Podcasts about tiedon

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Integraatioilla saadaan tietoa paremmin yksiin kansiin jotta ei tarvitsisi tehdä merkintöjä moneen paikkaan. Miksi Koodersille integraatiot on niin mieluisia ja mitä kaikkea integraatiot voivat mahdollistaa? (00:00) Intro (05:03) Käytännön esimerkkejä integraatiosta (09:58) Integraation yksinkertaistaminen (14:50) Tulevaisuus ja kehitys (19:57) Koodifirmojen rooli integraatioissa (22:41) järjestelmien yhdistäminen (30:20) Tiedon keskittäminen (34:22) Loppusanat

Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen

Voiko pelkkä uskomus parantaa tai pahentaa oloa? Tässä jaksossa sukellamme placebon ja nocebon maailmaan arkisten esimerkkien kautta. Miten odotukset vaikuttavat kehoon ja mieleen? Ja ennen kaikkea, miten tätä ilmiötä voi hyödyntää omassa elämässä? (00:00) Intro (00:50) Mitä on placebo? (06:40) Tiedon vaikutus placeboon (11:00) Placebon vaikutus terveydessä tutkittuna ilmiönä (15:00) Toivon merkitys (20:00) Uskottu syyseuraus-suhde (26:22) Positiiviset odottamukset (29:55) Geneesi-jäsenyys (33:16) Loppusanat

Viittomakielen päivää vietetään vuosittain 12. helmikuuta. Päivä on tarkoitettu suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäiväksi. Viittomakielen tulkkina 16 vuoden ajan toiminutAnne Ronkainen sanoi Radio Voimalla keskiviikkona ihmisillä olevan vielä paljon tiedon puutetta ja opittavaa viittomakielisistä, heidän oikeuksistaan ja kulttuuristaan sekä kielestä.Ronkainen muistutti myös, että joka maassa on oma viittomakielensä.- Tietyt viittomat on samantyylisiä, esimerkiksi pallo, näytetään kaikkialla samalla tavalla, mutta jos halutaan mennä vähän syvällisempiin aiheisiin, täytyy osata enemmän.Kuuntele koko haastattelu, josta selviää esimerkiksi, millaisia vinkkejä viittomakielen tulkilla on viittomakielen oppimisesta kiinnostuneille.

Ninni Mikkonen on pitkän linjan luontoasiantuntija ja hänen väitöskirjansa kokoaa yhteen kolme eri tutkimusta uran varrelta. Niissä on yhdistelty useita aineistoja luonnonsuojelualueista, soista ja metsistä, luoden kokonaiskuvaa Suomen luonnon monimuotoisuudesta. Tiedon pohjalta on rakennettu työkaluja siihen miten luonnon heikentymistä voisi mahdollisimman tehokkaasti hillitä. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa tuoretta tohtoria.

Chelsea put on a masterclass at the London Stadium, thrashing West Ham 3-0!

Armolahjat osa 1 Jumalanpalvelus 30.6.2024 Saarna: Juhani Jämsen

Datalla johtaminen on tehokasta ja jopa trendikästä. Toimiakseen se kuitenkin vaatii dataa joka on oikein ja se data pitää olla oikein tulkittu. Nyt kun julkisissa palveluissa on paljon leikkaamista menossa ja nähty dataa päätöksen tekemisen taustalla nousikin se datan oikeellisuuden tärkeys myös Konnien pöydälle. Timestampit: (00:00) Jakso alkaa (01:03) Oonan mietteet aiheesta (02:05) Koulujen lakkauttaminen (06:54) Tilastotiede (09:21) Tiedon kerääminen ja tarkistaminen (11:09) Monsterikoulut vs. pienet kyläkoulut (12:40) Ennaltaehkäisy (15:43) Ison ryhmän määritelmä (17:06) Mitä lakkauttamisesta voi seurata (18:21) Data on tärkeä asia (19:26) Viestinnän tärkeys (23:05) Data-dashboard (24:07) Datalla johtaminen työpaikalla (29:58) Loppusanat

Valtava osa kaikesta tiedosta, uutisista ja viihteestä, joita kulutamme päivittäin, tarjoillaan meille ylikansallisten digijättien alustojen välittämänä ja algoritmisesti suodattamana. Siksi Euroopan Union määritteleekin osan suurimmista teknologiayhtiöistä portinvartijoiksi. Matti Ylösen kanssa portinvartijoiden valtaa tarkastelevat Ylen vastaava tuottaja ja journalistiikan dosentti Olli Seuri ja Sitran demokratia ja osallisuus -teeman projektinjohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo. Keskustelun tuoksinnassa tarkastellaan tiedonvälityksen nykytilaa, sekä historiaa ja kysytään, että mitä jos pitäisimme alustayhtiöitä teknolgiayhtiöiden sijaan mediayhtiöinä? Lisäksi jaksossa pureudutaan perinteisten tietoinstituutioiden rapautumisen kohtalokkaisiin seurauksiin demokratialle. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠Kustantajan sivuilla⁠ ⁠Bookbeatissa⁠ ⁠Storytelissä⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Seuri, O., & Ikäheimo, H.-P. (2023). Portinvartijat : kamppailu tiedon vapaudesta / Olli Seuri, Hannu-Pekka Ikäheimo. Kustannusosakeyhtiö Teos. Harakka, T. (2022). Datakapitalismi kriisien maailmassa / Timo Harakka. Kustannusosakeyhtiö Siltala.  Vihma, A., Hartikainen, J., Ikäheimo, H.-P., & Seuri, O. (2018). Totuuden jälkeen : miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana / Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo, Olli Seuri. Kustannusosakeyhtiö Teos. Koivu, M. J. (2011) 80-luvun lapset [kappale] teoksessa Toisen maailman nimi [albumi]. M.dulor. Kuusela, H., & Ylönen, M. (2013). Konsulttidemokratia : miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton / Hanna Kuusela & Matti Ylönen. Gaudeamus. Barzilai-Nahon, K. (2008). Toward a theory of network gatekeeping: A framework for exploring information control. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 59, 1493–1512. Rydenfelt, H. (2023). Data, valta ja demokratia. Sitra. Salonen, M., Olbertz-Siitonen, M., Uskali, T. & Laaksonen, S-M. (2022). Conversational Gatekeeping – Social Interactional Practices of Post-Publication Gatekeeping on Newspapers' Facebook Pages. Journalism Practice. Tekstivastine yliopiston sivustolla --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Tässä jaksossa pureudutaan syvällisesti urheilijan ja valmentajan suhteen tärkeyteen. Erityislaatuisen tästä tekee sen henkilökohtaisuus, sillä käymme minua 2009-2015 ja 2019-2020 valmentaneen Anssi Mäkisen kanssa ensikertaa julkista keskustelua valmennussuhteemme vaiheista. Aiheina luvassa mm. valmentajanvaihdos, haasteet ja kuinka tehdä se pettymysten aiheuttamat turhautumiset ja vaikeista asioista kommunikointi luottamus ja sen syntyminen persoonaerojen huomioonottaminen mitä olisimme tällä tiedolla tehneet eri tavalla valmennusuhteen alussa ja aikana mitkä tekijät auttoivat tekemään ison hyppäyksen tulostasossa miltä oma vaativuuteni on tuntunut valmentajan näkökulmasta ja paljon muuta. Tämän jakson tarkoitus on tuoda valoa monesti vaikeaan asiaan ja arvostan ja kunnioitan Anssia hänen rehellisyydestä tässä haastiksessa. Toivon tämän jakson päätyvän erityisesti valmentajien korvanappeihin, mutta ehdottomasti urheilijat saavat tästä paljon irti myös. Anssin ottamiin urheilukuvagalleriaan pääset tästä: https://anselmus.kuvat.fi/ Anssin Instagram: @anselmusath Tekoälyn luoma kappalejako jaksosta 0:00:00 Tervetuloa Henkisesti Vahva Urheilija-podcastiin 0:02:06 Henkinen vahvuus urheilun näkökulmasta 0:06:02 Tiedon puute ei ole enää este henkisen valmennuksen huomioimiselle 0:09:05 Anssin tarinaa 0:14:30 Urheilijoiden oppiminen ja valmennussuhteet 0:15:27 Valmennuksen filosofian ymmärtäminen 0:16:56 Avoin kommunikaatio ja vaatimusten esittäminen valmennuksessa 0:22:22 Kuinka lähestyä valmentajaa ja tuoda esille omia ajatuksia 0:25:23 Hyvän urheilija-valmentajan suhteen kulmakivet: Kommunikointi ja luottamus 0:30:49 Epäonnistumisesta ja vaikeista teemoista puhuminen 0:38:13 Persoonan merkitys ryhmädynamiikassa 0:38:57 Yhteisöllisyys ja persoonallisuuden tärkeys 0:42:34 Valmentajana kehittyminen ja henkisen kypsyyden saavuttaminen 0:45:30 Kommunikaation merkitys urheilijan ja valmentajan välillä 0:49:22 Urheilijoiden vammojen salaaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin 0:54:00 Treeniseuran haku ulkomailta ja tasonnoston avaimet fyysisessä harjoittelussa 0:59:07 Valmentajauran isoin steppi ja oivallus 1:03:09 Tukea ja kommunikaatiota valmentajanvaihdoksen jälkeen 1:06:24 Yllättävä pyyntö 1:08:10 Vastuun kantaminen ------------- Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle ⁠⁠www.henkisestivahva.fi⁠⁠, josta löydät mahtavaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan Anssi, sekä minut tilillä ⁠⁠@henkisestivahvaurheilija⁠⁠, niin näemme mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa! - Sanna

19 vuotias Benjamin Valerius kuuli pysäyttävän uutisen teini-ikäisenä — häneltä oli syöpä. Tiedon jälkeen käynnistyivät ankarat syöpähoidot. Niihin asti Benjamin oli elänyt elämää, joka oli ajautunut kaikin puolin sivupolulle. Vasta kun Benjamin oli sytostaattihoidossa muiden syöpään sairastuneiden kanssa, hän ymmärsi että ensi viikkoa ei ehkä ole. Tämä oivallus muutti Benjaminin suunnan. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Presidentti ja NATO: Kuka on jarruttanut ja ketä?(0:38) Mitä uutta hallitusneuvotteluista? (15:04) Vihreiden puheenjohtajavaalit, vauhti kiihtyy! (26:55)

Tekoäly ja tekoälytyö hallitusohjelmaan. Vieraana Tapio Levä, Telia Head of Data & AI Solutions. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Telian kanssa. (00:00) Intro Tapio Levä Telian tekoäly- ja dataratkaisujen liiketoimintajohtaja, viittaus Olli Sirkiä-jaksoon (00:40) Jakson rakenne – teollinen tekoäly, 5G, IoT, konttoritekoäly ja ohjelmistot, GPT ja tekoälytyö hallitusohjelmaan (01:28) Mikä on IoT, esineiden internet ja miten automaatio ja etäohjaus mullistuu 5G:n myötä (02:58) Miten etäohjaus toimii parhaimmillaan – case Telia ja (hyviksien) Kittilän kultakaivos (04:32) Tapion näkemys teollisuuden tarpeista uusissa teknologioista mm. keskeytymättömässä tuotannossa (05:50) Digikaksonen – Tolkienin varjomaailmasta augmented realityyn (07:30) Oliko Zuckerberg idiootti – metaversumiin panostettiin liian aikaisin? (10:00) Microsoftin nerokas OpenAI yhteistyö toi Co-pilot-tekoälyn Officeen ja Windowsiin. Miten iso muutos tämä on? (12:00) Microsoftin tekoäly, työn ohjaus vs. muiden ohjelmistot esim. Trello ja Jira. Viimeiset mohikaanit C:-drivellä ja desktopilla (14:44) Tiedon suojaaminen, tietokannat, Pitäjänmäen konesali, tekoälylainsäädäntö AI ACT ja GDPR (18:05) EU:n valinta – käyttötarkoitusten regulointi vsi geneeristen kielimallien koulutuksen sääntely (20:05) Tiedon yksityisyys päätelaitteissa, reunalaskenta, edge computing ja Apple (22:40) Visuaalisen tiedon analysointi tekoälyllä, mikroilmeet, älylasien vaarat (23:45) Käyttöliittymän ja käyttökokemuksen palvelumuotoilu tekoälyllä. Case Telia ja C More (26:40) ChatGPT ja GPT-kielimallien hyödyntäminen vs. valikkomuotoinen asiakaspalvelu (29:20) Tekoälyn monet roolit – henkilökohtainen apu, perheen metatyö sekä työyhteisö (30:50) Tekoäly supervoimana – tuottavuusnäkökulma (32:20) Tekoälyt toistensa päällä ja rinnakkain (33:40) Kontekstin merkitys, tekoälyn hallusinointiongelma ja tiedon haku (35:35) Tiedon visualisointi ja data-analytiikan tulevaisuus (37:40) Tiedon demokratia ja Tapio Levän terveiset tulevalle hallitukselle – tekoäly ja tekoälytyö hallitusohjelmaan (40:20) Datatalous ja Telia Crowd Insights (42:20) Outro #neuvottelijat #neuvottelija #tekoäly #tukiäly #chatgpt #politiikka #hallitusneuvottelut #hallitusohjelma #IoT #analytics #telia

Emil Kastehelmi tunnetaan ennen kaikkea Ukrainan sodan tilannekuvan päivittämisestä avoimen lähdeaineiston tietojen perusteella. Miten tunnistaa oikea tieto väärästä, miten hallita mieli ja hermot silloin kun haluaisi jonkun tiedon olevan totta. Ja kuinka muuttaa mieli silloin kun todistusaineisto osoittaa, että arvio menikin väärin. Ukrainan sodan tilannekartta: https://www.scribblemaps.com/maps/view/The-War-in-Ukraine/091194 --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/metsasta/message

Mikä ChatGPT on, miten se toimii ja mitä sillä voi tehdä? Korvaako generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT tai Dall-E, tulevaisuudessa luovan työn tekijät? Mitä riskejä ja uhkakuvia tekoälyn käytön yleistymiseen liittyy? Mitä ammatteja jää jäljelle, jos kone pystyy tekemään melkein kaiken ihmistä paremmin ja turvallisemmin? Voiko työllä enää vaurastua tulevaisuudessa? Studiossa vieraina Valohain toimitusjohtaja Eera Laaksonen ja Equel Socialin toimitusjohtaja Mikko Alasaarela. Jakso on nauhoitettu 9.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) ChatGPT (10:50) Tekoälyn kouluttaminen (18:09) Dall-E (22:18) Elokuvat ja sisällöntuotanto (27:30) Riskit yhteiskunnalle (35:15) Tiedon lähteistäminen (37:57) Tekoälyn tietoisuus (41:56) Koneoppiminen (44:05) Neuroverkot (45:23) Generatiiviset mallit (49:52) Eksistentiaalinen kysymys (55:16) Osakemarkkinat (56:58) Terminator ja Skynet (1:00:27) Lainsäädäntö (1:02:51) Keinotodellisuus (1:12:12) Sensuuri ja vinoumat (1:18:20) Teknologian adaptaatio (1:23:28) Työn tulevaisuus (1:26:29) Ihmisten vuorovaikutus

Tunnetko että sinuun luotetaan töissä? Luotatko työkavereihisi? Luottavatko työyhteisösi jäsenet toisiinsa?Organisaatiossa, jossa vallitsee luottamuksen kulttuuri tuntuu siltä, että kaikki on hyvin. Ei tarvitse epäröidä tai olla huolissaan, että toinen loukkaa tahallaan tai tuottaa kitkaa yhteistyösuhteeseen. Jos luottamusta ei ole, ihmiset eivät tee - tai eivät edes voi tehdä - parastaan. Luottamuksen puute siirtää energian muuhun kuin työhön.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina luottamuksesta ja luottamuskulttuurin rakentamisesta keskustelemassa ovat Luottamuskulttuuri kirjan tekijät, johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Minna-Kaarina Forssén ja yhteiskuntatieteiden tohtori, tietokirjailija Sari Kuusela.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mitä luottamus on? - Miksi luottamus on työelämässä tärkeää? - Mistä tunnistaa työyhteisön, jossa vallitsee luottamus? - Miten luottamus syntyy ja miten sitä voi rakentaa? - Mikä heikentää luottamusta tai jopa rikkoo sen? - Mitä voi ja kannattaa tehdä, jos luottamus rikkoutuu?Lisätietoja:Tilaa kirja Luottamuskulttuuri - työyhteisön voimavara. Minna-Kaarina Forssén, Sari Kuusela (Value Books, 2021).Lue juttu luottamuksesta Tiedon silta -verkkolehdestä: Luottamus rakentuu hyvistä käytöstavoista, Tiedon silta 20.1.2022Minna-Kaarina Forssén on johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori, joka on työurallaan keskittynyt työyhteisöjen onnistumisia tukeviin toimintatapoihin ja muutosten johtamiseen.Sari Kuusela on vallasta ja vuorovaikutuksesta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija, joka on työssään ja kirjoissaan syventynyt työyhteisöjen sosiaalisiin tilanteisiin ja johtamiseen. Sari Kuuselan verkkosivut ja blogi: SolmukohtiaSari Kuusela LinkedIn:ssa.Sari Kuusela Instagramissa: _solmukohtia-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Millaista valtaa viestintätoimistoilla on? Keskustelemassa ovat poliittisen historian dosentti Mona Mannervuo, tutkija Niina Kari ja maailmanpolitiikan yliopistolehtori Matti Ylönen, jotka ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Viestintätoimistojen valta (Vastapaino 2022). Tiedon merkitys päätöksenteossa on kasvanut ja viestinnällä on suuri rooli tiedon jakamisessa. Millä toimintalogiikalla viestintätoimistot tuottavat vaikuttajaviestintää? Joidenkin viestintäyritysten palveluihin kuuluu myös suora lobbaaminen eli tietyn ryhmän etua palveleva päätöksentekoon vaikuttamista, jonka kohteena ovat päätöksentekijät, virkamiehet ja media. Riskinä voi olla, että ne tahot, joilla on riittävästi rahaa kalliin viestintätoimiston palveluihin, saavat lisää valtaa, ja ne tahot joilla ei ole riittävästi rahaa, kuten pienet yritykset tai vaikka yksinhuoltajat, eivät saa ääntään kuuluviin. Entä mitä seurauksia on sillä, että poliitikot käyvät välillä töissä viestintäyrityksessä ja ehkä palaavat politiikkaan vielä sen jälkeen? Tutkijat ehdottavat, että tarvitaan lisää avoimuutta ja tiukemmat karenssisäännöt. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on saanut monet pohtimaan maanpuolustustahtoaan. Maanpuolustustahdolla on monia merkityksiä niin kansalaisten kuin yhteiskunnan tasoilla. Siihen voidaan kohdistaa psykologista informaatiovaikuttamista maamme ulkopuolelta.Tämän jakson aiheena on maanpuolustustahto, kansalaisten suhde siihen ja se miten näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, sisältä ja ulkoa päin. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori, FT, Teemu Tallberg ja tutkija, FT, Miina Kaarkoski.He käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä maanpuolustustahto tarkoittaa? - Millaisia merkityksiä sillä on nyky-Suomessa ja tässä ajassa? - Mitä voimme oppia maanpuolusttusahdosta omasta historiastamme ja ukrainalaisilta? - Mitä psykologinen informaatiovaikuttaminen on? - Miten voimme yksilöinä ja yhteiskuntana varautua psykologiseen informaatiovaikuttamiseen ja puolustautua siltä?Lisätietoa ja linkkejä:Teemu Tallberg: Twitter: https://twitter.com/TallbergTeemuLinkedIn: https://www.linkedin.com/in/teemutallberg/Miina Kaarkoski: Twitter: https://twitter.com/MKaarkoskiLinkedIn: https://www.linkedin.com/in/miina-kaarkoski-69354b172/ Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimushankkeita maanpuolustustahdosta ja informaatiovaikuttamisesta:Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä – IRWIN-hanke:: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/irwinMissä on informaatiopsykologisen puolustuksen ydin? (3.5.2022) IRWIN-projektin blogi:https://www.irwinproject.fi/fi/blogi/missa-on-informaatiopsykologisen-puolustuksen-ydinMAPS1: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/maps1Muuta lisätietoa maanpuolustustahdosta:Sotitlassosiologisen seuran sivut: https://www.sotilassosiologia.fi/ Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski & Jouni Tilli (toim.): Maanpuolustustahto Suomessa (Gaudeamus, 2020): https://www.gaudeamus.fi/teos/maanpuolustustahto-suomessa/Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mielipidemittaukset maanpuolustustahdosta:https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/mielipidetutkimukset#67f230ac Miten voit varautua ja kouluttautua?Vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutusta järjestää Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK): https://mpk.fi/Mitä kannattaisi olla kotitalouden 72 tunnin kotivarassa: https://72tuntia.fi/kotivara/Podcasteja maanpuolustustahdosta ja informaatiovaikuttamisesta:JYU SecurITy (maaliskuu 2022): Maanpuolustustahto – mitä se on? https://soundcloud.com/uniofjyvaskyla/maanpuolustustahto Sari Valto (Yle Areena 3.5.2022); Maanpuolustustahto - mistä se koostuu? https://areena.yle.fi/audio/1-62089877Sotataidon ytimessä (Maanpuolustuskorkeakoulu 24.5.2022): 12. Taistelutahto: https://anchor.fm/maanpuolustuskorkeakoulu/episodes/12-Taistelutahto-e1j028iSotataidon ytimessä (Maanpuolustuskorkeakoulu 20.5.2022): 11. Avaruusulottuvuus ja informaatiovaikuttaminen: https://anchor.fm/maanpuolustuskorkeakoulu/episodes/11-Avaruusulottuvuus-ja-informaatiovaikuttaminen-e1ioj1c-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 58. jakson vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja Esko Valtaoja. Jakso taltioitiin 13.11.2021. Videoversio: https://youtu.be/xUI1bolcs0o Spotify: https://spoti.fi/34kg22P Apple Podcasts: https://apple.co/3gwr8nP RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Esittely. Mitä on tieto? 00:02:17 Onko sellaista tietoa, joka ei ole tieteen ulottuvilla? 00:13:26 Tietoisuuden vaikea ongelma. Dennett, Rovelli ja muu hölynpöly. 00:16:09 Meditaatio ja tiede. Aivojen uudelleenohjelmointi. 00:24:09 Mitä tarkoittaa, ettei meditaatio toimi Eskolla? Mikään uskonto tai lääke ei toimi kaikille. 00:32:04 Missä mielessä "sielu" tai "minuus" ovat mielekkäitä käsitteitä? Tietoisuuteen havahtuminen. 00:37:55 Miksi kirjoitit Tiedonjano-kirjan? Informaationarkkarit. 00:44:17 Todellisuuskäsityksen muodostaminen ja päivittäminen. 00:53:50 Maailman kompleksistuminen. Maapallon pyöreys ja todellisuuskäsitysten etääntyminen. 01:00:33 Tieteenalojen sokeat pisteet ja paradigmanmuutokset. 01:04:19 Lääketiede, lääketeollisuus ja opioidikriisi. Lääkeaineiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. 01:07:56 Tieteen itseäänkorjaavuus ja avomielisyys. 01:11:52 Tieteen valtavirtakäsitysten ja omien näkemysten haastamisen vaikeus. Vertaisarviointi ja vinoumat. 01:19:33 Mitä on teknologia? Onko kieli teknologiaa? Eskon teknologiaoptimismi ja teknokraattisuus. 01:25:33 Pinker-optimismin ongelmat. Öljyriippuvuus ja fossiilisista irtautumisen vaikeus. 01:34:31 Entä jos öljylle ei löydy korvaajaa? 01:39:39 Jarruttaminen, kasvu, energia ja kohtuullistaminen. 01:48:06 Miltä näyttäisi ulkoisvaikutukset huomioiva BKT? Henryn tappamisen myönteinen vaikutus BKT:hen. 01:50:45 Kestävä sivilisaatio. Eskon luottamus ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia. 01:55:56 Esko, Elokapina ja Greta. 01:57:11 Minne avaruus laajenee? 02:00:46 Henry, aikahuimaus ja kauhu. Esko, pimeän pelko ja eksistentiaaliset kysymykset. 02:04:38 Ihmisten pohjimmainen ja synnynnäinen erilaisuus. 02:09:37 Onko elämän levittäytyminen mahdollisimman laajalle maailmankaikkeudessa moraalinen hyvä? Emergenssi, omegapiste ja viimeinen kysymys. 02:15:00 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Tietoteoria Uskomukset Fysiikka Jumala Simulaatio Totuus Todellisuus Tieteenfilosofia Usko Luulo Rajallisuus Tietoisuuden vaikea ongelma Kvaliat Neuroplastisuus Zenbuddhalaisuus Uteliaisuus Ihmettely Asiantuntijuus Salaliittoteoriat Litteä maa Kannustimet Itseäänkorjaavuus Teknokraattisuus Muutosvastarinta Teknologiauskovaisuus Ympäristötuho Kohtuullistaminen Bruttokansantuote Tragedia Teleologia Linkkejä: Eskon kirjat https://bit.ly/35SHDsv Luonnonlain puolue https://bit.ly/3HKzzIx Thoreaun Walden https://bit.ly/3J3bzQX Marcia Bjornerud Henryn Curious on Earth -podcastissa https://bit.ly/3J8pQMq Stuart Kauffmanin Pyhän uudelleen keksiminen https://bit.ly/3B2fquY Asimovin novelli The Last Question https://bit.ly/3utkerR Patrick Rothfussin The Kingkiller Chronicle -trilogia https://bit.ly/3HxC8gJ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

On suuri houkutus jämähtää siihen mitä jo tiedämme. On myös helppoa tiedon hankkimisen sijaan olettaa asioita. Samoin on valitettavan helppoa keskittyä tavoitteluun tai menneiden murehtimiseen tässä hetkessä elämisen ja iloitsemisen sijasta. Tätä kaikkea kyseenalaistaa podcast-vieraani, tieteen kansaintajuistajana tunnettu Esko Valtaoja, kun keskustelemme tieteestä, tiedosta ja hetkessä elämisessä. Pääsemme keskustelussa suurten filosofisten kysymysten ääreen muun muassa tietoisuuden ja elämän ihmeen teemoihin liittyen. Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus ja palkittu kirjailija. Hän vastustaa nykyiseen tietoon jämähtämistä ja koittaa avoimin mielin oppia ja lukea mahdollisimman paljon eri aloilta erityisesti tietokirjallisuutta. Tähtitiede on osaltaan antanut Valtaojan ajattelun avaruutta ja perspektiiviä. Tiedon haaliminen oman alan ja piirien ulkopuolelta on yleissivistävää ja ajatuksia laajentavaa. Voit lukea lisää Valtaojasta täällä: https://www.speakersforum.fi/esko.val... Mukana keskustelussa palomacoaching-kollegani Ira Lange. Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fiNÄYTÄ VÄHEMMÄN

Sauli ja Erkki keskustelevat analyytikon työn muutoksesta sekä Ekin kokemuksista osakeanalyysin parissa. Erityisesti konepaja-analyytikkona tunnettu Eki on viihtynyt alalla yli kahdenkymmenen vuoden ajan. -Aiheet- 00:00 Alkusanat 01:26 Erkin urapolku 07:40 Mitä sektoreita Erkki on seurannut? 09:22 Miten konepajasektori on muuttunut? 18:29 Nokian seuraaminen 24:42 Teknokupla 28:31 Analyytikon työn muutos 28:56 Tiedonhaku 35:12 Työpäivä 39:54 Media 42:24 Valuaatiomenetelmät 45:52 Tavoitehinnat 47:25 Ylituoton tekeminen 50:48 Ajan muutos 53:11 Tiedon laajuus 54:39 Onko tarve analyytikoista vähentynyt? 56:18 Analyytikon työstä nauttimisen salaisuus

Miksi jotkin tiedot ja tieteet arvioidaan tarpeelliseksi ja tieteen niukka rahoitus kohdistuu vain niihin? Kuka tekee valinnat ja millä mittarilla? Taina Saarikivi on yhdessä Janne Saarikiven kanssa toimittanut kirjan turhasta tiedosta - tutkimuksen osista ja pätkistä, joita ei koskaan julkaistu syystä tai toisesta. Niissä kaikuu kuitenkin tieteenteon ilo. Taina Saarikivi on nyt Kalle Haatasen vieraana

Evidence-based ei ole enää mitään uutta ja ihmeellistä, ja mainittu sanapari on alkanut ärsyttää monia. Vastareaktioon ei kuitenkaan ole syytä, sillä tieteellisen tiedon itseään täydentävä ominaisuus on meille valmentajille ainutlaatuinen lahja. Mutta sen sijaan, että vaatisimme lähdeviitteitä aina ja kaikkialla, meidän on parempi huolehtia omasta tietopohjastamme ja rakentaa sen päälle oma valmennusfilosofiamme. Tiedeviidakossa ei pidä unohtaa pehmeämpiä arvoja ja valmennussuhteen kehittämistä ihmisten välisenä toimintana. Omista toimintatavoistaan keskustelevat Aki ja Juho. Lähetä kommentti tai arvio jaksosta, niin olet mukana vaikuttamassa sisältöön.

Tiedon sanotaan olevan valtaa, mutta toisaalta sen väitetään myös lisäävän tuskaa.

Koronapandemia on viimeistään osoittanut, kuinka tärkeää tieteellinen tutkimus maailmalle on. Olisi syytä tunnustaa kaiken tutkimustyön arvo. Tiede tuottaa uutta tietoa ja parantaa myös lopulta maailmaa, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kolumnissaan.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 52. jakson vieraana filosofi ja eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola. Jakso taltioitiin 20.3.2021. Videoversio: https://youtu.be/52tu9reQ9Zk Spotify: https://spoti.fi/34HTmGr RSS: https://bit.ly/3cgLdgj 00:00:00 Elisan matka filosofian ja eläinoikeuksien äärelle. 00:12:35 Elisan lapsuus ja luonto. Herääminen eläinten kohteluun. 00:20:17 "Nehän ovat vain eläimiä" -ajatuksen taustatekijät. 00:27:41 Rationalisointi, moraali ja empatia. 00:34:41 Huolehtimisen piirin kestävä laajentaminen. Efektiivinen altruismi. 00:45:54 Luonto teki ihmisestä tällaisen. Moraalinen keskeneräisyys. Ataraksia. 00:57:45 Universaalia ihmistä ei ole. Moraalisen toimijuuden kehittyminen. 01:02:52 Stoalaisuus, buddhalaisuus ja moraali. 01:12:13 Pääoma ja valta vaikeasti hallittavina päihteinä. Hierarkiat. 01:26:49 Stoalaisuus ja haavoittuvuus. Liika hyväksyntä. 01:37:02 Hyväksynnän etsimisen vankila. Hurmostilat ja katarsis. 01:49:51 Empatia ja sen erilaiset muodot. Resonaatio. 02:06:48 Fysiologinen näkökulma resonaatioon. Empatia ja kaltaisuus. 02:11:24 Empatian käsittelyn herättämä vastustus. Tarpeellinen ja tarpeeton häpeä. 02:20:19 Saa ja kannattaa tuomita. Kivojen fiilisten ylikorostaminen. 02:28:51 Buddhalainen harhan käsitys ja kärsimys. Eläinten kokemukselliset laadut. 02:44:18 Eläintentutkimuksen viime vuosikymmenten edistysaskeleet. 02:52:45 Tiedon vaikutus eläinten käyttöön. Metsästyksen moraali ja tappamisen itsestäänselvyys. 03:04:45 Luonto kärsimyksen tuottajana. Kärsimyksen välttäminen ei ole ainoa arvo. 03:12:24 Henryn keskustelu antinatalistin kanssa. Muiden kärsimyksen arvioinnin vaikeus. 03:15:33 Ympäristön- ja eläintensuojelun ristiriita. Kärsimyksen kultti. 03:24:18 Transhumanismi ja moraalinen vastuu muusta luonnosta. Yhteisevoluutio. 03:35:20 Miten nykyiseen tehotuotantotilanteeseen on päädytty? Mekanomorfismi. Teurastamot. 03:42:11 Parasta tietoa vastaan toimiminen. Lihaparadoksi, kognitiivinen dissonanssi ja sekasyöjän akrasia. Suora ja epäsuora kärsimys. Kärsimystä tuottavien kulutuspäätösten oikeuttaminen. 03:54:05 Elisan vegaaniuteen johtanut keskustelu. Moraalinen epätäydellisyys. 03:59:39 Ei nahkaa pelissä. Vangitsemisen vaikutukset eläimeen. "Ei meillä Suomessa". 04:08:44 Miksi juuri älykkyyden pitäisi määrittää, saako eläintä hyödyntää? Toinen kopernikaaninen vallankumous. 04:20:21 Elisan aivotulehduskokemus ja visionäärisiä unia. 04:39:06 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Eläinetiikka Moraalipsykologia Rationalisointi Itsekkyys Metatietoisuus Hurmostilat Tarkkaavaisuus Syyllisyys Ympäristöfilosofia Eläinteollisuus Eläinsuojelulaki Linkkejä: Mainittu finanssikriisidokumentti: Inside Job, https://imdb.to/3vOHoGP Douglas Rushkoff ja miljardöörit https://bit.ly/3iaSke4 John Michael Greerin kirjoitus The Next Billion Years https://bit.ly/3yYpnIf Elisan nettisivu ja blogi https://hermithounds.com/ Elisan Facebook https://www.facebook.com/Philosophyhounds Elisan Instagram https://www.instagram.com/elisa_aaltola/ Elisan Twitter https://twitter.com/EAaltola ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi Audiospot, https://audiospot.fi

Aristoteleen kantapäässä pohditaan vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä. Onko vaalikoneilla merkitystä kansalaisten äänestämiseen ja ketkä niitä käyttävät? Pelkistävätkö vaalikoneet liikaa politiikan asiakysymyksiä? Vieraana on politiikan tutkija Sami Borg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Luvassa on tutkitun tiedon teemajakso, sillä Menneisyyden Jäljillä -podcast on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa ja tämä jakso on omistettu tälle teemavuodelle. On äärimmäisen tärkeää kysyä ja kyseenalaistaa, kuka tietoa tuottaa ja kenellä on tiedon myötä valtaa. Millä eri tavoin ympäröivää maailmaa ja elämää ylipäätään on eri vuosisatoina tutkittu ja voiko eri tieteenaloja arvottaa keskenään? Mitä tiedolla on tehty ja miten se on muuttanut ihmisten käsityksiä itsestään ja muista? Pohdimme myös, mikä ero on tieteen ja tiedon historialla sekä onko raja terveyden ja sairauden välillä puhtaasti lääketieteellinen vai perimmiltään kulttuurinen. Jakson lopuksi otamme käsittelyyn pandemiat, kulkutaudit ja myös koronan ja mietimme, pitäisikö näistä puhua muutenkin kuin tilastojen, esiintyvyyslukujen ja diagnostiikan näkökulmasta. Tulisiko koronaa ymmärtää myös kulttuurisena ilmiönä?Jakson vieraana on siis Helsingin yliopiston yleisen historian professori Heikki Mikkeli. Lue lisää lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #35 Tieteen, tiedon ja terveyden historiaa →

Vieraanani vuoden 2021 ensimmäisessä jaksossa oli Eduskunnan kirjaston johtaja Antti Virrankoski. Keskustelimme mm. tiedon merkityksestä ja erityisesti sen avoimen saatavuuden merkityksestä demokratialle. Kävimme myös läpi sitä mikä oikeastaan on Eduskunnan kirjasto, miksi se on olemassa ja mikä sen erottaa muista kirjastoista. Kiitos Antti vierailusta!

Tiedolla on kaksiteräinen miekka, ja tämän tiesivät jo muinaiset kreikkalaiset ja heprealaiset. Filosofi, teologi ja tulevaisuudentutkija pohtivat Tiedeykkösessä ikiaikaista ongelmaa tiedon hyvästä ja pahasta luonteesta. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen sekä Helsingin yliopistosta filosofian professori Thomas Wallgren ja kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertovat muinaisista mutta aina ajankohtaisista myyteistä, jotka liittyvät tiedon kaksoisluonteeseen ja tietämisessä piileviin vaaroihin. Tällaisia ovat Raamatun kertomus hyvän- ja pahantiedon puusta, Prometheus-myytti ja Faust-taru. Ihminen on loputtoman utelias ja kaikkea tietämäämme voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Ohjelmassa pohditaan niitä tienhaaroja, joista yksilö tai yhteisö voi lähteä hyvään tai huonoon suuntaan. Tiedeykkösessä puhutaan myös ihmisen, teknologian ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta. Jos vuorovaikutus ei ole sopusuhtainen, seurauksena on väistämättä ongelmia. Kuulemme, mistä tässä kolmiodraamassa on kyse ja mitä asialle pitäisi tehdä. Aiheina ovat lisäksi tiedon merkitys päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä tiedon ja vallan välinen suhde. Tieteen päivillä 2021 tallennetun ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Hengen ja tiedon messut ovat kotimaisen rajatiedon yksi merkittävimpiä tapahtumia. Juuso Pekkinen vieraili vuonna 2019 tapahtumassa - ei kyselemässä lähdeviitteiden perään - vaan tutustumassa siihen, minkälaisia ihmisiä "skenessä" vaikuttaa. Jaksossa ääneen pääsevät mm. kurssinsa takia 100 000 euron uhkasakon saanut Maria Nordin, Youtubessa vaikuttava meedio Kuparikettu, sekä Ultra-lehden päätoimittaja Marko Kananen. Lisäksi Juuso kuulee yhden tulkinnan elämänsä ainoasta, ikävän muiston jättäneestä kivihoitokokemuksesta. Vuonna 2020 messuja ei poikkeksellisesti järjestetä. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Antiikin Kreikassa itsevaltias Histiaeus lähetti aikoinaan viestin vasallilleen Aristagoraalle palvelijansa päänahassa. Rooman diktaattori Julius Caesar puolestaan viestitteli salakirjoituksella, jossa aakkoset oli vaihdettu toisiksi. Nykyiset salakirjoitustekniikat eli kryptografiset menetelmät ovat hienostuneempia, mutta perusidea on sama: tieto pitää saada sellaiseen muotoon, ettei ulkopuolinen taho saa sitä avattua. Tänä päivänä meistä jokainen käyttää salausmenetelmiä päivittäin esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan tai puheluja ja videokeskusteluja käydessään. Miten toimivat nykyiset salausmenetelmät RSA ja AES? Entä miten tiedot voidaan suojata tulevaisuudessa, jos kvanttitietokoneet tulevat käyttöön? Haastattelussa Kyberturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Ville Heikkala ja Helsingin yliopiston kryptografian professori Valtteri Niemi. Toimittaja on Mari Heikkilä. (Kuva: Myron Standret / Alamy / All Over Press)

Tässä jaksossa jaan sinulle palasia omalta yrityspolultani, kun kerron mitä tekisin toisin. Ajattelen, että on ihan hyvä tietää, missä asioissa olen itse erehtynyt, kaivannut apua, kasvanut ja kehittynyt. Jaksossa mainitsemani asiat eivät määritä arkeani, mutta ovat tehneet minusta sellaisen taidealan yrittäjän kuin tänään olen. Jokaisella on oikeus tulla autetuksi omista lähtökohdistaan käsin. Tämän podcastin tarkoituksena ei ole jakaa ainoita totuuksia vaan tarjota vertaistukea, tietoa ja viihdettä kuuntelijalleen. Toivon, että onnistut ammentamaan historiastani ja virheistäni ajatuksia omaan arkeesi. Jakson runko 00:27 Johdatus jaksoon 01:20 Elämä ilman virheitä 02:00 Mokaamisen ihanuus ja kamaluus 03:10 Tiedon puute yrittämisen esteenä 05:00 Ryhdy tekemään ja selvitä matkan varrella 07:00 Kirimisen vuodet 09:30 Huippujen ihailu ja itsen vertailu heihin 13:30 Unelmointi kannattaa 15:50 Ei ole häpeä olla generalisti 19:20 Brändin syvin olemus 20:40 Ajatus sivutoimisille yrittäjille 22:25 Nanin uusi työ viestintästrategistina 23:30 Kouluttaja ja konsultin vastuu omista neuvoistaan 26:16 Loppupulinat: kesän kuulumiset, syksyn uutiset jne.

Virtuaalikokoukset ovat arkipäivää ja järjestelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. On ihmeellistä, miten hyvin verkko kestää, vaikka valtava määrä ihmisiä käy videoneuvotteluja samanaikaisesti. Keskustelemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, millaista matematiikkaa etätyövälineiden kehityksen taustalla piilee. Videokuvaa voidaan nykyisin pakata niin, että siihen tarvitaan ehkä vain sadasosa alkuperäisestä tietomäärästä - silti eroa ei juuri huomaa ja ihminen näyttää omalta itseltään. Myös katseen suunta voidaan muuttaa niin, että virtuaalineuvottelussa tuijotetaan silmästä silmään. Apuna ovat kasvojentunnistusteknologiat ja aallokemuunnokset. Ohjelmassa puhumme myös etätyön psykologisesta puolesta. Haastateltavana on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Seppo Tuomivaara. Hän antaa vinkkejä siihen, miten etätyö kannattaa käytännössä kotona järjestää - ja miten saisi ajatukset keskittymään töihin koronahulinan keskellä. Etätyöaiheeseen sopivasti haastattelut on tehty etänä, videoyhteyden kautta. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuvassa toimittaja Mari Heikkilä haastattelee matemaatikko Samuli Siltasta. (Kuva: Samuli Siltanen)

Olemme usein nopeiden muutosten ja kehityksen äärellä, erityisesti työelämässä. Vauhdissa mukana pysymisen edellytys on kyky oppia ja kehittää omaa osaamista. Tässä jaksossa keskustelen oppimisen psykologiasta psykologi ja learning coach Hanna Siefenin kanssa. Tiedon omaksumisen lisäksi oppiminen liittyy ajattelumme ja toimintamme muutokseen. Oppimiseen tarvitsemme taitoa reflektoida omaa toimintaamme sekä käyttäytymisemme taustalla olevia ajatusmalleja. Uuden oppiminen sekä vie että antaa energiaa. Oppiminen vaatii tilaa, tahtoa, taitoa ja toimintaa. Se ei tapahdu itsestään. Kuormittuneena oppiminen on haastavaa. Hanna antaa jaksossa vinkkejä siihen miten omaa oppimista voi kehittää ja miten tukea toisen oppimista. Pohdimme Hannan kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä oppiminen on?- Miten reflektointi vaikuttaa oppimiseen ja miten sitä voi kehittää?- Mitä väärässä olemisella on tekemistä oppimisen kanssa?- Onko oppiminen tietämistä tärkeämpää?- Mitä on oppimisvalmius?- Miten omaa ja muiden oppimista voi kehittää?PS: Jakso on äänitetty helmikuussa ennen koronapandemian leviämistä Suomeen. Saatat välillä taustalla kuulla äänityksessä mukana olleen Hannan nuorimman lapsen.Jakson linkit: Hanna Siefenin kotisivut: https://www.hannasiefen.fi/ Hanna Siefen Linkedlnissa: https://www.linkedin.com/in/hanna-siefen/ Hanna Siefenin Oppimisen psykologia-podcast: https://www.hannasiefen.fi/podcast ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Tässä podcastin jaksossa tutustumme musiikkialan yrittäjyyteen äänityön todellisen ammattilaisen, Elina Hjeltin, kanssa. Lista Elinan osaamisesta on pitkä: hän on laulun ja äänenkäytön opettaja, studio-ohjaaja, artistikouluttaja, muusikkoyrittäjyyden mentorikouluttaja, solisti, taustalaulaja ja äänityöntekijä. Tämän parempaa vierasta en siis olisi voinut toivoa usein kysyttyyn jaksoon musiikkialan yrittäjyydestä. Keskustelemme Elinan kanssa äänityön moninaisuudesta ja musiikkialan yrittäjyyden haasteista, mutta Elina jakaa myös pari hyvää, konkreettista vinkkiä, joilla me maallikotkin voimme hoitaa ääntämme. Jakson runko 00:33 Johdanto jaksoon 01:17 Kuka on Elina Hjelt ja mitä hän tekee? 10:50 Miten oman esiintymisjännityksen voi saada kuriin? (konkreettinen vinkki) 15:24 Mitä Elinan arki pitää sisällään? 21:40 Millä tavalla Elina ylläpitää osaamistaan? 25:15 Soundi ja musiikkikulttuuri meillä ja muualla 30:06 Millaista musiikkialan yrittäjyys on Suomessa nyt? 33:45 Miten Elinasta tuli yrittäjä? 37:20 Uuden oppimisen ja jatkuvan kehittymisen merkitys yrittäjänä 39:48 Tiedon jakaminen ja sitä kautta koko alan auttaminen 42:44 Luovan alan haasteita; ammattilaisuus vs. harrastus 49:25 Saako työstä nauttia? 51:10 Pitäisikö kaikkien ammattimuusikoiden olla julkkiksia? 54:09 Puhu hymyillen ja huolehdi äänestäsi (konkreettinen vinkki) 57:10 Elinan tulevaisuuden näkymiä ja toiveita 1:00:19 Mitä kirjaa Elina lukee parhaillaan? 1:02:54 Mistä Elinan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Etnografia on paitsi kenttätyötä, myös tieteellistä kirjoittamista ja vahvasti tekijänsä näköistä tarinankerrontaa. Etnografista tutkimustekstiä voi lukea kuten kertomusta, ja siten saada uutta näkökulmaa siihen, miten etnografista tietoa tuotetaan.

Koirien vatsa- ja suolisto-ongelmat ovat lisääntymään päin. Tai ainakin ne ovat jatkuvasti otsikoissa. Aidosti määrää tai yleisyyttä ei tiedä kukaan, koska niitä ei pystytyä tilastoimaan. Periaatteessa ainakin käyntimäärien muotokset olisivat saatavissa eläinlääkäreiltä, mutta vain periaatteessa. Tiedon saaminen edellyttäisi, että ne ylipäätään kirjattaisiin tavalla, joka olisi tilastoitavissa ja että tieto saataisiin. Koska kumpaakaan ei tule tapahtumaan, niin eletään arvuuttelujen maailmassa. Määrän lisäksi alkusyykin on kadoksissa. Koirayksilöiden suhteen masentavampaa on, että myös yksinkertaista hoitoa ei ole. Onnistumisprosenttia heikentää lisäksi kaksi jossittelua: onko syy perinnöllinen ja pahentaako riskiä lisäksi pennun surkeat taustat ja väärä hoito. Podcast jossittelee kasvattajien vastuulla, tai vastuuttomuudella: kuinka paljon kasvattajat ja heidän taikauskoiset toimintatapansa altistavat suolisto-ongelmille? Osa kasbattajista todellakin osaa ammattinsa (kyllä, kyse on ammatista ja ammattilaisuudesta harrastuksessakin), mutta liian usein törmää liian aikaisiin vierottamisiin, kasvun rajoituksiin, liikuntakieltoihin kasvuaikana... Kaikki ovat esimerkkejä osaamattomuudesta ja kun tekjöiden summa kasvaa liian suureksi, niin ollaan naama seinää vastaan umpikujassa. Jätin kaksi oleellista kysymystä kokonaan käsittelemättä, koska haluaisin teidän miettivä niitä mielellään jutun komenteissa, jolloin ne säilyvät asiayhteydessä; Facessa ne ovat kadonneita viimeistään huomenna. jos jalostus on ongelma, niin mistä se on tullut perimään; koirat olivat ennen rabies-rajan aukeamista Suomessa ahtaammalla jalostuksella kuin nyt jos ruokinta on ongelma, niin miksi se ei ollut ongelma ennen, jolloin kuivamuonat olivat laatua luppa; vai oliko, koska kasvuhäiriöt räjähtivät käsiin, soija oli aiheuttavinaan allergioita ja furunkuloosi oli huomattavan tuttua Jos oletetaan, että kasvattajien halu määrittää mikä tahansa oireeton koira terveeksi jalostusmateriaaliksi on ongelman perusydin, niin voidaanko silloin pitää Kennelliiton Vuolasvirta-palkintoa merkkinä oireesta? Ei voida. Mutta siitä ei päästä yli eikä ympäri, että Vuolasvirta-palkinto ei mittaa kokonaisuutta, eikä edes rodun tilannetta, ja se pohjaa määrään. Nuo ovat niitä asennekysymyksiä, jotka saattavat yllyttää olemaan piittaamatta. Osansa saavat myös eläinlääkärit ja heidän allergiadiagnoosinsa. Toki he yrittävät vain korjata olevan ongelman näkyviä seurauksia, mutta lääkinnän osaajilla on vahva vastuu - ja virhediagnoosit ja omituiset hoidot eivät mahdu vastuun käsitteeseen. Eikä osaamiseen. Mutta toki omistajien voitto-osuus kiittää ja kuittaa. Podcastin irralliseksi jäänyt alustava esimerkki lähti yhdestä hevosesta. Jos hevoset eivät sinun kiinnosta edes yleissivistävällä tasolla, niin kelaa suoraan noin 14 minuutin kohdalle. Samalla mainitaan ohimennen millä sinkkimäärällä minä taistelen flunssaoireita vastaan (ei lapsille, enkä suosittele: 300 milliä) Alussa mainittu purulelu on tämän näköinen:

Hengen ja tiedon messut ovat kotimaisen rajatiedon yksi merkittävimpiä tapahtumia. Juuso Pekkinen vieraili tapahtumassa - ei kyselemässä lähdeviitteiden perään - vaan tutustumassa siihen, minkälaisia ihmisiä "skenessä" tällä hetkellä vaikuttaa. Jaksossa ääneen pääsevät mm. kurssinsa takia 100 000 euron uhkasakon saanut Maria Nordin, Youtubessa vaikuttava meedio Kuparikettu, sekä Ultra-lehden päätoimittaja Marko Kananen. Lisäksi Juuso kuulee yhden tulkinnan elämänsä ainoasta, ikävän muiston jättäneestä kivihoitokokemuksestaan.

My mind was tangled holesSpirit - cable-tiedOn reflection, I'm worthMore to me alive

Työmme on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori.Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa?- Mitä aivotyö tarkoittaa?- Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan?- Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä?- Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa?- Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla?Jakson linkit:Virpi Kalakosken esittely Työterveyslaitoksen sivuilla.Virpi Kalakoski LinkedIn:ssa ja Twitterissa @VirpiKalakoskiPaljon lisää tietoa aivotyöstä löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta:Aivotyö sujuvaksi tietopankkiTTL:n Aivotyön sivutVirpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019.—Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa, Instragramissa @Psykopodiaa, Nina Lyytinen Twitterissa

Tässä jaksossa mietiskelemme Kolossalaiskirjeen ajatusta Kristuksen salaisuuden tuntemisesta. Hänessä ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä.

Miltä tulevaisuuden HR-organisaatio näyttää? Onko aika sanoa heipat Ulrichin mallille, vai toimiiko se vielä? Tässä jaksossa Heidi ja Jonas keskustelevat Hannan kanssa Tiedon tekemästä muutosmatkasta, joka on puhuttanut HR-piireissä. HR Business Partner –malli rikottiin ja kaikki tekeminen kanavoitiin ASK HR –chattiin, joka EI ole botti vaan henkilökohtainen chatti. Kuten Hanna sanoo: “Mietittiin että ei tehdä mitään pientä nysväysmuutosta, vaan semmoinen muutos, joka näkyy ja tuntuu”. Laita tämä jakso kuuntelulistallesi ja pääset miettimään mitä #NEWERAOFHR on sinun organisaatiossasi ja miltä tulevaisuuden HR organisaatio tulee näyttämään? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vieraana toimittaja, kirjailija ja Game of Thrones -asiantuntija Jussi Ahlroth. Teemoina tiedon ja kokonaisuuksien jäsentäminen sekä Thronesin jälkipuinti. HUOM! Spoilereita vasta jakson loppupuolella varoituksen jälkeen.

Tämä on viimeinen osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tämä on neljäs osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tulevaisuuden HR -nimisessä podcast-sarjassa keskustelemme tulevaisuuden HR:stä alan ammattilaisten kanssa. Tämänkertaisen jakson vieraana on Tiedon (https://www.tieto.com/fi/) Suomen henkilöstöjohtaja Hanna Vuorikoski. 12.3.2019 äänitetyssä jaksossa Hanna kertoo Tiedolla vuonna 2018 aloitetusta HR-organisaation muutoksesta, joka tukee strategisessa muutoksessa olevaa liiketoimintaa uudenlaisella tavalla. Ohjelman isäntänä toimii Aki Ahlroth. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Tämä on kolmas osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tämä on toinen osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Käsittelen tässä viiteen osaan jaetussa esseessä tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.

Tämä jakso on päivittäisestä työskentelystä henkimaailman - Hengen maailman - kanssa.    Tämä jakso on Oman herkkyyden tunnistamiseen Tiedon lisäämiseen Mystisyyden vähentämiseen Jokaiselle, joka haluaa oppia omasta herkkyydestään, saada tietoa mm. selväaisteista ja ymmärtää mistä on kyse Ehdottomasti sinulle, joka haluat lähemmäksi enkeleitä, henkioppaita ja hengen maailmasta tulevaa rakkautta  Tarkemmat tiedot sisällöstä löydät valominussa.fi/blogi&podcast    

VEDA tarkoittaa ilmoitettua, ikiaikaista tietoa. Se on intialaisen kulttuurin monimuotoinen rituaalinen ja filosofinen jatkumo, joka on säilynyt katkeamattomana hämärästä muinaisuudesta tähän päivään. Valtaosa intialaisista perinteistä on pitänyt vedaa korkeimpana auktoriteettinaan, ja myös jooga tukeutuu siihen. Nykypäivänä ei ole tavatonta kuulla... Lue lisää →

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://bit.ly/2kTWJDk RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 28. jakson vieraana filosofi Tere Vadén. Jakso taltioitiin 12.3.2018. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ekologia • Energiantuotanto • Syntytieto • Yhteisöä koossapitävät voimat • Anomia • Öljy • Fossiiliset polttoaineet • Kalevala • Myytit • Liberaali yksilö • Velvoitteet • Alkoholismi • Etuoikeutettuus • Animismi • Eläimyys • Vammaisuus • Kohtalokkuus • Survivalismi • Fossiilikapitalismi • Fossiiliriippuvuus • Geopolitiikka • EROEI • Energiaorjat • Irtikytkentä • Kohtuullistaminen • Dekabronisaatio • Ruoantuotanto • Muovi • Kehitysansa • Kierrot • Permakulttuuri • Ilmastopakolaisuus • Tehokkuus • Steampunk • Amishit • Talouskasvu • Talouslasku • Romahdus • Transhumanismi • Suru • Toivo ja epätoivo • Avoin lähdekoodi • Avoin tiede • Hajauttaminen • Tiedejulkaisuilla rahastaminen • Tieteen kriisi • Tiedon pinta- ja syvätasot • Tutkimusrahoitus • Ilmastonmuutos • Totalitarismi Linkkejä keskustelun tiimoilta: • BIOS-tutkimusinstituutti http://bios.fi • Salmisen ja Vadénin kirja "Energia ja kokemus" https://bit.ly/2M1otlS • Pauli Pylkkö https://bit.ly/2Jhivzi • Teren luento "Energia ja syntytieto" https://bit.ly/2xITEPL • Teren kirja "Kaksijalkainen ympäristövallankumous" https://bit.ly/2LqWaw6 • David Graeberin kirja "Bullshit Jobs" https://bit.ly/2JcOyR7 • Miika Vanhapiha podcastissa https://bit.ly/2Kh60Rr • Sunaura Taylorin kirja Beasts of Burden https://bit.ly/2LqdukD • Miekkavalaat ja kulttuurievoluutio https://bit.ly/1TW2iNC • Religion is not about beliefs https://bit.ly/2sKT5iy • Andreas Malmin kirja Fossil Capital https://bit.ly/2sKTzFo • EROEI https://bit.ly/2isymys • Petrus Pennanen ja pienet ydinvoimalat https://bit.ly/2kQUq3O • Janne M. Korhonen podcastissa https://bit.ly/2FPXWFy • Italia ja Viiden tähden liike https://bit.ly/2Jy3lFa • Cradle to Cradle -kirja https://bit.ly/2ic2s9u • Pasasen ja Ulvilan kirja "Vihreä uusjako" https://bit.ly/2sze2xx • Bittitaiteilija Viznut http://viznut.fi • Steady-state economy https://bit.ly/2LsaVOX • Timothy Morton ja luonto https://bit.ly/2xL1vfD • Charles Eisenstein ja suru https://bit.ly/2syuSwG • Richard Stallmanin teksti "Why Software Should Be Free" https://bit.ly/2M17KiF • Avoimen lähdekoodin maatalouskoneet https://bit.ly/2JyJ7LM • eCorolla: https://bit.ly/2kPaR0G • Sci-Hub https://bit.ly/1UI574H • Star Trekiin pohjaava feikkipaperi https://bit.ly/2Hlfc4x • Teren blogi https://bit.ly/2Jk9r8U• Teren Twitter https://bit.ly/2sI8m3O • Tere Wikipediassa https://bit.ly/2sJW76O • Teren kolumnit Peruste-lehdessä https://bit.ly/2JwiZkI • Teren Medium-blogi https://bit.ly/2JdDYt8 • Teren uusi kirja "Elo ja anergia" https://bit.ly/2kTtuka • niin & näin-lehti http://netn.fi/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Tietokantoja on kaikkialla. Välttämättä emme sitä aina huomaa. Työtehtävissä käyttämiemme järjestelmien ja suosikkimobiilisovellusten taustalla on käytännössä aina jokin tietokanta. Tässä jaksossa pitkän linjan tietokanta-asiantuntija Pekka Korhonen kertoo varttitunnissa yleisellä tasolla mistä tietokannoissa on kyse sekä yksityiskohtaisemmin mitä kaikkea Microsoft SQL Server mahdollistaa tietokannan hallintajärjestelmänä sekä eri toimintojensa kautta tiedon analysoinnissa.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/y91q_AEGoAw RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin viidennen jakson vieraana on Helsingin yliopiston professori, Rauhankone-projektinsa tiimoilta kuluvan vuoden aikana paljon huomiota saanut tekoälytutkija Timo Honkela. Koettakaa kestää jaksossa kuuluvia kännykän piippauksia, niitä on lähinnä keskustelun alussa ja lopussa. Jakso äänitettiin 17.10.2017. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Tekoäly • Koneoppiminen • Ihmistenväliset konfliktit • Demokratia • Oikeudenmukaisuus • Sairaus • Läheisen menettäminen • Kuolema • Väkivalta • Yhteiskuntakokeilut • Teknologian addiktoivuus • Tiedon läpinäkyvyys • Yksityisyys • Suunnitelma- ja markkinatalouden nurjat puolet • Kompleksisuuden hallinta • Todellisuuden monimutkaisuus ja dynaamisuus • Tieteen rajat • Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen lähentyminen • Emergenssi • Lääkärinetiikka • Merkitysneuvottelu • Fiktio • Tieteen alirahoitus • Rauhanteollisuus • Psykopatia • Ydinaseet • Kiroilu • Hidastaminen • Muisti • Presidenttien valta • Demokratiaan pakottaminen • Aikido Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Rauhankone-kirja: https://www.gaudeamus.fi/rauhankone/ • Tristan Harris Sam Harrisin podcastin vieraana, "What is Technology Doing to Us?": https://www.samharris.org/podcast/item/what-is-technology-doing-to-us • Ha-Joon Chang: Economics – The User's Guide • Heinz von Foerster: https://en.wikipedia.org/wiki/Heinz_von_Foerster • Teuvo Kohonen: https://en.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Kohonen • Buckminster Fuller: https://en.wikipedia.org/wiki/Buckminster_Fuller • Mika Panzar: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Pantzar • Timo Honkelan kotisivu: https://users.ics.aalto.fi/tho/ • Timo Honkelan Twitter: https://twitter.com/thonkela • Rauhankone-projektin Facebook-sivu: https://www.facebook.com/rauhankone • Rauhankone-kirjan julkistamistilaisuus 15.12.2017: https://www.facebook.com/events/1003456379792413/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Kasper & Mikko - Suomen suosituin podcast For information regarding your data privacy, visit acast.com/privacy

Miksi Heikki on lopettanut papupatana puhumisen asiakkaille? Maksaako asiakas tiedosta vai oppimisesta? www.anumarin.fi www.heikkimarin.fi www.rebellifters.fi

Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella. The post ”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä appeared first on AntroBlogi.

Niko Taneli Tikka (s. 8.3. 1978 Savitaipale) on Tiedon teollinen internet –liiketoiminnan johtaja. Tikka on sarjayrittäjä, joka on toiminut lukuisissa start up –yrityksissä sekä pörssiyhtiöissä. Tikka on saanut laajasti tunnustusta talousalan ja teknologia-alan osaamisestaan. Vuonna 2014 Tikka valittiin Vuoden nuoreksi hallitustekijäksi ja vuonna 2010 Vuoden Tietotekniikkavaikuttajaksi. Tikka on suosittu talouselämän ja teknologiamaailman asiantuntijakommentaattori suomalaisessa mediassa. Tikka on myös valittu Suomen kuudenneksi vaikutusvaltaisimmaksi ict-vaikuttajaksi sosiaalisessa mediassa. https://twitter.com/tanelitikkahttps://instagram.com/lowgravitas/http://tane.li/

Tällä viikolla Eniten kiinnostaa kaikki -ohjelmassa kiinnostaa Tiedon ja taidon piknik. Mikä oikein on Tiedon ja taidon piknik? Mikä ihme on Luottofillari? Entä millaista on tällä hetkellä elää romanikerjäläisenä Suomessa? Näistä kertovat Alppilan kirkon pappi Marjaana Toiviainen sekä Helsingin diakonissa laitoksen hankekoordinaattori Anca Enachea. Ohjelmassa myös rikotaan astioita luottamuksen nimissä. Miksi? Se selviää Eniten kiinnostaa kaikki -ohjelmassa keskiviikkona 27.5. klo 11.00 alkaen.

Äly ei takaa viisautta. Sen tietää jokainen internetin selausohjelmia käyttävä. Hakuohjelmat tarjoavat sekalaista tietoa ymmärtämättä mitään sen merkityksestä. Käyttäjä joutuu itse päättelemään, onko tarjottu tieto sisällöltään sopivaa. Voiko tietokonetta opettaa viisaammaksi? Pasi Heikuran haastateltavana professori ja tutkimusjohtaja Eero Hyvönen. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.

Harva osaa selostaa havainnollisesti omaa työnkuvaansa. Suurten ikäluokkien jo alettua kaatua hautaan on katoamassa laskematon määrä kokemusperäistä tietoa.

Jumala antaa erityistä viisautta jaettavaksi sekä tietoa eri asioista armolahjojen välityksellä.