Podcasts about siihen

Asuntomarkkinoilla tuntuu vallitsevan sitkas hinnoitteluvirhe: asuntojen ostajat, eivätkä ehkä myyjätkään, ota huomioon taloyhtiön omaisuutta ainakaan täydestä hinnasta.Kokenut kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto kertoo Karon Grillissä konkreettisen esimerkin kohteesta, joka on ollut hänen välitettävänään kuluneena keväänä. Helsingin ydinkeskustassa Annankadun ja Simonkadun kulmassa sijaitseva Simonlinna omistaa yhtiössä olevat liiketilat.”Jos taloyhtiö myisi kaikki liiketilansa 4 prosentin tuotolla, 165-neliöisen asunnon osuus olisi yli 300 000 euroa. Asunnon hintalappu on 1 050 000. Siihen saa tavallaan kaksion kaupan päälle, ja se takoo [asumiskuluja alentavaa] vuokratuottoa vuodesta toiseen”, Murto-Koivisto laskee.Suomen rikkaimmaksi taloyhtiöksi Erkki Murto-Koivisto ei Simonlinnaa kuitenkaan nosta. Hänen ehdokkaansa tuon tittelin saajaksi sijaitsee Helsingissä Aleksanterin teatteria vastapäätä osoitteessa Bulevardi 34.Grilillä puhutaan Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ja taloyhtiöiden rikkauksista.Rahanarvoista varallisuutta on harvoilla taloilla, mutta korjausvelkaa on käytännössä kaikissa yhtiöissä. Eivätkä tekemistään odottavat remontit mene sen paremmin kauppahintoihin. Asuntosijoittajan tai kenen tahansa asuntoa ostavan olisi kuitenkin hyvä ottaa ne huomioon.Murto-Koivisto tuo myös terveiset asuntokaupan eturintamasta. Miltä asuntonäytöillä näyttää huhtikuun lopulla 2025?Yhteistyössä: Korjausvelkalaskuri

Oletko huomannut, että et useinkaan muista elämäsi eri kohtaamisissa käytettyjä tarkkoja sanoja ja ilmaisuja? Sen sijaan muistat kyllä, millaisia tunteita kohtaamisissa koit.Viestinnän tapa muokkaa sen merkityksen. Sanat voivat olla oikeat, mutta jos esitystapa on väärä, viesti ei pääse perille.Tutustu ja osallistu Valon voitto -valmennukseen: https://trainershouse.fi/valonvoitto

SPV-tähti Riku Hakanen on Pääkallon audiohenkilökuvien toinen päähenkilö. Hakanen, 23, on joukkueensa tärkein kenttäpelaaja ja on nakuttanut 24+26 (24 ottelua), kun seuraavaksi parhaat pistemiehet SPV:ssä ovat 20 pisteen päässä. Audiohaastattelussa käydään läpi Hakasen uraa Vaasasta Seinäjoelle. Laituri on edustanut urallaan molempia Seinäjoen liigajoukkueita. Hakanen avaa myös meneillään olevaa SPV:n pelillistä prosessia, joka ei ole ollut helpoimmasta päästä. Joukkueella oli edelliskaudella selkeitä kasvukipuja, jotka ovat osin jo helpottaneet tällä kaudella, mutta matkaa on edelleen. Myös maajoukkueura nousee luonnollisesti esille. Hakanen oli viime vuoden MM-kisoissa varapelaaja ja mukana vielä syksyn viimeisessä EFT:ssä. Vuonna 2026 MM-kisat pelataan Tampereella ja sinne on jo asetettu tähtäin. Ihmistä pelikentän ulkopuolella pyritään raottamaan. Mitä mieltä Hakanen on ajankohtaisista asioista, mitä hän tekee vapaa-ajallaan ja mitä elokuvaa suosittelee. Sählyhörhöksi tunnustautuva Hakanen kertoo muun muassa uudesta sääntöehdotuksesta ja kuinka hyvin hän pärjää SPV:n cooper-rankingissa. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 49 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Edellisessä audiohenkilöhaastattelussa äänessä oli Miska Mäkinen. Haastattelun sisältö Tausta - Woodcutters ja SB Vaasa - Lahjakkuus, joka otti salibandyn tosissaan Seinäjoelle - Alaikäisenä Seinäjoelle - Alkuun menestystä, mutta sitten takapakkia. - Siirto Jymyyn - mitä toi uralle? SPV - Paluu SPV:hen - oliko helppo valinta? - Isomäki ja Koponen muutoksia? - Pelillisen prosessin kaskivut - Seinäjoella salibandy on aidosti iso juttu - Cooper ja harjoittelu Maajoukkue ja pelaajaprofiili - Millä sanoilla Hakanen myisi itsensä huippujoukkueeseen? - Kehityskohteet - Tehoketjun rikkominen - Suunsoittaja vai herrasmies? - Ajatuksia MM-kisapaikasta - Ulkomaat? Salibandy kiistakapulat - 33 peliä vai vähemmän? - Pelin aktivointi sännöillä vai ei? - Suojalasit vai ei? - Mitä sääntöä muuttaisit? Elämä salibandyn ulkopuolella - Elämä salibandyn ulkopuolella - Idolit - Muut harrastukset/kiinnostuksen kohteet - Suositukset eri kulttuurituotteista

Vaikka Kimmolla ei ole omaa parkkipaikkaa työpaikan pihassa, niin tavallaan kuitenkin on. Mitä tapahtui, kun Kimmon vakiopaikka olikin aamulla varattu?

Täktominlahden puhdistuminen edellyttää, että ojitettu suoalue ennallistetaan. Siihen tarvitaan maanomistajan lupa ja alueen suurin maanomistaja, Hangon kaupunki, ei ole lupaa myöntänyt. Luontotoimittaja Markku Sipi matkustaa Hankoon kaupunginjohtaja Petra Ståhlin luokse kysyäkseen, mistä kiikastaa.

Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT

Satunnainen luontomies Blomis on pahasti marraskuisissa tunnelmissa. Jotenkin kaikki tuntuu raskaalta ja pimeältä. Siihen vielä kun lisätään Bakun kokous joka painoi päälle usean viikon ajan, niin ei edes joulun lähestyminen tunnu tuovan valon pilkahdusta synkkyyteen. Ei kuitenkaan vajota ahdistuksen alhoon vaan yritetään vielä kaikki yhdessä. Koska jos inehmolla on edes aavistus pilkettä silmäkulmassa on myös olemassa toivoa. Ja toivoa kannattaa aina.

Asseri Åkerlundin suvussa monet miehet ovat palvelleet ratsuväessä. Yksi heistä oli Herman Nyman, Rakuunana tunnettu suvun vanha mies. Romanisuku –sarjan jaksossa jatketaan tutustumista Åkerlundien ja Nymanien suvun historiaan. Siihen johdattelevat varkautelaiset Asseri ja Hulda Åkerlund. Jakson lopussa kuullaan myös hieman romanikieltä ja lopuksi päästään kiertoajelulle Varkauteen. Toimittaja on Jaakko Laakso

Velkakriisiin keulaportti auki Tuomo Vuolteenaho #neuvottelija 280. Tuomo Vuolteenaho, PhD, oli Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön pääpuhuja sen 50-vuotisjuhlatilaisuudessa. Hän kysyi: Voidaanko Yhdysvaltojen valtion talouden velkakriisi välttää? Ja vastasi: Ei. USA:n korkea tuottavuus, tarvittaessa korkealaatuinen väestönkasvu ja mahdollisuus korottaa veroja ja leikata eläkekkeitä mahdollistavat kivuliaan velkatason korjauksen. Siihen ei kuitenkaan ole poliittista painetta ilman kriisiä. EU:n, Suomi mukaanlukien, on huomattavasti huonommassa jamassa verojen korkeuden, matalan tuottavuuden ja heikkolaatuisen väestönkasvun keskellä. Tuomo ja Sami keskustelevat myös sijoitusstrategioista sekä Tuomon urasta USA:n huippuinstituutioissa kuten Arrow Street Capitalissa, Harvardissa ja Chicagossa. #neuvottelija Sisäpiirissä Tuomo kertoo mitä strategioita USA:n huippuyliopistoihin nyt hakevan kannattaisi toteuttaa. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Siihen on syynsä, että Hasan & Partnersin kaupallista johtajaa Antti Kiukasta kysytään paljon podcasteihin. Antti on nimittäin erittäin hyvä vieras. Miksi? Se pitää kuulla ihan itse. Bronxcastia varten palloteltiin Antin kanssa aiheita työnantajamarkkinointiin liittyen. Niitähän riitti, ja lopulta keskustelusta syntyi neljän teeman läpileikkaus - tai buffet-pöytä, kuten vieraamme keksi - seuraavilla antimilla:  Saako töissä vitu… harmittaa merkittävästi? Rekrytointi on myyntiä, siis suhtaudu siihen kuin myyntiin Huippuosaajien houkuttelu; miksi Antti on Hasanilla eikä jossain muualla? Ymmärretäänkö (työantaja)brändäys oikein? Näillä eväillä sujahti puolituntinen kuin siivillä. Uskallan luvata, että pidät kuulemastasi - tai rahat takaisin. Siis kuuntele!  Linkki keskusteluun kommenteissa. Ja tottahan toki Bronxcast löytyy myös yleisimmiltä podcast-alustoilta ja videon kera YouTubesta ja Facebookista.

Yksi aikamme omaleimaisimpia Hollywood-ohjaajia, yhdysvaltalainen Tim Burton on luonut valkokankaalle tunnistettavan, mutta vaikeasti jäljiteltävän synkän oudon satumaailman. Siihen mahtuu niin Batmanin, Dumbon, Liisa Ihmemaassa kuin Päättömän ratsumiehen kaltaisia klassikkokertomuksia sekä alkuperäistarinoita kuten Painajainen ennen joulua, Saksikäsi Edward ja Beetlejuice, mistä on myös kasvanut populaarikulttuurikuvaston klassikoita. Uusin elokuva Beetlejuice Beetlejuice herättää yli 35 vuotta sitten nousseen tarinan henkiin alkuperäisen elokuvan keskeisten näyttelijöiden, Winona Ryderin, Michael Keatonin sekä Catherine O'Haran tähdittämänä. Elokuva esittelee kaikkea sitä, mistä Burton on tullut tunnetuksi: burleskia kauhukuvastoa, gotiikkaa, mustaa huumoria, pop-kulttuurireferenssejä, musikaalielementtejä sekä stop-motion -animaatiota. Miten Burtonin taika on kestänyt aikaa, ja mistä elementeistä hänen tummanpuhuvan kummallinen, mutta lähestyttävän kiehtova elokuvamaailma oikein koostuu? Mitkä nousevat hänen suurimmiksi merkkiteoksiksi, ja mitkä ovat olleet hänen uransa heikoimpia lenkkejä? Miten hänen elokuvansa ovat vaikuttaneet kulttuuriimme, ja minkä takia? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta käsikirjoittaja Ilja Rautsin sekä elokuvatoimittajien, Kaisu Tervosen ja Ira Hurskaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Helsingin pörssissä on halpaa. Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlastettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Tämän Buffett-indikaattoriksi kutsutun tunnusluvun kuuluisin käyttäjä on toinen sijoittajalegenda Warren Buffett, joka tarkastelee sen avulla Yhdysvaltain markkinoita. ”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo. Lindström kertoo ostaneensa viime aikoina muun muassa Tietoevryä, Valmetia ja Tokmannia. "Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström lisää. ”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.” Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu. Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen. Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa. Marinadi yhteistyössä S-Pankki

Ekokriittistä elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ympäristönäkökulmaa myös jalkapallotutkimukseen Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, että jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji myös sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmiö. Jalkapallo on yksi harvoista median välityksellä ja mediassa tapahtuvista täysin globaaleista ilmiöistä, ja Laineen mielestä sitä pitäisi nykyistä enemmän tutkia myös ympäristönäkökulmasta. Mediatutkija Kimmo Laine muistuttaa, että jalkapallo kiinnittyy lähes kaikkiin elämänalueisiin. Siihen tiivistyy paljon yleistä ihmisten välisistä suhteista ryhmien muodostumisesta vastakkainasetteluun. Vaikka suuret ottelutapahtumat ovat valtavia mediatapauksia, tutkija muistuttaa jalkapallon olevan muutakin kuin MM- ja EM-kilpailut, Valioliiga tai Bundesliiga. Ruohonjuuritason sosiaalisessa ja globaalissa merkityksessä jalkapallo ei ole median määrittämää, vaan sen parissa keräännytään yhteen. Laine seuraa otteluita televisiosta lajin innokkaana fanina mutta väistämättä myös mediatutkijana. Samalla kaksoistietoisuuden tasolla hän sanoo elokuvatutkijana katsovansa elokuvia. Parhaillaan Kimmo Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen Säätiön yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykypäivään, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa. Tutkijoiden ekokriittinen näkökulma kohdistuu siihen, miten pukuja ja lavasteita on kierrätetty, miten kuvausten vaatima sähkö on tuotettu tai miten paljon matkustettiin eri puolilla maata taltioimaan vaikkapa koskikuvauksia Kuusamossa. Hiilijalanjäljen arvioinnin ohella Laineen mielestä on syytä muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mikä on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja metsäsuhteeseen. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu valitsemaan, kumpi on parempi, jalkapallon kiistelty videoavusteinen VAR-tuomarointi vai inhimillinen tuomaritulkinta. Kirjavinkkinä Laine suosittelee Ágota Kristófin teosta Iso vihko. Sykähdyttävä kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymmärtämisen tapoja uusiksi. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/humanisti-vastaa

Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa. Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä:- Mitä tunnesyöminen on?- Miten tunnesyöminen ilmenee?- Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla?- Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla?- Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy?- Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen?Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä.Jakso on alunperin julkaistu 18.1.2021.Jakson linkit:Katarina Meskanen Instagram:ssa: @psykat.fiKatarina Meskasen www-sivut: www.psykat.fiKatarina Meskanen LinkedIn:ssaKatarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus)Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kesän kuumin viraalivideo hawk tuah girl nyt myös podcast-muodossa! kuuntele omasi ennen kuin loppuu kesken! Kesän raikkaat ja maistuvat juomat tarjoaa Time for wine! Tsekkaa valikoimaa esim. instagramista instagram.com/timeforwine_fi OY-operaatioiden tukikohtana toimii Helsinki Bryggeri! Tervetuloa tutustumaan erinomaiseen juomavalikoimaan ja herkulliseen ruokalistaan Helsingin ytimessä, osoitteessa Sofiankatu 6. www.helsinkibryggeribrewhouse.fi Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. Nikotiinipussit.com on akuutein osoite mistä löydät kaikki tyydytykset nikotiinipussitarpeisiisi. Koodilla teamoy5 napsahtaa -5% alea kaikista tilauksista. Tai voit marssia kivijalkakauppaan 13 eri kaupungissa ja pussikauppa.fi palvelee sinua. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Milloin vauvan hampaiden puhkeaminen alkaa ja millaisia oireita puhkeamiseen liittyy? Ja miten näitä oireita voi hoitaa? Entä mikä merkitys aikuisen suun terveydellä on lapsen kannalta ja miten meidän aikuisten kannattaisi toimia? Vieraana lasten hammaslääkäri Tarja Siltanen Hammas Mehiläisestä.

Otsikon kysymykseen vastauksen löydät tästä jaksosta. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta.  Kuukausimaksulla 5,99€ saat siis kuunneltavaksesi kaikki Premium-jaksot. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä ⁠@katjakesti⁠ ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Pelicansin kannattajaryhmä Lahen Turkoosi järjestää välieräotteluun fanimatkan. Kohti Oulua lähti tänään lauantaina aamulla kello 8.30 lähes 90 Pelicans-kannattajaa.  Radio Voiman haastattelussa Tomi Pihkola kertoo tunnelmiaan matkalta ja antaa oman analyysinsa Pelicansin pelikunnosta.  Pelicans otti välierien ensimmäisen kiinnityksen kohti Liigan finaaleja eilen perjantaina Isku Areenalla. Ottelu Oulun Kärppiä vastaan päättyi Pelicansin voittoon lukemiin 2–1. Sarja jatkuu tänään launtaina Oulussa.   It's Hockey time -jääkiekkolähetys Radio Voiman taajuudella 98,6 alkaa kello 16. Nettiradio osoitteessa www.radiovoima.fi    Toimittaja: Eeva Ristkari

Kirjailija Anneli Kannon mieleen on arkeologin tarkkuudella tehty taustatyö, jossa saa yhdistellä asioita, etsiä tarinoita sekä tehdä johtopäätöksiä. Anneli Kanto on kirjoittanut näytelmiä, tv-käsikirjoituksia, historiallisia romaaneja, lastenkirjoja, proosaa ja nyt viimeksi dekkareita. - Jos olen kirjoittanut monta vuotta vaatineen historiallisen romaanin, niin en jaksa tehdä toista heti perään. Siihen kohtaan sopii lastenkirja tai näytelmä. Toimittajana on Rita Trötschkes

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotarjoushintaan  47€ (norm. 67€). Lisäksi saat kaupanpäällisiksi Osta, remontoi ja myy -valmennusvideon (Arvo 370€).   Saadaksesi alennuksen käytä tilauksen yhteydessä alennuskoodia FLIPPAA. Hyödynnä tarjous tästä. Tarjous on voimassa 200:lle ensimmäiselle ennakkotilaajalle. Tämän kerran tiistaiaudiolla 2 teemaa: Miten voi motivoida itseään siihen, että pääse asuntosijoittamisessa eteenpäin. Käytännön kokeilun kautta ajatuksia siitä, miten saa asunnon vuokrattua reilun ylitarjonnan vallitessa. Intohimona asuntosijoittamisesta lukeminen ja oppiminen – Blogi #401 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287 Tarvitsetko arvion asunnosta pankkia varten?  Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät isännöitsijäntodistuksen. Arvio kelpaa niin pankin lainaneuvotteluihin kuin verottajalle tai perunkirjoitukseenkin. Pankkiarvio.fi Vuokranet on välittäjän ja asuntosijoittajan ohjelmisto, jolla automatisoit vuokravalvonnan ja vuokrausprosessit toimeksiannosta sopimuksen päättämiseen. Jo yli 300 yritystä, vuokravälittäjää ja yksityistä kiinteistösijoittajaa on valinnut vuokranetin kumppanikseen. Tutustu vuokranet.fi ja rekisteröi tilisi maksuttoman kokeilun aloittamiseksi. Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta digivakuus.fi. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

Onko ongelmakoiria olemassa, ja jos on, millaisia ne ovat? Eläinopisto Faunan eläintenkouluttajat Nina Ehrström ja Sanja Martikainen tapaavat työssään usein koiria, joiden elämää ja suhdetta omistajaan varjostaa vahvasti jokin ongelma - joko omistajan tai koiran itsensä näkökulmasta. Siihen, että koira tai koiran käytös nähdään ongelmallisena vaikuttaa hurjan moni eri asia, eikä vähintään ihan meidän ihmisten subjektiiviset näkemyksemme. Tässä jaksossa pureudutaan ongelmakäytöksen määritelmään ja käytösten syihin, ja jaamme myös paljon omakohtaisia kokemuksiamme aiheesta. Jakso sisältää mainoksen: ⁠⁠Koiratuulian koirakuvapankki⁠⁠ // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! ⁠⁠⁠⁠Instagram⁠⁠⁠⁠⁠ / ⁠⁠⁠⁠⁠Tiktok⁠⁠⁠⁠⁠ / ⁠⁠⁠⁠⁠Facebook⁠⁠⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Kun ensimmäinen Expendables leffa tuli 2010, oli se mielestäni nerokas idea. Siinä on kaikki kasarin isot action starat, sekä muutamia nykyisiä. Jatko-osa toi mukaan lisää vanhoja tähtiä ja uusia, aivan kuten kolmas ja nyt myös neljäs.  Mutta onko tästä elokuva sarjasta kadonnut hohto jo aikaa sitten, vai vieläkö Expendables leffat viihdyttää? Siihen lähdin hakemaan vastausta vihdoin kun vuokrasin tämän Apple TV+ sillä en luottanut sen mahdolliseen hyvyyteen, jotta olisin maksanut yli 20€ nähdäkseni sen teatterissa.  Eli nyt arvostelussa Expend4bles.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Tai odotatko innolla näkeväsi? Mikä on sinun suosikki Expendables leffa? Entä suosikki elokuvasarjan näyttelijöistä? 

