Podcasts about jukka tarkka

Jukka Tarkka, "Karu käpa all". Postimehe kirjastuselt. Tutvustab Timo Tarve. Soome riigi tegutsemist külma sõja surve all on harjutud pidama pelgaks Nõukogude Liidule meele järgi olemiseks. Ometi oskas Soome osavalt põigeldes hoiduda Nõukogude Liidu poole kaldumast ning liitus oskuslikult Lääne struktuuridega. "Karu käpa all" räägibki sellest kui mitmekihiline finlandiseerumine tegelikult oli, mille käigus loodi ka arvestatav kaitsevõime, millega suur idanaaber arvestama pidi.

Hallitustunnustelut lähtevät käyntiin, mitä on odotettavissa? Studiossa Ylen politiikan toimittaja Antti Pilke. Ahvenanmaan demilitarisoitu asema puntarissa. Vieraina valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka ja tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään uudessa tilanteessa Nato-maana. Vieraana Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala. Ranskan mellakat yltynevät taas, tänään selviää kiistellyn eläkeuudistuksen laillisuus. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Seksuaalivähemmistöt ahtaalla keskisen Afrikan maissa. Keniasta raportoi Afrikan kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiristänyt tilannetta myös Moldovassa, Transnistrian alueella. Puhelimessa Etyjin Moldovan kenttätoimiston varapäällikkö Antti Karttunen. Studiossa tutkija Katalyn Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja erikoistutkija Pertti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Ahvenanmaan demilitarisoitu asema puntarissa. Puhelimessa ahvenanmaalainen kansanedustaja Mats Löfström (rkp). Studiossa vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista ja valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.  Ulkomaanlehtikatsaus. Sara Saure, Ateena.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Joskus kansainvälisen politiikan tapahtumat kulkevat niin hurjalla vauhdilla, että takautuvasti on hankalaa ymmärtää, mitä oikein tapahtui. Vielä Neuvostoliiton hajotessa 1991, moni asia tuntui riskinotolta Suomessa. Kuitenkin jo tammikuussa 1995 Suomi oli EU:n jäsen. Valt. tri Jukka Tarkka on kirjoittanut aikalaiskronikan noista vuosista ja korostaa erityisesti Itämeren merkitystä tulevissa turvallisuusratkaisuissa. Jukka Tarkka on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Työllisyystilanne ja työllistymisen sudenkuopat. Vieraina ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangaspuro ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Puhelimessa Joensuun kaupungin työllisyyspäällikkö Riikka Vartiainen. Lehtikatsaus.  Puhelu: Japania uhkaavat trooppiset myrskyt. Tokiosta Heikki Valkama.  Ahvenanmaa juhlii itsehallintoaan. Vieraina valtiotieteen tohtori, tietokirjailija Jukka Tarkka ja sosiologi, valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund, Åbo Akademi. Blogi: Kerttu Kotakorpi. Paheneva sinilevätilanne on Itämeren hätähuuto.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Jukka Vanninen ja Marija Skara, tuottaja Hanna Juuti.

Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja Pohjoismaat ja Nato. Seuraavaksi luetellaan yksittäisiä valtioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Britannia. Tämä kuvio on muuttunut aika oleellisesti", Tarkka kertoo. Viime viikolla entinen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kehotti Suomea ottamaan askeleen syvemmälle kohti länttä ja liittymään sotilasliitto Natoon. "Olen samaa mieltä, että Suomen länsiyhteys on tärkeä, mutta siitä olen eri mieltä, että Suomi ei tasapainottele lännen ja idän välissä. Suomi on selvästi hakeutunut Naton suuntaan", Tarkka kommentoi. Tarkan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa, vaikka sitä ei suoraan sanota. Tarkka kuvailee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tapahtuneen "radikaali muutos" syksyllä. "Selonteko määrittelee selvästi, että Suomen on tärkeää kehittää ja ylläpitää sitä yhteensopivuutta, joka Naton järjestelmien kanssa on jo saavutettu, ja huolehtia, että mikään ei tule estämään Nato-jäsenyyden toteuttamista siinä vaiheessa kun siinä lähdetään käytännössä etenemään", Tarkka kertoo. Tarkan mukaan dramaattinen muutos on tapahtunut kansan keskuudessa: Nato-jäsenyyden vastustus on romahtanut. Saksassa valitaan syksyllä liittokansleri Angela Merkelin seuraaja. Mikä merkitys tällä on Saksan ja Venäjän suhteisiin? Vihreiden ehdokas Annalena Baerbock on vaatinut kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschetilta selvempää Venäjä-linjaa ja Nordstream-hankkeen hylkäämistä. Todennäköisesti jompikumpi heistä on Saksan seuraava johtaja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue Krimin sodasta eli vuodesta 1856 lähtien Se tarkoittaa sitä, että Suomi ei saa rakentaa maakuntaan puolustuslaitteita tai varustuksia eikä viedä sinne sota-aseita. Myös merialueiden käyttöä on tiukasti rajattu. Historian aikana Ahvenanmaan puolueettomuus ja demilitarisointi ovat kuitenkin ajoittain murtuneet. Esimerkiksi sota-aikana saarelle vietiin aseita ja se joutui sotatoimien kohteeksi. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on perehtynyt Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseen asemaan. Tarkan mukaan Ahvenanmaan asema on jälleen muuttunut, kun Itämerellä sotilaallinen toiminta on lisääntynyt ja jännitys on kasvanut. Tarkan mukaan Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen merkitys on suurempi kuin yleensä luullaan. Suomessa ei ole juuri noteerattu sitä, että Ruotsi on kokenut Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseksi uhkaksi. Tarkka sanoo, että Ahvenanmaan puolueettomuus ei ole nykyaikanakaan itsestäänselvyys. Puolueettomuus ei voi säilyä ilman puolustavaa voimaa.

Ahvenamaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka. Talvisota päättyi 80 vuotta sitten - sotilaan tarina. Toimittaja Katariina Lahtonen. Miten torjua koronaviruksen aiheuttamaa talouskaaosta? Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA. Viranomaiasten toimet koronaepidemian johdosta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Pandemiapolitiikkaa. Johtaja Mika Aaltola, Ulkopoliittinen insitituutti ja Ylen ulkomaantoimittaja Paula Vilen, Washington. Korona työmarkkinoilla. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kolumni Tuukka Tervonen. Minä rakastan sotaa. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Jukka Vanninen, Seija Vaaherkumpu ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Maamme-kirjassa arvioidaan tuoreeltaan presidentinvaalien tulosta, vaalitaistelun rintamalinjoja ja kansan ja presidentti-instituution suhdetta. Mihin Suomi tarvitsee presidenttiä? Onko presidentti todellinen vallan käyttäjä, arvojohtaja vai kuninkaallisten korvike? Vieraina ovat kolumnisti ja politiikan kommentaattori Jukka Tarkka ja politiikan tutkija Mari K. Niemi Vaasan yliopistosta.

Länsi-Euroopan mielestä Venäjää hallitsee korruptoitunut rikollisjengi, joka harrastaa viime vuosisadan tykkivenepolitiikkaa ja jolle pitäisi opettaa demokratiaa. Venäläisten mielestä Länsi-Eurooppa on kasa turmeltuneita, perverssejä kulttuureita, jotka koko ajan yrittävät pilata ikuisen ja pyhän Äiti-Venäjän. Mihin Venäjä mahtaa olla menossa ja mihin Suomen ja Euroopan pitää varautua? Pitääkö Venäjää pelätä? Roman Schatzin vieraina ovat valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Takaako liittoutumattomuus parhaiten Suomen turvallisuuden? Valt.tri Jukka Tarkka ei tähän usko. Hänen mielestään uusi Venäjä on yhä vaarallisempi ja Suomi on turhaan tuudittautunut lähes YYA-sopimusta vastaavaan liittoutumattomuuteen. Oikeaan suuntaan on usein menty, mutta aina turhan myöhään ja epämääräisellä tavalla.

Tapahtuuko suomalaisessa politiikassa käänne parempaan hallitustunnustelija Juha Sipilän johdolla? Voiko liikkeenkohdon opeilla johtaa kokonaista valtiota? Mitä vasemmisto voi tehdä kannatuksensa palauttamiseksi, kun sen ohjelma sadan vuoden takaa on täysin toteutettu hyvinvointiyhteiskunnassa? Olisiko opittavaa kepulta, joka on noussut yhä uudelleen tuhkasta kukoistukseen, vaikka maatalous on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä. Sammuttiko tasavallan presidentti turvallisuuspoliittisen keskustelun ennen vaaleja vai miksi tästä aiheesta vaietaan? Kysymyksiä ja näkemyksiä isänmaan vaarallisesta tilanteesta ja ratkaisuvaihtoehdoista radiokeskustelussa. Terävä yhteiskuntakriitikko, tohtori Jukka Tarkka on toiminut itsekin politiikassa sittemmin hävinneen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana. Hän on tunnettu tietokirjailija ja Venäjän asiantuntija, jolla on taustaa myös EVAn johtajana kylmän sodan aikana, jolloin perustettiin elinkeinoelämän valtuuskunta puolustamaan markkinatalouden arvoja sosialismin varjossa.