Podcasts about muista

EMDR-terapia (silmänliiketerapia, Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on hoitomenetelmä, joka soveltuu erityisesti kuormittavien ja traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Sen avulla voidaan työstää vaikeita muistoja ja kokemuksia, jotka häiritsevät nykyhetkeä ja heikentävät hyvinvointia.Mutta mitä EMDR-terapia käytännössä on ja mitä hoidossa tapahtuu?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykiatri, EMDR kouluttaja Markus Heinimaa. Heinimaa on Suomen EMDR-yhdistyksen puheenjohtaja ja hän toimii aktiivisesti alan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Jaksossa kuulet mm. - Mitä EMDR-terapia on? - Mikä EMDR:n vaikutusmekanismi on? - Millaisissa tilanteissa ja millaisille potilaille EMDR on hyödyllinen?Sisältövaroitus: Jaksossa kuvaillaan auto-onnettomuutta.— Kaupallinen yhteistyö, Elisa Oyj. http://elisa.fi/parastalivena —Lisätietoja:Markus Heinimaa (LT, FK) on psykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti (VET) sekä EMDR-kouluttaja. Suomen EMDR-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014 alkaen.Markus Heinimaan esittely: https://www.memodria.fi/markus-heinimaa/ Markus Heinimaan EMDR-koulutuksia tarjoava yrityksen Memodrian sivut: https://www.memodria.fi/ EMDR I-tason koulutus Turussa 8.-10.10.2025: https://www.memodria.fi/emdr-i-tason-koulutus-turussa-8-10-10-2025/ Suomen EMDR-yhdistyksen sivut: https://emdr.fi/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Kaipuu ystävyyssuhteisiin on syvästi inhimillinen, perustavanlaatuinen tarve meissä kaikissa. Kaipaamme yhteyttä toisiin, nähdyksi tulemista ja tunnetta siitä, että olemme tärkeitä jollekin. Ystävyyssuhteet tukevat sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointiamme ja tuovat elämään merkitystä. Mutta miten vaalia niitä?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, psykodynaaminen kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko Katri Laine. Nina ja Katri keskustelevat siitä, miten ystävyyssuhteita voi rakentaa ja ylläpitää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ystävyys on? - Miten ystävyyssuhteet vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin? - Miten ystävyyssuhteet muuttuvat elämän eri vaiheissa? - Miten voi tunnistaa, onko ystävyyssuhde tasapainoinen ja vastavuoroinen? - Miten ystävyyssuhteita voi ylläpitää ja vaalia?Lisätietoja:Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/Katri Laine LinkedIn ja Instagram.Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai kaipaat merkityksellisyyttä, lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisää tietoa löydät osoitteessa: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Moni pohtii, millaista on työskennellä rikosten profiloijana. Televisiosarjat ja elokuvat tarjoavat meille erilaisia ja usein dramatisoituja kuvia tästä ammatista. Todellisuudessa työ on kuitenkin analyyttisempaa ja arkisempaa. Profiloijan työ vaatii syvällistä paneutumista rikosten taustoihin sekä perehtymistä ihmismielen pimeimpiin puoliin: pahuuteen, ilkeyteen ja väkivaltaan.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat rikosten psykologisesta profiloinnista. Helinä on työskennellyt yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja hän on kirjoittanut kirjan Profiloija (Bazar, 2025).Helinä ja Nina keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä:- Mitä rikollisten psykologinen profilointi on?- Mitä erityistaitoja psykologinen rikosprofiilin laatiminen vaatii?- Millainen on tyypillinen profilointiprosessi?- Voiko rikollista ajattelutapaa ymmärtämällä pyrkiä ennaltaehkäisemään rikoksia?Lisätietoja:Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa vuosina 2001-2011.Tilaa kirja: Profiloija, Helinä Häkkänen, Bazar 2025.Helinä Häkkänen Facebook, Instagram ja YouTube.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!*** Etsitkö valmennusta tai työnohjausta itsellesi tai tiimillesi? ***Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy tarjoaa asiantuntevaa tukea juuri teidän tarpeisiinne.Tutustu palveluihin: ninalyytinen.fiOta rohkeasti yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Arki kuulumisia Italiasta ja Suomesta. Toinen valmistautuu Suomeen tuloon, kun taas toinen haaveilee Italian lomastaa. Jaksossa sukelletaan myös Cervinian karnevaalitunnelmaan – mitä kylällä tapahtuu ja kuka on Dama Bianca? Lisäksi jaamme hiihtolomaviikolle vinkkejä Alpeille ja pohdimme, kannattaako Sisiliaan matkustaa helmi-maaliskuussa. Juttelemme myös Italian ja Suomen eroista – mitkä asiat herättävät eniten huomiota? Tässä jaksossa luvassa lämpöä, lunta ja matkakuumetta!Muista seurata Instassa: @⁠ciaocast_podi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, eikä työelämä ole poikkeus. Työpaikoilla voidaan kokea ulkopuolelle jättämistä eli työpaikkaostrakismia, jossa yksilö suljetaan yhteisön ulkopuolelle ilman sanoja tai selityksiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehtimättömyytenä, toisen puheen sivuuttamisena, poispäin kääntymisenä tai muilla tavoilla huomiotta jättämisenä. Työpaikkaostrakismi on henkisesti raskasta sen kohteeksi joutuneelle ja vahingollista koko työyhteisölle, heikentäen yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on yhteiskuntatieteiden tohtori, Sirpa Manninen. Sirpa väitteli vuonna 2024 aiheesta Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Nina ja Sirpa keskustelevat työelämässä koetusta yksinäisyydestä ja ostrakismista.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Mitä ostrakismi tarkoittaa?- Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, että työntekijä joutuu ostrakismin kohteeksi?- Millaisia vaikutuksia ostrakismilla on työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin?- Mitä yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä ostrakismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fiLisätietojaSirpa Manninen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sirpa-manninen-ostrakon/Sirpa Mannisen kotisivut : www.ostrakon.fiSirpa Mannisen väitöskirja: Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Itä-Suomen yliopisto, 14.6.2024.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Mitä tapahtuu, kun yhdistetään kolme teemajaksoa samaan jaksoon? No teemajakso, jossa pompitaan vitutuslistan ja ysärin välimaastoa & vieraillaan välillä pelkotilojen saattelemana Dubain kattojen yllä. Mikä vituttaa just nyt Saarista ja Mäkikyröä? Entä mikä pistää karvat nousemaan, kun mietitään uusia fobioita, joita tältä parivaljakolta tuntuu löytyvän loputtomasti.. Ja kenen tukka kynittiin milleniumin alussa harvakseltaan, kun muovihelvetti pisti sen takkuun? Entä millä Outimami pakotti lapsensa pesemään naaman, vaikka tuntui, että se tippuu aamuna minä hyvänsä? * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Miten uusi vuosi 2025 on alkanut ja minkälaisia Italia-teemaisia nostoja somesta tai mediasta olemme bonganneet? Toisella meistä on tammikuu madellut etanavauhtia tai toisella aika sen sijaan on lentänyt vauhdilla.Mitä odotuksia keväälle on ja onko ehkä kesälomakin jo mielessä? Julia on ollut jo tovin Suomessa ja miten se onkaan maistunut?Mukana myös "tämä vai tuo" -skabailua ajankohtaisin aihein!Kivaa rupattelua juontajien kesken Italian värisin haavein arjesta!Muista seurata Instassa: @ciaocast_podi

