Podcasts about voisiko

Miesten viikset ovat seksikkäät, mutta ne eivät kuitenkaan sovi kaikille - varsinkaan kuulijan puolisolle. Voisiko tilanteeseen auttaa microblading? Voiko toisen ulkonäköön puuttua, vaikka kyseessä olisi oma puoliso? Lisäksi Ile kertoo omasta nuoruudestaan todelliset viiksi-idolit!Kuuntele Iltapäivän kesäpoppoon Suvin ja Ilen ensimmäinen KPK tästä!

Voiko standup koMiikkaa käyttää yritysmarkkinoinnissa? Mitenkä powerpoint bileet toimii blogina? Voisiko podcastin kuvata ulkona? Markkinoinnin, myynnin ja elämän elämisen eri muotoja pohdinnassa tämän päivän vattuiluissa! (00:00) Intro (02:49) Yrittäjyys ja kokeilun voima (07:01) Markkinointi sekä kehon ja mielen yhteys (10:17) Parempia ajatuksia (19:06) Geneesi jäsenyys (25:33) Käytännön vinkit ja kokeilut (28:05) Kokeilujen merkitys ja kysymysten voima (31:33) Loppusanat

Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!— Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.Lue lisää aiheesta:https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/⁠https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/

Veikan kuuluminen: Meidän on päästävä eroon kolmesta käsitteestä, jotka toistuvat vasemmiston vaalimainonnassa: toivo, empatia ja utopia. Tilalle voisi ottaa esimerkiksi käsitteet usko, voima ja halu. Pontuksen kuuluminen: Kokoomus on onnistunein poliittinen puolue, koska se on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa luokkataistelussa. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että se on valehdellut kannattajilleen, vaan siitä, että se on onnistunut esittämään oman etunsa yhteiskunnan yhteisenä etuna, aivan kuten Marx ja Engels kuvasivat 1840-luvulla. Pontuksen vaiva 1: Miksi fasistit tanssivat aina samalla tavalla ja miksi se on cringeä? Voisiko selitys olla, että fasismi hankaloittaa kehon ja mielen yhteistoimintaa? Entä miksi Sanna Marinin tanssi on vaarallista mutta Purran tanssi vain kädenlämpöistä? Pontuksen vaiva 2: Ensin polyamoria trendasi, sitten monogamia palasi. Kaatuiko kaikki lopulta säädön määrään? On hauskaa seurata, miten trendit seuraavat toisiaan ”piireissä”. Mikä trendi mahtaa tulla seuraavaksi? Pontuksen vaiva 3: Tietty teatterimuoto, osallistava nykyteatteri, on tullut umpikujaan, joka johtuu katsojuuden ja työelämän muutoksista. Kun töissä ollaan hirveän aktiivisia ja mielikuvituksellisia, kuka jaksaa enää tulla teatteriin osallistettavaksi? Entä miten saada suostumus manipuloimalla yleisöä? Tätä kaikkea voi pohtia esimerkiksi Agora – Kaksi merenneitoa tyhjän altaan äärellä -teoksen parissa. Lehdistökatsauksessa tutustutaan kolmeen reittiin ulos ekokriisistä sekä empatiakritiikkin. Suosituksissa espresso tonic, tapa kiertää maksumuureja ja Turku. Jaksossa mainittuja asioita: Karl Marx & Friedrich Engels: Saksalainen ideologia Agora – Kaksi merenneitoa tyhjässä altaassa, Helsingin kaupunginteatteri Eetu Viren: Vallankumouksen asennot Riikka Thitz: Kuriton katsoja https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kuriton-katsoja https://archive.ph/ Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa Tilaa Patreon-lisäjaksomme: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Raadissa ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, tutkija Jori Grym ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Jonni Roos juontaa. Tämän viikon Perjantaistudiossa pureudutaan viiteen ajankohtaiseen aiheeseen. Ensimmäisenä käsitellään paavi Franciscuksen poismenoa ja katolisen kirkon tulevaisuutta. Franciscus tunnettiin edistysmielisenä johtajana, mutta maailman konservatiivinen ilmapiiri voi ohjata kirkkoa vanhoillisen paavin valintaan. Raati pohtii, millaisia uudistuksia kirkko tarvitsee ja onko paavin linjauksilla mitään suurta merkitystä globaalissa mittakaavassa. Toisena aiheena keskustellaan Ivan Puopolosta ja journalismin tulevaisuudesta. Puopolo on jakanut mielipiteitä rohkeilla ja provosoivilla näkemyksillään mediasta, femismistä, vasemmistolaisuudesta ja tieteestä. Hänen toimintaansa on kritisoitu salaliittoteorioiden ja populismin ruokkimisesta, mutta osa pitää häntä tärkeänä sananvapauden puolestapuhujana. Onko journalismin tarkoitus edistää yhteistä ymmärrystä vai vahvistaa yleisön valmiita asenteita – ja mitä tämä tarkoittaa journalismin uskottavuuden kannalta? Millaista toisinajattelua tarvitaan? Palveleeko Puopolo Ylen ja Helsingin Sanomien unohtamaa yleisöä? Kolmantena teemana käsitellään opintolainoja ja koulutuksen merkitystä. Nykyisessä epävarmassa maailmassa opiskelijoiden suhtautuminen opintolainaan on muuttunut. Onko opintojen rahoittamisen alkuperäinen idea unohtunut? Raati pohtii, nähdäänkö opintotuki ja ilmainen koulutus ihmisoikeutena vai yhteiskuntasopimuksena, jossa myös opiskelijalla on vastuunsa. Sitten sukelletaan Yle Areenan dokumenttisarjaan Hitler-todistajien äänet, joka avaa näkökulmia Hitlerin karismaan ja manipulointikeinoihin. Miten Hitler onnistui hurmaamaan ihmiset ja saamaan heidät puolelleen? Eikö hän näytä nykysilmin aivan koomiselta? Raati vertailee, käyttävätkö nykypopulistit samoja vaikutuskeinoja, ja pohtii, mitä voimme oppia menneisyydestä. Lopuksi syvennytään hengellisyyden ja henkisyyden tarpeeseen suomalaisessa kulttuurissa. Miksi suomalainen älymystö vieroksuu hengellisiä pohdintoja, vaikka uskonto on monille keskeinen elämän osa? Voisiko hengellisyyteen liittyä edistysmielisiä arvoja, ja miksi uskonnolliset instituutiot ovat usein konservatiivien hallussa. Keskustelua herättävät myös uushenkisyys ja elämäntaitopuhe, jotka ovat nostaneet suosiotaan modernissa mediassa.

