Podcasts about puiden

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema, professori Kurt Fagerstedt ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Paavo Häikiö.

Valkoinen lumi peittää maiseman ja nyt on aika jälleen lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin lumihiutaleiden tanssia voi seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Tiistaina 7. tammikuuta pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Jo usean vuoden ajan on riippumattoretkeily ollut hyvin suosittu harrastus, eikä hiipumisen merkkejä ole näkyvissä. Kesäisin genre vetää paljon uutta porukkaa kokeilemaan riippumisen ihanuutta. Tyypillisen tapaan on laji hitiksi nousun seurauksena paisumassa välineurheiluksi. Onko takana ajat, jolloin kesäyöhön riitti pelkkä kesämökin verkkoriippumatto, kun nykyään riippumattoretkeilijän varusteet painavat helposti useamman kilon. Mikä riippumattoretkeilyssä viehättää ja miten harrastuksen pariin pääsee? Mitä ovat puunhalaajat ja voiko riipparissa nukkua muuten, kuin selkä notkolla? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa pitkän linjan riippuja Vesa Vartiainen. Puiden väliä mittaa ja mikrofonia pitelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Talven pakkaset lumisateineen on hetkittäin erittäin haastavaa aikaa puille. Härmistymisen seurauksena havupuihin voi kertyä ylimääräistä painoa jopa tuhansia kiloja. Kuuset muuttuvat silloin talviksiksi hahmoiksi, joita hiihtoretkillä kuvataan innokkaasti. Joko ilmastonmuutos näkyy metsässä ja minkälaiset havainnot kertovat jotain tulevista vuosikymmenistä? Puiden talvesta keskustelevat Lahden Mukkulassa professori Heikki Setälä ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Heikki Tikkanen.

Päivän mietelause on saksalaisen runoilijan Michael Krügerin runo Maalaustaiteen historia (1998) teoksesta Puiden lohtu - saksankielistä runoutta 1946-2000 (2005). Suomentaja on Kai Nieminen. Lukijana Maaria Holma.

Suuret, vanhat puut elävöittävät kaupunkipuistoja ja ovat monille kaupunkien asukkaille hyvinkin tärkeitä. Puiden ikä on kuitenkin rajallinen ja jossain vaiheessa niiden elämää runkoihin alkaa ilmaantua lahottajasieniä. Puiden kannalta tämä voi merkitä elinkaaren loppusuoraa, mutta luonnon kiertokulun kannalta lahottajat ovat erittäin merkittäviä. Arboristi Sami Kiema on vuosia tehnyt töitä kaupunkipuiden ja lahottajasienten parissa. Millaisen arvon hän näkee vanhenevissa puissa ja miten niitä tulisi käsitellä? Retkikaverina Helsingin Vanhankaupunginlahdella on Juha Laaksonen.

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema, professori Kurt Fagerstedt ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä hetki kaivaa tuoreet kalenterit esiin ja suunnata tulevaan. Mutta harva tulee ajatelleeksi, että myös puissa on kalentereita. Ja kuluvat vuodet jäävät niiihin talteen kertomaan muuttuvista ajoista. Ja jos näihin kalentereihin ryhtyy perehtymään. niin se voi viedä mennessään. Niin kävi ainakin Itä- Suomen yliopiston Pentti Zetterbergille, joka on toiminut vuosikymmenten ajan dendrokronologina ja päätynyt osaksi hyvin erikoisia tarinoita- tutkimaan hylkyjä, linnoja, puuesineitä, soittimia, kansantarinoita ja Lapin järvien sedimentteihin hautautuneita ikivanhoja mäntyjä. Minna Pyykkö oli Ilomantsissa Koivusuon luonnonpuistossa puuretkellä Pentti Zetterbergin kanssa.

Metsän polttaminen tarkoituksella - mitä ihmettä? Metsäpalot ovat toki lähtökohdin kielteinen asia, mutta suojelualueilla rajattujen alueiden polttamisesta on paljon hyötyä luonnolle. Syötteen kansallispuistossa Lomavaaran alueella järjestettiin ennallistamispoltto heinäkuussa 2021. Puiden käristämisen lomassa suojelubiologi Markku Lehtelä ja huoltomies Jarkko Niskanen kertovat, mistä oikein on kyse. Mikrofonin kanssa polttoa seuraamassa on Karoliina Rantala. Lue podcast-jakso tekstinä: https://www.luontoon.fi/ulkoruokinnassa/podcasttekstina#AntaaPalaa

