Podcasts about suomen mets

Puolustusvoimissa nelisenkymmentä vuotta työskennellyt Petteri Lampinen on Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja. Hän kertoo jaksossa, miten liittoa voidaan kehittää, millaisia ongelmia metsästyksen jatkuvuudella on. Hän muistuttaa, että metsästysseuroissa on paljon sotilajoukkoelementtejä. Metsästystaustan omaava nuori pärjää intissä todennäköisemmin paremmin kuin luontoa tuntematon kaupunkilainen.

Metsä tarjonnut ajan saatossa ihmisille elinympäristön ja toimeentulon, kuten esimerkiksi asuinpaikan, tukkeja, halkoja, marjoja, sieniä ja riistaa. Lisäksi metsä on paikka, jossa meistä jokainen voi urheilla, vaeltaa tai antaa vain mielen seikkailla. Metsä on myös eläinten koti. Millaisia muistoja sinulla on kotimaisista metsistä? Tai mitä haluaisit kysyä suomalaisen metsän historiasta? Metsäläisten, metsäluonnon ja metsäteollisuuden historiaan liittyviä muistoja ja kysymyksiä ovat kommentoimassa Suomen Metsämuseo Lustossa amanuenssi Marko Rikala ja tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva. Ohjelman juontavat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Punkaharjulla sijaitseva Suomen Metsämuseo Lusto on laitettu uuteen uskoon. Museorakennus on peruskorjattu ja näyttely on uudistettu neljänsadan ihmisen voimin. Museon peruskorjaus maksoi neljä miljoonaa euroa ja rahoitus siihen tuli valtiolta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Savonlinnan kaupungilta. Näyttelyn uudistus puolestaan maksoi noin miljoonan ja ison osan uudistuksesta rahoitti Suomen kulttuurirahaston museovisio. Luston omalla henkilökunnalla on ollut iso rooli uudistamisessa. Työntekijät ovat suunnitelleet, käsikirjoittaneet ja valinneet näkökulmat näyttelyyn, ripustamisen ja rakentamisen ohella.. Toimittaja Olli Koski tapasi Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla kehittämisjohtaja Leena Paaskosken.

Maarit Poussa on Salatuista elämistä tuttu suomalainen näyttelijä, koomikko ja juontaja. Maaritin kanssa pohdimme onko kaikkien Suomen metsämarjojen kerääminen Maaritin harteilla ja mitä kaikkea koirankakkapusseihin voi keräillä. Näiden lisäksi jutellaan toki myös ruoasta, ravintoloista ja palautteen antamisesta. Tässä jaksossa kuulija saa erityisesti jännittää sitä, kertooko Maarit lopulta urologitarinsa vai ei. Mutta se selviääkin vain kuuntelemalla jakso loppuun saakka. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Joulukuuset koristavat jouluna monien koteja. Vieläkö koteihin hankitaan elävä kuusi vai otetaanko jouluna esille kestokuusi? Auttaako sokeripalanen kuusen veden seassa säilymään kuusta parempana ja onko väliä kaataako joulukuusen kasvavan vai laskevan eli pienenevän kuun aikana? Näihin kysymyksiin vastaa Suomen Metsäkeskuksen metsähoidon asiantuntija Markku Remes ja hän antaa muitakin vinkkejä joulukuusen hoitoon. Aluksi Markku kertoo hankitaanko koteihin kestokuusi vai tekokuusi.

Vielä 1960-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi runsain lintulaji, mutta nykyään sen kannat ovat kutistuneet ja laji on erittäin uhanalainen. Miten metsiemme linnuilla menee ja millaisia vaikutuksia avohakkuilla ja puuston nuorenemisella on lintuihin? Luonnon Tietotoimiston vieraana Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Suomen Metsä on hyväntekeväisyysaloite, joka sai alkunsa vuoden 2022 alussa. Hankkeen päämäärä on pyöräillä, tai konkreettisesti sanottuna ostaa lahjoituksilla usean hehtaarin kokoinen metsätila, josta tulee luonnonsuojelualue, ja joka tulee sijaitsemaan Etelä-Suomessa. Tempauksen päätapahtuma eli pyöräily Helsingistä Hankoon starttaa lauantaina 27. toukokuuta ja lähtö tapahtuu Helsingistä. Tämän erikoisen hyväntekeväisyystapahtuman puuhamiehet tapasi toimittaja Petri Rinne, nyt avaamme vähän tapahtuman taustoja.