Joogaradion 50. jaksossa Otto ja Pete pysähtyvät ison aiheen äärelle: jumala.Mitä meemikulttuuri voi opettaa meille jumalasta?Miksi meidän kulttuurissamme jumala on usein vain abstrakti käsite – ja mitä tapahtuu, jos ajattelemme toisin?Keskustelussa pohditaan myös sitä, miten jumaluus voisi näkyä kaikessa, myös arkisessa.Voisiko jumala tarkoittaa olemista “jumissa” vastakohtien keskellä – ihmisenä olemista tässä ja nyt?Jaksosta on myös kuunneltavissa pidempi versio - tätä varten tarvitset Shakta Online -jäsenyyden mutta voit myös kuunnella jakson halutessasi kertamaksulla.

Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945. Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan? Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin? Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen) Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista? Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa FT, filosofi Jaakko Hirvelä.

Kimmo tietää vihdoin, miltä Minnasta tuntuu ja ihmettelee kotisynnytyksiä. Voisiko iltapäivälehdet paketoida lehtensä ihmisystävällisemmin ja tiedätkö sä mitä muah tarkoittaa?

Viikon parhaimmat palat täältä! Haluamme arvaamattomat feikkivastaukset puhelinjonottamiseen! Parisuhteiden ehkäisykeskustelu sai punaiset liput liehumaan. Luna-koira on omaa laatuaan, milloin maistuu 24 sukkaa ja milloin hiusdonitsit. Suvi osaa kertoa, miksi Eskosta ei koskaan tullut ammatiltaan turvamies. Voisiko 3cm hiukset olla uusi trendi naisten keskuudessa? 8km lenkki muuttui äkillisesti painajaiseksi. 3 hengen lukiolaispoikaporukka ei paljoa kirkossa käy. Eskon keho on muuttunut ja sitä on vaikeaa hyväksyä. Lisäksi oli noloja tilanteita Niskasen sukuun liittyen.

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Kimmo ja Minna pohtivat patenttien suojaa sekä ketkä ovat kuusi artistia, jotka esiintyvät UMK:n väliaikanumerossa. Voisiko mukana olla jopa naapurin vahvistuksia? Miksi penkkarit pistävät itkettämään ja minä viikonpäivinä ihminen on onnellisimmillaan?

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet nisäkkäät vikisevät, mylvivät, inahtelevat, murisevat ja haukahtelevat. Miksi pikkunisäkkäät ääntelevät ja pystyykö pelkällä korvakuulolla tunnistamaan eri lajeja toisistaan? Voisiko ääniä ja äänityksiä käyttää apuna tutkimuksissa, vaikkapa myyrien ja päästäisten elinpiirien selvittämisessä ja kantojen seuraamisessa? Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Joni Uusitalo pohtivat äänten merkitystä Lammin biologisella asemalla.

Kristiina Kukkohovi johtaa Visit Turku Archipelago -markkinointiyhtiötä.  Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Siljalla, Finnairilla ja SASilla sekä Levillä, Rukalla ja Pyhällä, joissa hän seurasi läheltä sitä, kuinka Lappia nostettiin aivan uudelle tasolle kansainvälisenä matkakohteena. Kristiina on podcastissa vieraana siksi, että Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi ei ole enää minkään liikenteen solmukohta, vaan Euroopan pussinperä, jolla pitää olla aivan erityistä annettavaa voidakseen houkutella kansainvälisiä matkailijoita. Meillä on uniikkia annettavaa, mutta nyt puhumme keinoista, joilla saamme kohderyhmäymmärryksen, palvelun, tuotteistuksen ja ennen kaikkea markkinointimme sellaiselle tasolle, että Suomi nousee kuriositeetista kohdemaaksi.

Liberaalien demokratioiden poliittinen mielikuvitus on ajautunut umpikujaan. Nousevan autoritarismin ja populistisen nostalgian kertomukset houkuttelevat ihmisiä tavalla, joka johtaa instituutioiden heikkenemiseen ja yhteiskuntarauhan rakoilemiseen. Voisiko demokratian historiasta löytää ratkaisuja kehityksen kääntämiseen ympäri? Jaksossa eurooppalaiseen aatehistoriaan erikoistunutta akatemiatutkija Timo Miettistä haastattelee Annastina Haapasaari.

Tässä erittäin talvisessa jaksossa saamme jälleen vieraaksemme tutun kesäkumppanin Miska Käpin, jonka kanssa sukellamme syvälle massojen ajattelun ja yhteisen mielen saloihin. Viimeisen viiden vuoden ainana esille on noussut paljon tärkeitä kysymyksiä kollektiivisesta kokemuksesta ja siitä, miten suuret ihmismäärät reagoivat samanlaisiin ärsykkeisiin. Pohdimme, mitä tapahtuu, kun yksilöllinen ajattelu kohtaa yhteisön paineen ja sitä, kuinka jaettu kokemus voi vaikuttaa ihmisen mielenmaisemaan ja toimintaan. Keskustelun taustalla kulkee ikiaikainen ideaali jaetusta ihmisyydestä, jonka kautta kykenemme kohtaamaan toisemme myös haastavina aikoina. Löylyosiossa suuntaamme katseen siihen, mikä yhdistää meitä kaikista erilaisuuksistamme huolimatta. Puhumme vapauden merkityksestä – niin sanan kuin ajattelun – ja siitä, kuinka voimme säilyttää oman äänemme kollektiivisessa ympäristössä. Voisiko lopulta juuri vapaus olla se arvo, joka tukee yhteisöllisyyttä ja yhteistä hyvää? Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Tie-mentorointi: https://miskakappi.com/ Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi/

Kirjanpainajien aiheuttamat metsätuhot ovat olleet viime aikoina paljon esillä, muun muassa Kolin kansallismaiseman puolesta on kannettu huolta. Mutta metsissä elää petohyönteisiä, jotka saalistavat kirjanpainajia ruuakseen. Voisiko kirjanpainajia siis pysäyttää niiden luontaisia vihollisia hyödyntämällä? Luontotoimittaja Markku Sipi matkasi Joensuuhun jututtamaan väitöskirjatutkija Mikko Pelto-Arvoa.

Onko Suomella edellytyksiä tulla samanlaiseksi lääkekehityksen mahtimaaksi, joksi skandinaavinaapurimme Tanska on kirinyt? InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen ja Timo Veromaa pohtivat tätä kysymystä kollegansa Juha Laineen johdolla. He kertovat myös, miksi opiskelijan kannattaisi kiinnostua lääkealasta, jonka tarpeet huippuosaajista ovat moninaiset. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Tullaanko terapeutit korvaamaan?  Muuttuuko nyt kaikki? Tekoäly on muovannut järkyttävän nopeasti kuvaamme tulevaisuudesta. Yhtäkkiä villit scififantasiat eivät tunnukaan niin kaukaisilta. Mikä kaikki tulee muuttumaan, ja mikä jää? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä tuo toivoa ja intoa? Olli Airola ("Tekoälyolli") on psykologi ja ohjelmoija, joka levittää somensa ja uutiskirjeensä kautta ihmisille tietoa tekoälyn viimeisimmistä kehityksistä. Keskustelemme Ollin kanssa mm. seuraavista aiheista. - Sijoittamisen psykologia - Teknologiset dystopiat - Tekoälyn tarjoamat utopiat - Voidaanko "aitoa" empatiaa korvata niin, ettei ihminen pystyisi edes erottamaan, onko hän tekemisissä robotin vai ihmisen kanssa? - Miltä terapian tulevaisuus näyttää ? - Mikä estäisi tekoälyterapian? Voisiko kone hoitaa homman, ja millä tavalla? - Tullaanko tekoälyä käyttämään sodankäynnissä autonomisten asejärjestelmien luomiseksi?Ollin uusi kurssi "Nollasta koodariksi" opettaa sinulle, miten käyttää tekoälyä koodaukseen. Kurssi on suunnattu ihmisille, joilla ei tarvitse olla minkäänlaista perustaitoa koodauksesta. Käykää kurkkaamassa: olliairola.com.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Pohjois-Korean on kerrottu lähettäneen joukkoja Venäjälle käytettäväksi Ukrainan sodassa. Pohjois-Korea on kiistänyt tiedot. Missä tilassa Venäjän armeija tällä hetkellä on? Vieraina MPKK:n erikoistutkija Pentti Forsström ja Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Lähetyksessä kuullaan myös toimittaja Justas Stasevskijin raportti Kiovasta. Naton pääsihteeri Mark Rutte vierailee Virossa ja tapaa maan presidentin ja pääministerin. Virossa oleva toimittaja Rain Kooli raportoi vierailun annista. Onko politiikan tekeminen muuttunut kuormittavammaksi? Kansanedustajien jaksamisesta ovat keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja Iltalehden politiikan toimituksen päällikkö Juha Ristamäki. Eduskunta käsittelee tänään lakimuutosta, joka mahdollistaisi droonien hyödyntämisen vieraslajinisäkkäiden metsästyksessä. Miten drooneja voidaan käyttää metsästyksessä? Puhelimessa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander, Anna Lehmusvesi ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Annette Blencowe.

Tuleeko tehtyä elämässä tarpeeksi asioita mitä haluat tehdä? Miksi niitä jää tekemättä? Voisiko sitä auttaa omilla toimenpiteillä? Miikka tänään solo-keskustelee kokemuksistaan pienten muutoksien tekemisessä ja kuinka siitä saa helpompaa. (00:00) Intro (01:34) Ympäristön hallinta ja kynnyksen madaltaminen (10:32) Menetelmiä ympäristön hallintaan (12:29) Organisaation sisäinen kommunikaatio (17:25) Erilaisia kynnyksiä työssä ja arjessa (25:56) Loppusanat

Tässä jaksossa Otto ja Pete pohtivat, voiko joogaa ja yrittäjyyttä todella sovittaa toisiinsa. Voisiko joogi, jonka odotetaan olevan pyyteetön hyväntekijä, kulkea yrittäjän polkua ja samalla säilyttää joogisen elämänfilosofiansa? Miten maalliset asiat, kuten työ ja raha, voivat liittyä joogin maailmaan? Keskustelussa avataan, kuinka yrittäjyys voidaan nähdä joogisena toimintana, jossa yksilö löytää oman paikkansa ja vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa. Yrittäjyys ei ole vain keino ansaita elantonsa, vaan se tarjoaa myös mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen itsensä toteuttamiseen ja merkityksen löytämiseen. Pioneerihenkinen yrittäjyys, aivan kuten jooga, voi olla matka tunnetun (ja tuntemattomankin!) tuolle puolen, missä riskit ja epävarmuus ovat osa kasvuprosessia. Tässä jaksossa käsittelemme myös, kuinka yrittäjyys ja vapaus kulkevat käsi kädessä, ja miten yhteisön tuki sekä historian tuntemus voivat auttaa joogayrittäjää menestymään omalla polullaan. ----- Joogaradio on Shakta Joogakoulun oma podcast jossa puhutaan joogasta syvällisesti mutta kuitenkin arjen tasolla. Podcastin isäntinä toimivat joogaopettajat Otto Kronqvist ja Pete Ruikka. Tutustu suoritusvapaaseen shaktajoogaan Helsingin Kalasataman joogakoululla: shakta.fi/introtunnit Voit myös joogata netin välityksellä: ⁠shakta.fi/online-jooga ⁠ Haluatko oppia lisää joogasta ja tantrasta? Shaktan opettajankoulutukset tulevat taas keväällä 2025: ⁠⁠shakta.fi/opettajankoulutukset⁠⁠

Voisiko asiakaskokemukseen keskittymisestä tulla Suomen kasvun ajuri? Vieraana Omnigymin toimitusjohtaja Kirsti Laasio.

Voisiko talvi jatkua? Onko Veikkausliiga huippusarja? Pitäisikö ravintoloiden luopua hernekeitto -ja pannukakkupäivästä?

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Globaali metakriisi ravistelee totuttuja ajattelumalleja, yhteiskunnallisia rakenteita ja ihmisten uskoa tulevaan. Kuinka lähdemme ratkomaan vaikeita ja toisiinsa kytkeytyneitä haasteita, jotka vaikuttavat niin ekologiseen, taloudelliseen kuin inhimilliseen hyvinvointiin – ja koko maapallon tulevaisuuteen? Voisiko jokainen meistä olla arjessaan muutoksentekijä?  Podcastin erikoisjaksossa Waves Summit 2024 -tapahtuman muutoksentekijät Markus Raivio, Minttu Jaakkola (Puistokatu 4) ja Thomas Holm (Leapfrog Projects) istuvat alas pohtimaan, mistä metakriisissä on lopulta kyse ja mitä positiivinen muutos vaatii niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnilta. Ovatko ratkaisun ytimessä teknologiset innovaatiot ja tekoäly – vai löytyykö vastaus toiveikkaaseen tulevaisuuteen sittenkin ihmisyydestä itsestään? --- Helsingissä 3.-4.4. järjestettävä Waves Summit 2024 on yhteiskunnallisten innovaatioiden huipputapahtuma ja muutoksentekijöiden kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on lujittaa yhteiskunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja vauhdittaa kestävää, systeemistä muutosta niin Suomessa kuin maailmalla. Kukunori toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.  Lue lisää: waves-forum.fi

Kaverin puolesta kyselen -osiossa ongelmana riidan syntyminen puolison palatessa matkalta kotiin. Suvi ei usko ongelman liittyvän sukupuoleen ja Esko näkee taustalla patoutumia. Voisiko toiminta johtua ikävästä? Kuuntele tästä!

Voisiko työmarkkinakiista jo nytkähtää kohti sopua? Vieraina varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, Teollisuusliitto ja varatoimitusjohtaja Minna Helle, Teknologiateollisuus. Poliittisten lakkojen vaikutus perheyrityksiin, puhelimessa Perheyrittäjien liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Millaisena Suomen talouskehitys näyttäytyy budjettiriihen lähestyessä? Puhelimessa toimitusjohtaja Markus Lahtinen, Pellervon taloustutkimus. Vanhustenhoidon tila ja lääkkeet eduskunnalle. Vieraina vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja hoivapolitiikan professori Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto. Miten usein ratkaisuksi esitetty vanhusten yhteisöllinen asuminen toimisi? Puhelimessa sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen, Pirkanmaan hyvinvointialue. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Töihin hakeminen on tehty todella vaikeaksi ja työnhakijoiden sekä työnantajien odotukset ovat muuttuneet sekavaksi. Voisiko kassatyöhön päästä myös ilman nelivaiheista haastattelua? (00:00) Jakso alkaa (00:29) Aiheen pohjustus (01:35) Oonan pohdinnat aiheesta (03:35) Kenen tarpeista pitkä rekrytointiprosessi lähtee (06:35) Työnhaku ennen wanhaan (07:33) Koulutustason vaikutus työpaikan saantiin (10:43) Ylipätevyys työnhaussa (13:46) Koulut todentavat ihmisten kykyä tehdä asioita loppuun (16:03) Työhaastattelujen merkitys on muuttunut (19:01) Rekrystrategia (23:14) Asennetta ei voi opettaa (24:19) Kuinka valita uusi työntekijä (26:55) Minkälainen olisi Koodersin rekryprosessi (30:31) Kuinka Ida päätyi Koodersille (32:38) Harkkarihakurumba (37:14) Loppusanat

Kyberrosvojen yhdeksäs jakso kertoo hyytävän tositarinan kalifornialaisesta pikkukaupungista, jonka juomavesi myrkytettiin etäyhteydellä. Kun kyberhyökkäys kohdistuu kriittiseen infraan, eivät vaarassa ole vain rahat – vaan pahimmillaan voi mennä jopa henki. Voisiko tällaista tapahtua myös Suomessa? Miten uusi kyberturvallisuuslainsäädäntö NIS2 parantaa tilannetta? Toimittaja ja juontaja Peter Nymanin vieraana valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen ja DNA:n tietoturvaliiketoiminnan Business Manager Juho Saarinen.

Millaista EU-politiikkaa Suomi tekee ja tulee jatkossa tekemään? Vieraina akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku, ulkopoliittinen instituutti. Miten supertiistai Yhdysvalloissa eteni? Kirjeenvaihtaja Iida Tikka raportoi. SAK:n liitot ilmoittavat aamupäivällä uusista työmarkkinatoimista. Voisiko perjantain tapaaminen pääministerin kanssa vielä johtaa sopuun? Vieraina johtava tutkija Merja Kauhanen, Labore ja dosentti Arja Haapakorpi, Tampereen yliopisto. Gazan humanitaarinen kriisi syvenee. Pystyvätkö suomalaiset avustusjärjestöt saamaan apua perille nyt lainkaan? Puhelimessa vaikuttajaviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Hankinnat ja hankintakilpailutukset näkyvät TE-palvelujen asiantuntija Johanna Rytilahden mukaan yritysten lisäksi vahvasti myös asukkaiden arjessa. - Jokaiselle, joka lähtee aamulla töihin, kouluun tai hoitamaan asioita, tulevat hankintakilpailutukset siinä matkan varrella isosti esille. Asiantuntijan mukaan puhumme esimerkiksi terveydenhuollon ja kuljetusalan palveluista, leikkikenttien kunnossapidosta, koulujen pulpettihankinnoista, kouluruokailusta ja työvaatehankinnoista. Kaupunkilaiset ja kuntalaiset voivat vaikuttaa hankintakulttuuriin tukemalla oman alueen yrittäjiä. - Ollaan arjessa läsnä ja käytetään niitä palveluja, kun ne vielä ovat tässä saatavilla. Rytilahti kannustaa vahvasti kaikenkokoisia yrityksiä mukaan hankintakilpailuihin myös Päijät-Hämeessä. - Esimerkiksi vuonna 2022 noin 10 000 kilpailutusta, joihin pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä oli mahdollisuus osallistua, niin niistä 94 prosenttia järjestettiin alueellisten toimijoiden taholta. Asiantuntija uskoo vakaasti, että yrittäjien ymmärrys myös hankintakilpailutusväylän käyttämisestä lisääntyy. - Sisältä lähtee myynnin nälkä ja halu miettiä, voisinko myös tätä kautta olla tukemassa paikallista loppukuluttajan arkea omilla palveluillani. Voisiko tämä olla työkalupakissani yksi työkalu myös omaa kannattavuutta ajatellen. Yrittäjille suunnattu hankintakilpailutukseen liittyvä tapahtuma Kasvua ja kannattavuutta järjestetään Opiston kunkussa keskiviikkona 21. helmikuuta klo 8-12. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan täällä. Kuuntele koko haastattelu:

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin voi tilata rahamedia.fi/verkkokurssit -sivulta.   Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 - Koodilla HURU -5% Vuokratieto.fi Kesäkuussa 2022 kirjoitin blogikirjoituksen Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? – Blogi #312. Siitä on noin 1,5 vuotta kulunut ja ajattelin nostaa tämän asuntosijoittajien pohdittavaksi. Taaskaan en ymmärrä, miksi tunnen oloni aika yksinäiseksi, kun yli vuoden olen nähnyt korkeakoulutettuja numeroihmisiä, jotka syystä tai toisesta näkevät tältäkin osin eri näkyjä kuin itse osaan kuvitella ja perskoulumatikalla pyöritellä. Jos olet varma siitä, missä 3-12 kuukauden euriborit ovat vuoden ja 2 vuoden päästä, voit pohtia, millä vuokratuotto-%:lla asuntosijoittajat ostavat sijoitusasuntoja vuoden ja kahden vuoden päästä. Kuunneltavissa koko tarina mäkkäriharjoittelijasta asuntosijoittajaksi ja mäkkäriyrittäjäksi: Johanna Junkkari: 2005 kaappiin, ulos 2023 – Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #275 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Lue Asuntopehtoorin viikottain ilmestyvää Blogia - Vuokrankorotus Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi Koodilla KOTIMATKA saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Koodilla ALE20 -20 % alennusta marraskuun 2023 ajan. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi sisältyy Takomon "Asuntosijoittajan vuosi 2024" -valmennuskokonaisuuteen. Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa.

Tein yhtä toista sarjaa varten haastattelun kuuluisan filosofin ja tekoälyasiantuntijan Nick Bostromin kanssa. Päätimme julkaista haastattelun raakaversion täällä. Nickin kirjasta Superintelligence on jo melkein 10 vuotta, ja hän on aktiivisesti jatkanut tekoälyn kehityksen ja riskien pohdintaa Oxfordin yliopiston Future of Humanity Institutessa. Tässä lyhyessä haastattelussa puhumme juuri näistä riskeistä. Voisiko tekoäly uhata koko ihmiskuntaa? --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen. Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat parhaillaan Suomessa. Puheenjohtaja Stiller kysyy, minkälainen suhde raatilaisilla on Ruotsin kuningashuoneeseen. Anu Koivunen odottaa täpinöissään tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallista puheenvuoroa, jonka presidentti pitää New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksessa keskiviikkona 20.9. melkein heti tämän Pyöreän pöydän -lähetyksen jälkeen. Anu Koivunen kysyy: Kuinka jännityksellä raadin jäsenet odottavat puhetta ja mitä he arvioivat hänen sanovan? Pekka Seppänen on pohtinut sinuttelun ja teitittelyn rajoja ja käytänteitä. Mitä mieltä olette teitittelystä? Onko se hiljalleen poistuva jäänne vai kanssakäymisemme rikastuttaja? Keitä itse teitittelette? Keiden toivoisitte teitittelevän itseänne? Yrittäjän päivänä 5.9. yrittäjäjärjestöt ehdottivat, että pitäisi liputtaa yrittäjien puolesta. Mitä on yrittäjyys, jota yrittäjäjärjestöt haluavat korostaa? Mika Panzar ihmettelee, miksi tutkija ei voisi olla yrittäjä, hän ottaa niin henkilökohtaisia kuin taloudellisiakin riskejä. Voisiko ajatella, että esimerkiksi huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat yrittäjiä?

Luoja nähköön, kaikki on mahdollista. Kummallisia asioita tapahtuu Venäjän maalla. Näin puuskahtaa Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, joka päivysti juhannuksen selittämässä suomalaisille Wagner-armeijan vallankaappausretkeä Moskovaan. Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi homma meni pieleen? Oliko kapinan loppuratkaisu presidentti Vladimir Putinille voitto vai häviö? Heikki saa purkaa tapahtumat vielä kerran ja vastata kysymykseen, voisiko vallankaappaus onnistua Venäjällä. Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin oli Putinin luomus, joka karkasi Frankensteinin hirviön tavalla valloilleen. Prigožinilta puuttui kuitenkin se, mitä Putinin kaatamiseen olisi tarvittu: eliitin ja väkivaltakoneiston tuki. Jenny haluaa tietää, rakoileeko lattia Putinin alla lainkaan. Entä voisivatko venäläiset nyt innostua vallankumoukseen, kun Prigožin näytti esimerkkiä? Heikki muistuttaa, että vaikka moni haaveilee Venäjästä Putinin jälkeen, sisällissotaan johtava valtataistelu Venäjällä olisi Suomen kannalta painajaismainen vaihtoehto. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vaikka tunnelma Ukrainassa on odottava, sota ei ole tauolla, muistuttaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Ihmisiä kuolee joka päivä, ja se on aistittavissa jopa Ukrainan rauhallisella länsilaidalla. Suvi ja Jenny istuvat puistossa Lvivissä ja pohtivat, milloin Ukrainan odotettu keväthyökkäys alkaa. Vai onko se kenties alkanut jo? Jenny haluaa tietää, mitä aseapua antavat länsimaat odottavat Ukrainalta. Mitä jos uudet tankit ja ilmatorjuntajärjestelmä eivät auta Ukrainan armeijaa läpimurtoon? Voisiko epäonnistuminen vaikuttaa haluun tukea Ukrainaa jatkossa? Keskustelut ukrainalaisten kanssa saavat Suvin pohtimaan, kuinka väsyneitä ukrainalaissotilaat ovat ja miten joka päivä moni elämä muuttuu täysin. Lvivissä sota ei näy pinnalle, mutta tarkemmin katsottuna merkkejä on kaikkialla. Vastaantulijoita, joilla on proteesi, kadulla itkuun purskahtavia ihmisiä, tarinoita hautajaisista ja rintamalle lähteneistä sotilaista Toisaalta keväthyökkäykseen ladataan odotuksia, toisaalta kukaan ei uskalla odottaa enää mitään. Suvi uskoo, ettei vastaisku ratkaise perimmäistä kysymystä: kuinka sota saataisiin loppumaan? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Puheenjohtaja kysyy, onko merkitystä, kun Olkiluoto 3 lykkääntyy taas. Kysymys ja vastaukset sisältävät sanallista hellittelyä. Ruben Stillerin teemana on keskustelu koulutuksen eriarvoistumisesta. Onko koulushoppailu itsekästä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen brittikokemukset nelipäiväisestä työviikosta. Voisiko sitä kokeilla Suomessakin? Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi lähes päivälleen vuosi sitten. Hilkka Olkinuora kysyy, miten mennyt vuosi on muuttanut meitä.

Yhdysvaltain huumekriisistä pitää puhua nyt, sanoo Iida Tikka. Washingtonissa asuva kirjeenvaihtaja on nähnyt omin silmin, miten maata piinaava ongelma syvenee. Kaduilla kulkee ihmisiä yhä huonommassa jamassa, ja väkivallan määrä lisääntyy. Pandemiavuodet näkyvät karuna piikkinä yliannostuskuolemien tilastoissa. Yhdysvallat on huumebisneksen jättiläinen: siellä käytetään jopa neljännes maailman laittomista huumeista. Iso osa huumeista tulee maahan Meksikosta tai sen kautta. Jenny haluaa tietää, millaisilla keinoja tilanteen ratkaisemiseksi voisi löytyä. Iida käy läpi esimerkkejä Hollannin huumepolitiikasta gangsterielokuviin selittääkseen, miksi rangaistusten koventaminen ei välttämättä ole toimiva ratkaisu. Joissain osavaltioissa onkin tehty päinvastoin: Oregonissa kovienkaan huumeiden hallussapito ei välttämättä ole enää rangaistavaa. Osavaltioissa, jossa marihuana on laillistettu, yliannostuskuolemat ovat kääntyneet laskuun. Lopussa Iida kertoo tieteellisistä kokeista, joissa huumekoukussa olevat rotat halusivat mieluummin tekemistä tai kaverin kuin lisää huumetta. Pandemian aikaan moni ei voinut tehdä tätä valintaa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Politiikot ja asiantuntijat eri maissa varoittavat kansalaisia, että edessä on edelleen vaikeita aikoja. Millainen vuosi mahtaa olla edessä? Mihin pitää varautua? Miten maailmantalous kehittyy ensi vuonna? Entä mitä tapahtuu, kun elintaso laskee? Voisiko taloudellinen taantuma vaikuttaa positiivisesti arvomaailmaamme? Vuoden ensimmäisessä Maamme-kirjassa pohditaan talouden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan vointia ja kehitystä ja yritetään löytää taivaanrannalta hopeareunusta ja muita positiivisia merkkejä. Vieraana on taloustieteilijä ja kirjailija Sixten Korkman.

Yli puolet kansanedustajista kannattaa lisäydinvoimaa, kertoo Ylen tuore kysely. Miltä uusi ydin-Suomi näyttäisi? Kuinka lähelle asutusta pienydinvoimaloita voisi nousta? Ydinvoimasta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela ja keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi. Voisiko vihreät olla hallituksessa, joka päättäisi luvasta yhdelle tai jopa useammalle uudelle ydinvoimalalle? Luvittaisiko keskusta pienydinvoimaloita joka niemeen? Haluaako kokoomus ydinvoiman norminpurkutalkoot? Ukrainassa venäläiset näyttävät käyttävän ydinvoimaloita miehitysjoukkojen suojakilpenä. Pitäisikö voimaloiden eri riskit ottaa Suomessa paremmin huomioon? Toimittajana on Antti Pilke.

Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Ahola. Hän tutkii, kuinka äidin varhaisraskauden aikana käyttämä alkoholi vaikuttaa lapsen geeneihin. Kaminen-Ahola haluaa päästä käsiksi solun muistiin. Se auttaisi ymmärtämään, mitkä asiat vaikuttavat alkion ja sikiön kehitykseen alkuvaiheessa, ja miten esimerkiksi erilaiset piirteet tai häiriöt syntyvät. Voisiko istukka olla aikakone, jolla solun muistiin pääsee käsiksi? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. E-kirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä. Tällä kertaa matkassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, jotka Miia tuntuu vaan hoitavan kerta toisensa jälkeen. Meillä on Miian kanssa paljon yhteistä. Se, mikä meillä ei ole yhteistä, on Miian huikea vauhti, jossa en juuri perässä meinannut pysyä. Kerrankin olin vähän äänessä. Mielenkiinnolla odotan palautteita tästä jaksosta ja toivon, että Miian tarinoista itsensä löytävät saavat niistä lisää inspiraatiota.  Miia Instassa Unelmatarha ja MiMi Rent Oy mimmit_remppaa Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. MUISTUTUS oletko opiskellut kesällä Asuntosalkunrakentaja.fi Blogista sijoitusasuntojen remonteista? Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. 10X Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan myynti – Tiistaiaudio #231 Voisiko vuokraustoiminnan brändäyksellä saavuttaa lisäarvoa? – Blogi #319 Voiko “massive action” auttaa asuntosijoittamisessa? – Blogi #320 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #215

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. E-kirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä. Tällä kertaa matkassa on positiivisuutta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, jotka Miia tuntuu vaan hoitavan kerta toisensa jälkeen. Meillä on Miian kanssa paljon yhteistä. Se, mikä meillä ei ole yhteistä, on Miian huikea vauhti, jossa en juuri perässä meinannut pysyä. Kerrankin olin vähän äänessä. Mielenkiinnolla odotan palautteita tästä jaksosta ja toivon, että Miian tarinoista itsensä löytävät saavat niistä lisää inspiraatiota.  Miia Instassa Unelmatarha ja MiMi Rent Oy mimmit_remppaa Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Vuokranantajan nelikenttä – yrittäjä Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #185 Piristystä ja Joensuuta Satu Lukin Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #193 Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. 10X Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan myynti – Tiistaiaudio #231 Voisiko vuokraustoiminnan brändäyksellä saavuttaa lisäarvoa? – Blogi #319 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #215

Miten romuttaisit Suomen liberaalin demokratian? Jos pääsi lyö tyhjää etkä keksi mitään keinoja, sinun kannattaa kunnella tämä jakso ja lukea Liberan raportti Diktaattorin Käsikirja. Koska jos et tiedä miten lähtisit kaappaamaan Suomen demokraattisia rakenteita, osaisitko erottaa jos ja kun joku toinen pyrkisi tekemään niin? Tässä jaksossa keskustelemme tästä. Tutkimuslaitos Freedom House on väittänyt demokratian aseman heikenneen maailmalla viime vuosina, ja jopa EU:n sisällä on kaksi pyrkimyksiltään ja saavutuksiltaan epädemokraattista valtiota. Voisiko sama tapahtua Suomessa? Ovatko meidän rakenteet tukevia diktaattorien vastustamiseksi? Ei välttämättä täysin, ainakaan jos Liberan raporttia on uskominen. Tervetuloa kuuntelemaan siitä lisää. Tero Lundstedt on ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja ja oikeustieteiden tohtori. Diktaattorin käsikirja-raportti: https://www.libera.fi/julkaisut/diktaattorin-kasikirja-eli-miten-liberaalia-demokratiaa-puolustetaan/ ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Remeon kanssa. https://remeo.fi Jäte, roju, romu, skeida, roina, Game of Thronesin vika jakso; roskalle löytyy monta eri nimeä. Suomi on maailmassa kierrätyksen edelläkävijöitä, mutta edes täällä ei olla vielä osattu täydellisesti sisäistää ja maksimoida jätteen potentiaalia hyödyntämättömänä raaka-aineena kiertotaloudessa. Johan Mildin johtama Remeo on perustanut Vantaalle Euroopan moderneimpia lajittelulaitoksia, joka on suunnannäyttäjä sille, mitä skaalautuva kiertotalous voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan. Tämä jakso on mielenkiintoinen case study kiertotalouden käytäntöön ja tulevaisuudeen. Voisiko tulevaisuudessa täydelliseen kierrätykseen tarvita vain yhden roskiksen lajittelun sijaan? --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tässä jaksossa vieraana on Porvoon Kipinän toimituksesta Aki Cederberg, Ike Vil, Viljami Puustinen, Jan Neva ja Jon Hällström, sekä Maailmanpuu podcastin Miska Käppi ja Matti Rautaniemi. Nostamme jakson alkuun maljan, ja pureudumme Porvoon Kipinän syntytarinaan sekä lehden tekoa kannattelevaan paikallishenkeen. Pohdimme, mikä oikeastaan on tämä kipinä, joka inspiroi nauhoituspöydän ääreen kokoontunutta symposiumia. Voisiko olla niin, että tämä sama kipinä iskenyt tulta kautta aikojen Itä-Uudellamaalla, synnyttäen taidetta, tiedettä ja filosofiaa? Löylyosiossa keskustelu jatkuu siihen, miten moderni kulttuuri on hybriksessään unohtanut menneiden sukupolvien suuren viisauden. Voimmeko vielä tavoittaa ja ymmärtää symbolien kielen, jonka kaapuun nämä viisaudet on puettu? Ja jos voimme, mitä meidän on tehtävä, jotta ikuisuuden kipinä leimahtaa taas roihuun? Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Jaksossa mainittuja lähteitä: - Porvoon Kipinä: https://www.facebook.com/porvoonkipina/ - Sipoon vanha kirkko: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_vanha_kirkko - Jatulintarha: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatulintarha - Iamblichus: https://plato.stanford.edu/entries/iamblichus/ - Aatma-kirjakauppa: https://www.aatma.fi/ - Maailmanpuu podcast: https://maailmanpuu.fi/ - Joogasivistys: https://joogasivistys.com/ - Salakirjat: https://www.salakirjat.net/ - Jan Neva: http://www.janneva.com/ - Sleep of Monsters: https://www.facebook.com/sleepofmonsters/ - Manifetsi: https://www.facebook.com/Manifetsi-103968778211798/ - Amorphis - Halo: https://amorphis.net/

Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua? Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen. Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen. Toimittajana Hanna Asikainen.