Podcasts about tarkoituksena

Arja Koriseva saapuu Lahen Suvivirsi -tapahtuman tähtisolistiksi helatorstain aattona 28.5.Radio Voiman Kristoffer Ignatius tavoitti Lahteen matkalla olleen Arjan puhelimen päähän.-Rakastan Suvivirttä lasten laulamana ja omasta lapsuudesta kouluajoilta. Se on yksi rakkaimmista lauluista. Ihanaa, että saan kokea tämän hetken Lahdessa, Arja kertoo.Tulevan kesän suunnitelmista Arja kertoo tekevänsä paljon kotitöitä ja nikkaroivansa erilaisia projekteja kotonaan. Tarkoituksena on myös jatkaa golffin peluuta. Kotoilun lisäksi kesään kuuluvat erilaiset esiintymiset ja uusien kappaleiden kirjoittaminen ja nauhoittaminen. Suunnitelmissa on albumin teko, sekä uuden joulukappaleen säveltämistä.Kuuntele koko haastattelu!

Kun metsää hakataan ja hiilinielukeskustelu käy kiivaana, on moni metsänomistaja tehnyt oman ratkaisunsa ja hakee metsiään vapaaehtoisen suojelun piirin. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta pyysi Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön ylitarkastaja Soile Hiitolan kanssaan metsäretkelle. Tarkoituksena on katsastaa, sopisiko Rannan perheen juuri Heinolasta hankkima metsäpalsta suojeltavaksi. Metso-ohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden saada korvausta suojeltavaksi laitettavasta metsästä, mutta mitkä asiat suojeluun tarvitaan ja miten metsää saa esimerkiksi retkeilykäytössä hyödyntää suojelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Voiko siellä telttailla? Voiko naapureilta kieltää siellä mustikanpoiminnan?

Väitämme olevamme eläinrakkaita. Samalla tuemme (pelkästään Suomessa) kymmenien miljoonien eläinten vuosittaista kärsimystä ja kuolemaa hirvittävissä olosuhteissa omilla, arkisilla valinnoillamme. Mistä tässä on kyse?Benjamin Pitkänen lienee Suomen tunnetuin vegaani- ja eläinoikeusaktivisti. Hän kiertää Suomea puhumassa eläinten valtavasta kärsimyksestä, jota me, tavalliset kansalaiset osittain tietämättämmekin tuemme. Valtaville massatuotantoeläintiloille ei juuri päästetä ketään kuvaamaan tai katsomaan, mutta Benjamin ja Pavel Tahkovuori ovat kirjassaan haastatelleet monia ihmisiä, jotka kertovat nimettöminä omia silminnäkijähavaintojaan. Kirjan nimi on Rakkaat eläimet, joita syömme. Puhumme jaksossa esimerkiksi veganismin herättämistä tunteista, tuotantoeläinten nykytilanteesta Suomessa, eläinlääkäreiden mielenterveydestä ja tavallisen kansalaisen kuluttajavalinnoista. Benjaminkin oli pitkään sekasyöjä, ja käsittelemme myös hänen siirtymää vegaaniuteen.Muita aiheita: - Miksi olla vegaani? - Minkälaista on toimia aktivistina? - Miten ihmisen ruokaostospäätöksiin vaikutetaan; mikä saa meidät ostamaan?- Lainmukaiset tuotantoeläinkäytännöt Suomessa.- Myötätuntoväsymys ja sen vaikutukset. Benjamin liikuttuu puhuessaan eläinten tilanteesta ja pui nyrkkiä ilmaan. Tarkoituksena ei ole kritisoida ihmisiä, vaan auttaa eläimiä. * Emme käy jaksossa väittelyä veganismin filosofisista pohjaoletuksista tai muista syvällisyyksistä, kuten rajatapauksista tai vastaesimerkeistä. Jaksossa ei tule "puolesta/vastaan" -asetelmaa. Jos haluat perehtyä tällaiseen väittelyyn, suosittelen Ed Wintersin ja Alex O'Connorin materiaaleja Youtubessa ja muualla.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mikä ihmeen puhelinrinki, josta kaikki puhuvat? Oletko miettinyt, mikä on Minun näköinen elämä -toiminnan puhelinrinki ja mitä siellä tapahtuu? Voisitko sinäkin hyötyä puhelinringistä? Puhelinrinkien koollekutsujat avaavat puhelinringin sisältöä tässä Behind The Voices – Äänien takana podcast-jaksossa. Tämän puhelinringin koollekutsujana on Harri, joka luotsaa omalla tavallaan puhelinringin osallistujat Jupillin,Tiinan Heikin ja Benitan keskusteluun. Tarkoituksena heillä on, että näkövammaisuus ja elämä kohtaisivat. Puhelinringit on aina luottamuksellisia ja turvallisessa ympäristössä tapahtuvia keskusteluja eikä yksikään rinki ole samanlainen. Jokaisen ringin muodostavat osallistujat itse omalla persoonallaan ja huomioiden muut mukana olevat ihmiset. Keskustelusta saat juuri niin paljon kuin olet valmis itsestäsi antamaan. Tervetuloa tutustumaan puhelinrinkitoimintaan ja jos kiinnostuit kuulemaan lisää, soita tai laita meille viestiä puh. 050 405 9057 Puhelinrinkitoiminta ottaa sinut lämpimästi vastaan ja mukaan toimintaan! Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama

Pohjoissavolainen Vieremän kunta kutsuu hyvinvointialueen päättäjät 50 kilometrin mittaiselle lähipalvelukävelylle. Tempaus järjestetään tiistaina 12. maaliskuuta. Tarkoituksena on kävellä Nissilän kylältä aina Iisalmen terveyskeskukselle saakka. Kävelytempaus on kannanotto Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnitelmiin leikata rajusti terveysasemien ja -keskusten määrää. Vieremän terveyskeskus on yksi lakkautusuhan alla olevista. Kävelyllä on tarkoitus ennen kaikkea havainnollistaa matkaa, joka Vieremältä voisi olla lähimpään lähipalvelupisteeseen Iisalmeen, jos hyvinvointialueelle kaavaillut säästöt toteutuvat. Pohjois-Savon hyvinvointialue on suunnitellut mahdollisesti lakkauttavansa Vieremän sosiaali- ja terveyskeskuksen osana palvelujärjestelmän uudistusta. Aiheesta saimme kuulla tarkemmin Savon Aalloilla, kun haastattelussa oli Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen. Haastattelijana: Sami Turunen

Suomen Riistakeskus on myöntänyt 300 poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen joulukuussa alkavalle metsästyskaudelle. Tarkoituksena on säädellä ilveskannan kasvunopeutta niin, että suotuisan suojelun taso säilyy. Mitä tämä tarkoittaa? Siitä päätti ottaa selvää toimittaja Olli Koski, joka soitti Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härköselle.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Kuopion kaupungin draamakasvattajana työskentelevä Anni Marin. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Kuopion kaupunginteatterissa näyttelijänä työskentelevä Atte Antikainen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on kuopiolainen opinto-ohjaajataustainen suunnannäyttäjä ja valmentavan ohjauksen moniottelija Leena Ståhlberg. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on muusikko ja laulaja Marko Hietala. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on stand up-koomikko Jacke Björklund. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Juankoskelta kotoisin oleva ja tällä hetkellä Turussa asuva kouluttaja ja kirjailija Minna Haapasalo. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Sonkajärvellä lapsuutensa viettänyt ja tällä hetkellä Kuopiossa asuva terveysbloggaaja, sisällöntuottaja, terveysviestinnän asiantuntija ja terveystieteiden maisteri Saara Närä (Terveydellä, Saara) Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Kuopiosta kotoisin oleva, Emma-palkittu laulaja-lauluntekijä Olli Halonen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Sakari Kuosmanen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on kuopiolainen laulaja-lauluntekijä, muusikko, näyttelijä sekä myös sairaalaklovni Markus Petsalo. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on kuopiolainen palkittu rikoskirjailija, poliisi ja kansanedustaja Marko Kilpi. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Hallitusohjelman viimeisissä väännöissä ratkottiin jakeluvelvoitteen pulmakohtia ja alkoholimonopolin purkua. Millaiselta pohjalta yhteistyötä päästään rakentamaan, kun uuden hallituksen työn varsinainen alku häämöttää? Studiossa Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokispilä. Naton puolustusministerit ovat koolla Brysellissä ja kaksipäiväisen kokouksen aikana he tapaavat muun muassa suuria asevalmistajia ympäri maailmaa. Tarkoituksena on saada tuotantoa entistä kiivaammaksi ja myös suomalainen Patria on mukana keskusteluissa. Lisäksi Naton seuraavaa pääsihteeriä spekuloidaan jo ankarasti. Raportoimassa EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Pietarissa kokoonnutaan vuotuiseen talousfoorumiin, kun sota Ukrainassa jyllää. Miten Venäjän verkosto voi ja millaisia puheita presidentti Vladimir Putinilta sopii odottaa? Suorassa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Hallituksen kovat tavoitteet työllisyyden ja julkisen talouden tasapainottamisen osalta joutuvat kovaan testiin, sillä talouden suhdanne ei tällä hetkellä anna vetoapua. Miten taloutta voidaan vakauttaa nousevien korkojen ja maailmanlaajuisen epävarmuuden maailmassa? Studiossa kansantaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta ja Nordean Suomen talouteen keskittynyt ekonomisti Juho Kostiainen. Lähetyksen lopuksi Karoliina Kantolan lehtikatsaus Kööpenhaminasta.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Emma-palkittu ja Pohjois-Savosta kotoisin oleva laulaja Viivi. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on stand up-koomikko, näyttelijä ja yrittäjä Sami Hedberg. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma. Valokuva: Petri Aho