Vuonna 1939 syntynyt Jaakko Ojanperä on Pohjoismaiden kovin trofeemetsästäjä. 1960-luvun alussa Ojanperä muutti Pohjois-Amerikkaan, jossa hän kierteli yksin muun muassa Karhujen perässä. Seuraavalla vuosikymmenellä hän otti haltuun afrikkalaisen suurriistan. Tiukkoja tilanteita on riittänyt, mutta Suomen Metsästysmuseossa on salillinen Ojanperän ampumia trofeita. Haastattelu tehtiin eräneuvoksen Munkkiniemen kodissa 26.1.2023

Metsästäjä ja Metsästysmuseon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen valottaa, millaista on suomalainen metsästys lumen aikaan. Metsästysmuseon talviriista-näyttely keskittyy etupäässä nykyaikaan, mutta podcast-jaksossa päästään myös sadan vuoden takaisiin meininkeihin. Nauhoitus tehtiin Suomen Metsästysmuseon esinevarastossa 16.1.2023

Ennallistamisjupakka repinyt hallitusta. Millä mielin eduskunta käy kohti perjantain välikysymysäänestystä? Vieraina eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (kok) ja kansanedustajat Niina Malm (sd) ja Jouni Ovaska (kesk). Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. EU tarttumassa napakammin jäsenmaidensa taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Vieraina ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla ja pääekonomisti Penna Urrila, EK. Ulkomaanlehtikatsaus Tukholmasta, toimittajana Anni Riit'aho.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Metsänhoitoyhdistyksen Metsässä hyvä-ohjelmasarjan kolmannessa jaksossa puhutaan metsätilakaupoista.Metsätilojen markkinatilanne on ollut myyjän näkökulmasta hyvä jo useamman vuoden ajan. Tämän kertaisessa jaksossa avataan syitä muun muassa siihen, että mistä tämä hyvä markkinatilanne johtuu. Vieraina Järvi-Suomen Metsätilat Ov toimitusjohtaja Jukka Haataja ja Metsätilat.fi kiinteistövälittäjä Petri Soikkeli. Hanna Hahl haastattelee

EU:n metsäpolitiikka ja suhtautuminen ennallistamisasetukseen repii hallituspuolueita. Vieraina kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk), Mari Holopainen (vihr) ja Kimmo Kiljunen (sdp). Turkkiin matkaa virkamiesdelegaatio Suomesta. Miten turkkilaiset näkevät Suomen Nato-jäsenyyspolun? Studiossa vastikään Istanbulista palannut ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office. Italian hallitus astuu valtaan. Millaista politiikkaa maan ensimmäinen naispääministeri Giorgia Meloni ajaa ja mitä italialaiset uudelta hallitukseltaan odottavat? Haastateltavana Roomasta kirjeenvaihtaja Jenna Vehviläinen.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Suomessa ei ole koskaan ollut pulaa puista. Metsä on ollut tärkeä paikka uskonnon harjoittamiseen, sieltä on pyydetty ja kerätty ruokaa ja myöhemmin puusta on tullut tärkeä taloudellinen hyödyke. Miten nämä seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten metsäsuhteeseen? Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Jaksossa antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ehdotti 24.5. julkaistussa tiedotteessaan kannattavansa Valkohäntäpeuran siirtämistä haitalliseksi vieraslajiksi. Metsästäjäliitto ilmoitti vastustavansa aloitetta. Mistä ihmeestä on kyse ja miksi metsästäjäliitto vastustaa metsästysmahdollisuuksien parantamista? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Tällä kertaa menemme metsään. Siellä tapaamme luontokartoittajan, joka etsii valtion mailta suojelemisen arvoisia luonnonmetsiä. Suomen Metsähallitus ei aktiivisesti kartoita yhteisistä metsistämme suojelukohteita, joten työ jää vapaaehtoisille. Miksi näin on? Tämä on Metsäpodin toistaiseksi viimeinen osa, jos pidit kuulemastasi, jaa se kavereillesi.

Pääministeri tarvitsee julkisuussuojelua, kuten yritysmaailman johto. Australian kivihiilenpuolustajat sekä Brasilian ja Argentinan pihvinpurijat ilmastolobbaavat YK:ta armotta. Suomen pitäisi vaatia tulevaisuustukea puita istuttavalle metsätaloudellemme. Veikkaushässäkässä on vielä käymättä arvokeskustelu kaikesta siitä, mitä vanhassa mallissa rahoitettiin – ja mitä uudessa mallissa. Aika moni nykyinen edunsaaja pelkää ihan syystä.

Roni Tenhunen ja Tapani Koskela ampuivat mestareiksi reilu Suomen Metsästäjäliiton hirviammunnassa. 29-vuotias Tenhunen aloitti ampumisen vuonna 2005 isänsä innoittamana Askolan Vahijärvellä, jossa Tauno Kupiainen oli paikallisen ampumakerhon vetäjänä. 65-vuotiaalla Koskelalla on hiukan enemmän kilometrejä lajissa, kuin Tenhusella. Tosin samaan hengenvetoon Koskela korostaa, että seuran puheenjohtaja on lahjakkuus ammunnassa, ja on pärjännyt paljon paremmin yleisissä sarjoissa, kun hän.

Metsä on suomalaisille aina ollut tärkeä. Niin tärkeä, että sitä kutsutaan usein vihreäksi kullaksi. Mutta vihreän kultakaivoksen omistussuhteet ovat muuttumassa. Yhä useampi kaupungissa asuva suomalainen saa metsää perinnöksi eikä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Viime aikoina yhtiöt ja rahastot ovat innokkaasti ostaneet metsiä sijoituskohteiksi. Miten uudet omistussuhteet vaikuttavat suomalaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon? Roman Schatzin vieraina ovat vanhempi tutkija Heimo Karppinen ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola haluaa susien kannanhoidollisen metsästyksen käyttöönottoa niin nopeasti kuin mahdollista. Hänen mukaansa susi pitää opettaa siihen, ettei se voi hakea ihmisten luota ruokaa tai syödä metsästyskoiria. Silpola muistuttaa myös, että metsästäjät eivät voi millään tavoin ulkoistaa metsästyksen turvallisuutta. Vastuu metsässä on aina metsästäjällä.

Lokakuussa julkistettiin tuorein tutkimus, jossa luodataan suomalaisten suhtautumista metsäsektoriin. Tällä kerralla tutkimuksen teetti Metsäsäätiö. Tuhannelle suomalaiselle esitettin metsäelinkeinoon liittyviä kysymyksiä ja tulokset tavallaan yllättivät metsäalan. Yllätyksen syy on se miten myönteisesti kansalaiset metsäsektoriin suhtautuvat. Lähes 90 prosenttia vastaajista piti metsäsektorin toimintaa vastuullisena. Erityisen myönteisesti suomalaiset suhtautuvat puupohjaisiin tuotteisiin ja puurakentamiseen, samoin kartonkeihin, ja pahvipakkauksiin vessapaperista puhumattakaan. Myös puupohjaisiin biopolttoaineisiin suhtautuu vähintään myönteisesti yli 80 prosenttia suomalaisista. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli heti tuoreeltaan tutkimuksen teettäjää, eli Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajaa Liisa Mäkijärveä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Digiriistametsä-hankkeen tavoitteena on arvioida metsäalueiden soveltuvuutta metsäkanalintujen elinympäristöiksi. Arvioinnissa hyödynnetään Metsäkeskuksen paikkatieto-aineistoja. Tavoitteena on tunnistaa metsäkanalintujen elinympäristöjä ja viedä niistä tieto Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Esiintymistieto auttaa huomioimaan metsäkanalintujen elinympäristöt paremmin metsänhoidossa ja hakkuissa. Kansalliset ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet yhdessä biotaloustavoitteiden kanssa luovat tarpeen monipuolistaa metsänhoitomenetelmiä ja metsänomistajalle tarjottavia palveluita. Riistametsänhoito on kustannustehokas tapa huomioida niin riistan elinympäristöjä kuin metsänluonnon monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen yhteistyönä. Riistakeskus on hankkeen päätoteuttaja, ja se kestää vuoden 2018 loppuun. Asko Hauta-aho kävi aiheen tiimoilta Lahdessa Merrasjärven metsissä projektipäällikkö Mikko Kesälän kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Millainen on kunnollinen vanha metsä? Miten sen voi määritellä? Riittääkö muutama puu-, kasvi tai eläinlaji? Tarvitaanko tikkoja tai petolintuja? Entä alueen koko tai puiden ikä, onko sillä merkitystä? Onko oikealla metsällä ominainen tuoksunsa? Luonto-Suomen metsätähtiä -iltaa vietetään Evon retkeilyalueella Lammilla. Kysy vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Suomen Metsämuseo Lustossa vietettiin eilen Metsämuseosäätiön perustamisen kolmekymmentävuotisjuhlaa. Valtakunnallisen mestämuseon perustamisesta oli ollut puhetta eri piireissä jo 1800-luvun lopulta saakka, mutta vasta 1980-luvun puolivälissä hanke alkoi toden teolla hahmottua. Monenlaisia suunnitelmia tehtiin ja sijoituspaikkoja mietittiin. Lopulta päädyttiin Punkaharjuun, jonne Metsämuseo Lusto sitten rakennettiinkin ja vihkiäisiä vietettiin keväällä 1994. Metsämuseosäätiön perustaminen oli koko hankkeen kannalta iso juttu ja eilen vietetyn juhlan arvoinen asia. Metsäradio ei keskity nyt juhlaan vaan luo pienen katsauksen historiaan. Olli Ihamäki on käynyt haastattelemassa Luston kokoelmapäällikkö Leena Paaskoskea, joka on ollut mukana metsämuseon eri kuvioissa alusta pitäen. Kuva: Ritva Hauta-aho

Viime viikolla täällä Metsäradiossa puhuttiin PEFC-järjestelmästä ja todettiin, että se on useimmille suomalaisille uppo-outo asia. Kyseessä on kansainvälinen sopimusjärjestelmä, jonka avulla pyritään edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista metsätaloutta. Suomi on esimerkkimaa tässä järjestelmässä. Meidän talousmetsistämme on peräti yli 85 prosenttia PEFC-järjestelmään kuuluvan sertifioinnin piirissä, kuten viime viikolla kuullusta jutusta kävi ilmi. Asiasta kertoi silloin Metsäradion reportteri Olli Ihamäen haastattelussa Suomen Metsäsertifiointi ry:n pääsihteeri Auvo Kaivola, joka hyvin tiesi, että kirjainyhdistelmä ei ole kansan syvissä riveissä tullut tutuksi. Tämä kävi ilmi kiertohaastattelusta, jota Olli Ihamäki teki kesäisellä retkellään Suomen metsäisimmillä seuduilla. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Viime viikonvaihteessa olivat metsäasiat vahvasti esillä Helsingin Messukeskuksessa. Siellä pidettiin metsä- ja maaseutumessuja ja samassa yhteydessä järjestettiin monenlaisia alan seminaareja ja luentotilaisuuksia, ennen kaikkea metsäisiin kysymyksiin liittyen. Bioaika-kiertue palkittiin Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla samassa tapahtumassa. Metsäradio esitteli kesäkuun alkupäivinä kyseistä kiertuetta, jonka veturina on järeä rekka. Sen perävaunusta on tehty kiertävä tiedekeskusnäyttely. Näyttelyn tarkoituksena on kertoa biotalouteen perustuvasta tulevaisuudesta ennen kaikkea nuorille. Näyttelyn on toteuttanut Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Rekka on kulkenut ympäri Suomea ja pysähtynyt esittelemään näyttelyä sadalla paikkakunnalla. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki liittyi Metsämessuilla onnittelijoiden joukkoon. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Onnistuuko Suomi tavoitteessaan saada metsien kyky sitoa itseensä hiiltä huomioonotetuksi haluamallaan tavalla, kun EU:ssa käsitellään sitä, miten jäsenmaiden tulee hillitä ilmastonmuutosta maankäytön avulla. Ja miten EU muuten vaikuttaa Suomen metsätalouteen. Haastateltavana on Metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja toimittajana Maija Elonheimo.

Suomi elää metsästä, sanotaan. Mutta ei ole sanottu vasta kuin 33 vuotta. Suomen Metsäteollisuus ry käynnisti vuonna 1983 Sopu-nimisen projektin, jolla haluttiin notkistaa jäykäksi menneitä puumarkkinoita asiakaskeskeisellä, metsänomistajan tarpeista lähtevällä toimintatavalla. Yksi osa projektia oli Suomi elää metsästä –kampanja, jonka mainoslausetta myöten suunnitteli Matti Harkonmäki, mainostoimisto Harkonmäki Oy:n perustaja ja johtaja. Ja hyvin Harkonmäki kampanjan lauseen suunnittelikin, koska sitä käytetään yhä. Vieraana on Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sanaston asiantuntija Kirsti Aapala, joka kertoo havupuita kuvaavien sanojen alkuperästä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Eero Koski.

Millainen on kunnollinen vanha metsä?  Miten sen voi määritellä? Riittääkö muutama puu-, kasvi tai eläinlaji? Tarvitaanko tikkoja tai petolintuja? Entä alueen koko tai puiden ikä, onko sillä merkitystä? Ohjelmassa keskustellaan vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

Suomen maapinta-alasta yli 80 prosenttia on metsää. Sitä on pitkälti yli 20 miljoonaa hehtaaria, yli neljä hehtaaria asukasta kohti. Suomessa kasvaa enemmän metsää kuin missään muussa Euroopan maassa. Tällaisen metsämäärän on pakko jättää jälkiä maan asukkaisiin. Mitä Suomen metsä tekee suomalaisille ja mitä suomalaiset tekevät metsälleen, sitä pohditaan tänään Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Metsäntutkimuslaitoksen professori Liisa Tyrväinen ja Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta.

Tiistain aiheita: - Ruotsin kuninkaallinen metsä- ja maatalousakatemia sai äskettäin uusia jäseniä. Joukossa on myös kaksi suomalaista, jotka ovat ovat Aamun vieraita. Metsäkamarin edustustoon valittiin metsä-alan konsultti Anders Portin ja Suomen Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen - Finspångin suomenkielinen hallintoalue ei kauaa peukaloitaan pyöritellyt, vaan laittoi pystyyn ikäihmisten tapaamispisteen muutamassa kuukaudessa - Kulttuurihistorioitsija Kirsi Kanerva tutkii saagoja ja hän on ollut mukana toimittamassa Suomessa tänä keväänä ilmestynyttä saagakirjaa Egil yksikätinen - Syksyllä päästään moottoritien hurinasta eroon, kun Huskvarnassa entisen Ramada hotellin paikalle rakennettu asuntoalue Hagstensgärdet suojataan melulta - Oulun ruotsinsuomalaiset Nina Laukkanen ja Ida Valtonen kertovat omasta identiteetistään ja taustastaan. Kai Latvalehto miettii, mistä alkaa ruotsinsuomalaisuus ja voidaanko sitä mitata - Aamun visa. Tiistaiaamussa Jorma Ikäheimo.