Pohjoisnavalle on ilman ulkopuolista tukea hiihtänyt viitisenkymmentä ihmistä. Näistä 7 pääsi perille huhtikuussa 2006, kun Laskuvarjojääkärikilta onnistui yli 50 vuorokauden hiihtämisen jälkeen pääsemään perille - tuntia ennen määräaikaa. Retkikunnan johtajana toiminut Henrik Reims muistelee historiallisen retkikunnan vaiherikasta matkantekoa. Äänite tehtiin 10.1.2024 Espoossa.

Lapinlahden kunta aikoo lakkauttaa Paloisten ja Martikkalan koulut ensi syksynä. Lapinlahti laatii talouden tasapainotussuunnitelmaa vuosille 2024–2026. Siihen liittyvä palveluverkkoselvitys valmistuu elokuussa. Kunta tiedotti torstaina 25.01., että ohjausryhmä on evästänyt nopeuttamaan tasapainotustyötä niin, että koulujen mahdollinen lakkautuspäätös olisi mahdollista tehdä jo syksyllä. Haastattelussa aiheen tiimoilta ovat oheisessa juttutuokiossa: Paloisten koulun rehtori Jarmo Tikkanen Martikkalan koulun rehtori Antti-Matti Tikkanen sekä Lapinlahden kunnan sivistysjohtaja Sinikka Kervinen Haastattelijana: Sami Turunen

Kohu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan ympärillä on nostattanut laajempaa keskustelua tieteen tasosta ja maineesta Suomessa. Väitetään jopa, että väitöksiä hyväksytään liian löysästi, ja siksi tutkittuun tietoon ei luoteta. Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede? Siihen keskusteluun osallistuu Kulttuuriykkösessä kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös ohjaajana tohtoriohjelmassa. Etäyhteydellä keskusteluun osallistuvat yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopistosta sekä Yhdysvalloissa Wayne State yliopistossa opettava Jukka Savolainen Michiganista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-kulttuuripalkinnon voitti eilen torstaina Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva. Malvan museonjohtaja Tuulia Tuomi sanoi perjantaina Radio Voimalla malvalaisten olleen hirvittävän ylpeitä jo päästessään viiden ehdokkaan joukkoon. - Tämänkin vuoden ehdokasjoukko kertoo kuinka laadukasta kulttuuritoimintaa tällä alueella on. Täällä tehdään hyvin ammattitaitoisesti, asiantuntevasti ja suurella palolla erilaisia juttuja. Tuomi muistutti että Malva herätti valtavasti keskustelua jo ennen avajaisiaan, jotka olivat keväällä 2022. - Oli puheenvuoroja, joissa todettiin, että eihän Lahdessa tuollainen toimi, Tuomi kertaa. Hän huomauttaa, että eräs varsin näkyvä keskustelija kysyi häneltä vielä avajaisviikolla, että "eikös olekin niin, että ei se varmaan tule onnistumaan?" - Samainen henkilö kommentoi jo avajaisiltana, että hän ei voinut ymmärtää että siitä tulee tällainen. "Hyvänen aika tämähän on aivan mahtava." Syksyyn 2023 mennessä kyseinen epäilijä oli käynyt Malvassa jo 13 kertaa ja tuonut kaikki vieraansa taidemuseoon. - Hänestä tuli kanta-asiakas kertaheitolla. Se kertoo siitä, että olemme osuneet siihen, mitä on kaivattu ja toimintamme on sellaista, mitä halutaan nähdä. Kuuntele haastattelusta, millaista palautetta Malva on saanut parkkipaikkoihin tai kävellen löydettävyyteen liittyen. Samalla kuulet, miltä näyttää Malvan vuosi 2024 ja mitä museonjohtaja toivoisi kaupunkilaisten kertovan muille kaupunkimme taidemuseosta.

Tässä jaksossa kuullaan taas kuulijoiden lähettämiä omakohtaisia ja selittämättömiä kokemuksia. Jakso päättää Kummitusjuttuja-podcastin toisen tuotantokauden. Kiitos kaikille kuuntelijoille ja tarinansa lähettäneille! Kummitusjuttuja-podcast palaa taas pienen tauon jälkeen kolmannen kauden voimin nostattamaan ihon kokovartalokylmiksille. Siihen saakka; Kauniita unia. Kuullaan taas ensi kerralla!

Millainen on valaistuksen historia Suomessa? Milloin siirryttiin elävästä tulesta, kynttilöistä, öljylamppuihin ja sähkövalaisimiin? FT Riitta Koskinen tutki väitöskirjassaan 1700-luvun arkkitehtuuria ja löysi tietoa ikkunalasien koon kasvamisesta kuuteen ruutuun, tuplaikkunoista, ikkunaluukuista ja verhoista. Nämä määräsivät keskeisesti interiöörien kehittymistä ja antoivat suunnan myös sisustukselle. Hänen tutkimuskohteensa tulevat turkulaisista ja lähiseudun säätyläiskodeista ja Heinolasta, jonka Kustaa III määräsi 1775 Kymenkartanon läänin hallinnolliseksi keskukseksi. Heinolaan rakennettiin aikakaudelle ominaisia muodikkaita ja asumiskulttuuriltaan edistyksellisiä virkataloja. Antiikkikauppias Heikki Björkbomin keräilyn tulos on laaja öljylamppukokolema. Siihen kuuluu noin 300 esinettä ja se on ainutlaatuinen Suomessa. Öljylamppujen muotokieli noudattaa valmistusajankohdan tyyli-ihanteita kertaustyyleistä 1860–90-luvuilla ja jugendiin 1900-luvun taitteessa. Heinolan kaupunginmuseossa on esillä näyttely Kun isoisä lampun osti. Kolme näkökulmaa valoon: Kustavilaisuus, öljylamput, Secto Design 7.1.2024 asti. Ohjelman vieraina ovat FT Riitta Koskinen ja esineellisen kulttuurin asiantuntija, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

00.00 Jakson aloitus ja tärkeimmät asiat ensin 02.05 Emilia Vesan vierailu 22.25 Podiadin tähdistökentällinen 28.30 Jos Naisten Liigan pudotuspelit alkaisivat nyt Lapa jäähän -podcastin uudessa jaksossa täksi kaudeksi SDHL:n nousijajoukkue Frölundaan siirtynyt Emilia Vesa kertoo, millainen hänen ensimmäinen kautensa Suomen rajojen ulkopuolella on ollut. Ruotsin naisten pääsarjassa saa taklata, mikä värittääkin SDHL:n kamppailuja omalta osaltaan paljon. Lisäksi pelit ovat Vesan mukaan vauhdillisesti edellä Naisten Liigaa. − Tykkään erittäin paljon, ja toivoisin sitä muihinkin sarjoihin. Siihen pystyy aika helposti adaptoitumaan ja on selvemmät linjat sille, mitä on taklaaminen. Niistä ei tule epäselviä tilanteita kuten Naisten Liigassa pelatessani. Koen sen hyvänä suuntana, Vesa pohtii taklausten roolia naisten jääkiekossa. Jaksossa pureudutaan myös Naisten Liigan pelilliseen antiin ja siihen, millaisin keinoin nykyhetken huippujoukkueet luovat pelitapaetua kilpailijoihinsa nähden ja mitä kenties Vesankin kanssa keskusteltu taklaaminen saisi aikaan kotimaan pääsarjassa.