Meillä jokaisella on yksilölliset aivot. Olemme monin eri tavoin ainutlaatuisia. Kenelläkään muulla ei ole täysin samanlaisia aivoja kuin sinulla, vaan jokainen meistä on uniikki. Työelämä hyötyisi merkittävästi siitä, että tunnistaisimme yksilölliset erot, sekä ymmärtäisimme erilaisia tarpeita ja vahvuuksia. Lisäksi joustavuuden lisääminen työelämässä auttaisi hyödyntämään erilaisia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja tietokirjailija Mona Moisala. Nina ja Mona keskustelevat siitä, miten neuromoninaisuutta ja erilaisia persoonallisuuspiirteitä voidaan huomioida työelämässä paremmin joustavampien työskentelytapojen avulla.Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten persoonallisuus määritellään? - Miten persoonallisuus vaikuttaa työelämässä? - Käyttäydymmekö aina jotenkin persoonallisuutemme mukaisesti? - Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? - Miten neuromoninaisuus eri muodoissaan voi näyttäytyä työelämässä? - Miten persoonalllisuuseroja ja neuromoninaisuutta kannattaisi huomioida työelämässä?— Kaupallinen yhteistyö, Suomen tietokirjailijat. Kuuntele Faktahommissa-podcast Spotifyssä.—Lisätietoja:Mona Moisalan nettisivut: https://www.monamoisala.com/Mona Moisala Linkedln ja Instagram. Jaksossa mainittu Fiksu aivotyötesti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa Suomessa ja miesten kohdalla se voi olla erityisen haastavaa. Monille on jo nuorena iskostettu ajatus, että vahvuus tarkoittaa pärjäämistä yksin, mikä voi vaikeuttaa tunteiden näyttämistä ja avun hakemista. Todellista vahvuutta on kuitenkin uskaltaa avautua ja pyytää tukea.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jäbät ja tunteet yhteisö- ja kumppanuusvastaava Joni Härkönen. Nina ja Joni keskustelevat miesten yksinäisyydestä sekä keinoista, joilla sitä voisi vähentää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Millaisia tekijöitä on miesten yksinäisyyden taustalla? - Mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa siihen, että miehet kokevat yksinäisyyttä, mutta eivät välttämättä hae apua? - Mitä keinoja miesten kokemaan yksinäisyyden vähentämiseen on?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksiLisätietoja:Joni Härkönen on Jäbät ja tunteet -yhteisö ja kumppanuusvastaava. Jäbät ja tunteet toimintaan ja sisältöihin löydät näiden linkkien kautta:Jäbächat on turvallinen keskustelukanava kaikille jäbille: Jäbächat.Jäbien Conversation Club tapahtumat löydät täältä. Jäbät ja tunteet Instagram: @jabatjatunteetJäbät & Tunteet -podcast Spotifyssä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Jokaisessa parisuhteessa on ajoittain vaikeuksia. Parin vuorovaikutus voi ajautua umpikujaan. Toisen vaativa käytös ja toisen vetäytyminen voivat muodostua toistuvaksi kehäksi. Suojautuminen rakkaudessa on luonnollista. Me kaikki teemme sitä. Kun opimme tunnistamaan katkosten taustalla olevan logiikan, voimme vaikuttaa parisuhteen vuorovaikutukseen. Ymmärtämällä suojautumisen ja sen alla piilevän haavoittuvuuden yhteyden voimme luoda parisuhteeseen uudenlaista syvyyttäPsykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, pari -ja perhepsykoterapeutti ja tunnekeskeisen pariterapian kouluttajaterapeutti, tietokirjailija Eira Eklund-Mikola. Nina ja Eira keskustelevat parisuhteen haasteista ja tunneyhteyden vahvistamisesta. Eira on kirjoittanut aiheesta kirjan Rakkauden logiikka - vahvista parisuhteen tunneyhteyttä (Otava, 2025).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi riitelemme vaikka rakastamme toisiamme? - Mistä parisuhteen vaikeuksissa on kysymys? - Miksi riitelemme tai vetäydymme puhumattomuuteen parisuhteessa? - Miten haavoittuvuuden näyttäminen vaikuttaa parisuhteessa? - Miten parisuhteen vaikeudet voidaan selättää? Lisätietoja:Eira-Eklund Mikola: Rakkauden logiikka. Vahvista parisuhteen tunneyhteyttä. Otava, 2025.Eira Eklund-Mikola Instagramissa: @eiraeklundmikola Eira Eklund-Mikolan verkkosivut: www.eiraeklundmikola.fiEiran jaksossa mainitsema Pelotan parisuhde verkkokurssi: www.pelotonparisuhde.fiSuomen tunnekeskeinen terapiayhdistys ry:n verkkosivut: www.tunnekeskeinenpariterapia.fiSuomen tunnekeskeinen terapiayhdistys ry Instagramissa: https://www.instagram.com/tunnekeskeinenterapiayhdistys/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Kuinka voit luoda ihmissuhteita, joissa voit olla aidosti oma itsesi? Jotta voisimme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi, on tärkeää pohtia myös sitä, miten itse näemme ja hyväksymme muut. Yhtä tärkeää on tunnistaa, milloin tunnemme olomme hyväksi ja luontevaksi toisten seurassa – ja milloin emme. Aitojen ja merkityksellisten ihmissuhteiden perustan muodostavat itsetuntemus sekä hyväksyvä ja arvostava asenne toisia kohtaan.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija Pekka Tölli. Nina ja Pekka keskustelevat siitä, miten sisäinen ristiriita ystävyyssuhteiden muodostamisessa voi vaatia tasapainottelua oman itsensä löytämisen ja joukkoon kuulumisen välillä.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Kuinka voi olla oma itsensä ystävyyssuhteissa, jos kaipaa hyväksyntää mutta pelkää torjutuksi tulemista? - Miten kohdata pelko torjutuksi tulemisesta rakentavasti? - Miten torjutuksi tulemisen pelkoon liittyvää mukautumisen tarvetta voi käsitellä? - Miten yhteyttä ihmissuhteissa voi syventää? - Voiko aidon yhteyden toisiin ihmisiin saavuttaa ilman, että joutuu luopumaan omasta identiteetistään?Lisätietoja:Pekka Tölli LinkedIn:ssa: @pekkatolli Pekka Töilli Instagramissa: @petolli Pekka Tölli oli aiemmin vieraana suosituissa jaksoissa: - 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti. Arvostuksen psykologiaaPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tällä videolla kerron "erikoisemmat" aamurutiinini osat, jotka ovat jo monta vuotta auttaneet minua aloittamaan aamuni maadoittuneena, tasapainoisena ja valmiina kohtaamaan kaiken, mitä tuleva päivä tuo tullessaan.

Vainoaminen on tuskallinen kokemus, joka vie sen kohteena olevalta henkilöltä kontrollin omaan elämään ja rikkoo hänen turvallisuudentunteensa. Vainoaminen on traumatisoiva väkivallan muoto, joka voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Se on äärimmäisen raskasta vainoamisen kohteeksi joutuneille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat vainoamisesta ja sen psykologista vaikutuksista vainoamisen kohteeksi joutuneelle. Rikoslain mukainen rikos vainoaminen on silloin, kun henkilö toistuvasti häiritsee toista esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, tarkkailemalla, ottamalla yhteyttä tai muilla vastaavilla tavoilla, jotka ovat omiaan aiheuttamaan pelkoa ja ahdistusta vainotussa.** Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään vainoamista eri muodoissaan. **Helinä ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä: - Mistä vainoamisessa on kyse? - Kuinka yleistä vainoaminen on Suomessa? - Mitkä ovat yleisimmät vainoamisen muodot? - Mitä tekijöitä vainoamisen taustalla voi olla? - Kellä on riski joutua vainotuksi? - Millaisia psyykkisiä vaikutuksia vainoamisella on sen kohteeksi joutuneelle? - Miten vainottu voi suojata omaa terveyttään? Lisätietoja:Voisit olla myös kiinnostunut näistä jaksoista: - 86. Lähisuhdeväkivalta. - 8. Narsismi parisuhteessa.Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, työnohjaaja (STOry), EMDR-työnohjaaja, oikeuspsykologian ja työpsykologian erikoispsykologi, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa 10 vuoden ajan 2000-2010 (vuosina 2002-2008 Suomen Akatemian tutkijana).Helinän yrityksen Mielenjuuren verkkosivut.Helinä Häkkänen: 100 kysymystä narsimista. (Otava 2023, äänikirja). Tietoa vainoamisesta löydät Poliisin sivuilta.Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea. Naisten Linjan tukipalveluista löydät tietoa verkosta. Miessakit ry:n Lyömätön linja.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Podi alkoi syksyllä 2019, joten syksyllä tulee jo kuusi vuotta täyteen podia. Huhhuh! Mehän ei onneksi ole vanhettu päivääkään.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys on kipeä tunne. Sitä voi pyrkiä lievittämään hakeutumalla tilanteisiin, joissa voi kohdata muita ihmisiä, esimerkiksi vaikka harrastustoiminnassa. Ensimmäinen askel voi olla lähteminen kotoa tai yhteydenotto toiseen ihmiseen esimerkiksi viestillä tai puhelulla.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi Sanna Korpela, Nina ja Sanna keskustelevat käytännön keinoista yksinäisyyden tunteen vähentämiseen. Sanna kuuluu Punaisen Ristin psykologien kotimaan valmiusryhmään sekä kansainvälisen avun avustustyöntekijöiden henkilöreserviin.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten yksinäisyyttä voi vähentää arjessa? - Millaisia pieniä tekoja voi tehdä arjessa yhteyksien rakentamiseksi muihin ihmisiin? - Miten voimme vahvistaa ja syventää olemassa olevia ihmissuhteitamme? - Mistä löytää uusia yhteisöjä ja ihmisiä, jos sosiaaliset verkostot puuttuvat?Lisätietoja:Sanna Korpela LinkedIn:ssa. Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää osoitteessa: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kovasta kuumeesta huolimatta en voinut jättää teitä mussukoita ilman jaksoa. Sanat katosi ja ajatus harhaili, mutta muistakaa edelleen kova kuumeeni. Jaksossa yritetään kertoa jotain Lucia-neidosta laturaivoon. Muista, että omalla vastuulla kuuntelet ja kaikki mitä sanon on vain kateellisen ihmisen tuskastumista omaan saamattomuuteen. (00:28) Alkuhöpinät (27:31) Mediakatsaus (51:45) Saipa, Veiterä, Best, Patrik Laine, Katrin Krabbe ja Darts.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys on tunne siitä, että kaipaa jotakin muuta kuin mitä sillä hetkellä on. Se on usein kipeä kokemus ja eroaa selvästi halusta olla yksin. Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa suomalaista. Meistä jokainen voi tehdä tekoja yksinäisyyden vähentämiseksi.Psykologi Nina Lyytisen vieraana yksinäisyydestä keskustelemassa on kasvatuspsykologian professori ja konsortiojohtaja Niina Junttila.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä yksinäisyys tarkoittaa, ja miten se eroaa fyysisestä yksin olemisesta? - Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on henkiseen ja fyysiseen terveyteen? - Näkyykö yksinäisyys eri tavoin eri ikäryhmissä?- Mitä voisimme tehdä yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi?Lisätietoja:Niina Junttila on kasvatuspsykologian professori Turun yliopistossa. Hän on konsortiojohtaja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman Right to Belong hankkeessa. Hanke kehittää tapojoa yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseen ja ehkäisemiseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Junttila on myös eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmän asiantuntijajäsenenä. Ryhmä on julkaissut Osallistujien Suomi -toimenpideohjelman.Niina Junttila (Turun yliopiston sivut) Right to Belong -hanke: www.righttobelong.fi Osallistujien Suomi: www.osallistujiensuomi.fiPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa: punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Epäasiallinen käytös heikentää työilmapiiriä ja kuormittaa työntekijöitä. Sen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on jokaisen vastuulla. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla keskustelemassa ovat Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka ja luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri Marjut Manka. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä. Marja-Liisa ja Marjut ovat yhdessä kirjoittaneet tietokirjan Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä epäasiallinen käytös työelämässä on?- Millaisia vaikutuksia epäasiallisella käytöksellä on?- Miksi epäasiallinen käytös voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä?- Miten epäasialliseen käytökseen tulisi puuttua?- Mitkä ovat esihenkilön vastuut epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa?Lisätietoja:Marjut Manka on koulutukseltaan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fiMarja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamankaMarja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä.Kasvatus- ja ohjausalalla ammattilaiset toimivat esimerkkinä, ja heikko ilmapiiri vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Myönteisen ilmapiirin luominen on aikuisten vastuulla, ja se tukee koko yhteisön hyvinvointia.JHL laatii vuosittain kasvatus- ja ohjausaloille ammattilaisille kyselyn alan työoloista. Viimeisin kysely tehtiin varhaiskasvatuksen ammattilaisille marraskuussa 2024. Kaikkien kasvatus- ja ohjausalojen työolokyselyiden perusraportit löydät JHL:n ammattialakohtaisilta kotisivuilta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: TSR:n rahoittama Valitse ilo ja innostus -hanke.Sote-ala on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, kuten siirtymisen hyvinvointialueille, työn tehostamisen, digitalisaation lisääntymisen ja uusien järjestelmien käyttöönoton. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös työntekijöiden hyvinvointiin.Sote-alan muutoksista ja niiden vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on keskustelemassa on FT (työterveyshuolto), TtM ja toimitusjohtaja Virpi Fagerström Ergomentor Oy:stä. Hän toimii Työsuojelurahaston rahoittaman Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeen projektipäällikkönä. Kun työhyvinvointi on kunnossa, organisaatio toimii tehokkaasti, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja työ on tuottavaa ja innovointia edistävää. Onnistuminen vaatii ylimmän johdon strategista sitoutumista ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti operatiivisella ja työntekijätasolla.Tässä jaksossa kuulet mm.- Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita sote-ala tällä hetkellä kohtaa?- Mitä mahdollisuuksia muutokset voivat tuoda mukanaan?- Miten työyhteisöjen tuki näkyy muutostilanteissa?- Miten työhyvinvointia voitaisiin parantaa sote-alalla?- Mikä auttaa sote-ammattilaisia selviytymään muutosten keskellä?Lisätietoja:Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeesta ja ergonomiakoulutuksista saat lisätietoa täältä.Valitse Ilo ja Innostus hankkeessa pidetään ergonomiatietoiskuja, joihin voit tutustua ja ilmoittautua täällä. Virpi Fagerström LinkedIn:ssa, Instagramissa ja X/Twitterissa.Ergomentorin esittely:Ergomentor on koulutus- ja konsultaatioyritys, jonka tehtävänä on kehittää inhimillistä työelämää. Järjestämme koulutuksia ja tapahtumia. Huolehdimme, etteivät ihmiset sairastuisi työssään, vaan työtä voitaisiin tehdä häiriöttömästi, sujuvasti ja tehokkaasti inhimillisyys huomioiden. Pidämme paljon ergonomiakoulutuksia, joiden avulla ennaltaehkäisemme organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ja toimimme heidän kumppaneinaan työn kehittämisessä.Ergonomiassa lähdemme kokonaisvaltaisesta ergonomiasta, johon kuuluvat fyysinen, organisatorinen ja kognitiivinen ergonomia. Kun ergonomia on työpaikalla kunnossa, niin työt sujuvat, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sekä työ on tehokasta ja tuottavaa. Onnistuminen edellyttää ylimmän johdon strategista toimintaa ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota operatiivisella ja työntekijätasolla jatkuvasti toteutetaan ja kehitetään muiden sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työsuojelun, työterveyshuollon ym. kanssa yhteistyössä. Konkreettisesti hyvä ergonomia näkyy organisaatiossa työn tuottavuuden kasvuna ja organisaation veto- ja pitovoiman lisääntymisenä.Lisätietoa koulutuksistamme löydät www.ergomentor.fi.Lue myös aiheesta kirjoitettuja blogeja osoitteesta: https://ergomentor.com/ajankohtaista/Löydät meidät Facebookista: https://www.facebook.com/ergomentor-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ohjattu meditaatio avuksi anteeksiantoon ja irtipäästämiseen! Tässä meditaatiossa yhdistämme affirmaatioiden eli positiivisten voimalauseiden voiman tietoiseen läsnäoloon ja mindfulnessiin, jotta voit tunnistaa ja vapauttaa rajoittavia uskomuksista ja päästää irti kaikesta, mikä ei palvele sinua enää. Seuraa instagramissa jennyjakkila Tilaa youtube-kanava jennyjakkila Affirmaatiot auttavat meitä tunnistamaan ja haastamaan alitajuntaan juurtuneita rajoittavia uskomuksia, jotka voivat estää meitä elämästä täysipainoisesti. Anteeksianto ei ole hyväksyntää väärinteoille, vaan lahja itsellesi – vapautus menneisyyden painosta. Irtipäästäminen antaa tilaa uusille, myönteisille kokemuksille ja muistuttaa, että menneisyys ei määritä sinua. Tämä meditaatio on suunniteltu tukemaan sinua matkallasi kohti mielenrauhaa, itsemyötätuntoa ja vapautta. Keskitä mielesi, salli itsesi olla tässä hetkessä, ja anna affirmaatioiden johdattaa sinut kohti anteeksiannon voimaa ja sisäistä tasapainoa. Kuuntele tätä meditaatiota säännöllisesti, kun haluat: Vapautua menneisyyden painosta. Antaa anteeksi itsellesi tai toisille. Löytää mielenrauhaa ja tasapainoa. Harjoittaa tietoista läsnäoloa ja mindfulnessia. Muista: anteeksianto on polku vapauteen, ja sinä ansaitset vapauden. ❤️ Tilaa kanava ja löydä lisää meditaatioita, affirmaatioita ja mindfulness-harjoituksia!

Mielenrauha on pyrkimystä rauhalliseen mieleen ja toisaalta sisäiseen rauhaan. Mielenrauha on kykyä olla läsnä erilaisten tunteiden ja kokemusten kanssa. Sisäinen rauha syntyy, kun vaikeita tunteita ei vältellä, vaan ne kohdataan ja hyväksytään osaksi elämää.Mielenrauhasta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio. Hän on tehnyt aiheesta kirjan Mielenrauha (WSOY, 2024)Nina ja Maaret käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä mielenrauha on? - Millaisia esteitä sisäisen rauhan löytymisessä voi olla? - Mitä oman elämän rauhanneuvottelut ovat? miten niitä voi harjoittaa arjessa?- Miten kuoleman kohtaaminen vaikuttaa mielenrauhaan? - Miten toisen ihmisen mielenrauhaan voi vaikuttaa?Lisätietoja:Maaret Kallion uusi kirja Mielenrauha (WSOY, 2024).Kirja.fi -verkkokaupasta saat Maaretin kirjan 20% alennuksella koodilla MAARET20Maaret Kallion websivut: MaaretKallio.comMaaret Kallio Instagram: @maaretkallioMaaret Kallio Facebook: Maaret Kallio - Lujasti lempeäMaaret Kallio Twitterissä: @MaaretKMaaret Kallio Linkednissä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko joskus tuntenut, ettet kuulu joukkoon? Että kukaan ei oikein näe tai ymmärrä sinua? Ulkopuolisuuden tunne voi olla kipeä ja raskas kokemus, joka luo syvän kaipuun yhteyteen ja ymmärrykseen. Nykyajassa tämä tunne saattaa voimistua entisestään: yksilökeskeinen kulttuuri, työelämän paineet ja jatkuvat häiriötekijät voivat lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Ulkopuolisuuden kokemuksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Ulkopuolisuudesta (Otava, 2024). Nina ja Emilia käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ulkopuolisuuden tunteella tarkoitetaan? - Miten ulkopuolisuuden kokemus eroaa yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristäytyneisyydestä? - Onko suomalaisessa yhteiskunnassa jotain, joka lisää ulkopuolisuuden kokemusta? - Millä tavoin sosiaalinen media vaikuttaa ulkopuolisuuden tunteeseen?— Kaupallinen yhteistyö, Edenred. Kuuntele Etumatkalla-podcast: https://edenred.fi/etumatkalla-podcast tai Spotifysta. —Lisätietoja:Emilia Kujalan kirjan esittely: Ulkopuolisuudesta (Otava 2024). Emilia Kujalan kotisivut: https://mielella.fi/Emilia Kujala somessa: Instagram, Facebook, LinkedIn.Emilia Kujalan kirjat: https://mielella.fi/kirjat/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Supersuosittu "Jonnet ei muista" on täällä jälleen! Tällä kertaa Jenna ja Niko matkaavat lapsuuden kesälomiin, surullisiin luokkaretkiin ja miettivät miksi helvetissä lapsena itkettiin ihan vain itkemisen ilosta? Ja miten suuret traumat voikaan jäädä kuolleesta possu-vauvasta? Nyt on sitten taas tarinaa tarinan perään. Tätä ei voi missata! @nikotellen instagramissa vuoden jokaisena päivänä. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Roolit ovat meille tärkeitä. Roolit voivat toimia suojanamme ja auttaa meitä sopeutumaan. Roolit voivat myös tuntua mukavilta, kuin hyvin istuva vaate, johon on helppo sujahtaa ja jossa on turvallista olla. Toisinaan rooleihin kuitenkin kietoutuu odotuksia, joista voi olla vaikea vapautua—mutta ne on myös tehty rikottaviksi.Jaksossa keskustellaan rooleista ja niiden merkityksestä meille ihmisille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, psykoterapeutti Maarit Lassander. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Roolivapaus. Miten haastaa itsensä ja muiden odotukset? (Atena, 2024).Nina ja Maarit käsittelevät mm. näitä kysymyksiä:- Mitä rooli, identiteetti ja persoonallisuus tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan?- Miten erilaiset roolit syntyvät ja mihin tarvitsemme niitä?- Miten voimme vapautua meitä kenties rajoittavista rooleista?Lisätietoja:Maarit Lassander on koulutukseltaan psykologian tohtori, valtiotieteen maisteri ja psykoterapeutti. Hänen väitöskirjatutkimuksensa Terve Oppiva Mieli- tutkimushankkeessa käsitteli tietoisuustaitojen vaikutuksia kouluissa. Lassander on työskennellyt laajasti terveydenhuollossa, MIELI ry:ssä, johtavana käyttäytymistieteen asiantuntijana ja pitänyt yksityisvastaanottoa Helsingissä jo yli 10 vuoden ajan. Hän on ollut vierailevana tutkijana sosiaalipolitiikan laitoksella (London School of Economics and Political Science) ja mukana tutkimusryhmässä, joka arvioi Suomen perustulokokeilun vaikutuksia.Maarit Lassanderin verkkosivut: morrow.fiMaarit Lassander Instagramissa: @maaritlassanderwriterTilaa Maaritin kirja: Maarit Lassander: Roolivapaus. Miten haastaa itsensä ja muiden odotukset? (Atena 2024).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Nuorten hyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Yhteiskunnan ja vanhempien tuki voi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia. Myönteisten kokemusten ja tukiverkostojen rakentaminen on ratkaisevassa roolissa nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.Tässä jaksossa käsittelemme lasten ja nuorten mielenterveyttä. Vierainani ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä nuorisotyöntekijä, ohjaustoiminnan artesaani, seksuaalikasvattaja Mia Mountraki. Hän toimii aktiivisesti JHL kasvatus- ja ohjausalan nuorisotyön foorumissa.Keskustelemme mm. seuraavista kysymyksistä:- Miten nuoret voivat tällä hetkellä Suomessa?- Miten me voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja estää pahoinvointia?- Kuinka nuorten kokemusta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi voi vahvistaa?- Miten yhteiskunta ja vanhemmat voivat tukea nuorten minäkuvan ja identiteetin kehitystä myönteisellä tavalla?Lisätietoja:Mia Mountrakin ammatilliset some-tilit: LinkedIn, Instagram ja Facebook. Mian henkilökohtaiset tilit Instragramissa: @mikin_ajatuksia ja @partsofsilvermiki.Olavi Sydänmaanlakka on työskennellyt koko työuransa eri-ikäisten ihmisten mielenterveyshaasteiden parissa, ja erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat nuoret. Nykyisin hän johtaa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallista järjestöä Mielenterveyden keskusliittoa. Liitolla on kolme perustehtävää: vaikuttaa mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisten asemaan yhteiskunnassa, poistaa mielenterveysongelmiin yhä liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa ja tarjota arjessa selviytymistä auttavaa neuvontaa, kursseja ja koulutusta sekä ammattilaisten että vertaisten voimin.Mielenterveyden keskusliitto: verkkosivut, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube. Mielenterveystaitoja voidaan opettaa ja opetella lasten ja nuorten kanssa päivittäisessä arjessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia edistetään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä sekä nuorisotyössä. Tätä tärkeää työtä tekevät myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan tähtiammattilaiset.Mielenterveyden edistäminen on lasten ja nuoren kohtaamista ja näkyväksi tekemistä kannustamalla, rohkaisemalla ja huomioimisella lapsi tai nuori arkisissa tilanteissa. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia, läsnä olevia ja kiinnostuneita aikuisia. Kaikilla ei ole myönteisiä ja kannustavia vuorovaikutussuhteita elämässään. Kasvatus- ja ohjaustyön ammattilainen voi olla ainoa, neutraali taho, joka lähestyy nuorta hänen omilla ehdoillaan arvostaen ja kuunnellen. Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen voi olla korvaamaton osa lapsen ja nuoren turvaverkkoa ja tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook, Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.Siirtyminen asiantuntijasta ensimmäistä kertaa esihenkilöksi tarjoaa sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Roolimuutoksessa on tärkeää kirkastaa oma toimenkuva ja määritellä selkeästi omat vastuut ja odotukset. Uuteen rooliin siirtyminen edellyttää myös vanhasta roolista pois opettelua ja uuden omaksumista. Tämä voi olla haastavaa - mutta samalla myös palkitsevaa.Tässä jaksossa pureudutaan roolimuutoksen psykologisiin ja käytännön ulottuvuuksiin: millaista esihenkilötyö on, miten siihen kannattaa valmistautua, ja millaisia taitoja ja asenteita tarvitaan onnistumiseen uudessa roolissa? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, DI, Tuukka Kostamo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta ja asiakaskokemuspäällikko Henna Hakulinen, joka aloitti esihenkilönä vuosi sitten.Tässä jaksossa kuulet mm.- Mikä kaikki roolissa muuttuu, kun asiantuntijasta tulee esihenkilö ensimmäisen kerran?- Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia roolimuutos tuo tullessaan?- Mikä merkitys selkeällä työnkuvalla ja vastuilla on esihenkilölle?- Millaista tukea uusi esihenkilö tarvitsee muutoksen keskellä?- Miten työyhteisö ja johto voivat tukea esihenkilöä roolimuutoksessa?- Mitkä ovat parhaat käytännöt, joilla uusi esihenkilö voi tukea itseään ja onnistua muutoksessa?Lisätietoja:Tuukka Kostamo on toiminut tutkijana ja opettajana Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 2006. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. johtajuus, johtajuuden kehittäminen, sekä itseohjautuvat organisaatiot. Väitöskirjassaan hän tarkastelee miten johtajuuspuheessa käsitellään ja luodaan toimijuutta organisaatioissa. Hänen opetusaiheitaan ovat mm. johtajuus, yhteistyö ja kommunikointi. Johtajuuden kehittämisessä hän painottaa erityisesti itsereflektiota, dialogisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, sekä toiminnan kontekstin ymmärtämistä.Tuukka Kostamo X/Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Henna Hakulinen työskentelee rahoitusyhtiössä asiakaskokemuspäällikkönä. Hän vastaa tiimin operatiivisen työn laadusta ja tehokkuudesta sekä asiakaspalvelun kehittämisestä. Vuosi sitten Henna siirtyi nykyiseen positioonsa oman tiiminsä joukosta ja samalla muuttui heille tiimikaverista esihenkilöksi.Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.Lue lisää: aaltoee.fiKaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders' Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä.Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Rasismi on yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma, ja sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia niin yksilöille kuin yhteisöillekin. Rasismi voi olla joko tahallista tai tahatonta, mutta kun tiedostamme sen olemassaolon, voimme vaikuttaa omaan toimintaamme.Jaksossa keskustellaan rasismista meissä ja rasismin vaikutuksista sitä kokeviin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston psykologian dosentti Anu Castaneda. Anu on työskennellyt THL:lla 20 vuotta ja hän tutkii maahanmuuttoon ja kulttuuriseen moninaisuuten liittyviä terveys- ja hyvinvointikysymyksiä kuten rasismin vaikutuksia mielenterveyteen.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä rasismi on? - Mitä eri muotoja rasismiin liittyy? - Miten rasismi ilmenee Suomessa? - Millaisia psykologisia vaikutuksia rasismilla on? - Mitä meistä jokainen voi tehdä rasismin vähentämiseksi?Lisätietoja:Anu Castaneda Instagramissa ja LinkedIn:ssa.Anun jaksossa mainitsemia tutkimuksia: - Castaneda A & Kuusio H. Syrjintäkokemukset. Teoksessa: MoniSuomi-työryhmä (2023). MoniSuomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset [verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/monisuomi/tulokset - Ahmad A. Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim) (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. - European Union Agency for Fundamental Rights (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent. - Rask S. & Castaneda A. Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Teoksessa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim) (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tinnitus voi häiritsevänä aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Tinnitus on tila, jossa henkilö kuulee jatkuvaa ääntä ilman ulkoista lähdettä. Sen vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua heikentäviin ongelmiin.Jakson aiheena on häiritsevä tinnitus ja ääniyliherkkyydet. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Mari Havia ja häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut psykologi Kristiina Laakso. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tinnitus on? - Millaisia tekijöitä tinnituksen taustalla on? - Miten tinnitus liittyy muihin kuuloaistiin liittyviin ongelmiin? - Milloin tinnitus on häiritsevää? - Milliaisia vaikutuksia häiritsevällä tinnituksella voi olla? - Miten tinnitusta hoidetaan?Lisätietoja:Mari Havia (LT) on audiologi-korvalääkäri, jolla on 25 vuoden kokemus kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden hoitamisesta. Hän on tänä aikana työssään erikoislääkärinä ja ylilääkärinä HUS:ssa sekä Kuuloliiton ylilääkärinä toiminut paitsi kuuloalan asiantuntijana, myös hoitanut ja kuntouttanut tuhansia potilaita, joilla esiintyy kuulonalenemaa, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Mari Havian kiinnostus häiritseviin kuulo-oireisiin heräsi 2000-luvun alussa hänen tehdessään väitöskirjaa Menieren taudista, sillä myöhäisvaiheen Meniere-potilaat usein kärsivät juuri näistä kuulo-oireista huimauksen rauhoituttua. Psykologi (PsM) Kristiina Laakso on erikoistunut häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen. Hän on työskennellyt kuulo- ja tasapainosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa 20 vuoden ajan sekä erikoistunut kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden psyykkisiin ongelmiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kristiina on pätevöitynyt ja erikoistunut häiritsevän tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneeseen hoito-ohjelmaan, johon on sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) -menetelmiä. Hän toimii myös kyseisten häiritsevien kuulo-oireiden kansainvälisen kliinisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.Mari ja Kristiina ovat tehneet yhteistyötä kuulopotilaiden hoitamisessa jo vuodesta 2008. Työssään he totesivat, että myös Suomessa häiritsevistä kuulo-oireista kärsivien ihmisten tulee saada vaikuttavaa, kansainvälisten alan asiantuntijoiden suosittelemaa hoitoa. Tämän seurauksena he opiskelivat ulkomailla tämän erityisesti häiritseviin kuulo-oireisiin kehitetyn hoidon ja toivat sen Suomeen.Marin ja Kristiinan yrityksen Audex:n verkkosivut: https://audex.fi/Audex Facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=61560877903219Audex YouTubessa: https://www.youtube.com/@AudexOy-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: TSR:n rahoittama Valitse ilo ja innostus -hanke.Miten ergonomiasta huolehditaan teidän työpaikallanne? Tässä jaksossa käsittelemme kokonaisvaltaista ergonomiaa ja sen merkitystä työelämässä. Ergonomialla on suuri vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Jaksossa kuulet, kuinka ergonomiset toimenpiteet ovat parantaneet työterveyttä ja sujuvoittaneet työntekoa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on FT (työterveyshuolto), TtM ja toimitusjohtaja Virpi Fagerström Ergomentor Oy:stä.Kun ergonomia on kunnossa, työ sujuu jouhevasti, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja työn tehokkuus sekä tuottavuus paranevat. Onnistuminen vaatii ylimmän johdon strategista sitoutumista ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti operatiivisella ja työntekijätasolla.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ergonomia työelämässä tarkoittaa? - Miksi ergonomia ja sen huomioiminen on tärkeää? - Miten ergonomia vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin? - Millä tavoin ergonomia edistää työhyvinvointia ja tiimien toimivuutta? - Kuka on vastuussa hyvästä ergonomiasta? - Mitä meistä jokainen voi tehdä ergonomian parantamiseksi?Lisätietoja:Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeesta ja ergonomiakoulutuksista saat lisätietoa täältä. Valitse Ilo ja Innostus hankkeessa pidetään ergonomiatietoiskuja, joihin voit tutustua ja ilmoittautua täällä. Virpi Fagerström LinkedIn, Instagram, X/Twitter.Ergomentor on koulutus- ja konsultaatioyritys, jonka tehtävänä on kehittää inhimillistä työelämää. Järjestämme koulutuksia ja tapahtumia. Huolehdimme, etteivät ihmiset sairastuisi työssään, vaan työtä voitaisiin tehdä häiriöttömästi, sujuvasti ja tehokkaasti inhimillisyys huomioiden. Pidämme paljon ergonomiakoulutuksia, joiden avulla ennaltaehkäisemme organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ja toimimme heidän kumppaneinaan työn kehittämisessä.Ergonomiassa lähdemme kokonaisvaltaisesta ergonomiasta, johon kuuluvat fyysinen, organisatorinen ja kognitiivinen ergonomia. Kun ergonomia on työpaikalla kunnossa, niin työt sujuvat, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sekä työ on tehokasta ja tuottavaa. Onnistuminen edellyttää ylimmän johdon strategista toimintaa ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota operatiivisella ja työntekijätasolla jatkuvasti toteutetaan ja kehitetään muiden sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työsuojelun, työterveyshuollon ym. kanssa yhteistyössä. Konkreettisesti hyvä ergonomia näkyy organisaatiossa työn tuottavuuden kasvuna ja organisaation veto- ja pitovoiman lisääntymisenä.Lisätietoa koulutuksistamme löydät www.ergomentor.fi.Lue myös aiheesta kirjoitettuja blogeja osoitteesta: https://ergomentor.com/ajankohtaista/ Löydät meidät Facebookista: https://www.facebook.com/ergomentor -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tunnemme usein häpeää, kun vertailemme itseämme muihin tai emme koe tulevamme nähdyksi sellaisina kuin haluaisimme. Häpeä on ikävä tunne, mutta sillä on myös suojaava rooli. Häpeä auttaa meitä korjaamaan käyttäytymistämme silloin, kun olemme rikkoneet ryhmän sääntöjä tai toimineet itsekkäästi.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kognitiivinen ylemmän erityistason psykoterapeutti, kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Katja Myllyviita. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Häpeän hoito (Duodecim, 2020).Häpeästä ei tarvitse pyrkiä kokonaan eroon. Häpeän tunnistaminen on tärkeä osa sosiaalista taitavuutta. Sen tiedostaminen ja käsittely voivat johtaa syvempään itseymmärrykseen ja parempaan vuorovaikutukseen muiden kanssa. Häpeä on haitallista silloin, kun tunne jää päälle ja tarkastelemme itseämme jatkuvasti kriittisessä valossa.Nina ja Katja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä - Mitä häpeä tunteena tarkoittaa?- Mistä häpeä kumpuaa? - Miten häpeä vaikuttaa mielenterveyteen?- Miten häpeä vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöön?- Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa, että häpeän tunne vaikuttaa heikentävästi omaan mielialaan?Lisätietoja:Katja Myllyviidan verkkosivut.Katja Myllyviita Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.Täältä voit tilata Katja Myllyviidan kirjan: Häpeän hoito (7.painos, Duodecim, 2024). Katja Myllyviidan haastattelu häpeästä Psykologi-lehdessä (21.8.2020): Häpeä lievittyy myötätunnolla.Jos pidit tästä jaksosta, voisit olla kiinnostunut myös näistä: - 25. Itsemyötätunto - 40. Itsekriitiisyys - 11. Yksinäisyys - 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa. Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä:- Mitä tunnesyöminen on?- Miten tunnesyöminen ilmenee?- Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla?- Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla?- Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy?- Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen?Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä.Jakso on alunperin julkaistu 18.1.2021.Jakson linkit:Katarina Meskanen Instagram:ssa: @psykat.fiKatarina Meskasen www-sivut: www.psykat.fiKatarina Meskanen LinkedIn:ssaKatarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus)Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?Jakso on alunperin julkaistu 24.2.2020.Jakson linkit:Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandellRonnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.htmlRonnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan.Ronnie on vieraana myös näissä jaksoissa: - 40. Itsekriittisyys. - 73. Rajojen asettaminen. -----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.Muuttuvassa maailmassa organisaatiolta vaaditaan ketteryyttä ja radikaalia muuntautumiskykyä. Tätä voi oppia jazzbändeiltä. Jazzbändien opeista johtamiselle ja johtajalle psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on jazzjohtamista tutkinut kauppatieteiden tohtori, tutkija ja johdon kouluttaja Patrick Furu.Nina ja Patrick ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä:- Miten jazzbändiä voi käyttää vertauskuvana ja mallina työelämän haasteiden haasteiden hallintaan?- Miten jazzbändin toimintaperiaatteet voivat toimia johtamisen keinoina? - Mitä konkreettisia asioita johtaja voi tehdä edistääkseen tiimin yhteistoimintaa ja luodakseen psykologista turvallisuutta?- Miten virheitä kannattaa käsitellä, jotta se tukee niistä oppimista, psykologista turvallisuutta ja jatkuvaa kehittymistä?Lopuksi Patrick kertoo käytännön keinoja, joilla inhimillinen johtaminen työpaikoilla toteutuu paremmin.Lisätietoja:Patrick Furu vastaa Aalto EE:llä yritysten ylimmälle johdolle suunnatuista ratkaisuista. Lisäksi Patrick toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkijana sekä opettaa johtamista Hult International Business Schoolissa Yhdysvalloissa.Patrick Furu LinkedIn:sssa. Lue lisää jazzjohtamisesta:- Johtaja, nämä asiat voit oppia jazzmuusikolta (Aalto Leader's Insight 23.4.2024)- Maestrokaksikko mullisti johtamisen yllättävällä opilla – Huipputiimit tarvitsevat improvisaatiota, he opettavat. (Kauppalehti Fakta 5/2024 €)Patrickin kirja jazzjohtamisesta:- Patrick Furu: Jazzia johtamiseen. (Alma Talent 2013).Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.Lue lisää: aaltoee.fiKaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders' Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä. Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Juhannuksen kunniaksi Pasi Heikura sukeltaa nimistöntutkija Terhi Ainialan kanssa Suomen upeiden järvien jännittävään nimistöön. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kaupallinen yhteistyö: Mandatum.Miten ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä? Sijoittaminen on päätöksentekoa valtavan informaatiotulvan keskellä. Lisäksi sijoittamisessa pitää pystyä tekemään päätöksiä mahdollisimman systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.Sijoittamisen psykologiaa -jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa Mandatumin allokaatioratkaisuista vastaava johtaja Lassi Järvinen.Sijoituspäätöksiä voi lähteä ratkomaan esimerkiksi keskustelemalla niistä varainhoitajan kanssa. Mandatumin varainhoidon asiakkaana henkilökohtainen varainhoitajasi perehtyy tavoitteisiisi ja tarpeisiisi. Varojasi hoidetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvia markkinatilanteita hyödyntäen. Varainhoitajasi varmistaa, että sinulla on aina tarpeitasi parhaiten palveleva sijoitus- ja palvelukokonaisuus. Tässä jaksossa kuulet mm.- Mistä sijoittamisessa on psykologisesti kysymys?- Mitä kysymyksiä kannattaa miettiä ennen sijoittamisen aloittamista?- Millaisia tunteita sijoittamiseen liittyy?- Miten luontaiset ajattelun vinoumamme vaikuttavat sijoutuspäätöksiin?- Millainen on ihannesijoittaja?- Mitä tavoitteet ja rajoitteet tarkoittavat sijoitusmaailmassa?Lisätietoja:Mandatum on merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka yhdistää rahan ja hengen erikoisosaamisen. Mandatumilta saa laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa ratkaisut sekä henkilöasiakkaille että yritys- ja yrittäjäasiakkaille. Lue lisää: mandatum.fiJos haluat keskustella varainhoidosta niin voit jättää yhteydenottopyynnön Mandatumin asiantuntijalle: mandatum.fi/varainhoitoHyvin suunnitellulla palkitsemisella parannat työmotivaatiota ja yrityksen tuottavuutta. Palkittu-podcastissä Mandatumin huippuasiantuntijat jakavat uusimman tutkitun tiedon, parhaat käytännöt ja yritysmaailmasta jo saadut opit yhdessä mielenkiintoisten vieraiden kanssa palkitsemiseen liittyen. Kuuntele Spotifyissa.Seuraa Mandatumia: LinkedIn, X / Twitter, Instagram ja Facebook.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Neuropsykiatriset (nepsy) oireet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Oireiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen. Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti.Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori tarvitsevat kasvupolullaan tarvitsevat.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko.He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla? - Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa? - Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy? - Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää?Lisätietoja:Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa—työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset. Anna-Reeta Korhonen Instagram: @annarkorhonenAslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii. Kuuntele: Koti ❤️ koulu -podcast.JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat seuraamalla Facebookissa JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset tai Instagramissa @jhl_kasvatusjaohjaus.JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia.Ilmoittaudu täällä! Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Voiko stressin kääntää voimavaraksi?Kun meitä kehotetaan välttämään stressiä, alamme usein sinnitellä. Se voi itse asiassa ylläpitää stressiä ja pahentaa tilannetta. Toisaalta ponnistelemme meille tärkeiden asioiden eteen. Stressi ei ole pelkästään kielteinen ilmiö. Koemme sitä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tapamme suhtautua stressiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten stressi meihin vaikuttaa.Jakson aiheena on stressi ja se, miten stressin voi kääntää itselleen voimavaraksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä Laura Sokka. Hän teki väitöskirjansa työuupumuksen vaikutuksista aivojen toimintaan, keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn. Lauralla on yli 20 vuoden kokemus neuropsykologin työstä. Hän työskentelee sekä yritysten että yksilöiden kanssa. Laura käy puhumassa yrityksissä kestävästä työkyvystä ja uupumusriskin pienentämisestä. Lisäksi hän pitää neuropsykologin vastaanottoa.Nina ja Laura käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä stressi on?- Mitä kielteisiä ja haitallisia ja toisaalta myönteisiä puolia stressillä on?- Miten oma suhtautumisemme stressiin määrittää sen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia?- Miten omaa tapaa suhtautua stressiin voi muuttaa?Lisätietoja:Jos jakson aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelemme mm. jaksoja:- 32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela.- 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.- 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus. Vieraana Jari Hakanen.Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram.Laura Sokan kirjoituksia stressistä:- Katso stressiä uusin silmin ja saavuta etulyöntiasema epävarmoina aikoina (Tresentio.fi 11.12.2023)- Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi (WGH.fi 25.1.2022)- Ymmärrä stressiä, vahvista henkilöstön pysyvyyttä (WGH.fi 20.10.2022)Tutkimusartikkeleita suhtautumistavan merkityksestä stressin vaikutuksiin:- Crum, A. J., Santoro, E., Handley-Miner, I., Smith, E. N., Evans, K., Moraveji, N., Achor, S. & Salovey, P. (2023). Evaluation of the “rethink stress” mindset intervention: A metacognitive approach to changing mindsets. Journal of Experimental Psychology: General, 152(9), 2603. https://doi.org/10.1037/xge0001396- Yeager, D. S., Bryan, C. J., Gross, J. J., Murray, J. S., Krettek Cobb, D., HF Santos, P., Gravelding, H., Johnson, M. & Jamieson, J. P. (2022). A synergistic mindsets intervention protects adolescents from stress. Nature, 607(7919), 512-520. https://doi.org/10.1038/s41586-022-04907-7- Crum, A. J., Jamieson, J. P., & Akinola, M. (2020). Optimizing stress: An integrated intervention for regulating stress responses. Emotion, 20(1), 120–125. https://doi.org/10.1037/emo0000670 - Lisää Alia Crumin tutkimuksia löydät mm. Standford Mind & Bodt Labin sivuilta: https://mbl.stanford.edu/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko huomannut suostuneesi johonkin haluamattasi? Sinua on luultavasti silloin manipuloitu. Tämän jakson aiheena on haitallisen manipuloinnin tunnistaminen ja sille rajojen asettaminen. Tästä on hyötyä niin ihmissuhteissa kuin työpaikallakin.Jakson asiantuntijavieraina ovat Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi, tietokirjailija Nina Lyytinen sekä psykologi, valmentaja, tietokirjailija Satu Pihlaja. He ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi (Atena 2024).Nina ja Satu käsittelevät muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mistä manipuloinnissa on kyse? - Miten manipulointi ilmenee erilaisissa ihmissuhteissa? - Miten voit huomata manipuloinnin? - Miten voit rajat asettamalla suojautua manipuloinnilta?Lisätietoja:Tilaa Ninan ja Satun kirja: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja. Atena 2024. Arvio kirjasta Psykologi-lehdessä (29.4.): Masters of Puppets – Miten meitä manipuloidaan.PsL Nina Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispyskologi. Hän on julkaissut Sirpa Pääkkösen kanssa kirjan Ole oma pomosi (Otava 2022). Hänen juontamansa Psykopodiaa-podcast on Suomen suosituin psykologiaa käsittelevä podcast. Lyytinen on Vuoden psykologi 2023. Nina työskentelee kouluttajana ja valmentajana. Lisäksi hän kirjoittaa Faktaan ja Kauppalehteen kolumneja, joissa hän jakaa näkemyksiään ja neuvojaan työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi.Nina Lyytinen LinkedIn:ssa @lyytinennina, X (Twitter) @lyytinennina, Instagram @psykopodiaa ja Facebook @psykopodiaa.PsL Satu Pihlaja on psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti ja valmentaja. Hän on aiemmin kirjoittanut teokset Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi (Atena 2018), Aikaansaamisen taika - työkirja (Atena 2019) ja Valinnan paikka (Atena 2021).Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä: - 1. Narsismi työelämässä. - 8. Narsismi parisuhteessa. - 73. Rajojen asettaminen.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Usein työelämän ongelmien taustalla on sotkuinen tai pätkivä yhteys ihmisten välillä.Yhteydestä sekä sen ymmärtämisestä ja johtamisesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat psykologi (PsM), senior executive coach (MCC, ACTC), tietokirjailija, OK5 Oy:n toimitusjohtaja Ilona Rauhala ja TM, senior executive coach (PCC), OK5 Oy:n perustajaosakas Ira Lange.He ovat yhdessä Kimmo Kääriän ja Iikka Virkkusen kanssa kirjoittaneet aiheesta kirjan Yhteys avain johtamiseen (Alma Talent 2024).Tässä jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä yhteys tarkoittaa? - Miksi se voi pätkiä ja olla sotkuinen? - Miten sotkuinen yhteys vaikuttaa työyhteisöön? - Miten katkenneen yhteyden voi korjata?Lisätietoja:Tilaa kirja: Yhteys avain johtamiseen. Ilona Rauhala, Ira Lange, Kimmo Kääriä, Iikka Virkkunen (Alma Talent 2024).Yhteydestä voit lukea ja kuunnella lisää Yhteyden ytimessä podcastista ja blogista.Ilona Rauhala verkkosivut: ilonarauhala.fi ja LinkedIn. Ira Lange verkkosivut: iralange.fi ja LinkedIn. Ilona ja Iran yrityksen OK5:n verkkosivut: ok5.fi. Jos pidit tästä jaksosta voisit lisäksi pitää myös näistä: - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. - 139. Miten luodaan hyvä työilmapiiri? - 106. Luottamus työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. - 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. - 10. Tunteet työelämässä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Reaktiomme kohtaamiimme ennakoimattomiin, äkillisiin kriiseihin tulevat ‘selkärangasta'. On luonnollista, että reagoimme kriiseihin. Toivolla on oleellinen rooli kriiseistä toipumisessa ja selviämisessä, niin sen kohdanneelle kuin häntä auttavalle ammattilaiselle tai läheiselle.Tämän Psykopodiaan 5-vuotisjuhlajakson aiheena on toivo ja sen merkitys kriiseistä selviämisessä. Jakson vieraina ovat psykologi (PsT), kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari sekä Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi (PsL), kriisi- ja traumapsykologian asiantuntija Nina Lyytinen. Juontajana toimii poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala.Nina ja Eija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kriisit ovat? - Miten traumat ja kriisit liittyvät toisiinsa psykologiassa? - Mitä toivo on ja mikä sen merkitys on kriiseistä toipumisessa? - Kuinka toivo näkyy kriisityössä? - Miten auttajat ja läheiset voivat vahvistaa toivoa?Jakson lopuksi Nina Lyytinen lausuu kirjoittamansa runon vaikeuksista selviämisestä Sergei Sokolevin pianomusiikin säestyksellä. Lisätietoja:Eija Palosaari on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 1994. Hän teki katastrofipsykologian alan väitöskirjansa Estonian uppoamisonnettomuudesta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai kirjastaan Lupa särkyä - kriisistä elämään vuonna 2008, jolloin hänet valittiin myös Vuoden psykologiksi.Eija Palosaaren verkkosivut.Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. (e-kirja, Elisa.fi)Nina Lyytinen on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 2011 työskenneltyään sitä ennen melkein 10 vuotta kriisityössä. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonin palestiinalaispakolaisten parissa vuodesta 2008 Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta. Hankkeet ovat keskittyneet resilienssin ja psykologisten selviytymiskeinojen vahvistamiseen jatkuvien kriisien keskellä. Vuoden psykologiksi Lyytinen valittiin 2023.Nina Lyytisen verkkosivut.Lue Nina Lyytisen vapaaehtoistyöstä Libanonissa: - Psykologien ääni sodan keskeltä (Psykologi-lehti 22.1.2024) - Pitkä tie Vuoden psykologiksi (Psykologi-lehti 7.8.2023) - Suomalainen psykologi Libanonissa – stressinsäätelylle on kysyntää (Psykologi-lehti 7.4.2020)Tämä jakso pohjaa osin Eijan ja Ninan SPR:n Psykologien valmiusryhmän 30v-juhlaseminaarissa syksyllä 2023 pitämään esitykseen sekä esitelmän teemoista Päivi Tolosen tekemään haastatteluun SPR:n Avun maailma lehdessä: Ilman toivoa ei ole mitään (Avun maailma 4/2023, 15.11.2023). Jos haluat tietää lisää kriisi- ja traumapsykologiasta sekä toivosta, niin kannattaa kuunnella nämä jaksot: - 130. Kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Atte Varis. - 30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Eija Palosaari. - 29. Resilienssi ja sopeutuminen muutoksiin. Nina Lyytinen. - 20. Traumat ja traumatisoituminen. Ferdinand Garoff. - 129. Traumat ja toipuminen. Sanna Isosävi. - 138. Toivo. Maaret Kallio.Ninan lausuman runon säesti Sergey Sokolov, Instagram: @sokolov_jazz.SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus.SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista.SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti.Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7: 09 - 2525 0111PS:Olemme tehneet Psykopodiaa-jaksoja viisi vuotta. Psykopodiaalla on yli 33 000 seuraajaa, kuuntelijoita monin verroin ja kuuntelukertoja on lähes 2.5 miljoonaa. Jotain olemme ilmeisesti tehneet hyvin tai kiinnostavasti, mutta me kuulisimme tosi mielellään että mitä

Puhumattomuus parisuhteessa voi olla todella kipeä tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten hyvinvointiin. Tämän taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, kuten kommunikaatio-ongelmia, pelkoja, traumoja, epävarmuutta tai temperamenttieroja.Kuitenkin yhteinen halu ja sitoutuminen toisen parempaan ymmärtämiseen voivat avata tien uudelle yhteydelle ja syvemmälle molemminpuoliselle ymmärrykselle. Puhumattomuuden taustalla piileviä haasteita on mahdollista käsitellä yhdessä tai ammattilaisen avulla ja rakentaa vahvempaa ja kestävämpää suhdetta.Puhumattomuudesta parisuhteessa psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina keskustelemassa ovat asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen ja asiantuntija, seksuaalineuvoja Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:sta. Nina, Riina ja Laura käsittelevät jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi puhuminen on tärkeää parisuhteessa? - Mistä puhumattomuus voi kertoa? - Mitä syitä puhumattomuuden taustalla voi olla? - Miten parin varhaiset ihmissuhteet ja temperamenttierot ilmenevät puhumattomuuden taustalla? - Miten turvallisuuden tunne parisuhteessa vaikuttaa puhumattomuuteen? - Miten pari voi purkaa puhumattomuuden muuria ja rakentaa uutta tapaa puhua ja olla yhteydessä?Lisätietoja:Harjoituksia puhumisen tueksi (Parisuhdekeskus Kataja ry) löydät täältä. Parisuhdekeskus Kataja ry:n verkkosivut. Väestöliitön kautta on saatavilla maksuttomia palveluja parisuhdekysymyksiin. Kirkon perheneuvonnan sivut.Kriisikeskusten kautta voitte saada myös apua vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Jos pidit tästä jaksosta voisit pitää myös näistä: - 134. Turvallisuus parisuhteessa. Vieraana Suvi Laru. - 124. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 108. Tunne hyvä parisuhde. Vieraana Maaret Kallio. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen. - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kannamme jokainen mukanamme ylisukupolvisia tarinoita, jotka voivat tukea meitä tai olla meille taakkana. Tämän jakson aiheena ovat ylisukupolviset tarinat ja se miten ne voivat tuoda meille turvaa - tai taakan kannettavaksemme. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Aino Juusola. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023). Nina ja Aino käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kannamme mukanamme menneiltä sukupolvilta? - Mikä merkitys erilaisilla tarinoilla on oman menneisyytemme tutkimiselle? - Millaisia taakkoja siirrämme sukupolvelta toiselle? - Miten ylisukupolvisen taakan siirtämistä voi välttää? - Milloin ylisukupolvinen tarina tuo tukea ja turvaa? - Mikä aiheuttaa ylisukupolvista häpeää? - Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa kantavansa ylisukupolvista taakkaa?Lisätietoja:Aino Juusola on psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti, joka on erikoistunut mm. traumojen hoitoon. Hän on toiminut myös 10 vuotta oikeuspsykologian kentällä, tehnyt tutkimusta, sekä ollut tuomassa Suomeen traumafokusoituja hoitomalleja. Hän on aikaisemmin julkaissut kirjan Jutellaanko — Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita (2021) ja ollut mukana kirjoittajana mm. teoksissa Seksuaaliväkivaltatyön perusteet ja Traumatisoituminen ja perhesuhteet. Hän on Suomen toinen sertifioitu TF-KKT- mallin kouluttaja. Tilaa Aino Juusolan kirja Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023).Aino Juusola Instagramissa ja LinkedIn:ssa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Here is episode 51 with guest Captain Musty! We also have the Sheriff in town to co-host. This is the one all about Dungeons, Raids, and a cool new hoverboard for us to play with very soon. Patreon Shout out: Toll the Bell Raphy Bionic Koala Kato Valermos Coderson Jellis KGCompound ISTIMALOT CoachWied Kingsley Mac DiceGoblinBlackCat SithDaddyFresh If you are interested in supporting the show, head over to patreon.com/theblueberrylounge Website: www.theblueberrylounge.com Discord Invite Link: https://discord.gg/zUqXa78Kyz The BlueBerry Lounge Clan Invite Link: https://www.bungie.net/en/ClanV2?groupid=5021503 --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/theblueberrylounge/message or even easier just do it on our website! --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/theblueberrylounge/message

Tunteet kulkevat mukanamme eri tilanteisiin. Varsinkin voimakkaat ja ahdistavat tunteet tarttuvat helposti ja nopeasti. Koemme näitä esimerkiksi muutostilanteissa. Onneksi myös turvallisuuden tunteita voi tartuttaa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana tunnetartunnoista erityisesti hankalia tunteita herättävissä muutos-ja kriisitilanteissa keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Anna Peltola. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).Empatian avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan. Koemme heijastuksia toisten tunteista. Luemme sanatonta viestintää. Voimme rauhoittaa itseämme ja siten myös luoda turvaa toiselle. Nina ja Anna pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunta on? - Miksi tunteet tarttuvat? - Kuinka vastavuoroista tunnetartunta on? - Miten tunnetartunta ilmenee muutos- ja kriisitilanteissa? - Miten tunteita voi säädellä ja johtaa muutostilanteissa? - Miten omia tunteita voi säädellä?Lisätietoja:Tilaa Anna Peltolan kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).Anna Peltola LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Lue Anna Peltolan haastattelu (HS 19.2.2024 – €): Tartunnan voima.Anna Peltola oli vieraana myös jaksossa 112. Tunnetartunta.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä:10. Tunteet työelämässä.85. Vaikeat tunteet työelämässä.140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Maistuuko työsi puulta? Oletko kadottanut innostuksesi työhösi? Moni pohtii samaa. Innostusta ja iloa työhön voi löytää monesta asiasta. Mitä olet menettänyt, jos innostuksesi on kadonnut?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana innostuksesta työhön ja kadonneen innostuksen löytämisestä uralla uudelleen keskustelemassa on psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantanen.Jaksossa Nina ja Jarkko pohtivat mm seuraavia kysymyksiä: - Mitä innostus on työssä? - Mikä nykyajassa saa monet pohtimaan työn merkitystä? - Mistä huomaa, jos oma työ ei enää innosta? - Mikä syö työn imua ja innostusta työhön? - Miten innostuksen työhön voi palauttaa? Vai voiko? Lisätietoja:Jarkko Rantanen on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja. - Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa. - Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut.Tutkimushankkeita tunteiden vaikutuksesta töissä, joissa Jarkko Rantanen on ollut mukana:TUNTO - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa ja TUNTO2 - Tunnetoimijuus strategian toteuttamisen tukena.Jarkon kirjoja tunteista: - Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020. - Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. - Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. - Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011.Jos tämä jakso herätti ajatuksia, voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: - 51. Työuupumus siviiliuupumus vai uupumus. - 63. Työn imu - 95. Miten voit selkiyttää elämäsi suuntaa? - 1 09. Moniosaaminen. - 117. Elämänmuutos mielessä?Jarkko Rantanen on vieraana myös jaksoissa: - 10. Tunteet työelämässä. - 81. Miten antaa parempaa palautetta? - 85. Vaikeat tunteet työelämässä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tyttöjen mielenhyvinvointi on koetuksella aikamme erilaisten odotusten ja paineiden ristitulessa. Miten voimme vanhempina ja aikuisina tukea tyttöjen itsetuntoa ja identiteettiä?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tyttöjen mielenhyvinvoinnista ja itsetunnon tukemisesta keskustelemassa on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024).Nina ja Riikka pohtivat mm. näitä kysymyksiä:- Miten tytöt voivat Suomessa tällä hetkellä?- Miten yhteiskunnan, median ja meidän kaikkien asenteet ja sosiaalinen paine vaikuttavat tyttöihin?- Millaisia rajoja ja ‘raameja' tytöille asetetaan?- Millaisia seurauksia näistä voi olla tyttöjen itsetunnolle ja oman identiteetin muodostumiselle? - Miten vanhemmat ja aikuiset voivat tukea tytön itsetuntoa ja identiteettiä?Lisätietoja:Riikka Riihonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti ja lääketieteen tohtori. Päivätyössä hän on TAYS lastenpsykiatrian neuropsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri. Viime vuosina Riikka on ollut erityisen kiinnostunut tunnesäätelyn ja aggressio-oireiden hoitamisen ohella lastenpsykiatrisen avohoidon kehittämisestä sekä kehitykseltään erityisten lasten tukemisesta ja palvelujärjestelmän rakentamisesta.Riikka on osallistunut useiden oppaiden ja kirjojen kirjoittamiseen (viimeksi Kuinka kiukku kesytetään 2020, Aada ja kiukkuleijona 2020), sekä tekee yhteistyötä monien alan toimijoiden kanssa. Hän myös tekee Lääkärilehteen referaatteja alan tutkimusartikkeleista. Harrastuksenaan hän jakaa tietoa mielenterveyden kysymyksistä Instagramissa ja Vanhemmuuden hyvä boogie -blogissaan.Riikka Riihosen kirjan ‘Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää' voit tilata verkosta täältä ja täältä.Riikka Riihonen Instagramissa: @lastenpsykiatri_riikkariihonen.Riikka Riihonen X:ssa / Twitterissa: @RiikkaRiihonen.Riikka Riihonen Threadsissa: @lastenpsykiatri_riikkariihonen.Vanhemmuuden hyvä boogie -blogi. Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine -podcast. Riikka Riihonen oli vieraana myös jaksossa: 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.Lasten ja nuorten hyvinvointia käsitellään myös jaksossa: 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?Itsetuntoa ja identiteettiä pohditaan mm. jaksoissa:14. Itsetunto ja sen vahvistaminen75. Kenen elämää elät?100. Itsetunto ja hyväksyvä suhtautuminen itseen. 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti.Tässä jaksossa mainittuja muita teemoja käsitellään jaksoissa:17. Huijarisyndrooma. 45. Myötätuntoinen kehosuhde ja kehopositiivisuus.73. Rajojen asettaminen. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toiselle antamallamme arvostuksella, arvostavalla kohtaamisella on suuri merkitys. Perustarpeitamme on tulla huomioiduksi, nähdyksi ja arvostetuksi - omana itsenämme.Tämän jakson aiheena on arvostus, arvostuksen osoittaminen ja arvostuksen psykologia. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi, Pekka Tölli. Pekka on kirjoittanut aiheesta kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa (Tammi, 2024).Nina ja Pekka pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mistä arvostuksessa on kyse psykologiassa? - Miksi arvostuksen kokemus on tärkeää meille?- Miten voit osoittaa arvostusta - ja ottaa sitä vastaan?- Mitä vaikeuksia näihin voi liittyä?- Mitä arvostusvaje tarkoittaa?- Mitä me kaikki voimme tehdä vähentääksemme arvostusvajetta?Lisätietoja:Osta Pekan kirja Minä näen sinut - arvostuksen psykologiaa (Tammi 2024) verkosta. Pekka Tölli LinkedIn:ssa: @pekkatolliPekka Töilli Instagramissa: @petolliPekka Tölli oli aiemmin vieraana suositussa jaksossa:- 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti.Yksinäisyyttä ja näkymättömyyden kokemusta käsitellään jaksoissa:- 10. Yksinäisyys. Vieraana Niina Junttila. - 113. Yksinäisyydestä - yksin ja yhdessä. Vieraana Cup of Therapy.Palautteen voi antaa arvostavasti. Vinkkejä palautteen antamiseen voit kuunnella jaksosta:- 81. Miten antaa parempaa palautetta? Vieraana Jarkko Rantanen.Lukuvinkkejä aiheesta ja sen ympäriltä:- Grant, Adam. Anna ja ota: miksi voit menestyä parhaiten muita auttamalla. (Viisas Elämä 2017).- Junttila, Niina. Yksinäisyyden monet kasvot. (Tammi 2022).- Pietikäinen, Arto. Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC. (Duodedicm 2022).- Rosenberg, Marshall B. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus: nonviolent communication (NVC) (Viisas Elämä 2019). - Waldinger, Robert & Marc Schulz. Onnellisen elämän salaisuus. (WSOY 2023).- Baumeister, R. F., & Leary, M. R. (2007). The need to belong: Desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. In: Rita Zukauskiene (ed) Interpersonal development, 57-89. Routledge, London.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi