Podcasts about ahvenanmaan

Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen heikkeneminen haastaa myös Ahvenanmaan erityisasemaa. Suomessa on kansalaisaloitteessa jo vaadittu Venäjän Maarianhaminan konsulaatin lakkauttamista. Konsulaatti valvoo Suomen ja Venäjän kahdenvälisen sopimuksen perusteella Ahvenanmaan demilitarisointia. Arvostelijoiden mukaan sopimus on vanhentunut. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoiden arviot, olisiko siitä irtautuminen ylipäätään kansainvälisoikeudellisesti mahdollista. Lisäksi ohjelmassa kysytään ahvenanmaalaisilta, mitä he ajattelevat asemastaan nyt. Osaa ahvenanmaalaisnuorista vapaaehtoinen varusmiespalvelus näyttää kiinnostavan aiempaa enemmän. Asevelvollisuudesta ahvenanmaalaiset on vapautettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Lisää merisodankäyntiä! Miltä sota Itämerellä näyttäisi? Ja Mitä meidän pitäisi tehdä Ahvenanmaalle? Millaisia eri tapoja on Ahvenanmaan kysymyksen hoitamiseen? Millainen voimatasapaino Itämerellä on? Mitkä olis tärkeitä alueita ja kohteita sodan aikana? Kaikkia näitä asioita avaa Corporal Frisk, jonka blogiin voit tutustua täällä: https://corporalfrisk.com/Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Jutellaan merisodankäynnistä! Kolme jaksoa tulosa Corporal Friskin kanssa, ensin lähdetään liikkeille perusteista. Suomi on vähän saari ja Itämeri on meidän talouden ja turvallisuuden näkökulmasta todella tärkeä. Millaista merisodankäynti on? Millaisia lainalaisuuksia siinä on ja mitä meidän maakrapujen tulisi ymmärtää? Mitä on merenherruus ja kuinka tärkeitä meret ovat strategisella tasalla? Puhutaan Itämeren tilanteesta ennen Ukrainan sodan alkua ja kysytään, että miltä merisodankäynti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä näyttäisi ja ovatko ns. meridronet eli miehittämättömät pinta-alukset tulleet jäädäkseen?Robin kävi myös miehistöstä aliupseeriksi kurssin taannoin, ja kertoo kokemuksiaan sieltä!Tulevissa jaksoissa Robinin kanssa syvennytään meidän omiin merivoimiin sekä Itämeren ja Ahvenanmaan tilanteeseen. Pysy kuulolla!Tutustu Robinin syväluotaavaan blogiin täällä: https://corporalfrisk.com/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Tässä jaksossa vieraanani on Jaakko, joka kertoo etiäisistään, intuitiostaan ja ufokokemuksistaan. Jaakon suvusta löytyy muitakin, joilla on ollut etiäisiä ja vahva intuitio. Sukututkimuksessa on selvinnyt myös mielenkiintoinen yhteys Ahvenanmaan noitavainoihin 1600-luvulla. Kiitos kun kuuntelet!

Tänään ihmettelimme Jäälin kunnan pikkujoulujen jälkivaikutuksia, puhuimme pseudokieltä nimeltä keravalainen meänkieli ja ajoimme Mitshubishi Charismalla Riihimäeltä Karhulaan. Lisäksi ihastelimme Ahvenanmaan kansallislaulua, joka soitetaan AINA Ahvenanmaan kuninkaan tanssiessa juhannussalon ympäri. Milla Sastamalasta voitti Tonnin Triplan ja mekin heräsimme koomasta ihmettelemään Rolling Stonesia, Beatlesia ja pirkanmaalaisia pikkurikollisia.