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta.Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle.Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana.Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana.Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on huippuparturi Eetu Laitinen.Haastattelijana: Sami TurunenMukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on näyttelijä-käsikirjoittaja Pirjo Heikkilä Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on laulaja ja lauluntekijä Anssi Kela. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on blueskitaristi, laulaja ja lauluntekijä Erja Lyytinen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on entinen ammattilentopalloilija, nykyinen urheiluvaikuttaja sekä Osuma Henkilöstöpalvelut Oy:n asiakkuuspäällikkö Olli-Pekka "Lelu" Ojansivu. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle.Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana.Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan kolmannen jakson vieraana on pikajuoksija & psyykkinen valmentaja Maria Räsänen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle.Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana.Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan toisen jakson vieraana on kirjailija Rosa Liksom. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan ensimmäisen jakson vieraana on Kuopiosta kotoisin oleva kirjailija Sirpa Kähkönen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Tässä jaksossa käydään läpi TV-viihteen erilaisten julkaisustrategioiden ja katselutahtien hyviä ja huonoja puolia. Tarkoituksena oli lähestyä aihetta ennen kaikkea animen ja suoratoistopalvelujen näkökulmasta, mutta keskustelun sivuraitella törmätään myös muun muassa toimintasarja 24:n nauhoitteluun 2000-luvun alussa sekä tosi-TV:n raastavaan koukuttavuuteen 2020-luvulla. Jakso on nauhoitettu 13. tammikuuta 2023. ----- 0:00 Alkuturinat 3:54 Jakso viikossa TV:ssä ja suoratoistossa 14:14 Koko kauden julkaisu tai katsominen kerralla 18:00 Muita julkaisutahtivaihtoehtoja 22:56 Mutta mikä julkaisu- ja katselutahti on paras? 30:24 Valtava Tosi-TV-sivujuonne 42:35 Jonkinlaista yhteenvetoa sekä katselun ja lukemisen erot 46:27 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Vuonna 1977 perustettu Savon sairaanhoitajat ry tarjoaa sairaanhoitajien oman yhteisön tuen ja vaikuttamiskanavan. Tarkoituksena on edistää hoitotyön kehittämistä hyvin laajalla alueella. Yhdistyksen keskuspiste eli toimisto on Kuopiossa, mutta yhdistyksellä toimintaa on myös Iisalmen, Varkauden ja Savonlinnan alueella. Yhdistys toimii jäsenistön ammatillista osaamista edistävänä sekä pyrkii vaikuttamaan jäsenistön hyvinvointiin työpaikoilla ja vapaa-aikana. Savon Aalloille tällä kertaa lauantaivieraaksi saapui Savon sairaanhoitajat ry:n hallituksen jäsen Henrikki Turpeinen. Henrikki on itse toiminut jo yli 10 vuotta sairaanhoitajana ja sitä ennen lähihoitajana. Yhdistyksen hallituksessakin hän on toiminut aktiivisena jo vuosia. Henrikin työstä sairaanhoitajana sekä Savon sairaanhoitajat ry:n toiminnasta saamme kuulla oheisessa juttutuokiossa tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

Tässä jaksossa käydään läpi yhdessä Sofian ja Vilman kanssa harjoittelussa olemista, harjoittelun ja opintojen yhdistämistä sekä harjoitteluaktiivisuuden merkitystä. Tämä jakso päättää kolmiosaisen sarjan harjoittelusta. Tarkoituksena on rohkaista hakeutumaan opintojen aikana harjoitteluun sekä tarjota konkreettisia työvälineitä harjoittelupaikan saamiseksi. Sarjan aikana aihetta käsitellään laaja-alaisesti aina harjoittelupaikkojen etsimisestä hyvän hakemuksen kirjoittamiseen. Jaksoissa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä; Miten kirjoittaa hyvä hakemus? Miten sanoittaa osaamistaan? Miten harjoittelun voi yhdistää opintoihin? Miksi on tärkeää olla aktiivinen harjoittelun aikana?

Tässä jaksossa käydään läpi yhdessä Sofian ja Vilman kanssa muun muassa omien vahvuuksien sekä oman osaamisen sanoittamista, CV:tä sekä hyvän hakemuksen kulmakiviä. Jaksossa on käytetty apuna erityisesti hakemuksen kirjoittamiseen HS:n artikkelia uravalmentaja Susan Caloniuksen haastattelusta. Tämä jakso jatkaa alkanutta kolmiosaista sarjaa harjoittelusta. Tarkoituksena on rohkaista hakeutumaan opintojen aikana harjoitteluun sekä tarjota konkreettisia työvälineitä harjoittelupaikan saamiseksi. Sarjan aikana aihetta käsitellään laaja-alaisesti aina harjoittelupaikkojen etsimisestä hyvän hakemuksen kirjoittamiseen. Jaksoissa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä; Miten kirjoittaa hyvä hakemus? Miten sanoittaa osaamistaan? Miten harjoittelun voi yhdistää opintoihin? Miksi on tärkeää olla aktiivinen harjoittelun aikana?

Tässä jaksossa käydään läpi yhdessä Sofian ja Vilman kanssa harjoittelukokemuksia, harjoitteluun hakemista sekä harjoittelun merkitystä meille yhteiskuntatieteilijöille. Tämä jakso aloittaa kolmiosaisen sarjan harjoittelusta. Tarkoituksena on rohkaista hakeutumaan opintojen aikana harjoitteluun sekä tarjota konkreettisia työvälineitä harjoittelupaikan saamiseksi. Sarjan aikana aihetta käsitellään laaja-alaisesti aina harjoittelupaikkojen etsimisestä hyvän hakemuksen kirjoittamiseen. Jaksoissa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä; Miten kirjoittaa hyvä hakemus? Miten sanoittaa osaamistaan? Miten harjoittelun voi yhdistää opintoihin? Miksi on tärkeää olla aktiivinen harjoittelun aikana?

Elokapina jakaa mielipiteitä. Toiset näkevät liikkeen naiviien vihervasemmistolaisen poppoona, joka kiukuttelee, häiriköi ja luo anarkiaa. Toiset kokevat Elokapinan uudenlaisena, tarpeellisensa ilmastopolitiikan sanansaattajana, joka luo näkyvyyttä ilmastohätätilalle. Näkyviä mielenilmauksia järjestävä liike, on 29. syyskuuta palaamassa Mannerheimintielle. Tarkoituksena on viettää kymmenen päivää Helsingin keskeisimmällä kulkuväylällä, ja painostaa Suomen poliittisia päättäjiä kiristämään ilmastotoimia. Piritorin vieraaksi saapui yksi liikkeessä vaikuttavista aktivisteista. Topi-Matti on työssäkäyvä nuori aikuinen, joka haluaa kansalaisaktivisimin kautta herättää keskustelua vallitsevista yhteiskunta- ja talousrakenteista. Keskustelun ohessa ongelmaksi nousi mm. käsite “Homo Economicus”, joka tavoittelee vain omaa etuaan ja kuluttamisen juhlaan. Ratkaisumalleina ongelmaan Topi-Matti nosti aihiot “donitsitalous” ja “kansalaisfoorumi”.

Podcastin virallinen ja historiallinen EM-kisajakso on täällä! Luvassa erityisen ajankohtainen ja sporttinen jakso, koska tällä viikolla Suomen miesten jalkapallon maajoukkue pelaa historiallisesti ensimmäisen ottelunsa EM-lopputurnauksessa! Tarkoituksena on siis tutustua jalkapallon historiaan yhdessä Arto Tiihosen kanssa, jota voi tituleerata niin liikuntasosiologiksi, tietokirjailijaksi, tiedetoimittajaksi, urheiluhulluksi kuin kokemusvalmentajaksi. Mikä on Arton lempimuisto Huuhkajista? Koska Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa? Mikä merkitys jalkapallolla on ollut kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä? Hyppää mukaan futiksen kisajaksoon, oi Suomi on! Lue lisää lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #38 Jalkapallon historiaa ja huumaa →

Moottorikelkkasafareita eivät ajele vain turistit vaan myös paikalliset. Safarihan on retki, ja sellaisen voi lähimatkailun hengessä tehdä myös kotikulmille. Peltipailakka-sarjan toimittaja Tapio Nykänen otti kelkan ja lähti sarjan päätteeksi retkeilemään Etelä-Lapin sydänmaille. Kahden päivän rengasmatkan reitti kulki alkuun väliä Rovaniemi-Palojärvi-Ylläsjärvi-Köngäs ja toisena päivänä väliä Köngäs-Kittilä-Kierinki-Käyrämö-Rovaniemi. Tarkoituksena oli etsiä vaihtelevia reittejä ja maisemia, ihailla vanhoja peräpohjalaiskyliä ja nauttia yhdessäolosta itsensä kanssa. Matkalla Nykänen tapasi tunnettuja lappilaisia kulttuuripersoonia. Nauhurille saakka tallentuivat Palojärven lomakeskuksen isäntä Janne Raappana, Kolarin kyläaktivisti Johanna Koivumaa sekä Kieringin lomakylän yrittäjät Teija Raaterova ja Ari Mikkola. Jokaisen talon pihalla oli, kuinkas muuten, kelkka tai kaksi. Ja tuli reissussa vastaan tietysti myös se kulttuuriesine, mistä koko Peltipailakka-podcast sai alkunsa – Rovaniemellä suunniteltu ja valmistettu ihka-aito Lynx 250 GL.

Kavioliitossa-podcast on palannut takaisin juurilleen: jutut lentävät suuntaan jos toiseenkin, välillä vilahtaa hevosen häntä. Tarkoituksena oli puhua netin ilkeistä, satuttavista ja tyhmistä kyynaamoista, mutta eihän me jaksettu heille kovin paljoa aikaa antaa. Lajimme parissa on niin paljon kaikkea kivaakin! Miten Teemu on toipunut? Osaako Katja enää mitään? Nämä, ja paljon muuta, lähimmässä Kavioliitossa-podcastissasi.

Tässä jaksossa vieraana on IFBB ELITE PRO Johanna Hermans, joka omiin ennakkoluuloihinsa pohjautuvan hetkellisen epäröinnin jälkeen päätyi kilpailemaan bikini fitnessissä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Viimeisimmissä kisoissaan Johanna kilpaili kuitenkin mm. SFU:n tuomareiden kannustamana wellness fitnessissä vuonna 2018. Tarkoituksena olisi myös jatkossa valloittaa wellness fitness -lavoja sekä edistää tämän suhteellisen uuden lajin kasvua ammattilaisena. Lisäksi Johanna valmentaa kisaajia ja tekee töitä NOCCO -brändin Brand Managerina, eli vastaa siis Suomen markkinoinnista. Jaksossa käydäänkin valmentamisen lisäksi läpi myös NOCCO -brändin kasvutarinaa sekä sitä, millaisia urheilijoita NOCCO -tiimiin haetaan. Ja kuuntelemalla tiedät loput!!!Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tällä viikolla Mightypodissa tiedustellaan kahta eri aihepiiriä! Tiedustelukysymyksinä toimivat: mikä on kotivara ja mitä siihen kuuluu sekä miten ylläpidetään reserviläistaitoja? Tarkoituksena on tehdä nopea isku aiheisiin ja perehtyä kuhunkin osa-alueeseen ja niiden syventäviin osiin tulevaisuudessa vielä lisää. Tämän lisäksi puhutaan hetki Skramasta ja muistellaan inttiaikoja! Mikäs sen parempaa? Jakso toteutetaan yhteistyössä Varustelekan ja Savotan kanssa, www.varusteleka.fi ja finn-savotta.fi/

Vuonna 2012 Ossi Rantala käveli naamioituneena Helsingissä Museokadun Nordeaan. Ossilla oli taskussa puukko. Elimistö oli ruokittu heroiinilla. Tarkoituksena oli ryöstää pankkikonttori, jotta suhde päihteisiin ja uhkapeleihin voisi jatkua. Vuosia kestänyt rikos- ja päihdekierre kulminoitui herkän pojan kuulumattomuuden tunteeseen. Kahdeksan vuotta ja 2000 päihteetöntä päivää myöhemmin Ossi on perheen isä ja yrittäjä, joka pyrkii työllään ohjaamaan addiktiosta kärsiviä oikeaan suuntaan. Tarinoita Piritorilta hyppää ensimmäisessä jaksossa suoraan syvään päähän ja pohtii Ossin silmin addiktion maailmaa. Maailmaa, josta kärsii yli 20% suomalaisista.

Kesällä 2010 käynnistyi Moskovassa avaruuslääketieteeseen erikoistuneessa tutkimuslaitoksessa ainutlaatuinen ihmiskoe, kun kuusi vapaaehtoista sulkeutui 520 vuorokaudeksi metallisäiliöön. Tarkoituksena oli simuloida mahdollisimman autenttisesti menopaluulento Marsiin, ja siinä onnistuttiinkin. Kyse oli enemmänkin psykologisesta kuin teknisestä kokeesta. Miten miehistö muodostetaan? Kuinka erilaiset persoonallisuudet täydentävät ja tukevat toisiaan pitkän yhdessäolon aikana? Miten miehistöä pitää valmentaa pitkään eristyksissä olemiseen? Miten välttää tylsistymistä – ja miten pitää yllä työvirettä? Koronaviruksen vuoksi monet ovat joutuneet karanteeniin ja monissa maissa on asetettu jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Mars500 -kokeen kokemukset auttavat nyt myös tässä uudessa tilanteessa, vaikkakin nykyhetken ja Mars-kokeen välillä on yksi, olennainen ero: miehistö tiesi täsmälleen milloin koe päättyy, mutta nyt koronatilanteen jatkumisesta ei ole tietoa. Jari Mäkisen toimittamassa ohjelmassa kerrotaan myös astronauttien vinkkejä pienessä tilassa yksin käkkimiseen.

Näkövammaisten liiton vuoden 2020 teema on Sokean saappaissa –sujuva arki kuuluu kaikille. Tarkoituksena on nostaa esille näkövammaisille ihmisille tärkeitä arkeen liittyviä asioita, joista keskeinen on kuljetuspalvelut. Kuljetuspalvelut ovat liiton oikeuksienvalvonnan erityinen teema vuodelle 2020. Näiden teemojen pohjalta oikeuksienvalvonta päätti tehdä selvityksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta eri puolilla Suomea. Selvitystä varten laadittiin kaksi erillistä kyselyä. Niistä toinen osoitettiin liiton jäsenille ja muille Suomessa asuville näkövammaisille ihmisille, ja toinen kysely osoitettiin liiton oikeuksienvalvontayksikön alueellisille asiantuntijoille. Vastausaikaa annettiin 28.2.2020 saakka. Kyselyyn vastasi 197 henkilöä. Oikeuksienvalvonnan 11 asiantuntijasta kyselyyn vastasi 6 henkilöä. Kyselyn raportti on julkaistu kaikkien hyödynnettäväksi word- ja pdf-muodossaan täällä: https://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/sosiaaliturva_ja_neuvonta/materiaalit ja se on nimeltään ”Kuljetuspalveluselvitys Näkövammaisten liitto 2020” Lukija: Laura Tolkkinen, sosiaaliturvapäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Materiaalitutkijat ovat aina halunneet tehdä yhä toiminnallisempia materiaaleja ja saada niihin uusia ominaisuuksia. Mutta voisiko ”elottoman” materiaalin saada käyttäytymään ikään kuin se oppisi ärsykkeistä? Tähän haasteeseen tarttui Aallon polymeerifysiikan ja molekulaaristen nanorakenteiden professori Olli Ikkala yhteistyössä Tampereen yliopiston toiminnallisten materiaalien professorin Arri Priimägin kanssa. Tällaista opetettua materiaalia voitaisiin käyttää mm. pehmeässä robotiikassa. Jos mekaaninen robotti tarttuu kourineen pehmeään orgaaniseen näytteeseen, niin se voi musertua. Mutta Ikkalan ja Priimägin yhteistyö saattaa johtaa uudenlaiseen robotiikkaan. Esikuvana heillä on työssään mustekalan lonkerot. Niissä ei ole niveliä, ja ne pystyvät tarttumaan monenlaisiin asioihin. Aivan alkuun Olli Ikkala tutki oppimisen luonnetta – voisiko ehdollistumista, tottumista ja herkistymistä soveltaa materiaaleihin. Yksi tutkimuksen innoittaja oli sadan vuoden takaa Ivan Pavlovin koirakoe, jossa ehdollistumisen jälkeen neutraali ärsyke sai aikaan syljen erittymisen koiralta, vaikka se ei nähnyt ruokaa. Ensimmäiseksi kehitettäväksi materiaaliksi määräytyi hydrogeeli, joka oppi reagoimaan uuteen ärsykkeeseen. Pavlovin koirakokeen luontaista ärsykettä, ruoan näyttämistä, vastasi lämmitys ja neutraalia ärsykettä, kellon soittamista, taas geelin valaisu. Jotta materiaali voisi oppia, se tarvitsee muistin. Ehdollistuminen ja siihen kuuluva muistaminen tapahtuukin kultananopartikkeleiden välityksellä. Geelin lämmitys ja valaisu yhtäaikaisesti saavat nanopartikkelit järjestäytymään ketjuiksi, jotka muistavat sulatuksen. Kun oppiminen on tapahtunut ja geeliä pelkästään valaistaan, niin ketjut lämpenevät ja geeli sulaakin ilman lämmitystä. Tämän jälkeen tutkijat kehittivät nestekidemateriaalin, joka aluksi osasi tarttua esineisiin tai kulkemaan aluksi vain lämpötilan avulla, mutta joka sitten oppi reagoimaan vastaavasti valon avulla. Video liittyy juuri edelliseen. Materiaalitutkimuksesta apua kriisialueiden terveydenhoitoon Puusta saatava nanoselluloosa on erinomainen lähtöaine materiaalitutkimuksessa. Nanoselluloosapohjaisia materiaaleja käytetään paljon lääketutkimuksessa ja ensimmäisiä sovelluksia on siitä tehty haavanhoitovalmiste palovammapotilailla. Tuorein tutkimus on nanoselluloosan kylmäkuivaus. Aineksesta poistetaan vesi kokonaan kylmäkuivauksella. Yliperttulan ryhmä tutkii, kuinka erilaiset solut kestävät kylmäkuivauksen nanoselluloosan sisällä. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Tarkoituksena on saada erilaiset verituotteiden solut kestämään kuivaus, säilytys ja edelleen palautumaan ennalleen ja käytettäväksi kylmäkuivauksen jälkeen. Tällaisesta menetelmästä olisi valtava etu veren kuljettamisessa kriisialueille. Aivan samalla tavalla biopankkinäytteet voitaisiin säilyttää pienemmässä tilassa ja halvemmalla, kun kalliita typpitankkeja ei enää tarvittaisi. Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttula on tutkinut nanoselluloosaa pitkään. Hänellä on kymmenkunta patenttia ko. tutkimuksesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ollaan tällä hetkellä Ruissalossa, jossa keskustellaan ja suunnitellaan firman tulevaisuutta - tämänkin takia ei ehkä ole perinteisiä jaksoja tullut. Tarkoituksena meillä on käydä läpi tärkeitä asioita, kuten missä haluamme olla viiden vuoden päässä, mikä meidän strategia siihen on, millainen on ideaalinen asiakas sekä työntekijä ja paljon paljon muuta. Esim. Urheilua paljon. Herätään 6 :20 salillekin. Pakko! Elikkäs tämä on intro ja lyhyempi podcasti siitä, että mitä ollaan tehty so far ja mitä tullaan tekemään. Hyvää viikonloppua kaikille ja olkaa kuulolla!

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana perussuomalaisten Sakari Puisto. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Kokoomuksesta sisäministeri Kai Mykkänen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Keskustan Asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Sinisen Tulevaisuuden 3. varapuheenjohtaja ja Sinisten Nuorten puheenjohtaja Tiina Ahva. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, Hanna Sarkkinen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Vihreän liiton puheenjohtaja Pekka Haavisto. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Futucast julkaisee kahdeksan vaalipodcastia Eduskuntavaalien 2019 alla. Jokaisessa jaksossa puhutaan puolueen kolmesta tärkeimmästä tulevaisuusteesistä, ilmastonmuutoksesta, poliitikan rakenteista sekä unelmista. Vaalipodcastit eivät ole vaalitenttejä. Tarkoituksena on tuoda puolueiden ajatuksia esille erilaisessa ja rauhallisemmassa formaatissa. Tällä kertaa vieraana Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, Sari Essayah. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

The 18th of August in 2017 was the day all of Finland mourned.Podcast promo for this week: Seeing Red*** DISCLAIMER: Towards the end when I talk about Bouanane’s behavior changing in December, I’m talking about the year 2017, not 2018 (there was a mistake in the script) ***I will be going to the True Crime Podcast Festival in Chicago next summer, on July 13 as a registered podcaster. For more information and tickets, please visit www.tcpf2019.comBig thanks go out to James for becoming a new Patron! On Patreon, you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:The police’s preliminary investigation material and surveillance camera footage in a video format : https://www.youtube.com/watch?v=KmiaFjTw6v8EUR-Lex à Summaries of EU Legislation: EU:n turvapaikkapolitiikka: hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva EU-maa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3A23010503_1 as well as EU Regulation N:o 604/2013 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32013R0604Yle 18.8.2017: Turun keskustassa puukotuksia – useita haavoittuneita, poliisi ampunut epäiltyä ja kehottaa poistumaan keskustasta https://yle.fi/uutiset/3-9784858Yle 18.8.2017: Tämän tiedämme yön jälkeen: Turun puukottajalla oli kymmenen uhria – Poliisin mukaan uhrit valikoituvat sattumanvaraisesti https://yle.fi/uutiset/3-9785241Yle 19.8.2017: Presidentti Niinistö: "Muistakaamme rohkeus ja hyvyys" – Yle seurasi päivän tapahtumia hetki hetkeltä https://yle.fi/uutiset/3-9785629Yle 19.8.2017: Presidentti Niinistö ylistää puukotuksen uhrien auttajia: "He pistivät oman elämänsä likoon" https://yle.fi/uutiset/3-9786285Yle 22.8.2017: Turun veitsimies halusi liittyä Isisiin ja kutsui suomalaisia vääräuskoisiksi – Vastaanottokeskuksen lähteet: "Varoitimme viranomaisia, mutta meitä ei uskottu" https://yle.fi/uutiset/3-9792084Yle 23.8.2017: Hampurin poliisin rekisteristä löytyy kolme Turun epäillyistä – Pääepäilty jäi kiinni pummilla matkustamisesta https://yle.fi/uutiset/3-9793422Yle 22.8.2017: Süddeutsche Zeitung: Turun puukotusten pääepäillyllä oli useita identiteettejä Saksassa https://yle.fi/uutiset/3-9789964Yle 20.9.2018: Turun terrori-iskun auttajan rahankeräyksestä rikosilmoitus, KRP epäilee kahta henkilöä rikoksesta https://yle.fi/uutiset/3-10410352Yle 19.8.2017: Viron presidentti Turun puukotuksista: "En osaa edes kuvitella halveksuttavampaa tekoa kuin hyökkäys rauhallista väestöä vastaan" https://yle.fi/uutiset/3-9786123Yle 19.8.2017: Eri maiden johtajat ja poliitikot reagoivat Turun väkivallantekoon https://yle.fi/uutiset/3-9785473Yle 23.8.2017: Turun uusia kiinniotettuja epäillään lievemmistä terrorismirikoksista https://yle.fi/uutiset/3-9794391Ilta-Sanomat 21.8.2017: Turun iskusta epäiltyä Mechkahia syytettiin pahoinpitelystä Saksassa – kaksi muuta miestä poliisin kirjoissa ryöstöstä ja varkaudesta https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005335325.htmlIltalehti 21.8.2017: Deutsche Welle: Puukkoiskusta epäilty turvapaikanhakija tuli Suomeen Saksan kautta https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708212200340495BBC News 19.7.2018: London Bridge terror attack heroes on Civilian Gallantry List https://www.bbc.com/news/uk-england-44872988Helsingin Sanomat 18.8.2017: HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005331688.htmlHelsingin Sanomat 18.8.2017: Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005332057.htmlHelsingin Sanomat 19.8.2017: 70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005332428.htmlHelsingin Sanomat 20.8.2017: Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005333224.htmlHelsingin Sanomat 20.8.2017: Poliisi mallinsi Turun puukotusten tapahtumat keskustassa – Oranssiin liiviin pukeutunut poliisi esitti puukottajaa ja ”iski” taputtamalla uhreja esittäviä selkään https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005333236.htmlHelsingin Sanomat 20.8.2017: Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005333459.htmlHelsingin Sanomat 22.8.2017: Turun puukotusten pääepäilty vangittiin, vapautettu mies sanoo tunteneensa Mechkahin ”urheiluharrastuksen kautta” – Mechkah sai kielteisen turvapaikkapäätöksen marraskuussa 2016 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005335466.htmlHelsingin Sanomat 21.8.2017: Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä https://www.hs.fi/paivanlehti/21082017/art-2000005333769.htmlHelsingin Sanomat 21.8.2017: Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005334031.htmlHelsingin Sanomat 21.8.2017: Supolla oli vihje Turun puukotuksista epäillystä, mutta konkreettista isku-uhkaa ei pitänyt olla – ”Jokaista vihjettä ei ole mahdollista käsitellä täydellä höyryllä” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005335074.htmlHelsingin Sanomat 22.8.2017: Saksalaislehti: Kolmella Turun puukotusten marokkolaisepäillyistä rikostausta Saksassa – pääepäilty käytti useita identiteettejä https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005335348.htmlHelsingin Sanomat 24.8.2017: Poliisi vapautti toisen Turussa keskiviikkona kiinni otetuista miehistä, toinen pidätettiin https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005338974.htmlHelsingin Sanomat 23.8.2017: Kaksi uutta kiinniottoa Turun puukotusjutussa – epäillyt kertoivat Suomessa olevansa algerialaisia, Ruotsissa marokkolaisia https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005337494.htmlHelsingin Sanomat 28.8.2017: Turun puukotusten pääepäillyn oikea nimi tuli julki – teosta epäillään Abderrahman Bouananea https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005343062.htmlHelsingin Sanomat 29.8.2017: Turun puukotusten epäillyn passi ja henkilöpaperit löytyivät Saksan Dortmundista – ”Onnenpotku Suomen poliisille” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005344115.htmlHelsingin Sanomat 30.8.2017: Käräjäoikeus: Toinenkin Turun puukotuksesta vangittu oli antanut väärän nimen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005346253.htmlHelsingin Sanomat 12.10.2017: Turun puukotuksesta epäilty määrättiin mielentilatutkimukseen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005405552.htmlHelsingin Sanomat 9.3.2018: Mielentilatutkimus: Turun puukotusiskun tekijä oli täydessä ymmärryksessä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005597187.htmlHelsingin Sanomat 20.3.2018: Bouanane oli omasta mielestään tekemässä terroritekoa mutta kiistää ”terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat” – Näin oikeuskäsittely alkoi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005610497.htmlHelsingin Sanomat 9.4.2018: ”Tarkoituksena oli ensin tappaa kaksi ihmistä ja piiloutua”, sanoi Turun iskusta syytetty oikeudessa – Puheenvuoro tuli yllätyksenä asianajajallekin, HS seurasi hetki hetkeltä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005634402.htmlHelsingin Sanomat 8.4.2018: Voiko käännösvirhe estää tuomion terrorismi­rikoksesta? HS seuraa Turun puukotus­iskun oikeuden­käyntiä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005634064.htmlHelsingin Sanomat 10.4.2018: Pitikö Bouananen paeta ensimmäisten iskujen jälkeen? Kameroissa näkyvä ”koukkaus” kertoo syyttäjän mukaan muuta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005635737.htmlHelsingin Sanomat 11.4.2018: Puheenjohtaja poisti syytetyn salista huutamisen vuoksi – näin eteni Turun puukkoiskun kolmas oikeuden­käyntipäivä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005637139.htmlHelsingin Sanomat 11.4.2018: Puheenjohtaja poisti syytetyn salista huutamisen vuoksi – näin eteni Turun puukkoiskun kolmas oikeuden­käyntipäivä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005637139.htmlHelsingin Sanomat 16.4.2018: Turun puukotusiskussa loukkaantunut nainen kirjoitti verellä viestin maahan – uhrit kertoivat oikeudessa tapahtumista https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005643432.htmlHelsingin Sanomat 17.4.2018: Oikeus keskeytti yllättäen Turun puukotusiskun käsittelyn tältä päivältä – syytetty halusi istua lattialla https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005644642.htmlHelsingin Sanomat 18.4.2018: Turun puukottaja oikeutti tekonsa kaverinsa virheellisillä tiedoilla Suomen roolista Syyriassa – oikeudessa tuli ilmi uutta tietoa syytetyn yhteydestä etsintäkuulutettuun mieheen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005646050.htmlHelsingin Sanomat 9.5.2018: Lapsuudenystävän mukaan Bouanane joutui uzbekistanilaisen aivopesemäksi: ”Olen melko varma, että tämä mies on se syy” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005672996.htmlHelsingin Sanomat 14.5.2018: Suomalais­tutkija: Isis sivuutti Turun puukottajan eloon­jäämisen, ei huonon videon takia https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005679580.htmlHelsingin Sanomat 15.6.2018: Turun puukottaja sai elinkautisen terrori-iskusta – Asianajaja: Mies ei sanonut mitään kuullessaan tuomionsa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005720831.htmlHelsingin Sanomat 25.5.2018: Turussa puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier sai presidentti Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin – ”Tämä on kaikille niille, jotka auttoivat pelastamaan henkiä” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005732349.htmlHelsingin Sanomat 7.7.2018: Terroristisessa tarkoituksessa https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005743586.htmlHelsingin Sanomat 19.7.2018: Kuningatar Elisabet palkitsee Turun puukotuksissa apuun rientäneen Hassan Zubierin https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005762639.htmlHelsingin Samomat 21.8.2018: Turun terrori-iskun uhria auttanut Hassan Zubier antoi ansiotuloistaan väärennetyn todistuksen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005798727.htmlHelsingin Sanomat 20.9.2018: Poliisi aloitti rikostutkinnan Turun terrori-iskun uhria auttaneen Hassan Zubierin rahankeräyksestä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005834422.htmlHelsingin Sanomat 19.6.2018: Turun puukotuksista elinkautiseen tuomittu aikoo valittaa hovioikeuteen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005726198.htmlHelsingin Sanomat 28.1.2019: Turun terrori-iskusta tuomittu peruutti valituksensa – tuomio terrori­rikoksista jää voimaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005980571.html

Demokratiaa ei ole, jos ihmiset eivät osallistu ja näytä näkökantaansa yhteiseen maailmaamme. Vierailemme demokratiatyöpajassa ja pohdimme demokraattista työtapaa elokuva-alalla.   Elokuvaa yhteistyössä Kuvaaja Milja Rossi ja lavastaja Maja-Stina Åsberg Tukholman Dramaattisesta koulusta keskustelevat koukuttaja ja dokumenttielokuvaohjaaja Manolo Diaz Rämön kanssa yhteistyöstä elokuvaprojektissa. Milja ja Maja-Stina ovat nimittäin koettaneet työskennellä demokraattisemmalla tavalla. He ovat tehneet kaikki päätökset yhdessä ja kaikki työalueet ja tekijät ovat mukana alusta, eli ohjaaja ei ole diktaattori joka sanoo muille "Tee näin". "Kun on niin helppoa tehdä elokuvia tänään, esimerkiksi kännykällä, se myös kaipaa uusia tapoja ja prosesseja."  Maja-Stina Åsberg "Kommunikointikyvyt ovat kyllä kehittyneet ihan sika paljon, kun kaiken pitää puhua läpi tuhat kertaa kaikkien kanssa koko ajan. Milja Rossi" "Vanhat ja kalliit tekniikat ovat rajoittaneet meidän tapaa tehdä elokuvia. Nyt on uusia mahdollisuuksia." Manolo Diaz Rämö Koukuttaja: Manolo Diaz Rämö manolo.diaz_ramo@sverigesradio.se   Lisää näkökulmaa demokraattisiin luomisprosesseihin Out by Art Myös oikeus taiteelliseen ilmaisuun on osa demokratian luomistyötä. Joidenkin ryhmien, kuten henkilöiden joilla on toimintavariaatio, on vaikeaa päästä esiin. Tukholmassa vietettiin hiljattain Out by Art -elokuvaprojektin ensi-iltaa. Kyseiseen projektiin osallistui kuusi erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa neljästä eri Pohjoismaasta. Tarkoituksena oli tuottaa viisi taide-elokuvaa, kertoo Suomesta mukana ollut Niko Liikanen. Toimittajana Liina Johansson. Demokratiaa kirjoituspajassa Työkaluna tässä kirjoituspajassa on Wikipedia, johon kuka tahansa saa kirjoittaa, kunhan kyseessä on oikea ja relevantti tieto. Kertoja-aktiivi Kerttu Jokela, joka osallistui Historiallisessa museossa pidettyyn työpajaan, arvioi että ruotsinsuomalaisia sivuja on vähän. Toinen demokratinen uudistus hänen mielestään olisi, että useampi nainen tulisi mukaan ja kirjoittaisi ja korjaisi toisten kirjoituksia. Kerttu Jokela arvioi, että omasta historiasta kertominen on teko, joka lisää demokratiaa, koska se lisää moninaisuutta. Toimittaja Kirsi Blomberg. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja juonsi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Olutteltassa oli tarkoitus pohtia yleisön edessä, mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri. Yleisö tahtoi toisin ja keskustelu kääntyi tulevaisuuteen. Epäilijöitä oli, mutta positiivisia enemmän. Kirsi Blomberg: Tuhannet kiitokset keskustelijoille! Axevallan kesä järjestettiin 31. kerran ja Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku äänitti toista kertaa avoimen keskustelun olutteltassa. Koukussa ei koskaan tiedä etukäteen, mihin keskustelu vie ja tälläkin kertaa seurasin yleisön kommenttien mukana pois suunnitelllusta aiheesta. Tarkoituksena oli määritellä yhdessä, mitä ruotsinsuomalainen kultuuri on, mutta yleisö oli selvästi enemmän huolissaan nuorten puuttumisesta kulttuurikentästä kuin siitä, mitä kenttään oikeastaan kuuluu. Tietenkin puhuimme sitten siitä. Meillä oli myös pikkulavallamme mukana 16-vuotias Emilia Ruottinen ja hänen isänsä Pentti.  Emilia kertoi haluavansa lisää suomenkielistä nuorten toimintaa, vaikka hänen paras kielensä on tällä hetkellä ruotsi. Tärkeää on, että toiminnasta saa päättää itse. Emilia esitti myös kaksi laulua. Yleisöäänestyksessä uskottiin ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyvän. Epäilijöitä oli kuitenkin melkein yhtä paljon kuin positiivisia. Joidenkin mielestä juna oli mennyt jo. Mitä mieltä sinä olet? Kuuntele ja kerro. Ohjelmassa mukana myös Pirkko Karjalainen ja Seppo Puolle. Pirkko Karjalainen kertoi, mitä he oppivat YHDESSÄ-projektista ja Seppo Puolle piirsi pitkää viivaa Axevallan 31-vuotisesta historiasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Ilman puuta suomalaiset olisivat jo kauan siitten jäätyneet kuoliaaksi. Tänä päivänä harva tulee ajatelleeksi, että polttopuu on ollut elinehto koko tämän kolean maan asuttamisessa. Ja paljon puuta on poltetukin, sillä pitkiin aikoihin ei muuta lämmönlähdettä ole ollut olemassakaan. Halkojen tekeminen, kuljetus ja kauppa on ollut valtavaa. Metrisillä haloilla on leivottu, lämmitetty talot, saatu liikkeelle junat ja laivat kunnes pikkuhiljaa ryhdyttiin tuomaan muitakin energianlähteitä, kuten esimerkiksi kivihiiltä. Halvosouvi oli entisinä aikoina läsnä kaikkialla, varsinkin kaupungeissa, joissa aika-ajoin kärsittiin ankarasta halkopulasta. Nyt markkinoille on tullut Metsäkustannuksen kustantama teos Halkojen Suomi, jonka innoittamana Metsäradiokin tarttuu pihkaiseen halkoon seuraavissa lähetyksissään. Tarkoituksena on luoda mielikuvia tästä elintärkeästä hyödykkeestä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen metsähistorioitsija Esko Pakkasen, tuoreen kirjan tekijän. Kuva: Metsäkustannus / Halkojen Suomi

Olutteltassa oli tarkoitus pohtia yleisön edessä, mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri. Yleisö tahtoi toisin ja keskustelu kääntyi tulevaisuuteen. Epäilijöitä oli, mutta positiivisia enemmän. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kirsi Blomberg: Tuhannet kiitokset keskustelijoille! Axevallan kesä järjestettiin 31. kerran ja Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku äänitti toista kertaa avoimen keskustelun olutteltassa. Koukussa ei koskaan tiedä etukäteen, mihin keskustelu vie ja tälläkin kertaa seurasin yleisön kommenttien mukana pois suunnitelllusta aiheesta. Tarkoituksena oli määritellä yhdessä, mitä ruotsinsuomalainen kultuuri on, mutta yleisö oli selvästi enemmän huolissaan nuorten puuttumisesta kulttuurikentästä kuin siitä, mitä kenttään oikeastaan kuuluu. Tietenkin puhuimme sitten siitä. Meillä oli myös pikkulavallamme mukana 16-vuotias Emilia Ruottinen ja hänen isänsä Pentti.  Emilia kertoi haluavansa lisää suomenkielistä nuorten toimintaa, vaikka hänen paras kielensä on tällä hetkellä ruotsi. Tärkeää on, että toiminnasta saa päättää itse. Emilia esitti myös kaksi laulua. Yleisöäänestyksessä uskottiin ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyvän. Epäilijöitä oli kuitenkin melkein yhtä paljon kuin positiivisia. Joidenkin mielestä juna oli mennyt jo. Mitä mieltä sinä olet? Kuuntele ja kerro. Ohjelmassa mukana myös Pirkko Karjalainen ja Seppo Puolle. Pirkko Karjalainen kertoi, mitä he oppivat YHDESSÄ-projektista ja Seppo Puolle piirsi pitkää viivaa Axevallan 31-vuotisesta historiasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Helsingin Narinkkatorille kokoontui maanantaina kristittyjä, muslimeja, juutalaisia, hinduja, buddhalaisia ja sikhejä muistamaan Turun sarjapuukottajan uhreja. Tervehdyksensä toivat myös valtiovallan ja kaupungin edustajat. Tarkoituksena oli myös osoittaa, että kulttuurit ja uskonnot voivat yhdessä elää rauhanomaisesti ja toisiinsa luottaen. Toimittajana on Anna Patronen.

Juttelemme tapojen muodostamisesta ja muuttamisesta sekä vastaamme Jaken kysymykseen: "Aamulenkki, uhka vai mahdollisuus ? Moi ! Pitkäaikainen kuuntelija täällä, kiintoisaa ja hauskaa tarinaa tässä Podcastissa. Reenailen crossfittiä 4-5 viikossa ja kevään tultua olisi mukava ottaa juokseminen omaan liikkumiseen mukaan häiritsemättä salin omaa ohjelmointia. Tarkoituksena olisi parantaa juoksukuntoa ja yleistä endurancea. Olisiko perinteisestä aamulenkistä armeijan tyyliin apua ? Eli 20-30 minuuttia hölkkää/juoksemista aamuisin, ennen amupalaa, 3-4krt viikossa ? Juoksu intervallit ei oikein onnista vanhan akillesjänne vamman takia (Masters ikäinen kyselijä). Kiitokset etukäteen. Jakke" Jaskan univalmennus: https://univaikeudethallintaan.fi/ Jaksossa mainitut kirjat: Better than before: http://amzn.to/2sS0cUJ The Subtle Art of Not Giving a F*ck: http://amzn.to/2s3yHLS

Eelis Ollikainen on varustautunut asianmukaisesti reissuun: mukana on oma vasara ja tonget, kun Reetta Arvila saapuu autolla noutamaan miestä Hollolan palvelutalo Huililta. Tarkoitus on mennä pappaporukalla rakentamaan linnunpönttöjä Lahteen. Ja Reetta taasen päätyi kuskiksi ilmoittauduttuaan vapaaehtoistöihin automieheksi. Palvelun ideana on, että automies-kuljettajat vievät iäkkäitä hyvän mielen huviretkille vapaaehtoistoimintana. Tarkoituksena on houkutella mukaan erityisesti miehiä ja paljonpa tätä matalamman kynnyksen vapaaehtoistyötä on hankala keksiä, tuumaa idean isä Jari Peltola. Nyt matkaan!

Kun ilmasto on sopiva diktaattoreita tulee niin kuin tatteja sateella. Näin kävi myös Keski-Afrikan tasavallalle. Jean-Bedel Bokassa, Berengon hirviöksikin kutsuttu, on yksi kaikkien aikojen brutaaleimmista hirmuhallitsijoista, jolle muiden maanosien on vaikea tarjota häiriintyneisyyden jalolla saralla vastusta. Bokassa toimi presidenttinä 1966 - 1979. Hän murhautti yhden hallituksensa ministereistä ja tarjoili hänet päivällisenä muille ministereille. Reseptin hän paljasti vasta aterian jälkeen. Bokassa liittyi 1939 Ranskan armeijaan, koska tuohon aikaan Keski-Afrikan tasavalta oli Ranskan siirtomaa, jota se oli aina vuoteen 1960 asti. Kuten kolmannen maailman sotilaspomoilla oli tapana, Bokassa kaappasi 1966 Ranskan tukemana vallan kommunistiseen Kiinaan suuntautuneelta serkultaan David Dackolta. Tarkoituksena oli varmistaa, että valta siirtyi henkilöille, joka säilyttää Ranskan taloudelliset ja strategiset edut Keski-Afrikan tasavallassa eli pääsyn käsiksi uraani- ja timanttivarantoihin. Valtaan päästyään menestys nousi yksinkertaiseksi mainitulle ja syvästi Napoleonia ihailleelle Bokassalle hetki hetkeltä enemmän päähän. Vuonna 1972 hän nimitti itsensä sotamarsalkaksi ja elinikäiseksi presidentiksi, mutta tämä oli vasta alkua. Seuraavien vuosien kuluessa Bokassa liiskasi demokratian viimeisetkin rippeet kantansa alle, ja korvasi kansanvallan irvokkaalla nepotismilla eli sukulaisten suosimisella. Vuoden 1976 joulukuussa Bokassa toteutti Napoleon-fantasiansa. Hän julisti perustetuksi Keski-Afrikan keisarikunnan ja kruunautti vuotta myöhemmin itsensä keisariksi nimellä Bokassa 1. Juhlassa oli mm. 100 limusiinia ja 130 jalosukuista hevosta, 65 000 pulloa shamppanjaa, jota tarjoili ranskasta lennätetty tarjoilijoiden armeija. 120 henkinen orkesteri piti huolta musiikista. Pariisilainen jalokiviseppä valmisti Bokassalle kruunun, joka oli kuorrutettu timanteilla. Bokassa itse istui kahteen leopardiviittaan sonnustautuneen valtavalla täyttä kultaa olevalla valtaistuimella. Laskun kuittasi humanitaarisena apuna Ranska. Monet valtiot pitivät Bokassaa hulluna ja vierastivat tätä kuin ruttoa, mutta juhlavieraiden joukossa oli kuitenkin esimerkiksi Italian ja Länsi-Saksan suurlähettiläät. He eivät tienneet, että Bokassa oli valikoinut paikallisesta vankilasta kaksitoista teurastettavaa vankia, jotka tarjoiltiin vieraille paahtopaistina. Mitä pidemmälle Bokassan valtakausi eteni, sitä hurjemmaksi kävi meininki. Keisari tappoi ns. kilokaupalla kansalaisiaan. 1975 Jean-Bedel Bokassa julkisti uuden säädöksen, jonka mukaan kaikkien Keski-Afrikan tasavallan koulutyttöjen tuli käyttää sinistä univormua, joita valmisti tehdas, jonka omisti yksi Bokassan 17 vaimosta. Harvoilla vanhemmilla oli kuitenkaan varaa ostaa univormu. Niinpä eräänä päivänä noin sadan säädöstä vastustanee koululaislapsen joukko kivitti Bokassan limusiinia. Presidentti pidätytti koululaiset ja lapset vietiin Banguin vankilaan, jossa nämä nuijittiin kuoliaaksi. Bokassa osallistui verilöylyyn ja joidenkin raporttien mukaan söi osan uhreista. Tämä oli ratkaiseva tapaus, joka johti Bokassan kaatumiseen. Ranska asetti lopulta mielipuolisesta ihmissyöjäkeisarista eroon pääsyn timanttikaivoksista hyötymisen edelle. Ranska palautti erikoisjoukkojen salamaoperaatiolla Bokassan edeltäjän David Dackon valtaan vuonna 1979. Tästä ei kuitenkaan meno Keski-Afrikan tasavallassa paljoa parantuntu. Jean-Bedel Bokassan tarinan kertoo Afrikassa usein vieraillut ja siitä paljon kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Romanian Communism Online Photo Collection

Harva pystyy seuraamaan sivusilmällä toimistonsa ikkunasta kettujen puuhia ja leikkejä. Somerolaisella Piia Anttosen tilalla tämä on kuitenkin mahdollista. Eläinsuojelukeskus Tuulispään tontilla elää sulassa sovussa muun muassa nautoja, kilejä, vuohia, lampaita, sikoja, sinikettuja ja hevosia. Sekaan mahtuu myös aina vaihteleva määrä ihmisiä vapaaehtoistyöntekijöiden muodossa. Anttonen perusti lähinnä tuotantoeläimille tarkoitetun eläinsuojelukeskuksen vuonna 2012 ja sittemmin toiminta on laajentunut hurjasti eläinten ystävien avustuksella. Tarkoituksena on tietysti levittää sanomaa tuotantoeläinten asemasta ja oloista. Reetta Arvila kurvaa Somerolle.

Pyöreän pöydän ensimmäinen puheenjohtaja oli toimittaja Peter Nyman. Tuolloin hän juonsi myös TV 1:n Uutisvuotoa. Nyman mukaan hän halusi tehdä Pyöreän pöydän panelistien kanssa skarppia, hyvää keskustelua ihmisten kielellä, huumoria unohtamatta. Tarkoituksena oli rehellisesti, rohkeasti ja vastuullisesti tarttua myös arkoihin asioihin. Tässä hänen meilestään onnistuttiin, joten Maikkarin uutiskasvona nykyisin työskentevä Peter Nyman muistaa paria puheenjohtajavuottaan hyvällä. Sanna Jussila haastatteli Peter Nymania Pyöreän pöydän 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuva Yle: Pauli Aalto-Setälä, Rakel Liekki, Peter Nyman ja Sirkka Hämäläinen v.2008.

Työuupumus on vakava ongelma. Miten päästä eroon työuupumuksesta? Asiaa on pohtinut kuntoutuspsykologi Heli Nurmi Härmän kuntokeskuksesta. Hän kehitti mallin, miten ihminen voi edistää toipumistaan. Keskiössä ovat ajatukset, tunteet ja toimintamallit, jotka ylläpitävät tilannetta. Malli pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan. Tanskalainen tutkija Rasmus Hougaard aloitti 25 vuotta sitten mindfulnessin harjoittelun. Hän löysi selkeän suunnan elämälleen, ja on halunnut viedä ajatusta yrityksiin. Mitä ovat tietoisuustaitoharjoittelun hyödyt työelämässä? Entä mikä on seuraava iso suuntaus työelämän kehittämisessä? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tehnyt lukuisia tutkimuksia työn imusta tutkimuksia. Mitä tarkoittaa työn imu ja miten siitä työntekijä ja työnantaja hyötyvät? Entä työn tuunaaminen, mitä voi tehdä työnsä eteen muutosten, yt-neuvotteluiden ja kiireen maailmassa? Jari Hakasella on tästä tutkimusnäyttöä Innostuksen spiraali -hankkeesta. Nyt työn alla tutkimus 40 kunnassa, mukana 108 000 kuntien työntekijää. Tarkoituksena on selvittää positiivisen työelämätutkimuksen keinoin, miten ihminen toimii kuormittuneissa muuttuvissa olosuhteissa, miten parantaa työntekijöiden vuorovaikutusta ja johtamista. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Mäyräkoiran haukku kaikuu vaimeana ison ladon alta Punkalaitumen maalaismaisemassa. Metsästysporukka on riistanhoitotyössä supikoirien perässä. Supikoiria jahdataan luolakoirien kanssa latojen alta tai maapesien käytävistä. Tarkoituksena on, että koirat saavat supit liikkeelle pois suojistaan tai sitä vastoin pysymään paikallaan: maapesällä metsästäjät ehtivät siten kaivamaan koiran ja supin esiin. Reetta Arvila on siis Punkalaitumella ja ensimmäiseksi supikoirajahtiin lähtee Tapio Vähä-Jaakkolan karkeakarvainen mäyräkoira Santeri.

Eija on vauhtimimmi. Musiikki ja matkustelu täyttävät hänen elämänsä - ja tietenkin myös työ yksityisyrittäjänä. Eija Källi kouluttaa suurten firmojen työntekijöitä ajan- ja stressinhallinnassa. Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä biisejä ohjelmassa soitetaan. Eijan toivelistalla on Dannyn ja Harpon musiikkia. Haastattelija: Soili Huokuna.Eija Källi kertoo itsestään näin:Yksityisyrittäjä (tai yrittäjänainen) koulutuskonsulttina ja luennoitsijana suurissa yrityksissä pitkin Ruotsia. Auttaa työntekijöitä ja johtajia hallitsemaan omaa aikaansa, työskentelemään tehokkaammin ja vähentämään stressiä.Kahden aikuisen tyttären äiti joka rakastaa aurinkoa, lämpöä, etelä-Eurooppaa ja varsinkin Italiaa jossa käy usein.Syntyi 31/8-61 Pohjanmaalla Seinäjoella iltatähtenä; kaksi isoa veljeä; 9 ja 12 v vanhempia.Isä oli veturinkuljettaja ja äiti enimmäkseen kotiäiti.Onnellinen lapsuus kaikin puolin.Tykkäsin laulaa, ja hävisin kotoa jonkin kerran noin 5-vuotiaana samassa rapussa asuvien eläkeläisten luo. Soitin ovikelloa ja kysyin saako tulla laulamaan, ja sain. Siitä alkoi esiintymistarpeeni. (Abba, Tina Turner, Lady Gaga etc.)Ensimmäinen iskelmä-kokemus oli myös 5-vuotiaana kun olimme kesämökillämme joka sijaitsi meidän omassa saaressa Sydänmaalla. Radiosta tuli Dannyn Vähän ennen kyyneleitä, ja se meni aivan suoraan pieneen sydämeeni, jolloinka muka pyörryin ja kaaduin lattialle, koska se oli niin ihana!Noin 9-vuotiaana pääsin Seinäjoen Tyttökuoroon jossa olin monta vuotta. Voitimme Suomen mestaruuden, teimme levyjä ja olimme eri tilaisuuksissa esiintymässä.Perheessäni oli aina musiikkia; radio oli aina auki, ja sekä äiti että isä olivat hyvin musikaalisia, samaten veljeni.Nuorempi veljeni Kari soittaa vieläkin kitaraa omissa bändeissään ja tekee omaa musiikkia. Isäni joka on tänäpäivänä 87 v laulaa vieläkin kuorossa.Nuoruusvuosina kävin paljon tanssimassa parhaan ystäväni Irenen kanssa. Kaikki kesät menimme linja-autolla Seinäjoelta Alavuden Aulavalle, ja linja-autossa soi aina Harpon Moviestar jonka sain myös lempinimekseni. Talvisin kierreltiin tanssipaikoilla pitkin maakuntaa Irenen isän volkkarilla, ja elämä maistui!1980 maaliskuussa yo-kirjoitusten jälkeen lähdin Tukholmaan kesätöihin. Suuri käännekohta. Olin käynyt Tukholmassa pari kertaa Irenen kanssa ja olimme aivan ihastuneita.Olin Stora Sköndalin vanhusten sairaalassa töissä, ja kävin toukokuussa sitten lakkiaisissa Seinäjoella.Tein töitä vanhusten hoito-alalla parisen vuotta kunnes aloin opiskelemaan Tukholman yliopistossa. Ensin pohjoismaista kirjallisuutta ja sitten venäjää josta tuli mun pääaine yli kahdeksi vuodeksi. Olin lukenut 3 v venäjää lukiossa. Luin myös jonkin verran taloustiedettä ja juridiikkaa.1985 olin matkanjohtajana vuoden sen aikaisessa Neuvostoliitossa Fritidsresor-matkatoimistossa. Kiersin turistiryhmieni kanssa melkein koko maan, mikä oli uskomattoman mahtavaa.Marraskuussa -85 tapasin tukholmalaisen ex-mieheni yliopistolla ja jouluna -85 menimme kihloihin. Suuri käännekohta.Olin monta vuotta Sparbankenissa töissä.1987 syntyi esikoiseni Nathalie.1990 muutimme Vaasaan ja olin Vaasan läänin taxiautoilijoiden toiminnanjohtaja. Sopeutuminen Vaasaan ei ollut helppoa.1991 syntyi toinen tyttäreni Emelie Kristiinankaupungissa.1992 muutimme takasin Tukholmaan koska en viihtynyt Vaasassa.Helmikuussa 1994 kuoli äitini 64-vuotiaana mikä oli tosi kova paikka ja mitä surin vuosikausia. Samaan aikaan aloitin uuden työn koulutuskonsulttina ja samaan aikaan tuli avioeroni voimaan, ja minusta tuli yksinhuoltaja kahdelle tyttärelle.Asuimme luonnon kauniissa Ekerön kunnassa, Mälarenin saarilla melkein 20 v.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Suuri käännekohta oli myös jättää Ekerö kaikkien vuosien jälkeen 2010 ja muuttaa yksin kaupunkiin. Hankin uuden kissan.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Tyttäret muuttivat ulkomaille vuodeksi, molemmat 2 kertaa Australiaan eri vuosina mikä oli raskasta mulle.Vanhin tytär asuu Sardiniassa ja nuorin reissaa yksin tällä hetkellä pitkin Väli-Amerikkaa.Talvet on hankalia pimeydestä ja kylmyydestä johtuen enkä voi hyvin. Tarkoituksena on hankkia pieni asunto Italiasta jossa voin olla paljon talvisin, ja tehdä myös etätyötä sieltä päin.Kaipaan Suomea ja Seinäjokea enemmän ja enemmän mitä vanhemmaksi tulen, ja haluan myös viettää sielä enemmän aikaani. 

Vaikka Perämerellä on jäätä suht reilusti, on Virpiniemen merivartioaseman porukoilla piisannut kiireitä. Lauhat kelit nostivat jokin aika sitten meriveden korkeutta ja jäälle kertyi runsaasti vettä. Tällä kertaa jäälle ei ole siis asiaa moottorikelkoilla vaan liikkuminen tapahtuu ilmatyynyaluksella. Tarkoituksena on ainakin mitata jään paksuus ja arvioida parasta vesiväylän ylityspaikkaa. Virpiniemen merivartioasemalla ensimmäiseksi Reetta Arvilalle tulevat tutuiksi Jari Simi ja Markku Saukkoriipi.

Radipuhelin rohisee ja keskustelua käydään nosturin, laivan ja satamalaiturin välillä. Tarkoituksena on saada lastattua laivaan jopa 350 konttia tavaraa. Pakkasta on, mutta onneksi ei tuule paljoa, sillä viiman kanssa ilma tuntuisi äkkiä todella kylmältä meren äärellä. Reetta Arvila on siis HaminaKotkan satamassa, tarkemmin sanottuna Mussalossa, ja nokka on kohti sataman konttiterminaalin laituria. Ei muuta kuin lämmintä niskaan ja hommiin.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime heinäkuussa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen esittelemän mietinnön kiertotaloudesta. Tarkoituksena on siis vähentää resurssien haaskuuta ja saada aikaan myös taloudellista hyötyä. Haastateltavana on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja toimittajana Maija Elonheimo.

Mikkelin Anttolan lähellä, Louhivedellä, on aika harmaa keli: taivaalta tupruttaa lunta ja räntää, ja kevätjäät ovat jo aika heikot. Säätä ja jäätilannetta uhmaten lähtee kuitenkin kaksi pientä partiota liikkeelle suksin. Tarkoituksena on etsiä mahdollisia merkkejä alueella majailevista norpista. Kevät on sen verran pitkällä, että norpat ovat hylänneet pesäpaikat ja norppalaskijat tarkastavat ympäri Saimaata, josko pesissä on syntynyt kuutteja vai ovatko ne olleet vain aikuisen norpan makuupesiä. Louhivedellä Jokapaikan Reetta jo nykkii päälle pelastuspukua.

Pari kertaa vuodessa sateenkaareville perheille järjestetään perheleiri, joilta puheenpulputusta ja hauskaa yhdessäoloa ei puutu. Sateenkaariperheiden perheleirit ovat monille osallistujilleen vakiintunut tapa, ja vaikka muita perheitä ei olisi tavattu puoleen vuoteen, juttu jatkuu tavattaessa entiseen malliin. Tarkoituksena on, että leirejä järjestetään ympäri Suomen, jotta kaikkialta päästäisiin mukaan. Tällä kertaa talvileiri vietettiin Lappohjassa ja leirille osallistui noin sata ihmistä. Reetta Arvila hyppäsi mukaan ja juttusille hän päätyi Kaisa Niittysen, Tanja Rintalan, Emmi Pihlajaniemen sekä Elinan ja Iiriksen kanssa.

Podcastimme sai ensimmäisen sähköisen palautteen. Siitä innostuneena päädyimme tekemään koko jakson kyseisen palautteen ympärille. Läpi käydään yleisellä tasolla asioita, joita vaaditaan jotta pääsee töihin webbialalle. Tarkoituksena oli tehdä tiivis ja aavistuksen lyhyempi jakso. Valitettavasti epäonnistuimme siinä. Mutta luvassa on tuttuun tapaan jotain asiallisen keskustelun ja tajunnanvirran väliltä.