Älykoti on kaunis ajatus, mutta eri valmistajien laitteet eivät pelaa yhteen sitten millään. Siihen on pelastuksena Home Assistant, vapaan lähdekoodin ohjelmisto, jonka avulla kaikki onnistuu – tai niin Olli ainakin haluaa väittää. Kari epäilee, että oikeasti kyse on vain näpertelyn halusta ja oikeat hyödyt ovat pieniä, kun taas Panu pelkää internetiin kytkettyjen laitteiden yleistymisen johtavan ennen kaikkea siihen, että kodit ovat entistäkin haavoittuvaisempia tietoturvahyökkäyksille.Kaikki tämä ja nappula, jota painamalla tapahtuu kummia! Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme.VinkitPanu suosittelee Novel Writer -sovellustaKarin suositus on The greatest tech books of all timeMateriaalitHome AssistantThe first remote intended to control a television was developed by Zenith Radio Corporation in 1950.ConBee II, The universal Zigbee USB gatewayThe Home Assistant SkyConnect is the easiest way to add Zigbee support to your Home Assistant instance and make it Matter-ready.My oven announced the arrival of a software update devoted to green beans and carrots. That's when I reached for my revolverA Roomba recorded a woman on the toilet. How did screenshots end up on Facebook?Tesla workers shared sensitive images recorded by customer carsMatter (standard)Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Älykoti on kaunis ajatus, mutta eri valmistajien laitteet eivät pelaa yhteen sitten millään. Siihen on pelastuksena Home Assistant, vapaan lähdekoodin ohjelmisto, jonka avulla kaikki onnistuu – tai niin Olli ainakin haluaa väittää.  Kari epäilee, että oikeasti kyse on vain näpertelyn halusta ja oikeat hyödyt ovat pieniä, kun taas Panu pelkää internetiin kytkettyjen laitteiden yleistymisen johtavan ennen kaikkea siihen, että kodit ovat entistäkin haavoittuvaisempia tietoturvahyökkäyksille. Kaikki tämä ja nappula, jota painamalla tapahtuu kummia!  Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Panu suosittelee Novel Writer -sovellusta Karin suositus on The greatest tech books of all time Materiaalit Home Assistant The first remote intended to control a television was developed by Zenith Radio Corporation in 1950. ConBee II, The universal Zigbee USB gateway The Home Assistant SkyConnect is the easiest way to add Zigbee support to your Home Assistant instance and make it Matter-ready. My oven announced the arrival of a software update devoted to green beans and carrots. That's when I reached for my revolver A Roomba recorded a woman on the toilet. How did screenshots end up on Facebook? Tesla workers shared sensitive images recorded by customer cars Matter (standard)

Mitä virikkeistäminen oikein on? Millä eri keinoilla voimme rikastuttaa kotikoiran elämää? Siihen syvennytään tässä virikkeistämistä käsittelevässä, kolmannen tuotantokauden viimeisessä jaksossa Eläinopisto Faunan Nina Ehrströmin ja Sanja Martikaisen kanssa. Tässä jaksossa jutellaan virikkeiden vaikutuksesta koiran hyvinvoinnille, ja jaetaan valtava määrä hyväksi havaittuja virikevinkkejä ja -ideoita. Tämän jakson kuunneltuasi virikeideapankki ei takuulla enää ammota tyhjänä. Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Tiktok: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta. Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Mitä taivaallinen Isämme ajattelee meistä ja syyllisyydestämme? Siihen perehdytään tällä kertaa tässä noin 35 minuutin mittaisessa opetuksessa.

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Päijät-Hämeen Hyvinvointialue järjesti eilen torstaina asiakas- ja osallisuuslautakunnan kanssa asiantuntijoiden keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin haavoittuvassa tilanteessa olevia aikuisia ja nuoria. Keskustelussa mukana olivat myös sosiaalialan osaamiskeskus Verson erityisasiantuntija Tuula Carroll ja Osallisuuden versoja -hankkeen projektisuunnittelija Emmi Fjällström, jotka vierailivat perjantaina Radio Voimalla kertomassa alueemme tilanteesta. - Puhuimme meidän tavattoman pirstoutuneesta järjestelmästämme. Meillä on vähän joka lähtöön oma asiantuntijansa. Lisäksi alueellamme on 350 sote-alan järjestöä, Carroll pohti ja jatkoi. - Jos edes viranomaiset eivät välttämättä saa pidettyä pakkaa kasassa, niin miten ihmeessä kriisitilanteessa oleva ihminen tietäisi, mitä apua ylipäätään on tarjolla. Miten löytää kriisin keskellä keinot, miten avun piiriin pääsisi. Asiantuntijat tiedostivat keskustelussa myös esimerkiksi sen, että sote-alan työntekijät saattavat joskus pelätä asiakkaita. - Mutta vielä enemmän asiakkaat saattavat pelätä työntekijöitä. Esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden oireet ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat lisääntyneet, Carrol muistutti. Tilanne voi aiheuttaa sen, että vaikka nuori aikuinen kuinka pinnistelisi, hän ei pääse avun piiriin, kun ei kerta kaikkiaan uskalla mennä siitä ovesta sisään. - Ei tiedetä, onko se oikea ovi, oikea kerros ja mitä siellä tehdään. Tilanteessa voi erityisasiantuntijan mukaan käydä niin, että jos nuori kerää lopulta rohkeutensa ja saa aikaiseksi mennä palveluun fyysisesti, hän saattaa kuulla lannistavat sanat. - "No, nyt sinulla jäi kaksi aikaa käyttämättä, tämä palvelu on sulkeutunut. Menepäs takaisin sinne lääkärin puheille, että saat uuden." Apu ei myöskään asiantuntijoiden mukaan aina toimi. - Sotejärjestelmässä oli tunnistettu nuori aikuinen, jolla oli vuoden aikana 300 kontaktia eri sote-viranomaisten kanssa. Heitä oli kaikkiaan 97 eri viranomaista, eikä asia tullut ilmeisesti vielä silläkään hoidettua. Asiantuntijat pohtivat myös esimerkiksi sitä, pitäisikö tässä tilanteessa palata muutama pykälä taakse päin. - Siihen aikaan, kun jokaiseen asiaan ei ollut omaa asiantuntijaansa, vaan ihminen kohdattiin vähän kokonaisvaltaisemmin. Kuuntele koko haastattelu.

Kolmenkympin kriisi, neljänkympin kriisi, ja lopulta – KÄÄKS! – 65-vuotiaana vanhuus! Siihen loppui aktiivinen, tuottoisa kansalaisuus, kun elellään jo ”toinen jalka haudassa”. Enää ei vanha koira opi uusia temppuja, mutta ilmeisesti ainakin viisaus pääsee vanhalla iällä tiivistymään, eikö vain? Nyt vain kirja ja viltti kiikkustuoliin ja odottelemaan terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkenemistä. Tosiasiassa vanhuus ei enää ole entisensä. Aiemminkaan 65-vuotias ei maagisesti muuttunut “vanhukseksi”, mutta erityisen totta tämä on nyt, kun kasvava pitkäikäisyys ja vanhempien ihmisten selvästi kohonnut hyvinvointi haastavat käsityksiä keski-ikää seuraavasta ajanjaksosta. Nykypäivän “vanhus” on keskimäärin noin 10 vuotta nuorempi sekä fyysisesti, emotionaalisesti ja psyykkisesti merkittävästi paremmassa kunnossa kuin 1990-luvulla. Väestönmuutoksessa on käsillä vähintään ilmastonmuutokseen vertautuvia, lopullisesti elämää mullistavia kehityskulkuja, jotka samalla haastavat vallitsevia käsityksiä ja ennakkoluuloja vanhasta iästä. Mutta laahaako yhteiskunnallinen keskustelu kehityksen perässä? Vieraina ovat gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta ja globaalin ikääntymisen kysymyksiin erikoistunut kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen Fingosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Asko Känsälä, liiketoimintajohtaja, kirjailija ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Johtamisen kirjoista ei löydy oikotietä johtamiseen, vaan jokaisen pitää itse löytää se mikä on omassa johtamistyössä olennaista. Periaatteessa johtamista voi oppia mistä tahansa: elämästä tai muiden asioiden ja ammattien kautta - vaikka käsityöläisiltä, taitelijoilta, kirjailijoilta tai runoilijoilta. Tutkia miten he löytävät olennaisen omassa työssään ja verrata miten se olisi toteutettavissa johtamistyössä. Johtamisen perusta on hyvä ajattelu, ja johtajan pitää oppia tunnistamaan mitä ajattelee. Omat ajattelumallit ovat ikään kuin käsityöläisen työkaluja. Johtajan pitää pystyä tarkkailemaan itseään ja omia ajatuksiaan ja kehittää niitä paremmiksi. Kyetäkseen johtamaan muita täytyy ensin oppia johtamaan itseään. Osaatko kertoa heti omat henkilökohtaiset arvosi ja mikä sinulle on elämässä tärkeintä? Pelkkä hyvä ajattelu ei riitä, vaan sen täytyy sisältää myös käsillä tekeminen. Eli ymmärryksen siitä, mitä ajattelu tarkoittaa käytännössä, esim. asiakkaalle asti. Ajattelumallit ja tavat ajatella, joihin ei liity konkretiaa, ovat arvottomia. Päässä syntyy ajatus, kädet tekevät konkreettisia asioita, mutta näiden lisäksi pitää olla sydän mukana. Johtamisessa toimitaan aina ihmisten kanssa. Pitää ymmärtää toista, saada toiseen ihmiseen kontakti ja saada hänet toimimaan. Positiivinen ihmiskäsitys, luottamus ja kiinnostus ihmiseen, auttaa tässä. Johtajan pitää ajatella myös itsestään hyväsyvästi ja positiivisesti: en ole ihmemies tai -nainen, olen vaillinainen, olen matkalla ja kesken, voimavarani ovat rajalliset. Työssä erinomaisuuden tavoittelu on hyvä asia, kunhan se ei muutu täydellisyyden tavoitteluksi. Pitää tietää ja osata asettaa omat rajat, joiden puitteissa voi hakea hyvää erinomaista suoritusta ja kehittää itseänsä pitäen samalla huolta elämän tasapainosta. Johtaminen on elämänmittainen matka, täytyy koko ajan harjoitella, oppia ja kehittää itseään. Jaksaa uteliaan asenteella hakea uusia asioita ja koko ajan miettiä mikä on oleellista. Tokikin muistaa elämän tasapaino ja omat resurssit. Aina ei ole mahdollista tehdä samalla intensiteetillä ja voimalla. Mutta pitkäjänteinen kehittäminen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Pienet asiat ovat tärkeitä - millaisella ajatuksella tekee työtä. Jos ajattelussa on puutteita, niin johtajan pitää auttaa selvittämään minkä kokemusten kautta väärä ajattelu on syntynyt ja löytämään parempi ajattelu. Jos ajattelu on oikein, niin johtaja voi luottaa työn tekemiseen. Virheitä tulee, mutta työ menee silti eteenpäin. Johtajan pitää antaa tilaa oppia ja tehdä virheitä. Kun tehdään uusia asioita, niin niissä otetaan aina riskejä ja silloin tulee virheitäkin tehtyä. Niistä toivutaan nopeasti, otetaan opit mukaan ja jatketaan matkaa. Mikään liiketoiminta, palvelu tai tuote ei muodosta pysyvää kilpailuetua, vaan oppiminen on ainoa pysyvä kilpailuetu. Se on tapa mennä eteenpäin ja kehittyä. Johtaminen on vaan työtä, käsityötä. Hyväksi käsityöläiseksi kasvaa sitä käsityötä tekemällä. Eli johtamalla. Siihen ei ole oikotietä. Johtajaa tarvitsee hyvää ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten asiat konkretisoituvat asiakkaalle asti. Lisäksi johtaja tarvitsee hyvän sydämen, vastuun ihmisistä ja omasta itsestään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Stressiä neuvotaan välttämään, vaikka se ei ole aina mahdollista. Sen sijaan, että yritämme työntää sitä väkisin pois, voimme oppia kääntämään sen voimavaraksi. Evoluutio selittää, miksi ihminen stressaa niin helposti. Siihen vaikuttavat myös temperamenttipiirteet. Persoonallisuutta on kuitenkin vaikea lähteä muuttamaan, joten on keskityttävä käytännön asioihin ja ajattelutapojen muutokseen. Miten stressiä voi hyödyntää? Onko meillä vääränlainen suhtautuminen stressiin? Haastateltavina: neuropsykologi Laura Sokka, työterveyspsykologi Jukka Oksanen Toimittaja: Minna Korhonen

Kalevan kisojen pääsihteerinä ja Lahden Ahkeran toiminnanjohtajana toimiva Janne Harjula pohti tiistaina Radio Voimalla yleisön olevan ratkaisevassa asemassa kisaviikonlopun onnistumisessa. - Tunnelma syntyy yleisöstä ja se välittyy urheilijoille. Sieltä se välittyy taas takaisin yleisölle. Harjula arvioi viikonlopun kävijämäärän olevan vähintään noin 15 000. - Siinä ovat mukana urheilijat, valmentajat, huoltajat ja kaikki ihmiset. Siihen kyllä pääsemme ja se on ollut meidän minimitavoitteemme. 20 000 olisi Harjulan mukaan jo superonnistuminen. - Toivottavasti olemme mahdollisimman lähellä sitä. Harjula arvioi lauantain kisapäivän vetävän eniten yleisöä Lahden stadionille. - Silloin on pika-aiturit, naisten seiväs, EM-mitalisteja, Topi Raitanen ja se on ykköspäivä, joka näkyy myös lipunmyynnissä. Pääsihteeri nostaa kuitenkin esille myös muiden päivien huikeat kilpailut ja häneen itseensä vaikutuksen tehneen urheilijan. - 23-vuotiaiden EM-kisoissa Juho Alasaari seipäässä pomppasi heti omaksi henkilökohtaiseksi yleisurheilusuosikikseni. Perjantainakin on tiedossa huikeita lajeja, esimerkiksi miesten seiväs. Voittaakohan Juho Suomen mestaruuden, Harjula arvuutteli. Kuuntele koko haastattelu.

Lohen pintaperhokalastus on yksi maagisimpia aiheita, joihin perhokalastaja voi uppoutua. Siihen kun lisätään lohen pintaperhokalastuksen elävä legenda ja pioneeri sekä erään erittäin kuuluisan lohipintaperhon kehittäjä, ollaan niin sanotusti asian ytimessä. Lohen pintaperhokalastuksen grand old man, mutta ilmeisesti tälläkin hetkellä lohijoella päivystävä Heikki "Mr. Pompero" Anttonen saapui vieraaksemme kertomaan tarinoita pohjoisen lohijoilta aina 1960-luvulta alkaen. Saamme myös kuulla Heikin eli itse perhon kehittäjän kertomana tarinan legendaarisen pomperon synnystä, joka on varmasti Pohjolan kuuluisin lohipinturi nykyaikana. Tätä jaksoa voi kutsua todelliseksi historian havinaa tihkuvaksi lohiukon unelmaksi, joka vie kuuntelijan 1960-luvun Neideniltä Varanginvuonon pikkujoille, Kymin pinturilohien tarinoihin sekä muihin uskomattomiin hetkiin. Kiitos Espoon Perhokalastajat, että saimme hyödyntää kerhotilaanne osana äänitystä. Nyt on aika antaa legendan puhua! Suurkiitos Heikki Anttonen, että tulit kertomaan tarinasi.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti kirjan 9 ensimmäistä lukua kattavat noin 235 sivua kirjasta. Niissä on esitelty kirjan nimen mukaista efektiä Osta, vuokraa, remontoi, jälleenrahoita, toista -strategiaa punaisena lankana käyttäen. Kyseessä on “osta ja pidä” -asuntosijoittamisen edistyksellisempi ja työläämpi alalaji, jossa kuitenkin asiakkaina ovat samat vuokralaiset. Olen Ostan Asuntoja TikTokin kautta tulleen pyynnön mukaisesti lukenut jokaisesta kappaleesta muutaman sivun. Näink irjan tilaamista arvioiva voi saada vähän paremman kuvan kirjan sisällöstä. Tänään on luvassa alkuosa luvusta 9 “OVRJT-strategian riskit ja siihen liittyvät epäluulot”. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sähköpostilistan koko ylitti 40 000 rajan – miten kaikki alkoi? Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi kurssin nettisivuilta. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. E-kirja löytyy ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan 8. luku – Verosuunnittelu osana lumipalloefektiä – Tiistaiaudio #252 Tuoretta sisältöä: Reppureissaaja Ronja Rivitalo Rakennuttaja Roms Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #242 Sijoita asuntoihin vain tasolla, jolla osaat itse laskea – Tiistaiaudio #257 100 tonnia käteen – flippaus vai pitokohde? 5 plussaa molemmille – Blogi #346 Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta  Ostan Asuntoja TikTok

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Telian kanssa. Tässä toisessa Telian kanssa tuotetussa jaksossa keskustelen talon oman Marko Lepolan kanssa. Marko on ns. Head of Industry 4.0, eli uuden teollisen vallankumouksen asiantuntija. Siihen vallankumoukseen liittyy tietotalouden uudenlaiset paradigmat, kuten kaiken älyistäminen (Internet of Things), ihmisen ja koneen läheisempi yhteistyö ja uudenlaiset mahdollisuudet mitata ja oppia datan kautta. Nämä asiat eivät ole vielä arkisinta arkea kaikkialla, mutta teknologiat kuten 5G, robotiikka, automatiikka ja tietoturva tuovat meitä jatkuvasti lähemmäs. Tervetuloa kuuntelemaan, mitä mieltä Marko on. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Itsensä johtamisella tarkoitetaan viisaita valintoja työpäivän aikana ja vapaalla. Siihen sisältyy ajanhallinta, työn suunnittelu ja palautumisesta huolehtiminen. Se on oman toiminnan ohjausta, suunnittelua ja sen seurantaa.Jotta voi johtaa itseään hyvin, on myös tunnettava itsensä. Itsetuntemus kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ja itsen kanssa. Itsetuntemukseen sisältyy oman osaamisen, taitojen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Siihen liittyy myös kyky havainnoida itseään ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja - myös omia hyviä ja huonoja puolia. Tämän jakson aiheena on itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Jakson juontaja on poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Jakson asiantuntijavieras on Psykopodiaan vakiojuontaja, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL) Nina Lyytinen. Hän on kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Sirpa Pääkkösen kanssa itsensä johtamisesta kirjan Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle (Otava 2022). Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan? - Mikä merkitys itsetuntemuksella ja arvoilla itsensä johtamiselle? - Miten omaa tekemistään kannattaa johtaa? - Mitä sudenkuoppia ja kompastuskiviä itsensä johtamiseen liittyy? - Lopuksi Nina antaa myös käytännön vinkkejä itsensä johtamiseen.Lisätietoja:Nina Lyytinen, Sirpa Pääkkönen. Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Otava 2022.Kirjasta ja sen tekijöistä voit lukea lisää kirjan kotisivuilta.Voit tilata kirjan kotiisi sekä hankkia sen e-kirjana tai Ninan lukemana äänikirjana esimerkiksi Otavan sivujen kautta tai Suomalainen.comin kautta.Nina Lyytinen Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Sirpa Pääkkönen Facebook, Twitter ja LinkedIn. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Historian odotetuimmat vieraat on täällä kun studioon astelee Pörri ja Kisu. Mistä tämän kolmikon ystävyys alkoi? Mitä juttuja Nikotellen studiossa ei jaeta yhteisistä reissuista? On aika suunnata kohti Leviä ja vuotta 2023! Studiossa on manifestoitu kautta historian asioita, mutta.. tällä kertaa lampunhenki ei kyllä tiedä mitä tuo ja kenelle? @nikotellen podcastin instagram kannattaa ottaa syyniin, nimittäin Levin parhaat jutut on livenä siellä! ;) Ps. Huomenna vielä vuoden viimeinen jakso Podmen puolella yksinoikeudella. Siihen asti moiiiiimoiiiii.

Lähisuhdeväkivalta ei ole pienen piirin ongelma. Se koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista. Suomessa lähisuhdeväkivaltaa on kokenut 16–74-vuotiaista 75 prosenttia ainakin kerran elämässään. Lähisuhdeväkivaltaa käyttäneitäkin on siis paljon. Tekijä voi oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä.Tämän jakso keskittyy siihen, millaisia tekijöitä väkivaltaisen käytöksen takana on ja miten lähisuhdeväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori Heli Siltala. Heli työskentelee Oulun vankilassa psykologina. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia sekä työskennellyt lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa Vaihtoehto väkivallalle -ryhmässä.Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Ongelma pitää tunnistaa, jotta siihen voidaan puuttua ja tehdä muutos. Joskus tekijän on vaikea tunnistaa ja tiedostaa käyttävänsä väkivaltaa. Jokainen on kuitenkin aina vastuussa omasta käyttäytymisestään. Siihen voi vaikuttaa ja apua kannattaa hakea. Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mikä on lähisuhdeväkivaltaa? - Miten väkivaltaisen käyttäytymisen voi tunnistaa? - Miten tunnistaa huoli omasta käyttäytymisestä? - Millaisia tekijöitä on väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla? - Miksi väkivaltaiseen käyttäytymiseen pitää puuttua? - Miten väkivaltaa voi ennaltaehkäistä? - Millaisia apua on tarjolla lähisuhdeväkivallan tekijöille? Lisätietoa ja linkkejä:Omaan väkivaltaiseen käytökseen (tai sen uhkaan) apua voi saada näistä palveluista:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/ Miessakit ry (ehkäisevää väkivaltatyötä miehille): https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/Maria Akatemia ry (ehkäisevää väkivaltatyötä naisille): https://www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylässä): https://kriisikeskusmobile.fi/vakivaltatyo/Palveluita väkivallan kokijoille:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/ Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivaltaTurvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/ THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulutVäkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimusLisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta:Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia Siltala Jyväskylän yliopistossa. Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille.Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ihanaa juhannusta Nikotellen -studiosta! Niko ja Jenna ovat lastanneet studion täyteen herkkuja ja fiilistelevät keskikesän juhlaa, mutta yksi googletus pilaa kaiken: Vanhatpiiat. Kuka lentää ja minne lentää luudallaan? Ja miksi ihmeessä studiossa pitää jatkossa olla vaihto pikkuhousut kaiken varalta? Tämä ja moni muu asia selviää tämän päivän jaksosta. Ja teille kaikille krapulapeikoille on helpotusta luvassa jo lauantaina kun Nikotellen droppaa bonusjakson ilmoille. Siihen asti moiiiimoiiii. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle.

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. ADHD on toimintakykyä heikentävä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Siihen liittyy toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. ADHD on synnynnäistä, mutta osalla lapsuudesta asti jatkuneiden oireiden syy ymmärretään vasta aikuisuudessa ja diagnoosi viivästyy.Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä aikuisilla psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa on dosentti, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Sami Leppämäki. Hän työskentelee Terveystalossa psykiatrian erikoisalajohtajana ja pitää vastaanottoa Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mitä ADHD ja ADD tarkoittavat? - Millaisia ovat niiden tyypilliset oireet? - Miten ADHD/ADD näyttäytyy aikuisella? - Miksi ADHD/ADD voidaan diagnosoida vasta aikuisiässä? - Miten eri tavoin ADHD:ta ja ADD:ta hoidetaan?Lisätietoja:Tietopaketti ADHD:sta Terveystalon sivuilla:https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/adhd/Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää urapalvelut@terveystalo.com.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on saanut monet pohtimaan maanpuolustustahtoaan. Maanpuolustustahdolla on monia merkityksiä niin kansalaisten kuin yhteiskunnan tasoilla. Siihen voidaan kohdistaa psykologista informaatiovaikuttamista maamme ulkopuolelta.Tämän jakson aiheena on maanpuolustustahto, kansalaisten suhde siihen ja se miten näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, sisältä ja ulkoa päin. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori, FT, Teemu Tallberg ja tutkija, FT, Miina Kaarkoski.He käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä maanpuolustustahto tarkoittaa? - Millaisia merkityksiä sillä on nyky-Suomessa ja tässä ajassa? - Mitä voimme oppia maanpuolusttusahdosta omasta historiastamme ja ukrainalaisilta? - Mitä psykologinen informaatiovaikuttaminen on? - Miten voimme yksilöinä ja yhteiskuntana varautua psykologiseen informaatiovaikuttamiseen ja puolustautua siltä?Lisätietoa ja linkkejä:Teemu Tallberg: Twitter: https://twitter.com/TallbergTeemuLinkedIn: https://www.linkedin.com/in/teemutallberg/Miina Kaarkoski: Twitter: https://twitter.com/MKaarkoskiLinkedIn: https://www.linkedin.com/in/miina-kaarkoski-69354b172/ Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimushankkeita maanpuolustustahdosta ja informaatiovaikuttamisesta:Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä – IRWIN-hanke:: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/irwinMissä on informaatiopsykologisen puolustuksen ydin? (3.5.2022) IRWIN-projektin blogi:https://www.irwinproject.fi/fi/blogi/missa-on-informaatiopsykologisen-puolustuksen-ydinMAPS1: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/maps1Muuta lisätietoa maanpuolustustahdosta:Sotitlassosiologisen seuran sivut: https://www.sotilassosiologia.fi/ Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski & Jouni Tilli (toim.): Maanpuolustustahto Suomessa (Gaudeamus, 2020): https://www.gaudeamus.fi/teos/maanpuolustustahto-suomessa/Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mielipidemittaukset maanpuolustustahdosta:https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/mielipidetutkimukset#67f230ac Miten voit varautua ja kouluttautua?Vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutusta järjestää Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK): https://mpk.fi/Mitä kannattaisi olla kotitalouden 72 tunnin kotivarassa: https://72tuntia.fi/kotivara/Podcasteja maanpuolustustahdosta ja informaatiovaikuttamisesta:JYU SecurITy (maaliskuu 2022): Maanpuolustustahto – mitä se on? https://soundcloud.com/uniofjyvaskyla/maanpuolustustahto Sari Valto (Yle Areena 3.5.2022); Maanpuolustustahto - mistä se koostuu? https://areena.yle.fi/audio/1-62089877Sotataidon ytimessä (Maanpuolustuskorkeakoulu 24.5.2022): 12. Taistelutahto: https://anchor.fm/maanpuolustuskorkeakoulu/episodes/12-Taistelutahto-e1j028iSotataidon ytimessä (Maanpuolustuskorkeakoulu 20.5.2022): 11. Avaruusulottuvuus ja informaatiovaikuttaminen: https://anchor.fm/maanpuolustuskorkeakoulu/episodes/11-Avaruusulottuvuus-ja-informaatiovaikuttaminen-e1ioj1c-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi