Podcasts about yhdysvaltoihin

Presidentti Trumpin tullitsunami sekoitti rahoitusmarkkinat huhtikuussa. Kurssit ovat kuitenkin elpyneet hämmästyttävän nopeasti. Mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Mistä löytyvät parhaat tuottomahdollisuudet? Vieläkö Yhdysvaltoihin uskaltaa sijoittaa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Belle Gunnes oli norjalaissyntyinen nainen, joka muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1881. Illinoisissa ja Indianassa asuessaan hänen ympärillään olevat ihmiset kuolivat yllättäen ja hänen omistamiaan kiinteistöjä tuhoutui tulipaloissa. Uskotaan, että vuosien 1884–1908 aikana hän houkutteli kymmeniä rikkaita miehiä seuranhakupalstojen avulla luokseen ja surmasi heidät vakuutusrahojen toivossa.Vuonna 1908 Belle kuoli tulipalossa, mutta siitä huolimatta näköhavaintoja hänestä saatiin vielä vuosikymmeniä tämän jälkeen.

Miltä kuulostaa, kun Yhdysvaltoihin myydyn animelisenssin mukana tulee vapaat kädet tehdä enkkudubbauksella melkein mitä vain? Tähän meille vastaa Ghost Stories, jonka virallinen englanninkielinen ääniraita korvaa japanilaisten kansantarujen kulttuurikontekstin täyslaidallisella jenkkiviittauksia, metahuumoria sekä äärimmäisen loukkaavaa ja räävitöntä dialogia. ----- 0:00 Alkuturinat 1:46 Ruoka-arviot: Kakashi-sipsit, Luffy-viinikumit ja Tanjiro-karkit 8:28 Ghost Stories - johdanto ja historiikki 11:10 Ghost Stories - synopsis ja alkuperäinen ääniraita 16:57 Ghost Stories - dubatun version muutokset 24:02 Ghost Stories - hauskaa vai ainoastaan loukkaavaa? 25:43 Ghost Stories - lokalisointiprosessista Red Bard: What Made the Ghost Stories Dub so Different Jatkoluettavaa: Oliko Ghost Stories sittenkään floppi Japanissa? 28:02 Ghost Stories - viattomampia vitsejä ja metatasoja 31:37 Ghost Stories - ei-niin-viattomia vitsejä 37:13 Ghost Stories - yhteenveto, osa 1 40:48 Digimon-sivuraide 41:24 Ghost Stories - yhteenveto, osa 2 43:58 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Kristitty nationalismi kerää kannattajia enenevästi Yhdysvalloissa keulakuvanaan republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump. Tutkimusten mukaan noin kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta kannattaa kristittyyn nationalismiin liitettyjä teemoja, kuten ydinajatusta siitä, että Yhdysvallat on kristitty valtio ja sen tulisi näkyä maan laeissa ja hallinnossa. Ohjelmassa kysytään kristittyyn nationalismiin perehtyneiltä yhdysvaltalaistutkijoilta, mitä kristitty nationalismi Yhdysvaltoihin oikein havittelee. Politiikantutkijan mukaan republikaanipuolue on muuttunut kristillisnationalistisia arvoja ja politiikkalinjauksia ajavaksi. Lisäksi selviää, millaisia kristityn nationalismin teemoja on sisäänkirjoitettu konservatiivisen ajatushautomon koostamaan Project 2025 -politiikkaohjelmaan. Siinä perinteiset perhearvot ovat keskiössä. Naisten asemaa se tutkijoiden mukaan heikentäisi miehiin nähden. Vaikka Trump on etäännyttänyt itsensä Project 2025 -suunnitelmasta, tutkijat pitävät sitä Trumpin voittaessa selvänä politiikkaohjeena. Synkimmän yhdysvaltalaistutkijan arvion mukaan Trumpin voitto merkitsisi Yhdysvaltoihin autoritaarisen teokratian syntymistä ja jäähyväisiä nykyisenlaiselle Yhdysvaltain demokratialle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tässä uutisjaksossa Milla, Jyri ja Pilvi käsittelevät jälleen tietosuojamaailman kuumimmat teet..siis uutiset. Aloitamme Uberin saamasta 290 miljoonan euron sakosta koskien tiedonsiirtoja Yhdysvaltoihin, jossa onkin melkoisen monta mielenkiintoista käännöstä ja mutkaa matkassa. Miten Uber päätyi käyttämään artiklaa 49 jatkuviin tiedonsiirtoihin ja miten CNIL ja Hollannin tietosuojaviranomainen näkevät, että tapauksessa olisi pitänyt toimia? Hollannin tietosuojaviranomainen tarjoilee myös mahtavan sivaltavia teetä roiskuttavia kommentteja, joista nautimme täysin rinnoin.   Seuraavaksi käsittelemme HUS:in tietojen urkintatapausta, jossa työntekijä ymmärtämättään mitä tietosuoja merkitsi (ymmärtääkö meistä kukaan? *David Beckhamin pää ilmestyy ruutuusi*: “be honest!”), tirskisteli yli 5000 ihmisen arkaluonteisia tietoja. Miten tällainen tilanne pääsee edes tapahtumaan? Mitä HUS olisi voinu tehdä paremmin, ettei näin olisi käynyt?   Kurkistamme myös hallituksen tietosuojaan liittyvien norminpurkutalkoiden etenemisen…öh…sangen mielenkiintoisella tavalla ja päädymme pohtimaan miten virkamiesvastuu ja psykologinen turvallisuus voivatkin olla tässä todelliset ongelmat rajoittavien normien sijaan.    Salamakierroksella käsittelemme mm. Tietosuojavaltuutetun vuosikertomusta, Elon Muskin uhmaikäismäistä taistelua Brasiliaa vastaan ja Ruotsissa annettuja Apteekki-sakkoja seurantatekniikoiden käytöstä. Ja Jyri ei käsittele salamakierrosta, koska Jyri putosi kyydistä kesken kaiken.   Ota mukava asento ja nauti teestä jonka sinulle ja viidelle muulle kuuntelijallemme tarjoili Suomen vähiten palkituin TietosuojaPod!     Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod! Linkit: Uberin sakot: https://www.cnil.fr/en/data-transfers-outside-eu-uber-fined-eu290-million   https://www.autoriteitpersoonsgegevens.nl/en/current/dutch-dpa-imposes-a-fine-of-290-million-euro-on-uber-because-of-transfers-of-drivers-data-to-the-us   https://www.linkedin.com/posts/jeroenterstegge_dutch-dpa-imposes-a-fine-of-290-million-euro-activity-7233764602386288640-ICsU?utm_source=share&utm_medium=member_desktop     HUS:in tirkistely: https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000010645221.html   TSV:n vuosikertomus: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutetun-toimiston-toimintakertomus-2023-tietosuojatyota-muuttuvassa-digitaalisessa-maailmassa    Elon Musk vs. Brasilia: https://www.theguardian.com/technology/article/2024/aug/31/x-offline-brazil-elon-musk   Apteekkisakot: https://www.imy.se/nyheter/sanktionsavgifter-mot-apoteket-och-apohem-for-overforing-av-personuppgifter-till-meta/

Onko demokraattien presidenttikisaan ilmoittautunut lisää mahdollisia ehdokkaita? Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu matkustaa tällä viikolla Yhdysvaltoihin. Paine saada tulitaukosopimus Hamasin kanssa aikaan on kova. Millaista tukea Yhdysvalloilta voi odottaa nyt? Keskustelemassa tutkija Antti Tarvainen Suomen Lähi-idän instituutin säätiö sekä johtaja Susanne Dahlgren Suomen Lähi-idän instituuttista. Mitä kertovat tuoreen työllisyysluvut? Löytääkö työ tekijänsä? Haastateltavana yliaktuaari Elina Pelkonen Tilastokeskukselta. Kuinka jaksaminen vaikuttaa urapolkuun? Millaisia muutoksia työmaailma tarvitsee, jotta ihmiset jaksaisivat töissään paremmin? Haastateltavana alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen Työ- ja elinkeinoministeriöst ja Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Monella loma on tullut loppuunsa, parhaat vinkit töihin paluuseen? Haastateltavana tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta. Juontajana Ilkka Lahti. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara.

Harva tietää, että rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa arkkitehti Alvar Aalto suunnittelemallaan Villa Mairean uima-altaalla. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit. Jyväskylän Aalto2-museossa on avattu usean skeittiaiheisen näyttelyn kokonaisuus The Pool. Näyttelyissä valotetaan skeittikulttuurin moninaisuutta ja lajin leikkauskohtia mm. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, elokuvaan ja musiikkiin. Millainen on ollut rullalautailun tie takapihoilta ja joutomailta olympialajiksi? Millaisena skeittikulttuuri elää tänä päivänä ja miten tämä poikkitaiteellinen laji on säilyttänyt katukulttuureille ominaisen kapinallisuutensa? Millaista sitkeyttä lajin harrastaminen vaatii Suomen kaltaisessa kylmässä maassa? Kulttuuriykkösessä tavataan kaikkien aikojen menestynein suomalainen skeittari Arto Saari, joka piipahti Havaijilta avaamaan valokuvanäyttelynsä Jyväskylässä. Keskustelussa ovat mukana Aalloilta asfaltille -näyttelyn kuraattori Juho Haavisto, HELride kollektiivin puheenjohtaja Anssi Paukkunen sekä Tampereen skeittiskenessä vaikuttava skeittari Heini Luotola. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Suomen tasavallan 13. presidentti on Alexander Stubb. Miten vaali-ilta meni, ja mitä on luvassa? Presidentinvaalien tulosta pohdiskelevat Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen sekä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen. Millaista ulkopolitiikkaa Stubbilta voidaan presidenttinä odottaa? Miten suhteita rakennetaan jatkossa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Muuttuuko Venäjä-suhde entistä jäisemmäksi?

Patrick "Pate" Kaukovallan vuosi 2023 oli ikimuistoinen. Siirtyminen ammattilaiseksi, heti ammattilaisturnausvoitto ja osaksi Davis Cup -joukkueen historiallisia saavutuksia. Kaukovallalla on huippujunioritausta ja hän kuului Jarkko Nieminen Akatemiaan yhdessä mm. Emil Ruusuvuoren kanssa. Tie ei vienyt saman tien ammattilaiskentille, vaan Kaukovalta suuntasi yliopistotenniksen pariin Yhdysvaltoihin pelaamaan ja opiskelemaan henkistä valmennusta. Sukella Kaukovallan mielenkiintoiseen tarinaan, agendalla on: - Kuka on Patrick Kaukovalta? Nuoruuden liikunta- ja tennismuistot - Tarinaa yliopistotenniksen maailmasta Yhdysvalloissa - Paluu Suomeen: mitä tehdä? - Henkinen valmennus - Siirtyminen ammattilaiseksi 24-vuotiaana; unohtumaton aloitus

Mitä mieltä eduskunnassa ollaan Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta? Haastateltavana kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Tytti Tuppurainen (sd.). Onko Venäjä reagoinut Suomen ja Usan välien lähentymiseen? Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen  Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimus - mikä se on ja miksi se tehdään? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Gazan internet- ja puhelinyhteydet koko ajan poikki. Mistä on kysymys? Haastatetaltavana tutkimusjohtaja Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Satu Heikkilä ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Ovatko Gazan tapahtumat muuttaneet suhdettamme palestiinalaisiin ja israelilaisiin muuttunut länsimaissa, varsinkin Suomessa? Tunteet ovat pinnassa, myös kannattajien joukoissa. Ruotsin NATO-juna etenee, kun Turkki nosti jalan jarrupolkimelta. Suomella on omakohtaista kokemusta Ruotsin sotilasmahdissa. Vuonna 1809 rakkaat länsinaapurimme juoksivat karkuun niin lujaa, että venäläiset rauhantunnustelijat saivat heidät kiinni vasta Umajassa. Petteri Orposta tulee pian kaikkien aikojen siltarumpupoliitikko. Vähintään neljä miljardia euroa maksava, vartin nykyistä nopeampi junayhteys Turusta Helsinkiin sai 460 miljoonan euron rahoituksen ensivaiheeseensa.
Mitä muuta rahalla voisi tehdä? Itärannikon voisi yhdistää Kotkaan asti. Tai Norjaan voisi rakentaa junayhteyden. Tai sitten voisi rakentaa nopean radan vain Turusta Helsinkiin. USA:n talous jaksaa yllättää. Maan talous kasvoi 4,9 prosenttia kolmannella kvartaalilla verrattuna viime vuoteen. Inflaatio laski 3,7 prosenttiin. Mistä on kyse? Toiko Kiinan-vastaiset taloustappelut tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin?

Mikä olisi Mika Aaltolan ulkopoliittinen linja presidenttinä? Minkälaiset suhteet Aaltola muodostaisi Yhdysvaltoihin ja mikä on hänen kantansa Euroopan unioniin? Mitä Mika Aaltola ajattelee puolueista ja mitä hän pitää Suomen isoimpina sisäisinä ongelmina? Studiossa presidenttiehdokas Mika Aatola. Jakso on kuvattu 17.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdysvallat (3:36) Joe Biden (7:23) Ukrainan sota (17:05) EU:n rooli (20:43) Aaltolan verkostot (23:14) EU:n integraatio (28:55) Kotimainen tuotanto (33:35) Sisäinen turvallisuus (43:23) Presidentti ja sisäpolitiikka (47:05) Puolueet (50:36) Aaltolan neuvonantajat (52:46) Martti Ahtisaari (56:50) Identiteettipolitiikka

Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta. Sopimuksen sanotaan poistavan kaikki esteet maiden väliseltä sotilasyhteistyöltä. DCA-sopimuksen merkitystä kuvaa, että sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa saattaa vaatia kaksi kolmasosaa äänistä, mitä esimerkiksi Nato-jäsenyys ei vaatinut. Poistaako Suomi lainsäädännölliset esteet ydinaseiden sijoittamiselta Suomen maaperälle? Annetaanko Yhdysvaltojen sotilasjoukoille mahdollisuus käyttää lentokenttiä, satamia ja puolustusvoimien harjoitusalueita? Käsitelläänkö yhdysvaltalaissotilaiden mahdolliset rikokset suomalaisissa vai amerikkalaisissa tuomioistuimissa? Joutuuko Suomi sopimuksen myötä luovuttamaan tuomivaltaa Yhdysvaltoihin? Suomen ja Yhdysvaltain välisestä DCA-sopimuksesta keskustelevat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa puhutaan yrittämisestä ulkomailla erityisesti Aasiassa ja Singaporessa. Vieraana asiasta keskustelussa on monikertainen yrittäjä ja Singaporen asukas Viivi Avellán. Jaksossa Viivi avaa myös omia kokemuksiaan yrittämisestä Singaporessa ja kertoo mitä oppeja matkan varrelta on tarttunut mukaan. RAHA-ASIAA podcast jää tämän jakson myötä kesätauolle ☀️ Tässä jaksossa opit: Miten Viivi päätyi Singaporeen? Pelottiko uuden yrityksen perustaminen Viiviä? Millaisia haasteita Viivi on kohdannut ulkomailla yrittämisessä? Millaisia valmisteluita yrittäjän kannattaa tehdä ennen ulkomaille lähtöä? Mistä ulkomaille yrittäjäksi aikova voi hankkia tietoa? Millainen merkitys verkostoitumisella on yrittämisessä? Millaisia kielimuurihaasteita Viivi on Singaporessa kohdannut? Miksi Viivi on muuttamassa Yhdysvaltoihin? Mitä vinkkejä Viivi antaa ulkomaille yrittäjäksi haluavalle?  Jaksossa mainitut: Viilee solutions https://www.viileesolutions.com Muuta: Viivin LinkedIn https://www.linkedin.com/in/viivia/ Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram https://www.instagram.com/rahaasiaa_podcast/ RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram https://www.instagram.com/asuntoasiaa.fi/ #yrittäjyys #yrittäjyysulkomailla #yrittäminen #yrittäjä #yrittäjäulkomailla #yritys #talous #suomalaisetulkomailla #suomiulkomailla #businessfinland #viiviavellan #innovationhome #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen 

Yhdysvalloissa Pohjois-Dakotasta tuli huhtikuun lopussa neljästoista abortin kieltänyt osavaltio. Aborttikiellot mahdollistuivat sen jälkeen, kun korkein oikeus kumosi perustuslaillisen aborttioikeuden viime kesänä. Nyt miljoonilla naisilla ei ole pääsyä lisääntymisterveydenhoitoon. Ohjelmassa haastateltavat asiantuntijat puhuvat jo ihmisoikeus- ja kansanterveyskriisistä Yhdysvalloissa. Demokraatit toivovat aborttikysymyksen siivittävän heitä ensi vuoden vaaleissa. Aborttikiistely on läikkynyt myös Atlantin yli: ohjelmassa kuullaan raportti Skotlannista. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä jaksossa vieraanamme on Maria Friström eli Instagramista tuttu @marialovesrealestate. Miten mahdoton voi olla mahdollista? Mistä Maria on ammentanut hullun rohkeuden siihen, että on heittäytynyt työskentelemään neljällä eri mantereella, aloittamaan asuntosijoittamisen, gryndaamisen ja paljon muuta? Keskustelemme oikeiden kysymysten tärkeydestä elämän käännekohdissa, rohkeuden merkityksestä elämissämme sekä oman perspektiivinen muuttamisen vaikutuksista. Maria avaa myös sitä miksi Marian sielu vetää aina rapakon taa eli Yhdysvaltoihin. Mikä amerikkalaisuudessa on ihanaa? Millaista on operoida korkeiden tavoitteiden maailmassa? Voiko olla tyytyväinen, vaikka menee eteenpäin tai mennä eteenpäin, vaikka on tyytyväinen? Jaksossa Maria paljastaa oman mindset työnsä tärkeimpiä harjoituksia, joilla hän on päässyt linjaan tulevaisuuden minänsä kanssa. Tämä jakso käsittelee itsensä kehittämisen teemoja monesta eri näkökulmasta. Yhdestä asiasta olemme kaikki yhtämieltä ; elämä on suurenmoinen matka, jossa ei voi tulla valmiiksi. Siitä voi silti oppia nauttimaan, kaikkine väreineen. Jaksossa mainitaan seuraavat kirjat: Simon Sinek: Start with why Bob Burg and John D. Mann: The Go-Giver, by Jason Drees: Do the Impossible: Unlock Your Full Potential with the Power of Mindset ⁠Maria Friströmin Instagram⁠: https://www.instagram.com/marialovesrealestate/

Vuonna 1977 elokuvaohjaaja Roman Polański raiskasi 13-vuotiaan tytön nimeltä Samantha "Sam" Gailey. Tästä seurasivat oikeustoimet, joiden seurauksena Roman karkasi lopulta Ranskaan vältelläkseen tuomiotaan, eikä hän ole palannut Yhdysvaltoihin sen koommin.  Mutta kuka on tarinasta usein ulosjätetty Sam, josta käytettiin mediassa pitkään pelkästään nimeä "the girl"? Miltä tuntuu olla satutettu teini keskellä Hollywoodin sensaatiomaisinta oikeusjupakkaa? Entä miten Sam petettiin niin täydellisesti, että hänestä alkoi tuntua, että hänellä oli enemmän yhteistä oman raiskaajansa kanssa, kuin niiden ihmisten, joiden olisi pitänyt suojella häntä? Miten raiskatusta 13-vuotiaasta tulee median silmissä "huono uhri"?  Jakson toinen osa julkaistaan viikon päästä.  *  Linkkejä seksuaalista väkivaltaa kohdanneelle:  Samin kirje: https://slate.com/human-interest/2014/02/samantha-geimer-to-dylan-farrow-and-other-victims-the-only-thing-you-have-to-do-is-heal.html  Tukea:  https://tukinainen.fi/  https://www.seritatyo.fi/  https://nettiturvakoti.fi/  https://nuortenexit.fi/  https://loistosetlementti.fi/sua-varten-somessa/  https://www.seksuaalivakivalta.fi/hae-apua/jos-olet-uhri/  https://suomendelfins.fi/  Löydä Tyttöjen ja Poikien Talot lähellä itseäsi: https://setlementti.fi/toiminta/lapsi-ja-nuorisotyo/tyttojen-ja-poikien-talot-ja-tuvat/ *  Linkkejä omasta seksuaalikäyttäytymisestä huolestuneelle:  https://www.seritatyo.fi/  https://www.seksuaalivakivalta.fi/hae-apua/jos-olet-tekija/  https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lapsiin-kohdistuvan-seksuaalisen-kiinnostuksen-omahoito-ohjelma  https://serie.fi/  *  Linkkejä rikoksesta tuomitun läheiselle:  https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/olisi-ollut-mieluummin-vaikka-murha-laheisen-seksuaalirikos-vaikea-paikka-kuinka-tukea  https://www.krits.fi/tietoa/oppaat-ja-kasikirjat/

Riihimäen Robotiikkakampus lähettää kaksi joukkuetta VEX-robotiikan MM-kilpailuihin Dallasiin Yhdysvaltoihin ensi viikolla. Robotiikkakampuksen kehittämisjohtaja Esa Santakallio kertoi torstaina Radio Voimalla matkaan lähtevistä joukkueista, valmistautumisesta ja esimerkiksi siitä, miten robotiikka voi Riihimäellä olla osa oppimispolkua jo päiväkodista alkaen. Kuuntele koko haastattelu:

Hallitustunnustelut lähtevät käyntiin, mitä on odotettavissa? Studiossa Ylen politiikan toimittaja Antti Pilke. Ahvenanmaan demilitarisoitu asema puntarissa. Vieraina valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka ja tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään uudessa tilanteessa Nato-maana. Vieraana Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala. Ranskan mellakat yltynevät taas, tänään selviää kiistellyn eläkeuudistuksen laillisuus. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Seksuaalivähemmistöt ahtaalla keskisen Afrikan maissa. Keniasta raportoi Afrikan kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Digitalisaatio on harpannut viime vuosikymmeninä eteenpäin nopeasti. Digijättien valta on tänä aikana kasvanut suuriin mittoihin, ja viime vuosina Euroopan unioni on alkanut suitsimaan digijättien valtaa. Digitalisaatiosta ja datataloudesta puhe kääntyy yleisemmin Yhdysvaltoihin, Kiinaan sekä Euroopan unioniin. Miten näiden maiden käsitykset eroavat datataloudesta? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja datatalous pitää sisällään Suomelle ja Euroopalle? Miten eurooppalainen arvopohja toteutuu datataloudessa? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta vuoden ensimmäisessä Euroopan Suunnassa, vieraina asiaa valottamassa ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Tuuliainen ja Sitran Reilu datatalous -teemajohtaja Kristo Lehtonen. Jakson juontaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Totti Sivonen, tuotannosta vastaa Pekko Korvuo. Jakso on toteutettu EU:n tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Putin puhuu kansakunnantilasta - mikä on Putinin asema sisäpolitiikassa ja kestääkö Venäjän talous? Keskustelemassa tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittinen instituuttista sekä vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Bofitista.  Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili Kiovassa tiistaina. Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta.  Nouseeko Itä-Euroopan maiden merkitys? Millaiset ovat niiden suhteet Yhdysvaltoihin? Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Puolan vierailua ja Itä-Euroopan maita analysoivat tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista sekä valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssänen Turun yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.  

Jos saan veikata, et ole kuullutkaan Nordhealthista. Eivät ole useimmat suomalaiset SaaS-asiantuntijat, VC:t tai analyytikotkaan. Kuitenkin Nordhealth on yksi menestyksekkäimmistä suomalaista SaaS-yrityksistä yli 400 työntekijällä. Nordhealth on listattu Oslon pörssiin ja sai listautumisen yhteydessä 120 miljoonaa rahoitusta. Kun tapasin perustajan Janne Huttusen joitakin vuosia sitten, oli firman nimi vielä Finnish Net Solutions. “Kysyin mitä puuhaatte?” Sain vastaukseksi “Eläinlääkäreille toiminnanohjausta”. Aika nicheä, ajattelin. Ja juuri siksi et olekaan firmasta kuullut, mutta eläinlääkärit ovat. Tarina alkaa marraskuusta 2001 kun aikaisemmin freelance-yhteistyötä tehneet Janne Huttunen ja kolmekymmentä vuotta vanhempi Paavo Tuovinen päättävät perustaa firman ja tehdä kotisivuja asiakkaille. Samalla liikeidealla taisi tuolloin aloittaa satoja yrityksiä. Matkan varrella tehtiin yhtä jos toista, asiakkaiden ongelmia ratkaisten. Tarjottiin vaikkapa Pohjois-Savossa nettiyhteyksiä Wifin yli. Eräässä projektissa piti sitten integroida verkkosivut eläinlääkärisoftaan, ja mentiin siis juttelemaan softan tekijän kanssa kuinka integraatio saataisiin tehtyä. Softan tekijällä alkoi eläkeikä lähestyä, ja kahvia juodessa tuli kysyttyä, haluaisiko tekijä ehkä myydä softan. Ja näin sattumalta löytyi tulevaisuuden fokus. Softasta tehtiin webbiversio ja sitä lähdettiin kauppaamaan toistuvaislaskutuksen toivossa. SaaSista ei vielä osattu puhua. Vuosien työllä saatiin Suomi valloitettua ja kansainvälistyminen aloitettiin Virosta. Ei tainnut olla konsultteja neuvomassa. Mutta pieni niche on juurikin tarinan juoni. Tiukka fokus helpottaa asiakashankintaa kun tiedetään missä halutaan olla esillä. Virossa opittiin kansainvälistymistä ja sitä jatkettiin Ruotsiin, UK:hon, Italiaan, Espanjaan ja nyt jo menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin, tulorahoituksen turvin. Nettisivubusineksistä luovuttiin vasta 2018. Kun Paavo Tuovisella alkoi vuorostaan eläkeikä häämöttämään, sai Janne kiinnostavan puhelun, ja samalla löytyi uusi vetäjä ja pääomistaja. Paavo pääsi irtautumaan, ja Janne löysi uudeksi yhtiökumppaniksi Charles MacBainin. Nyt oltiin jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymisessä, ja uuden pääomistajan myötä vauhti vain kasvoi. Lähdettiin listautumaan ja hakemaan rahoitusta kasvua kiihdyttämään. Ja tulosta näyttää syntyvän. Nyt tiedät lyhyen version, mutta varsinaiset tarinan opit ja menestyksen salaisuudet saat kuuntelemalla koko podcast-haastattelun YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/nordhealtin-tie-kotisivupajasta-oslon-porssiin-vieraana-janne-huttunen-vuoden-ohjelmistoyrittaja-2022 Seuraa Janne Huttunen https://www.linkedin.com/in/jannehuttunen/ Nordhealth https://nordhealth.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön. Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi.

Ilmastovaroitus-jaksossa vastataan kuulijakysymyksiin. Mitä konkreettista voimme tehdä hillitäksemme ilmastonmuutosta? Mikä merkitys suomalaisten tekemisillä on oikeasti esimerkiksi Kiinaan, Intiaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna? Onko ilmastodenialisteista uhkaa kokonaisuutta ajatellen? Studiossa työelämäprofessori Jouni Keronen, avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Täällähän on ihan kamalaa, puuskahtaa Yhdysvaltoihin muuttanut toimittaja Erkka Mikkonen. Ylen entinen Venäjän-kirjeenvaihtaja opiskelee nyt yliopistossa Kaliforniassa ja sanoo olevansa järkyttynyt siitä, miten selvästi huono-osaisuus näkyy Los Angelesissa. Vuoden viimeisessä jaksossa vastataan yleisön kysymyksiin. Moni haluaa kuulla Erkalta, miltä maailma näyttää Moskovan vuosien jälkeen. Erkan lisäksi mukana ovat podcastin vakioäänet Iida Tikka Yhdysvalloista ja Suvi Turtiainen Saksasta. Jenny käy läpi kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Yhdysvaltain vaaliasetelmista ja Euroopan tasapainoilusta sodan naapurissa. Entä miten säilyttää usko toimittajan työhön aikana, jolloin disinformaatio imee ihmisiä pauloihinsa? Mikä on absurdein tilanne, jossa kukin on ulkomaankirjeenvaihtajana ollut? Iida oli joutua tšetšeenitaistelijan vaimoksi ja Jenny muistelee puun takana piileskellyttä varjostajaansa. Lopussa kukin saa esittää yllätyskysymyksen (paitsi Suvi, jonka liittokansleri Olaf Scholzia koskeva kysymys leikkaantui editointivaiheessa pois, koska kellään ei ollut aiheesta mitään sanottavaa). Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tämän kertaisessa jaksossa matkustetaan jälleen Yhdysvaltoihin, Etelä-Carolinan osavaltioon. 25 huhtikuuta vuonna 2009 17-vuotias Brittanee Drexel katosi kevätlomareissullaan Myrtle Beachiltä kävellessään ystäviensä hotellilta takaisin omalle hotellilleen. Tapaus on saanut vuosien aikana erikoisia vihjeitä ja käänteitä, esimerkiksi kun vuonna 2016 eräs vanki väitti nähneensä Brittaneen elossa vielä tämän katoamisenkin jälkeen. Kuka puhui totta ja kuka valehteli, ja ennen kaikkea, missä Brittanee oli? Tapaus saatiin vihdoin päätökseen vuoden 2022 lopulla.  Kirjasuosituksena jaksossa Agatha Christie - Eikä yksikään pelastunut -kirja. Jos et ole vielä kokeillut Nextorya, saat käyttöösi extra pitkän 45 päivän kokeilujakson osoitteessa nextory.fi/pilvi Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Murder_of_Brittanee_Drexel https://people.com/crime/killer-confesses-kidnapping-killing-brittanee-drexel-on-spring-break/ https://people.com/crime/brittanee-drexel-advances-gps-technology-cracked-murder-case/ https://abcnews.go.com/US/darkest-night-13-year-long-investigation-murder-missing/story?id=91383422 https://www.live5news.com/2022/11/01/newly-released-documents-show-brittanee-drexels-last-text-before-disappearing/ https://www.wmbfnews.com/2022/10/21/murrells-inlet-church-hosts-ceremony-honoring-brittanee-drexel/ https://www.wmbfnews.com/2022/11/03/documents-nose-ring-contact-lens-hair-found-scene-brittanee-drexels-remains/ https://www.burroughsfh.com/obituary/Brittanee-Drexel https://www.live5news.com/2022/05/17/family-hopes-answers-after-suspect-drexel-case-person-interest-crystal-soles-disappearance-arrested/ https://gabnewsonline.com/crystal-soles-has-been-missing-for-more-than-years-p4628-225.htm https://someonesawsomething.wordpress.com/2020/05/02/disappeared-without-a-trace-where-is-crystal-gail-soles/ https://dailynationtoday.com/the-mystery-of-missing-mother-crystal-soles-who-disappeared-in-2005-could-be-cracked-after-brittanee-drexels-update-family-hopes/ https://www.dailymail.co.uk/news/article-2102380/Was-Brittanee-Drexel-captured-sex-offender-Police-link-convicted-rapist-Raymond-Moody-mysterious-cold-case-student-disappeared-Spring-Break.html https://www.foxnews.com/us/brittanee-drexel-teen-who-vanished-in-2009-was-raped-shot-eaten-by-alligators-fbi-says https://www.ranker.com/list/brittanee-drexel-case/patrick-thornton https://storiesoftheunsolved.com/2018/11/22/the-disappearance-of-brittanee-drexel/

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee syömishäiriöistä Kristiina Katajikon kanssa. Kristiina sairastui 16-vuotiaana anoreksiaan ja sen jälkeen sairaus muuttui bulimiaksi, kun hän lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Kristiina Katajikko muutti lukion jälkeen Ruotsiin ja taisteli täällä yksin sairauttaan vastaan, kunnes pääsi lopulta toimivaan ja pitkään terapiaan. Ennen sitä syömishäiriö ohjasi hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti hetki hetkeltä. Syömishäiriöistä parantumiseen meni häneltä kymmenen vuotta. "Syömishäiriö on pahojen ajatusten kehä. Se että kaikki ajatukset, kaikki voimat, kaikki energia menee syömisen ja syömättömyyden ajattelemiseen." Kristiina Katajikko Kristiina Katajikko on lukenut vuosikymmenten jälkeen nuoruusvuosiensa päiväkirjojaan ja kertoo, että kirjoituksista paistaa läpi itseinho. Hän piilotteli syömishäiriötään ja piti sitä omana ongelmanaan, josta ei halunnut kertoa kenellekään. Hän eli kaksoiselämää ikään kuin sairautta ei olisi ollut olemassakaan.Kristiina Katajikko haluaa omalla kertomuksellaan viestiä, että syömishäiriöstä voi parantua. Itselleen hän on vihainen siitä, että antoi sairaudelle niin monta vuotta nuoruudestaan.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Yhdysvaltain välivaalien suurin yllätys on, että republikaanien mainostama punainen aalto näyttää jääneen tulematta. Asiantuntija sanoo myös, että ex-presidentti Donald Trump ei näytäkään olevan sellainen kuninkaantekijä kuin ajateltiin. Mitä tulos tarkoittaa Trumpin presidenttiaikeille? Vaalitulosta analysoivat Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku ja Yhdysvaltoihin erikoistunut politiikan tutkija Anna Kronlund. Ohjelmassa kysytään myös, millaista Trumpin tukemien vaalikieltäjien menestys oli ja miten äänestäjät suhtautuivat vaalivilppiväitteisiin. Onnistuivatko republikaanit ratsastamaan laukkaavalla inflaatiolla? Rakoileeko Yhdysvaltain tuki Ukrainalle? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa Panu ja Pilvi pääsevät keskustelemaan Leena Kuusniemen kanssa siitä, millaisia vaatimuksia lasten tietosuojalle on eri maailman kolkissa aina Yhdysvalloista ja Brasiliasta Australiaan ja Aasiaan. Pohdimme myös, miten näiden toisistaan poikkeavien lakien joukossa pystyy rakentamaan lapsille suunnattuja globaaleja digitaalisia palveluita. Onko se edes mahdollista? Yllätykseksemme saamme huomata, että lasten tietosuojan näkökulmasta tuttu ja turvallinen GDPR ei olekaan tiukimmassa päässä. Hyppää mukaan kannelle, laiva lähtee pian! Sivuamme myös nauhoitusta edeltävällä viikolla julkaistua Executive Orderia (Executive Order on Enhancing Safeguards for United States Signal Intelligence Activities) joka on uusi yritys mahdollistaa lainmukaisia henkilötietojen siirtoja Yhdysvaltoihin. Kuulemme myös viimeiset kuulumiset Nordic Privacy Forumista.   Leena Kuusniemi on teknologiajuristi, ICTLC Finlandin Managing Director sekä Visiting Fellow Maastrichtin Yliopison European Centre on Privacy and Cybersecurity:ssa. Hän on myös ollut mukana monissa EU komission työryhmissä ja hän on työskennellyt aikaisemmin mm. Nokialla ja Rovio Enterteinmentillä.  Executive Order on Enhancing Safeguards for United States Signal Intelligence Activities: https://www.whitehouse.gov/briefing-room/presidential-actions/2022/10/07/executive-order-on-enhancing-safeguards-for-united-states-signals-intelligence-activities/   Children's Online Privacy Protection Rule ("COPPA"): https://www.ftc.gov/legal-library/browse/rules/childrens-online-privacy-protection-rule-coppa Brazilian General Data Protection Law (LGPD, English translation): https://iapp.org/resources/article/brazilian-data-protection-law-lgpd-english-translation/ ICO Children and the UK GDPR: https://ico.org.uk/for-organisations/guide-to-data-protection/guide-to-the-general-data-protection-regulation-gdpr/children-and-the-uk-gdpr/ OAIC, Australia, Children and young people: https://www.oaic.gov.au/privacy/your-privacy-rights/children-and-young-people Nothing to Kid About – Children's Data Under the New Data Protection Bill: https://www.ijlt.in/post/nothing-to-kid-about-children-s-data-under-the-new-data-protection-bill  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

New Mexicon osavaltioon, Albuquerquen kaupunkiin Yhdysvaltoihin sijoittuvat Breaking Bad (2008–2013) ja Better Call Saul (2015–2022) ovat kaksi tv-sarjaa, joista rakentuu kokonaisuus. Tätä Vince Gilliganin (s.1967) luomusta voi jo nyt pitää yhtenä tv-sarjatuotannon peruskivistä. Esseessään Breaking Badin kiero materialismi Antti Arnkil kirjoittaa "Gilliganin Amerikassa rahan ja vallan keskittymät vetävät piiriinsä niiden armoilla olevat ihmisparat." Kulttuuriykkösessä kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil ja kirjailija Iida Sofia Hirvonen keskustelevat JP Pulkkisen kanssa.

Tyyni Kalervo ja sadattuhannet muut suomalaiset etsivät parempaa elämää Yhdysvalloista 1800-1900-luvuilla. Rautahermoinen Tyyni pisti newyorkilaisessa baarissaan kuriin niin merimiehet kuin huumekauppiaat. Mutta entä ne muut amerikansuomalaiset - millainen oli heidän kohtalonsa, ja mitä yhteistä heillä on tämän päivän maahanmuuttajiien kanssa? Jaksossa käytettyjä lähteitä: Luukka, Teemu: New Yorkin Uhmatar Kero, Reino: Suureen länteen - Siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan Koivukangas, Olavi: Siirtolaisuushuumoria osa 1 Stammeier, Jenni: Suomalaiset junapummit - Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla Siirtolaisuusinstituutin arkisto Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.

Yhdysvaltalainen Kimberley Poskela (Gowdy) eksyi Heinolaan opiskelijavaihdossa 16-vuotiaana. Vaihto-oppilasvuoden jälkeen Kimberleyn oli jätettävä heinolalainen poikaystävä Juha taakseen ja palattava Yhdysvaltoihin. Nuori pari ei ollut yhteyksissä toisiinsa 18 vuoteen, kunnes Kimberley sattui matkustamaan Suomeen hiihtolomalla vuonna 2018. Neljä kuukautta myöhemmin olikin jo aika muuttaa Suomeen. Tämän tarinan myötä syntyi kaksi lasta sekä haamuleipomo, joka myy herkkuja erikoisella tavalla. Leidi Pipari vieraili Radio Voiman iltapäivässä Ali Elkharamin vieraana. Leidi Pipari netissä

Missä ovat suurvaltapolitiikan kuumat polttopisteet ja mitkä historialliset tekijät ovat johtaneet nykyiseen maailmanjärjestykseen? Minkälaiset suhteet Suomella on Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään ja miltä näyttää uusi 2020-luvun maailmanjärjestys? Voiko Suomi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan? Studiossa diplomaatti ja Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi sekä entinen ulkoministeri Timo Soini. Jakso on nauhoitettu 9.8.2022. (0:00) Katsaus maailmanpolitiikkaan (4:11) Globalisaatio (6:37) Historiallinen maailmanjärjestys (9:37) Westfalenin rauha (11:18) Tasavaltalaisuus ja YYA (14:26) Suomi ja suurvallat (18:23) Demokraatit ja republikaanit (19:55) Suomi ja NATO (26:18) Euroopan unioni (34:37) Rahavalta ja mediavalta (36:06) Suomen integraatio länteen (38:26) Politiikka Suomessa (47:17) Poliittinen keskusta (49:35) Median diversiteetti (51:30) Suomen suurvaltasuhteet (59:49) Uskonto

Mitä kansainvälisille areenoille pääseminen merkitsee kirjailijalle? Miten kirjailija ottaa kansainvälisen yleisön huomioon kirjoittaessaan? Miksi trilogiat ovat juuri nyt niin suosittuja? Martta Kaukosen esikoisen esikoisen Terapiassa (2021) käännösoikeudet myytiin nopeasti 12 maahan, myös Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, joka on harvinaista. Jatko-osa on jo tekeillä. Kaukosen toinen romaani, itsenäinen teos Sinun varjossasi, ilmestyi heinäkuussa 2022. Suomen menestyneimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Antti Tuomaisen Jäniskerroin-romaanista (2020) tehdään elokuva, jonka pääosassa nähdään lukuisista elokuvista ja Konttori-sarjasta tuttu näyttelijä Steve Carrell. Jäniskerroin on trilogian ensimmäinen osa, ja sen romaanioikeudet on myyty jo 15 maahan. Trilogian toinen osa Hirvikaava ilmestyi 2021. Trilogian päätös, Majavateoria ilmestyy lokakuussa. Martta Kaukosta ja Antti Tuomaista haastattelee Pauliina Grym.

Kolumbialaiset valitsivat itselleen ensimmäistä kertaa vasemmistolaisen presidentin, Gustavo Petron. Myös tuleva varapresidentti Francia Márques tekee historiaa: hän on tehtävässä ensimmäinen afrokolumbialainen nainen. Uusi johto on luvannut tehdä jyrkkien luokkaerojen Kolumbiasta tasa-arvoisemman. Kolumbia seuraa trendiä, jossa useampi latinalaisamerikkalainen maa on äskettäin valinnut vasemmistopresidentin. Ohjelmassa pohditaan millaisiksi suhteet Yhdysvaltoihin sen myötä kehittyvät. Lisäksi käydään tapaamassa entisiä FARC-sissejä. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Milloin Turkin tasavalta sai alkunsa ja onko nykypäivän Turkki Osmanien valtakunnan jatke? Millä lailla turkkilaiset ovat historian saatossa nähneet itsensä suhteessa länteen? Miten ensimmäisen maailmasodan aikaiset tapahtumat, erityisesti Sèvresin rauhansopimus vuodelta 1923, ovat heijastuneet turkkilaiseen mentaliteettiin? Kuinka Mustafa Kemal Atatürkistä tuli Turkin ensimmäinen presidentti ja keitä olivat kemalistit? Mikä oli Anatolian vastarintaliike ja mitä tahoja vastaan se soti ja kävi valtakamppailua? Miksi monimutkainen suhde länsimaihin on Turkin valtion strategisen kulttuurin ytimessä ja miten Turkin ja Neuvostoliiton välisen suhteet saivat alkunsa? Mikä merkitys islamilla on turkkilaisessa kulttuurissa ja mikä on ollut islamin ja valtion välinen suhde Turkin historiassa? Miksi Mustafa Kemal Atatürk suhtautui islamiin kriittisesti? Miksi 1950-luvulla monipuoluejärjestelmään siirtymisen myötä islam teki paluun turkkilaisessa yhteiskunnassa ja miksi aleviitti-vähemmistö vastustanut tätä kehitystä? Mitä islamille Turkissa on tapahtunut presidentti Erdoğanin noustua valtaan? Minkälaiset ovat Turkin ja Kreikan väliset suhteet ja miksi Kypros on Turkin ja Kreikan välinen kiistankapula? Mikä merkitys Iso-Britannialla ja EU:lla on ollut Kyproksen kysymyksessä ja mikä johti Turkin sotilaalliseen interventioon Kyprokselle vuonna 1974? Miltä Kyproksen tulevaisuus näyttää? Onko presidentti Erdoğan yksinvaltias ja voiko valta vielä vaihtua Turkissa demokraattisesti? Mitkä tahot tukevat Erdoğania ja miksi? Minkälainen henkilö Erdoğan on, minkälainen tausta Erdoğaninilla on ja kuinka hän nousi valtaan? Ketkä ovat Erdoğanin vastustajia? Minkälainen asema kurdeilla on ollut Turkissa? Miten PKK eli Kurdistanin työväenpuolue syntyi ja mitä poliittisia päämääriä PKK on ajanut? Keihin kaikkiin PKK on kohdistanut väkivaltaa? Mikä on PKK:n perustajan ja pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asema PKK:ssa nykypäivänä? Miten Öcalanin poliittinen ajattelu on muuttunut vuosien myötä? Mikä on Syyrian PYD:n eli Kansanvaltaisen liittopuolueen suhde Kurdistanin työväenpuolueeseen ja mitä poliittisia päämääriä PYD ajaa? Miten länsimaat suhtautuvat Kurdistanin työväenpuolueeseen ja Kansanvaltaiseen liittopuolueeseen ja miksi kummatkin järjestöt liittyvät Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen? Miksi PYD on saanut aseellista tukea länsimailta? Millä keinoilla Turkki pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen avulla Yhdysvaltoihin ja mikä on Turkin tavoite? Minkälaiset suhteet Turkilla ja Venäjällä ovat? Millä perusteilla Turkki ja Venäjä ovat käyneet Syyriassa proxy-sotaa eli sijaissotaa? Mitä yhteisiä intressejä Turkilla ja Venäjällä on, miksi kummatkin valtiot kannattavat moninapaista maailmaa ja minkälaiset maailmanjärjestyksen Turkki haluaisi? Mikä merkitys Turkilla on ollut Ukrainan sodassa ja kenen puolella Turkki on? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso on nauhoitettu 22.6.2022.

Yhdysvalloissa taitetaan parhaillaan peistä aseenkanto- ja aborttoikeudesta. "Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa on kuollut enemmän kouluikäisiä lapsia aseväkivallan uhrina kuin poliiseja ja palveluksessa olevia sotilaita yhteensä," presidentti Joe Biden sanoi tunteikkaassa puheessaan kesäkuun alussa. Biden vaati aselakien kiristämistä, mutta tämä on enemmän kuin vaikeaa. Konservatiivit etsivät kouluampumisiin syyllisiä kaikesta muusta paitsi aseista. Moni Yhdysvaltain päättäjä saa kiittää asemastaan aselobbareita. Kansallinen kiväärijärjestö tukee erityisesti republikaanipoliitikoita. Abortista tuli poliittinen kysymys oikeastaan vasta presidentti Ronald Reaganin kaudella, ja nyt se on ottanut uusia kierroksia. Yhdysvaltain korkein oikeus on kaatamassa historiallisen vuoden 1973 Roe vastaan Wade -päätöksen. Kyseinen päätös on vuosikymmenten ajan turvannut aborttioikeuden liittovaltion tasolla, ja nyt abortista on tulossa monessa osavaltiossa vaikeaa, ellei mahdotonta. Korkeimman oikeuden päätöstä asiassa odotetaan kesäkuussa. Kulttuuriykkönen selvittää kiistojen historian ja niiden vaikutuksen Yhdysvaltoihin ja muuhun maailmaan. Haastateltavina ovat John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen, Amnesty Internationalin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen ja Ylen ulkomaantoimittaja, Trumpin perintö -kirjan kirjoittaja Mika Hentunen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi ja Nato. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tekevät vierailun Yhdysvaltoihin. Iida Tikka raportoi Washingtonista. Mitä päivän huipputapaamiselta sopii odottaa? Voiko Turkki pysäyttää Nato-prosessin? Asiantuntijoina väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Kansanedustajat Nato-keskustelun jälkeen. Miten Nato-prosessi onnistui ja mitä on seuraavaksi luvassa, kun Suomen jäsenyyden ratifiointiprosessi käynnistyy? Pohtimassa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtana Juha Pylväs, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja SDP:stä sekä puolustusvaliokunnan jäsen Sofia Vikman Kokoomuksesta. Helleaalto, vakoiluskandaali, Nato; ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittajana Maija Salmi. Saamelaisparlamentaarikot Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat tänään Inarisssa. Ilmasto on keskeinen aihe, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo, Veikko Eromäki, Katariina Lahtonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Virpi Mikkonen on Helsingissä asuva yrittäjä, ruoka- ja hyvinvointitaiteilija, valokuvaaja ja kirjailija, jonka Vanelja-brändissä yhdistyvät mielihyvä, holistinen terveys ja estetiikka. Virpin asiantuntijuus on päätynyt lukuisten kirjojen väliin, ja hänen Kiitos hyvää -kirjansa olikin ensimmäinen suomalainen ruokakirja, jonka kustannusoikeudet myytiin Yhdysvaltoihin. Vanelja on lanseerannut myös omia, hyvää tekeviä tuotteitaan, kuten kotimaista kombuchaa ja metsähunajaa. Kaiken pohjalla on kuitenkin hyvä olo ja terveelliset reseptit. Muissa uutisissa: viime päivät Virpi on kirjoittanut lyriikkaa, rapsutellut Helle-koiraansa ja ihaillut kevään saapumista.

NB! This podcast episode is published in English and its English description is available below. *** FI *** “Ellen tekisi kaikkea auttaakseni, kärsisin valtavasti.” Tohtori Anastasia Piliavsky johtaa apua Ukrainan sodan uhreille toimittavaa Ukraine ─ Direct Aid ‑organisaatiota. Piliavsky syntyi ja kasvoi Neuvosto-Ukrainassa, mistä hän pakeni Yhdysvaltoihin. Nyt hän opettaa antropologiaa ja politiikan tutkimusta Lontoon King's Collegessa. Jaksossa Piliavsky puhuu Ukrainan ja Venäjän historiallisesta suhteesta sekä Ukrainan tulevaisuudesta lännen kanssa. Hän pohtii myös Putinin roolia yksinvaltiaana ja missä mielessä häntä voi ajatella Venäjän poliittisen järjestelmän tuotteena. Lisäksi Piliavsky kertoo pettymyksestään siihen, miten englanninkielisessä antropologisessa keskustelussa on reagoitu sotaan. Se johdattaa hänet myös kritisoimaan tieteenalan eettistä käännettä. Huom! Jakso on poikkeuksellisesti englanninkielinen. *** EN*** Antropodi: Anastasia Piliavsky, an anthropologist at war “If I wasn't doing absolutely everything I could to help, I would suffer greatly.” Dr. Anastasia Piliavsky is in charge of Ukraine ─ Direct Aid, a rapid relief organization helping Ukraine's war victims. Piliavsky was born and raised in Soviet Ukraine, fled to the US as a refugee, and is now teaching Anthropology and Politics at King's College London. Piliavsky talks about Ukraine's history with Russia and its future with the West, and also considers Putin the autocrat vis-à-vis Putin as a product of the system. Piliavsky further discusses her disappointment in the reactions of Anglophone anthropologists to the war, leading into her critique of the ethical turn of the discipline. *** Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.

Toisen Maailmansodan jälkimainingeissa syntyi Operaatio Paperclip. Salainen tiedusteluoperaatio, jossa yli 1600 natsitiedemiestä siirrettiin Yhdysvaltoihin. Tässä jaksossa kerron heidän synkän tarinan.IG: subjektiivinentodistaja

"Pörssikursseja ei saa manipuloida, mutta ihmisiä saa." Reijo Aarnio. Mies, myytti, leganda. Reijo on varmasti jokaiselle suomalaiselle tietosuojasta kiinnostuneelle tuttu nimi, eikä ihme: 23 vuotta tietosuojavaltuutettuna taitaa olla Euroopan ennätys. Suomessa on tietosuojaihmisiä, jotka ovat syntyneet, valmistuneet ja työskennelleet alalla Reijon uran aikana. Entä miltä tuntuu, että viranomaisen jokaista sanaa analysoidaan loputtomiin jälkikäteen? Onko Reijo Aarnio pakottanut kaikki hyväksymään käteisen valuuttana? Mutta tässä jaksossa emme vello täysin menneisyydessä (joskin poimimme sieltä oppeja), vaan siirrämme katseen tähän päivään ja tulevaisuuteen. Yritämme selvitä jaksosta mainitsematta GDPR:ää, mutta arvaatte varmaan miten käy näillä juontajilla. Panu ja Pilvi yrittävät kaikkensa, mutta eivät säästy pullakahvien tarjoamiselta.  Jakso tarjoaa uskomattoman syvääluotaavan katsauksen eurooppalaisen datatalouden menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Pyörittelemme yhdessä muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä on reilu datatalous ja mitä iloa siitä on – miksi sitä pitäisi tavoitella? Miten Eurooppa voi pärjätä kansainvälisillä datatalouden markkinoilla?  "Sääntelyn paradigma on merkillinen. En ikinä saanut itselleni selväksi sitä, että jos meillä on lainsäätäjä joka haluaa edistää jotain asiaa, niin reaktio on neliraajajarrutus. Ei hyvänen aika", toteaa Reijo jaksossa. Reguloiko Eurooppa itsensä ulos datatalouden markkinoilta vai voiko regulaatio olla kilpailuetu suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltoihin? Linkit: YLE: “Ex-tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio jyrähtää vielä kerran: Vastaamon tietomurto on digitaalista väkivaltaa ja verinen vääryys” (1.11.2020) https://yle.fi/uutiset/3-11615577 Sitra: “Datatalouden uusi suunta – luovuus voimistuu, kun yksityisyyttä suojellaan” (25.10.2021). https://www.sitra.fi/blogit/datatalouden-uusi-suunta-luovuus-voimistuu-kun-yksityisyytta-suojellaan/

Näyttelijä Mia Ehrnrooth on uuden haasteen edessä. Tv-tähti jättää Suomen ja muuttaa miehensä ja kahden lapsensa kanssa Yhdysvaltoihin kotiremontin alta. VIP-vieras pohtii jaksossa omia valintojaan menestyksekkään uran vaiheilla ja siitä, miten aatelistausta kulki rasitteena julkisuuden alussa. Ehrnrooth palaa myös suhteensa alkuvaiheisiin, jolloin tapailua siivittivät romanttiset treffit NewYorkiin ja Dubaihin.

Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. Sodan tilanne juuri nyt. Sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, Maanpuolustuskorkeakoulu. Pohjoismainen puolustusyhteistyö, mitä Tanskassa ajatellaan? Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola.  Miten Suomen turvallisuus taataan? Käännetäänkö katseet Natoon, Pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin, Eurooppaan vai näihin kaikkiin? Kansanedustajaraadissa Leena Meri (ps), Suna Kymäläinen (sd) ja Anders Adlercreutz (rkp). Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Katariina Lahtonen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Viivi Lehtonen, 26, työskenteli sairaanhoitajana, mutta pakeni talvisin Aasiaan, Australiaan, Yhdysvaltoihin tai Meksikoon. Pandemian seurauksena syntyi onlinejoogastudio Koti Shala. Nyt Lehtonen toimii täysipäiväisenä yrittäjänä ja asuu digital nomadina Portugalissa.Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita Lestinen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vain viikon kuluttua vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristihyökkäyksestä Yhdysvaltoihin iski uusi uhka. Politiikoille ja toimittajille lähetettiin outoa valkoista jauhetta sisältäviä kirjeitä. Jauheen todettiin sisältävän tappavaa pernaruttobakteeria. Kirjeitä avanneet altistuivat itiöille, ja kirjeet saivat aikaan ensimmäiset kuolonuhrit. Paniikki levisi kansalaisten keskuudessa. Kuka oli näiden tappavien kirjeiden takana? Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna MerikallioMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Minna HaapasaloSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Suomen hävittäjäpäätös asiantuntijoiden silmin. Keskustelemassa vanhempi tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti ja Martti Lehto, Maanpuolustuskorkeakoulun ilma- ja kybersodankäynnin dosentti. Lisäksi kirjeenvaihtajat Iida Tikka, Washington ja Kirsi Heikel, Tukholma. Poliitikot F-35-hävittäjäpäätöksestä ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Mukana kansanedustajat Sofia Vikman, kok., Atte Harjanne, vihr. ja Matti Vanhanen, kesk. USA:n ja Meksikon rajan tilanne. Yhdysvaltoihin pyrkii rajan yli enemmän siirtolaisia kuin koskaan aiemmin. Toimittaja-ohjaaja Pertti Pesonen, Ulkolinja ja tutkija Maria Annala, Ulkopoliittinen instituutti. Kolumni. Johanna Malinen: Somevaikuttajien valmennuksissa ihannoidaan nopeaa laihduttamista, vaikka se on tutkimusten mukaan haitallista. Uusinta. Hävittäjähankinta. Keskustelemassa vanhempi tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti ja Martti Lehto, Maanpuolustuskorkeakoulun ilma- ja kybersodankäynnin dosentti. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Janette Leino, Marja Ala-Kokko ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Koronatilanteesta huolimatta Juha Kakkuri pääsi Yhdysvaltoihin ja näki siellä kaksi Rollin Stonesin 2021 kiertueen viimeistä keikkaa. Miltä Stones-asiantuntijasta tuntui nähdä bändi ilman Charlie Wattsia? Mikä on Stonesin kunto? Paljonko lippu maksoi? Mitenkäs settilista? Mikä oli yllättäen paras biisi? Kuuntele ja kuule vastaukset. Studiossa isännöi Sami Ruokangas. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/7al91TzAUQveL75HUTqJOS?si=9f61a9bef59b4f23 Menossa mukana myös Charlie Watts, Mick Jagger, Bill Wyman, Steve Jordan, Keith Richards, Daryll Jones, Ian Stewart, Andrew Oldham, Chuck Leavell, Ronnie Wood, Juha Markkanen, Cheap Trick, The Who, John Entwistle, Keith Moon, Elvis, Jimi Hendrix, Jim Morrison, John Lennon, Muddy Waters, Howlin´ Wolf, Willie Dixon, Elmore James, ZZ Top, Saul Hudson, Slash ja Aerosmith.

Tony Christian ”Viikinki” Halme eli värikkään elämän. Hän aloitti vaatimattomista oloista, ponnistaen yhden maailman suurimman vapaapainiorganisaation nousevaksi tähdeksi, koko Suomen tuntemaksi suunpieksijäksi, nyrkkeilyn raskaan sarjan kaksinkertaiseksi Suomen mestariksi ja kansanedustajaksi. Hänen lapsuutta leimasivat köyhyys ja kurjuus, mutta urheilusta antoi tarkoituksen elämälle. Pian fyysisesti kookas Halme tuli tutuksi pääkaupunkiseudun ravintoloiden ovimiehenä. Halme halusi päästä pois Suomesta. Tämä haave toteutui vuonna 1985, kun hän myi omaisuutensa ja muutti Yhdysvaltoihin, asettuen Los Angelesiin. Erilaisten henkivartijatöiden kautta löytyi uusi urapolku – vapaapaini. Halmeesta tuli Ludvig Borga, jota pääsi hämmästelemään parhaimmillaan 90 000 karjuvaa vapaapainifania illassa. Lopullinen läpimurto suomalaisten tietoisuuteen syntyi vuonna 1993 legendaarisen Gladiaattorit-ohjelman tiimoilta. Vapaapainiura päättyi kuitenkin yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin, jättäen jälkeensä terveysongelmia ja lääkeriippuvuuden. Seuraava aluevaltaus syntyi vuonna 1995 Las Vegasissa, kun Halme nousi ensimmäistä kertaa kehään ammattilaisnyrkkeilijänä. Eduskuntaan hänet valittiin valtavalla äänisaalilla ja kovan parranpärinän säestämänä vuonna 2003. Vaikuttavasti alkanut poliittinen ura kaatui jo saman vuoden heinäkuussa, kun Halme laukaisi asunnollaan pistoolin alkoholin ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Tapauksen seurauksena hän vaipui viikoiksi koomaan ja sai aivovaurion. Hän ei kenties koskaan täysin palautunut ampumavälikohtausta seuranneista terveysongelmista, mutta jatkoi koko neljän vuoden kansanedustajakautensa loppuun saakka. Hänen elämänsä viimeiset vuodet olivat 7 päivää -lehden lööpeistä luettua syöksykierrettä, joka päättyi 8.1.2010 oman käden kautta. Hän oli 47-vuotias. Jean Mancini jututti kolmea Tony Halmeen tuntenutta ihmistä: Christer Markusas oli Halmeen elämän mittainen ystävä, Tom Sjöberg toimi King's tallin promoottorina ja mahdollisti hänen ammattilaisnyrkkeilyuran, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini tutustui Halmeeseen politiikan kautta. Lisukkeena tälle jaksolle aikaisempi Veikko Vallin -juttutuokiomme. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kannen kuvalähteet: Tony Halme: IS / Heli Rekula; Timo Soini: Wikipedia / Soppakanuuna (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/37/Timo_Soini.jpg) CC-BY-SA-3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.en

Valmentaja ja entinen jääkiekkoilija Sami Helenius ei tiennyt vielä Yhdysvaltoihin lähtiessään, että hänestä olisi tulossa pelaaja, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä olisi puolustaa omia joukkuekavereitaan nyrkein, ja että tämä kyseinen rooli tulisi olemaan myös hyvin tärkeänä juonteena hänen NHL-taipaleellaan. Ensimmäisenä fiiliksenä ennen jokaista tappelua Helenius sanoo olleen pelon, joka sitten piti vain osata kanavoida oikein. Helenius myös kertoo mistä perustellusta syystä Hannu Jortikka saattoi toimia Jokerien valmentajana hetkittäin hieman "haastavan persoonan" tavoin, ja minkälaisia pohdintoja hänellä pyöri mielessä MM-kotikisoissa 2003, kun Ruotsi oli voittanut ottelun, jota Suomi kerkesi johtaa jo 5-1. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jos ajattelet itseäsi ja omaa historiaasi, varmasti näet että se henkilö kuka olet 10 vuotta sitten ei tunnistaisi sitä henkilöä, kuka olet tänään. Ja toisaalta, jos vertaat 1800-luvun alun Yhdysvaltoja nykypäivän Yhdysvaltoihin, voisi helposti luulla että kyseessä ei todellakaan ole sama maa. Kun organismi elää, se muuttuu. Tämä sama tapahtuu yrityksille. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä yritykselle kasvaessa tapahtuu.

Unelmien Amerikka, lupauksien USA, ei ole enää kaikille sama mahdollisuuksien maa - jos on koskaan ollutkaan. Tänä vuonna peräti kaksi amerikkalaista, valkoista köyhyyttä kuvaavaa elokuvaa oli Oscar-ehdokkaana. Chloé Zhaon ohjaama ja Francis McDormandin tähdittämä Nomadland kertooYhdysvaltain takamailla vaeltavista kymmenistätuhansia ihmisistä, joilla ei ole varaa jäädä eläkkeelle. Se keräsi kolme Oscaria: paras elokuva, paras ohjaus ja paras naispääosa. Ron Howardin ohjaama, J.D. Vancen muistelmiin perustuva Hillbilly Elegy -perhedraama (Amy Adams, Glenn Close) jäi ilman palkintoja. Millaiset ovat globalisaation myötä kyydistä pudonneen työväenluokan tulevaisuudennäkymät maassa, jossa Amazonin kaltaiset jättiläiset kahmivat satumaisia voittoja, mutta joiden keikkatyöntekijät asuvat autoissaan? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritus professori Markku Henriksson ja Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja, Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja Mika Hentunen. (Yhdysvaltain historiasta kertova Henrikssonin 944-sivuinen teos Tähtilipun maa julkaistiin maaliskuussa. Niin ikään tuore Hentusen kirja Trumpin perintö — Supervallan kohtalonkysymykset kertoo Yhdysvaltojen tulevaisuudesta.) Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Miten voitetaan miljoonien eurojen arvoiset softaprojektit? Miten Proof of conceptien rakentamiseen tulisi suhtautua? Saimme vieraaksemme Yhdysvalloissa Cyret Technologiesilla työskentelevän Esa Karjalaisen. Esan matkaa voisi kuvailla sanoilla rohkea ja ennakkoluuloton. Hän kertoo mielettömästä urapolustaan, joka oli kaikkea muuta kuin ennalta arvattava. Kuulemme jaksossa myös, miten korjataan 180 miljoonan arvoinen virhe asiakkaalle lähetetyssä tarjouksessa.

Jakson sisältö: Veljeni Mikko Liinpaa muutti vaimonsa Muusan kanssa Yhdysvaltoihin asumaan vuoden 2002 joulukuussa. Mikko on autointoilija, jolla on ollut Jenkeissä asuessaan yhteensä 36 autoa (haastattelupäivänä 21.3.2021) ja lisää on tulossa. Mikko on ajanut BMW:llä, Mazdalla, Mercedes-Benzillä, Toyotalla, Volkswagenilla, Alfa Romeolla, Audilla jne. Nyt tallissa on kaksi autoa samalta merkiltä. Miten niin on päässyt käymään?

Henry Saari kuuluu oman alansa kotimaisiin pioneereihin. Hän oli lupaava jalkapalloilija, mutta hänen pelinsä loppuivat lyhyeen polvivamman takia. Vuonna 1993 hänet valittiin Mr. Finlandiksi ja Mr. Europe -kisassa hän ylsi kolmannelle sijalle. Ura mallina ei kuitenkaan tuntunut ottavan tuulta alleen halutulla tavalla, joten Saari päätti tarttua toisenlaiseen työtarjoukseen. Vuonna 1995 hänet lennätettiin Yhdysvaltoihin esiintymään pornoelokuvassa Hot Weekend at Ernies. Samassa elokuvassa nähtiin liuta alan kansainvälisiä tähtiä, kuten Nina Hartley, Peter North, Helen Duval ja Jon Dough. Pian kokemuksen jälkeen Saari perusti oman aikuisviihde-elokuvien tuotantoon keskittyvän yrityksen ja alkoi käyttää taiteilijanimeä Henry Suuri. Yhteensä Saari esiintyi lähes 40 elokuvassa. Henry Saaren on saattanut nähdä myös muunlaisissa rooleissa. Vuonna 2003 hän näytteli Reino Nordinin tähdittämässä elokuvassa Hymypoika ja vuonna 2015 kauhuleffassa Bunny the Killer Thing. Lisäksi hän osallistui Olet mitä syöt -ohjelmaan vuonna 2019. Jean Mancini haastatteli Henry Saarta puhelimitse 11.3.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Koomikko Ismo Leikolan ja hänen vaimonsa ja kirjoituspartnerinsa Angelikan kirjoittama kirja Suo, Kuokka ja Hollywood julkaistiin 4. maaliskuuta. Kirja kertoo kulttuurishokista, kun Suomen maisemat vaihtuivat Hollywoodiin vuonna 2015, kun Leikola suuntasi Yhdysvaltoihin rakentamaan uraa Atlantin toiselle puolelle. Tarinansa lisäksi Leikolat tekevät poikkileikkauksen niin amerikkalaisuuden kuin suomalaisuudenkin moninaisista puolista. – Toivon, että kirjan lukevat nekin, jotka eivät ole komiikkaani tutustuneet, Leikola sanoo Radio Voiman haastattelussa. Entä onko kyseessä trilogian ensimmäinen osa? Leikolan mukaan ei, mutta hän toteaa, että luultavasti kirjoja tulee pariskunnalta lisää. Tällä hetkellä työn alla on kirjan englanninkielinen versio, jota pariskunta työstää salaisessa paikassa. Kirjasta ilmestyy myöhemmin myös äänikirja, mutta ehti hetken olla kuunneltavissa virheen vuoksi. – Kyseessä ei ollut markkinointikikka. Olimme rouvan kanssa äimistyneitä, että miten näin voi käydä, Leikola vakuuttaa. Leikolan mukaan äänikirjan lukeminen oli mielenkiintoista, koska se eroaa niin stand up -komiikasta kuin ääneen lukemisesta. Radio Voiman haastattelussa Leikola kertoo myös, että olisiko kirja syntynyt ilman koronapandemiaa, joka pysäytti maailman ja millä mielin hän odottaa tulevaisuutta, pelottaako että Amerikassa yleisö unohtaa miehen, kun pandemia hellittää?

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Emilia Soini. Maailman 50 parhaan squashpelaajan joukkoon kivunnut Soini heittäytyi squashille ammattimaisesti jo 18-vuotiaana oltuaan Euroopan paras juniori. Emilia Soini on yksi tasoonsa nähden Suomen tuntemattomimmista huippu-urheilijoista, sillä hän on laajasti globaalisti kilpaillussa mailapelissä, squashissa maailmanlistalla 50 parhaan joukossa. Espoosta lähtöisin oleva Soini rikkoi käytännössä lajin eliittirajaksi muodostuneen merkkipaalun ensimmäistä kertaa loppuvuodesta 2020. - Järjestelmä on nykyisin sellainen, että se tekee merkittävän rajan TOP50-pelaajien ja muiden välillä, koska vain TOP50-pelaajat pääsevät isoihin kisoihin, joista saa paljon pisteitä. Jos on rankingissa sijalla 60, eikä koskaan pääse isoihin kisoihin, miten on mahdollista nousta maailmanlistalla ylöspäin? maailman parhaaksi tähtäävä Soini kritisoi lajinsa kansainvälistä kilpailujärjestelmää OlympiaCastin vieraana. - Se on iso juttu ja pitkäaikainen tavoite minulle. Se on niin vaikea saavuttaa juuri siksi, että ihmisistä on hirveän vaikea päästä ohi, jos ei pääse niihin isoimpiin turnauksiin. Kun se ranking nousi 49:ään, varmaan tonni lähti painoa harteilta! Ja TOP50 on jotenkin niin selkeä raja, että koen saavuttaneeni edes jotain tässä lajissa. 25-vuotias Soini on tehnyt urallaan kovia ratkaisuja päätyäkseen ammattilaiseksi. 18-vuotiaana hän lähti Yhdysvaltoihin, josta palasi Suomeen vasta aivan koronaviruspandemian puhkeamisen korvilla. - Olin aikanaan Euroopan ykkönen. Kun lähdin, ajattelin uhoavasti, että en tule koskaan takaisin. Nyt ajattelen, että on ollut ihanaa palata. Kasvoin ihmisenä, pelaajana ja valmentajana ja opin todella paljon. Ajoittain oli raskaita aikoja, mutta en olisi koskaan voinut palata Suomeen, jos en olisi lähtenyt pois ja kokenut sitä kaikkea, Soini muistelee. Tätä nykyä Emilia asuu Helsingissä, jossa hänelle on rakentunut laadukas päivittäisharjoittelun arki. OlympiaCastin vieraana Emilia avaa arkeaan, squashia lajina ja myös sitä, millaiset vaatimukset odottavat, kun maailmanlistalla pyrkii kipuamaan yhä korkeammalle. Yksi erityispiirre Suomessa harjoitellessa on se, että Soini pääsee harjoittelemaan kovatasoisia miehiä vastaan. Vaikka miesten squash on vähän erilaista kuin naisten, Soini kokee hyötyvänsä tästä lisäelementistä harjoittelussa. - Etenkin Olli Tuominen (parhaimmillaan maailmanranking 13) on ollut suureksi avuksi viime aikoina – minulle ja myös muille naisille. Eikä minun tarvitse pelkästään Ollia haastaa – on siinä alempi tasokin miehiä, jotka pärjäävät minulle, toistaiseksi! Soini naurahtaa.

Onko meillä paluu Suomeen edessä lähivuosina, millainen on amerikkalainen deittailukulttuuri, miten Yhdysvaltoihin pääsee opiskelemaan, saako työviisumin helposti, millainen on amerikkalainen kouluruokailu, millaista on olla amerikkalaisen miehen kanssa naimisissa, miten voi ymmärtää kaikkia kielessä käytettyjä lyhenteitä, paljonko veroja maksetaan, ja miksi koirarakkaassa Amerikassa on niin paljon rescue dogseja? Muun muassa tällaisiin kuulijakysymyksiin paneudutaan tämän viikon jaksossa. Ihanaa ystävänpäivää kaikille täältä. Amerikasta rakkaudella, Anna & Laura

Valta vaihtui USA:ssa ja Venäjä vangitsi oppositiojohtajan. Miten EU reagoi? Vieraina europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Petri Sarvamaa (kok.). Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti virallisesti eilen. Alkaako tästä autuuden aika USA:n ja EU:n suhteissa, vai onko jotain haasteitakin luvassa? Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseeen ja Maailman terveysjärjestööön sekä neuvottella Iranin kanssa paluusta ydinsopimukseen. Kuitenkin Bidenin arvioidaan jatkavan jossain määrin protektionistisella linjalla. Katainen varoittaa liian optimistisista odotuksista Bidenin johtamaan Yhdysvaltoihin. Entä miten EU:n tulisi reagoida, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya? Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi perua Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva, loppusuoralla oleva Nord Stream -kaasuputki. Katainen ei ole samaa mieltä. Alametsä ehdottaa presidentti Vladimir Putinin lähipiirille tiukkoja pakotteita. Miltä näyttää EU:n yhteinen koronastrategia? Voisiko Suomi saada rokotteita nopeamminkin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Afganistanista. Haastattelussa Ulkoministeriön Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo ja Puolustusministeriön osastoesiupseeri Mikko Lehto. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin sen jälkeen kun Yhdysvaltoihin tehtiin terroristi-isku vuonna 2001. Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan pouis Afganistanista vielä ennen kuin Joe Bidenin presidenttikausi alkaa tammikuussa. Trumpin ilmoitus on herättänyt kritiikkiä. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti marraskuussa, että ennenaikainen vetäytyminen voi olla vaarallista. Afganista voisi tulla terroristien tukikohta ja Isisin uuuden kalifaatin sijaintipaikka. Myös Suomella on joukkoja Afganistanissa Naton operaatiossa. Ovatko suomalaiset joukot vaarassa, jos tilanne muuttuu Afganistanissa? "Afganistan on Suomen suurin kehitysyhteistyön vastaanottajamaa. Olemme tehneet siviilikriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti ja tehdään poliittista ja diplomaattista työtä, tavoitteena Afganistanin vakauttaminen. Jos Afganistan ei ole vakaa, se voi heijastua Eurooppaan - terrorismi, hallitsematon muuttoliike suurina kysymyksinä", Keppo kertoo. Suomalaisten sotilaiden määrää Afganistanissa vähennetään 60:sta 20:een. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi lokakuussa, että kaikki suomalaissotilaat saatettaisiin kotiuttaa jo ensi vuoden keväällä. Lehto korostaa, että suomalaiset sotilaat toimivat Afganistanissa osana Naton johtamaa Resolute Support -operaatiota, ja silloin Suomi ei yksin päätä sotilaiden määrästä maassa. Hänen arvionsa mukaan Yhdysvaltojen suunnitelma vähentää joukkoja ei aiheuta merkittäviä riskejä suomalaisille, jos se toteutetaan kuten nyt on tiedossa. Miltä näyttää Afganistanin tulevaisuus? Tänä syksynä on otettu historiallinen askel ja aloitettu rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen ja Taleban-liikkeen välillä. Keppo arvioi, että parhaassa skenaariossa sota on mahdollisuus lopettaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltojen vaaliviikon kunniaksi myös Kysy mitä vaan - ohjelma pureutuu Yhdysvaltoihin tai tarkemmin ottaen amerikkalaisuuteen. Onko edes olemassa jotain sellaista yhtenäistä identiteettiä, jota me olemme tottuneet amerikkalaisuutena pitämään ja jos, niin minkälaisia asioita siihen kuuluu? Miksi varakkaan puolison löytymisellä voi olla Yhdysvalloissa erityisen suuri merkitys ja miksi työpaikkaa valitessa pitää ottaa huomioon muukin kuin työn varsinainen sisältö? Miksi niin iso osa amerikkalaisista on valmis kritisoimaan esimerkiksi tiedettä, vaikka maassa on maailman parhaat yliopistot ja miksi eriarvoistuminen on Yhdysvalloissa vahvistunut entisestään? Onko amerikkalaisuudessa jotain, mistä myös suomalainen voisi ottaa oppia ja minkälaisin menoin suomalais-amerikkalainen perheenisä aikoo vaaliyötään viettää? Haastateltavana on suomalais-amerikkalainen Eric Carver. Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa piirretään Mira Selanderin johdolla muotokuva ihmisestä tai asiasta streotypioiden takana. Vastaajina ovat eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat.

US President Donald Trump says claims his country has not done well in combating coronavirus are 'fake news'; new, faster tests rolled out in the UK; and the W-H-O says we shouldn't expect a COVID-19 'silver bullet'*. - Donald Trump puolustelee koronavirustoimiaan ja WHO muistuttaa että todennnäköisesti joudumme vielä odottamaan koronavirusrokotetta tai muita toimivia suojakeinoja

Tähän viikkoon mahtuu vain yksi aihe: George Floydin surma ja sitä seuranneet järistyksenomaiset vaikutukset Yhdysvaltoihin. Moni vertaa protesteja Nixonin ja Clintonin vuosiin, mutta asia ei taida mennä ihan näin. Lopuksi viesti luutnantti Sululta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Maakohtaisissa teemoissa ollaan edetty Yhdysvaltoihin saakka. Monimutkainen maa on luonut omanlaisensa autokulttuurin, jonka harrastamista Euroopasta käsin puidaan nyt hiukan poikkeavasta kulmasta. Iso osuus jaksosta menee myös BMW 4-sarjan ruotimisessa. Palautetta voit jättää meille helpoimmin Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista YouTuben näköradioversiot: https://www.youtube.com/channel/UCcyi8Elzdu5FOgKAWbH5v1A Lauri Ahtiainen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000.

Koko kööri on taas koolla ekaa kertaa koronan alettua! MIETI VÄHÄ! yrittää puhua kipupaketista ja Suomen poliitikkojen tarpeesta rankaista Suomen kansaa. Ohessa tulee kuitenkin käsiteltyä myös osuuskauppaliikettä, muuttoliikettä Yhdysvaltoihin ja reparations-maksuja suomenruotsalaisuuden uhreille. HUOM! Sisältää myös vinkkejä pääsykokeisiin lukeville! Lukekaa myös se Satu Ojalan ja Antti Saloniemen artikkeli koronan talousvaikutuksista: https://alusta.uta.fi/2020/05/08/korona-osoitti-etta-tyomarkkinat-joustavat-ja-sosiaalinen-jalleenrakentaminen-on-tarpeen/

Miksi on tärkeää suunnitella omaa työtänsä? Toista lastansa odottava työpäivämuotoilija Aku Varamäki antaa hyviä vinkkejä, miten ruuhkavuosina voisi suunnitella omaa uraansa.Aku tasapainoilee jatkuvasti yrittäjyyden ja äitiyden välillä - ja aina se ei ole helppoa. Akun, kuten monien muidenkaan yrittäjien, ei ole mahdollista pitää pitkää äitiyslomaa. Tapoja yhdistää vanhemmuus ja työ on kuitenkin monia.Juttelemme myös, millaista oli muuttaa perheen kanssa Yhdysvaltoihin ja miksi Aku päätti lopettaa lentämisen.Aku Varamäki on 4-vuotiaan tytön äiti sekä RV 26. Hän on yrittäjä, työpäivämuotoilija ja työelämän kehittäjä. Hän on kirjoittanut kirjan Future Proof - tulevaisuuden työkirja.

Valtioiden romahtamista on selitetty hallitsijoiden tietämättömyydellä ja taitamattomuudella, maantieteellä ja kulttuurieroilla. Mikään näistä ei yksin riitä selittämään romahdusta tai vastavuoroisesti kukoistusta. Maailmankuulut taloustieteilijät James A. Robinson ja Daron Acemoglu ovat luoneet kehitysteorian, joka nojaa instituutioiden merkitykseen. Mitä vauraampi ja vakaampi valtio on, sitä inklusiivisempia sen instituutiot yleensä ovat. Ne kannustavat kansalaisia ottamaan paikkansa aktiivisina toimijoina yhteiskunnan rakentamisessa. Ekstraktiiviset instituutiot vuorostaan vievät kansalaisten työn hedelmät eliitille ja hidastavat yhteiskunnan kehitystä. Klassinen esimerkki romahtaneesta valtiosta on Rooman valtakunta. Mutta romahtiko se todella vai jatkoiko vain uuden muodon ottaneena? Myös tähän kysymykseen ottaa Tiedeykkösessä kantaa professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Hänen kanssaan käydään läpi instituutioiden merkitystä valtioiden menestykselle tai romahdukselle. Lukuisat esimerkit kuljettavat kuulijaa milloin Meksikoon, Yhdysvaltoihin, Kongoon, Kiinaan tai Iso-Britanniaan. Aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua James A. Robinsonin ja Daron Acemoglun kirjaan ”Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty” (suomennettu nimellä ”Miksi maat kaatuvat - vallan, vaurauden ja varattomuuden synty”). Kirjoittajilta on myös ilmestynyt hiljattain teos ”The Narrow Corridor. States, societies, and the fate of liberty”. Toimittaja Iida Ylinen. Kuva: Rex Features / All Over Press

Tässä Polkuporinat-jaksossa Salla-Mari ja Jaakko jakavat kokemuksiaan omatoimisesta polkujuoksureissusta Yhdysvaltoihin. Saamme käytännön vinkkejä sekä kuulemme tarinoita. Mikä mahtaakaan olla kauhistuttavin eläinkokemus, käärmeet, karhut vai hyttyset? Haastattelu on teyty Siikajärvellä 29.8.2019.

Horjuuko EU oikeusvaltioperiaatteistaan Suomen puheenjohtajakaudella, vieraana kokoomuksen eruoparlamentaarikko Petri Sarvamaa. Suomi luovuttaa Yhdysvaltoihin mm intiaanien pääkalloja 1200-luvulta, miksi ne ovat intiaanien jälkeläisille pyhiä, Suomen Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Kaupungit kasvavat, maaseutu näivettyy, miten Helsingin ja Oulun kaupungeissa reagoidaan muutokseen ja kuinka yksituumaisesti kaupunkeja kehitetään? Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Postin näkymät, kariutuuko pörssihaaveet ja omistajapolitiikan tempoilu, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Riku Siivosen blogi: kapitalismin ja markkinoiden logiikka on muuttunut. Toimittajat Hannele Muilu, Atte Uusinoka ja Silja Raunio, juontaja Päivi Neitiniemi ja tuottaja Marja Ala-Kokko.

Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech. Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja tutkimuslaitteet sekä innostunut ilmapiiri ja työkulttuuri suosivat luovaa tieteentekemistä. Yhdysvalloissa yliopistotutkimus on kiinteästi kytköksissä yritystoimintaan ja yliopistoista on putkahtanut ulos suuri joukko start-up -yrityksiä. Yhdysvallat on hyötynyt tieteessä maahanmuutosta, kun sinne on paettu sotia ja vainoja. Huippuyliopistot myös rekrytoivat aktiivisesti lahjakkaita opiskelijoita ympäri maapallon. Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta pohtii syitä, jotka ovat Yhdysvaltojen vahvan tieteen taustalla. Hän muistelee myös omaa väitöskirja-aikaansa Pennsylvanian yliopistossa, jossa muun muassa yhdessä tenttitilaisuudessa piti tenttiä peräti 600 kirjaa. Post doc –tutkija, geneetikko ja unitutkija Hanna Ollila puolestaan kertoo, millaista on työskennellä Stanfordin huippuyliopistossa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: Vapauden patsas Wikimedia Commons Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Yhdysvallat tunnetaan kulttuurien sulatusuunina eli paikkana, jonne on aikoinaan lähdetty ja yhä edelleen lähdetään etsimään onnea. Horisontti kysyy, mikä eri puolilta maailmaa Yhdysvaltoihin päätyneitä ihmisiä liimaa yhteen? Entä millainen on monikulttuurisen maan uskonnollinen kenttä? Miten uskontojen moninaisuus näkyy arjessa? Yhdysvalloissa perustuslaki suojelee kaikkien uskontojen vapautta. Horisontissa ovat vieraina Helsingin Sanomien toimituspäällikkö ja edellinen Washingtonin kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski sekä Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila. Horisontti tapaa myös professori Veli-Matti Kärkkäisen. Yli kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa asunut Kärkkäinen on professorina Kaliforniassa Fullerin teologisessa seminaarissa. Hän arvioi muun muassa sitä, mitä haasteita kirkolla on maailmanlaajuisesti. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Entä jos koko pohjoismainen hyvinvointimalli on vapaamatkustajien kerho?  Suhteellisuudentajun Puolestapuhujat Apunen ja Maliranta (SPAM) keskustelevat jaksossa siitä, millaista vapaamatkustaminen on koko maailman mittakaavassa. Ja luvassa on Pohjoismaa-aiheinen Acemoglu-hetki. Lisäksi jaksossa käsitellään siirtolaisuutta. Miksi valtaosa maailman siirtolaisista haluaa Yhdysvaltoihin, myös parhaiten koulutetut? Mikseivät he tule Pohjoismaihin? Pitäisikö asialle tehdä jotain? Podcastin teemaan liittyvä tweetin mittainen fiksi...

Anton Kuivasen messissä matkustetaan Japaniin, Kiinaan, Mongoliaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, ja joka paikassa tietysti tapellaan. Anton on vapaaottelun tutkimusmatkailija, ja me päästään Antonin messissä kurkistaa tämän soturin erikoiseen matkaan.

Fedited TALKS -sarjan ensimmäinen osa kertoo muotimediatalo Fedited Oy:stä ja sen ideologiasta. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, mitä "fedited" tarkoittaa, mitä olemme tehneet ensimmäisen vuoden aikana, kuinka tytäryhtiön perustaminen Yhdysvaltoihin sujuu sekä mitä tulevaisuudensuunnitelmia meillä on.

Malawin diktaattori tohtori Hastings "yksi puolue, yksi johtaja ja pulinat pois" Banda retosteli syöttävänsä poliittiset vastustajansa krokotiileille. Useimmiten he kuitenkin kuolivat hämärissä auto-onnettomuuksissa. Tohtori Banda oli anglofiili, jota miellyttivät erityisesti Homburgh-hatut. Hän taisteli pitääkseen nykyajan maansa ulkopuolella. Banda hukkasi maansa koulutusbudjetin lähes kokonaan erikoislaatuiseen ”viidakon Etoniin”, jossa pelattiin krikettiä, otettiin kylmiä suihkuja ja opiskeltiin klassisia aineita latinaksi ja kreikaksi. Hän palkkasi lentokenttäpartureita leikkaamaan maahan saapuvien pitkätukkaisten miesten hiukset ja vaati, että lyhythiuksiset naismatkailijat kaivavat välittömästi matkalaukustaan vaatteet, jotka peittivät heidän povensa. Banda määräsi myös paikallisen chichewan maansa uudeksi viralliseksi kieleksi. Hän oli kuitenkin unohtanut, ettei itse osannut sanaakaan chichewaa ja joutui koko 30-vuotisen presidenttikautensa ajan kommunikoimaan tulkin välityksellä. Bandan tuhkimotarina oli komea. Etelä-Afrikan kautta Yhdysvaltoihin, lääkärinä Englantiin ja lopulta kotiin, jossa odotti brittien siirtomaahallinnon vankila. Kansa nosti hänet juuri itsenäistyneen Malawin ensimmäiseksi johtajaksi 1964 ja presidentiksi 1966. Ja ns. omakätisesti hän teki itsestään maansa diktaattorin. Banda hallitsi Malawia kovaotteisesti ja tukahdutti opposition ilmaukset. Elokuvia, radiota ja lehdistöä valvottiin tarkasti, ja Bandaa vastaan puhuminen oli kiellettyä. Kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten tuli olla jäsen kongressipuolueessa, jota Banda johti. Bandan kohtelias ja herrasmiesmäinen ulkokuori, seesteinen käytös ja lääkärin pehmeät sairasvuoteen vieritavat peittivät alleen kunnianhimoisen, arvaamattoman ja häikäilemättömän miehen. Bandan aikana Malawi oli Afrikan Kainuu, jonne sopi hyvin oma savupirtin pojasta jylhäksi maanisäksi noussut Kekkonen, joka näytti muille torpan paikan, kertoo toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Venäjä on ollut Niinistön kestoteema presidenttinä, mutta suuremmat muutokset tulivat suhteessa Yhdysvaltoihin. Se on tiivistynyt merkittävästi. Lisää >> http://ift.tt/2nmXgyy

Yunus Barisik on jääkiekon oheisharjoitteluun erikoistunut fysiikkavalmentaja. Hän on tällä hetkellä vastuussa neljän joukkueen fysiikkaharjoittelusta, joihin lukeutuvat Espoo Bluesin A- ja B-juniorijoukkueet sekä Espoo Unitedin miesten Mestis-joukkue. Yunus on hakenut oppia mm. Ben Prentissiltä ja Kevin Neeldiltä Yhdysvalloista, jotka lukeutuvat alan huippuihin. Tunnin mittaisen juttutuokion aikana käydään muun muassa seuraavien aiheiden parissa: -Yunuksen taustaa ja tie jääkiekon fysiikkaharjoittelun pariin. -Internship-matka Yhdysvaltoihin. -Jääkiekon oheisharjoittelun perusteet – mitä hyvän off-season harjoittelun pitää sisällään? -Vammojen ennaltaehkäisy, huoltava harjoittelu, prehab yms. -Voimaominaisuuksien ja -harjoittelun merkitys jääkiekossa. -Voimaharjoitusmuodot, mitä harjoitusmuotoja ja liikevalintoja käytetään? -Yleisimmät haasteet pään päälle työntävissä liikkeissä. -Voimaharjoitusohjelman suunnittelu. Kuinka pitkä ajanjakso off-seasonilla on yleensä käytettävissä? -Voimaharjoitusohjelman suunnittelu ja jaksotus. -Testaaminen. -Kauden aikainen harjoittelu. Mitä tulee huomioida ja miten toteutetaan käytännössä?

Eino Grönin aloittaessa uraansa, edellytettiin levylaulajiksi haluavilta, että he pääsivät esiintymään muuallekin kuin vain omaan kotikaupunkiinsa. Tuolloin matka Ikaalisiin oli suunnilleen saman kokoluokan juttu, kuin tänä päivänä on matka Yhdysvaltoihin. Merimiesvalsseja Eino Grönin on nykyään nostalgisuuteen liittyen jopa hieman vaikea esittää. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mårten Mickos on Kalifornian Piilaaksossa menestynyt, Espoossa syntynyt yritysjohtaja. Suomalaisissa startup-piireissäkin tutusta miehestä tuli kansainvälisesti tiedetty sen jälkeen, kun hänen johtamansa avoimen lähdekoodin ohjelmistoyritys MySQL myytiin lähes miljardilla dollarilla Yhdysvaltoihin vuonna 2008. Vaiherikkaan uransa aikana Mickos on toiminut muun muassa Hewlett-Packardin liiketoimintajohtajana Yhdysvalloissa, sekä istunut kolme vuotta Nokian hallituksessa. Potkujakin mies on saanut, ja niistä oppinut. Oppejaan Mickos jakaa verkossa erityisesti nuorille yritysjohtajille. Tällä hetkellä Mickos toimii HackerOne-nimisen startupin toimitusjohtajana. HackerOne maksaa hakkereille näiden löytämistä tietoturvahaavoittuvuuksista. Tänään puhutaan Mickosin kanssa johtamisesta sekä muun muassa siitä, miten motivoida hakkereita tekemään pahan sijasta hyvää. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista torstaihin kello kymmenestä yhteentoista.

Mies löytyi Afrikan sarvesta ja oma paratiisi Ranskan maaseudulta Suska Karjalainen vastaa videopuheluun omien sanojensa mukaan “keskeltä ei mitään”. Oikeasti Suska on kumpuilevalla maaseudulla, noin tunnin ajomatkan päässä ranskalaisesta suukaupungista Toulousesta - Tämä me halusimmekin. Ei moottoriteitä, lentokenttiä eikä mielellään edes naapureita. Elämä toi maaseudulle reilu vuosi sitten. Ennen oman paratiisin löytymistä Suskalle oli ennättänyt kertynyä kokonainen litania asuinmaita. Hän ei ole koskaan pelännyt heittäytyä: Suomesta tie oli vienyt esimerkiksi Venäjälle, Tsekkiin, Yhdysvaltoihin ja viimeksi Djiboutiin. Afrikan sarvesta löytyi myös puoliso, ranskalainen Nico, jonka kanssa tämä viimeisin koti on nyt perustettu. Kiertolainen on siis viimein laskenut matkalaukkunsa. Nykyinen projekti nimittäin vaatii pitkäjänteisyyttä: Suska remontoi miehensä kanssa ostamastaan maatilasta retriittiä, paikkaa, jonne voi tulla harrastamaan tai vaikka vain rahoittumaan. Täällä, Happy Hamletissa Suskankin on hyvä olla. - Sä tiedät vaan siinä hetkessä, että ei mun kuulu olla missään muualla.

Francois Duvalier eli Papa Doc Duvalier toimi Haitin yksinvaltaisena presidenttinä 14 vuotta ja hallitsi maatansa diktaattorin ottein 1957 – 1971. Hän oli turmeltunut ja raaka itsevaltias, joka pani ylpeän mutta epävakaan, maailman ensimmäisen vapaan mustan tasavallan ojennukseen kammottavien puolisotilaallisten kuolemanpartioiden, Tonton Macoutesin avulla. Tonton Macoutes mm. naulasi vankiensa kivespussit kiinni seinään ennen kuin irrotti heidät kahleista ja kannusti karkaamaan. Papa Doc Duvalierin suuri idea oli negrituden käsite. Yhteinen musta identiteetti antoi heille syyn korostaa rotuylpeyttään ja hylätä valkoinen yliherruus. Mustien piti keskittyä mustuuteensa, afrikkalaisiin juuriinsa eikä muokata maataan Yhdysvaltain mallin mukaisesti. Valkoisen miehen kristinusko hylättiin ja voodoo korotettiin kansan todelliseksi uskonnoksi. Papa Doc sortui voodoo-mystiikkaan, jonka vaikutuksesta hän näki itsensä puolijumalana, puoliksi Kristuksena ja puoliksi voodoo-sankarina, paroni Samedena. Kun Papa Doc tarvitsi neuvoja valtiollisissa kysymyksissä, hän kertoi saavansa niitä istumalla kylpyammeeseen musta silinterihattu päässään ja konsultoimalla kuolleen vuohen sisälmyksiä. Papa Doc oli uranuurtaja myös oman kansansa veren imemisessä. Hänen miliisinsä nappasi päivittäin kiinni tuhansia haitilaisia ja marssitti heidät lähimpään veripankkiin, jossa kukin sai palkkioksi dollarin, eli noin viikon palkan, luovuttaessaan litran verta. Veri lähetettiin Yhdysvaltoihin, jossa se myytiin verensiirtoja varten 12 dollarin litrahintaan. Papa Doc Duvalier oli Ranskassa opiskellut lääkäri ja oli suorittanut lääketieteen tohtorin arvon parhailla arvosanoilla, joten hän kykeni lääketieteellisen terminologian avulla uskottavasti perustelemaan rotuvihaa ja valkoisten sortamista sekä voodoo uskonnon merkitystä haitilaisille, kertoo kirjailija Ari Ahola. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Esa Holappa on entinen uusnatsi, joka perusti Suomen vastarintaliikkeen. Hän ajautui Oulun skinipiireistä Yhdysvaltoihin vankilaan, jossa FBI tiedusteli miehen kytköksiä Obaman salamurhasuunnitelmiin. Mikä ajaa nuoren ääriryhmään? Millainen on maailma uusnatsin silmin? Voiko vihasta luopua täysin? Mahadura&Özberkan keskustelevat vihapuheesta ja radikalisoitumisesta entisen natsijohtaja Esa Holapan sekä helsinkiläisaktivisti Suldaan Said Ahmedin kanssa.

Siltsu löi läpi reilut 20 vuotta sitten, kun hänet valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen tangomarkkinoilla. Ruotsi jäi taakse ja viihdyttäjän ura Suomessa on ollut menestystarina vailla vertaa. Soili tapasi Jari Sillanpään Forssan Urheilutalolla ennen konserttia. Fanit jonottivat ulkopuolella tuntikausia ennen ovien avaamista, vaikka heillä oli jo liputkin plakkarissa. Siltsun suosio ei ole hiipunut, ja hänen lavakarismansa puree niin äitiin kuin tyttäreenkin. Jari Sillanpää on Suomen parhaiten levyjä myynyt sooloartisti kautta aikojen, ja hänen nimikkolevynsä 90-luvulta on Suomen eniten myyty äänite.Sun pitää satsata Yhdysvaltoihin, sitten saat koko maailman, sanoi äiti.Viime vuosi oli Jarin 50-vuotisjuhlavuosi ja hän pisti pystyyn isot bileet. Elokuinen juhlakonsertti veti Helsingin olympiastadionin täyteen väkea. Syksy toi surua: Jarin äiti nukkui pois. Jarin isä asuu Pohjois-Ruotsissa, ja kunhan kesä tulee, toivoo Jari voivansa viettää enemmän aikaa isänsä kanssa. Kuuluisuus tuo onnea, mutta se ei tee onnelliseksi. Onnellisuus syntyy hyvin pienistä asioista ja hetkistä. On jo 20 vuotta siitä, kun Jari muutti Suomeen. Ruotsiin ei enää ole ikävä. Useimmat ystävät ja entiset työkaveritkin ovat muuttaneet Tukholmasta muualle. Ruotsinsuomalaisuus on sana, jota Jari jää pohtimaan. Kouluaikaan Jari sanoo olleensa niinkuin muutkin ruotsalaiset, mutta jatkaa, että hänellä on kuitenkin aina ollut suomalainen sielu.Koulukiusaaminen, jota hän joutui lapsena kokemaan, ei johtunut suomalaisuudesta, vaan oli monien asioiden summa, sanoo Jari. Lahjakas lapsi otti tilaa, eikä se miellyttänyt kaikkia jantelagenin maassa. Vaikeuksien läpi kun pääsee, voi ne kääntää voitokseen, sanoo Jari.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Amerikkalainen kulttuuri luokittelee sekä afroamerikkalaiset että Yhdysvaltoihin muuttaneet afrikkalaiset siirtolaiset samaan rotuun kuuluviksi. Tämä pätee yhtälailla valtaväestön käsityksiin heistä kuin myös maan virallisiin väestönlaskentoihin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosiaalisen, kulttuurisen ja kielellisen kirjon eikä olekaan yllättävää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muodostavansa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrikkalainen alkuperä kuitenkin mahdollistaa ajatuksen yhtenäisyydestä, kun taas erilaiset historialliset kokemukset tuntuvat vievän ryhmiä erilleen. The post Amerikka vs Afrikka? appeared first on AntroBlogi.

Aichan elämän alkutaival ei ollut helppo. Perhe hajosi ja uusi isäpuoli pahoinpiteli Aichaa vuodesta toiseen. Aikuisiässä Aicha on löytänyt elämälleen myönteisen suunnan muunmuassa joogan avulla. Aicha Gaye syntyi Tyresössä 1984. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä Gambiasta. Perhe muutti isän kotimaahan kun Aicha oli aivan pieni, mutta vanhempien liitto ei kestänyt ja Aicha palasi äitinsä mukana Ruotsiin. Pian kuvioihin ilmeistyi isäpuoli, joka yritti väkivalloin tehdä Aichasta muslimia. Lapsuusvuodet olivat rankkoja. Käännekohta tuli, kun mummo houkutteli Aichan rippikouluun Suomeen. Siellä Aicha sai kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty.  Soilin seurassa Aicha kertoo paljon myös äidistään. Aichan äiti on antanut luvan haastattelun lähettämiseen Sisuradiossa. Sanotaan, että se, jolla ei kotona ole hyvä olla, harhailee maailmalla virvatulen lailla. Aichan retket veivät hänet Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Espanjaan, mutta mielenrauhaa ei maailman turuilta löytynyt. Hyvä elämä löytyi vasta kun hän palasi kotimaahansa Ruotsiin ja löysi joogan. Tänä päivänä hän on joogaopettaja ja osakas Tukholman Suolahuoneessa, Kungsholmenilla sijaitsevassa hyvinvointikeskuksessa. Soilin Huokunan seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Aicha valitsi Frank Sinatran ja Phil Collinsin kappaleet haastattelunsa lomaan.

Yhdysvaltoihin valitaan vuoden kuluttua uusi presidentti. Demokraattiehdokkaista vahvin on Hillary Clinton, republikaanien ehdokasjoukko on tasaväkisempi ja värikkäämpi. Kenellä on parhaimmat mahdollisuudet tulla valituksi? Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA/Josh Haner

Minkälainen on lastenlääkäri Kari Raivion matka valokuvina 1950-luvulta tähän päivään? Hän lähti 700 asukkaan Vammalasta 1956 vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Mitä vaihtovuosi sai aikaan? Entä miksi lääkäri Raivio valitsi lastentaudit erikoisalakseen ja nimenomaan vastasyntyneiden ongelmat? Osaksi sattuman kautta lääkäristä tulikin yliopistomies 1990-luvulla. Kari Raivio toi yliopiston johdossa rohkeasti esiin näkemyksiään – aina niistä ei ole pidetty. Mitkä asiat toimivat vastapainona työn teolle, se selviää seuraavassa ohjelmassa 6 kuvaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Rikosradio on lukenut Haagin lapsenluovutuksia koskevan sopimuksen. Lain hengen mukaan tulisi aina ottaa huomioon lapsen etu. Vaan näin ei tapahtunut kun Kerstin Campoyn lapset passitettiin isälleen Yhdysvaltoihin. Seinäjoen teinisurmajuttu järkyttää muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa. Poliisin niukka tiedottaminen sai aikaan rajun spekulaation tekijäksi epäillystä. Helsingin käräjäoikeuden laamanni Erkki Takkunen jäi eläkkeelle ja kritisoi johtamansa työpaikan kehitystä. Olisiko kannattanut tehdä uudistuksia? Studiossa asiantuntijana varatuomari Jari Pekkanen.

Mitä tapahtuu, kun tieteellinen tutkimus ja sen tulokset törmäävät ympäröivän maailman moraalin kanssa? Yksi eniten kiukkua herättäneistä tutkimuksista  Suomessa lienee professori Tatu Vanhasen teoria ihmispopulaatioiden älykkyyserojen vaikutuksesta valtioiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Käyttäytymisgenetiikka, perimän vaikutus menestykseen sekä ravintoon ja ilmastonmuutoksen liittyvät tutkimukset kuumentavat myös tunteita. Vieraina olivat tiedetoimittaja Marko Hamilo ja tietokirjailija-toimittaja Jussi K. Niemelä. -Diversiteetin ylistys on monen humanistin ja yhteiskuntatieteilijöiden sydäntä lähellä. Mutta, jos ero johtuu perimästä, sitä ei suostuta myöntämään, arvioi Niemelä. Hamilon mukaan Suomessa on vielä vähän tiedekielteisyyttä verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin. -Usassa kristilliset kieltävät jatkuvasti evoluution ja ilmastonmuutoksen, vaikka esimerkiksi ilmastonmuutoksen tieteelliset faktat ovat olleet tiedossa jo kymmenen vuotta. Ohjelmassa kuultiin myös "Kansankodin pimeä puoli" -kirjan kirjoittajan, kulttuuriantropologi Tapio Tammisen mietteitä Ruotsin rodunjalostuksesta eli eugeniikan ja frenologian historiasta. Näitä historiallisia tosiasioitakin on monen vaikea hyväksyä. Evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantalaa vastaan ovat hyökänneet muun muassa toiset tieteilijät, kristityt ja feministit. Rantalan mukaan media on tehnyt karhunpalveluksen evoluutiopsykologialle luomalla liiaksi stereotypioita. -Opetus ei ole mitään seksististä ja naisvihamielistä, vaikka näinkin on väitetty. Tiedemiestä turhauttaa kun keskustelu ei perustu tieteellisiin faktoihin vaan ennakkoluuloihin. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva

RikosRadio kertoo Kerstin Campoyn kujanjuoksusta. Korkein oikeus päätti luovuttaa Suomesta hänen lapsensa Yhdysvaltoihin. Kansan ymmärrys ei riittänyt ratkaisun käsittämiseen. Campoylla kului peräti 12 vuotta ennen kuin hän näki jo aikuistuneet poikansa. Rikosradion varatuomari Jari Pekkanen oli mukana järjestämässä Campoyn ja tämän lasten pakomatkaa Pohjoismaissa. Niin ikään kansan ymmärrys on vähissä kun Helsingin hovioikeus päätti vapauttaa raiskaajamurhaajan 19,6 vuoden vankeuden jälkeen. Psykiatrinen vankisairaala, Rikosseuraamusvirasto ja vankila olivat vapauttamista vastaan. Keskustelemassa studiossa Mikko Sokero ja Jari Pekkanen.

Suomessa ja muualla länsimaissa kaikki hyvinvointiin liittyvät harrastukset ovat nykyisessä hektisessä maailmassa hyvin suosittuja. Yksilön into harjoittaa wellness-toimintaa on kovassa nousussa. Selittääkö tämä myös alati kasvavaa kiinnostusta joogaan? Joogassa fyysisiä asanoita (asentoja) tekemällä korostetaan ruumiin ja mielen yhteyttä. Erinäiset tutkimukset ovat osoittaneet joogalle monia terveydellisiä hyötyä. Lukuisissa urheilulajeissa joogaa käytetään keskittymis- ja huoltavana harjoitteluna. Nykyaikainen moderni jooga on kehitetty Intiassa 1800-luvulla hindunationalistien toimesta. Joogan syntyä voidaan johtaa jopa 5000 vuoden päähän, mutta kyseiset uskonnolliset tekstit eroavat kuitenkin huomattavasti nykyisestä joogasta. 1900-luvulla jooga levisi Yhdysvaltoihin, missä se yläluokan kautta levisi yleisempään käyttöön. Suomeen jooga rantautui 60-luvulla. Viimeiset 30-vuotta ovat olleet joogan riemuvoittoa maailmalla. Itse joogasuuntauksia tarjotaan nykyään niin monessa paketissa, että aloittelijan pulmana on hahmottaa eri joogamuotojen ja – suuntauksien eroja. Mistä on hänelle eniten hyötyä? Miten harrastus kannattaa aloittaa? Miten tavallinen toimistotyöläinen voi saada joogasta hyötöä omaan jaksamiseen? Perjantaina 10.4 #tulevaisuusradion vieraana on Unisportin liikuntapäällikkö ja joogaohjaaja Jenni Orell. Luvassa on poukkoilevaa keskustelua joogasta, elämästä ja joogan roolista tulevaisuudessa. Kuuntele #tulevaisuusradion joogajakso.

Puma Swede on yksi Ruotsin menestyksekkäimpiä pornotähtiä. Kesäpuheessaan hänellä aiheena onkin seksi: asia joka kiinnostaa, koskettaa ja puhuttaa. Kesäpuhuja Johanna Jussinniemi on kotoisin Huddingesta. Hän muutti 24-vuotiaana Yhdysvaltoihin ja on viimeisen 10 vuoden aikana luonut siellä menestyksekkään uran pornotähtenä taiteilijanimenään Puma Swede. Hän puhuu ohjelmassaan seksistä - aiheesta, joka kiinnostaa lähes jokaista. Seksi on myös aihe, johon aina päädytään, kun hän Ruotsissa vieraillessaan tapaa vanhoja ystäviään. Hän paljastaa ohjelmassaan Sisuradion kuuntelijoille myös omat vinkkinsä seksielämän parantamiseksi. Johannan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet:   1. The xx: Missing 2. Moby: Flower 3. Depeche Mode: It's no good 4. Rihanna: Man Down 5. Tomoyaso Hotei: Battle without Honor or Humanity 6. Gheorghe Zamfir: The Lonely Shepherd Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se  Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Marko ja Ali keskustelivat muun muassa esteettisten arvojen tärkeydestä ja siitä, mikä on hyvää suomalaisessa asumisessa verrattuna Italiaan ja Yhdysvaltoihin, joissa Marko on myös työskennellyt.

Hans Notsten tornionlaaksolaisesta etnofolkpunk-yhtyeestä Raj-Raj Band vierailee ohjelmassa ja kertoo montako purkkaa hänen venäläinen haitari maksoi 1970-luvun Neuvostoliitossa ja mitä yhteyksiä Tornionlaaksolla on Yhdysvaltoihin. Hans kertoo myös kuinka paljon kansainvälistä kiinnostusta "römppäbussi" herätti aikoinaan. PÅ SVENSKA: Tornedalingen Hans Notsten från Raj Raj Band på besök med alla sina anekdoter. Perjantaipaneeli Paneelissa puhuttiin Redraman ja A.J.McLeanin yhteisbiisistä, Sommar i P1-ohjelman tulevista kesäpuhujista, suomenruotsalaisten julkihenkilöiden viime aikoina saamista uhkauksista, Don Jon-elokuvan trailerista, Aftonbladetin seksitutkimuksesta ja Ruotsin festivaalikadosta. Paneeliissa mukana Tanja Alanko, Tommi Salmela ja Joona Suni. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Suomalainen hirviöbändi Lordi on luultavasti tässä vaiheessa kaikille pohjoismaisille ja eurooppalaisillekin tuttu. 2006-vuoden sensaatiomainen Euroviisu-voitto avasi bändille monia ovia, ja nyt kun Eurooppa on valloitettu, siirtävät hirviöt punaisten silmiensä katseet Atlantin toiselle puolelle, Yhdysvaltoihin. Bändi on syksyn aikana keikkailut pitkin ja poikin Pohjois-Amerikkaa repussaan upouusi Deadache levy. Tammikuussa alkaa uusi euroopankiertue Ruotsista. Toimittajamme Sanna Posti Sjöman kävi hirviöiden keikkafinaalissa New Yorkin Fillmoressa ja jututti seuraavana aamuna flunssaa sairastavaa Mister Lordia.