Komissio on ehdottanut, että ensi vuonna silakkaa ei saa kalastaa Suomen lähivesillä, eikä lohta merenkurkun ja Ahvenanmaan välillä. Onko tuo ehdotettu rajoitus kaikkien asiantuntijoiden mielestä järkevä? Mitä siitä kalastuselinkeinolle seuraa, jos nämä rajoitukset tulevat voimaan? Ja mihin suuntaan kalastuspolitiikka EU:ssa on muuten kehittymässä? Haastateltavana on elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella X:ssä eli entisessä twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kuinka Ahvenanmaasta tuli demilitarisoitu alue ja mitkä sopimukset Suomi on aikanaan allekirjoittanut? Mitä hyötyjä ja riskejä Ahvenanmaan militarisoinnilla olisi Suomen kannalta ja pitäisikö Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla lakkauttaa? Pitäisikö Suomeen sijoittaa Naton ydinaseita? Minkälainen Nato-maa Suomesta tulee ja edellyttääkö Suomen Nato-jäsenyys uutta lainsäädäntöä tulevalla vaalikaudella? Studiossa Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on nauhoitettu 5.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Konsulaatti (5:23) Kansainväliset sopimukset (10:32) Maailmantilanne (12:08) Demilitarisaatio (18:42) Eskalaatio (20:20) Historia ja tulevaisuus(28:28) Ahvenanmaan merkitys (33:42) Kansalaisyhteiskunta Venäjällä (38:46) Ukrainan sota (40:50) Ydinaseita Suomeen? (48:24) Suomen ulkopolitiikka (52:12) Nato ja lainsäädäntö (53:45) Koulukunnat (58:13) Ahvenanmaan erityisasema

Hallitustunnustelut lähtevät käyntiin, mitä on odotettavissa? Studiossa Ylen politiikan toimittaja Antti Pilke. Ahvenanmaan demilitarisoitu asema puntarissa. Vieraina valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka ja tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään uudessa tilanteessa Nato-maana. Vieraana Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala. Ranskan mellakat yltynevät taas, tänään selviää kiistellyn eläkeuudistuksen laillisuus. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Seksuaalivähemmistöt ahtaalla keskisen Afrikan maissa. Keniasta raportoi Afrikan kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Vinoraitamiehet valtaavat TV-ruudut, hernekeittoa hiihtäjille, brasilialainen liha pois ruokapöydistä, parasta ennen -tuotteita ruokakaupassa ja alkossa, leivän pitäisi olla leivän muotoinen, elävä ravinto pitää sähkölaskun pienenä, elossaolotodistus ihmetyttää, turhia tutkijoita ja asiantuntijoita, mummot ja papat ovat huipputyyppejä, idästä virtaa kylmää ilmaa, tehdään Turkit Ruotsille, Putinilla muistinmenetys, hiilineutraalit panssarivaunut, poliitikot on täysin sekaisin, lisää maalaisia eduskuntaan, metsien ja hoitoalan ennallistamisesta, pahoinvointia hyvinvointialueilla, epätoivoa sähkösopimusten takia, Ahvenanmaan sähköstä ei voitot valu veroparatiiseihin, kertokaa vasta sitten kun Olkiluoto on ihan oikeasti valmis. Toimittajana Airi Saastamoinen. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Tiaiset, mustarastaat ja muut tutut talvilinnut kokoontuvat taas ruokintapaikoille. Monilla maaseudun ja omakotialueiden pihoilla yksi runsaimmista siivekkäistä on pikkuvarpunen, kivikaupungin varpusen pikkuserkku. Pikkuvarpusen tuntee suklaanruskeasta päälaesta ja mustasta täplästä valkoisessa poskessa. Nykyään, kun pikkuvarpusia pesii koko Suomen eteläpuoliskossa ainakin neljännesmiljoona pariskuntaa, on vaikea uskoa, että vielä 50 vuotta sitten tämä lintu oli vain Ahvenanmaan ja kaakkoisrajan harvinaisuus. Pertti Koskimies on seurannut pikkuvarpusten ällistyttävää aluevaltausta idästä länteen siitä asti, kun ensimmäiset parit olivat vasta asettuneet Parikkalan ja Tohmajärven väliselle rajaseudulle. Nyt näitä lintuja on ainakin 250 kertaa niin paljon kuin Pertin nuoruudessa, talvisinkin pari miljoonaa yksilöä. Pikkuvarpunen on äärimmäinen menestyjä nykyaikana, jolloin lintulajeistamme jo puolet on punaisella listalla eli uhanalaisia tai uhanalaisiksi taantuvia.

Talouskeskustelu. Jääkö palkansaajille vain luu käteen palkankorotuksista? Miten valtio pystyy tulemaan vastaan ja maksamaan julkisen puolen palkankorotukset? Mukana keskustelussa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloustutkimus. Kongressivaltauksen tutkintakomitean julkiset kuulemistilaisuudet edustajainhuoneessa. Mikä on Donald Trumpin tulevaisuus? Toimittaja Juri von Bonsdorff, Washington. Ahvenanmaan itsehallinto juhlii, mutta pitäisikö saaren turvallisuutta vahvistaa epävarmoina aikoina? Tiina Björklund, Ahvenanmaa 100 -projektinjohtaja ja Lauri Karvonen, valtiotieteen emeritusprofessori, Åbo Akademi. Ulkomaanlehdet Italiasta. Toimittaja Jenna Vehviläinen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Jukka Vanninen ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiristänyt tilannetta myös Moldovassa, Transnistrian alueella. Puhelimessa Etyjin Moldovan kenttätoimiston varapäällikkö Antti Karttunen. Studiossa tutkija Katalyn Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja erikoistutkija Pertti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Ahvenanmaan demilitarisoitu asema puntarissa. Puhelimessa ahvenanmaalainen kansanedustaja Mats Löfström (rkp). Studiossa vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista ja valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.  Ulkomaanlehtikatsaus. Sara Saure, Ateena.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Nimipäiväonnittelut Saulille, suomalaiset - maailman onnellisin kansa, Putinille kiitos Suomen NATO-myönteisyydestä, Ahvenanmaan saaristossa tilaa uusille tulijoille, yhdistetään Ruotsi ja Suomi, kaikki pieneläkeläiset yhtykää, omaishoitajille ja sairaanhoitajille lisää palkkaa, kun hyvin toimeentuleva jää työttömäksi, ostakaa anopin asunto pakolaisille, mistä nuorelle ensimmäinen kesätyöpaikka, maatalous ei voi palata Kekkosen aikaan, akankanto ei saastuta, biokaasun puolesta, nykynuori ihmettelee nykynuorten käytöstä, pohdintaa Ukrainan kriisistä ja Putinin vallanhimon taustoista sekä kahdeksankymmentä kertaa siirrettyä aikaa. Toimittajana Airi Saastamoinen. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Koronakriisi ei ole ohi. Vieraana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd). Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen rooli nyt. Maarianhaminasta raportoi politiikan toimittaja Anniina Luotonen. Pääministeri Marin ja liittokansleri Scholz tapasivat. Suvi Turtiainen, Berliini. Venäjän asema kansainvälisissä järjestöissä ja sopimuksissa. Studiossa apulaisprof. Katri Pynnöniemi Aleksanteri-Instituutti ja ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittinen instituutti. Ulkomaanlehtikatsaus. Pasi Myöhänen, Lontoo. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Marija Skara, Anna Nevalainen ja Veikko Eromäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Yksinpurjehtija Jouni Koivuneva on ollut yli kuukauden merellä, kiertänyt Ahvenanmaan ja käynyt länsirannikolla Isokarissa ja Kylmäpihlajassa asti. Nyt hän on saapunut muutamaksi yöksi saaristomerelle Utöhön. Millaista on olla merellä yksin, mitä purjehtiessa ehtii tai haluaa pohtia? Millaisia elämyksiä purjehtiminen tarjoaa? Retkikaverina Utössä on Juha Laaksonen.

Satavuotista itsehallintoaan juhliva Ahvenanmaa on houkutellut koronan myötä saarille entistä enemmän mannersuomalaisia turisteja. Ahvenanmaan länsipuolella Eckerössä sijaitseva Degersandin leirintäalue pyrkii erottumaan kilpailijoistaan hyvällä ruualla.

7.34 Viro älähti Suomen rajojen koronamääräyksistä. Miten Suomi vastaa. Suomen Viron-suurlähettiläs Timo Kantola, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, keskustan Mikko Savola ja  Suomalais-virolaisen kauppakamarin puheenjohtaja, Sari Sopanen. 7.50 Ahvenanmaan itsehallinto täyttää vuoden kuluttua 100-vuotta, juhlallisuudet alkavat jo nyt. Puhelimessa juhlien projektijohtaja  Tiina Björklund.  8.11 Sosiaalisen median viestintä haukkaa yhä suuremman osan poliitikon ajasta. Keskustelemassa  professori Anu Koivunen Tampereen yliopistosta ja kansanedustajat Saara-Sofia Sirén kokoomuksesta ja Anna Kontula vasemmistoliitosta. 8.34 Itäisessä Australiassa kamppaillaan miljoonia hiiriä vastaan. Ne valtaavat kodit ja tuhoavat viljasadon. Haastattelussa Suomen Canberran-suurlähetystön päällikkö Satu Mattila-Budich ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Otso Huitu.  8.47 Naapuruusriidat vaativat rauhanvälittäjän taitoja, sanoo kolumnistimme konfliktin ratkaisun ammattilainen, sovittelija Miriam Attias. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Katariina Lahtonen ja Mikko Haapanen, tuottajana Marja Ala-Kokko.

Keväisen Rapakanaalin penkalle meidän kanssamme istuuntui onkivapoineen Jaron Tuomas Lähdesmäki. Autokauppiaana tunnetuksi tullut seinäjokelainen on kiinnostunut kiinteistösijoittamisesta mutta ei suostunut jakamaan vinkkejään julkisesti. Veppe sen sijaan paljastaa miten sillit liittyvät Ahvenanmaan vieraspelimatkaan ja Ollilla ei ole jäänyt Kuopiosta hyviä muistoja. Tervetuloa kuuntelemaan!

Porvoolaisen Nordic Nightmaren nyrkkeilyseuran ykkösnyrkki, Tomi Silvennoinen saa vastaansa tähänastisen ammattilaisuransa kovimman vastustajan, kun 25-vuotias porvoolaisnyrkkeilijä kohtaa Etelä-Afrikan ykkösnyrkkeilijän, 25-vuotiaan Brandon Thyssen Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Kymmenen eräiseksi kaavailtu ottelu käydään 13. helmikuuta. Kun Silvennoiselta kyseltiin kiinnostusta mahdollista ottelua kohtaa jo joulukuun alussa, ei porvoolaisnyrkkeilijän tarvinnut kauaa miettiä asiaa. – Sain tietää matsisuunnitelmista ennen Ahvenanmaan nyrkkeilyleirille menoani 6.12. Aloite tuli Thyssenin tallilta, Silvennoinen kertoo.

Pentti Linkola teki vuonna 1974 legendaarisen souturetken Ahvenanmaan ympäri. Retken pituudeksi tuli lähes 1000 km ja sen aikana hän havainnoi lintuja lähes tuhannelta paikalta. Panu ja Sanna- Mari Kunttu tekevät tämän saman retken nyt tänä kesänä meloen. Samalla he havainnoivat saariston ja sen linnuston muutoksia. Minna Pyykkö tapasi heidät lähtötunnelmissa Kemiönsaarella. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue Krimin sodasta eli vuodesta 1856 lähtien Se tarkoittaa sitä, että Suomi ei saa rakentaa maakuntaan puolustuslaitteita tai varustuksia eikä viedä sinne sota-aseita. Myös merialueiden käyttöä on tiukasti rajattu. Historian aikana Ahvenanmaan puolueettomuus ja demilitarisointi ovat kuitenkin ajoittain murtuneet. Esimerkiksi sota-aikana saarelle vietiin aseita ja se joutui sotatoimien kohteeksi. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on perehtynyt Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseen asemaan. Tarkan mukaan Ahvenanmaan asema on jälleen muuttunut, kun Itämerellä sotilaallinen toiminta on lisääntynyt ja jännitys on kasvanut. Tarkan mukaan Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen merkitys on suurempi kuin yleensä luullaan. Suomessa ei ole juuri noteerattu sitä, että Ruotsi on kokenut Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseksi uhkaksi. Tarkka sanoo, että Ahvenanmaan puolueettomuus ei ole nykyaikanakaan itsestäänselvyys. Puolueettomuus ei voi säilyä ilman puolustavaa voimaa.

Hernerokat tulille, pannarit uuniin ja NRJ päälle – se torstai täällä taas! Jannen viinin himoiset naapurit olivat tehneet vielä comebackin ovelle viikonlopun jälkeen! Jere taas heitti syksyn kovimman tuotteen suoraan roskiin. Mielessä myös Ahvenanmaan myynti, koirilta pöllitty laihdutuskuuri ja huippu-urheilijan safkakatastrofi!

Viikon starttiin radiobuffetin tarjoilee NRJ:n Aamu! Janne suoritti Blockfesteillä varsinaisen katoamistempun, kun mies veti "Lehmosen perinteiset"! Jere taas kertoi, kuinka sushijonossa mies ohitti mummot ja pariskunnat surutta, kunnes kotimatkan alkaessa karma kosti. Mielessä myös Ahvenanmaan myyminen, liian aikainen valmistautuminen ja viikkorahat!

Hattutemppu podcast on Hattrick onlinejalkapallomangeripeliin liittyvä podcast, jossa käsitellään Hattrickiin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Yhdennessätoista jaksossa tehdään yhteenveto Suomen aikuisten maajoukkueen karsinnoista ja käydään vähän läpi mitä niin sanotun välikauden aikana tapahtuu. Pieni kurkistus U20-vaaleihin ja U20-lohkoon. Puhutaan vähän Ahvenanmaan junioriakatemiaprojektista. Käydään todella kattavasti lävitse Wesqun Manchesterin ja Liverpoolin reissua sekä futista yleisestikin. Lopuksi jutustelua turnauksista ja varsinkin WP Cupista. 00:00 - 3:18 Alkusanat 3:18 - 7:43 Suomen aikuisten maajoukkueen karsintojen yhteenveto 7:43 - 14:21 Mitä Suomen aikuisten maajoukkue tekee välikaudella 14:22 - 18:16 Kiitokset Harrihauelle hienosta PPV-taipaleesta 18:28 - 21:03 Kokoonpanokokemuksista 21:23 - 33:47 U20-vaaleista ja -lohkosta 33:52 - 44:52 Ahvenanmaan junioriakatemiaprojektista 45:02 -1:36:52 Manchesterin ja Liverpoolin reissusta, linkki jonkun muun tekemään joukkueiden rahankäyttöihin liittyvään videoon https://video.news24.com/show/100724 1:36:52 - 1:51:32 Futiksesta yleisesti 1:51:52 - 1:56:52 Turnauksista ja varsinkin WP Cupista 1:56:52 --> Lopputurinat Palautetta ja ideoita pdocastiin liittyen voi lähettää HT-postilla Wesqu-nimimerkille, Suomen yleisellä foorumilla olevaan Hattutemppu Podcastin foorumipuuhun, ajankohtaisiin Suomen aikuisten maajoukkueen ottelupuihin tai podcastin sähköpostiosoitteeseen hattutemppupodcast@gmail.com

Pohjanmaan körttisotilaat käyvät Pyhää Sotaa. Valemedia jauhaa huhuja. Totta kuitenkin on, että Ruotsi miehittää Ahvenanmaan ja että venäläiset mustapaidat lähtevät Tampereelta Vaasaa valloittamaan. Varkaudessa järjestetään Huruslammen arpajaiset. Kymenlaaksossa syntyy käsite ”Kouvolan murhapiiri”. Mannerheim pitää kuuluisan ”Miekkavala”-puheensa sekä antaa ”Ammutaan paikalle”-ohjeensa. Ruusa Siven ammutaan Jämsässä, koska hän oli mädätyksen turmelema, mielenvikainen kverulantti, Verna Varén kirjoittaa päiväkirjaansa Orimattilan punaisesta terrorista. Samaan aikaan murhataan myös Nastolassa lukuisia siviilejä. Jääkärit palaavat Suomeen. Hans Kalm aloittaa toimintansa Kuhmalahdessa. Lahdessa vietetään punaisten sankarihautajaisia.

Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistyksen Pafin entinen toimitusjohtaja kiistää syyllistyneensä rahanpesuun.Syyttäjä vaatii Anders Ingvesille rangaist .. Lisää >> http://ift.tt/2BEki9h

Venäjä oli 1800-luvulla vielä laajeneva imperiumi, jonka talouskasvu oli hyvin voimakasta. Venäjän kehitys tarjosi monille suomalaisille upseereille ja teollisuusmiehille mahtavat menestymismahdollisuudet. Tähän nousukauteen pääsi mukaan myös Mannerheim, joka heikoista lähtökohdistaan huolimatta yleni lopulta kenraaliksi asti. Monia kieliä osannut Mannerheim sopi mainiosti tuon 1900-luvun alun vaatimuksiin. Professori Henrik Meinander sanoo, että Mannerheim ei luottanut Saksaan ja hän olisi halunnut sitoa Ruotsin Suomen turvallisuusratkaisuihin. Mannerheim olisi halunnut että Suomi ja Ruotsi olisivat yhdessä linnoittaneet Ahvenanmaan. Kun tästä ei tullut mitään, piti Suomen kääntyä Saksan puoleen. Mannerheimin elinikäinen toive oli bolshevismin murskaaminen. Historian paradokseja on se, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheim ei ollut mikään demokraatti vaan hän suhtautui epäluuloisesti parlamentaariseen demokratiaan. Toisaalta hän sai sotien välisenä pystyi luomaan vahvan auktoriteetin, koska hänellä oli vahva näkemys suursodan uhkasta ja osasi toimia myös poliitikkojen kanssa.

Parikymppinen lintuharrastaja Lasse J Laine sai viisikymmentä vuotta sitten idean lähteä tutkimaan, mitä lintuja Ahvenanmaalta löytyy talvisin. Siitä käynnistyivät vuosittaiset talvilintulaskennat, joiden avulla on saatu paljon tietoa linnuista ja voitu seurata Ahvenanmaan ja Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia. Minna Pyykkö tutkii Lasse J Laineen kanssa Ahvenanmaan karttaa ja juttelee näistä lintuhavainnoista ja muistoista vuosien varrelta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: lääkkeiden omavastuu, Ahvenanmaan malli, rannekkeet uimahallissa, suurten ikäluokkien varhaiskasvatus, ringette mm, katupartiot, naisrauha, vesisuonet, markka takaisin, urheilugaala,

Sen hän me kaikki muistamme jo koulun yhteiskuntaopin tunneilta, että Ahvenanmaa on itsehallintoalue, joka toimii hieman erilaisella logiikalla kuin manner-Suomi. Millainen on Ahvenanmaan taloudellinen asema, mitkä ovat sen voimatekijät? Miksi esimerkiksi työttömyys on Ahvenanmaalla selvästi alhaisempaa kuin muualla Suomessa? Entä millaiset rahavirrat kulkevat Ahvenanmaan ja manner-Suomen välillä?. Vieraina ovat Ahvenanmaan tuntijat tutkimuspäällikkö Jouko Kinnunen Ahvenanmaan tilasto- ja tutkimustoimistosta ja budjettineuvos Petri Syrjänen valtionvarainministeriöstä.

Moni luontoharrastaja tietää, että Ahvenanmaa on monipuolinen luontoretkikohde keväällä ja kesällä. Mutta millainen retkikohde Ahvenanmaa on talvella ja varsinkin lintujen kannalta? Kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa tietokirjailija, ornitologi Lasse J. Laine.