Podcasts about pasilan

Toukokuussa metsät, suot, pellot ja rantataniityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Kukkuuko käki, suurraako kehrääjän rukki ja kirskuvatko tervapääskyt? Luonto-Suomen teemaillassa Muuttolintujen kevät pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja, aikatauluja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt ja mikä lintujen kevätmuutossa kiehtoo? Kerro meille tai kysy kevään muuttolinnuista. Asiantuntijoina Espoossa Suomenojan lintualtaalla on Aleksi Lehikoinen ja Aki Aintila. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Paavo Häikiö. Äänisuunnittelija Petri Hårdh. Kuva: Olli Koski / Yle

Luonto-Suomi muuttuu tällä kertaa hyväntekeväisyyslähetykseksi. Keräämme varoja lähimetsien suojeluun yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Miksi lähimetsiä on tärkeää suojella? Millaisia ekosysteemejä metsät ovat? Soita lähetykseen ja kerro omasta lähimetsästä tai kysy asiantuntijoilta. Nuuksion metsästudiossa ovat Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen ja tutkimusjohtaja Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja äänitekniikasta vastaa Tommi Slotte. Pasilan studiossa Paavo Häikiö.

Hengitys, helmi, avain, syöpä, kissa.

EU sai sovittua kymmenennestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Uudet pakotteet kohdistuvat henkilöihin ja yhteisöihin, jotka tukevat sotaa, levittävät propagandaa tai toimittavat Venäjälle sen sodassa käyttämiä lennokkeja. Listalla on yli sata henkilöä tai yhteisöä sekä kolme venäläispankkia. Iskeekö EU:n kymmenes pakotepaketti riittävästi Venäjään? EU-komissio rakentaa esitystä vihreän siirtymän vauhdittamiseen tähtäävästä teollisuusohjelmasta. Pitäisikö teollisuusohjelmassa sallia laajat eurooppalaiset valtiontuet? Rahoittaisiko jokainen EU-maa itse omat valtiontukensa, vai käytettäisiinkö tukiin olemassa olevia EU-rahastoja? Vai rahoitettaisiinko niin sanottu suvereniteettirahasto EU-maiden yhteisellä velalla? Onko suvereniteettirahasto Suomen etujen mukainen, vai Suomelle epäedullinen? Brysselin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Nils Torvalds (r.). Pasilan radiostudiossa on Laura Huhtasaari (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Blomis on tällä kertaa muistellut wanhoja avaruusaiheisia tv-sarjoja ja pohtinut avaruuden syvintä olemusta. Mutta miten tv-sarjat muka nivoutuvat luontoaiheiseen podcastiin ja onko itseoppinut luontonauttimme muka jo kuvannut taivaallisen vihreän kuulan? Tai edes nähnyt. Avaruus on houkuttanut Blomista jo pikkupojasta lähtien ja tekee sitä edelleen. Ja siksi hän haluaa avata meille avaruuden ikkunan, jotta näkisimme nimittäin. Jakso on omistettu Antero Helasvuolle, jonka nerokkuudesta kaikki Star Trek -fanit ovat saaneet nauttia hänen erinomaisissa suomennuksissaan. "Space, the final frontier" kääntyi Anteron omien sanojen mukaan vähän hihitellen suomenkielelle muotoon ”Avaruus, tuo käymättömistä korpimaista vihoviimeinen”. R.I.P. Antero Helasvuo ja hyvää matkaa sinne jonnekin. (kuvassa komeetta PanStarrs, jonka Blomis kuvasi Pasilan tornin yltä jokunen vuosi sitten)

Työmarkkinakierros tiivistyy, mutta ay-liike tuntuu yllättävän hajanaiselta. Insinööriliiton neuvottelujohtajasta muutaman mutkan kautta AKT:n puheenjohtajaksi päätynyt Ismo Kokko pohtii sivupersoonien vieraana eri liittoja yhdistäviä ja erottavia asioita. Keskustelussa sivutaan myös vaaleja ja niiden vaikutuksia työmarkkinoihin. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Intia on kuuminta hottia – monella tapaa. Alkukesällä maata on piinannut korventava helle. Intian Kolkata on lämmennyt eniten maailman suurkaupungeista, joita tarkasteltiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vertailussa. Silti Intia ahmii hiiltä kasvavaan tarpeeseensa. Aurinkovoimaloita rakennetaan nopeasti, mutta kilpajuoksu on armoton: nousevan talouden on saatava koko ajan lisää energiaa. Ukraina sota ei ole sille este ostaa Venäjältä halpaa hiiltä. Intian merkitystä ilmastopalapelissä ja maailmanpolitiikassa saapuu selvittämään ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Pasilan studio on viileä mutta Jenny pohtii, voisiko Intia auttaa meitä ymmärtämään, miten kamalaa kuumuus voi olla? Entä onko se itse tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tänä vuonna romanipäivää juhlitaan mm. konserteissa Tikkurilan kirkossa ja Jyväskylän helluntaiseurakunnassa. Pasilan kirjastossa vietetään romanikulttuurin iltaa keskiviikkona 6.4. Mutta minkälaisia ajatuksia romaniväestöllä on kansainvälisestä juhlapäivästään ja sen viettämisestä? Toimittaja on Jaakko Laakso.

Huom! Jaksossa esitetyt näkemykset ovat allekirjoittaneiden henkilökohtaisia, subjektiivisia kokemuksia ja mielipiteitä. Woke herättää tunteita. Oikeisto mylvii ja ihmettelee, miksi valkoisen miehen sanat televisiossa satuttavat enemmän, kuin Pasilan tornissa levyjä pyörittävän DJ:n. Jokaisella valtakunnan aktivistilla, poliitikolla, journalistilla ja Twitter-käyttäjällä on myös oma näkemys asiaan. Samaan aikaan Tiikeri ja Varjosoturi pohtivat, miksi nämä tuhannet suomalaiset luulevat toinen toistaan paremmin tietävän mikä terminologia on oikein ja mikä ei. Jos etiikka on tulkinnanvaraista, eikö “Case Sannikassa” ole ennemminkin kyse mielipiteistä? Ja mielipiteet ovat kuitenkin eri asia kuin fakta? Myös iltapäivälööpeissä roikkunut termi “hereillä oleminen” ihmetyttää. Mitä edes tarkoittaa olla woke? Onko kyseessä todellinen ideologia? Vai onko termi median ja oikeiston ase, jota voi hyödyntää sodassa intersektionaalista feminismiä vastaan?

Saarna Hyvän toivon kappelissa 8.8.2021Matt. 11: 20-24Päivän evankeliumissa Jeesus saarnaa kiehtovalla tavalla kaupungeille. Korasin, Betsaida ja Kapernaum saavat moitteita, Tyros ja Sidon kehuja. Kaupungeista tulee ilosanoman todeksi eläjiä.Kristinusko on alun perin syntynyt Lähi-idän kaupungeissa; Rooman, Efesoksen ja Korintin kaduilla. Se on syntynyt uskontojen ja aatteiden mosaiikin keskellä. Viime vuosisadalta lähtien olemme myös täällä Suomessa liikkuneet kohti samantapaista henkistä maisemaa. Maaseudun elämäntapaan rakentunut yhtenäiskulttuuri on murtunut. Maaseudulta ollaan muutettu moniarvoisiin kaupunkeihin. Karjan kutsuhuuto on vaihtunut ratikoiden kirskunaksi.Kaupungistuminen on iso muutos sekä Suomessa että koko maailmassa. Monessa mielessä elämme kaupunkien aikaa. Mitä evankeliumin kuuleminen voisi käytännössä tarkoittaa tässä ajassa, tässä kaupungissa? Millainen sanoma meidän pitäisi Helsingissä kuulla ja miten tehdä siitä totta?I Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tanssiaAloitan yhteisöllisyydestä. Olen itse Helsingissä kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti junantuoma. Kolmisenkymmentä vuotta tulin junalla Vaalasta Helsinkiin. Kannoin Rautatieasemalta kamani rinkassa opiskelijakämppääni Dommalle, Hietaniemen hautausmaan kupeeseen. Karussa huoneessa ei ollut edes patjaa. Myös oma elämäni tuntui pitkään tyhjältä. En oikein löytänyt paikkaani isossa kaupungissa. Vaikka seinien takana asui naapureita, yhteys puuttui. Vähitellen se kuitenkin löytyi, ja nyt olen iloisesti stadilainen. Kannatan kyllä edelleen jääkiekossa Oulun Kärppiä mutta fudiksessa tunnustan HJK:n värejä!Kaupungissa voimme valita ne yhteisömme, joihin haluamme kuulua. Täällä on tilaa luoda omannäköistä elämää. Jumala on luonut meidät yksilöiksi. Kaupungissa luomistyön rikkaus pääsee valloilleen. Parhaimmillaan kaupunkielämä on vähän kuin luovaa tanssia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.Yhteisöjen valitsemisen tanssilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Lukemattomien omannäköisten ihmisten ja ryhmien keskellä iso kysymys on, miten säilytämme kosketuksen yhteiseen elämään. Tästä kirjoittaa hienosti historiantutkija Francis Fukuyama kirjassaan Identiteetti. Kaupungissa on mahdollista löytää omannäköisiä ryhmiä, mutta samalla omat näköalani voivat kaventua. Siksi tarvitsen aktiivista asettumista toisen asemaan.Kristityn kutsumus on rakentaa yhteisöjä, jotka eivät saa voimaansa toisten asettamisesta oman ryhmän alapuolelle. Olemme erilaisia mutta samanarvoisia. Voima syntyy yhteydestä, ei ulos sulkemisesta. Tämä on näkymme myös täällä Hyvän toivon kappelissa.II Polis-tiikkaa kaupungissaYhteisöjä tarvitaan, sillä yksinäisyys on Helsingissä todellinen kipupiste. Keskellä kaupungin kuhinaa voin olla myös todella yksinäinen, niin kuin minäkin olin Domman opiskelijakämpässäni. Kiire, kilpailu ja työn paineet ajavat myös ihmisiä syrjään, tuntemaan itsensä tarpeettomiksi.Syrjäytyneiden ihmisten kasvot ovat Kristuksen kasvot. Jumala kutsuu meitä kutomaan yhteyksiä ja rakentamaan yhteisöjä kaupungin keskelle. Yhteisön rakentaminen voi lähteä vaikka siitä, että moikkaan tuttuja ja tuntemattomia kotipihallani. Silloin tuntemattomista voi vähitellen tulla tuttuja. Tuttujen ja tuntemattomien auttaminen kadulla ja muut pienet hyvät tahdon eleet kutovat myös meitä yhteen. Tästä hyvä esimerkki oli vähän aikaa sitten Hesarissa. Pyörällä Pasilan asemalla kaatunut kertoi siinä saaneensa ylitsepursuavan ystävällistä apua monelta ihmiseltä.Kristityn kutsumusta on myös toimiminen verkostoissa. Niin kuin Jeesus evankeliumissa julistaa, pelastus ei tarkoitettu vain omalle sielulleni. Se on tarkoitettu myös yhteisöille. Siksi kaupunginosaliikkeet ja taloyhtiöt, kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ovat hyviä paikkoja kristityn kutsumuksen toteuttamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Yhteisöjen rakentamisessa tarvitaan myös politiikkaa. Politiikka-sanan juuret ovat kreikan polis-sanassa. Se tarkoittaa kaupunkia. Laajasti ajatellen politiikka on hyvän kaupungin rakentamista. Sitä tapahtuu puolueiden kautta, mutta se tarkoittaa kaikkea yhteisten asioiden hoitoa. Kun mahdollisimman moni on rakentamassa hyvää kaupunkia, estetään monien jääminen yhteisöjen ulkopuolelle.III Hetkessä eläminen kiireen keskelläYhteisöllisyyden lisäksi toinen tärkeä kysymys kaupungissa on aika. Usein kaupungissa on kiire. Kiire kertoo, että ihmiset touhuavat monenlaisia asioita. Tässä on paljon hyvää. Touhu synnyttää uusia ideoita, saavutuksia ja työtä.Tiukat aikataulut kuitenkin myös ajavat meitä ahtaalle. Ne ruokkivat stressiä ja estävät meitä elämästä nykyhetkessä. Aina pitäisi olla jokin projekti vireillä! Elämän eläminen edeltä käsin estää Jumalan läsnäolon kuuntelemista nykyhetkessä. Jumalan aika on nyt.Suunnittelemisen ja varmistelun sijaan Jumala kutsuu meitä spontaaniuteen. Spontaanit kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat yksi suuri kaupunkielämän lahja. Kadun vilinän keskellä vaihdetut sanat ja hymyt koskettavat. Ne vahvistavat syvässä mielessä kokemusta yhteisestä kaupungista, yhteisestä ihmisyydestä.Kiireen keskellä tarvitaan ihmettelyä. Kaupungissamme on lukemattomia Jumalan ihmeitä: rakennusten muotoja, taidegallerioita, bändien keikkoja, puistoja, patsaita. Niiden ihmettely kirkastaa niiden merkityksen ja Jumalan luomistyön kauneuden. Ihmettely vie meitä kohti ilmiöiden sisintä, niin että emme jää vain pintaan.Kiire pitää välillä katkaista, muistuttaa itseä siitä, että lopulta meillä ei ole kiire mihinkään. Yksi hyvä tapa tähän on hengitys. Kiireisessäkin hetkessä voin pysähtyä hengittämään sisään ja ulos ja tuntemaan Pyhän Hengen sisälläni. Henki tuntuu hengityksessä. Lopuksi: kiireen ja asioiden paljouden keskellä pysähtyminen auttaa myös näkemään olennaisen. Se palauttaa meidät rakkauden luo, josta kaikki kumpuaa. Rakkaus vie meidät kaupungin sykkeeseen, sen iloon ja tuskaan. Siellä, kaupungin keskellä, Jumala tarvitsee meitä. Ja siellä, kaupungin keskellä Jumala on läsnä.

Kokoontumisrajoitukset jatkuvat suuressa osassa Etelä-Suomea. Australian rajat pysyvät kiinni koronan takia. Selkosanomat teki kysymyksiä puolueille kuntavaaliaiheista. Yle on päättänyt säilyttää Pasilan linkkitornin. Itä-Suomessa satoi perjantaina lunta.

Kunnon ukkosrintama salamoineen aiheuttaa aina monenlaista keskustelua. Suuret ja korkeat rakennukset ovat paikkoja, joihin salamat usein iskevät. Pasilan linkkimasto lienee yksi tunnetuimmista rakennelmista, joihin salama on iskenyt useammankin kerran. Mutta miten on luonnossa? Onko mahdollisesti jonkinlaista kukkulaa, kalliota, peltoa tai järven lahtea, joka jostain syystä voisi olla altis useammalle salamaniskulle, siis vuodesta toiseen. Voiko suuri puu kestää useamman iskun? Luumäen Salosaaressa on niemi, johon Joska Laineen mukaan salamat ovat vuosien saatossa jättäneet useamman jäljen. Juha Laaksonen lähtee hieman epäillen matkaan tutkimaan asiaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Aiheena Mall of Tripla, Joker ja Oscar-raati, Eddie Van Halenin kurkkusyöpä plektrasta, 6 Million Dollar Man ja 8K-telkkarit.

Pasilasta on kaavailtu Helsingin uutta keskusta jo 1960-luvulta lähtien ja uusi aikakausi käynnistyy, kun Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Keski-Pasila tornitaloineen, asemineen ja kauppakeskuksineen valmistuu 2020-luvulla. Mutta millaisia vaiheita junaradan ensimmäisen pysäkin liepeillä on oikein ollut? Ja kuka se Pasi on? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Television lapset alkaa! Ensimmäisessä jaksossa keskustellaan suomalaisen tv-satiirin virstanpylväästä Pasilasta. Studiossa juontaja Anton Vanha-Majamaa, esseisti Silvia Hosseini ja Pasilan luoja Atte Järvinen. Osta Television lapset -esseekokoelma.

Jakson aiheena ovat Kurdilaiset kirjat ja julkaisemme sen sekä suomeksi että kurdin kielellä. Vieraanamme on kirjailija, Kurdiliitto ry:n puheenjohtaja ja tietojärjestelmäasijantuntija Welat Nehri.Lukeminen, kirjat ja opiskelu eivät ole itsestäänselvyyksiä. Miksi näitä mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää?Pasilan monikielisen kirjaston kokoelmissa on teoksia yli 80 kielellä lapsille, nuorille ja aikuisille. Kurdilainen painettu kirjallisuus ulottaa juurensa 1100-luvulle asti.Kirjasuositus:Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? Vieraile myös hänen sivustollaan: http://nehri.net/

PBC:n E3-hypejuna on siirtynyt Toijalan ja Pasilan kautta PC Gaming Show'n kohdille. Millaista tarjontaa onkaan herrarodun laitteille luvassa E3-stagella ja miten Epicin läsnäolo näkyy mahdollisesti tapahtumassa? Kuuntele ja saat mahdollisesti oikeat vastaukset jo nyt, päiviä ennen varsinaista tapahtumaa! Muista myös … Lue loppuun →

PBC:n E3-hypejuna on siirtynyt Toijalan ja Pasilan kautta PC Gaming Show’n kohdille. Millaista tarjontaa onkaan herrarodun laitteille luvassa E3-stagella ja miten Epicin läsnäolo näkyy mahdollisesti tapahtumassa? Kuuntele ja saat mahdollisesti oikeat vastaukset jo nyt, päiviä ennen varsinaista tapahtumaa! Muista myös … Lue loppuun →

Uutta materiaalia sekä päivitystä taas tulossa - tällä kertaa AIVAN UUDEN INTRON KANSSA!!! Eli nyt saatiin vihdoin ja viimein vähän musiikkia ja podcastia upgradettua, tosin ironisesti tuossa alussa oli väärä mikkiasetus päällä ja äänenlaatu on.. noh ei ehkä parasta, mutta se ei estä meitä julkaisemasta tätä loistavaa jaksoa. Tässä jaksossa käydään läpi meidän uutta logoa, joka tulee kohta, uutta podcast introa (jonka kuulette), Pasilan terveiset ja päivitykset, että miten Samilla ja Teemulla mennyt siellä, closattiin uusi projekti tulevalle työntekijälle ja meidän firman norsusta vähän (??) Ottakaa kuunteluun, pistäkää volat vähän kovemmalle podcastin intron jälkeen ja nauttikaa kuten aina!

Whaddap ja uutta jaksoa vähän aikasemmin tällä viikolla, koska tämä viikko on hieman lyhyempi ja meillä on paljon puhuttavaa! Vai onko? Samin ja Teemun Pasila-seikkailut jatkuvat ja projektia tehdään sekä palavereissa istutaan. Tämä on sitä tyypillisintä työtä mitä tehdään. Eli töitä ja palavereja, siinä välillä tottakai pienet smashit ehkä, mutta mutta.. Ollaan saatu nyt muute myös tavaks lähtee keskiviikkoisin aamulla lenkille! Lenkin pituus noin 5-10km! Eli voitte bongata meiät juoksemassa joka keskiviikko! Tämän lisäksi puhutaan vähän miten sopimuksia kuuluu neuvotella ja miten me tehtiin sitä, millainen logo halutaan ja miten me hankitaan se. Tämän lisäksi on tulossa aivan mahtavia uusia podcast jaksoja, joten olkaa kuulolla!

Tämä on Photobooks from Finland podcast. Esittelemme Valokuvataiteen museossa 23.8.–18.11.2018 esillä olevan fin.land. -näyttelyn sekä samannimisen julkaisun kahdeksan taiteilijaa. Seitsemäntenä vuorossa Sara Hornig. Tavataan Saran työhuoneella Pasilan vanhoilla Veturitalleilla. Keskustelemme Saran taustasta valokuvaajana ja hänen nyt esillä olevasta työstä ja sen taustoista. Sara toi mukanaan lempikirjojaan ja päädytään lopuksi miettimään valokuvakirjan määritelmää. Photobooks from Finland on yhteisö, jonka tarkoitus on edistää suomalaisen valokuvakirjan asemaa. sarahornig.com photobooksfromfinland.fi

Miten hyvät uutiset muuttuu Shirlylle huonoiksi uutisiksi? Ketkä on Pasilan tunnetuimmat henkilöt? Tuleeko missistä hyvä poliitikko?

Jakso 7: Toisessa sisällissotajaksossa käyn Olli Pasilan kanssa läpi sotatapahtumia ja yleistä ilmapiiriä Iitissä. Tarinoista nostamme esiin erityisesti Isohiiden veljesten surullisen kohtalon sekä Väinö Pasilan selviämisen. Lopuksi asiaa siitä, miten kunnallispolitiikka auttoi pääsemään sisällissodasta yli. Kuvassa Isohiiden veljesten muistomerkki heidän surmapaikallaan Haapakimolantien varrella Iitissä. Juonto: Johannes Niemeläinen Musiikki: Ilkka Niemeläinen

Sunnuntailounas on C Moren uusi kymmenosainen komediasarja. Näköradioon saapuivat vieraiksi sen käsikirjoittaja-ohjaaja Atte Järvinen ja näyttelijä Taneli Mäkelä. Pasilan ja Ihmisten puolueen luonut Järvinen on yksi 2000-luvun arvostetuimpia television tekijöitä, mutta haastatteluihin hän suostuu harvoin. Näköradiossa hän avasi komiikan käsitystään ja selitti mm. miksi komediasarjan päähenkilö ei saa koskaan olla muita hauskempi. Taneli Mäkelän kanssa […]

Ylimääräisessä Noin viikon radion jaksossa vieraana on käsikirjoittaja Atte Järvinen. Hän on kirjoittanut lukuisia suomalaisia tv-ohjelmia, mutta parhaiten hänet tunnetaan suositun animaatiosarjan Pasilan luojana. Noin viikon radion toistaiseksi viimeisessä jaksossa kuullaan Atte Järvisen ajatuksia mm. käsikirjoittamisesta, satiirista sekä politiikasta. Lisäksi keskustelussa päädytään puhumaan siitä, miksi jotkut tv-ohjelmat on hyvä lopettaa ajoissa. Noin viikon radio on Jukka Lindströmin syy päästä tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä. Tämä on sarjan toistaiseksi viimeinen jakso.

Armeijan riveihin astui heinäkuussa noin 12 000 alokasta. Suurin osa eli lähes 10 000 alokasta aloitti Maavoimissa ja noin 1 500 taas Merivoimissa. Mitä ajatuksia armeija herättää niissä nuorissa, joiden taustat ovat muualta maailmasta? Miten he kokevat isänmaallisuuden ja miltä tuntuisi suorittaa armeija lähtömaassa? Yagmur tapasi Abdi Kahien, joka oli lähdössä suorittamaan varusmiespalvelustaan Merivoimiin sekä Cenk Akkanatin, joka vuorostaan kotiutui Upinniemeltä suoritettuaan siellä vuoden verran palvelusta. Cenk toimi armeijassa sotilaspoliisina. Suoritettuaan aliupseerikurssin hänet ylennettiin alikersantiksi. Miten todellisuus kohtaa nuorten odotukset armeijan suhteen? Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Tänä vuonna osana virallista Pride-ohjelmaa oli useampi tapahtuma, joka oli tarkoitettu nimenomaan turvapaikanhakijoille, maahanmuuttajataustaisille ja rodullistetuille suomalaisille, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Mitä ongelmia seksuaalivähemmistöt joutuvat kohtaamaan vastaanottokeskuksissa? Miten tulla kaapista ulos, jos oma kulttuuri tai uskonto kieltää seksuaalivähemmistöjen oikeudet? Millaisia kokemuksia rodullistetulla sateenkaarikansalla voi olla? Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Yagmurin kesä starttasi 19-vuotiaan Surus Jahandostin ylioppilasjuhlilla. Surus muutti vanhempiensa kanssa Iranista 7-vuotiaana Suomeeen, hän on perheen vanhin lapsi ja pojan ylioppilaslaskin saaminen oli vanhemmille todella iso juttu. Päivä alkoi lakituksesta Liedon Lukion ylioppilasjuhlissa ja päättyi juhlapaikkaan missä vietettiin vauhdikkaita juhlia vieraiden kanssa. Minkälaiset ovat kurditaustaisen nuoren yo-juhlat, löytyykö ruokapöydästä voileipäkakkua tai karjalanpiirakkaa entä mikä kaikkea on ohjelmassa? Päivänsankarin Surus Jahandostin lisäksi äänessä ovat Surusin pikkusisko, toinen nuori juhlavieras sekä Surusin isä Miro Jahandost, joka kertoo omia ajatuksiaan siitä miksi pojan saavutus oli perheelle niin tärkeää. Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Tiedeykkösessä riehaannutaan radion tekniikasta. Miten nuori räkänokka teki radiohistoriaa? Miten uutisääni Heikki Palteisto sai lukuluvan? Entä lähettääkö Pasilan torni enää mitään, jos tarkkoja ollaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset Jari Vaaran johdolla. Radio on ollut mukana kansakunnan kohtalon hetkissä, mutta jatkossa se etsii paikkaansa digiajan välineenä. Toimittaja Heikki Palteisto (vas.), tutkija Pentti Kemppainen ja Ylen teknisen kehityksen päällikkö Olli Sipilä muistelevat menneitä ja luotaavat tulevaa. Jari Vaara juontaa.