseiksi. Vasta muutama vuosi sitten tohistiin, että after work-kulttuuri tulee Suomeen. Tarkoitti suoraan töistä ravintolaan purjehtimista. Tarjouskuohuviinejä kannettiin pöytään. Viereiseen pöytään teki hajuraon viimeistään tilaamalla rakastamilleen työkavereille aitoa shampanjaa. Jyväskylän korkeudelle after work ei koskaan ehtinyt. Jo silloin oli luontevampaa rytmittää työkaverin katseleminen humalan pyöristämin linssein muutamaan isompaan rykäisyyn vuodessa. Täällä seitinohut huppeli on itsensä kiusaamista. Vielä jos joku pyörittelee auton avaimia vihreässä teessä, niin johan tässä joutaa kotiin jo itsekin. Pikkujouluissa on seuraava mahdollisuus näyttää todellinen luontonsa, silloin viina penslaa karstat elimistöstä ja ihmissuhteista. Silti olin aavistuksen yllättynyt, että meidän muunnelmamme, tämä after all, on niin iso ilmiö täällä. Kaupungin suosituin halpaolutpubi on jo iltapäivällä kuhiseva pesä ja karaokelaitteisto on kaakotettu ääriasentoon. Kaikki tuntuu niin kauan tahmealta, kunnes itse on muuttunut saman tuntuiseksi. En tiedä muista kaupungeista, mutta after all-kulttuuri tuntuu voimistuvan Jyväskylässä koko ajan. Missään ei törmää niin sakeisiin ja pörheisiin puliukkoparviin kuin Jyväskylän keskustassa. He varistavat, kujertavat, sulkiaan toisiaan vasten. Kun yksi horjahtaa, koko retkikunta piirtää tampaten kävelykatuun kasinmallisen ikuisuusmerkin. Eivät ole maltaan haukkoja, nauttivat tasavaltaa. After all-kulttuuri elää meillä vahvasti myös monissa ravintoloissa. After work-ilmiöstä se eroaa niin, että työ ei ole mukana ajatuksen tasolla eikä enää edes tunteen tasolla. Työtä ei ole ollut herran aikoihin. Työkavereita oli joskus muinoin, mutta yhdenkään nimi ei tule just nyt mieleen. After all voisi tarkoittaa: jälkeen kaiken. Kaikki elämää joskus rytmittäneet asiat ovat poissa. Työ menetti merkityksensä, rytmi menetti luontaisen komppinsa. Toiset menivät ohituskaistalta ohi niin kovaa, että ei ehditty näkemään oliko bemari vai audi. Monesta pubista on tullut kohtu, jossa on aina tasaisen kosteaa ja lämmintä. Jos kaikki märkyys hulahtaisi nyt lattialle ja sitten vedettäisiin päivän valoon, itku ei ehkä loppuisi. Meillä on ihan oikeasti iso after all-ilmiö. Itsestä ei ehkä löytynyt sitä sitkeyttä ja voimaa, joku oli pehmentänyt tärkeät paikat. Mutta ei yhteiskuntakaan tullut vastaan. Työtä ei ollut, joku halusi lakaista syrjään. Piti luoda uusi oma kulttuuri. Silti tiedän, että moni odottaa selvää päivää. Semmoista, jolloin kaikki on hetken oudon kirkasta ja selkeää. Napanuora sieltä uudesta kohdusta on yllättäen niin pitkä, että pystyy kävelemään satamaan ja takaisin. Soittamaan lapselleen. After all on englantia. Se ei oikeasti tarkoita jälkeen kaiken, e-hei. Se tarkoittaa loppujen lopuksi, kuitenkin. Siitä voi jatkaa. Maallikkosaarnaaja Maasola

22- åriga Sanne Brännström från Pello visste redan som liten att Tornedalen är stället där hon trivs bäst. Nu läser hon till naturturismutvecklare. Gränslöstpanelen diskuterar om varför man lika gärna kan bo i Anttis som i Stockholm. Programledare och Reporter: Annika Lantto 22- åriga Sanne Brännström från Pello visste redan som liten att Tornedalen är stället där hon trivs bäst. Nu läser hon till naturturismutvecklare. Gränslöstpanelen diskuterar om varför man lika gärna kan bo i Anttis som i Stockholm. 22-vuotias Sanne Brännström Pellosta tiesi jo nuorena, ette hänelle kotiseutu Tornionlaaksossa on se paikka missä hän viihtyy parhaiten. Nyt hän opiskelee luonnonturismikehittäjäksi ja uskoo, ette syrjäseudulla on kestävämpi elää ko kaupungissa. Gränslöstpaneeli keskustelee miksi kaupunki on normi, ja miksi yhtä hyvin saattaa asua Anttiksessa ko Tukholmassa.

Tässä jaksossa vieraillaan www.somejam.fi tapahtumassa. Paikalla ovat kaikki panelistit, eli Jarno, Hannu, Juha ja Marcus Ajankohtaista: Nasa lähettää 3D tulostimen avaruuteen. Kyseisellä tulostimella on mahdollista kenen tahansa tulostaa, rahaa vastaan, edullisimmillaan oman kappaleen saa tulostettua 6000 dollarilla. http://techcrunch.com/2016/03/19/nasa-is-sending-a-3d-printer-to-space-that-you-can-use/ Googlen uusi sähköpostisovellus vastaa pian viesteihin puolestasi. http://thenextweb.com/insider/2016/03/19/okay-google-now-write-whole-email/ Facebookkin yrityksesi asiakaspalvelubotti. http://www.digitoday.fi/data/2016/03/19/facebookin-seuraava-paukku-on-app-storen-kaltainen-mullistus/20163080/66 Nokia Communicator  20 vuotta. http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2016/03/17/legendaarinen-commari-eli-nokia-communicator-20-vuotta--kerro-kokemuksesi/20163037/66 Miksi kaikkien pitäisi osata koodata tulevaisuudessa ja miten se auttaa melkein ammatissa, kuin ammatissa? http://mashable.com/2015/05/24/learning-code-jobs/?utm_cid=mash-com-fb-main-link#z6alrecfF5qz Teema: Keskustelua Hackathoneista ja koodaamisesta Haaste: Vain yksi panelisteista uskaltaa vastata kunnolla edelliseen haasteeseen ja syö 10 DaCapo patukkaa. Mutta miten käy, kuoriutuuko hänen kielestään nahka? Uutena haasteena on koodata jotain.