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Puusta saadaan tuotettua kemikaaleja erilaisilla menetelmillä, joita kehitetään parhaillaan teolliseen käyttöön. Tavoitteena on usean nesteen samanaikainen teollinen tuotanto. Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -yksikössä ja sovelletun fysiikan laitoksella on parhaillaan menossa tähän liittyvää tutkimusta. Aiheesta kertomassa SIB Labs -yksikön johtaja, yliopistotutkija Laura Tomppo. Lue lisää aiheesta https://bit.ly/3FqXfRA

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomalaisille rakkaat puut - männystä koivuun ja pihlajasta tammeen - ovat useiden hyönteisten ja kasvien koti. Harva kuitenkaan tietää, keitä puiden latvassa asuu, ja keitä puolestaan kuolleissa oksissa. Luonto on tarkka, mikä tahansa ei kelpaa: Kun puu katkeaa maahan, sen valtaavat tietyt ötökät ja sienet. Jos puu kuolee pystyyn keloksi, siihen muuttavat eri asukkaat. "Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaislajit" palkittiin vuoden tietokirjana. Eikä ihme, sillä kirjan luettuaan katsoo puita uusin silmin. Kulttuuriykkösen vieraiksi tulevat "Puiden asukkaat"-kirjan kirjoittajat metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen. Jakke Holvas juontaa.

Viimeaikoina tilhiä ja rastaita on näkynyt runsaasti Etelä- Suomessa syömässä pihlajanmarjoja, Nekin ovat puista riippuvaisia. Suurin osa puiden asukkaista on kuitenkin pienempiä ja näkymättömämpiä- ja niitä on paljon. Nyt suurista ja pienistä puiden asukkaista on tehty kirja - ensimmäinen Suomessa ja luultavasti koko maailmassa. Siinä on selvitetty mitä asukkaita eri puulajeilla ja eri ikäisillä puilla elää. Minna Pyykkö tapasi kirjan tekijät Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen.

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Japanin hyytävin turistikohde.

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miten Tapio Rautavaaran maailma murtui? Mitä merkintöjä on hänen hautakivessään? Millaista on hautausmaan puiden rakkauselämä mullan alla? Pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa käveli Malmin hautausmaan halki ja oppi kaiken elämästä, hautaamisesta, rakkaudenkaipuusta ja puista. Tässä sarjassa hän avaa Malmin mysteerejä, johdattaa kiinnostavien hautojen partaalle ja selvittää Suomen suurimmalla hautausmaalla lepäävien elämänkohtaloita. Teksti ja lukija: Kai Sadinmaa, Äänitys ja leikkaus: Maija Saari, Tuotanto: Tuure Hurme/Kirkko ja kaupunki ja Anna Patronen/Malmin seurakunta 2020. Perustuu Kai Sadinmaan teokseen Kuolleiden kirja (Into 2019).

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Rahoita podcastia Patreonissa: https://www.patreon.com/vistbacka Vieraana dramaturgi, näytelmäkirjailija ja ajattelija Ilja Lehtinen. Taltioitu 12.05.2019. Video: https://youtu.be/la21cLv3fw4 RSS: https://bit.ly/2G804vL Käsiteltyjä teemoja: • Ekokatastrofi • Elinvoima • Suomalaisuus • Hybris • Tragedia • Ekologia • Syntytieto • Metsäsuhde • Kesuura • Fossiiliset polttoaineet • Sivilisaatio • Romahdus • Energia • Öljy • Edistys • Masennus • Suru • Fasismi • Luonto • Pyhyys • Kaipaus • Toivo ja epätoivo • Linkola • Dissensus • Okkultismi • Unet • Sattuma • Teatteri • Dramaturgia • Addiktio • Keskinäisriippuvuus • Psykedeelit • Kapitalismi • Suku&perhe • Vapaus • Syntipukit • Myytit • Ristiriitaisuus • Animismi • Sielu • Ihmissuhteet • Sitoutuminen • Viha • Anteeksianto • Elämänvastaisuus • Teknologia • Sienikunta • Rihmastoisuus • Mykofobia • Mykofilia • Antropomorfismi • Optimismi&pessimismi • Katkokset • Vaikeneminen • Hiljaisuus Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Ilja: Täysin automatisoitu pakofantasia https://bit.ly/2MNwdcr • Pontus Purokurun kirja Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi https://bit.ly/32pOWB9 • Ilja: Elämänmäellä https://bit.ly/35Hrrpy • Mustarinda-residenssi https://mustarinda.fi/ • Iljan opinnäytetyö "Katkoksia" https://bit.ly/32ohxH5 • Tere Vadén podcastissa https://bit.ly/2kTWJDk • Salmisen ja Vadénin kirjat Energia ja kokemus https://bit.ly/2M1otlS ja Elo ja Anergia https://bit.ly/35KacUf • Greerin kirja Mystery Teachings from the Living Earth https://bit.ly/2MNaS2B • Elokuva Aliens https://imdb.to/33O3dIv • Morton ja pimeä ekologia https://bit.ly/2xL1vfD • Kohnin kirja How Forests Think https://bit.ly/32pNONY • Jani Kajanoja podcastissa https://bit.ly/2BpBrWd • von Trierin elokuva Melancholia https://imdb.to/2vxOMMp • Miika Vanhapiha podcastissa https://bit.ly/2Kh60Rr • Greer ja Dissensus: https://bit.ly/33EW8Ka ja https://bit.ly/33CDPFb • Tainterin kirja The Collapse of Complex Societies https://bit.ly/2pwQ9bf • Bridlen kirja The New Dark Age https://bit.ly/35IYKZl • Kaaron kirja Kauniimpi maailma http://bit.ly/2FA5rQi • Nathanin ja Stengersin kirja Doctors and Healers https://bit.ly/2OUvs3O • Prigoginen ja Stengersin kirja Order Out of Chaos https://bit.ly/32nFnmx • Perecin kirja La Disparition https://bit.ly/2MRLZ5N • Vadénin teksti Alkuperäiskansaistuminen ja syntytieto https://bit.ly/2HAyO6y • Nylundin kirjoitus raamatun ristiristaisuudesta https://bit.ly/35J5EO0 • Paavi Franciscuksen ensyklika Laudato Si: https://bit.ly/2MTq0LQ • Ingoldin essee "From Trust to Domination" kirjassa The Perception of the Environment https://bit.ly/2Mn8Ua7 • Büchnerin näytelmä Woyzeck https://bit.ly/2OS6K49 • Wassonien kirja Mushrooms, Russia, and history https://bit.ly/31poI0i • Ilja: Olin mykologi, itseoppinut https://bit.ly/2Bl7jeI • Salmisen kirja Mir https://bit.ly/2IYYlbv • Wohllebenin kirja Puiden salattu elämä https://bit.ly/2cLSvrh • Tsingin kirja The Mushroom at the End of the World https://bit.ly/2wvgOFm • Deleuxen ja Guattarin teksti Rhizome https://bit.ly/1sYtCux • Lähteen teksti Saako ilmastonmuutoksella pelotella? https://bit.ly/32kcurc • Ilja: Toivottomuuden puolesta https://bit.ly/33BexYb • Kiarostamin elokuva Close-Up https://imdb.to/2nV1Hoz • Ilja: Jäähyväiset paksunahoille https://bit.ly/35JNJGU • Iljan Medium-blogi https://bit.ly/2VWtB00 • Iljan musaprojekti haapoja ja illmari kollektiivi https://bit.ly/31h04z6 • Samaisen projektin FB-sivu https://bit.ly/2IWZ0Kv • Iljan FB-sivu https://bit.ly/2OWDLwe • Iljan rap-sooloprojektin FB-sivu https://bit.ly/2MlGCgn ----- Podcast • Facebook: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • Instagram: https://bit.ly/2H9XO4b • Youtube: https://bit.ly/2px3u3i • Soundcloud: https://bit.ly/2qa5koz • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE Tuotannon mahdollistavat Audiospot https://www.audiospot.fi ja Artlab https://artlab.fi

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin siitäkin huolimatta lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Matti Rautaniemi on Espoon metsissä majaansa pitävä teologian maisteri, tietokirjailija ja toinen Maailmanpuu podcastin isännistä. Rautaniemi on perehtynyt eurooppalaiseen ja intialaiseen esoterian perinteeseen, ja hän on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan joogan historiasta, Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa joogan historiasta Suomessa. Tässä jaksossa keskustelemme Matin kanssa muun muassa metsästä, uskonnosta, joogasta ja eurooppalaisesta esoteerisen filosofian perinteestä. Päädymme keskustelemaan bibliofiilinä tunnetun Matin kanssa myös kirjallisen ja suullisen perinteen eroista, sekä laajemminkin tiedon omaksumisen luonteesta. Jaksossa mainittuja lähteitä: New Yorker - The White Darkness, A solitary journey across Antarctica: https://www.newyorker.com/magazine/2018/02/12/the-white-darkness? Richard Shusterman: https://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Shusterman HS - Legendaarinen Noidan käsikirja on järkyttänyt kokonaisia sukupolvia Suomessa tarinoillaan: https://www.hs.fi/nyt/art-2000005646424.html John Bunyan - Kristityn vaellus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristityn_vaellus C.G. Jung - Memories, Dreams, Reflections: https://en.wikipedia.org/wiki/Memories,_Dreams,_Reflections Mircea Eliade - Yoga: Immortality and Freedom: https://www.goodreads.com/book/show/302434.Yoga Matti Rautaniemi - Onko joogan taru lopussa?: https://mattirautaniemi.com/2013/09/20/onko-joogan-taru-lopussa/ Maailmanpuu podcast, Jakso 1 - Joogan juuret: https://maailmanpuu.fi/jakso-1-joogan-juuret/ Pashupati-sinetti: https://en.wikipedia.org/wiki/Pashupati_seal Pashupati-sinetti II: https://www.harappa.com/indus/34.html Gunderstrupin kattila: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundestrupin_kattila Shiva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Shiva Cernunnos: https://fi.wikipedia.org/wiki/Cernunnos Hindustan Times - Kauravas were first test-tube babies, Dashavatar better evolution theory, says Andhra University VC: https://www.hindustantimes.com/india-news/kauravas-were-test-tube-babies-dashavatar-evolution-theory-says-andhra-university-vc/story-8TZ5DWdMVHg6LFMZsOK0JK.html C.G. Jung: https://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Jung G. I. Gurdjieff: https://fi.wikipedia.org/wiki/G._I._Gurdjieff Baruch Spinoza: https://fi.wikipedia.org/wiki/Baruch_Spinoza Maailmanpuu podcast vs. Radio Wyrd - Mitä on pakanuus?: https://maailmanpuu.fi/jakso-16-maailmanpuu-vs-radio-wyrd-mita-on-pakanuus/ Maailmanpuu podcast, Jakso 29: Puiden kansa: https://maailmanpuu.fi/jakso-29-puiden-kansa/ Arundhati Roy - Joutavuuksien jumala: https://fi.wikipedia.org/wiki/Joutavuuksien_jumala The Joe Rogan Experience: http://podcasts.joerogan.net/ Duncan Trussell - My Mom: http://www.duncantrussell.com/episodes/2016/7/18/my-mom-part-2?rq=my%20mom

Ylen Mennään metsään-kampanja huipentuu lokakuun alussa. Siihen liittyvässä Metsän viisi vihreää veljestä-sarjassa on esitelty rakkaimmat puumme. Puiden luonteet on kiteyttänyt upeista luontokuvauksista tuttu kirjailija Anni Kytömäki. Kuuntele miten mänty voi elää kauemmin kuin ihmisten valtakunnat. Tekstit tulkitsee luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ylen Mennään metsään-kampanja huipentuu nyt syksyllä. Siihen liittyvässä Metsän viisi vihreää veljestä-sarjassa esitellään rakkaimmat puumme. Puiden luonteet on kiteyttänyt upeista luontokuvauksista tuttu kirjailija Anni Kytömäki. Kuuntele miten kuusen helmassa on maja jokaiselle, ja miksi kuusi on muodollinen. Tekstit tulkitsee luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ylen Mennään metsään-kampanja huipentuu nyt syksyllä. Siihen liittyvässä Metsän viisi vihreää veljestä-sarjassa esitellään rakkaimmat puumme. Puiden luonteet on kiteyttänyt upeista luontokuvauksista tuttu kirjailija Anni Kytömäki. Kuuntele miten haapa huomaa tuulen ensimmäisenä ja miksi se on metsän majatalo. Tekstit tulkitsee luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ylen Mennään metsään-kampanja huipentuu nyt syksyllä. Siihen liittyvässä Metsän viisi vihreää veljestä-sarjassa esitellään rakkaimmat puumme. Puiden luonteet on kiteyttänyt upeista luontokuvauksista tuttu kirjailija Anni Kytömäki. Kuuntele hänen herkkä luonnehdinta pihlajasta, tarkkailijasta, josta ei ikinä tule metsän mahtipuuta. Tekstit tulkitsi luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Arja Lento

Ylen Mennään metsään-kampanja huipentuu nyt syksyllä. Siihen liittyvässä Metsän viisi vihreää veljestä-sarjassa esitellään rakkaimmat puumme. Puiden luonteet on kiteyttänyt upeista luontokuvauksista tuttu kirjailija Anni Kytömäki. Kuuntele miten koivu puhkuukaan happea kesän ajan ja syysvihuri saa sen lehdet satamaan ohikulkijan päälle. Tekstit tulkitsee luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lapsuudenkodin pihamänty, paratiisin puu, karsikkopuu, juhannuskoivu, pitämyspuu, maailmanpuu… Puut ovat tärkeitä symboleja monissa kulttuureissa, uskonnoissa ja mytologioissa. Niille on uhrattu, niiden juurella on valaistuttu, niiltä on kysytty neuvoa, niitä on pidetty esi-isien ja jumalten asumuksina  – jopa koko maailmankaikkeuden keskuksina.... Lue lisää →

Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Luostolta Pirkka-Pekka Petelius sekä Asko Hauta-aho ja studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Petri Rinne.

Puiden vuosirenkaisiin eli lustoihin liittyy käsittämätön määrä tietoa. Sitä pitää vain osata lukea. Ja Suomessa osataan. Meillä on lustotutkimusta harjoitettu liki sata vuotta, ensin perinteisin menetelmin, mutta sittemmin muun muassa niinkin vallankumouksellisella tavalla kuin sukeltamalla. Yksi lustotutkimuksen suurista innovaatioista oli se, että keksittiin sukeltaa lampien ja järvien pohjista niissä tuhansiakin vuosia maanneita runkoja. Jopa alkoi tietoa karttua menneiden vuosituhansien takaa. Tutkijoille ovat selvinneet maapallon kylmät ja lämpimät kaudet, sateet ja kuivat ajanjaksot ja ylipäätään se, että säiden suurikin vaihtelu on ollut luonnollinen asia. Niinpä monet lustotutkijat suhtautuvat puheeseen ilmastomuutoksesta kyseenalaiseen valoon. Näin tekee Luken vanhempi tutkija Mauri Timonenkin, joka tekee työtään Rovaniemellä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tapaamassa Timosta nyt kun Floridaa pudistellut hirmumyrsky tulvineen on ollut kaikkien mielissä selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Suomi on täynnään rehottavia ja ylikasvaneita puistoja ja pihoja. Yleisilme on hyvinkin hoitamaton ja hallitsematon ja tämä koskee niin kuntien kuin yksityistenkin maanomistajien tiluksia. Puiden annetaan kasvaa vuosikymmeniä kiinni rakennuksissa ja tukimuureissa vaikka hyvin tiedetään, että siitä on suurta haittaa ja rahanmenoa rakenteiden kärsiessä juurista, kosteudesta ja puteilevista neulasista, lehdistä sekä mahlasta. Me olemme tottuneet tähän, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kulttuuriympäristöjen hoitoon panostetaan toisella tavalla ja jossa tavalliset kansalaisetkin hoitavat tonttejaan huomattavasti paremmin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pyysi puuasiantuntija Juha Raision katsomaan surullisessa kunnossa olevaa rivitalon pihaa, jota hallitsevat jättimäiset rakennuksessa kiinni kasvavat kuuset. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradiossa lähdettiin vesille Pohjois-Päijänteelle Jyväskylään. Puiden kehystämää sinistä järvimaisemaa kannattaa siellä ihalla, koska se on upea sisävesistö - saarineen päivineen. Päijänteen suurilla selillä sään vaihtelut saattavat aiheuttaa venelijöille yllättäviä tilanteita ja monesti muutos tulee muutamissa minuuteissa. Kalevi Korhonen on järvipelastuksen pioneereja useiden vuosikymmenien kokemuksella, hänen veneessään oli Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä! Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee. Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle. Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa. Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla. Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä. Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta. Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä. Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi. En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita. Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet. Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun! Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa. Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena. Maallikkosaarnaaja Maasola

Puiden historia on pitkä: Yli 300 miljoonaa vuotta. Nyt viime vuosina uuden tutkimustiedon myötään ollaan vasta ymmärtämässä uudella tavalla sitä, mitä kaikkea puut ovat. Viimeaikoina on selvinnyt esimerkiksi että puilla on sosiaalinen verkosto. Ne voivat viestiä toisilleen ja tehdä yhteistyötä. Ja ilmeisesti ne myös nukkuvat, näkevät, haistavat ja muistavat! Minna Pyykkö kävi tietokirjailija Seppo Vuokon kanssa puuretkellä Helsingin Lauttasaaren rannassa tarkkailemassa näitä hämmentäviä sukulaisiamme. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kukkivat puut koristavat kaupunkien alkukesää. Kirsikat, luumut, koristeomenapuut, hevoskastanjat, kultasateet kukkivat kaikki omana aikanaan ja toimivat sillä tavalla myös kaupungin kalentereina! Helsingissä Lauttasaaren Isokaarella on Suomen kuuluisin koristeomenapuurivistö täydessä kukassa. Minna Pyykkö kävi katselemassa omenankukkia ja juttelemassa puutarhuri Mikko Lagerströmin kanssa kukkapuiden kauneudesta ja historiasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle