Podcasts about aallon

Artek on ollut merkittävä tekijä modernin muotoilun historiassa jo lähes vuosisadan ajan. Vuonna 1935 Helsingissä perustettu Artek on tunnettu erityisesti funktionaalisista huonekaluistaan, jotka yhdistävät kauneuden, käytännöllisyyden ja innovatiivisten materiaalien käytön. Nyt Artek täyttää 90 vuotta. Yrityksen perustajat, Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl, olivat visionäärejä, jotka halusivat luoda uudenlaista elinympäristöä, jossa taide ja teknologia yhdistyvät saumattomasti. Artekin nimi, joka on yhdistelmä sanoista "art", taide ja "tekniikka", kuvastaa heidän pyrkimystään integroida visuaalinen estetiikka ja käytännön ratkaisut. Alvar Aalto, yksi modernismin johtavista arkkitehdeista, on Artekin tunnetuin suunnittelija. Hänen huonekalunsa, kuten lukuisilla palkinnoilla palkittu Paimio-tuoli ja kuuluisa kolmijalkainen jakkara, ovat edelleen keräilykohteita. Aallon suunnittelufilosofia korosti ihmisläheisyyttä ja luonnonmateriaalien käyttöä, mikä oli radikaali ajatus aikana, jolloin teollisuusmuotoilu oli vasta kehittymässä. Artekin huonekalut ja valaisimet eivät ole vain esineitä; ne edustavat kokonaisvaltaista elämäntapaa. Kun tarkastelemme Artekin historiaa, näemme muutoksen voiman, joka muovasi modernia muotoilua ja asetti uuden standardin sille. Miten elinympäristömme voidaan rakentaa kauniiksi, toimivaksi ja inhimilliseksi? Mitä et tiennyt Artekista? Oliko Artek maamme ensimmäinen life style-brändi? Miten Artek vertautuu saksalaiseen Bauhausiin? Ohjelman vieraina ovat Antti Tevajärvi, Artek 2nd Cyclestä, Alvar Aalto Museon johtaja Jukka Savolainen, näyttelyintendentti Mari Murtoniemi ja Laura Larres Artekista. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Kahden pellen ruuhkan kokemusasiantuntijat kertovat tunteikkaasta vierailustaan Alvar Aallon yliopistokampukselle. Alussa myös keikkaraportti Stenarin Verson keikalta tammikuussa 2024.

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin.

Aaltojakkara on yksi modernin suomalaisen huonekalusuunnittelun ikonisimmista esineistä. Yhdessä puuseppä Otto Korhosen kanssa Aalto loi puuntaivusmenetelmän, joka näkyy myös vuonna 1933 suunnitellussa jakkarassa. Sen ja Aallon muiden huonekalujen menestyksellä Lontoon-näyttelyssä samana vuonna oli suuri merkitys hänen kansainväliselle maineelleen. 90 vuotta täyttänyttä jakkaraa on valmistettu jo kymmenellä vuosikymmenellä. Kulttuuriykkösessä mennään jakkaran kyydissä moderniin kotiin, julkisiin ja yksityisiin tiloihin, myös tunnetiloihin, sisustuksiin, muistiin ja nostalgiaan. J.P. Pulkkisen studiovieraina ovat sisustusarkkitehti Hanni Koroma ja valokuvaaja ja kuraattori Katja Hagelstam. Haastateltavana on myös Antti Tevajärvi Artek 2nd Cycle -liikkeestä.  Ohjelmassa kuullaan myös näytteitä Ilta Boisenin raportista Kööpenhaminan taideteollisuusnäyttelystä vuodelta 1952, Alvar Aallon esitelmästä Arkkitehtuurimme erityispiirteitä vuodelta 1953  ja arkkitehti Matti Itkosen näkemyksiä Alvar Aallon arkkitehtuurinäyttelyssä Jyväskylässä vuonna 1962.

Kalifornian San Bernardinossa järjestetty US Festival on muodostunut olennaiseksi osaksi 80-luvun isoa rock-saagaa. Erityisesti nelipäiväisen festivaalin Heavy Metal Day 29. toukokuuta 1983 on jäänyt aikakirjoihin Van Halenin riemumarssina kotikonnuilleen. Sekavan David Lee Rothin johtama show ei kuitenkaan ollut jälkeenpäin tarkasteluna päivän kohokohta. Sen sijaan eurooppalaiset lekat Judas Priest ja Scorpions osoittivat metallinsa laadun. Eikä päivästä toki muutenkaan käänteitä puuttunut, joten on aihetta tuolle konsertille oma Kasarin Lapset -jakso omistaa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Rudolf" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Ote Ilari Aallon ja Elina Helkalan teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen, Atena 2015. Lukija on Heikki Puskala. Mietteen on valinnut Nina Naakka.

Keskiajalla tien viitat ja opasteet olivat harvassa, karsitut puut saattoivat osoittaa matkantekijälle oikeaa suuntaa. Päivän mietelause on ote Ilari Aallon ja Elina Helkalan teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen, Atena 2015. Lukija on Joni Timonen. Mietteen on valinnut Nina Naakka.

Keskiajalla suomalaisten maailmankuva rakentui katolisen kristinuskon varaan. Vanhat yliluonnolliset voimat, tontut, Tapiot ja Ukko ylijumalat säilyivät kuitenkin olennaisena osana keskiajan ihmisen uskomusperinnettä. Päivän mietelause on ote Ilari Aallon ja Elina Helkalan teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen, Atena 2015. Mietteen on valinnut Nina Naakka. Lukijana Kaisa Ranta.

Matkanteko Ruotsin Itämaassa 1400-luvulla oli aikaa vievää ja vaarallistakin. Ilari Aalto ja Elina Helkala kertovat kirjassaan Matkaopas keskiajan Suomeen (Atena 2015), kuinka aikamatkaajan on mahdollista selviytyä pulmatilanteista. Mietteen on valinnut Nina Naakka. Lukija on Kaisa Ranta.

Aikamatkalle keskiaikaan halajava saattaa kohdata reissullaan yllättäviä haasteita. Päivän mietelauseessa annetaan vinkkejä matkalaiselle. Ote on Ilari Aallon ja Elina Helkalan kirjasta Matkaopas keskiajan Suomeen, Atena 2015. Mietteen on valinnut Nina Naakka. Lukija on Tuija Kurvinen.

Elias Erämaja, Suomen Ekonomien pääekonomisti kuvaa kierrettä, jossa Suomessa on EU:n korkeimmat rajaveroasteet, kitsaimmat verotaulukkojen indeksikorotukset sekä dramaattisesti heikentyneet nettopalkat. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen Ekonomit ry:n kanssa. (00:00) Elias Erämaja Suomen Ekonomit ry:n pääekonomisti (00:40) Siirtyminen työntekijäliittojen ja työnanatajaliittojen välillä on tavallista, Eliaksen ura (01:10) Suomen Ekonomit lähellä ekonomistien ajattelua ja palvelee Aallon, Hankenin ja myös Valtiotieteellisen ekonomeja. Ekonomien yleissopivuus (03:10) Ekonomien mediaanipalkat reaalisesti laskeneet vuosikymmenen taakse (03:57) Suomen huippukorkeat rajaveroasteet lähellä 60% ovat maailman raskaimpia (05:40) Keskituloisetkin Suomessa yliverotettuja eli yli 50% rajaveroilla. Ruotsi on keventänyt verotusta paljon (06:40) Ovatko suomalaisten palkat matalia nettona ja bruttona työn verojen vuoksi? (08:54) Nalle Wahlroosin ajatuskoe - verotetaan vapaa-aikaa! (09:57) Vuoden 2013 "väliaikaisen" solidaarisuusveron tulee loppua 2023 (11:47) Suomen korkea verotus suhteessa Ruotsiin ja EU:n keskeisiin kilpailijamaihin (14:20) Lafferin käyrä Suomessa - aliarvostettu talousteoria? (16:30) Verokeskustelun irrationaalisuus (18:50) Virolaiset tasaverotetut hyvätuloiset hylkivät Suomea verotuksen vuoksi (21:40) Hyvinvointialueiden vaikutus verotukseen (24:00) Kolme ekonomitoivetta hallitusohjelmaan - kohtuullisemmat verot, työperäinen maahanmuutto ja tuottavuus (28:00) Tuottavuus kuntoon! (29:50) Ostovoiman menetys pahassa ja hyvässä - 15 vuotta (33:34) Verotaulokon indeksikorotukset alle inflaation verotuksen kiristäjänä (34:15) Valtiovarainministeriön ennusteen ongelmat (35:05) Tiivistelmä ja outro #neuvottelija #neuvottelijat #ekonomistit #ekonomi #verot #verotus #tulovero

Sirkus Finlandia on saapunut Lahteen ja tiedottaja Jouni Aalto kertoi Radio Voimalla tiistaina huimista ja kurjistakin tilanteista, joita sirkuksen väki on viime aikoina kohdannut. - Yksi moottoripyöräesiintyjä tuli eilen illalla esityksessä alas, hänellä meni nilkka ja hän on nyt sairaalassa. Myös yksi pellemme sai sydänkohtauksen heti alkukiertueesta, mutta hän on jo tullut takaisin. Aalto availi myös kuljetukseen liittyviä ongelmia. - Meillä ei ole ihan tarpeeksi kuskeja, joten meidän piti ajaa tänäänkin tuplareissu. Sirkus Finlandian esitykset ovat kuitenkin Aallon mukaan täynnä taikaa. - Meillä on suomalaisia ja ulkomaisia esiintyjiä, Kolumbiasta ja Brasiliasta kaukaisimmat. Myös kalustoa on tullut lisää ja tekniikka on tullut paremmaksi. Kun menet telttaan sisään, siellä on valot ja äänet ihan vastaavat kuin missä tahansa teatterissa. Aalto muistuttaa, että tullessaan sirkukseen vieras huomaa ensin tuoksun. - Siellä on kahvia, popcornia ja hattaraa. Teltassa taas on sahanpuruja, niistäkin lähtee oma tuoksunsa. Tuoksut ja valot virittävät tiedottajan mukaan vieraan tunnelmaan. - Ja sitten kun sieltä tulee joku ihan ihmeellinen numero, niin siinä on se taika. Televisio on ihan hieno, mutta et sinä voi mennä sinne mukaan, Aalto kuvailee. Kuuntele koko haastattelu:

Jakson kuvat löydät joko Instagramista Arkkitehtuuriapodcast-tililtä tai Mediumista Aalto-kirjaston artikkelista. Seinäjoen Aalto-kirjasto on vuonna 1965 valmistunut kirjasto, joka edustaa Aallon ajatusta hyvästä kirjastosta. Kirjasto yhdistyy nykyään JKMM-Arkkitehtien suunnittelemaan laajennusosaan eli Apila-kirjastoon. Jaksossa isäntinä Arttu Muukkonen ja Pekka Pakkanen.

Samuli Knüpfer, Aalto-yliopiston omistajuuden professori keskustelee suomalaisten pääomista ja omistamisesta. Suomi on köyhä pohjoismaa, jopa sen jälkeen kun eläkerahastoinnin vaikutus on poistettu. 00:00 Intro: Suomalaiset tykkäävät tasapäistää tuloja ja varallisuutta enemmän kuin muut. Pääomamme mm. listaamattomissa yrityksissä on matala 00:45 Samuli Knüpfer - paluu Oslon kautta Lontoosta Helsinkiin. Näkyykö pääoma ulkomailla? 02:19 Aallon omistajuuden professuurin muodostaminen. Miksi omistajuus on pimennossa Suomessa? 03:15 Omistajuuden muotoja, omistaja kantaa viimesijaisen riskin 04:45 Ovatko suomalaiset omistajat vähävaraisia? Nettovarallisuusvertailu Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska 05:32 Ruotsi ja Tanska rikkaimpia nettovarallisuudessa, suomalaiset ja norjalaiset köyhempiä (poislukien öljyrahasto) 07:33 Rahoitusvarallisuusjakauma: suomalaiset ovat köyhiä, paljon talletuksia, vähän listaamattomia osakkeita 08:35 Listaamattomien yritysten veronkorotusten vaarallisuus vaaliteemana, työnantajayritysten määrän lasku jo nyt 10:05 Suomen Pörssin vähäverisyys11:49 Suomalaiset heikkoja talousosaamisessa, kilpailun kokeminen huonona asiana 15:28 Osakesäästötilin erinomaisuus, miten lisätä jo lasten osakesäästämistä 20:20 Kasvurahastojen ja muiden instituutioiden sijoitusten vertailu pohjoismaissa 22:40 Korkeat palkka- ja pääomaveroasteet Suomessa 25:35 Omistajuuden kehittäminen Suomessa 33:20 Vähäisenkin omistuksen suuri rooli käyttäytymisen ohjaamisessa 38:40 Suomalaisten riskin karttaminen näkyy talletusten suuressa määrässä 41:38 Suomen valtion omistukset ovat korkealla tasolla 44:33 Vaikuttavuussijoittamisen ja ESG-sijoittamisen rooli omistajuuden rinnalla 47:54 Outro #ekonomistit #neuvottelijat #neuvottelija #kansantalous #varallisuus #rikkaus #köyhyys #sijoittajat #bkt #Ruotsi #Suomi #Tanska #Norja Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Saara Aalto saapuu joulukiertueellaan Lahteen esiintymään Ristinkirkkoon yhdessä Lotilan musiikkiluokkien kuoron kanssa maanantaina 5. joulukuuta. - Lapset on meidän tulevaisuutemme toivoja. Lasten kohtalot ympäri maailmaa jotenkin liikuttaa ja on tällä hetkellä aika näkyvillä. Se että saamme lasten äänen kuuluviin tänä jouluna tällä kiertueella, on minulle henkilökohtaisesti tosi inspiroivaa ja tärkeää, Aalto kertoo ja jatkaa. - Rakastan lasten kanssa toimimista. Lapset on niin innostuvia, täynnä elämäniloa ja positiivisuutta. Aallolla on hyviä muistoja Lahdesta ja hän kertoo viettäneensä Lahdessa paljon aikaa. - Olen käynyt eri ravintoloissa ja kävellyt ympäriinsä. Minulla on hyvä fiilis Lahdesta. Laulaja muistelee kuitenkin haikeana jo kuopattua Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjaa. - Se oli silloin ainut paikka Suomessa, missä pystyi opiskelemaan musiikkiteatteria ammattikorkeakoulutasolla. No sitten se lakkautettiin ja nyt ei oikein ole vastaavaa paikkaa, vaikka Tampereellehan sitä yritetään rakentaa. Lahdella oli Aallon mukaan hyppysissään aikamoinen oma juttu. - Sitä en tiedä, miksi se piti lopettaa, mutta Lahti oli tärkeä musiikkiteatteri-ihmisille, Aalto muistelee. Kuuntele haastattelu. Kuva: Saara Aalto

Arkkitehti Elissa Aallon syntymästä oli 22.11. 2022 kulunut 100 vuotta. Miksi häntä on tutkittu niin vähän? Miksi myytti Alvar Aallon varjoon jääneestä arkkitehdista vielä elää? Millainen on nainen myytin takana? Pääsemmekö vihdoin eroon uhridiskurssista? Millaisia kuoseja tämä graafinen arkkitehti suunnitteli? Uuden Arkkitehti Elissa Aalto-teoksen kirjoittajat ovat tutkineet harvinaista lähdeaineistoa, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, piirustuksia ja valokuvia Alvar Aalto-säätiön arkistosta. Uudessa kirjassa nostetaan esille Elissa Aallon omaa ääntä, hänen pragmaattista ja toimeliasta persoonaa ja kansallisaarteen vaalijaa. Elissa Aalto ei ollut mikään uhri tai reppana, hän oli taitava pr-nainen. Ohjelman vieraina ovat Alvar Aalto-säätiön tuottaja Mari Forsberg, intendentti Mia Hipeli ja toimittaja Aila Svenskberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tietotekniikan professori Janne Lindqvist on menestynyt tutkijana tekemällä sekalaisesti kaikkea, mikä häntä kiinnostaa. Mutta mistä tietää, miltä sivupolulta löytyy se kaikkein olennaisin ongelma? Jos tutkijana haluaa muokata maailmaa, mitä reittiä se tehdään? Janne Lindqvist on Aalto-yliopiston tietotekniikan professori ja johtaa Helsingin yliopiston ja Aallon yhteistä HAIC-kyberturvallisuusinstituuttia. Lindqvist on myös ensi vuonna aloittavan Aallon teknillisen psykologian koulutusohjelman vastuuprofessori.

Aalto-yliopiston rahoituksen loppuvaiheen opiskelijat Mikko Hiltunen ja Henrik Liimatainen ovat rahoituksen #momentum-podcastin hosteja ja Aalto Finance Alumnin (AFA) jäseniä. Mikko on myös Aalto Financen hallituksen jäsen. He vertailevat podcastinsa vieraita: 1. Spekti, Samuli Huhtala, oli alkuvaiheessa uraansa rahoitusammattilainen mm. Nordeassa, mutta antoi uransa viedä kohti ammattimuusikon uraa, jossa hän toimii yrittäjänä. Hän sai harrastuksesta elannon, mikä on eräänlainen unelmatilanne. 2. Mikael Rautanen perusti lopulta vuonna 2021 menestyksekkäästi pörssiin listatun Inderesin, Suomen johtavan riippumattoman osakeanalyysiyrityksen ja mediatapahtumien järjestäjän. Hän harrastaa karpin kalastamista 3. Elias Rantapuska, Aallon rahoituksen laitoksen johtaja kävi McKinseyllä johdon strategiakonsulttina, ennen paluuta akateemiselle uralle, jota hän pitää erityisen mielekkäänä ja vapautta tuovana. 4. Sami Miettinen, Translink Coporate Finance Oy:n investointipankkiiri Mikko Hiltunen on ollut USA:ssa rakentamassa suomalaisen lonkeron myyntitarinaa ja Henrik Liimatainen on liikkeenjohdon konsulttiuraa BCG:llä rakentamassa. He kokevat että rahoituksen opiskelijat ovat yleensä riskin karttajia uransa suhteen mutta ovat valmiita kokeilemaan mm. osakesijoittamista jo opiskeluaikana esim. opintolainan turvin. 00:00-01:05 #momentum -haastatellut: räppäri, toimitusjohtaja, professori, investointipankkiiri eli Spekti Samuli Huhtala, Inderes Mikael Rautanen, Aalto Elias Rantapuska ja Translink Corporate Finance Sami Miettinen 01:06-31:38 Henrik Liimatainen, Mikko Hiltunen ja Sami Miettinen keskustelevat #momentum-podcastin vieraista sekä suhteuttavat omaa uraansa ja sijoitusfilosofiaansa niihin #momentum-podcast Spotify: https://open.spotify.com/show/71AVhWBbUjT6J1Y0enLtIU?si=c46907da465e4eb7 Apple: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/momentum/id1568215497 #sijoittajat #yhteiskunta #yritykset #neuvottelu #neuvottelijat #myynti Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Puhetta omistamisesta -podcast-sarjassa vieraana on tällä kertaa Aalto-yliopiston dekaani Timo Korkeamäki. Timo ja PwC:n Marko Korkiakoski keskustelevat muun muassa siitä, miksi omistajuutta ei ole tutkittu aikaisemmin, millaisia tavoitteita Aallon uudella omistajuuden professuurilla on ja kuinka ainutlaatuinen Aallon innovaation ja yrittäjyyden keskittymä on.

Kahden pellen ruuhka keskittyy juhlajaksossa erikoisteemaan eli Alvar Aaltoon. Miten Alvar Aalto liittyy esimerkiksi räp-musiikkiin ja skeittauksen alkuvaiheisiin. Kaksi rakennettujen ympäristöjen kokemusasiantuntijaa kertovat aiheesta omin sanoin ja täydentävät Kahden pellen ruuhka -podcastin suosittua Jyväskylä-trilogiaa. Spotify-soittolista. Instagram Aalto, Virpi Suutarin dokumenttielokuva Yle Areenassa Criterion Channel

Unikien teknologiajohtaja ja Aallon postdoc-tutkija Erkka Niemi kertoo itseohjautuvien autojen teknologian ja kilpailukentän nykytilan. Jakson videoversiossa on myös lyhyt Lidar ja edge computing teknologioihin perustuva Unikien kahden auton ohjaus- ja pysäköintidemo. Erkka käy läpi itseohjautuvuuden viisi tasoa, amerikkalaisten, kiinalaisten ja saksalaisten kilpailijoiden panostuksia- Esimerkiksi Tesla on arvostustasolla ja näkyvyydellä alan jättiläisiä, mutta sen kehitys ilman Lidar-sensoreita ja kilpailijoiden kymmenien miljardien vuotuista panostusta ei ole niin hyvä kuin yleisesti oletetaan. Niemi myös spekuloi Samin pyynnöstä myös Nokian entisen divisioonan Heren ja Applen tilannetta toimialalla. Unikie on kerännyt noin €20 miljoonan potin itseohjautuvien ajoneuvojen kehitystoimintaan mm. CapMan Growth ja Tesi-rahastoilta ja Business Finlandin ekosysteemirahoituksen kautta. Erkka povaa itseohjautuvuuteen merkittäviä edistysaskeleita Gartnerin hype-syklin pessimistisyyksistä huolimatta. #yritykset #sijoittajat #yhteiskunta #neuvottelijat Liity #neuvottelijat -yhteisöön Facebookissa tai Clubhousen Podcast ja tube-yhteisöön

Kiinan talous porskuttaa hyvässä vauhdissa kohti kommunistisen puolueen vuosikokousta, mutta euroalueen näkymiä varjostaa koronarajoitteiden nopea lisääntyminen. Miten Suomi pärjää talousnäkymien ristiaallokossa? Talousennusteita pistävät uusiksi pääanalyytikko Jan von Gerich, pääekonomisti Tuuli Koivu ja ekonomisti Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.

Pienen karanteenikirjakerhon "lievästi dystooppinen" mutta aavistuksen toiveikas syyskuu jatkuu tulevaisuuteen sijoittuvien romaanien parissa. Anne-Maija Aallon uutuusteos Korento tapahtuu tilanteessa, jossa ilmastokatastrofi on pyyhkinyt maapalloa, ylikansallinen hallinto on ottanut vallan, ja entisessä Japanissa vähäosaisiksi tuomitut osakansalaiset, kuten kirjan kertoja Satomi ja hänen ystävänsä Mai, siivoavat rantoja loputtomasta muoviroskasta viihtyisiksi ajanviettopaikoiksi yläluokalle. Podcastilla Anne-Maija Aalto kertoo prosessista, jolla Satomin ja Main tarina muuttui fantasianovellista meille tunnistettavaan ja pelottavan mahdolliseen tulevaisuuteen sijoittuvaksi romaaniksi. Kirjan kertoja ei tiedä siinä vallitsevasta tilanteesta ja yhteiskunnasta kuin sen siivun, jonka etäiselle saarelleen näkee. Kirjailija taas on rakentanut kokonaisen maailman, jota aikoo valottaa lukijoille eri näkökulmista tulevissa kirjoissa. Aallon romaanit on luokiteltu "nuorten aikuisten kirjoiksi". Vaikuttaako kohderyhmä kirjoittajan työhän, avaako se mahdollisesti erilaisia mahdollisuuksia kuin tyypilliselle oletetulle "aikuislukijalle" kirjoittaminen? Toimittaja Torikka on ollut huomaavinaan, että ns. nuorten nykykirjallisuus kokeilee erilaisia kerrontakeinoja ja luottaa yleisöön keskimääräistä aikuiskirjaa enemmän. Onko nuorten kirjallisuudessa enemmän vapautta, kun aikuiset eivät ymmärrä aina kiinnostua niistä? Anne-Maija Aallon kuva Arto Wiikari, Otava

Virpi Suutarin puoliso Martti Suosalo esiintyy dokumenttielokuvassa Alvar Aallon äänenä. Taiteilijapariskunta vieraili FUN Tampereen lähetyksessä. Kuuntele tästä.

Materiaalitutkijat ovat aina halunneet tehdä yhä toiminnallisempia materiaaleja ja saada niihin uusia ominaisuuksia. Mutta voisiko ”elottoman” materiaalin saada käyttäytymään ikään kuin se oppisi ärsykkeistä? Tähän haasteeseen tarttui Aallon polymeerifysiikan ja molekulaaristen nanorakenteiden professori Olli Ikkala yhteistyössä Tampereen yliopiston toiminnallisten materiaalien professorin Arri Priimägin kanssa. Tällaista opetettua materiaalia voitaisiin käyttää mm. pehmeässä robotiikassa. Jos mekaaninen robotti tarttuu kourineen pehmeään orgaaniseen näytteeseen, niin se voi musertua. Mutta Ikkalan ja Priimägin yhteistyö saattaa johtaa uudenlaiseen robotiikkaan. Esikuvana heillä on työssään mustekalan lonkerot. Niissä ei ole niveliä, ja ne pystyvät tarttumaan monenlaisiin asioihin. Aivan alkuun Olli Ikkala tutki oppimisen luonnetta – voisiko ehdollistumista, tottumista ja herkistymistä soveltaa materiaaleihin. Yksi tutkimuksen innoittaja oli sadan vuoden takaa Ivan Pavlovin koirakoe, jossa ehdollistumisen jälkeen neutraali ärsyke sai aikaan syljen erittymisen koiralta, vaikka se ei nähnyt ruokaa. Ensimmäiseksi kehitettäväksi materiaaliksi määräytyi hydrogeeli, joka oppi reagoimaan uuteen ärsykkeeseen. Pavlovin koirakokeen luontaista ärsykettä, ruoan näyttämistä, vastasi lämmitys ja neutraalia ärsykettä, kellon soittamista, taas geelin valaisu. Jotta materiaali voisi oppia, se tarvitsee muistin. Ehdollistuminen ja siihen kuuluva muistaminen tapahtuukin kultananopartikkeleiden välityksellä. Geelin lämmitys ja valaisu yhtäaikaisesti saavat nanopartikkelit järjestäytymään ketjuiksi, jotka muistavat sulatuksen. Kun oppiminen on tapahtunut ja geeliä pelkästään valaistaan, niin ketjut lämpenevät ja geeli sulaakin ilman lämmitystä. Tämän jälkeen tutkijat kehittivät nestekidemateriaalin, joka aluksi osasi tarttua esineisiin tai kulkemaan aluksi vain lämpötilan avulla, mutta joka sitten oppi reagoimaan vastaavasti valon avulla. Video liittyy juuri edelliseen. Materiaalitutkimuksesta apua kriisialueiden terveydenhoitoon Puusta saatava nanoselluloosa on erinomainen lähtöaine materiaalitutkimuksessa. Nanoselluloosapohjaisia materiaaleja käytetään paljon lääketutkimuksessa ja ensimmäisiä sovelluksia on siitä tehty haavanhoitovalmiste palovammapotilailla. Tuorein tutkimus on nanoselluloosan kylmäkuivaus. Aineksesta poistetaan vesi kokonaan kylmäkuivauksella. Yliperttulan ryhmä tutkii, kuinka erilaiset solut kestävät kylmäkuivauksen nanoselluloosan sisällä. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Tarkoituksena on saada erilaiset verituotteiden solut kestämään kuivaus, säilytys ja edelleen palautumaan ennalleen ja käytettäväksi kylmäkuivauksen jälkeen. Tällaisesta menetelmästä olisi valtava etu veren kuljettamisessa kriisialueille. Aivan samalla tavalla biopankkinäytteet voitaisiin säilyttää pienemmässä tilassa ja halvemmalla, kun kalliita typpitankkeja ei enää tarvittaisi. Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttula on tutkinut nanoselluloosaa pitkään. Hänellä on kymmenkunta patenttia ko. tutkimuksesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Minimalismista on kehkeytynyt lähivuosina muodikas ilmiö. Aallon harjalla surffaava Teemu Kunto saksi luottokortit kolme vuotta sitten ja päätti luopua lähes koko omaisuudestaan. Martina Akrenius ja Kunto pohtivat SalkunRakentajan podissa, mitä minimalismi tarkoittaa ja Teemu kertoo, miksi ryhtyi minimalistiksi. Montako tavaraa sinä omistat?

Sähköllä toimivien laitteiden, isojen ja pienten, määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Niistä jokainen tarvitsee akun, jonka valmistamiseen puolestaan tarvitaan harvinaisia maametalleja – mutta onko ne pakko kaivaa esiin maasta vai voisimmeko hankkia raaka-aineet kierrättämällä vanhoja akkuja? Aallon professori Ari Jokilaakso ja Outotecilla akkumetalleista vastaava teknologiapäällikkö Tuomas Van Der Meer kertovat, miten tällainen tulevaisuus on saavutettavissa.

Venetsian biennaali on yksi maailmaan tärkeimmistä nykytaiteen katselmuksista ja Outi Pieski on ensimmäinen saamelaisia edustava taiteilija näyttelyn kansallisissa paviljongeissa. Biennaalin Suomen paviljonki ottaa muutenkin etäisyyttä nationalistiseen, suomalaista taidetta esittävään traditioon. Pieskin teos on osa monikansallisen the Miracle Workers -kollektiivin teoskokonaisuutta, joka purkaa politiikan kansallisia realiteetteja. Taiteilija Outi Pieski ja saamelaista kulttuuriperintöä tutkiva, arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat Pietari Kylmälän vieraina.

Aallossa kehitetty valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Tulevaisuudessa se voi esimerkiksi terästää rehua ja keventää ruokavaliota laihduttajan avuksi. Vieraana jaksossa ovat Aallon professori Olli Dahl sekä Kari Vanhatalo Andtritzista, joka vie teknologiaa globaaleille markkinoille.

Selluloosasta kehrättävä Ioncell on ympäristöystävällinen vaihtoehto puuvillalle ja keinokuiduille ja sen raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä. Aallon työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen sekä Marimekon design- ja tuotekehitysjohtaja Minna Kemell-Kutvonen pohtivat, mitä Ioncell voi tarkoittaa tekstiiliteollisuudelle ja Suomelle, mitä kuluttajat haluavat vaatteilta ja materiaaleilta tulevaisuudessa, ja voiko maailman parantaminen olla vaateteollisuudelle myös hyvä bisnes.

Alvar Aalto. Kansainvälisesti tunnustettu arkkitehti. Modernismin kärkinimi. Mestari, maestro. Monilahjakkuus. Aallon kohdalla superlatiivitkaan eivät tunnu aina riittävän. Aallolla on ollut valtava vaikutus paitsi suomalaiseen arkkitehtuuriin, myös modernismin kansainväliseen kehitykseen. Hän on ollut varsin valovoimainen ja vaikuttava hahmo hyvin pienessä maassa Euroopan laidalla. Mutta miten Aallosta rakentui näin ikoninen hahmo? Minkälaiset ainekset hänen arkkitehtuurissaan tekevät siitä erityistä ja erilaista kuin muut saman ajan rakennukset? Ajatuksia kaupungista kirjoittaa näin joulunalusviikolla oman, vielä melko haparoivan evankeliuminsa valon mestarista Alvar Aallosta ja Aallon merkityksestä meille nuoremman sukupolven edustajille. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Tällä viikolla samat aiheet kuin niin monta kertaa ennenkin: keskusta, irtisanomislain viimeisimmät käänteet ja vihreiden puheenjohtajatilanne Aallon eroilmoituksen jälkeen. Vieraana Joonas Könttä (kesk).

Seuraako Suomi ensi keväänä Ruotsin vaalien esimerkkiä – vai toisin päin? Viikon somekohuista tuloksena taas potkuja. Harkimo julkaisi kirjan tilataksista. Entä miten vihreät pärjäävät puheenjohtajan poissaollessa?

Tekoälyn kehitystä sekä historiaa voidaan hahmottaa tapahtuneeksi ja tapahtuvaksi kolmessa aallossa. Ensimmäisessä aallossa sovellukset seuraavat ennalta annettuja ohjeita. Toisen aallon järjestelmä kykenee tulkitsemaan tilastollisia malleja ja oppimaan suuren datamäärän avulla. Kolmannen aallon teknologia on mukautumiskykyistä ja autonomista. Miten tällainen teknologia muuttaa yhteiskuntaa? Juuso Pekkisen vieraana on Curious AI -yhtiön perustaja Harri Valpola. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää nk. yleinen tekoäly. Lisäksi ohjelmassa pääsee ääneen roboteista ohjelmasarjan toimittanut Jukka Mikkola. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Millainen pelaaminen on muodikasta, ja mikä on seuraava trendi? Osallistu keskusteluun! Äänitetty 18.8.2018. Äänessä Markus, Konsta ja Julius

Millainen pelaaminen on muodikasta, ja mikä on seuraava trendi? Osallistu keskusteluun! Äänitetty 18.8.2018. Äänessä Markus, Konsta ja Julius

Henrietta Kekäläinen hyppäsi hiljattain lentokoneesta ja pitchasi matkalla maahan yritystään Carbo Culturea. Miten ihminen, joka heti lukion jälkeen lähti Intiaan, koska ei jaksanut länsimaista meininkiä, päätyi kasvuyrittäjäksi Kaliforniaan? Puhumme Henrietan kanssa hänen diplomaattihaaveistaan ja niiden hylkäämisestä, Aallon startup-yhteisön löytymisestä, Rails Girlsistä, Mehackitista sekä Singularity Universitystä, jossa idea Carbo Culturesta syntyi. Henrietan yrityksen on tarkoitus olla mukana pelastamassa maailma ekokatastrofilta muuttamalla jätteiden hiiltä maanparannusaineeksi. Miksi hän päätti rakentaa paljon materiaa ja pääomaa vaativia biohiililaitoksia sen sijaan, että koodaisi applikaatioita? Entä miten hän aikoo skaalata startupinsa siihen mittakaavaan, että sillä on vaikutusta? Ja vielä laajemmin: milloin ja millainen yritys on oikea työkalu vaikuttaa isosti maailmaan, milloin taas on parempi tehdä muuta? Hyviä kuunteluhetkiä.

Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala. – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee. Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa. Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty. Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti. Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

Miksi vihreät eivät kehtaa olla porvareita? Onko jatkuva kasvu mahdollista? Pitäisikö suomalaisten tehdä enemmän vai vähemmän töitä? Kannattaisiko robotteja verottaa? Matti Apusen vieraana vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto. Ohjelman lopuksi molemmat tiivistivät 140 merkkiin pelastusohjeensa robotisoituun tulevaisuuteen. Kumman sinä twiittaisit? Aallon twiitti: “Robottien maailmassa meidät pelastaa koulutus, osaaminen, tiede, ihmisten perustoimeentulon takaaminen ja rakenneuudistukset.” Apusen...

Tässä jaksossa juttelen tohtori Ilana Aallon kanssa.  Ilana on koulutettu ammattijärjestäjä ja kulttuurihistorioitsija. Ilanan kirja Paikka kaikelle (2017) on katsaus kotien tavaramaailmaan. Se kertoo yltäkylläisyydestä, runsaudenpulasta ja tavaratulvasta, jotka saavat meidät haluamaan omasta elämästämme lomalle. Kirja selittää, miksi keittiön kaapit ovat täpötäynnä muovikippoja ja astiasarjoja ja miksi vain talouden nainen tietää, mistä tavarat löytyvät. Haastattelu tehtiin kahvilassa, joten taustalta kuuluu elämän ääniä - kiitos niistä Turun mainiolle Fabbes Cafelle!  *** LATAA ILMAINEN VALMENNUSKURSSI STRESSINHALLINNASTA: https://stressivapaajohtaja.com/videovalmennus/ © Zeno Integral Coaching® 2017 

Neljäkymmentä vuotta sitten maamme tunnetuin arkkitehti Alvar Aalto menehtyi 78-vuotiaana. Aalto on nykysuomalaiselle tutuin varmaan Aalto-maljakosta. Maljakon nimi ei tule sen aaltoilevista muodoista, vaikka niin luulisi. Maljakko syntyi 1936 Karhula-Iittalan lasitehtaan suunnittelukilpailuun ja tarinan mukaan tekijät Alvar Aalto ja hänen suunnittelijakumppaninsa ja vaimonsa Aino Aalto saivat sen muotoihin innoituksen saamelaisten naisten perinteisestä puvusta. Niinpä kilpailutyön nimi oli Eskimonaisen nahkahousut. Aalto tiedetään meillä maailmankuuluna arkkitehtinä, mutta maailmalla nimi yhdistetään Alvar Aalto –museon johtajan Tommi Lindhin mukaan nimenomaan taideteolliseen suunnitteluun, maljakoihin, tuoleihin, valaisimiin jne. Aalto itse korosti näiden sisustusesineiden suunnittelun olleen aina alisteista arkkitehtuurille. Aalto-maljakon kolmas nimi onkin Savoy-maljakko, koska Aallot suunnittelivat vuonna 1937 avatun ravintola Savoyn sisustuksen, johon vaasi kiinteästi kuului. Katajanokalle vuonna 1962 valmistunut Enso Gutzeitin valkoinen kuutiomainen pääkonttori on yksi Aallon kiistellyimpiä rakennuksia. Aivan pääkonttorin läheisyydessä sijaitsee noin sata vuotta aiemmin valmistunut Uspenskin katedraali ja muita vanhoja rakennuksia, joten modernia kuutiota on helppo pitää paikkaan sopimattomana ja jopa rumana. Arkkitehtuurin tuntijat tapaavat vastata tähän kritiikkiin niin, että siinä ”Aallon modernismi käy dialogia Uspenskin katedraalin kanssa”. Miten talot käyvät dialogia? Millaista on arkkitehtuurin kieli? Nyt pitää pyytää arkkitehtiä ja Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukalaa vastaamaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Alvar Aalto sanoi aikoinaan että "muoto on mysteeri joka väistää määritelmiä mutta antaa ihmiselle hyvän olon." Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan siitä , miten suomalainen arkkitehtuuri voi tänäpäivänä?. Arvostetaanko suomalaista rakennustaidetta maailmalla yhtä paljon kuin Alvar Aallon päivinä? Määräkö arkkitehtuurissa raha, trendit vai estetiikka? Vieraina ovat ovat arkkitehdit Julius Jääskeläinen ja Rainer Mahlamäki.